Osallistumista ja aktivointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistumista ja aktivointia"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Osallistumista ja aktivointia KUULTO-toimintakokeilun matkassa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:11 Anita Kangas, Olli Jakonen & Sari-Minna Havimäki

2

3 Osallistumista ja aktivointia KUULTO-toimintakokeilun matkassa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:11 Anita Kangas, Olli Jakonen & Sari-Minna Havimäki Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto 2014 Undervisnings- och kulturministeriet Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen 2014

4 Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen PL / PB 29, Valtioneuvosto / Statsrådet Taitto / Ombrytning: Erja Kankala, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansikuva / Omslagbild: Kuvaajat Anna Riski, Pirjo Saloranta, Tanja Härmä, Henri Niiranen, Laura Melkinen ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja / Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2014:11

5 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa Esipuhe KUULTO-toimintakokeilu on ainutlaatuinen kulttuuripoliittinen toimenpide. Sen sisällä 22 kokeilua ja 44 kuntaa tuottavat uutta tietoa siitä, miten kuntien asukkaille voidaan lisätä mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintoihin, miten heitä voidaan aktivoida sekä osallistumaan toimintaan että kehittämään paikallista kulttuuria ja omaa toimintaympäristöään. Kokeiluihin sisältyy myös epäonnistumisia, jotka tuovat esiin monien kulttuurialojen toimijoiden usein kohtaamia ongelmia. Käsillä olevan julkaisun kautta voidaan löytää paikalliselta tasolta nousevia perusteluja alueellisesti, sosiaalisesti ja sisällöllisesti tasapainoiselle kulttuuripolitiikalle. Julkaisussa analyysien keskipisteenä ovat KUULTO- kokeilusta paikallisesti vastuussa olevien henkilöiden kertomukset, haastattelut ja raportit; niiden kautta välittyy konkreettisia toimintamalleja kulttuurialoille. Haluamme kiittää näitä henkilöitä erinomaisesta työstä, käydyistä keskusteluista ja arvioinneista. Toivottavasti mahdollisimman moni heistä osallistuu jatkoarviointiin tammikuussa Ennen tämän toimintakokeilun aloittamista tarvittiin vaativia valmisteluja, joita käynnisti johtaja Paula Tuomikoski ja niitä jatkoi kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju. Kokeilulle valittiin asiantuntijaryhmä ja projektityöntekijä, Anna Vilkuna, joka työskenteli maaliskuuhun 2013 saakka. Hänen työnsä jatkajaksi tuli Sari-Minna Havimäki. Asiantuntijaryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisia, muodostaneet monipuolisen ja hyödyllisen yhteyden ministeriöihin ja Suomen Kuntaliittoon. Näin paikallistasolla havaitut ongelmat ovat päässeet tunnistetuiksi prosessin eri vaiheissa. Julkaisun kirjoittajana Anita Kangas on saanut apua Olli Jakoselta, joka on kirjoittanut lukua 4 ja Sari-Minna Havimäeltä, joka osallistui kaikkiin haastatteluihin ja on litteroinut sekä koonnut paikalliset materiaalit. Suurkiitos heille samoin kuin käsikirjoitusta kommentoineille Kirsi Kaunisharjulle, Heli Talvitielle, Esa Pirnekselle, Tiina Kavilolle ja Ditte Winqvistille sekä julkaisun taittajalle, Erja Kankalalle. Anita Kangas Professori Jyväskylän yliopisto Riitta Kaivosoja Ylijohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö

6 Sisältö Esipuhe 3 Toimintatutkimus 1 Johdanto 6 3 Kuntien kulttuuritoiminnan ongelmat KUULTO-toimintakokeilun perusteluna 11 4 KUULTO-projekti pähkinänkuoressa Ongelmakentän tunnistaminen ja päämäärät: tavoitteet Kohti tavoitteiden toteuttamista: Toimenpiteet Mitä tapahtui suhteessa entiseen: Muutos Toimintakokeilun tuloksia: ylitetyt esteet ja jatkuvuus 20 Muutostyötä KUULTO-toimintakokeiluissa 5 Alueelliset esteet ratkaistavana Palvelut pyörille Kulttuuritoimintaa kylille ja pieniin kuntiin Taiteilijat kyliin Kulttuuripolku ja -portaat systematisoivat tarjontaa Valtakunnallisen toimijan alueellinen työ Sosiaalisten esteiden poistaminen 38 6 Kuntalaisten osallistuminen toimintaan ja päätöksentekoon Osallistuminen, osallisuus, asiakasosallisuus, asiakas-, käyttäjälähtöisyys, valtaistuminen Osallistumista ja aktivointia Aktivointi kulttuuritoimintaan osallistumiseen 59 7 Kunnat, hallintokunnat, kolmas sektori -yhteistyöllä uusia ratkaisuja Kuntien ja hallintokuntien välinen yhteistyö Kuntien välinen yhteistyö ja kuntaliitokset Kolmas sektori 68 Johtopäätöksiä 8 Pohdintoja 76 Lähdeluettelo 83 Liitteet

7 Toimintatutkimus 5

8 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa 1 Johdanto Kuntien kulttuuripalvelujen kehittämishanke, KUULTO-toimintakokeilu, syntyi vastaamaan eriarvoisuudesta lähteviin ongelmiin. Useissa eri yhteyksissä on raportoitu eriarvoisuuden lisääntymisestä kuntien kulttuuripalvelujen ja toimintamahdollisuuksien tarjonnassa ja sen seurauksena palvelujen käytössä ja kulttuuritoimintoihin osallistumisessa. Kuntien erilaistuminen kulttuurin rahoituksessa ja kulttuuritoimen työntekijöiden määrissä on huomattavaa ja kaikki nämä yhdessä ovat lisänneet toiminnallista ja taloudellista polarisaatiota paikallisissa kulttuuritoiminnoissa. Kalevi Kivistön ja Anita Kankaan opetus- ja kulttuuriministeriölle laatima selvitys (2011) kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikasta osoitti, että paikallisen kulttuuritoiminnan suuri haaste on kuntien erilaistuminen ja osittain sen seurauksena tapahtunut kulttuuripalveluiden saatavuuden eriarvoistuminen. Yhtenä vastauksena tähän ongelmaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kulttuuripalveluiden kehittämiseksi ja tasavertaisen saatavuuden lisäämiseksi kunnissa. Projekti päätettiin keskittää erityisesti sellaisiin kuntiin, joiden nettokäyttökustannukset kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan olivat vain 0-15 euroa/asukas. Liikkeelle lähdettiin avaamalla määrärahahaku, johon osallistui ideavaiheessa 188 hakijaa, joista mukaan KUULTO-toimintakokeiluun valittiin 22. Valinnan toteutti kokeilun asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet olivat opetus- ja kulttuuriministeriön eri osastoilta ja yksiköistä, Suomen Kuntaliitosta, Museovirastosta, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur ja Jyväskylän yliopistosta (Liite 1). Valintakriteereissä edellytettiin hakemuksiin sisällytettävän seuraavia painopisteitä: saavutettavuuden lisääminen, toiminnan monipuolisuus, vahva yhteistyö, idean uutuus, toteuttamiskelpoisuus ja toimintamallien kestävyys. Kaikkiaan 22 toimintakokeilua käynnistyi eri puolilla Suomea. Toteuttajina olivat kuntien kulttuuritoimet, yhdistykset ja yritys. Yhteistyö mitä erilaisimpien tahojen kanssa oli osa kokeilutoimintaa ja ideoidut kokeilut pyrkivät vastaamaan kokeilun tavoitteeseen eri tavoin. Toimintatutkimuksellinen viitekehys toi kokeiluun omat erityispiirteet: Kokeilut, asiantuntijat ja tutkijat ovat toimineet vuorovaikutuksellisessa suhteessa ja pääosassa ovat olleet toimijat kunta-/maakuntatasolla. Tutkittavat ovat olleet aktiivisina toimijoina tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Kokeiluissa on pyritty muutokseen. KUULTO-toimintakokeilun tavoitteena oli kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja näin tasa-arvon lisääminen kuntien asukkaiden kulttuuriin osallistumisen mahdollistumisessa. Kulttuuriin, taiteisiin ja kulttuuriperintöön liittyvien aktiviteettien mahdollistaminen jokaiselle kansalaiselle, niin luovaan prosessiin osallistuminen kuin valmiiden kulttuurisisältöjen ja palvelujen käyttäminenkin, ovat kulttuuripolitiikan ydinkysymyksiä. Tässä kokeilussa tavoitteeseen pyrittiin (1) selvittämällä, mikä on kulttuuripalvelujen asema kunnan peruspalveluna sellaisissa kunnissa, jotka käyttävät yleiseen kulttuuritoimintaansa enintään 15 euroa sekä (2) luomalla toimintatutkimuksen lähestymistapaa käyttäen pysyviä käytäntöjä ja malleja kulttuuripalveluiden tuottamiselle kunnissa. 6

9 KUULTO-toimintakokeilun tutkimusasetelma Toimintatutkimusta kuvataan usein spiraalina. Spiraalissa suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektio sekä toiminnan uudelleensuunnittelu etenevät sykleinä. Tutkija ja tutkittavat käyvät yhdessä läpi kaikki tutkimuksen vaiheet: tavoitteiden muodostamisen ja niiden muuttamisen toimintasuunnitelmaksi, käytännön toteuttamisen sekä toiminnan arvioinnin. Toimintatutkimus voidaan määritellä reflektiiviseksi, käytännönläheiseksi ja yhteisölliseksi tutkimukseksi, joka pyrkii kehittämään käytänteitä, analysoi toiminnan kehittymistä ja tuottaa toiminnasta uutta tietoa eli teoriaa. Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Tutkimuksen avulla etsitään ratkaisuja ongelmiin (yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, eettisiin, organisaation toimintaan liittyviin, ammatillisiin jne.). Tutkimuksen tavoitteena ei ole ainoastaan kuvata ja selittää aineistoa ja tuloksia vaan myös muuttaa sosiaalista todellisuutta. Muutos voi tapahtua tai olla tapahtumatta. Se voi olla myös toisenlainen kuin mitä tavoiteltiin. Toimintatutkimuksessa tuotetaan aineistoa ja sen pohjalta uutta tutkimuksellista tietoa, vaikka aiotut käytännön muutokset eivät onnistuisikaan. 1 KUULTO-toimintakokeilussa toimintatutkimuksen vaiheet olivat seuraavat: I) Hakuprosessi oli kaksivaiheinen: ideahaku ja varsinainen haku. Ensimmäinen tiedote Kuulto-toimintakokeilusta lähti opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliiton kautta kuntiin, alueellisiin taidetoimikuntiin, ELY-keskuksiin, maakuntien Taulukko 1. KUULTO-toimintakokeiluun hakeneet ja hyväksytyt maakunnittain Maakunta Toimintakokeilua Niiden kuntien määrä, joissa Toimintakokeilun Maakuntien väkiluku hakeneiden määrä yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset enintään 15 / asukas vuonna 2009 aloittaneiden määrä Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Suomi Päijät-Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Yhteensä Kts. myös Kangas, Anita (1979) Toimintatutkimuksen käytäntö. Sosiaalipolitiikka. Sosiaalipoliittinen yhdistys ; Kuula, Arja (2001) Toimintatutkimus: Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere, Vastapaino. 7

10 liitoille, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmän verkostolle sekä kyläyhdistyksille Tiedotteessa kerrottiin toiminnan tavoitteista ja ideahausta. Monien tiedotusvälineiden (alueelliset ja paikallislehdet) kautta levisi tietoa. KUULTO sai myös omat kotisivut, joilla asiasta tiedotettiin sekä annettiin tarkempia tietoja. Määrärahahakujen avautuessa hakijat analysoivat kulttuuritoimintojen saavutettavuuden problematiikkaa, pohtivat toimenpiteitä saavutettavuuden lisäämiseksi ja tekivät ideahakemuksen. Hakukäytännöistä jaettiin tietoa KUULTO-kotisivujen kautta. Yksi mahdollisuus hakua koskevaan keskusteluun oli kaikille hakijoille avoin Vauhtia kulttuuriin - seminaari, joka järjestettiin Siellä hakijoilla oli mahdollisuus kuulla perusteluja toimintakokeilun käynnistämisestä, saada esimerkkejä aikaisemmista yksittäisistä onnistuneista kulttuurikokeiluista liittyen palvelujen saavutettavuuteen tai tarjonnan muotoihin sekä ihmisten osallistumisen mahdollistumiseen. Seminaariin osallistui runsas asiantuntijajoukko eri puolilta maata; kaikkiaan 124 kulttuurin ja taiteen eri alojen tehtävissä kunnissa, maakunnissa ja alueilla tai valtakunnallisissa organisaatioissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työskentelevää henkilöä. Rajallisen tilan vuoksi kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät täysin. Kaikki seminaarin materiaalit tallennettiin kotisivuille, jonne seminaarin jälkeen tuotettiin myös oma osastonsa teemalla kysymyksiä ja vastauksia. Hakijat saattoivat käydä sieltä tarkistamassa hakuprosessiin liittyviä asioita seuraavien otsikoiden alta: hakija, rahoitus, ideahakuprosessi, arviointikriteerit ja muuta. Ideahaku päättyi ja hakemuksia tuli kaikkiaan 188 eri puolilta Suomea. (Taulukko 1). Lukumääräisesti eniten niitä tuli Uudeltamaalta (45 hakemusta), mutta useita hakemuksia tuli myös Pohjois-Pohjanmaalta (16), Keski-Suomesta, Pirkanmaalta (molemmista15), Pohjois-Savosta (14), Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta (molemmista 11). Lisäksi hakemuksia tuli Pohjois-Karjalasta (8), Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta (molemmista 7), Kainuusta ja Kanta-Hämeestä (molemmista 6), Etelä-Karjalasta ja Keski-Pohjanmaalta (molemmista 5), Etelä-Savosta (4) ja Kymenlaaksosta (1). Näytti siltä, että haku oli tavoittanut erittäin hyvin koko Suomen. Todennäköisesti Vauhtia kulttuuriin - seminaarilla oli tähän positiivinen vaikutus. Verrattuna siihen, kuinka monta hakukelpoista kuntaa (yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat enintään 15 / asukas vuonna 2009) maakunnissa oli, erityisesti Etelä-Savossa ja Satakunnassa ei oltu aktiivisia haun suhteen. Sitä vastoin Pirkanmaalta, Keski-Suomesta, Pohjanmaalta, Varsinais- Suomesta ja Pohjois-Savosta hakijoita oli paljon. I II III Hakemus Kokeilu Diagnosointi arviointi kulttuuripalvelujen saavutettavuuden ongelmista Uusi suunnitelma Päätökset Arviointi Kuvio 1. Toimintatutkimuksellisen KUULTO-kokeilun vaiheet 8

11 Ideahaun jälkeen toteutettiin ensimmäinen karsinta eli asiantuntijaryhmä valitsi 32 hakemusta jatkoon. Sen jälkeen alkoi varsinainen haku, jota pohjusti hakemuksia laativien tahojen ja KUULTOtoimintakokeilun koordinaattorin ja asiantuntijaryhmän yhden jäsenen tapaamiset. Toinen vaihe, varsinainen haku, ajoittui aikavälille Vaikka ajatus oli, että valmistelevat tapaamiset vahvistaisivat hakemuksia monella tavalla varsinaista hakua varten, näin ei kuitenkaan käynyt. Hakemusten sisällöt eivät kehittyneet kovin paljon ideahaun ja varsinaisen haun välillä. Ei edes niissä hakemuksissa, joissa pyrittiin liittämään kaksi ideahaun hanketta yhteen. Hakemukset kyllä liitettiin teknisesti yhteen, mutta sisällöllinen kehittäminen olisi vaatinut enemmän aikaa. Näin kaksivaiheisen prosessin seurannaisvaikutus oli lähinnä toimintakokeiluajan lyhentyminen. Varsinaiseen hakuun liittyvät päätökset tehtiin , minkä jälkeen eri puolilla Suomea käynnistyi 22 kokeilua. Hakemuksiin verrattuna ainoastaan neljä maakuntaa (Etelä- Savo, Kymenlaakso, Pohjois-Savo ja Satakunta) jäi ilman kokeilukohdetta. Kaikki kokeilukohteet saivat rahoituksen toimintakokeilujen käynnistämistä varten. (Liite 2) II) Kokeilut käynnistyivät kesäkuussa ja toiminnan painopiste siirtyi paikallisille toimijoille, joilta odotettiin muutostyötä. He käynnistivät muutoksia paikallistasolla ja pyrkivät löytämään ratkaisuja ongelmiin. Yhteys tutkimukseen oli elävä koostuen henkilökohtaisista yhteydenotoista ja viikkopäiväkirjojen kirjoittamisesta tutkimuksen käyttöön. Myös valokuvat ja muu dokumentointi tulivat tutkimuksen käyttöön. Vertaisarviointi ja reflektointikeskustelut toimintakokeiluja toteuttavien toimijoiden kanssa mahdollistuivat Jyväskylässä järjestetyillä KUULTO-päivillä. Siellä perehdyttiin jokaiseen toimintakokeiluun, niistä käytiin keskustelua ja tehtiin arviointeja. Tilaisuus oli varsin paljastava ajatellen jokaista yksittäistä kokeilua; se näytti, miten eri tavoin kokeiluja käynnistettiin (muodostui kokeilukulttuureja), minkälaisiin vaikeuksiin kokeilujen aloituksissa saatettiin joutua ja minkälaisia ratkaisuja ongelmiin oli löydetty. Luonnollisesti esiin tulivat myös onnistuneen aloituksen edellytystekijät. Toimintakokeilut reagoivat päivien jälkeen hyvin eri tavoin: osan usko vahvistui omissa, heidän valitsemissaan toimenpiteissä, osa löysi joitakin uusia ideoita, joita sovelsi omaan kokeiluunsa, osa teki selkeän suunnanmuutoksen toiminnassaan, ja siihen johtaneet syyt olivat hyvin erilaisia ja osa kopioi suoraan jonkun toisen kehittämän toimenpiteen. KUULTOpäivien aikaan tapahtui myös toivottua verkostoitumista toimintakokeilujen kesken. III) Touko- ja kesäkuun aikana 2013 toteutettiin jokaisessa KUULTO-toimintakokeilussa arviointi ja toiminnan uudelleensuuntaaminen (analyysi ja reflektio). Arviointiin osallistuivat kaikki toimintakokeilua paikallistasolla toteuttaneet, tutkijat Jyväskylän yliopistosta sekä muutamissa kunnissa myös toimintaan osallistuneet kuntalaiset. Koska kokeilu koski pääosin sellaisten toimenpiteiden ja välineiden kehittämistä, joilla kulttuuritoiminnan saavutettavuutta pyrittiin lisäämään ja kuntien asukkaiden osallistumista toiminnan määrittelyyn ja paikalliseen kehittämiseen vahvistamaan, pääosassa olivat paikalliset toimintakokeilun toteuttajat. Kuntalaisten palaute tuli arviointikokouksissa esiin toteuttajien tulkitsemana. Tätä voitiin perustella sillä, että KUULTOtoimintakokeilu haki sekä uusia tapoja mahdollistaa kulttuuritoimintaa uusille yleisöille ja toimijoille että välineitä aktivoida ihmisiä osallistumaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Arviointitilaisuuksia ennen lähetettiin paikallisille toteuttajille kyselylomake, jossa heitä pyydettiin vastaamaan seuraaviin teemoihin: Yleistä pohjatietoa toimintakokeilusta, muutosta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, toimintakokeiluun liittyvät käytänteet ja ratkaisut, koetut toiminnan esteet kulttuuripalvelujen saavutettavuuden (ja saatavuuden) lisäämiseksi (ongelmat ja ratkaisut) ja toiminnan tulokset sekä niiden lisäksi tieto toiminnan jatkumisesta ensimmäisen kokeiluvaiheen jälkeen. Kyselylomakkeen kautta koottu aineisto tuo tärkeitä tuloksia koko toimintakokeilun sisällöistä. Niitä raportoidaan luvussa 4. Arviointitilaisuuden työjärjestys oli seuraava: Toimintakokeilujen yhteyshenkilöitä oli ohjeistettu pyytämään tapaamiseen mahdollisimman monia 9

12 toimintakokeilun toteutukseen osallistuneita henkilöitä ja tutustumaan etukäteen Toimintamalli muutoksessa -julkaisuun (Anita Kangas & Vilja Ruokolainen 2012). Tutkijat olivat tutustuneet ennen vierailuaan tarkasti jokaisen toimintakokeilun viikkopäiväkirjoihin, joita oli vuoden mittaan myös kommentoitu suoraan toimijoille. Keskustelujen pohja-aineistona käytettiin myös lähetetyn kyselyn vastauksia. Kysely oli muotoiltu vastaamaan loppuraporttia ja toimintakokeiluilla oli mahdollisuus täydentää vastauksiaan arviointitilaisuuden jälkeen. Arviointikeskustelussa käytiin läpi kaikki se aineisto, johon keskustelu ja arviointi pohjautuivat. Tilaisuuden aluksi kerrattiin, mistä toimintakokeilut olivat saaneet alkunsa (ongelmien diagnosointi ja muutostarve) ja mistä Kuulto-toimintakokeilussa toimintatutkimuksena oli kyse. Keskustelu käynnistyi tarkastelemalla toimintakokeilun hakemusta ja siinä asetettuja muutostavoitteita. Jokainen paikalla ollut kertoi itsestään ja omasta roolistaan kokeilussa. Seuraavaksi käytiin tarkkaan läpi toteutetut toimenpiteet ja niiden vaikutukset kulttuuritoiminnan saavutettavuuden lisäämisessä ja kuntien asukkaiden tai erityisryhmien osallistumisen mahdollistumisessa. Paljon tuli tietoa ongelmista, joita toimintakokeilut olivat kohdanneet, ja jotka saattoivat johtaa toteutettujen toimenpiteiden suuntaamiseen uudella tavalla. Viimeinen keskustelun teema oli toiminnan jatkuminen erityisesti toiminnan tavoitteiden, toimenpiteiden, henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien osalta. Dialogi toimijoiden kanssa oli erittäin tuloksellista ja kolmesta neljään tuntiin kestäneiden tilaisuuksien jälkeen kaikilla siihen osallistuneilla oli yhteinen käsitys toiminnan jatkumisen edellytyksistä ja käytännöistä joko niin, että toiminta oli kestävää ja jatkui tai toimintaa jouduttiin eri syistä suuntaamaan toisin ja löytämään uudenlaisia käytäntöjä tai perusteluja. Käsillä oleva julkaisu perustuu edellä mainittuun aineistoon, minkä lisäksi aineistona ovat litteroidut tallenteet kaikista haastattelutilaisuuksista (Liite 3) sekä tilaisuuksien yhteydessä toteutettaviksi sovittujen erillishaastattelujen aineistot. Raporttiin ovat myös vaikuttaneet kaksi seminaaria, joissa KUULTO-projektin ennakkotuloksia on esitelty (Kulttuurin Kaukametsä 2013, ja Kulttuuria harvassa ). Erityisesti niissä käydyt keskustelut ja toimintakokeilukohteiden niissä esittämät puheenvuorot ovat olleet tärkeä lisäaineisto. Julkaisussa pyritään tuottamaan uutta tietoa muutoksen avulla eli analysoimme toimintaa ja muutosta vastaten kysymyksiin siitä, miten ensinnäkin toimijat toimintakokeilussa saivat aikaan muutosta ja/tai muuttuivat itse sekä toiseksi miksi muutosta ei saatu aikaan.tapahtunut tai tapahtumatta jäänyt muutos tuo esiin asenteita, työkulttuureja ja hallinnollisia tai muita valtarakenteita. 10

13 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa 3 Kuntien kulttuuritoiminnan ongelmat KUULTO-toimintakokeilun perusteluna Kunnallisen kulttuuritoiminnan suuri haaste on kuntien monenlainen erilaistuminen palvelujen ja toimintamahdollisuuksien tarjoajana. 2 Suomessa tapahtuvat yleiset väestölliset, taloudelliset, aluerakenteelliset, kulttuuriset ja yhteisölliset muutokset sisältävät paljon kulttuuritoiminnan palvelujen tarvetta lisääviä tekijöitä. Samat tekijät kuitenkin saattavat myös heikentää kuntien mahdollisuuksia kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Julkaisun Kulttuuria kartalla (2012) mukaan valtionosuuslaitoksista museoiden palvelut olivat alueellisesti kattavimmin kuntalaisten saavutettavissa. Museoita toimi myös maakuntakeskusten ulkopuolella. Useimmat valtionosuusmuseot sijaitsevat kuitenkin maakuntien suurimmissa kaupungeissa. Niiden tapaan valtionosuusteatterit ja -orkesterit keskittyvät pääasiassa maakuntakeskuksiin, joskaan julkaisun mukaan orkestereita ei ollut Kainuun ja Kanta-Hämeen maakunnissa (Kanta-Hämeessä huomattava kuitenkin yhteistyö Lahden kaupunginorkesterin kanssa). Pinta-alaltaan suurissa maakunnissa, kuten Lapissa ja Kainuussa, kuntien keskuksissa olevat valtionosuuslaitokset eivät kovin hyvin tavoita välttämättä edes laitoksen sijaintikunnan aluetta. Valtaosassa Suomen kunnista sijaitsee yksi tai useampi kirjaston ja kansalaisopiston toimintapiste 3. Kirjastojen käyttö on ollut Suomelle tyypillinen kulttuuritoiminnan muoto. Jopa Pohjoismaista Suomi on ollut edelläkävijä, jota lähellä on lähinnä Tanska. Ruotsissa ja Norjassa käyttö ei ole ollut niin suurta. Yleisten kirjastojen käyttö on kuitenkin Suomessa lähtenyt voimakkaaseen laskuun vuonna luvun alun lamassa, kuten myös aiemmissa lamoissa, kirjastojen käyttö lisääntyi Suomessa ja muuallakin. Mutta vuoden 2008 lopulla alkaneen talouskriisin myötä näin ei käynyt vaan käyttö jatkoi alenemista. Alasen (2011) mukaan käyttäytymisen muutos vaikuttaa enemmän rakenteelliselta kuin suhdanteisiin liittyvältä ja Internetin käytön kasvu on tärkein yksittäinen selittäjä asialle. Suuressa osassa maan kunnista on myös taiteen perusopetuksen pää- tai sivutoimipiste (useimmiten 2 Haveri, Arto, Laamanen, Elina, Majoinen, Kaija (2003) Kuntarakenne muutoksessa? Tutkimus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuudessa. Suomen Kuntaliitto; Muutoksen Suomi. Ihmiset muutoksen tekijöinä, instituutiot ihmisten tukijoina. Antti Hautamäki (toim.) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Helsinki. Honkatukia, Juha, Ahokas, Jussi (2012) Suomen talouden rakenteellinen kehitys finanssikriisin jälkeen - Kysyntä- ja tuotantorakenteiden muutos vuosina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research. Helsinki 3 Kulttuuria kartalla Valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijainti ja kulttuurin kustannukset Suomen kunnissa: 4 Alanen, Aku (2011) Suomi on kirjastojen käytön kärkimaa. Mutta kuinka kauan vielä? Tieto & Trendit 4 5. Tilastokeskus, ss

14 musiikin tai kuvataiteen ala) 5. Yleisen kulttuuritoimen kohdalla toiminnan keskeinen moottori on päätoiminen työntekijä. Yleisen kulttuuritoimen päätoimisia työntekijöitä työskenteli eniten asukasluvultaan suurimmissa maakuntakeskuksissa 6. Yleisen kulttuuritoimen päätoimisten työntekijöiden määrä ei ole kuitenkaan suoraan verrannollinen asukaslukuun. Eri puolilla maata oli asukasluvultaan vähintään keskisuuria alueita, joissa ei toimi lainkaan yleisen kulttuuritoimen päätoimisia työntekijöitä 7. Näitä olivat esimerkiksi Suomenselän alue ja Oulunjärven seutu. (Kartta 1) Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä kirjaston nettokustannukset olivat korkeimpia maakuntakeskuksissa, joissa etenkin kustannukset museoiden, teattereiden ja orkestereiden luokassa olivat usein muita kuntia korkeammat. Kuitenkin esimerkiksi Lapissa yhteenlasketut kustannukset olivat maakunnan toiseksi korkeimmat maaseutumaisessa Savukosken kunnassa, jossa museoiden, teattereiden ja orkesterien kustannukset olivat matalat, mutta yleisen kulttuuritoimen ja kirjaston nettokustannukset korkeat. Maakuntakeskusten lähialueilla kunnat näyttäisivät myös tukevan kulttuuritoimintaa keskimääräistä vähemmän. Vähiten kulttuuritoimintaa tuettiin Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomen pohjoisosissa sekä Pyhä- ja Oulujokilaaksojen kunnissa. Myös Satakunnassa ja Uudellamaalla sekä ns. Suomenselän alueella oli keskimääräistä vähemmän kulttuuritoimintaa tukevia kuntia. Mielenkiintoista on, että tulokset vastaavat Kankaan (1991) 8 tekemän kartta-analyysin tuloksia (kulttuurilautakuntien menot/asukas vuon- Kartta 1. Yleisen kulttuuritoimen, taidelaitosten ja kirjastojen nettokustannukset ja kulttuuritoimen päätoimisten työntekijöiden määrät kunnittain. 5 Mäkitalo, Tiina (2014) Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus 2012, Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 28/ Kulttuuria kartalla, Ulkoistaminen ei ole yleinen käytäntö kulttuuritoimen kohdalla. Yksittäisiä esimerkkejä on kuitenkin olemassa. 8 Kangas, Anita (1991) Kunta, taide ja markat. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja 11. Valtion painatuskeskus. Helsinki. 12

15 na 1986). Siihen verrattuna erityisesti Etelä-Karjalan ja Hämeen alueen kunnat ovat vahvistaneet asemaansa kulttuurin tukijoina huomattavasti. Kulttuuripalveluiden tarjonta pääkaupunkiseudun sekä maakuntakeskusten ulkopuolella on niukkaa. Eriarvoisuus näyttäytyy myös kuntien yleisen kulttuuritoiminnan rahoituksessa. Vuonna 2011yhteensä 2,4 miljoonaa suomalaista asui kunnissa, jotka käyttivät 0 15 euroa/asukas yleiseen kulttuuritoimeen. Muu osa suomalaista asui kunnissa jotka käyttivät tarkoitukseen euroa. Valtionosuus kuntien yleiseen kulttuuritoimeen on asukaskohtainen (noin euro per asukas). Suomessa oli vuonna 2011 kaikkiaan 122 kuntaa, joissa oli yksityinen elokuvateatteri. 9 Niistä tosin 21:ssa oli kävijöitä vuoden aikana alle Ainakin nämä teatterit ovat vaaravyöhykkeessä lähivuosina, vaikka monilla pienillä paikkakunnilla teatterin pito on jo nyt sivutoimista. Niiden kuntien määrä, joissa on elokuvateatteri, on pudonnut muutaman kunnan vuo sivauhdilla. Lopettamisten taustalla ovat pääosin salien digitalisointivaatimukset. Saleja on tosin digitalisoitu osin julkisen tuen varassa vuodesta Tästä huolimatta kunnissa voi olla erinomaisia saleja tyhjillään, koska elokuvateatterin toiminta ei ole kuitenkaan kannattanut. Joissain kunnissa toimintaa on voitu jatkaa sosiaalisen yrittäjyyden ja kunnan koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Alueelliset erot kulttuurin kulutuksessa on todettu Suomessa olevan EU-maiden suurimpia. Suomessa on suhteellisesti vähiten asukkaita, jotka eivät ole viimeisen 12 kuukauden aikana käyneet yhtään kertaa kulttuurikohteissa, pohjoismaissa yleensäkin vähiten. Myös asukkaita, jotka ovat käyneet yli 12 kertaa, on Suomessa eniten koko EU:n käsittävässä 34 maan vertailuaineistossa. 10 Kulttuuripalveluihin osallistuminen (erityisesti museoissakäynnit) on Suomessa aktiivista, kun sitä on verrattu Euroopan laajuisessa tutkimuksessa muihin Euroopan maihin. Kuntalaiset eivät kuitenkaan koko Suomen laajuisesti ole tasaarvoisessa asemassa. Tilastokeskuksen analysoimien tietojen mukaan alue-erot kulttuurinkulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia, kun verrataan tiheään ja harvaan asuttuja alueita. 11 Kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjontavalikoima, tarjonnan taso ja tarjonnan sisältö vaikuttavat ihmisten palveluihin osallistumisen asteeseen. Pelkkä saatavuuden lisääminen ei välttämättä ratkaise osallistumiseen liittyviä ongelmia. Osallistuminen laajenee myös saavutettavuuden käsitteen yli, sillä psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat osallistumiseen. Niiden tarkastelujen kautta osallistumisen on nähty kytkeytyvän muun muassa sukupuoleen, koulutukseen, tulotasoon, siviilisäätyyn, ikään ja perittyyn tapaan osallistua (lapsuudenkodin suuntautuminen). Osallistujien kyvyt ja valmiudet siis vaikuttavat olemassa olevaan toimintaan sisään pääsemiseen tai vaihtoehtoisesti omaan aktiivisuuteen pohjaavien uudenlaisten osallistumisen tapojen luomiseen. Hyvät tulot ja käytettävissä oleva aika ovat keskeisiä resursseja kulttuuriaktiviteetteihin. 12 Suomessa sukupuolella ja korkealla koulutustasolla on merkitystä kaikissa osallistumisen muodoissa. 13 Suurin syy miksi ihmiset eivät käytä kulttuuripalveluja on ajanpuute, toiseksi suurin syy on kulttuuripalvelujen kalleus ja kolmanneksi tärkeimmäksi 9 Alanen, Aku (2012) Leffateatteri ei vedä suomalaista. Tieto & Trendit 6. Tilastokeskus, ss EU framework to collect information on lifelong learning among the population aged years. Eurostat yearbook of Cultural Statistics in 2011.) 11 Kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka, Anita Kangas ja Kalevi Kivistö, Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:12 12 Kangas, Anita (1988) Keski Suomen kulttuuritoimintakokeilu tutkimuksena ja politiikkana.jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 63, Jyväskylä; Bihagen, Erik & Katz-Gerro, Tally (2000) Culture consumption in Sweden: The stability of gender differences. Poetics, Vol 27, ; Van Eijck, Koen (1997) The Impact of Family Background and Educational Attainment on Cultural Consumption: A Sibling Analysis. Poetics, Vol 25, Kahma, Nina (2011) Yhteiskuntaluokka ja maku. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos; DiMaggio, Paul & Mukhtar, Toqir (2004) Arts participation as cultural capital in the United States, : Signs of decline? Poetics 32, ; Liikkanen, Mirja (toim.) (2009) Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat. Gaudeamus, Helsinki; Lόpez-Sintas, Jordi. & Katz-Gerro, Tally (2005) From exclusive to inclusive elitists and further: Twenty years of omnivorousness and cultural diversity in arts participation in USA. Poetics 33, EU framework to collect information on lifelong learning among the population aged years. Eurostat yearbook of Cultural Statistics in

16 syyksi todettiin kiinnostus kulttuuriin. Taide- ja kulttuuripalvelujen tarjontaan osallistumista on tutkittu ja tilastoitu paljon, mutta kulttuuritoiminnan kehittämistä tai muotoja koskevaan päätöksentekoon osallistumista tai päätöksenteon mekanismeja ja niiden kehittämistä osallistumisen edellytyksinä on tutkittu hyvin vähän. Geir Vestheim (2010) 14 toteaa, että osallistuminen institutionalisoituun taide- ja kulttuuritarjontaan ei ole EU:n tasolla tasa-arvoista. Hän kytkee taiteen tuotannon, levittämisen ja vastaanottamisen laajaan länsimaisten maku- ja laatuarvostelmien kehityskaareen ja valtatekijöihin. Hänen mukaansa taide- ja kulttuuritarjontaan osallistumiseen vaikuttavat monet kulttuurin ja taiteen sisältöä määrittelevät rakenteelliset tekijät. Vakiintuneet jakelukanavat ja eri sosiaalisille ryhmille mahdollistuneet valmiudet käyttää niiden tarjontaa ovat yksi esimerkki. Verkostojen merkitys korostuu erityisesti naisilla. 15 Sokka et all (2014) 16 totesivat, että perhetilanne on tärkeä tarkasteltaessa, mitä valintoja ihmiset tekevät. Pienet lapset rajoittavat osallistumista erilaisiin kulttuuri- ja taidetoimintoihin, mutta lisäävät mahdollisuuksia osallistua koko perheen tapahtumiin ja urheilutapahtumiin. Kankaan ja Ruokolaisen (2012) tutkimuksessa kulttuuritoimen työntekijöitä pyydettiin listaamaan niitä ryhmiä, joita kuntien kulttuuritoimien on vaikea tavoittaa. Vastanneet arvelivat kulttuuritoimintojen saavuttamisessa olevan vaikeuksia vanhuksilla (laitoshoidossa olevilla ja kaukana keskustasta asuvilla), nuorilla, liikuntakyvyttömillä, vammaisilla, yleensä syrjäkylissä ja lähiöissä asuvilla, vähävaraisilla, työssäkäyvällä väestöllä, vähemmän koulutetuilla ja maahanmuuttajilla. Esteet olivat siis alueellisia, sosiaalisia, kielellisiä, ikään ja ajankäyttöön liittyviä. Tuossa tutkimuksessa saavutettavuuden parantamiseksi kaavailtiin erilaisia ratkaisuja: Vastaajista joka kolmas veisi kulttuuripalveluja syrjäkylille, lähiöihin ja laitoksiin. Käyttö- ja asiakasmaksujen kohtuullistamista pidettiin myös tärkeänä, samoin kuin kaupungin myönteistä suhtautumista paikkakunnan ruohonjuuritason hankkeisiin. 17 Katja Pynnösen ja Ritva Mitchellin (2012) tutkimuksen mukaan 50+ ikäisten kulttuuribarometrissa 18 kulttuuripalveluihin osallistumisen keskeisimmiksi esteiksi nousivat sisäänpääsymaksujen korkeus ja tilaisuuksien etäisyys; yli kolmasosa koki matkojen pituuden keskeiseksi esteeksi ja viidesosa näki liikenneyhteyksien heikkouden ja/tai järjestetyn kuljetuksen puutteen osallistumisensa esteeksi. Erityisesti 80 vuotta täyttäneet kokivat pitkien matkojen, heikkojen liikenneyhteyksien ja järjestettyjen kuljetusten puutteen vaikeuttavan osallistumista. KUULTO-projektin toimintakokeiluilla pyrittiin löytämään keinoja mahdollistaa kuntien asukkaiden osallistuminen kulttuuritoimintoihin. Se tarkoitti osallistumista rajoittavien esteiden tunnistamista ja niiden poistamista erilaisten kokeilujen avulla. Toimintakokeilukuntien valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että kokeilujen avulla voidaan käydä keskusteluja erityyppisistä ratkaisuista. Suomalaisen kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite on alueellinen tasa-arvo ja sen lisääminen. Saavutettavuuden lisääminen on kuitenkin sekä alueellisten esteiden poistamista että sosiaalisten esteiden voittamista ja erilaisten erityisryhmiksi nimettyjen ryhmien palveluiden saavutettavuuden parantamista. Kuitenkaan pelkästään ylhäältä alas -periaatteella toteutettuna palvelujen tarjonta ei juurruta ihmistä toimintaan. Tarvitaan osallistumiseen perustuvaa kommunikaatiota toiminnan järjestäjien ja siihen osallistuvien välille. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpiteenä KUULTO-projekti lisäsi jo käynnistyessään kuntien välistä tasa-arvoa mahdollistamalla palvelujen tarjon- 14 Vestheim, Geir (2010) Trapped in Liberal Democracy. A paper presented in ICCPR2010 conference. 15 Kane, Danielle (2004) A network approach to the puzzle of women s cultural participation. Poetics, Vol 32, Sokka, Sakarias, Kangas, Anita, Itkonen, Hannu, Matilainen, Pertti & Raisänen Petteri (2014) Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapaveluista. KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 17 Kangas, Anita & Ruokolainen, Vilja (2012) Toimintamalli muutoksessa. Tutkimus kuntien kulttuuripalveluista. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Yliopistopaino. 18 Katja Pynnönen ja Ritva Mitchell (2012) Ikääntyvät ja ikääntyneet taiteen ja kulttuurin kentillä kulttuuribarometrin tuloksia. Cuporen julkaisuja

17 nan kuntalaisille erityisesti sellaisissa kunnissa, joissa toimintamäärärahat olivat niukat. Toimintakokeiluksi valittujen alueiden sijainti oli koko maata ajatellen hyvin edustava. (Kartta 2). Hajonta oli suuri. Kokeiluja tehtiin hoitolaitoksissa, kylissä, kuntaryhmissä ja kunnissa, joista osa oli kuntauudistuksen kokeneita, osa siihen valmistautuvia ja osa sellaisia, joita uudistus ei kiinnostanut. Kartta 2. Kuulto-toimintakokeilujen sijoittuminen maantieteellisesti 15

18 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa 4 KUULTO-projekti pähkinänkuoressa Tässä luvussa analyysin tavoitteena on kyselylomakkeella (liite 4) kootun aineiston teemoittelun kautta selventää, mitä KUULTO-toimintakokeiluun osallistuneet toimijat ja kunnat tavoittelivat ja mihin pyrkivät, minkälaisia toimenpiteitä näillä oli ja millaisia tuloksia kokeilussa saavutettiin. Pääongelma on siis selventää paikallisille toimijoille lähetettyjen kyselylomakkeiden vastausten kautta, millä toimenpiteillä he pyrkivät kohti kulttuurin parempaa saatavuutta ja saavutettavuutta ja millaisia esteitä he matkalla ylittivät. Pääosin analyysi on kvalitatiivisesti teemoittelevaa, mutta muutamassa kohdassa aineistoa kvantifioidaan taulukoiden avulla. KUULTO-toimintakokeilujen päätavoitteena on ollut luoda sellaisia järjestelyjä ja rahoitusmalleja, joiden avulla voitaisiin lisätä kuntalaisille tarjottuja kulttuuripalveluja ja taata niiden jatkuva saatavuus sekä mallintaa palvelujen tarjoamisen poikkihallinnollisia ja kunnan ulkopuolisten organisaatioiden kanssa toteutettuja monitoimijuuteen pohjaavia käytäntöjä. Toiseksi tavoitteena on ollut luoda malleja asukkaiden vaikuttamiselle palveluja kehitettäessä. 4.1 Ongelmakentän tunnistaminen ja päämäärät: tavoitteet Kaikki kunnat toivat ilmi, mihin tarpeeseen ne toimintakokeilulla lähtivät vastaamaan. Tässä kohdassa hahmottui muutamia toisiinsa kytkeytyviä pääkohtia, joiden alle useimmat vastaukset voidaan sijoittaa. Yleisesti ottaen kulttuuritoiminta laajassa mielessä nousi erittäin keskeiseksi teemaksi kaikki toimijat ylittivät vain taiteesta puhumisen. Tämä toisaalta liittyy jo 1970-luvulla alkaneeseen keskusteluun kulttuuritoiminnasta ja aktiivisuudesta. Pääteemoiksi hahmottuivat tarpeet, jotka olivat kulttuuritarjonnan lisääminen kunnassa/alueella ja kulttuurin saatavuuden parantaminen erilaisten käyttäjien keskuudessa sekä toisaalta kuntalaisten aktivoiminen, kulttuurisen osallisuuden lisääminen ja uusien yhteistoimintamuotojen sekä yhteistyömuotojen kehittäminen kulttuuripalveluissa. Haluttiin tavoittaa erityisyleisöjä ja viedä kulttuuria sinne, missä toiminta on ollut vaikeasti saavutettavissa. Myös maahanmuuttajien kotouttaminen ja kulttuuripalveluiden järjestäminen yli kuntarajojen mainittiin. Uusien toimintamallien, työkalujen ja yhteistyömuotojen luominen sekä kartoittaminen tuotiin esiin. Myös kulttuurin hyvinvointivaikutukset nousivat esiin, erityisesti Oulaisten ja Sodankylän kohdalla. Ähtärin vastaus kuvastaa kokonaisuudessaan yleistasolla sitä, millaisiin tarpeisiin toimintakokeilulla on lähdetty vastaamaan myös monien muiden toimijoiden kohdalla: 1. Kulttuuripalvelujen tasapuolinen tarjonta kaikille kuntalaisille tuomalla palvelut lähelle aktivoida ja osallistaa ihmisiä kulttuurikäyttäjiksi. 3. Kulttuurin merkityksellisyyden ja hyvinvointivaikutuksen esilletuominen ja mittaaminen sekä käyttäjille että päättäjille. Tässä nousi esiin erityisesti tahto saada kulttuuri osaksi kuntalaisten arkea ja uusien yhteistyön muotojen kehittäminen eri toimijoiden kesken. Kuntalaisten ja muiden toimijoiden kuuleminen ja osallistaminen nousivat yhdeksi vahvaksi teemaksi. Myös kotiseutuidentiteetin vahvistaminen sekä yhdistysten 16

19 ja taiteilijoiden osuus kulttuuripalveluiden järjestämisessä tuotiin esiin. Toimintakokeilun tavoitteita koskevista kysymyksistä erittäin tärkeä oli kysymys, jossa tiedustellaan mihin ongelmaan/ongelmiin toimintakokeilulla haettiin ratkaisua? Tämä liittyy koko toimintakokeilua ja tutkimusta ohjaavan ongelman tunnistamiseen. Kaikki kunnat hahmottivat enemmän ja vähemmän selkeästi kulttuurin saavutettavuuteen kytkeytyvän ongelman tai ongelmakokonaisuuden. Toisin sanoen kaikki kunnat täyttivät toimintakokeilun vähimmäisvaatimuksen jonkin kulttuurin saavutettavuuteen ja kulttuuripalveluihin kytkeytyvän ongelman hahmottamisesta. Toimintakokeilulla ratkaistaviksi ongelmiksi lueteltiin erityisesti kulttuurin saavutettavuuteen ja kulttuurin tarjontaan sekä toisaalta yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Saavutettavuudesta ja kulttuurin tarjonnasta sanottua: Saada kulttuuria sinne missä sitä on vaikeampi tavoittaa, tai jopa vierastetaan. Kunnan kulttuuritoiminnan monipuolistamiseen ja maantieteelliseen tasa-arvoistamiseen. Tasapuoliseen kulttuurin saavutettavuuden ongelmaan. Pyrittiin korjaamaan sitä ongelmaa, etteivät syrjässä asuvat ihmiset pääse kulttuuripalveluiden piiriin. Kulttuurin tarjoaminen eri ryhmille. Koettiin ettei kohderyhmien ääni tule riittävästi esiin ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta myös heidän osaltaan haluttiin parantaa. Kulttuuriesteet ovat suuria. Pitkät välimatkat kulttuurinäyttämöille. Kulttuuri keskittynyt kirkonkylään. Kulttuurin tekeminen on keskittynyt lähinnä keskustan alueelle. Elokuvia tarjolle myös lähipalveluksi. Parantaa reuna-alueiden osallistumismahdollisuuksia. Yhteistyötä järjestöjen, aktiivien ja eri hallinnonalojen kanssa. Miten ja missä voitaisiin järjestää elokuvatoimintaa myös sellaisissa kunnissa, joissa ei ole elokuvateatteria. Halusimme tarjota tasapuolisesti asuinsijaan katsomatta samoja palveluja kaikille ikäihmisille. Kulttuuritoiminnan tuominen lähemmäksi kuntalaisia ja vapaaehtoistyön houkuttavuuden lisääminen yhdistyksissä. Hyödyntää yhdistysten osaamista tarjonnassamme lisäten tapahtumamme sisällöllistä antia yhä useammanlaisia kuntalaisia kiinnostavaksi. Kaikilla ei ole varaa osallistua kulttuuritapahtumiin ulkopaikkakunnilla. Kuntalaisten ääni ja toiveet saataisiin paremmin kuuluville. Kulttuurivajeen paikkaaminen. Nuorille ei kulttuuritarjontaa. Elokuvateatterit kaukana. Saatavuus ja tasa-arvo toteutuvat paremmin kaupungeissa, kenen asia on huolehtia (henkisestikin) monipuolisen ja mielekkään elämän edellytyksistä maaseutumaisilla alueilla? Osallistumisen esteiden poistaminen (liikkuminen). Tapahtumatarjonnan monipuolistaminen ja lisääminen. Yhteistoiminnasta ja vuorovaikutuksesta mainittiin: Kuntien kulttuuritoimien yhteistyön lisääminen. Yhteistyötä kunnan eri toimialojen kanssa sekä löytää uusia tapoja kohderyhmien yhteistoiminnan lisäämiseksi. Vähäistä vuorovaikutusta kylien välillä. Eri kulttuuritoimijoita, jotka eivät välttämättä edes tiedä toisistaan. Vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Nuorten aktiivisuuden lisääntymisen. Kulttuuri ja taide ovat käsitteinä monille vieraita. uusi yhteistoimintamalli. Kehittää uusia tapoja kulttuuriosaamisen tuotteistamiseen ja taiteilijoiden palkkaamiseen. Työhyvinvointia haluttiin kehittää ja monipuolistaa yhteistyötä erilaisten luovien toimijoiden, yhdistysten ja yrittäjien välillä. Haluttiin myös löytää vastaus siihen, mitä työhyvinvointi tarkoittaa kaupungin työntekijöille. Lasten- ja nuortenkulttuuria tuottavien toimijoiden yhteistyö on lähes olematonta. Suunnitella ja toteuttaa kulttuuritoimintaa kunnan, yhdistysten ja yrityksen keskinäisenä yhteistyönä. Yli puolet (14) kokeiluun osallistuneista kunnista ja toimijoista ilmoitti pysyneensä hyvin tai melko hyvin alkuperäisessä toimintasuunnitelmassa. Akaa, Seinäjoki ja Lohja ilmoittivat, että toimintasuunnitelmaa on noudatettu ilman mitään muutoksia. Kahdeksan kuntaa puolestaan ilmoitti toimintasuunnitelmassa pysymisessä ilmenneen ongelmia ja muutoksia, Oulainen kertoi suunnitelman menneen jopa kokonaan uusiksi. Aikatauluongelmat (sekä muun muassa muutokset viranhaltijoissa/viroissa) mainittiin useimmin alkuperäisiin suunnitelmiin tulleiden muutoksien syyksi: asioiden organisointiin ei ollut riittävästi aikaa. 17

20 Tärkeimmät kokeilulle asetetut tavoitteet liittyvät kuntalaisten, harrastajien ja muiden toimijoiden sosiaalis-kulttuuriseen osallistamiseen, uusien yhteistyömuotojen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen: kulttuuritarjontaa haluttiin lisätä, kuntalaisia osallistaa ja kehittää toimijoiden yhteistyötä ja yhteistoimintamalleja. Myös kulttuurin statuksen ja tärkeyden kohottaminen mainittiin kokeilun tavoitteena. Tavoitteet voidaan teemoitella seuraavasti: 1. Kulttuuritarjonta lisääntyy. 2. Kuntalaiset osallistuvat toimijoina. 3. Kulttuurin (ja taiteen) saatavuus ja saavutettavuus kunnan kaikilla alueilla ja kaikille asukasryhmille. 4. Yhteistyömuotojen kehittäminen muun muassa paikallisten toimijoiden kesken. 4.2 Kohti tavoitteiden toteuttamista: toimenpiteet Tässä luvussa käsitellään niitä toimenpiteitä, joilla kokeiluun osallistuneet toimijat pyrkivät kohti edellisessä osiossa mainittuja tavoitteita. Toimenpiteiksi, joilla on pyritty kohti kokeilun tavoitteita, mainittiin erilainen kontaktointi eri välineillä ja henkilökohtaiset kontaktit, työpajat, kyselyt, tiedotus, medioissa esiintyminen, tapaamiset toimijoiden välillä, kulttuuriluotainten apu, kuntalaisten kuuleminen ja tapaaminen, toimijoiden perehdyttäminen ja motivointi, kartoitukset ja yhteistyön tekeminen, lisäksi on kerätty palautetta ja pyritty keskusteluyhteyteen toimijoiden kanssa. Erityisesti mainitaan suunnittelu ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Toimintakokeiluun osallistuneiden mahdollisuutta osallistua on vahvistettu muun muassa antamalla osallistujien luoda sisältöjä ja menemällä ihmisten luo, kentän ja kuntalaisten kuulemisella, kartoittamalla kentän, kohderyhmien ja kuntalaisten mielipiteitä ja tiedottamalla. Toimijatahot, joihin oltiin yhteydessä, muodostavat melko monipuolisen kentän: Päättäjiä koskevassa kysymyksessä vain kuusi kuntaa ja toimijaa mainitsi olleensa yhteydessä johtajatason henkilöihin kulttuuri- ja sivistystoimessa sekä kulttuuri- ja vapaaaikalautakuntaan. Valtuustot ja lautakunnat mainittiin myös melko harvoin. Hallinnonaloista mainittiin useimmin sivistys- ja kulttuuritoimi. Hyvinvointiin kytkeytyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten terveystoimi ja vanhustenhoito, saivat useita mainintoja. Nuorisotoimi mainittiin kahdeksan kertaa. Yrityssektorista mainittiin useimmin taide- ja kulttuurialan toimijat ja myös matkailuala. Kolmannen sektorin toimijoista mainittiin kulttuurijärjestöjen lisäksi useimmin nuoriso- ja kyläyhdistykset. Yhteensä 14 toimijaa mainitsi olleensa yhteydessä kuntarajat ylittäviin toimijoihin. Vuorovaikutuksen keinoiksi ja käytänteiksi lueteltiin usein palaverit, puhelimella soittaminen, sähköposti- ja muu viestintä, sosiaalisen median käyttö, tiedotteet, henkilökohtaiset kontaktit sekä toiminnan esittely eri yhteyksissä. Seuraavassa tuodaan ilmi, miten toimintakokeilussa kehitetyt uudet toiminnot ja käytännöt lisäsivät ja vahvistivat vastaajien mukaan kunnan kulttuurista tasa-arvoa ja osallisuutta. Kysymyksessä pyydettiin vastaajia kertomaan, miten kulttuurinen tasa-arvo ja osallisuus lisääntyivät tai vahvistuivat. Kaksi painopistettä nousi esiin: Alueellisen tasa-arvon edistäminen ja ilmaisuus; kulttuuripalveluita on viety reuna-alueille ja kyliin, niitä on pyritty viemään lähelle kuntalaisia, pyritään maksuttomuuteen Ihmisten osallisuuden ja osallistumisen kasvattaminen; toiminnan räätälöinti ja suunnittelu kuntalaisten kautta 4.3 Mitä tapahtui suhteessa entiseen: muutos Toimijoilta tiedusteltiin, millaisia uusia ratkaisuja he ovat testanneet kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi. Uusina ratkaisuina voidaan hahmottaa kolme teemakategoriaa, joihin vastaajien vastaukset sijoittuivat. Ensimmäisenä mainittiin (1) yhdistysten - ja osuuskuntien - rooli kulttuurin tuottamisessa ja uudet yhteistyön muodot eri toimijoiden kesken. Yhdistykset olivat olleet mukana kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa. Oli myös etsitty uusia yhteistyömuotoja ja kumppaneita ja pyritty yleisesti saamaan aikaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tilaaja-tuottaja malli ja ostopalvelut tuotiin esiin 18

21 osana kehiteltyjä asioita. Toisena teemana mainittiin (2) kuntalaisten osallistaminen ja kuuleminen. Oli pyritty kuulemaan kuntalaisten tarpeita ja toiveita, puhuttiin muun muassa yleisölähtöisestä toiminnasta, myös asiakasilloista ja sekä kuntien asukkaiden ja toimijoiden tutustuttamisesta toisiinsa. Kolmantena pääteemana tuotiin esiin (3) kulttuurin vieminen lähelle kuntalaisia esimerkiksi sivukylille ja kunnan eri osiin pois keskustasta. Kulttuuripalveluita oli yritetty tuoda lähelle kuntalaisia ja niitä oli yritetty pitää maksuttomina. Palveluita oli tarjottu sinne missä ihmiset olivat, kuten vaikkapa sivukylälle tai vanhainkotiin. Näin oli pyritty ylittämään esteitä, kuten ihmisten varattomuutta, pitkiä välimatkoja tai ihmisten kyvyttömyyttä (esim. vanhukset) saapua kulttuuripalveluiden luokse. Toimiviksi käytännöiksi yksittäisistä käytännöistä toimijat listasivat muun muassa työpajat, ikäihmisten tarinankerronta, kulttuurin vienti palveluasumisyksikköön, kulttuuribussi, elokuvanäytökset, teatterivierailut, toiminnan paikallinen ja sisällöllinen hajauttaminen, kyläkarnevaali ja asiakasilta sekä kylien yhteiset keskusteluillat. Myös tuotteistamisen perusajatuksen sekä ohjausryhmän yhteissuunnittelun ja työnjaon kerrottiin toimivan. Myös ongelmia esiintyi melko paljon. Seuraavassa käydään läpi käytäntöjä ja menettelytapoja, joissa oli vastaajien mukaan ollut ongelmia. Mainittiin ensinnäkin, että ensimmäinen kokeilu on usein sujuva ja juhlaa, mutta tämän jälkeen tulee eteen neuvottelut yhteistyöstä ja rahoituksesta. Tiedotuksessa, tiedonkulussa ja yhdistysten innokkuudessa oli yleisesti välillä ongelmia. Mainittiin, että muun muassa työhyvinvointikokeilujen pitäisi lähteä liikkeelle työyhteisön ja työntekijöiden toiveiden pohjalta - väkisin tarjottua pakettia ei kannata tehdä. Monilla oli työhyvinvointitoiminnasta negatiivinen mielikuva. Joissakin kunnissa uskonnollisuus esti muun muassa lasten osallistumista kulttuuritoimintaan. Yritysten ja KUULTO-kokeilun intressit eivät aina kohdanneet, koska yritysten päätavoite on usein taloudellinen tuottavuus. Lisäksi mainittiin, että nuorten osallistaminen ei onnistunut aina. Kulttuurikerhot osoittautuivat toimimattomiksi yhdessä toimintakokeiluista. Tämän lisäksi tuotiin esiin, että taiteilijoiden ammattitaitoon ja kohderyhmän tuntemukseen tulee panostaa enemmän. Sarjakuvatekniikan käyttäminen ei toiminut ja ihmisten tarinoiden tallentaminen sadutusmenetelmällä todettiin työlääksi. Entä millaisia muutoksia saatiin aikaan ja kehen/mihin ne kohdistuivat? Kokeilun toimijoilta tiedusteltiin, millaisia muutoksia kunnan kulttuuripalveluissa ja kunnan kulttuuritoiminnassa oli saatu aikaan sekä keihin tai mihin muutokset olivat kohdistuneet. Muutokset olivat vastausten mukaan kohdistuneet ensisijaisesti kuntalaisiin ja eri väestöryhmiin, kuten lapsiin, nuorisoon ja ikäihmisiin (riippuen ketkä olivat kokeilun alkuperäisenä kohteena). Muutokset olivat kohdistuneet myös kuntien ja kaupunkien kulttuuritoimintaan sekä henkilöstöön ja hankkeen toimijoihin. Myös toimintamallien ja tekemisen tapojen muutokset sekä muutokset yhteistyössä saivat mainintoja. Lisäksi muutaman kerran mainittiin muutosten kohdistuneen kuitenkin nimenomaan kulttuurin aktiivikäyttäjiin. Millaisia muutokset sitten ovat olleet? Vastaukset voidaan teemoitella seuraaviin pääryhmiin: yhteistyötä eri muodoissa koskevat muutokset, asenteiden, resurssien ja osaamisen muutos sekä palveluiden määrän lisääntyminen ja palveluiden tuottamisen uusia tapoja koskevat muutokset. Vastaajien mukaan yhteistyö oli lisääntynyt ja syventynyt yleisesti kulttuuripalveluiden tuottamisen parissa sekä kulttuuritoimijoiden ja kunnan eri sektoreiden välillä. Erityisesti yhdistykset mainittiin tässä yhteydessä, kuten myös hallinto. Kerrottiin, että kulttuuripalveluiden määrä on lisääntynyt kunnassa / kunnissa. Lisäksi tuotiin ilmi, että asenteet ovat muuttuneet, on luotu tarvetta kulttuurille, kuntalaisten resurssit ja osallisuus sekä jossain tapauksissa myös vaatimustasot kulttuurin suhteen ovat lisääntyneet. Puhuttiin myös yhteen hiileen puhaltamisesta, suunnitelmallisuudesta ja osaamisen kasvamisesta. Kuntalaisten kuuleminen ja tiedottamisen parantuminen mainittiin. Myös kulttuurin kentän uudet tekijät ja uudet taiteen tuottamisen tavat tuotiin esiin. Viisi toimijaa kertoi toisaalta suoraan, että rakenteellisia muutoksia ei ollut syntynyt, mutta suurimmasta osasta vastauksia voitiin päätellä jonkinlaisia muutoksia olevan ainakin mahdollisesti syntymässä. 19

Kulttuuritoiminnan saavutettavuus KUULTO-projektin tuloksilla. Uusia toimintamalleja? Anita Kangas

Kulttuuritoiminnan saavutettavuus KUULTO-projektin tuloksilla. Uusia toimintamalleja? Anita Kangas Kulttuuritoiminnan saavutettavuus KUULTO-projektin tuloksilla. Uusia toimintamalleja? Anita Kangas KUULTO-PROJEKTI KUULTO-projekti syntyi vastaamaan eriarvoisuudesta lähteviin ongelmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA Anita Kangas TOIMINTATUTKIJANA 1975-1979 Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu Lain kuntien kulttuuritoiminasta kokeilu ennen lain ja asetuksen säätämistä.

Lisätiedot

KUULTO-kokemuksia kuntien kulttuuritoiminnasta

KUULTO-kokemuksia kuntien kulttuuritoiminnasta KUULTO-kokemuksia kuntien kulttuuritoiminnasta Anita Kangas, professori, Jyväskylän yliopisto Sari-Minna Havimäki, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto KUULTO- projektin tausta Projektin pohjana on Anita

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Monikulttuurisen liikuntakentän uudistaminen seminaari 3.1.2011 Helsinki Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011)

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011) TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 11 (23.11.11) Finström Hammarland Sund Lumparland Hyvinkää Mäntsälä Myrskylä Lapinjärvi Huittinen Punkalaidun Urjala Kylmäkoski Nousiainen Aura Lieto Tarvasjoki Turku Petäjävesi

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot