Osallistumista ja aktivointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistumista ja aktivointia"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Osallistumista ja aktivointia KUULTO-toimintakokeilun matkassa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:11 Anita Kangas, Olli Jakonen & Sari-Minna Havimäki

2

3 Osallistumista ja aktivointia KUULTO-toimintakokeilun matkassa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:11 Anita Kangas, Olli Jakonen & Sari-Minna Havimäki Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto 2014 Undervisnings- och kulturministeriet Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen 2014

4 Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen PL / PB 29, Valtioneuvosto / Statsrådet Taitto / Ombrytning: Erja Kankala, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansikuva / Omslagbild: Kuvaajat Anna Riski, Pirjo Saloranta, Tanja Härmä, Henri Niiranen, Laura Melkinen ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja / Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2014:11

5 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa Esipuhe KUULTO-toimintakokeilu on ainutlaatuinen kulttuuripoliittinen toimenpide. Sen sisällä 22 kokeilua ja 44 kuntaa tuottavat uutta tietoa siitä, miten kuntien asukkaille voidaan lisätä mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintoihin, miten heitä voidaan aktivoida sekä osallistumaan toimintaan että kehittämään paikallista kulttuuria ja omaa toimintaympäristöään. Kokeiluihin sisältyy myös epäonnistumisia, jotka tuovat esiin monien kulttuurialojen toimijoiden usein kohtaamia ongelmia. Käsillä olevan julkaisun kautta voidaan löytää paikalliselta tasolta nousevia perusteluja alueellisesti, sosiaalisesti ja sisällöllisesti tasapainoiselle kulttuuripolitiikalle. Julkaisussa analyysien keskipisteenä ovat KUULTO- kokeilusta paikallisesti vastuussa olevien henkilöiden kertomukset, haastattelut ja raportit; niiden kautta välittyy konkreettisia toimintamalleja kulttuurialoille. Haluamme kiittää näitä henkilöitä erinomaisesta työstä, käydyistä keskusteluista ja arvioinneista. Toivottavasti mahdollisimman moni heistä osallistuu jatkoarviointiin tammikuussa Ennen tämän toimintakokeilun aloittamista tarvittiin vaativia valmisteluja, joita käynnisti johtaja Paula Tuomikoski ja niitä jatkoi kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju. Kokeilulle valittiin asiantuntijaryhmä ja projektityöntekijä, Anna Vilkuna, joka työskenteli maaliskuuhun 2013 saakka. Hänen työnsä jatkajaksi tuli Sari-Minna Havimäki. Asiantuntijaryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisia, muodostaneet monipuolisen ja hyödyllisen yhteyden ministeriöihin ja Suomen Kuntaliittoon. Näin paikallistasolla havaitut ongelmat ovat päässeet tunnistetuiksi prosessin eri vaiheissa. Julkaisun kirjoittajana Anita Kangas on saanut apua Olli Jakoselta, joka on kirjoittanut lukua 4 ja Sari-Minna Havimäeltä, joka osallistui kaikkiin haastatteluihin ja on litteroinut sekä koonnut paikalliset materiaalit. Suurkiitos heille samoin kuin käsikirjoitusta kommentoineille Kirsi Kaunisharjulle, Heli Talvitielle, Esa Pirnekselle, Tiina Kavilolle ja Ditte Winqvistille sekä julkaisun taittajalle, Erja Kankalalle. Anita Kangas Professori Jyväskylän yliopisto Riitta Kaivosoja Ylijohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö

6 Sisältö Esipuhe 3 Toimintatutkimus 1 Johdanto 6 3 Kuntien kulttuuritoiminnan ongelmat KUULTO-toimintakokeilun perusteluna 11 4 KUULTO-projekti pähkinänkuoressa Ongelmakentän tunnistaminen ja päämäärät: tavoitteet Kohti tavoitteiden toteuttamista: Toimenpiteet Mitä tapahtui suhteessa entiseen: Muutos Toimintakokeilun tuloksia: ylitetyt esteet ja jatkuvuus 20 Muutostyötä KUULTO-toimintakokeiluissa 5 Alueelliset esteet ratkaistavana Palvelut pyörille Kulttuuritoimintaa kylille ja pieniin kuntiin Taiteilijat kyliin Kulttuuripolku ja -portaat systematisoivat tarjontaa Valtakunnallisen toimijan alueellinen työ Sosiaalisten esteiden poistaminen 38 6 Kuntalaisten osallistuminen toimintaan ja päätöksentekoon Osallistuminen, osallisuus, asiakasosallisuus, asiakas-, käyttäjälähtöisyys, valtaistuminen Osallistumista ja aktivointia Aktivointi kulttuuritoimintaan osallistumiseen 59 7 Kunnat, hallintokunnat, kolmas sektori -yhteistyöllä uusia ratkaisuja Kuntien ja hallintokuntien välinen yhteistyö Kuntien välinen yhteistyö ja kuntaliitokset Kolmas sektori 68 Johtopäätöksiä 8 Pohdintoja 76 Lähdeluettelo 83 Liitteet

7 Toimintatutkimus 5

8 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa 1 Johdanto Kuntien kulttuuripalvelujen kehittämishanke, KUULTO-toimintakokeilu, syntyi vastaamaan eriarvoisuudesta lähteviin ongelmiin. Useissa eri yhteyksissä on raportoitu eriarvoisuuden lisääntymisestä kuntien kulttuuripalvelujen ja toimintamahdollisuuksien tarjonnassa ja sen seurauksena palvelujen käytössä ja kulttuuritoimintoihin osallistumisessa. Kuntien erilaistuminen kulttuurin rahoituksessa ja kulttuuritoimen työntekijöiden määrissä on huomattavaa ja kaikki nämä yhdessä ovat lisänneet toiminnallista ja taloudellista polarisaatiota paikallisissa kulttuuritoiminnoissa. Kalevi Kivistön ja Anita Kankaan opetus- ja kulttuuriministeriölle laatima selvitys (2011) kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikasta osoitti, että paikallisen kulttuuritoiminnan suuri haaste on kuntien erilaistuminen ja osittain sen seurauksena tapahtunut kulttuuripalveluiden saatavuuden eriarvoistuminen. Yhtenä vastauksena tähän ongelmaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kulttuuripalveluiden kehittämiseksi ja tasavertaisen saatavuuden lisäämiseksi kunnissa. Projekti päätettiin keskittää erityisesti sellaisiin kuntiin, joiden nettokäyttökustannukset kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan olivat vain 0-15 euroa/asukas. Liikkeelle lähdettiin avaamalla määrärahahaku, johon osallistui ideavaiheessa 188 hakijaa, joista mukaan KUULTO-toimintakokeiluun valittiin 22. Valinnan toteutti kokeilun asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet olivat opetus- ja kulttuuriministeriön eri osastoilta ja yksiköistä, Suomen Kuntaliitosta, Museovirastosta, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur ja Jyväskylän yliopistosta (Liite 1). Valintakriteereissä edellytettiin hakemuksiin sisällytettävän seuraavia painopisteitä: saavutettavuuden lisääminen, toiminnan monipuolisuus, vahva yhteistyö, idean uutuus, toteuttamiskelpoisuus ja toimintamallien kestävyys. Kaikkiaan 22 toimintakokeilua käynnistyi eri puolilla Suomea. Toteuttajina olivat kuntien kulttuuritoimet, yhdistykset ja yritys. Yhteistyö mitä erilaisimpien tahojen kanssa oli osa kokeilutoimintaa ja ideoidut kokeilut pyrkivät vastaamaan kokeilun tavoitteeseen eri tavoin. Toimintatutkimuksellinen viitekehys toi kokeiluun omat erityispiirteet: Kokeilut, asiantuntijat ja tutkijat ovat toimineet vuorovaikutuksellisessa suhteessa ja pääosassa ovat olleet toimijat kunta-/maakuntatasolla. Tutkittavat ovat olleet aktiivisina toimijoina tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Kokeiluissa on pyritty muutokseen. KUULTO-toimintakokeilun tavoitteena oli kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja näin tasa-arvon lisääminen kuntien asukkaiden kulttuuriin osallistumisen mahdollistumisessa. Kulttuuriin, taiteisiin ja kulttuuriperintöön liittyvien aktiviteettien mahdollistaminen jokaiselle kansalaiselle, niin luovaan prosessiin osallistuminen kuin valmiiden kulttuurisisältöjen ja palvelujen käyttäminenkin, ovat kulttuuripolitiikan ydinkysymyksiä. Tässä kokeilussa tavoitteeseen pyrittiin (1) selvittämällä, mikä on kulttuuripalvelujen asema kunnan peruspalveluna sellaisissa kunnissa, jotka käyttävät yleiseen kulttuuritoimintaansa enintään 15 euroa sekä (2) luomalla toimintatutkimuksen lähestymistapaa käyttäen pysyviä käytäntöjä ja malleja kulttuuripalveluiden tuottamiselle kunnissa. 6

9 KUULTO-toimintakokeilun tutkimusasetelma Toimintatutkimusta kuvataan usein spiraalina. Spiraalissa suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektio sekä toiminnan uudelleensuunnittelu etenevät sykleinä. Tutkija ja tutkittavat käyvät yhdessä läpi kaikki tutkimuksen vaiheet: tavoitteiden muodostamisen ja niiden muuttamisen toimintasuunnitelmaksi, käytännön toteuttamisen sekä toiminnan arvioinnin. Toimintatutkimus voidaan määritellä reflektiiviseksi, käytännönläheiseksi ja yhteisölliseksi tutkimukseksi, joka pyrkii kehittämään käytänteitä, analysoi toiminnan kehittymistä ja tuottaa toiminnasta uutta tietoa eli teoriaa. Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Tutkimuksen avulla etsitään ratkaisuja ongelmiin (yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, eettisiin, organisaation toimintaan liittyviin, ammatillisiin jne.). Tutkimuksen tavoitteena ei ole ainoastaan kuvata ja selittää aineistoa ja tuloksia vaan myös muuttaa sosiaalista todellisuutta. Muutos voi tapahtua tai olla tapahtumatta. Se voi olla myös toisenlainen kuin mitä tavoiteltiin. Toimintatutkimuksessa tuotetaan aineistoa ja sen pohjalta uutta tutkimuksellista tietoa, vaikka aiotut käytännön muutokset eivät onnistuisikaan. 1 KUULTO-toimintakokeilussa toimintatutkimuksen vaiheet olivat seuraavat: I) Hakuprosessi oli kaksivaiheinen: ideahaku ja varsinainen haku. Ensimmäinen tiedote Kuulto-toimintakokeilusta lähti opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliiton kautta kuntiin, alueellisiin taidetoimikuntiin, ELY-keskuksiin, maakuntien Taulukko 1. KUULTO-toimintakokeiluun hakeneet ja hyväksytyt maakunnittain Maakunta Toimintakokeilua Niiden kuntien määrä, joissa Toimintakokeilun Maakuntien väkiluku hakeneiden määrä yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset enintään 15 / asukas vuonna 2009 aloittaneiden määrä Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Suomi Päijät-Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Yhteensä Kts. myös Kangas, Anita (1979) Toimintatutkimuksen käytäntö. Sosiaalipolitiikka. Sosiaalipoliittinen yhdistys ; Kuula, Arja (2001) Toimintatutkimus: Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere, Vastapaino. 7

10 liitoille, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmän verkostolle sekä kyläyhdistyksille Tiedotteessa kerrottiin toiminnan tavoitteista ja ideahausta. Monien tiedotusvälineiden (alueelliset ja paikallislehdet) kautta levisi tietoa. KUULTO sai myös omat kotisivut, joilla asiasta tiedotettiin sekä annettiin tarkempia tietoja. Määrärahahakujen avautuessa hakijat analysoivat kulttuuritoimintojen saavutettavuuden problematiikkaa, pohtivat toimenpiteitä saavutettavuuden lisäämiseksi ja tekivät ideahakemuksen. Hakukäytännöistä jaettiin tietoa KUULTO-kotisivujen kautta. Yksi mahdollisuus hakua koskevaan keskusteluun oli kaikille hakijoille avoin Vauhtia kulttuuriin - seminaari, joka järjestettiin Siellä hakijoilla oli mahdollisuus kuulla perusteluja toimintakokeilun käynnistämisestä, saada esimerkkejä aikaisemmista yksittäisistä onnistuneista kulttuurikokeiluista liittyen palvelujen saavutettavuuteen tai tarjonnan muotoihin sekä ihmisten osallistumisen mahdollistumiseen. Seminaariin osallistui runsas asiantuntijajoukko eri puolilta maata; kaikkiaan 124 kulttuurin ja taiteen eri alojen tehtävissä kunnissa, maakunnissa ja alueilla tai valtakunnallisissa organisaatioissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työskentelevää henkilöä. Rajallisen tilan vuoksi kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät täysin. Kaikki seminaarin materiaalit tallennettiin kotisivuille, jonne seminaarin jälkeen tuotettiin myös oma osastonsa teemalla kysymyksiä ja vastauksia. Hakijat saattoivat käydä sieltä tarkistamassa hakuprosessiin liittyviä asioita seuraavien otsikoiden alta: hakija, rahoitus, ideahakuprosessi, arviointikriteerit ja muuta. Ideahaku päättyi ja hakemuksia tuli kaikkiaan 188 eri puolilta Suomea. (Taulukko 1). Lukumääräisesti eniten niitä tuli Uudeltamaalta (45 hakemusta), mutta useita hakemuksia tuli myös Pohjois-Pohjanmaalta (16), Keski-Suomesta, Pirkanmaalta (molemmista15), Pohjois-Savosta (14), Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta (molemmista 11). Lisäksi hakemuksia tuli Pohjois-Karjalasta (8), Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta (molemmista 7), Kainuusta ja Kanta-Hämeestä (molemmista 6), Etelä-Karjalasta ja Keski-Pohjanmaalta (molemmista 5), Etelä-Savosta (4) ja Kymenlaaksosta (1). Näytti siltä, että haku oli tavoittanut erittäin hyvin koko Suomen. Todennäköisesti Vauhtia kulttuuriin - seminaarilla oli tähän positiivinen vaikutus. Verrattuna siihen, kuinka monta hakukelpoista kuntaa (yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat enintään 15 / asukas vuonna 2009) maakunnissa oli, erityisesti Etelä-Savossa ja Satakunnassa ei oltu aktiivisia haun suhteen. Sitä vastoin Pirkanmaalta, Keski-Suomesta, Pohjanmaalta, Varsinais- Suomesta ja Pohjois-Savosta hakijoita oli paljon. I II III Hakemus Kokeilu Diagnosointi arviointi kulttuuripalvelujen saavutettavuuden ongelmista Uusi suunnitelma Päätökset Arviointi Kuvio 1. Toimintatutkimuksellisen KUULTO-kokeilun vaiheet 8

11 Ideahaun jälkeen toteutettiin ensimmäinen karsinta eli asiantuntijaryhmä valitsi 32 hakemusta jatkoon. Sen jälkeen alkoi varsinainen haku, jota pohjusti hakemuksia laativien tahojen ja KUULTOtoimintakokeilun koordinaattorin ja asiantuntijaryhmän yhden jäsenen tapaamiset. Toinen vaihe, varsinainen haku, ajoittui aikavälille Vaikka ajatus oli, että valmistelevat tapaamiset vahvistaisivat hakemuksia monella tavalla varsinaista hakua varten, näin ei kuitenkaan käynyt. Hakemusten sisällöt eivät kehittyneet kovin paljon ideahaun ja varsinaisen haun välillä. Ei edes niissä hakemuksissa, joissa pyrittiin liittämään kaksi ideahaun hanketta yhteen. Hakemukset kyllä liitettiin teknisesti yhteen, mutta sisällöllinen kehittäminen olisi vaatinut enemmän aikaa. Näin kaksivaiheisen prosessin seurannaisvaikutus oli lähinnä toimintakokeiluajan lyhentyminen. Varsinaiseen hakuun liittyvät päätökset tehtiin , minkä jälkeen eri puolilla Suomea käynnistyi 22 kokeilua. Hakemuksiin verrattuna ainoastaan neljä maakuntaa (Etelä- Savo, Kymenlaakso, Pohjois-Savo ja Satakunta) jäi ilman kokeilukohdetta. Kaikki kokeilukohteet saivat rahoituksen toimintakokeilujen käynnistämistä varten. (Liite 2) II) Kokeilut käynnistyivät kesäkuussa ja toiminnan painopiste siirtyi paikallisille toimijoille, joilta odotettiin muutostyötä. He käynnistivät muutoksia paikallistasolla ja pyrkivät löytämään ratkaisuja ongelmiin. Yhteys tutkimukseen oli elävä koostuen henkilökohtaisista yhteydenotoista ja viikkopäiväkirjojen kirjoittamisesta tutkimuksen käyttöön. Myös valokuvat ja muu dokumentointi tulivat tutkimuksen käyttöön. Vertaisarviointi ja reflektointikeskustelut toimintakokeiluja toteuttavien toimijoiden kanssa mahdollistuivat Jyväskylässä järjestetyillä KUULTO-päivillä. Siellä perehdyttiin jokaiseen toimintakokeiluun, niistä käytiin keskustelua ja tehtiin arviointeja. Tilaisuus oli varsin paljastava ajatellen jokaista yksittäistä kokeilua; se näytti, miten eri tavoin kokeiluja käynnistettiin (muodostui kokeilukulttuureja), minkälaisiin vaikeuksiin kokeilujen aloituksissa saatettiin joutua ja minkälaisia ratkaisuja ongelmiin oli löydetty. Luonnollisesti esiin tulivat myös onnistuneen aloituksen edellytystekijät. Toimintakokeilut reagoivat päivien jälkeen hyvin eri tavoin: osan usko vahvistui omissa, heidän valitsemissaan toimenpiteissä, osa löysi joitakin uusia ideoita, joita sovelsi omaan kokeiluunsa, osa teki selkeän suunnanmuutoksen toiminnassaan, ja siihen johtaneet syyt olivat hyvin erilaisia ja osa kopioi suoraan jonkun toisen kehittämän toimenpiteen. KUULTOpäivien aikaan tapahtui myös toivottua verkostoitumista toimintakokeilujen kesken. III) Touko- ja kesäkuun aikana 2013 toteutettiin jokaisessa KUULTO-toimintakokeilussa arviointi ja toiminnan uudelleensuuntaaminen (analyysi ja reflektio). Arviointiin osallistuivat kaikki toimintakokeilua paikallistasolla toteuttaneet, tutkijat Jyväskylän yliopistosta sekä muutamissa kunnissa myös toimintaan osallistuneet kuntalaiset. Koska kokeilu koski pääosin sellaisten toimenpiteiden ja välineiden kehittämistä, joilla kulttuuritoiminnan saavutettavuutta pyrittiin lisäämään ja kuntien asukkaiden osallistumista toiminnan määrittelyyn ja paikalliseen kehittämiseen vahvistamaan, pääosassa olivat paikalliset toimintakokeilun toteuttajat. Kuntalaisten palaute tuli arviointikokouksissa esiin toteuttajien tulkitsemana. Tätä voitiin perustella sillä, että KUULTOtoimintakokeilu haki sekä uusia tapoja mahdollistaa kulttuuritoimintaa uusille yleisöille ja toimijoille että välineitä aktivoida ihmisiä osallistumaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Arviointitilaisuuksia ennen lähetettiin paikallisille toteuttajille kyselylomake, jossa heitä pyydettiin vastaamaan seuraaviin teemoihin: Yleistä pohjatietoa toimintakokeilusta, muutosta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, toimintakokeiluun liittyvät käytänteet ja ratkaisut, koetut toiminnan esteet kulttuuripalvelujen saavutettavuuden (ja saatavuuden) lisäämiseksi (ongelmat ja ratkaisut) ja toiminnan tulokset sekä niiden lisäksi tieto toiminnan jatkumisesta ensimmäisen kokeiluvaiheen jälkeen. Kyselylomakkeen kautta koottu aineisto tuo tärkeitä tuloksia koko toimintakokeilun sisällöistä. Niitä raportoidaan luvussa 4. Arviointitilaisuuden työjärjestys oli seuraava: Toimintakokeilujen yhteyshenkilöitä oli ohjeistettu pyytämään tapaamiseen mahdollisimman monia 9

12 toimintakokeilun toteutukseen osallistuneita henkilöitä ja tutustumaan etukäteen Toimintamalli muutoksessa -julkaisuun (Anita Kangas & Vilja Ruokolainen 2012). Tutkijat olivat tutustuneet ennen vierailuaan tarkasti jokaisen toimintakokeilun viikkopäiväkirjoihin, joita oli vuoden mittaan myös kommentoitu suoraan toimijoille. Keskustelujen pohja-aineistona käytettiin myös lähetetyn kyselyn vastauksia. Kysely oli muotoiltu vastaamaan loppuraporttia ja toimintakokeiluilla oli mahdollisuus täydentää vastauksiaan arviointitilaisuuden jälkeen. Arviointikeskustelussa käytiin läpi kaikki se aineisto, johon keskustelu ja arviointi pohjautuivat. Tilaisuuden aluksi kerrattiin, mistä toimintakokeilut olivat saaneet alkunsa (ongelmien diagnosointi ja muutostarve) ja mistä Kuulto-toimintakokeilussa toimintatutkimuksena oli kyse. Keskustelu käynnistyi tarkastelemalla toimintakokeilun hakemusta ja siinä asetettuja muutostavoitteita. Jokainen paikalla ollut kertoi itsestään ja omasta roolistaan kokeilussa. Seuraavaksi käytiin tarkkaan läpi toteutetut toimenpiteet ja niiden vaikutukset kulttuuritoiminnan saavutettavuuden lisäämisessä ja kuntien asukkaiden tai erityisryhmien osallistumisen mahdollistumisessa. Paljon tuli tietoa ongelmista, joita toimintakokeilut olivat kohdanneet, ja jotka saattoivat johtaa toteutettujen toimenpiteiden suuntaamiseen uudella tavalla. Viimeinen keskustelun teema oli toiminnan jatkuminen erityisesti toiminnan tavoitteiden, toimenpiteiden, henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien osalta. Dialogi toimijoiden kanssa oli erittäin tuloksellista ja kolmesta neljään tuntiin kestäneiden tilaisuuksien jälkeen kaikilla siihen osallistuneilla oli yhteinen käsitys toiminnan jatkumisen edellytyksistä ja käytännöistä joko niin, että toiminta oli kestävää ja jatkui tai toimintaa jouduttiin eri syistä suuntaamaan toisin ja löytämään uudenlaisia käytäntöjä tai perusteluja. Käsillä oleva julkaisu perustuu edellä mainittuun aineistoon, minkä lisäksi aineistona ovat litteroidut tallenteet kaikista haastattelutilaisuuksista (Liite 3) sekä tilaisuuksien yhteydessä toteutettaviksi sovittujen erillishaastattelujen aineistot. Raporttiin ovat myös vaikuttaneet kaksi seminaaria, joissa KUULTO-projektin ennakkotuloksia on esitelty (Kulttuurin Kaukametsä 2013, ja Kulttuuria harvassa ). Erityisesti niissä käydyt keskustelut ja toimintakokeilukohteiden niissä esittämät puheenvuorot ovat olleet tärkeä lisäaineisto. Julkaisussa pyritään tuottamaan uutta tietoa muutoksen avulla eli analysoimme toimintaa ja muutosta vastaten kysymyksiin siitä, miten ensinnäkin toimijat toimintakokeilussa saivat aikaan muutosta ja/tai muuttuivat itse sekä toiseksi miksi muutosta ei saatu aikaan.tapahtunut tai tapahtumatta jäänyt muutos tuo esiin asenteita, työkulttuureja ja hallinnollisia tai muita valtarakenteita. 10

13 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa 3 Kuntien kulttuuritoiminnan ongelmat KUULTO-toimintakokeilun perusteluna Kunnallisen kulttuuritoiminnan suuri haaste on kuntien monenlainen erilaistuminen palvelujen ja toimintamahdollisuuksien tarjoajana. 2 Suomessa tapahtuvat yleiset väestölliset, taloudelliset, aluerakenteelliset, kulttuuriset ja yhteisölliset muutokset sisältävät paljon kulttuuritoiminnan palvelujen tarvetta lisääviä tekijöitä. Samat tekijät kuitenkin saattavat myös heikentää kuntien mahdollisuuksia kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Julkaisun Kulttuuria kartalla (2012) mukaan valtionosuuslaitoksista museoiden palvelut olivat alueellisesti kattavimmin kuntalaisten saavutettavissa. Museoita toimi myös maakuntakeskusten ulkopuolella. Useimmat valtionosuusmuseot sijaitsevat kuitenkin maakuntien suurimmissa kaupungeissa. Niiden tapaan valtionosuusteatterit ja -orkesterit keskittyvät pääasiassa maakuntakeskuksiin, joskaan julkaisun mukaan orkestereita ei ollut Kainuun ja Kanta-Hämeen maakunnissa (Kanta-Hämeessä huomattava kuitenkin yhteistyö Lahden kaupunginorkesterin kanssa). Pinta-alaltaan suurissa maakunnissa, kuten Lapissa ja Kainuussa, kuntien keskuksissa olevat valtionosuuslaitokset eivät kovin hyvin tavoita välttämättä edes laitoksen sijaintikunnan aluetta. Valtaosassa Suomen kunnista sijaitsee yksi tai useampi kirjaston ja kansalaisopiston toimintapiste 3. Kirjastojen käyttö on ollut Suomelle tyypillinen kulttuuritoiminnan muoto. Jopa Pohjoismaista Suomi on ollut edelläkävijä, jota lähellä on lähinnä Tanska. Ruotsissa ja Norjassa käyttö ei ole ollut niin suurta. Yleisten kirjastojen käyttö on kuitenkin Suomessa lähtenyt voimakkaaseen laskuun vuonna luvun alun lamassa, kuten myös aiemmissa lamoissa, kirjastojen käyttö lisääntyi Suomessa ja muuallakin. Mutta vuoden 2008 lopulla alkaneen talouskriisin myötä näin ei käynyt vaan käyttö jatkoi alenemista. Alasen (2011) mukaan käyttäytymisen muutos vaikuttaa enemmän rakenteelliselta kuin suhdanteisiin liittyvältä ja Internetin käytön kasvu on tärkein yksittäinen selittäjä asialle. Suuressa osassa maan kunnista on myös taiteen perusopetuksen pää- tai sivutoimipiste (useimmiten 2 Haveri, Arto, Laamanen, Elina, Majoinen, Kaija (2003) Kuntarakenne muutoksessa? Tutkimus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuudessa. Suomen Kuntaliitto; Muutoksen Suomi. Ihmiset muutoksen tekijöinä, instituutiot ihmisten tukijoina. Antti Hautamäki (toim.) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Helsinki. Honkatukia, Juha, Ahokas, Jussi (2012) Suomen talouden rakenteellinen kehitys finanssikriisin jälkeen - Kysyntä- ja tuotantorakenteiden muutos vuosina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research. Helsinki 3 Kulttuuria kartalla Valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijainti ja kulttuurin kustannukset Suomen kunnissa: 4 Alanen, Aku (2011) Suomi on kirjastojen käytön kärkimaa. Mutta kuinka kauan vielä? Tieto & Trendit 4 5. Tilastokeskus, ss

14 musiikin tai kuvataiteen ala) 5. Yleisen kulttuuritoimen kohdalla toiminnan keskeinen moottori on päätoiminen työntekijä. Yleisen kulttuuritoimen päätoimisia työntekijöitä työskenteli eniten asukasluvultaan suurimmissa maakuntakeskuksissa 6. Yleisen kulttuuritoimen päätoimisten työntekijöiden määrä ei ole kuitenkaan suoraan verrannollinen asukaslukuun. Eri puolilla maata oli asukasluvultaan vähintään keskisuuria alueita, joissa ei toimi lainkaan yleisen kulttuuritoimen päätoimisia työntekijöitä 7. Näitä olivat esimerkiksi Suomenselän alue ja Oulunjärven seutu. (Kartta 1) Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä kirjaston nettokustannukset olivat korkeimpia maakuntakeskuksissa, joissa etenkin kustannukset museoiden, teattereiden ja orkestereiden luokassa olivat usein muita kuntia korkeammat. Kuitenkin esimerkiksi Lapissa yhteenlasketut kustannukset olivat maakunnan toiseksi korkeimmat maaseutumaisessa Savukosken kunnassa, jossa museoiden, teattereiden ja orkesterien kustannukset olivat matalat, mutta yleisen kulttuuritoimen ja kirjaston nettokustannukset korkeat. Maakuntakeskusten lähialueilla kunnat näyttäisivät myös tukevan kulttuuritoimintaa keskimääräistä vähemmän. Vähiten kulttuuritoimintaa tuettiin Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomen pohjoisosissa sekä Pyhä- ja Oulujokilaaksojen kunnissa. Myös Satakunnassa ja Uudellamaalla sekä ns. Suomenselän alueella oli keskimääräistä vähemmän kulttuuritoimintaa tukevia kuntia. Mielenkiintoista on, että tulokset vastaavat Kankaan (1991) 8 tekemän kartta-analyysin tuloksia (kulttuurilautakuntien menot/asukas vuon- Kartta 1. Yleisen kulttuuritoimen, taidelaitosten ja kirjastojen nettokustannukset ja kulttuuritoimen päätoimisten työntekijöiden määrät kunnittain. 5 Mäkitalo, Tiina (2014) Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus 2012, Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 28/ Kulttuuria kartalla, Ulkoistaminen ei ole yleinen käytäntö kulttuuritoimen kohdalla. Yksittäisiä esimerkkejä on kuitenkin olemassa. 8 Kangas, Anita (1991) Kunta, taide ja markat. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja 11. Valtion painatuskeskus. Helsinki. 12

15 na 1986). Siihen verrattuna erityisesti Etelä-Karjalan ja Hämeen alueen kunnat ovat vahvistaneet asemaansa kulttuurin tukijoina huomattavasti. Kulttuuripalveluiden tarjonta pääkaupunkiseudun sekä maakuntakeskusten ulkopuolella on niukkaa. Eriarvoisuus näyttäytyy myös kuntien yleisen kulttuuritoiminnan rahoituksessa. Vuonna 2011yhteensä 2,4 miljoonaa suomalaista asui kunnissa, jotka käyttivät 0 15 euroa/asukas yleiseen kulttuuritoimeen. Muu osa suomalaista asui kunnissa jotka käyttivät tarkoitukseen euroa. Valtionosuus kuntien yleiseen kulttuuritoimeen on asukaskohtainen (noin euro per asukas). Suomessa oli vuonna 2011 kaikkiaan 122 kuntaa, joissa oli yksityinen elokuvateatteri. 9 Niistä tosin 21:ssa oli kävijöitä vuoden aikana alle Ainakin nämä teatterit ovat vaaravyöhykkeessä lähivuosina, vaikka monilla pienillä paikkakunnilla teatterin pito on jo nyt sivutoimista. Niiden kuntien määrä, joissa on elokuvateatteri, on pudonnut muutaman kunnan vuo sivauhdilla. Lopettamisten taustalla ovat pääosin salien digitalisointivaatimukset. Saleja on tosin digitalisoitu osin julkisen tuen varassa vuodesta Tästä huolimatta kunnissa voi olla erinomaisia saleja tyhjillään, koska elokuvateatterin toiminta ei ole kuitenkaan kannattanut. Joissain kunnissa toimintaa on voitu jatkaa sosiaalisen yrittäjyyden ja kunnan koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Alueelliset erot kulttuurin kulutuksessa on todettu Suomessa olevan EU-maiden suurimpia. Suomessa on suhteellisesti vähiten asukkaita, jotka eivät ole viimeisen 12 kuukauden aikana käyneet yhtään kertaa kulttuurikohteissa, pohjoismaissa yleensäkin vähiten. Myös asukkaita, jotka ovat käyneet yli 12 kertaa, on Suomessa eniten koko EU:n käsittävässä 34 maan vertailuaineistossa. 10 Kulttuuripalveluihin osallistuminen (erityisesti museoissakäynnit) on Suomessa aktiivista, kun sitä on verrattu Euroopan laajuisessa tutkimuksessa muihin Euroopan maihin. Kuntalaiset eivät kuitenkaan koko Suomen laajuisesti ole tasaarvoisessa asemassa. Tilastokeskuksen analysoimien tietojen mukaan alue-erot kulttuurinkulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia, kun verrataan tiheään ja harvaan asuttuja alueita. 11 Kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjontavalikoima, tarjonnan taso ja tarjonnan sisältö vaikuttavat ihmisten palveluihin osallistumisen asteeseen. Pelkkä saatavuuden lisääminen ei välttämättä ratkaise osallistumiseen liittyviä ongelmia. Osallistuminen laajenee myös saavutettavuuden käsitteen yli, sillä psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat osallistumiseen. Niiden tarkastelujen kautta osallistumisen on nähty kytkeytyvän muun muassa sukupuoleen, koulutukseen, tulotasoon, siviilisäätyyn, ikään ja perittyyn tapaan osallistua (lapsuudenkodin suuntautuminen). Osallistujien kyvyt ja valmiudet siis vaikuttavat olemassa olevaan toimintaan sisään pääsemiseen tai vaihtoehtoisesti omaan aktiivisuuteen pohjaavien uudenlaisten osallistumisen tapojen luomiseen. Hyvät tulot ja käytettävissä oleva aika ovat keskeisiä resursseja kulttuuriaktiviteetteihin. 12 Suomessa sukupuolella ja korkealla koulutustasolla on merkitystä kaikissa osallistumisen muodoissa. 13 Suurin syy miksi ihmiset eivät käytä kulttuuripalveluja on ajanpuute, toiseksi suurin syy on kulttuuripalvelujen kalleus ja kolmanneksi tärkeimmäksi 9 Alanen, Aku (2012) Leffateatteri ei vedä suomalaista. Tieto & Trendit 6. Tilastokeskus, ss EU framework to collect information on lifelong learning among the population aged years. Eurostat yearbook of Cultural Statistics in 2011.) 11 Kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka, Anita Kangas ja Kalevi Kivistö, Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:12 12 Kangas, Anita (1988) Keski Suomen kulttuuritoimintakokeilu tutkimuksena ja politiikkana.jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 63, Jyväskylä; Bihagen, Erik & Katz-Gerro, Tally (2000) Culture consumption in Sweden: The stability of gender differences. Poetics, Vol 27, ; Van Eijck, Koen (1997) The Impact of Family Background and Educational Attainment on Cultural Consumption: A Sibling Analysis. Poetics, Vol 25, Kahma, Nina (2011) Yhteiskuntaluokka ja maku. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos; DiMaggio, Paul & Mukhtar, Toqir (2004) Arts participation as cultural capital in the United States, : Signs of decline? Poetics 32, ; Liikkanen, Mirja (toim.) (2009) Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat. Gaudeamus, Helsinki; Lόpez-Sintas, Jordi. & Katz-Gerro, Tally (2005) From exclusive to inclusive elitists and further: Twenty years of omnivorousness and cultural diversity in arts participation in USA. Poetics 33, EU framework to collect information on lifelong learning among the population aged years. Eurostat yearbook of Cultural Statistics in

16 syyksi todettiin kiinnostus kulttuuriin. Taide- ja kulttuuripalvelujen tarjontaan osallistumista on tutkittu ja tilastoitu paljon, mutta kulttuuritoiminnan kehittämistä tai muotoja koskevaan päätöksentekoon osallistumista tai päätöksenteon mekanismeja ja niiden kehittämistä osallistumisen edellytyksinä on tutkittu hyvin vähän. Geir Vestheim (2010) 14 toteaa, että osallistuminen institutionalisoituun taide- ja kulttuuritarjontaan ei ole EU:n tasolla tasa-arvoista. Hän kytkee taiteen tuotannon, levittämisen ja vastaanottamisen laajaan länsimaisten maku- ja laatuarvostelmien kehityskaareen ja valtatekijöihin. Hänen mukaansa taide- ja kulttuuritarjontaan osallistumiseen vaikuttavat monet kulttuurin ja taiteen sisältöä määrittelevät rakenteelliset tekijät. Vakiintuneet jakelukanavat ja eri sosiaalisille ryhmille mahdollistuneet valmiudet käyttää niiden tarjontaa ovat yksi esimerkki. Verkostojen merkitys korostuu erityisesti naisilla. 15 Sokka et all (2014) 16 totesivat, että perhetilanne on tärkeä tarkasteltaessa, mitä valintoja ihmiset tekevät. Pienet lapset rajoittavat osallistumista erilaisiin kulttuuri- ja taidetoimintoihin, mutta lisäävät mahdollisuuksia osallistua koko perheen tapahtumiin ja urheilutapahtumiin. Kankaan ja Ruokolaisen (2012) tutkimuksessa kulttuuritoimen työntekijöitä pyydettiin listaamaan niitä ryhmiä, joita kuntien kulttuuritoimien on vaikea tavoittaa. Vastanneet arvelivat kulttuuritoimintojen saavuttamisessa olevan vaikeuksia vanhuksilla (laitoshoidossa olevilla ja kaukana keskustasta asuvilla), nuorilla, liikuntakyvyttömillä, vammaisilla, yleensä syrjäkylissä ja lähiöissä asuvilla, vähävaraisilla, työssäkäyvällä väestöllä, vähemmän koulutetuilla ja maahanmuuttajilla. Esteet olivat siis alueellisia, sosiaalisia, kielellisiä, ikään ja ajankäyttöön liittyviä. Tuossa tutkimuksessa saavutettavuuden parantamiseksi kaavailtiin erilaisia ratkaisuja: Vastaajista joka kolmas veisi kulttuuripalveluja syrjäkylille, lähiöihin ja laitoksiin. Käyttö- ja asiakasmaksujen kohtuullistamista pidettiin myös tärkeänä, samoin kuin kaupungin myönteistä suhtautumista paikkakunnan ruohonjuuritason hankkeisiin. 17 Katja Pynnösen ja Ritva Mitchellin (2012) tutkimuksen mukaan 50+ ikäisten kulttuuribarometrissa 18 kulttuuripalveluihin osallistumisen keskeisimmiksi esteiksi nousivat sisäänpääsymaksujen korkeus ja tilaisuuksien etäisyys; yli kolmasosa koki matkojen pituuden keskeiseksi esteeksi ja viidesosa näki liikenneyhteyksien heikkouden ja/tai järjestetyn kuljetuksen puutteen osallistumisensa esteeksi. Erityisesti 80 vuotta täyttäneet kokivat pitkien matkojen, heikkojen liikenneyhteyksien ja järjestettyjen kuljetusten puutteen vaikeuttavan osallistumista. KUULTO-projektin toimintakokeiluilla pyrittiin löytämään keinoja mahdollistaa kuntien asukkaiden osallistuminen kulttuuritoimintoihin. Se tarkoitti osallistumista rajoittavien esteiden tunnistamista ja niiden poistamista erilaisten kokeilujen avulla. Toimintakokeilukuntien valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että kokeilujen avulla voidaan käydä keskusteluja erityyppisistä ratkaisuista. Suomalaisen kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite on alueellinen tasa-arvo ja sen lisääminen. Saavutettavuuden lisääminen on kuitenkin sekä alueellisten esteiden poistamista että sosiaalisten esteiden voittamista ja erilaisten erityisryhmiksi nimettyjen ryhmien palveluiden saavutettavuuden parantamista. Kuitenkaan pelkästään ylhäältä alas -periaatteella toteutettuna palvelujen tarjonta ei juurruta ihmistä toimintaan. Tarvitaan osallistumiseen perustuvaa kommunikaatiota toiminnan järjestäjien ja siihen osallistuvien välille. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpiteenä KUULTO-projekti lisäsi jo käynnistyessään kuntien välistä tasa-arvoa mahdollistamalla palvelujen tarjon- 14 Vestheim, Geir (2010) Trapped in Liberal Democracy. A paper presented in ICCPR2010 conference. 15 Kane, Danielle (2004) A network approach to the puzzle of women s cultural participation. Poetics, Vol 32, Sokka, Sakarias, Kangas, Anita, Itkonen, Hannu, Matilainen, Pertti & Raisänen Petteri (2014) Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapaveluista. KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 17 Kangas, Anita & Ruokolainen, Vilja (2012) Toimintamalli muutoksessa. Tutkimus kuntien kulttuuripalveluista. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Yliopistopaino. 18 Katja Pynnönen ja Ritva Mitchell (2012) Ikääntyvät ja ikääntyneet taiteen ja kulttuurin kentillä kulttuuribarometrin tuloksia. Cuporen julkaisuja

17 nan kuntalaisille erityisesti sellaisissa kunnissa, joissa toimintamäärärahat olivat niukat. Toimintakokeiluksi valittujen alueiden sijainti oli koko maata ajatellen hyvin edustava. (Kartta 2). Hajonta oli suuri. Kokeiluja tehtiin hoitolaitoksissa, kylissä, kuntaryhmissä ja kunnissa, joista osa oli kuntauudistuksen kokeneita, osa siihen valmistautuvia ja osa sellaisia, joita uudistus ei kiinnostanut. Kartta 2. Kuulto-toimintakokeilujen sijoittuminen maantieteellisesti 15

18 Osallistumista ja aktivointia; KUULTO-toimintakokeilun matkassa 4 KUULTO-projekti pähkinänkuoressa Tässä luvussa analyysin tavoitteena on kyselylomakkeella (liite 4) kootun aineiston teemoittelun kautta selventää, mitä KUULTO-toimintakokeiluun osallistuneet toimijat ja kunnat tavoittelivat ja mihin pyrkivät, minkälaisia toimenpiteitä näillä oli ja millaisia tuloksia kokeilussa saavutettiin. Pääongelma on siis selventää paikallisille toimijoille lähetettyjen kyselylomakkeiden vastausten kautta, millä toimenpiteillä he pyrkivät kohti kulttuurin parempaa saatavuutta ja saavutettavuutta ja millaisia esteitä he matkalla ylittivät. Pääosin analyysi on kvalitatiivisesti teemoittelevaa, mutta muutamassa kohdassa aineistoa kvantifioidaan taulukoiden avulla. KUULTO-toimintakokeilujen päätavoitteena on ollut luoda sellaisia järjestelyjä ja rahoitusmalleja, joiden avulla voitaisiin lisätä kuntalaisille tarjottuja kulttuuripalveluja ja taata niiden jatkuva saatavuus sekä mallintaa palvelujen tarjoamisen poikkihallinnollisia ja kunnan ulkopuolisten organisaatioiden kanssa toteutettuja monitoimijuuteen pohjaavia käytäntöjä. Toiseksi tavoitteena on ollut luoda malleja asukkaiden vaikuttamiselle palveluja kehitettäessä. 4.1 Ongelmakentän tunnistaminen ja päämäärät: tavoitteet Kaikki kunnat toivat ilmi, mihin tarpeeseen ne toimintakokeilulla lähtivät vastaamaan. Tässä kohdassa hahmottui muutamia toisiinsa kytkeytyviä pääkohtia, joiden alle useimmat vastaukset voidaan sijoittaa. Yleisesti ottaen kulttuuritoiminta laajassa mielessä nousi erittäin keskeiseksi teemaksi kaikki toimijat ylittivät vain taiteesta puhumisen. Tämä toisaalta liittyy jo 1970-luvulla alkaneeseen keskusteluun kulttuuritoiminnasta ja aktiivisuudesta. Pääteemoiksi hahmottuivat tarpeet, jotka olivat kulttuuritarjonnan lisääminen kunnassa/alueella ja kulttuurin saatavuuden parantaminen erilaisten käyttäjien keskuudessa sekä toisaalta kuntalaisten aktivoiminen, kulttuurisen osallisuuden lisääminen ja uusien yhteistoimintamuotojen sekä yhteistyömuotojen kehittäminen kulttuuripalveluissa. Haluttiin tavoittaa erityisyleisöjä ja viedä kulttuuria sinne, missä toiminta on ollut vaikeasti saavutettavissa. Myös maahanmuuttajien kotouttaminen ja kulttuuripalveluiden järjestäminen yli kuntarajojen mainittiin. Uusien toimintamallien, työkalujen ja yhteistyömuotojen luominen sekä kartoittaminen tuotiin esiin. Myös kulttuurin hyvinvointivaikutukset nousivat esiin, erityisesti Oulaisten ja Sodankylän kohdalla. Ähtärin vastaus kuvastaa kokonaisuudessaan yleistasolla sitä, millaisiin tarpeisiin toimintakokeilulla on lähdetty vastaamaan myös monien muiden toimijoiden kohdalla: 1. Kulttuuripalvelujen tasapuolinen tarjonta kaikille kuntalaisille tuomalla palvelut lähelle aktivoida ja osallistaa ihmisiä kulttuurikäyttäjiksi. 3. Kulttuurin merkityksellisyyden ja hyvinvointivaikutuksen esilletuominen ja mittaaminen sekä käyttäjille että päättäjille. Tässä nousi esiin erityisesti tahto saada kulttuuri osaksi kuntalaisten arkea ja uusien yhteistyön muotojen kehittäminen eri toimijoiden kesken. Kuntalaisten ja muiden toimijoiden kuuleminen ja osallistaminen nousivat yhdeksi vahvaksi teemaksi. Myös kotiseutuidentiteetin vahvistaminen sekä yhdistysten 16

19 ja taiteilijoiden osuus kulttuuripalveluiden järjestämisessä tuotiin esiin. Toimintakokeilun tavoitteita koskevista kysymyksistä erittäin tärkeä oli kysymys, jossa tiedustellaan mihin ongelmaan/ongelmiin toimintakokeilulla haettiin ratkaisua? Tämä liittyy koko toimintakokeilua ja tutkimusta ohjaavan ongelman tunnistamiseen. Kaikki kunnat hahmottivat enemmän ja vähemmän selkeästi kulttuurin saavutettavuuteen kytkeytyvän ongelman tai ongelmakokonaisuuden. Toisin sanoen kaikki kunnat täyttivät toimintakokeilun vähimmäisvaatimuksen jonkin kulttuurin saavutettavuuteen ja kulttuuripalveluihin kytkeytyvän ongelman hahmottamisesta. Toimintakokeilulla ratkaistaviksi ongelmiksi lueteltiin erityisesti kulttuurin saavutettavuuteen ja kulttuurin tarjontaan sekä toisaalta yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Saavutettavuudesta ja kulttuurin tarjonnasta sanottua: Saada kulttuuria sinne missä sitä on vaikeampi tavoittaa, tai jopa vierastetaan. Kunnan kulttuuritoiminnan monipuolistamiseen ja maantieteelliseen tasa-arvoistamiseen. Tasapuoliseen kulttuurin saavutettavuuden ongelmaan. Pyrittiin korjaamaan sitä ongelmaa, etteivät syrjässä asuvat ihmiset pääse kulttuuripalveluiden piiriin. Kulttuurin tarjoaminen eri ryhmille. Koettiin ettei kohderyhmien ääni tule riittävästi esiin ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta myös heidän osaltaan haluttiin parantaa. Kulttuuriesteet ovat suuria. Pitkät välimatkat kulttuurinäyttämöille. Kulttuuri keskittynyt kirkonkylään. Kulttuurin tekeminen on keskittynyt lähinnä keskustan alueelle. Elokuvia tarjolle myös lähipalveluksi. Parantaa reuna-alueiden osallistumismahdollisuuksia. Yhteistyötä järjestöjen, aktiivien ja eri hallinnonalojen kanssa. Miten ja missä voitaisiin järjestää elokuvatoimintaa myös sellaisissa kunnissa, joissa ei ole elokuvateatteria. Halusimme tarjota tasapuolisesti asuinsijaan katsomatta samoja palveluja kaikille ikäihmisille. Kulttuuritoiminnan tuominen lähemmäksi kuntalaisia ja vapaaehtoistyön houkuttavuuden lisääminen yhdistyksissä. Hyödyntää yhdistysten osaamista tarjonnassamme lisäten tapahtumamme sisällöllistä antia yhä useammanlaisia kuntalaisia kiinnostavaksi. Kaikilla ei ole varaa osallistua kulttuuritapahtumiin ulkopaikkakunnilla. Kuntalaisten ääni ja toiveet saataisiin paremmin kuuluville. Kulttuurivajeen paikkaaminen. Nuorille ei kulttuuritarjontaa. Elokuvateatterit kaukana. Saatavuus ja tasa-arvo toteutuvat paremmin kaupungeissa, kenen asia on huolehtia (henkisestikin) monipuolisen ja mielekkään elämän edellytyksistä maaseutumaisilla alueilla? Osallistumisen esteiden poistaminen (liikkuminen). Tapahtumatarjonnan monipuolistaminen ja lisääminen. Yhteistoiminnasta ja vuorovaikutuksesta mainittiin: Kuntien kulttuuritoimien yhteistyön lisääminen. Yhteistyötä kunnan eri toimialojen kanssa sekä löytää uusia tapoja kohderyhmien yhteistoiminnan lisäämiseksi. Vähäistä vuorovaikutusta kylien välillä. Eri kulttuuritoimijoita, jotka eivät välttämättä edes tiedä toisistaan. Vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Nuorten aktiivisuuden lisääntymisen. Kulttuuri ja taide ovat käsitteinä monille vieraita. uusi yhteistoimintamalli. Kehittää uusia tapoja kulttuuriosaamisen tuotteistamiseen ja taiteilijoiden palkkaamiseen. Työhyvinvointia haluttiin kehittää ja monipuolistaa yhteistyötä erilaisten luovien toimijoiden, yhdistysten ja yrittäjien välillä. Haluttiin myös löytää vastaus siihen, mitä työhyvinvointi tarkoittaa kaupungin työntekijöille. Lasten- ja nuortenkulttuuria tuottavien toimijoiden yhteistyö on lähes olematonta. Suunnitella ja toteuttaa kulttuuritoimintaa kunnan, yhdistysten ja yrityksen keskinäisenä yhteistyönä. Yli puolet (14) kokeiluun osallistuneista kunnista ja toimijoista ilmoitti pysyneensä hyvin tai melko hyvin alkuperäisessä toimintasuunnitelmassa. Akaa, Seinäjoki ja Lohja ilmoittivat, että toimintasuunnitelmaa on noudatettu ilman mitään muutoksia. Kahdeksan kuntaa puolestaan ilmoitti toimintasuunnitelmassa pysymisessä ilmenneen ongelmia ja muutoksia, Oulainen kertoi suunnitelman menneen jopa kokonaan uusiksi. Aikatauluongelmat (sekä muun muassa muutokset viranhaltijoissa/viroissa) mainittiin useimmin alkuperäisiin suunnitelmiin tulleiden muutoksien syyksi: asioiden organisointiin ei ollut riittävästi aikaa. 17

20 Tärkeimmät kokeilulle asetetut tavoitteet liittyvät kuntalaisten, harrastajien ja muiden toimijoiden sosiaalis-kulttuuriseen osallistamiseen, uusien yhteistyömuotojen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen: kulttuuritarjontaa haluttiin lisätä, kuntalaisia osallistaa ja kehittää toimijoiden yhteistyötä ja yhteistoimintamalleja. Myös kulttuurin statuksen ja tärkeyden kohottaminen mainittiin kokeilun tavoitteena. Tavoitteet voidaan teemoitella seuraavasti: 1. Kulttuuritarjonta lisääntyy. 2. Kuntalaiset osallistuvat toimijoina. 3. Kulttuurin (ja taiteen) saatavuus ja saavutettavuus kunnan kaikilla alueilla ja kaikille asukasryhmille. 4. Yhteistyömuotojen kehittäminen muun muassa paikallisten toimijoiden kesken. 4.2 Kohti tavoitteiden toteuttamista: toimenpiteet Tässä luvussa käsitellään niitä toimenpiteitä, joilla kokeiluun osallistuneet toimijat pyrkivät kohti edellisessä osiossa mainittuja tavoitteita. Toimenpiteiksi, joilla on pyritty kohti kokeilun tavoitteita, mainittiin erilainen kontaktointi eri välineillä ja henkilökohtaiset kontaktit, työpajat, kyselyt, tiedotus, medioissa esiintyminen, tapaamiset toimijoiden välillä, kulttuuriluotainten apu, kuntalaisten kuuleminen ja tapaaminen, toimijoiden perehdyttäminen ja motivointi, kartoitukset ja yhteistyön tekeminen, lisäksi on kerätty palautetta ja pyritty keskusteluyhteyteen toimijoiden kanssa. Erityisesti mainitaan suunnittelu ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Toimintakokeiluun osallistuneiden mahdollisuutta osallistua on vahvistettu muun muassa antamalla osallistujien luoda sisältöjä ja menemällä ihmisten luo, kentän ja kuntalaisten kuulemisella, kartoittamalla kentän, kohderyhmien ja kuntalaisten mielipiteitä ja tiedottamalla. Toimijatahot, joihin oltiin yhteydessä, muodostavat melko monipuolisen kentän: Päättäjiä koskevassa kysymyksessä vain kuusi kuntaa ja toimijaa mainitsi olleensa yhteydessä johtajatason henkilöihin kulttuuri- ja sivistystoimessa sekä kulttuuri- ja vapaaaikalautakuntaan. Valtuustot ja lautakunnat mainittiin myös melko harvoin. Hallinnonaloista mainittiin useimmin sivistys- ja kulttuuritoimi. Hyvinvointiin kytkeytyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten terveystoimi ja vanhustenhoito, saivat useita mainintoja. Nuorisotoimi mainittiin kahdeksan kertaa. Yrityssektorista mainittiin useimmin taide- ja kulttuurialan toimijat ja myös matkailuala. Kolmannen sektorin toimijoista mainittiin kulttuurijärjestöjen lisäksi useimmin nuoriso- ja kyläyhdistykset. Yhteensä 14 toimijaa mainitsi olleensa yhteydessä kuntarajat ylittäviin toimijoihin. Vuorovaikutuksen keinoiksi ja käytänteiksi lueteltiin usein palaverit, puhelimella soittaminen, sähköposti- ja muu viestintä, sosiaalisen median käyttö, tiedotteet, henkilökohtaiset kontaktit sekä toiminnan esittely eri yhteyksissä. Seuraavassa tuodaan ilmi, miten toimintakokeilussa kehitetyt uudet toiminnot ja käytännöt lisäsivät ja vahvistivat vastaajien mukaan kunnan kulttuurista tasa-arvoa ja osallisuutta. Kysymyksessä pyydettiin vastaajia kertomaan, miten kulttuurinen tasa-arvo ja osallisuus lisääntyivät tai vahvistuivat. Kaksi painopistettä nousi esiin: Alueellisen tasa-arvon edistäminen ja ilmaisuus; kulttuuripalveluita on viety reuna-alueille ja kyliin, niitä on pyritty viemään lähelle kuntalaisia, pyritään maksuttomuuteen Ihmisten osallisuuden ja osallistumisen kasvattaminen; toiminnan räätälöinti ja suunnittelu kuntalaisten kautta 4.3 Mitä tapahtui suhteessa entiseen: muutos Toimijoilta tiedusteltiin, millaisia uusia ratkaisuja he ovat testanneet kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi. Uusina ratkaisuina voidaan hahmottaa kolme teemakategoriaa, joihin vastaajien vastaukset sijoittuivat. Ensimmäisenä mainittiin (1) yhdistysten - ja osuuskuntien - rooli kulttuurin tuottamisessa ja uudet yhteistyön muodot eri toimijoiden kesken. Yhdistykset olivat olleet mukana kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa. Oli myös etsitty uusia yhteistyömuotoja ja kumppaneita ja pyritty yleisesti saamaan aikaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tilaaja-tuottaja malli ja ostopalvelut tuotiin esiin 18

21 osana kehiteltyjä asioita. Toisena teemana mainittiin (2) kuntalaisten osallistaminen ja kuuleminen. Oli pyritty kuulemaan kuntalaisten tarpeita ja toiveita, puhuttiin muun muassa yleisölähtöisestä toiminnasta, myös asiakasilloista ja sekä kuntien asukkaiden ja toimijoiden tutustuttamisesta toisiinsa. Kolmantena pääteemana tuotiin esiin (3) kulttuurin vieminen lähelle kuntalaisia esimerkiksi sivukylille ja kunnan eri osiin pois keskustasta. Kulttuuripalveluita oli yritetty tuoda lähelle kuntalaisia ja niitä oli yritetty pitää maksuttomina. Palveluita oli tarjottu sinne missä ihmiset olivat, kuten vaikkapa sivukylälle tai vanhainkotiin. Näin oli pyritty ylittämään esteitä, kuten ihmisten varattomuutta, pitkiä välimatkoja tai ihmisten kyvyttömyyttä (esim. vanhukset) saapua kulttuuripalveluiden luokse. Toimiviksi käytännöiksi yksittäisistä käytännöistä toimijat listasivat muun muassa työpajat, ikäihmisten tarinankerronta, kulttuurin vienti palveluasumisyksikköön, kulttuuribussi, elokuvanäytökset, teatterivierailut, toiminnan paikallinen ja sisällöllinen hajauttaminen, kyläkarnevaali ja asiakasilta sekä kylien yhteiset keskusteluillat. Myös tuotteistamisen perusajatuksen sekä ohjausryhmän yhteissuunnittelun ja työnjaon kerrottiin toimivan. Myös ongelmia esiintyi melko paljon. Seuraavassa käydään läpi käytäntöjä ja menettelytapoja, joissa oli vastaajien mukaan ollut ongelmia. Mainittiin ensinnäkin, että ensimmäinen kokeilu on usein sujuva ja juhlaa, mutta tämän jälkeen tulee eteen neuvottelut yhteistyöstä ja rahoituksesta. Tiedotuksessa, tiedonkulussa ja yhdistysten innokkuudessa oli yleisesti välillä ongelmia. Mainittiin, että muun muassa työhyvinvointikokeilujen pitäisi lähteä liikkeelle työyhteisön ja työntekijöiden toiveiden pohjalta - väkisin tarjottua pakettia ei kannata tehdä. Monilla oli työhyvinvointitoiminnasta negatiivinen mielikuva. Joissakin kunnissa uskonnollisuus esti muun muassa lasten osallistumista kulttuuritoimintaan. Yritysten ja KUULTO-kokeilun intressit eivät aina kohdanneet, koska yritysten päätavoite on usein taloudellinen tuottavuus. Lisäksi mainittiin, että nuorten osallistaminen ei onnistunut aina. Kulttuurikerhot osoittautuivat toimimattomiksi yhdessä toimintakokeiluista. Tämän lisäksi tuotiin esiin, että taiteilijoiden ammattitaitoon ja kohderyhmän tuntemukseen tulee panostaa enemmän. Sarjakuvatekniikan käyttäminen ei toiminut ja ihmisten tarinoiden tallentaminen sadutusmenetelmällä todettiin työlääksi. Entä millaisia muutoksia saatiin aikaan ja kehen/mihin ne kohdistuivat? Kokeilun toimijoilta tiedusteltiin, millaisia muutoksia kunnan kulttuuripalveluissa ja kunnan kulttuuritoiminnassa oli saatu aikaan sekä keihin tai mihin muutokset olivat kohdistuneet. Muutokset olivat vastausten mukaan kohdistuneet ensisijaisesti kuntalaisiin ja eri väestöryhmiin, kuten lapsiin, nuorisoon ja ikäihmisiin (riippuen ketkä olivat kokeilun alkuperäisenä kohteena). Muutokset olivat kohdistuneet myös kuntien ja kaupunkien kulttuuritoimintaan sekä henkilöstöön ja hankkeen toimijoihin. Myös toimintamallien ja tekemisen tapojen muutokset sekä muutokset yhteistyössä saivat mainintoja. Lisäksi muutaman kerran mainittiin muutosten kohdistuneen kuitenkin nimenomaan kulttuurin aktiivikäyttäjiin. Millaisia muutokset sitten ovat olleet? Vastaukset voidaan teemoitella seuraaviin pääryhmiin: yhteistyötä eri muodoissa koskevat muutokset, asenteiden, resurssien ja osaamisen muutos sekä palveluiden määrän lisääntyminen ja palveluiden tuottamisen uusia tapoja koskevat muutokset. Vastaajien mukaan yhteistyö oli lisääntynyt ja syventynyt yleisesti kulttuuripalveluiden tuottamisen parissa sekä kulttuuritoimijoiden ja kunnan eri sektoreiden välillä. Erityisesti yhdistykset mainittiin tässä yhteydessä, kuten myös hallinto. Kerrottiin, että kulttuuripalveluiden määrä on lisääntynyt kunnassa / kunnissa. Lisäksi tuotiin ilmi, että asenteet ovat muuttuneet, on luotu tarvetta kulttuurille, kuntalaisten resurssit ja osallisuus sekä jossain tapauksissa myös vaatimustasot kulttuurin suhteen ovat lisääntyneet. Puhuttiin myös yhteen hiileen puhaltamisesta, suunnitelmallisuudesta ja osaamisen kasvamisesta. Kuntalaisten kuuleminen ja tiedottamisen parantuminen mainittiin. Myös kulttuurin kentän uudet tekijät ja uudet taiteen tuottamisen tavat tuotiin esiin. Viisi toimijaa kertoi toisaalta suoraan, että rakenteellisia muutoksia ei ollut syntynyt, mutta suurimmasta osasta vastauksia voitiin päätellä jonkinlaisia muutoksia olevan ainakin mahdollisesti syntymässä. 19

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA Anita Kangas TOIMINTATUTKIJANA 1975-1979 Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu Lain kuntien kulttuuritoiminasta kokeilu ennen lain ja asetuksen säätämistä.

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna Kotka 21.2.2013 KUULTO projekti kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke toimii Jyväskylän yliopistossa, rahoittajana OKM lähtenyt liikkeelle vuonna 2011, jatkorahoitus

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy?

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy? Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy? Kulttuuria tehhään yhessä seminaari, Iisalmi 3.12.2013 Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, c/o opetus- ja kulttuuriministeriö Laki velvoittaa ja mahdollistaa Kirjasto-,

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot