Pari & perhe Väestöliitto 1/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pari & perhe Väestöliitto 1/2010"

Transkriptio

1 Pari & perhe Väestöliitto 1/2010 Köyhiä vai syrjäytyneitä Millä mitata huono-osaisuutta? Paineiden alla Syrjäytymisvaarassa eivät ole vain kouluttamattomat nuoret Tiedä mitä syöt tee itse! Kokki Sami Garamin vihjeitä lapsiperheille Sinisessä verstaassa kiinni työelämään Pari&perhe 1/2010 1

2 Päätoimittaja Helena Hiila Toimitussihteeri Paula Alkio Ulkoasu ja taitto Otto Paakkanen Toimitusneuvosto: Helena Hiila Päivi Seppänen Pirjo Somerkivi Paula Alkio Jaana Syrjälä Heli Vaaranen Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) Kansikuva Anna Kopteff Kustantaja Väestöliitto ry. Painopaikka Forssan Kirjapaino Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kaarina Rautelin (09) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Neljäs vuosikerta. Aikakauslehtien Liiton jäsen Painotuote Päätoimittajalta Helena Hiila Köyhät meillä on aina keskuudessamme n K öyhiä on ollut aina ja kaikissa yhteiskunnissa. Suomessa köyhyys tarkoittaa onneksi useimmiten suhteellista köyhyyttä. Mutta myös meillä on nähtävissä köyhyyttä sanan vanhanaikaisessa merkityksessä. Usko hyvinvointivaltioon ja Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden eetokseen on lujilla, kun ohittaa kadulla rukousasennossa kyyhöttävän kerjäläismummon. Leipäjonot kertovat omaa karua kieltään sitkeästä köyhyydestä, joka alkoi jo viime laman aikoihin. Suomalaista köyhyyttä on turha verrata kehitysmaiden köyhyyteen tai 50-luvun köyhyyteen Suomessa. Köyhyys on sitä, että ihmisellä ei ole mahdollisuutta elää ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevalla tavalla. Köyhäkään ei pärjää ilman kännykkää, eikä paikatuissa vaatteissa voi kulkea, kuten vielä 50-luvulla saattoi. Tulojen ja varallisuuden puute on vain yksi köyhyyden ulottuvuus. Vähävaraiset osallistuvat yhteisvastuukeräyksiin rikkaita useammin. Sananlasku Hyvä antaa vähästään paha ei anna paljostakaan pitää nykyäänkin paikkaansa. Yhteiskunnan palveluilla kuten koululla, päivähoidolla ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys erojen tasaajina. Toisaalta suuretkaan tulot eivät takaa irtiottoa köyhyydestä lapsirikkaassa perheessä, joka elää yhden henkilön tuloilla. Tärkeää on myös se, kokeeko henkilö tai perhe itsensä köyhäksi vai ei. Vähävaraiset osallistuvat yhteisvastuukeräyksiin rikkaita useammin. Sananlasku Hyvä antaa vähästään paha ei anna paljostakaan pitää nykyäänkin paikkaansa. Lapsiperheiden köyhyys on vaarallista sen vuoksi, että se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Viime laman oppi oli, että lasten ja nuorten peruspalveluista on pidettävä kiinni. Nyt ei ole oikea aika leikata koulujen oppilashuollosta, kouluterveydenhuollosta eikä lomauttaa opettajia tai kasvattaa luokkakokoja. Köyhyyttä torjutaan parhaiten puuttumalla sen rakenteellisiin syihin. Romanikerjääjä pyytää rahaa, mutta parhaiten kerjäläisiä auttaisi, jos lähtömaissa Bulgariassa ja Romaniassa pidettäisiin huolta siitä, että romaniväestöä ei syrjitä työ- ja asuntomarkkinoilla ja että lasten koulunkäynti turvattaisiin. Mutta kerjäävä mummo ojentaa kättään nyt ja tarvitsee rahaa tänään. Helpointa on kävellä ohi ja ajatella, että päättäjien ja poliitikkojen pitäisi tehdä jotain, jotta koko ongelma ei tulisi meidän silmillemme. Toiseksi helpointa on antaa lantti omantuntonsa rauhoittamiseksi. Työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta moni ei löydä työtä halustaan huolimatta eivätkö kaikki edes kykene työhön. Sosiaaliturvassamme on runsaasti aukkoja, joista köyhä ja kipeä solahtaa läpi pohjalle eli toimeentulotuen varaan. Se oli alun perin tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi tueksi ylimenovaiheeseen. Perusturvan riittämättömyyden vuoksi siitä on tullut jatkuva elanto yhä useammille. Sosiaaliturvauudistusta miettineellä komitealla oli yhtenä tavoitteena riittävä ja oikeudenmukainen sosiaaliturva. Se jäi perusturvan osalta saavuttamatta. Rahaa ei ollut perusturvan tason merkittävään nostoon, vaikka tiedossa oli sen yleinen jälkeenjääneisyys. Työn ja sosiaaliturvan joustavampi yhteensovittaminenkin jäi puolitiehen. Köyhät ovat aina keskuudessamme. Siksipä ennustan, että komitea ei sanonut viimeistä sanaa. 2 Pari&perhe 1/2010

3 Pari & perhe 1/ Köyhiä vai syrjäytyneitä? Miten mitata köyhyyttä ja huono-osaisuutta? 6 Paineiden alla? Myös akateemiset opiskelijat voivat syrjäytyä. 8 Heikki Hiilamo: Sosiaaliturvajärjestelmämme on teollisuusyhteiskunnan asteella. 10 Mistä löytyisi se oma ala? Sinisellä Verstaalla ensikosketus työelämään. 14 Tiedä mitä syöt tee itse! Kokki Sami Garamin vihjeitä lapsiperheille. Ajankohtaista 18 Stop köyhyys! 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. 19 Uutisia ja tapahtumia 20 Tukea yksinhuoltajille: Yhden vanhemman perheiden liitto auttaa arjessa. 21 Refugee Hospitality Club Vapaaehtoisvoimin pyörivä verkkoyhteisö kehittää suvaitsevaisuutta. 23 Aikuisten välittämisen pitää näkyä Kahdeksan tienviittaa terveyteen -opas. 24 Kiusaaminen kuriin Tiukka linja kiusaamiseen voisi pelastaa nuoria. Maailma ja Me 26 Nepalissa uusi sukupolvi murtaa tabuja 28 Suomalaiset kapuavat apua Malawin äideille Kehitysmaille apua keräävä KAPUA käynnistyy jälleen. s. 10 s. 14 Sininen verstas auttaa tärkeän työkokemuksen saannissa. Sami Garamin neuvot halpaan ja hyvään ruokaan. Vakiopalstat 29 Kysy asiantuntijalta Väestöliiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. 30 Uutuudet Väestöliiton uudet julkaisut ja palvelut. 31 Kurssit ja koulutus s. 24 Kiusaaminen kuriin. Pari&perhe 1/2010 3

4 Teksti Anneli Miettinen Kuva Aija Lehtonen Köyhiä vai syrjäytyneitä? Nykyisin ollaan sitä mieltä, että ei ole mielekästä pyrkiä kehittämään yhtä köyhyyden tai huonoosaisuuden kaikki ulottuvuudet käsittävää mittaria. E U:n teemavuosi nostaa syrjäytymisen torjumisen köyhyyden ja toimeentulo-ongelmien rinnalle tavoitellessaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Syrjäytyminen pitää sisällään hyvin moniulotteista huono-osaistumista, ja usein sen luonteeseen kuuluu vähitellen tapahtuva elinolojen kurjistuminen ja huono-osaisuuden kasautuminen. Tuloköyhyys mittaa vain yhtä, vaikkakin hyvin tärkeää huono-osaisuuden ulottuvuutta. Huono-osaisuuden tai syrjäytymisen tavoittaminen tilastojen avulla on kuitenkin vaikeaa. Erityisen hankalaa on tavoittaa syrjäytymisriskin alla olevia lapsia tai nuoria, jotka harvemmin ovat tilastoinnin kohteena. EU:ssa on kehitetty aikaisempaa kattavampia tiedonkeruumenetelmiä, joilla mitä useampia, keskenään erilaisia mittareita otetaan käyttöön, sitä useampi meistä on jollain mittarilla mitattuna huono-osainen. pyritään tavoittamaan paremmin huonoosaisuuden eri ulottuvuuksia (EU-SILCtietokanta). Toimeentulon lisäksi kotitalouksilta tiedustellaan mm. erilaisiin kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksiin osallistumisesta sekä osallistumisesta yhteiskunnalliseen toimintaan samoin kuin tuttavien ja ystävien tapaamista ja näiltä saatavasta tuesta ja avusta. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo muutamana vuonna kerännyt tulo- ja toimeentulotietojen lisäksi laajemminkin tietoja kotitalouksien ja perheiden elinoloista ja hyvinvoinnista (HYPA-tutkimus). Mitä useampi mittari sitä enemmän huono-osaisia Köyhyyden kohtaaminen on todennäköisesti hyvin erilaista silloin, kun toimeentulon heikkeneminen on väliaikaista ja hankittu elintaso kannattelee huonon ajan yli, kuin tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyyden tai kroonisten terveysongelmien vuoksi toimeentulo on ollut niukkaa jo pitkään, jopa useita vuosia. Kaikki pienten tulojensa perusteella köyhiksi luettavat eivät myöskään ole syrjäytyneitä tai edes sen uhan alla. Esimerkiksi suuri osa opiskelijoista kuuluu tulojensa perusteella köyhiin, mutta todennäköisesti heistä vain pieni osa on vaarassa syrjäytyä tai pitää itseään edes kovin huono-osaisena. Syrjäytymiskehitys on luonteeltaan prosessi, jota poikkileikkaustiedoin ei välttämättä edes pystytä havaitsemaan. Huono-osaisuuden määrittäminen voi nykyään olla myös aikaisempaa hankalampaa: missä määrin yksilöiden erilai- 4 Pari&perhe 1/2010

5 set elämänolosuhteet ja valinnat kuvaavat todellista syrjäytymistä yhä yksilöllisemmäksi muuttuneessa yhteiskunnassa. Köyhyystutkijoiden ongelmana näyttääkin olevan, että mitä useampia, keskenään erilaisia mittareita otetaan käyttöön, sitä useampi meistä on jollain mittarilla mitattuna huono-osainen. Huomio syrjäytymistä aiheuttaviin tai sitä ylläpitäviin käytäntöihin Kattavampien tilastojen ja tutkimusten avulla meillä on entistä tarkemmin tietoa erilaisista huono-osaisten ryhmistä. Ehkäpä katseet tulisikin seuraavaksi kohdistaa syrjäytymisriskin alla olevien ryhmien asunnottomien, alkoholistien, yksinhuoltaja- tai maahanmuuttajaperheiden listaamisen lisäksi niihin käytäntöihin ja rakenteisiin, jotka synnyttävät tai ylläpitävät syrjäytymistä. Taloudellisten resurssien niukkuus merkitsee usein osallistumismahdollisuuksien ja sosiaalisen verkoston kapenemista. Yhteyksien ylläpitäminen ystäviin tai tuttaviin tai harrastus- tai yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen merkitsee usein ainakin jonkinlaisia kustannuksia. Maahanmuuttajan näkökulmasta kielitaidon puute voi olla samanlainen kompastuskivi. Yksi keino torjua syrjäytymistä on huolehtia siitä, että päiväkotien, kerhojen tai erilaisten työpajojen toiminta ja opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet on järjestetty niin, että mahdollisimman moni pystyy niihin osallistumaan Myös sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. KELAssa tehtyjen selvitysten perusteella esimerkiksi kaikki toimeentulotukeen oikeutetut taloudet eivät hae etuutta. Myös muiden perusturvaetuuksien kohdalla on havaittu samankaltaisia epäkohtia. Etuuksien hakemisen esteenä voi olla tiedon puute, lamaantuneisuus tai masennus, jolloin hakemiseen liittyvä byrokratia koetaan ylivoimaiseksi. Toimeentuloa tarkastelevat köyhyyden mittarit eivät pysty havaitsemaan tämänkaltaista huono-osaisuutta. Sakari Kainulainen on tutkinut huono-osaisuuden pitkittymistä ja havainnut, että jotkut tekijät pitkäaikaistyöttömyys yhtenä tärkeimmistä näyttävät ennustavan melko hyvin huono-osaisuuden pitkittymistä ja sen kasautumista. Erityisen huolestuttavaa on se, että lapsuus- tai nuoruusiän riskitekijöillä esimerkiksi lapsuudenkodin pitkään jatkuneilla toimeentulovaikeuksilla on taipumus kasautua ja vahvistaa huono-osaisuutta aikuisiällä. Tutkimuksen myönteisiä havaintoja oli kuitenkin se, että jotkut näyttävät pystyvän ponnistamaan pois syrjäytymisen kehästä, vaikka syitä tälle ei pystyttykään arvioimaan. Ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaisemisen kannalta ydinkysymys onkin se, miten lasten ja nuorten huono-osaisuuteen voidaan yhteiskuntapolitiikan keinoin puuttua ja miten perheiden voimavaroja voidaan tukea. l Kirjoittaja toimii tutkijana Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella ja valmistelee väitöskirjaa syntyvyydestä. Väestöliitossa järjestetään Köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen toimintavuoden aikana tilaisuuksia, joissa mm. Arki haltuun -projekti esittelee työtään sosiaalitoimen tukiperheiden parissa ja Kotipuu jakaa tietoa maahanmuuttajaperheiden kohtaamista ongelmista näiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Pari&perhe 1/2010 5

6 Teksti: Kaisu Tervonen Paineiden alla Mielenterveysongelmista ja syrjäytymisvaarasta eivät kärsi vain kouluttamattomat nuoret vaan myös akateemiset opiskelijat. Kuva Konstantynov O piskelijat joutuvat painimaan epämääräisten työllistymisnäkymien, vähien rahojen ja suurten elämänmuutosten parissa. Suorituspaineet ovat kasvaneet jatkuvasti samalla, kun nuoriakin tukevat sosiaaliset turvaverkot ovat heikentyneet. Ei ihme, että päässä välillä heittää. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) pari vuotta sitten teettämästä, korkeakouluopiskelijoiden terveyttä luotaavasta tutkimuksesta kävi ilmi, että vähintään joka viides opiskelija kärsii mielenterveyden häiriöistä. YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Päivi Pynnösen mukaan mielenterveyspalveluiden pariin hakeudutaan hyvin erilaisista syistä. Monet hakeutuvat tänne, kun kokevat, ettei elämä suju niin kuin aikaisemmin. He saattavat tuntea itsensä masentuneeksi, ahdistuneeksi ja vetämättömäksi. On niitä, jotka ovat juuri aloittaneet opiskelut ja kokevat vaikeaksi saada elämästä kiinni uudella paikkakunnalla. Toki on myös toinen ääripää, opiskelijat, jotka hakeutuvat meille vaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi luvulla nuorten mielenterveyshäiriöt ovat aiheuttaneet yhä enemmän opiskelu- ja työkyvyttömyyttä. Parin vuoden takaisesta Kelan tutkimuksesta selviää, että vuotiaiden masennuksen takia hakemien sairauspäivärahojen määrä on kasvanut nelisenkymmentä prosenttia vuosien 2004 ja 2008 välillä. Opiskelijoita ei ole yksittäisenä ryhmänä tutkittu, mutta Pynnösen mukaan on kuitenkin paljon nuoria, jotka roikkuvat gradu-vaiheessa, eivätkä pääse elämässä eteenpäin. Kokonaan syrjäytyneiden akateemisten opiskelijoiden määrää ei ole tutkittu. Eri nuoret, samat ongelmat Taloudellinen taantuma ei varmasti ainakaan helpota opiskelevien nuorten tilannetta. Gradun parissa puurtaminen ja sen jälkeen siintävä valmistuminen ovat kriisin paikkoja. Aika moni nuori puhuu siitä, että vaikka kuinka opiskelee ja opiskelee, ei saa työpaikkaa. Työkokemus on se, jonka pohjalta arvo usein ratkaistaan valmistumisen jälkeen. Jos työkokemusta ei ole, puut- 6 Pari&perhe 1/2010

7 tuu jotain hyvin olennaista. Nykyisillä työmarkkinoilla on liian tiukkaa. Aikaisemmin HYKSissä nuorisopsykiatrian ylilääkärinä työskennellyt Päivi Pynnönen kertoo, että nuorisopsykiatrian ja YTHS:n potilaiden ongelmat ovat hämmentävän samankaltaisia. Vaikka akateemiset opiskelijat kärsivät osin samoista ongelmista kuin vähemmän koulutetut ikätoverinsa, ovat heidän hoidolliset mahdollisuutensa kuitenkin paremmat. YTHS tarjoaa palveluitaan ilman lähetettä kaikille korkeakouluopiskelijoille. Tosin niitä palveluja saattaa joutua odottamaan. Meillä on liian pitkät jonot, vaikka tilanne on nyt parempi verrattuna kahden vuoden takaiseen. Tällä hetkellä jono psykologin vastaanotolle on Helsingissä kolmesta neljään kuukauteen. Yksittäisen potilaan kannalta odotusaika voi hyvinkin olla liian pitkä, mutta he voivat hakeutua myös terveyden- ja sairaanhoidon linjan yleislääkärille tai terveydenhoitajalle. Nyyti tarjoaa vertaistukea Julkisten terveydenhoitopalvelujen ja YTHS:n lisäksi korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus Nyyti ry:n tarjoamaan tukeen. Opiskelijoiden perustama, Rahaautomaattiyhdistyksen tuella pyörivä yhdistys järjestää valtakunnallisia alkoholittomia hengailuiltoja ja pääkaupunkiseudulla kokoontuvia ryhmiä, joissa käsitellään mm. jännitystä ja stressiä. Nyyti ry:n suurin toimintakenttä on kuitenkin netissä, jossa keskusteluryhmät tarjoavat opiskelijoille vertaistukea. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Helena Partisen mukaan nykyinen opiskelijasukupolvi on tottunut käsittelemään kipeitä asioita anonyymisti netissä. Moni nuori puhuu siitä, että vaikka kuinka opiskelee ja opiskelee, ei saa työpaikkaa. Meidän nettipalvelutoimintamme on osoittanut sen, että netti madaltaa kynnystä hakea apua. Se on helppo ja selvästi turvallinen foorumi. Ryhmät moderoidaan etukäteen, niissä on tietyt pelisäännöt ja niitä ohjaavat koulutetut työntekijät. Nettiryhmiin on kirjautunut kolmen viime vuoden aikana runsaat 2000 ihmistä, mutta lukijoiden määrä on vuositasolla noin Ryhmistä käy ilmi, Palvelutoimintamme on osoittanut sen, että netti madaltaa kynnystä hakea apua. Helena Partinen, Nyyti ry Päivi Pynnönen, YTHS KuvaTimo Raunio Kuva Timo Raunio että ongelmia aiheuttavat ovat mm. ihmissuhteiden loppumiset, yksinäisyys ja opiskeluista johtuva stressi. Nimimerkki Graduntekijä summaa tuntojaan ja samalla varmasti monen kohtalotoverinsa tuntoja stressi-aiheisessa ryhmässä. Graduni valmistumisella olisi kiire, jos haluan tehdä sen vielä opintotukiajalla. Kiireen ajatteleminen lisää stressiä entisestään, mutta ei tuo toimintakykyä. Lisää stressiä tuo myös se, että murehdin jo tulevaa työllistymistäni, tai pikemminkin työllistymättömyyttäni, ja yritän miettiä minne ihmeeseen hakisin töihin. Vaikeutuneet ongelmat Helena Partinen vahvistaa, että ahdistus, jaksamattomuus ja parisuhdevaikeudet ovat useimmiten Nyytiin yhteydenottojen taustalla. Hänen mukaansa useilla opiskelijoilla vaikeudet ovat kuitenkin alkaneet jo lapsuudesta ja ovat entistä moninaisempia. Useiden opiskelijoiden taustalla on puutteellista vanhemmuutta, väkivaltaa, alkoholismia ja sairauksia. Vaikka Nyytin henkilökohtaisen nettipalvelun, Virtuaaliolkapään, yhteydenottojen määrä on vähentynyt, niin toisaalta kirjoittajien elämäntilanteet ovat entistä vaikeampia. Viime vuonna me ohjasimme yli 30 prosenttia yhteydenottajista ammattiavun piiriin. Aina ei kuitenkaan ammattiapukaan auta. Nyytin yksinäisyys-aiheiseen nettiryhmään kirjoittavan nimimerkin Norsupilamin asettama kysymys on lohduton. Toki terapiaa ja mielialalääkkeitä on kokeiltu, mutta ei niistä oikein ollut apua. Edelleen sitä vaan miettii jatkuvasti: kannattaako nähdä kaikki tämä vaiva, mitä opiskelu, työ ja elämä ylipäätään vaativat, kun elämä tarjoaa niin paljon surua, yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta ja niin vähän iloa ja yhteenkuuluvuutta? Yhtä ratkaisua opiskelijoiden mielenterveyden häiriöihin ei ole. Niin asiantuntijat kuin terve järkikin kuitenkin sanovat, että ongelmat ovat sitä helpommin ratkaistavissa, mitä aikaisemmassa vaiheessa nuori saa niihin apua. Ennaltaehkäisevä toiminta maksaa, mutta se myös maksaa itsensä myöhemmin takaisin yhteiskunnan säästöinä. l Lisätietoja toiminnasta : Pari&perhe 1/2010 7

8 Heikki Hiilamo ei ole kovin tyytyväinen komitean aikaansaamiin esityksiin. Erityisesti lapsiperheisiin kohdistuvia sosiaaliturvan parannuksia syntyi sangen vähän. H iilamo on ollut omien sanojensa mukaan aika kriittinen Sata-komitean aikaansaannoksia kohtaan. Hänen näkökulmastaan keskeisimmät tavoitteet olisivat olleet sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen ja saaminen kannustavaksi sekä toimeentulotuen roolin palauttaminen alkuperäiseen tarkoitukseensa eli kriisiavuksi. Se olisi ollut vähän sama kuin köyhyyden poistaminen. Näissä kaikissa kolmessa epäonnistuttiin mielestäni tosi raskaasti. Nyt saatiin aikaan joukko teknisiä toimenpiteitä, joilla yritettiin tehostaa viranomaistoimintaa. Itse ajattelen, että olisi parempi, että järjestelmät olisivat sellaisia, että ne antaisivat markkinoiden toimia. Silloin ihmisillä olisi mahdollisuus työllistyä vapaille työmarkkinoille ja järjestelmät tukisivat työllistymistä. Nyt on päinvastoin: Sata-komitean ehdotus on järjestelmäkeskeinen sen sijaan, että se mahdollistaisi markkinoiden kautta tapahtuvaa työllistymistä. Järjestelmä jäi tavallaan teollisuusyhteiskunnan ajalle, vaikka alun perin toive oli, että se olisi siirretty palveluyhteiskunnan aikaan. Palveluyhteiskunta nousee yhä enemmän esille, kun lamasta elpyminen alkaa näkyä. Komitean epäonnistuminen tavoitteissa tuo entistä näkyvämmiksi muutostarpeet. Sosiaaliturvajärjestelmä ei voi loputtomiin olla räätälöity sellaiseen yhteiskuntamalliin, jota ei ole enää olemassa. Lapsiperheet sivussa uudistuksissa Hiilamo toteaa, että lapsiperheisiin suoraan kohdistuvia uudistuksia oli vain kotihoidon tuen korotus. Se on hänestä periaatteessa hyvä asia, mutta voi olla myös ongelmallinen. Pelkkä kotihoidon tuen korotus saattaa houkutella yksinhuoltajia jäämään kotiin, mikä helposti johtaa heidän syrjäytymiseensä työmarkkinoilta. Komitealla oli hyvä idea kotihoidon tuen ja päivähoidon paremmasta sovittamisesta yhteen. Asiassa tehtiin valmisteluja, mutta se ei vielä mennyt eteenpäin. Ajatuksena oli, että pienten lasten hoidon voisi järjestää joustavammin sovittamalla kotihoidon tuki ja päivähoitomaksut paremmin yhteen. Silloin tuen 8 Pari&perhe 1/2010

9 Teksti: Sirpa Kurvinen Kuvat Antero Aaltonen Sosiaaliturvajärjestelmämme on teollisuusyhteiskunnan asteella Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo oli mukana sosiaaliturvan uudistuksia miettineessä Sata-komitean perusturvajaoksessa. Hän pitää huolestuttavana yhteiskuntamme polarisoitumista osalla menee koko ajan paremmin ja osalla entistä heikommin. suuruus määräytyisi sen mukaan, paljonko lasta hoidetaan kotona ja vastaavasti päivähoitomaksu sen mukaan, paljonko lapsi olisi päivähoidossa. Nyt päivähoidon maksuportaat ovat melko jäykät. Joustavampi järjestelmä olisi erityisen tärkeä nuorille, kouluttamattomille yksinhuoltajille, joiden on vaikea saada työtä. Heidän olisi mahdollista yhdistellä eri hoitomuotoja elämätilanteen mukaan, jos päivähoitoa ja kotihoitoa voitaisiin porrastaa joustavammin. Komitean esityksissä on myös todettu, että asumistukea on suunnattava enemmän lapsiperheille. Rahaa ei kuitenkaan ole tiedossa lisää, joten Hiilamon mielestä onkin kiinnostavaa nähdä, miten vastakkainasettelu lapsiperheiden ja yksin asuvien välillä saadaan ratkaistua. Lakialoitetta asiassa ei ole vielä tehty. Alun perin asumistukijärjestelmä oli tarkoitettu nimenomaan monilapsisten perheiden asumiskustannusten helpottamiseksi, mutta se on muuttunut vähitellen pienituloisten yksinasujien tukijärjestelmäksi. Näiden ryhmien vastakkainasettelu keskustelussa ei tule olemaan miellyttävää. Työn tai tuen puute syrjäytymisuhka Vanhempien jääminen sivuun työmarkkinoilta vaikeuttaa myös lasten asemaa. Mitä kauempana vanhemmat ovat työelämästä, sen suurempi riski on myös lasten syrjäytymiselle. Hiilamo näkee eräänlaisen syrjäytymisen virran kulkevan meidän lastensuojelumme kautta. Hänen mielestään sen avohuollon tukitoimiin tarvittaisiin enemmän panostusta ja monipuolisempia toimintamalleja sekä tuloksellisuuden arviointia siitä, millaisilla tukitoimilla todella pystytään estämään huostaanottoja ja sijoituksia. Nyt käy helposti niin, että jos perheessä on vaikeuksia, lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, vaikka olisi ehkä kannattavampaa tukea perhettä muulla tavoin. Esimerkiksi lapsi sijoitetaan muualle, vaikka äiti olisi sitä mieltä, että tarvitaan ennemmin kuntoutuspalvelua lapsen auttamiseksi. Palvelu maksaisi murtoosan sijoituksen kustannuksista. ää siksi, että tutkimusten mukaan koulu ei ole enää paikka, jossa lasten taustoissa olevia eroja voitaisiin tasoittaa, vaan ne tulevat siellä entistä näkyvämmiksi. Suomalainen varhaiskasvatus on alue, jossa eroavaisuuksiin voidaan vielä vaikuttaa. Nyt hehkutetaan kovasti suomalaista peruskoulua ja PISA -tuloksia, mutta yhtälailla voisi lyödä rumpua päivähoitojärjestelmämme puolesta. l On meillä hyviäkin asioita Kritiikistään huolimatta Heikki Hiilamo löytää suomalaisesta yhteiskunnasta lapsiperheisiin kohdistettuja hyvin toimivia osa-alueita. Kansainvälisesti vertailtuna työn ja perheen yhteensovittamisessa lähinnä kunnan ja valtion toimenpitein meillä ollaan aika pitkällä. Jonkinlainen pattitilanne vallitsee kuitenkin siinä, miten naisvaltaisten alojen työnantajakustannukset hoidetaan. Meillä on myös aivan erinomainen koulujärjestelmä, ja väittäisin myös, että päivähoitojärjestelmämme on yksi maailman parhaita, ellei jopa paras. Ne ovat eräänlaisia universalismin lippulaivoja, eli kaikki ovat saman järjestelmän piirissä. Suomessa todella luotetaan kunnallisiin päiväkoteihin, kun esimerkiksi Ruotsissa yksityiset päiväkodit ovat paljon suositumpia. Tämä on todella tärken Heikki Hiilamo aloitti tutkimusprofessorina Kelassa. Valtiotieteen ja filosofian tohtorin tutkinnot suorittanut Hiilamo toimii myös sosiaali- ja terveyspolitiikan dosenttina Tampereen yliopistossa ja sosiologian dosenttina Kuopion yliopistossa. Hiilamon tutkimusalueita sosiaalipolitiikan alalla ovat olleet etenkin perhepolitiikkaan ja köyhyyteen liittyvät kysymykset. Hän osallistui myös juuri työnsä päättäneen Satakomitean perusturvajaoksen työskentelyyn. Hän työskenteli aiemmin Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelän -yksikön johtajana Helsingissä. Pari&perhe 1/2010 9

10 Teksti ja kuvat Anna Kopteff Comico Piccolo -teatterilinjan ryhmäläiset Maria Piiroinen (vas.), Nina Teikari, Alexander Romanov, Natasha Zborowski ja Laurea ammattikorkeakoulun harjoittelija Hanna Vornanen (maassa) esittelivät näyttelijäntaitojaan. Mistä löytyisi se oma ala? Sinisellä Verstaalla työttömät nuoret saavat ensikosketuksen heitä kiinnostavaan ammattialaan. Samalla karttuu myös työnantajien arvostamaa työkokemusta. 10 Pari&perhe 1/2010

11 M itä haluaisit oikeasti tehdä isona? Sitä miettivät ja testaavat tekemällä oppimisen kautta Sinisellä Verstaalla työharjoittelussa olevat nuoret. Yksi heistä on teatteriryhmään kuuluva Alexander Romanov, 26. Tässä pääsee tekemään yhteistyötä eri ihmisten kanssa ja oppii tulemaan ulos omista rajoistaan. Samalla saa omaan arkeensa asioita, joita ei uskoisi osaavansakaan, Romanov sanoo. Nuorten työpajat tarjoavat työttömille nuorille mahdollisuuden tutustua työntekoon, oppia ammatillisia valmiuksia sekä saada tukea ja tietoa koulutus- ja urasuunnitelmiinsa. Sininen Verstas tarjoaa tällaisen mahdollisuuden vuosittain noin 80 nuorelle. Ryhmiä on valittavana neljä erilaista: keittiö- ja asiakaspalvelutaidot karttuvat lounaskahvila Luculluksessa, tekstiilisuunnittelu Rotondossa keskitytään kankaanpainantaan, teatteripuvustus- ja ompelutaidot kehittyvät Sartoria-ryhmässä ja Comico Piccolo opastaa visuaalisen teatterin taitoihin. Ryhmissä nuoret saavat ensikosketuksen heitä kiinnostavaan alaan ja oppivat tuntemaan kokemuksen kautta pitävätkö siitä vai eivät. Siinä sivussa vahvistuvat myös identiteetti ja elämänhallinnan taidot. Nuoret pois syrjäytymisvaarasta Helsingin kaupungin Opetusviraston nuorten työpaja Sininen Verstas on tarkoitettu helsinkiläisille, ensisijaisesti vuotiaille työttömille nuorille. Myös alle 25-vuotiaat voivat päästä mukaan. Ikä ei kuitenkaan ollut este verstaalle hieman yli-ikäisen Alexander Romanovin tapauksessa. Vaadin päästä tänne, koska kiinnostusta oli tosi paljon. Työkkärin kautta sitten hain paikkaa ja valinnassa tehtiin poikkeuksellinen päätös. Peruskoulun jälkeen mies on ehtinyt tehdä muun muassa musiikkiprojekteja keikkatöinä, varastohommia, puusepäntöitä, entisöintiä ja atk-apulaisen hommia. Työttömyyden aikaan pelko syrjäytymisestä hiipi miehen mieleen. En tiennyt tarkkaan, onko sellaista työtä, jota jaksaisin tehdä. Väärällä alalla iskee puolustusreaktio, ja silloin ratkaisuna on vain lopettaminen. Tuli usein tunne, että aika menee hukkaan. Verstasjakson loppumetreillä Romanov näkee teatterialan omakseen ja haluaisi oppisopimuksella teatterimuusikoksi ja näyttelijäksi. Mikä ihmeen Sininen Verstas? n Sininen Verstas on helsinkiläisille, ensisijaisesti vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettu työpaja. n Nuoret tulevat työharjoitteluun Siniselle Verstaalle viiden kuukauden jaksolle työvoimatoimiston kautta. n Uudet ryhmät aloittavat kaksi kertaa vuodessa, tammi-helmikuun vaihteessa ja elokuussa. n Harjoitteluajalta maksetaan työmarkkinatukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen. n Harjoittelijoille tarjotaan päivittäin maksuton lounas Café Luculluksessa. Omaa alaa metsästämässä Sinisen verstaan toiminta sopii nuorille, jotka haluavat päästä eteenpäin elämässään, mutta eivät tiedä miten. Kahvila Luculluksen keittiössä puuhaileva Marja Väli-Heikkilä, 17, halusi päästä ryhmään, jossa oppisi laittamaan Ateljee Rotondossa tekstiilisuunnitteluun kuuluu muun muassa kankaanpainantaa. ruokaa ja kehittämään asiakaspalvelutaitoja. Viiden kuukauden harjoittelujakson jälkeen mieli on kuitenkin muuttunut. Ei tämä ole ihan mun ala, mutta hyödyllinen kokemus kuitenkin. Ehkä vähän liian hektistä toimintaa, ryhmänsä nuorin Väli-Heikkilä pohtii. Nuoren naisen suunnitelmissa pyörii nyt jokin muu ala tai oppisopimuspaikka, mutta lukiota hän ei näe mahdollisuutena omalla kohdallaan. Väli-Heikkilä kävi lukiota puoli vuotta, mutta lopetti sen kesken, koska opiskelutyyli ei tuntunut luontevalta. Varsinaisessa syrjäytymisvaarassa hän ei ole tuntenut olevansa koskaan. Sinisen Verstaan keittiössä Marja Väli- Heikkilä pitää parhaimpana jälkiruokien tekemistä ja asiakaspalvelukin luistaa. Kiinnostaisiko siis leipurin tai kondiittorin ura? Mikä ettei, mutta ei ne aamuherätykset! Vaikka catering-ala ei ollut sittenkään Väli-Heikkilän unelma, hän kokee Sinisen Verstaan toiminnasta olleen oikeaa apua tulevaisuuden kannalta. Valmiudet kasvavat ja tässä suoritettiin myös hygieniapassit ja ensiapukoulutus. Kaikesta osaamisesta ja taidoista on varmasti hyötyä jatkossa. å Kaikesta osaamisesta ja taidoista on varmasti hyötyä jatkossa. Pari&perhe 1/

12 Verstaan tulevaisuus huolestuttaa kouluttajia ja ryhmäläisiä." Ennen opiskeluja ja kunnon työuraa monet nuoret huhkivat väliaikaisissa töissä ansaitakseen rahaa itsenäisesti. Oma aktiivisuus voi kuitenkin jättää yllättäen ei-toivottavat ja pitkäkestoiset jäljet. Monet nuoret tekevät esimerkiksi siivoustöitä, mutta kun he hakevat töihin eri aloille, työnantaja on jo iskenyt leiman heidän otsaansa ja tarjoaa hyvin mahdollisesti juuri siivousalan töitä, harmittelee Sinisen Verstaan vastaava kouluttaja Hellevi Bengs. Mutta mistä kaikki oikein lähti? Nuorisotyöttömyyden kasvu 1990-luvun alun Helsingissä sai eri viranomaiset miettimään uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnalliseen ongelmaan. Ideoita haettiin muun muassa Tanskan tuotantokoulumallista, jonka pohjalta Sininen Verstas perustettiin. Toiminta polkaistiin käyntiin syksyllä 1993, jolloin myös Bengs tuli kehittämään verstaan toimintaa. Sinisellä Verstaalla on hänen mielestään nuorille imagollista merkitystä. Täällä ei lasketa nuorten statusta, joka on jo muutenkin työnantajien silmissä alhainen. Nuoret kasvattavat työharjoittelun aikana itseluottamusta ja varmuuttaan sekä saavat työnantajien arvostamaa työkokemusta. Jostain on saatava se ensikosketus omaan alaansa. Sinisellä Verstaalla pajajaksonsa suorittaneista nuorista enemmistö jatkaa alan opintojen parissa. Nuorisotyöttömyys on jälleen kasvanut, eivätkä Sinisen Verstaan tulevaisuudennäkymätkään ole kovin valoisat. Bengs on huolissaan verstaan siirtymisestä Annankadulta kaupungin muihin tiloihin Malmille. Keskeisen sijainnin menettämisen lisäksi uudessa paikassa ei tule olemaan enää tiloja teatterilinjalle. Myös Comico Piccolo -teatterilinjan ryhmäläisen Alexander Romanovin mielestä muutto ja toiminnan karsiminen on äärimmäisen tyhmä teko. On hyvä, että nuorille annetaan paikka, jossa voi tajuta, mitä he ovat ihmisinä. Se mahdollisuus pitää antaa kaikille. l Sinisen Verstaan teatterilinjan valitsivat itselleen Alexander Romanov, Hanna Vornanen, Natasha Zborowski, Nina Teikari, Maria Piiroinen ja Irina Rastorgueva. 12 Pari&perhe 1/2010

13 RAY ohjaa peliensä tuoton kansalaisjärjestöille, jotka puolestaan auttavat suomalaisia pitämään paremmin huolta itsestään ja toisistaan. Väestöliitto ry saa tänä vuonna RAY:ltä euroa avustusta tärkeään työhönsä. Pari&perhe 1/

14 Teksti ja kuvat Anna Kopteff Tiedä mitä syöt tee itse! 14 Pari&perhe 1/2010

15 Lama-aikana lapsiperheet tinkivät helposti ruoan laadusta hinnan kustannuksella. Tv-kokki Sami Garam paljastaa, miten saa hyvää ja terveellistä ruokaa halvalla. K un rahat ovat vähissä, ruokakaupassa ostoskoriin eksyy helposti kokolihan sijasta sikanautaa, keittokinkku korvautuu lauantaimakkaralla ja marinadeilla kyllästetyt kanansuikaleet näyttävät maustamattomia edullisimmilta. Ei huomata, että siinä ostetaan samalla marinadia kanan hinnalla eli mukana on kallista vettä, toteaa tv-kokki Sami Garam. Edullinen hinta ei siis välttämättä takaa tuotteen laatua, mutta lama-aikana oranssit tarjoushintalaput kieltämättä houkuttelevat asiakkaita. Garamin mukaan tarjousten perässä ei aina kannata kuitenkaan juosta. Eniten säästää, kun karsii ostoksistaan turhan hävikin pois eli ostaa vain sitä, mitä oikeasti tarvitsee. Biojätteiden määrä vähenee kun ruokaa ei mene roskikseen, ja siltikään ei tarvitse tinkiä laadusta, Garam vinkkaa. Suomessa kotitalouksien biojätteen sisällöstä noin kolmannes on alun perin syötäväksi kelpaavaa. Eniten jätteeksi joutuu kasviksia ja vihanneksia ja yksittäisistä ruoka-aineista perunaa ja leipää. Esimerkiksi juustoa heitetään roskiin tai biojätteisiin melkein kolme miljoonaa kiloa vuodessa ja myös itse tehtyä ruokaa heitetään paljon pois. Tulokset käyvät ilmi YTV Jätehuollon tutkimuksesta, johon osallistui 22 lapsiperhettä Uudeltamaalta. Tee vauvanruoat kotona edullisesti Hyvä säästövinkki vähävaraisille lapsiperheille on yksinkertainen: Soseet ja pientenkin vauvojen ruoat voi tehdä itse sen sijaan, että ostaa valmispurkkimössöä, joka on loppujen lopuksi aika kallista. Kilo porkkanaa maksaa saman verran kuin yksi pilttipurkki, Garam muistuttaa. Kokilla itsellään on kolme lasta, joista ensimmäinen syntyi 1990-luvun alun laman nostaessa päätään Suomessa. Meillä ei kuitenkaan mikään muuttunut, koska teimme ruoat alusta asti itse. Se oli itsestäänselvyys. Ei menty lompakko edellä keittiöön vaan laatu edellä. Vauvojen teollisia valmisruokia ostavat vanhemmat selittävät usein valintaansa kiireellä. Tätä Sami Garam ei sulata. Garamin lasten ollessa pieniä vauvanruokien valmistus sujui siinä samalla aikuisten ruokien valmistamisen ohessa. Ennen suolan tai vahvojen mausteiden lisäämistä osa ruoasta otettiin sivuun ja soseutettiin tarpeen mukaan. Helppoa ja halpaa. Juuri niin vaikeaa on tehdä lapsille sitä samaa ruokaa, mitä itsekin syö. Sillä tavoin lapset tottuvat erilaisiin ruokiin ja makuihin alusta alkaen. Hän kehottaa lukemaan myös vauvanruokapurkkien tuoteselosteita. Riisin, perunan tai maissin sijaan ne sisältävät melkein järjestäen riisi-, perunatai maissitärkkelystä. Eihän tärkkelyksessä mitään vikaa ole, mutta sen tarkoitus on sitoa nestettä. Puolet purkillisesta on siten aina vettä ja vain puolet sitä varsinaista ruokaa, Garam huomauttaa. å Valmiit teolliset vauvanruoat tulevat huomattavasti kotitekoisia kalliimmiksi, sanoo Sami Garam. Pari&perhe 1/

16 Vaikka lauantaimakkara tuntuukin melkein ilmaiselta keittokinkkuun verrattuna, Sami Garamin mielestä laatu kannattaa pitää etusijalla. Sami Garam Tv-kokki, yrittäjä, kirjailija, keittiömestari ja stadintaja. Syntynyt 1967 Helsingissä. Kirjoittaa ruoka-aiheisia juttuja ja kolumneja. Omistaa yhteisen firman vaimonsa Päivi Garamin kanssa. Lapset Julia, Petra ja Kasper syntyneet 1991, 1992 ja Kartoita kaupan tuotetarjonta Kotimaiset juurekset ovat halpoja, mutta edullisia ovat myös possunliha ja broileri. Lihakeitot ja muut haudutetut ruoat ovat Garamin mukaan hyviä, halpoja ja terveellisiä perusruokia. Jos tuhlataankin vähän sähköä hellan käytössä, niin raaka-aineissa sitten pystyy säästämään ja samalla ruoan laatu paranee. Kalatiskillä vallitsee kuitenkin varsinainen hintasirkus. On synti ja häpeä, että Suomessa kuha- tai ahvenfilee maksaa niin paljon. Ne ovat kuitenkin suomalaisia raakaaineita, joita saa vesistä vaikka kuinka paljon. Kuhafilee voi maksaa jopa kolmekymppiä kilolta. Aivan älytöntä! Ja samaan aikaan Norjasta tuotu lohifilee siinä vieressä maksaa kahdeksan euroa kilolta tai vähemmän. Ei siis ihme, että tuntuu houkuttelevammalta ostaa edullisia ulkomaisia tuotteita verrattuna vastaaviin mutta puolet kalliimpiin kotimaisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat tomaatit. Ruokakaupassa järkevä ostosten tekeminen on tarkkaa puuhaa, joten Garam kehottaa käyttämään kaupassa enemmän aikaa ja tutustumaan tuotetarjontaan. Samalla kertaa voi ostaa myös isompia eriä esimerkiksi lihaa ja valmistaa niistä ruokia useammalle päivälle. Isot ruokasatsit voi pakastaa ja syödä myöhemmin. Kaikkea ei siis kannata ahmia kerralla ja totutella syömään enemmän kuin on tarpeen. Elämä menee helposti pelkäksi syömiseksi, ja kyllä välillä nälkäkin saa olla. Nälän tunne on hyvä asia, kunhan ei joudu näkemään nälkää. Se on oikeastaan hieno tunne, kun on oikein kunnon nälkä! l 16 Pari&perhe 1/2010

17 Se on oikeastaan hieno tunne, kun on oikein kunnon nälkä! Bolognesekastike 500 g naudan jauhelihaa 1 sipuli 200 g porkkanaa 200 g selleriä 200 g palsternakkaa 4 tomaattia 1 kokonainen valkosipuli nippu basilikaa nippu oreganoa 1 prk yrttimaustettua tomaattimurskaa mustapippuria laakerinlehtiä suolaa juustoraastetta italialaista spagettia Kun rahaa on vähän, joutuu kauppa-ostoksilla keskittymään vieläkin tarkemmin siihen, mitä raaka-aineita hankkii, sanoo kokki Sami Garam. 1. Raasta juurekset ja leikkaa sipuli, valkosipuli ja yrtit pieneksi silpuksi. Kuutioi tomaatit. 2. Ruskista jauheliha ja lisää mukaan kasvikset. Kun ne tiivistyvät kypsyessään, kaada päälle tomaattimurska ja vettä. 3. Mausta laakerinlehdillä, mustapippurilla ja suolalla ja anna hautua pitkään. 4. Keitä lisäkkeeksi spagettia runsaassa, suolalla maustetussa vedessä. Katso keittoaika paketin kyljestä ja ota siitä pois yksi minuutti. Näin pastasta tulee juuri sopivan napakkaa. 5. Tarjoa lisäksi voimakasta juustoraastetta, esimerkiksi parmesaania tai mustaleimaemmentalia. Resepti: Sami Garam Pari&perhe 1/

18 Ajankohtaista Ihmiset ja ilmiöt Stop köyhyys! l EU-maiden yhteinen kampanja köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Varusmiesten tukipuhelimelle jatkoaikaa l Suosittu tukipalvelu jatkaa maaliskuun 2011 loppuun. Sururyhmätoimintaa lapsille Tampereella l Lasten sururyhmätoiminnalle on jatkuva tarve. Uudenlaista tukea lapsiperheille Espoossa l Verkkopalvelu Vastaamo auttaa vanhempia heille tärkeissä kysymyksissä. Tukea yksinhuoltajille: l Yhden vanhemman perheiden liitto auttaa monin tavoin. Refugee Hospitality Club l Vapaaehtoisvoimin pyörivä verkkoyhteisö edistää yhteisölli-syyttä ja suvaitsevaisuutta. Aikuisten välittämisen pitää näkyä l Kahdeksan tienviittaa terveyteen -oppaassa käsitellään terveyttä kokonaisvaltaisesti. Kiusaaminen kuriin l Tiukka linja kiusaamiseen voisi pelastaa nuoria.! Noin 80 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista eli joka kuudes elää köyhyysrajan alapuolella. Syyskuussa 2009 tehdyssä eurobarometrikyselyssä peräti 73 prosenttia eurooppalaisista piti köyhyyttä kansallisena ongelmana ja 89 prosenttia vaati oman maansa hallitukselta nopeita toimia ongelmaan tarttumiseksi. Suomessa pienituloisiin kuului vuonna 2007 yli eli 13,5 prosenttia väestöstä. Vaikka Suomea voi edelleen pitää melko pienten tuloerojen maana, kehityksen suunta on viime vuosina ollut toinen. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Teksti Paula Alkio Stop köyhyys! Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Sitä toteuttaa 29 Euroopan maata omilla RAKENNETAAN YHTEISKUNTA KAIKILLE kansallisilla ohjelmillaan. T avoitteena on tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta javahvistaa eri viranomaisten sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa teemavuotta tehdään tutuksi Rakennetaan yhteiskunta kaikille ja Stop köyhyys! -tunnuslauseilla. Pääaiheeksi on valittu osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Kaikissa toimissa ja teoissa on keskeistä, että ne tähtäävät syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien osallistumiseen ja osallisuuden edistämiseen. Köyhille, syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville halutaan antaa ääni. Tavoitteena on, että vuoden aikana eri puolilla Suomea järjestetään mahdollisimman paljon erilaisia tilaisuuksia ja toimenpiteitä, joilla viestitetään vuoden sanomaa ja vaikutetaan asenteisiin. Tapahtumissa ja hankkeissa puheenvuoro annetaan köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille. Suomessa teemavuoden virallinen avajaistilaisuus järjestettiin Kemin Lumi Linnassa Tilaisuuden avasi teemavuoden suojelija Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi teemavuoden toteutusta Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry yhdessä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kanssa, Terveyden edistämisen keskus ry, Sosiaalipoliittinen yhdistys ry sekä Elämäntapaliitto ry Kuka kuuntelee köyhää? verkoston kanssa. Hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan unioni. l 18 Pari&perhe 1/2010

19 Sururyhmätoimintaa lapsille Tampereella Varusmiesten tukipuhelimelle jatkoaikaa n V äestöliitto avasi yhteistyössä puolustusvoimien kanssa varusmiesten tukipuhelimen toukokuussa Ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella toimintaa on päätetty jatkaa maaliskuun 2011 loppuun. Varusmiesten puhelut ovat käsitelleet mm. elämänhallintaan, jaksamiseen, seurusteluun, opiskeluun, palvelun keskeyttämiseen ja mielenterveydellisiin ongelmiin liittyviä asioita. Keskustelut ovat olleet asiallisia, ja soittajat ovat olleet usein hyvin keinottomia ongelmansa suhteen. Varusmiehiä on tuettu ja rohkaistu olemaan aktiivisesti yhteydessä myös varuskuntien omiin tukipalveluihin. Vaikka puhelut ovat olleet odotetusti hyvinkin vakavahenkisiä, niin varusmiesten tukipuhelimeen saa soittaa myös kevyemmissä teemoissa ja keskustella voi esimerkiksi palveluksen arkisista harmeista ja iloista. Tukipuhelimeen voi soittaa myös jo kutsuntavaiheessa ja vielä vuoden kotiutumisen jälkeen. l Miehen aika/varusmiesten tukipuhelin Arkisin klo puh Puhelut ovat maksuttomia. Tampereella pilotoitiin lasten sururyhmätoiminta vuoden 2009 aikana. Vertaistukiryhmiä järjestettiin sekä vanhempansa että sisaruksensa menettäneille, 4 10-vuotiaille lapsille. n Sururyhmätoiminnassa on kyse ennaltaehkäisevästä tuesta. Yksi tärkeimmistä asioista on, että ryhmään osallistuessaan lapsi huomaa, ettei ole ainut, jonka läheinen on kuollut. Ryhmissä muun muassa käsitellään läheisen menetystä sekä kuoleman herättämiä tunteita, harjoitellaan tunteiden ilmaisua sekä mietitään lapsen vahvuuksia ja selviytymiskeinoja. Näiden teemojen käsittelyyn käytetään erilaisia toiminnallisia menetelmiä, kuten piirtämistä, maalaamista, askartelua, musiikkia, liikuntaa ja tarinoita, kertoo Pirkanmaalla sururyhmätoimintaa kehittänyt Susanna Uittomäki. Tammikuussa julkaistiin 5 10-vuotiaiden lasten sururyhmän toteuttamisen toimintamalli, joka sisältää toimintarungon kuusi kertaa kokoontuvaa sururyhmää varten. Toimintamallia voi tilata osoitteesta Myös yhteistyöstä ja ryhmätoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä sähköpostin välityksellä. Lasten sururyhmätoiminnalle on jatkuva tarve, sillä Suomessa yli 2500 lasta menettää vuosittain vanhempansa. Toiminta kaipaakin kipeästi jatkorahoitusta. l Yhteystiedot: Onnellinen Onni Kurre Orava osallistuu pienimpien lasten sururyhmiin. Uudenlaista tukea lapsiperheille Espoossa n Espoossa kokeillaan kevään ajan uutta internet-pohjaista palvelua. Sähköinen tukipalvelu on tarkoitettu lasta odottaville sekä vauva- ja leikki-ikäisten ja alakouluikäisten lasten vanhemmille. Vastaamo-palvelu perustuu kunnan tarjoamiin palveluseteleihin. Asiakkaat saavat palvelua varten palvelusetelin, joka oikeuttaa viiteen kysymykseen Vastaamossa. Vanhemmat voivat kysyä asiantuntijoilta neuvoja esimerkiksi parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Vastaajina toimivat Väestöliiton perheasioiden asiantuntijat. Väestöliiton tavoitteena on tukea kuntia valtakunnallisesti perheille suunnattujen palveluiden kehittämisessä. Lapsiperheille on mahdollista luoda tukipalveluja, jotka hyödyntävät ajankohtaista teknologiaa. Näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty vielä riittävästi, sanoo Väestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen. Pilottivaiheessa Espoossa jaetaan noin 1800 palveluseteliä eri kohderyh- mille. Palvelu on täysin anonyymi, eli kysyjän henkilöllisyys ei missään vaiheessa tule selville. Vastaus luvataan arkisin vuorokauden sisällä, viikonloppuisin kysymyksiin ei vastata. Espoo lähti hankkeeseen mukaan innokkaasti. Kaupungin perusturvajohtajan Juha Metson mukaan digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa internetissä. Vastaamon kautta Espoo haluaa tarjota internetiä käyttäville asukkailleen laadukasta tietoa. Vastaamo-palvelu täydentää kuntien perhekeskus- ja lapsiperhepalveluja. Sen avulla kunta saa myös tilastotietoja käsitellyistä kysymyksistä. Näin voidaan tunnistaa voimistumassa olevat teemat ja suunnitella niiden pohjalta myös varhaisen tuen toimenpiteitä. l Pari&perhe 1/

20 Teksti Sirpa Kurvinen Kuvat Yhden vanhemman perheiden liitto Tukea yksinhuoltajille Yhden vanhemman perheiden liitto auttaa yksinhuoltajia monin tavoin. T avoitteena on estää perheiden syrjäytymistä sekä tarjota tukea niin, että yksinhuoltajien lapset voisivat elää taloudellisesti turvattua ja tasa-arvoista elämää. Tärkein toimintamuoto on kuitenkin edunvalvonta. L iitto on ollut mukana kaikkien nykyisten lapsilakien, kuten isyyslain, elatuslakien ja tapaamislain valmistelutyössä luvun ehkä merkittävin saavutus on elatusavun arviointijärjestelmän uudistaminen, joka on liiton toiminnanjohtajan Heljä Sairisalon mukaan muuttanut erokäytäntöä selvästi myönteisempään suuntaan. Selkeä järjestelmä ei enää provosoi kiistoja samalla tavalla kuin aiempi. Toisinaan voi kestää, ennen kuin aloitteet saadaan läpi. Idea selkeästä laskentajärjestelmästä on ollut olemassa jo liiton toiminnan alkuajoista lähtien noin 40 vuotta nyt vasta uudistus on toteutunut. Työ ja lastenhoito monelle hankala yhtälö Sairisalo huomauttaa, että yhden vanhemman perheitä käsitellään julkisuudessa usein aika ongelmakeskeisesti, vaikka todellisuudessa valtaosa heistä voi aivan hyvin vanhempi ei etsi uutta parisuhdetta hampaat irvessä ja lapsetkin ovat onnellisia. Kipeän epäoikeudenmukaisuuden hän löytää kuitenkin yksinhuoltajan mahdollisuuksista pärjätä työelämässä samanarvoisesti kahden huoltajan perheisiin verrattuna. Osa yksinhuoltajaperheistä syrjäytyy työmarkkinoilta työajan muutosten ja hoitopalvelujen puuttumisen takia. Samaan aikaan kun työmarkkinat ovat muuttuneet epätyypillisiksi, tuki- Samaan aikaan kun työmarkkinat ovat muuttuneet epätyypillisiksi, tukipalvelut kuten kunnalliset kodinhoitopalvelut ovat poistuneet. palvelut kuten kunnalliset kodinhoitopalvelut ovat poistuneet. Yksinhuoltajaperheissä työttömyys, pätkätyöt ja pienituloisuus ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Liitto olisikin toivonut juuri näihin ongelmiin Sata-komitealta konkreettisempia ratkaisuehdotuksia. Liiton mielestä komitean esityksissä unohdettiin yhden huoltajan perheet. Ne, joiden lapset ovat päivähoidossa, selviävät vielä aika hyvin. Mutta on todella vaikeaa sovittaa yhteen vuorotyö ja pienen koululaisen hoito kouluajan ulkopuolella. Lasta ei voi jättää yksin kotiin työvuoron ajaksi. Jos hoitoapua ei saa, ei töihin voi mennä. Sairisalo ei usko, että kotihoidon tuki tai muut tuet houkuttelisivat yksinhuoltajia jäämään kotiin. Heillä työssäkäynnissä ei ole kyse motivaatiosta, vaan lastenhoidosta. Työssäkäynti on pienen lapsen yksinhuoltajalle tärkeää myös oman mielenterveyden ja aikuiskontaktien takia. On kova juttu, jos perhemuodon perusteella syrjäytyy töistä. Sitä voi pitää jopa ihmisoikeuskysymyksenä. Neuvontaa ja vertaisverkkoja Liitolla on runsaasti suoraan vanhemmille suunnattuja neuvonta- ja kurssipalveluita. Eroinfopuhelin päivystää suomeksi joka arkipäivä ja ruotsiksi ja englanniksi lauantaisin. Liitolla on myös 14 asianajajaa, jotka vapaaehtoistyönä antavat lakiasioihin liittyvää neuvontaa. Alue-osastot järjestävät eron ABCkursseja sekä eroryhmiä, joissa omaa erokriisiä voi käydä läpi. Myös lapsille järjestetään omia ryhmiä. Lisäksi tärkeä toimintamuoto on alueelliset vertaisryhmät, yksinhuoltajien olohuoneet, jotka kokoontuvat pari kertaa kuukaudessa tai ryhmän toiveiden mukaisesti. Vertaistuki on tärkeää. On hyvä saada purkaa tuntojaan saman kokeneiden ihmisten kanssa. Kaikille neuvontapalveluillemme ja kursseillemme tuntuu olevan tarvetta. Ero on iso juttu, joka tuo elämään paljon epävarmuutta. Tiedon tarve on suuri. Eroinfoon soittaa tuhansia vanhempia vuosittain, ja kotisivuillamme on jopa kävijää vuodessa. Myös lomajärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestämämme tuetut lomat ovat kysyttyjä. l Lisätietoja toiminnasta 20 Pari&perhe 1/2010

21 Teksti ja kuvat Ida Hakola Refugee Hospitality Club Vapaaehtoisvoimin pyörivä verkkoyhteisö pyrkii kehittämään luontevaa yhteistä tekemistä turvapaikanhakijoiden ja kaupunkilaisten kesken. Samalla suomalaisia haastetaan murtamaan "ei meidän takapihalle"-ajatusmallia. V iime syksynä freelance-toimittaja Pauliina Seppälä sai tiivistettyä päässään pyörineen ajatuksen: verkkoon tulisi perustaa Punavuoren ja Kallioon turvapaikanhakijoita tukeva verkkoyhteisö, joka järjestäisi yhteistä tekemistä turvapaikanhakijoiden ja kaupunkilaisten kesken. Idean ensipilkahdus syntyi jalkapallokentällä Punavuoressa. Olimme miehen ja pojan kanssa futiskentällä ja meidän peliseuraksi liittyi paikan päällä oleskellut somalipoika. Ajattelin, että muun muassa tällainen tekeminen olisi luonnollinen tapa olla tekemisissä vastaanottokeskusten ihmisten kanssa, Seppälä muistelee. Pian Facebook-ryhmä Refugee Hospitality Club Punavuori & Kallio oli luotu verkkoon ja sana oli valmis leviämään. Nykyisellään ryhmään kuuluu jo viisi ja puolisataa jäsentä ja ryhmän organisoituminen on siirtynyt verkosta myös käytännön tasolle. Toimintaa on kehittänyt tiiviisti Seppälän kanssa maahanmuuttotutkija Sirkku Varjonen. MIKÄ? Avoin yhteisö, joka tekee vapaaehtoistyötä Helsinkiin sijoitettuja turvapaikanhakijoita varten. Toimintaa koordinoidaan lähinnä internetissä ryhmän Facebook-sivuston avulla. KETÄ? Ryhmä on avoin, joten toiminnassa voivat olla kaikki, jotka sitoutuvat klubin arvojen taakse, joita ovat avoimuus, tasaarvo, joustavuus, hyvä tahto sekä hauskuus. MISSÄ? Vuoden 2009 aikana avatut vastaanottokeskukset sijaitsevat Kalliossa sekä Punavuoressa. MITÄ TEKEE? Toiminta pitää sisällään tapaamisia, yksittäisiä avustusprojekteja, erilaisten ajanviettotapojen organisointia sekä vastaanottokeskusten työntekijöiden avustamista. RHC on myös saanut toimintaansa tukea British Councilin Intercultural Navigators -koulutusohjelmasta. Pauliina Seppälän (vas.) ja Sirkku Varjosen alullepanema verkkoyhteisö Refugee Hospitality Club pyrkii tuottamaan uusia yhdessäolon malleja turvapaikanhakijoiden ja helsinkiläisten välille. Keskellä Jebola Jebs Milton Toimintaa yhteisöllisyyden puolesta Klubin ideana on edistää yhteisöllisyyttä ja luoda luonnollisia kohtaamispaikkoja turvapaikanhakijoiden ja helsinkiläisten kesken. Kuka tahansa voi liittyä ryhmän jäseneksi ja joko ottaa osaa jo vireillä olevaan projektiin tai ehdottaa omaa yhteistä projektia. Ryhmän toimintamalli muotoutuu parhaillaan ja erilaisten tapahtumien laajuus vaihtelee. Olimme esimerkiksi joulun alla joukolla askartelemassa Punavuoren vastaanottokeskuksessa. Lisäksi eräs kamerunilainen mies on organisoinut yhteisiä jalkapallovuoroja. Ryhmän on tarkoitus olla maaperää, johon eri ihmiset voivat istuttaa ideoita ja päästää luovuuttaan esiin, Seppälä kuvailee. Moninaisia tekemisen muotoja yhdistää yhteinen ideologia: tarkoituksena on keksiä mukavaa kollektiivista tekemistä vastaanottokeskuksen asukeille. Samalla vastataan kysymykseen siitä, kuinka pa- Pari&perhe 1/

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Muuttuva Salo Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Sari Kehusmaa, YT, Tutkimuspäällikkö, THL (Kelan tutkimus) Minna Ylikännö, Johtava tutkija, Kelan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot