Pari & perhe Väestöliitto 1/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pari & perhe Väestöliitto 1/2010"

Transkriptio

1 Pari & perhe Väestöliitto 1/2010 Köyhiä vai syrjäytyneitä Millä mitata huono-osaisuutta? Paineiden alla Syrjäytymisvaarassa eivät ole vain kouluttamattomat nuoret Tiedä mitä syöt tee itse! Kokki Sami Garamin vihjeitä lapsiperheille Sinisessä verstaassa kiinni työelämään Pari&perhe 1/2010 1

2 Päätoimittaja Helena Hiila Toimitussihteeri Paula Alkio Ulkoasu ja taitto Otto Paakkanen Toimitusneuvosto: Helena Hiila Päivi Seppänen Pirjo Somerkivi Paula Alkio Jaana Syrjälä Heli Vaaranen Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) Kansikuva Anna Kopteff Kustantaja Väestöliitto ry. Painopaikka Forssan Kirjapaino Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kaarina Rautelin (09) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Neljäs vuosikerta. Aikakauslehtien Liiton jäsen Painotuote Päätoimittajalta Helena Hiila Köyhät meillä on aina keskuudessamme n K öyhiä on ollut aina ja kaikissa yhteiskunnissa. Suomessa köyhyys tarkoittaa onneksi useimmiten suhteellista köyhyyttä. Mutta myös meillä on nähtävissä köyhyyttä sanan vanhanaikaisessa merkityksessä. Usko hyvinvointivaltioon ja Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden eetokseen on lujilla, kun ohittaa kadulla rukousasennossa kyyhöttävän kerjäläismummon. Leipäjonot kertovat omaa karua kieltään sitkeästä köyhyydestä, joka alkoi jo viime laman aikoihin. Suomalaista köyhyyttä on turha verrata kehitysmaiden köyhyyteen tai 50-luvun köyhyyteen Suomessa. Köyhyys on sitä, että ihmisellä ei ole mahdollisuutta elää ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevalla tavalla. Köyhäkään ei pärjää ilman kännykkää, eikä paikatuissa vaatteissa voi kulkea, kuten vielä 50-luvulla saattoi. Tulojen ja varallisuuden puute on vain yksi köyhyyden ulottuvuus. Vähävaraiset osallistuvat yhteisvastuukeräyksiin rikkaita useammin. Sananlasku Hyvä antaa vähästään paha ei anna paljostakaan pitää nykyäänkin paikkaansa. Yhteiskunnan palveluilla kuten koululla, päivähoidolla ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys erojen tasaajina. Toisaalta suuretkaan tulot eivät takaa irtiottoa köyhyydestä lapsirikkaassa perheessä, joka elää yhden henkilön tuloilla. Tärkeää on myös se, kokeeko henkilö tai perhe itsensä köyhäksi vai ei. Vähävaraiset osallistuvat yhteisvastuukeräyksiin rikkaita useammin. Sananlasku Hyvä antaa vähästään paha ei anna paljostakaan pitää nykyäänkin paikkaansa. Lapsiperheiden köyhyys on vaarallista sen vuoksi, että se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Viime laman oppi oli, että lasten ja nuorten peruspalveluista on pidettävä kiinni. Nyt ei ole oikea aika leikata koulujen oppilashuollosta, kouluterveydenhuollosta eikä lomauttaa opettajia tai kasvattaa luokkakokoja. Köyhyyttä torjutaan parhaiten puuttumalla sen rakenteellisiin syihin. Romanikerjääjä pyytää rahaa, mutta parhaiten kerjäläisiä auttaisi, jos lähtömaissa Bulgariassa ja Romaniassa pidettäisiin huolta siitä, että romaniväestöä ei syrjitä työ- ja asuntomarkkinoilla ja että lasten koulunkäynti turvattaisiin. Mutta kerjäävä mummo ojentaa kättään nyt ja tarvitsee rahaa tänään. Helpointa on kävellä ohi ja ajatella, että päättäjien ja poliitikkojen pitäisi tehdä jotain, jotta koko ongelma ei tulisi meidän silmillemme. Toiseksi helpointa on antaa lantti omantuntonsa rauhoittamiseksi. Työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta moni ei löydä työtä halustaan huolimatta eivätkö kaikki edes kykene työhön. Sosiaaliturvassamme on runsaasti aukkoja, joista köyhä ja kipeä solahtaa läpi pohjalle eli toimeentulotuen varaan. Se oli alun perin tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi tueksi ylimenovaiheeseen. Perusturvan riittämättömyyden vuoksi siitä on tullut jatkuva elanto yhä useammille. Sosiaaliturvauudistusta miettineellä komitealla oli yhtenä tavoitteena riittävä ja oikeudenmukainen sosiaaliturva. Se jäi perusturvan osalta saavuttamatta. Rahaa ei ollut perusturvan tason merkittävään nostoon, vaikka tiedossa oli sen yleinen jälkeenjääneisyys. Työn ja sosiaaliturvan joustavampi yhteensovittaminenkin jäi puolitiehen. Köyhät ovat aina keskuudessamme. Siksipä ennustan, että komitea ei sanonut viimeistä sanaa. 2 Pari&perhe 1/2010

3 Pari & perhe 1/ Köyhiä vai syrjäytyneitä? Miten mitata köyhyyttä ja huono-osaisuutta? 6 Paineiden alla? Myös akateemiset opiskelijat voivat syrjäytyä. 8 Heikki Hiilamo: Sosiaaliturvajärjestelmämme on teollisuusyhteiskunnan asteella. 10 Mistä löytyisi se oma ala? Sinisellä Verstaalla ensikosketus työelämään. 14 Tiedä mitä syöt tee itse! Kokki Sami Garamin vihjeitä lapsiperheille. Ajankohtaista 18 Stop köyhyys! 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. 19 Uutisia ja tapahtumia 20 Tukea yksinhuoltajille: Yhden vanhemman perheiden liitto auttaa arjessa. 21 Refugee Hospitality Club Vapaaehtoisvoimin pyörivä verkkoyhteisö kehittää suvaitsevaisuutta. 23 Aikuisten välittämisen pitää näkyä Kahdeksan tienviittaa terveyteen -opas. 24 Kiusaaminen kuriin Tiukka linja kiusaamiseen voisi pelastaa nuoria. Maailma ja Me 26 Nepalissa uusi sukupolvi murtaa tabuja 28 Suomalaiset kapuavat apua Malawin äideille Kehitysmaille apua keräävä KAPUA käynnistyy jälleen. s. 10 s. 14 Sininen verstas auttaa tärkeän työkokemuksen saannissa. Sami Garamin neuvot halpaan ja hyvään ruokaan. Vakiopalstat 29 Kysy asiantuntijalta Väestöliiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. 30 Uutuudet Väestöliiton uudet julkaisut ja palvelut. 31 Kurssit ja koulutus s. 24 Kiusaaminen kuriin. Pari&perhe 1/2010 3

4 Teksti Anneli Miettinen Kuva Aija Lehtonen Köyhiä vai syrjäytyneitä? Nykyisin ollaan sitä mieltä, että ei ole mielekästä pyrkiä kehittämään yhtä köyhyyden tai huonoosaisuuden kaikki ulottuvuudet käsittävää mittaria. E U:n teemavuosi nostaa syrjäytymisen torjumisen köyhyyden ja toimeentulo-ongelmien rinnalle tavoitellessaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Syrjäytyminen pitää sisällään hyvin moniulotteista huono-osaistumista, ja usein sen luonteeseen kuuluu vähitellen tapahtuva elinolojen kurjistuminen ja huono-osaisuuden kasautuminen. Tuloköyhyys mittaa vain yhtä, vaikkakin hyvin tärkeää huono-osaisuuden ulottuvuutta. Huono-osaisuuden tai syrjäytymisen tavoittaminen tilastojen avulla on kuitenkin vaikeaa. Erityisen hankalaa on tavoittaa syrjäytymisriskin alla olevia lapsia tai nuoria, jotka harvemmin ovat tilastoinnin kohteena. EU:ssa on kehitetty aikaisempaa kattavampia tiedonkeruumenetelmiä, joilla mitä useampia, keskenään erilaisia mittareita otetaan käyttöön, sitä useampi meistä on jollain mittarilla mitattuna huono-osainen. pyritään tavoittamaan paremmin huonoosaisuuden eri ulottuvuuksia (EU-SILCtietokanta). Toimeentulon lisäksi kotitalouksilta tiedustellaan mm. erilaisiin kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksiin osallistumisesta sekä osallistumisesta yhteiskunnalliseen toimintaan samoin kuin tuttavien ja ystävien tapaamista ja näiltä saatavasta tuesta ja avusta. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo muutamana vuonna kerännyt tulo- ja toimeentulotietojen lisäksi laajemminkin tietoja kotitalouksien ja perheiden elinoloista ja hyvinvoinnista (HYPA-tutkimus). Mitä useampi mittari sitä enemmän huono-osaisia Köyhyyden kohtaaminen on todennäköisesti hyvin erilaista silloin, kun toimeentulon heikkeneminen on väliaikaista ja hankittu elintaso kannattelee huonon ajan yli, kuin tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyyden tai kroonisten terveysongelmien vuoksi toimeentulo on ollut niukkaa jo pitkään, jopa useita vuosia. Kaikki pienten tulojensa perusteella köyhiksi luettavat eivät myöskään ole syrjäytyneitä tai edes sen uhan alla. Esimerkiksi suuri osa opiskelijoista kuuluu tulojensa perusteella köyhiin, mutta todennäköisesti heistä vain pieni osa on vaarassa syrjäytyä tai pitää itseään edes kovin huono-osaisena. Syrjäytymiskehitys on luonteeltaan prosessi, jota poikkileikkaustiedoin ei välttämättä edes pystytä havaitsemaan. Huono-osaisuuden määrittäminen voi nykyään olla myös aikaisempaa hankalampaa: missä määrin yksilöiden erilai- 4 Pari&perhe 1/2010

5 set elämänolosuhteet ja valinnat kuvaavat todellista syrjäytymistä yhä yksilöllisemmäksi muuttuneessa yhteiskunnassa. Köyhyystutkijoiden ongelmana näyttääkin olevan, että mitä useampia, keskenään erilaisia mittareita otetaan käyttöön, sitä useampi meistä on jollain mittarilla mitattuna huono-osainen. Huomio syrjäytymistä aiheuttaviin tai sitä ylläpitäviin käytäntöihin Kattavampien tilastojen ja tutkimusten avulla meillä on entistä tarkemmin tietoa erilaisista huono-osaisten ryhmistä. Ehkäpä katseet tulisikin seuraavaksi kohdistaa syrjäytymisriskin alla olevien ryhmien asunnottomien, alkoholistien, yksinhuoltaja- tai maahanmuuttajaperheiden listaamisen lisäksi niihin käytäntöihin ja rakenteisiin, jotka synnyttävät tai ylläpitävät syrjäytymistä. Taloudellisten resurssien niukkuus merkitsee usein osallistumismahdollisuuksien ja sosiaalisen verkoston kapenemista. Yhteyksien ylläpitäminen ystäviin tai tuttaviin tai harrastus- tai yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen merkitsee usein ainakin jonkinlaisia kustannuksia. Maahanmuuttajan näkökulmasta kielitaidon puute voi olla samanlainen kompastuskivi. Yksi keino torjua syrjäytymistä on huolehtia siitä, että päiväkotien, kerhojen tai erilaisten työpajojen toiminta ja opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet on järjestetty niin, että mahdollisimman moni pystyy niihin osallistumaan Myös sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. KELAssa tehtyjen selvitysten perusteella esimerkiksi kaikki toimeentulotukeen oikeutetut taloudet eivät hae etuutta. Myös muiden perusturvaetuuksien kohdalla on havaittu samankaltaisia epäkohtia. Etuuksien hakemisen esteenä voi olla tiedon puute, lamaantuneisuus tai masennus, jolloin hakemiseen liittyvä byrokratia koetaan ylivoimaiseksi. Toimeentuloa tarkastelevat köyhyyden mittarit eivät pysty havaitsemaan tämänkaltaista huono-osaisuutta. Sakari Kainulainen on tutkinut huono-osaisuuden pitkittymistä ja havainnut, että jotkut tekijät pitkäaikaistyöttömyys yhtenä tärkeimmistä näyttävät ennustavan melko hyvin huono-osaisuuden pitkittymistä ja sen kasautumista. Erityisen huolestuttavaa on se, että lapsuus- tai nuoruusiän riskitekijöillä esimerkiksi lapsuudenkodin pitkään jatkuneilla toimeentulovaikeuksilla on taipumus kasautua ja vahvistaa huono-osaisuutta aikuisiällä. Tutkimuksen myönteisiä havaintoja oli kuitenkin se, että jotkut näyttävät pystyvän ponnistamaan pois syrjäytymisen kehästä, vaikka syitä tälle ei pystyttykään arvioimaan. Ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaisemisen kannalta ydinkysymys onkin se, miten lasten ja nuorten huono-osaisuuteen voidaan yhteiskuntapolitiikan keinoin puuttua ja miten perheiden voimavaroja voidaan tukea. l Kirjoittaja toimii tutkijana Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella ja valmistelee väitöskirjaa syntyvyydestä. Väestöliitossa järjestetään Köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen toimintavuoden aikana tilaisuuksia, joissa mm. Arki haltuun -projekti esittelee työtään sosiaalitoimen tukiperheiden parissa ja Kotipuu jakaa tietoa maahanmuuttajaperheiden kohtaamista ongelmista näiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Pari&perhe 1/2010 5

6 Teksti: Kaisu Tervonen Paineiden alla Mielenterveysongelmista ja syrjäytymisvaarasta eivät kärsi vain kouluttamattomat nuoret vaan myös akateemiset opiskelijat. Kuva Konstantynov O piskelijat joutuvat painimaan epämääräisten työllistymisnäkymien, vähien rahojen ja suurten elämänmuutosten parissa. Suorituspaineet ovat kasvaneet jatkuvasti samalla, kun nuoriakin tukevat sosiaaliset turvaverkot ovat heikentyneet. Ei ihme, että päässä välillä heittää. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) pari vuotta sitten teettämästä, korkeakouluopiskelijoiden terveyttä luotaavasta tutkimuksesta kävi ilmi, että vähintään joka viides opiskelija kärsii mielenterveyden häiriöistä. YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Päivi Pynnösen mukaan mielenterveyspalveluiden pariin hakeudutaan hyvin erilaisista syistä. Monet hakeutuvat tänne, kun kokevat, ettei elämä suju niin kuin aikaisemmin. He saattavat tuntea itsensä masentuneeksi, ahdistuneeksi ja vetämättömäksi. On niitä, jotka ovat juuri aloittaneet opiskelut ja kokevat vaikeaksi saada elämästä kiinni uudella paikkakunnalla. Toki on myös toinen ääripää, opiskelijat, jotka hakeutuvat meille vaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi luvulla nuorten mielenterveyshäiriöt ovat aiheuttaneet yhä enemmän opiskelu- ja työkyvyttömyyttä. Parin vuoden takaisesta Kelan tutkimuksesta selviää, että vuotiaiden masennuksen takia hakemien sairauspäivärahojen määrä on kasvanut nelisenkymmentä prosenttia vuosien 2004 ja 2008 välillä. Opiskelijoita ei ole yksittäisenä ryhmänä tutkittu, mutta Pynnösen mukaan on kuitenkin paljon nuoria, jotka roikkuvat gradu-vaiheessa, eivätkä pääse elämässä eteenpäin. Kokonaan syrjäytyneiden akateemisten opiskelijoiden määrää ei ole tutkittu. Eri nuoret, samat ongelmat Taloudellinen taantuma ei varmasti ainakaan helpota opiskelevien nuorten tilannetta. Gradun parissa puurtaminen ja sen jälkeen siintävä valmistuminen ovat kriisin paikkoja. Aika moni nuori puhuu siitä, että vaikka kuinka opiskelee ja opiskelee, ei saa työpaikkaa. Työkokemus on se, jonka pohjalta arvo usein ratkaistaan valmistumisen jälkeen. Jos työkokemusta ei ole, puut- 6 Pari&perhe 1/2010

7 tuu jotain hyvin olennaista. Nykyisillä työmarkkinoilla on liian tiukkaa. Aikaisemmin HYKSissä nuorisopsykiatrian ylilääkärinä työskennellyt Päivi Pynnönen kertoo, että nuorisopsykiatrian ja YTHS:n potilaiden ongelmat ovat hämmentävän samankaltaisia. Vaikka akateemiset opiskelijat kärsivät osin samoista ongelmista kuin vähemmän koulutetut ikätoverinsa, ovat heidän hoidolliset mahdollisuutensa kuitenkin paremmat. YTHS tarjoaa palveluitaan ilman lähetettä kaikille korkeakouluopiskelijoille. Tosin niitä palveluja saattaa joutua odottamaan. Meillä on liian pitkät jonot, vaikka tilanne on nyt parempi verrattuna kahden vuoden takaiseen. Tällä hetkellä jono psykologin vastaanotolle on Helsingissä kolmesta neljään kuukauteen. Yksittäisen potilaan kannalta odotusaika voi hyvinkin olla liian pitkä, mutta he voivat hakeutua myös terveyden- ja sairaanhoidon linjan yleislääkärille tai terveydenhoitajalle. Nyyti tarjoaa vertaistukea Julkisten terveydenhoitopalvelujen ja YTHS:n lisäksi korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus Nyyti ry:n tarjoamaan tukeen. Opiskelijoiden perustama, Rahaautomaattiyhdistyksen tuella pyörivä yhdistys järjestää valtakunnallisia alkoholittomia hengailuiltoja ja pääkaupunkiseudulla kokoontuvia ryhmiä, joissa käsitellään mm. jännitystä ja stressiä. Nyyti ry:n suurin toimintakenttä on kuitenkin netissä, jossa keskusteluryhmät tarjoavat opiskelijoille vertaistukea. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Helena Partisen mukaan nykyinen opiskelijasukupolvi on tottunut käsittelemään kipeitä asioita anonyymisti netissä. Moni nuori puhuu siitä, että vaikka kuinka opiskelee ja opiskelee, ei saa työpaikkaa. Meidän nettipalvelutoimintamme on osoittanut sen, että netti madaltaa kynnystä hakea apua. Se on helppo ja selvästi turvallinen foorumi. Ryhmät moderoidaan etukäteen, niissä on tietyt pelisäännöt ja niitä ohjaavat koulutetut työntekijät. Nettiryhmiin on kirjautunut kolmen viime vuoden aikana runsaat 2000 ihmistä, mutta lukijoiden määrä on vuositasolla noin Ryhmistä käy ilmi, Palvelutoimintamme on osoittanut sen, että netti madaltaa kynnystä hakea apua. Helena Partinen, Nyyti ry Päivi Pynnönen, YTHS KuvaTimo Raunio Kuva Timo Raunio että ongelmia aiheuttavat ovat mm. ihmissuhteiden loppumiset, yksinäisyys ja opiskeluista johtuva stressi. Nimimerkki Graduntekijä summaa tuntojaan ja samalla varmasti monen kohtalotoverinsa tuntoja stressi-aiheisessa ryhmässä. Graduni valmistumisella olisi kiire, jos haluan tehdä sen vielä opintotukiajalla. Kiireen ajatteleminen lisää stressiä entisestään, mutta ei tuo toimintakykyä. Lisää stressiä tuo myös se, että murehdin jo tulevaa työllistymistäni, tai pikemminkin työllistymättömyyttäni, ja yritän miettiä minne ihmeeseen hakisin töihin. Vaikeutuneet ongelmat Helena Partinen vahvistaa, että ahdistus, jaksamattomuus ja parisuhdevaikeudet ovat useimmiten Nyytiin yhteydenottojen taustalla. Hänen mukaansa useilla opiskelijoilla vaikeudet ovat kuitenkin alkaneet jo lapsuudesta ja ovat entistä moninaisempia. Useiden opiskelijoiden taustalla on puutteellista vanhemmuutta, väkivaltaa, alkoholismia ja sairauksia. Vaikka Nyytin henkilökohtaisen nettipalvelun, Virtuaaliolkapään, yhteydenottojen määrä on vähentynyt, niin toisaalta kirjoittajien elämäntilanteet ovat entistä vaikeampia. Viime vuonna me ohjasimme yli 30 prosenttia yhteydenottajista ammattiavun piiriin. Aina ei kuitenkaan ammattiapukaan auta. Nyytin yksinäisyys-aiheiseen nettiryhmään kirjoittavan nimimerkin Norsupilamin asettama kysymys on lohduton. Toki terapiaa ja mielialalääkkeitä on kokeiltu, mutta ei niistä oikein ollut apua. Edelleen sitä vaan miettii jatkuvasti: kannattaako nähdä kaikki tämä vaiva, mitä opiskelu, työ ja elämä ylipäätään vaativat, kun elämä tarjoaa niin paljon surua, yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta ja niin vähän iloa ja yhteenkuuluvuutta? Yhtä ratkaisua opiskelijoiden mielenterveyden häiriöihin ei ole. Niin asiantuntijat kuin terve järkikin kuitenkin sanovat, että ongelmat ovat sitä helpommin ratkaistavissa, mitä aikaisemmassa vaiheessa nuori saa niihin apua. Ennaltaehkäisevä toiminta maksaa, mutta se myös maksaa itsensä myöhemmin takaisin yhteiskunnan säästöinä. l Lisätietoja toiminnasta : Pari&perhe 1/2010 7

8 Heikki Hiilamo ei ole kovin tyytyväinen komitean aikaansaamiin esityksiin. Erityisesti lapsiperheisiin kohdistuvia sosiaaliturvan parannuksia syntyi sangen vähän. H iilamo on ollut omien sanojensa mukaan aika kriittinen Sata-komitean aikaansaannoksia kohtaan. Hänen näkökulmastaan keskeisimmät tavoitteet olisivat olleet sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen ja saaminen kannustavaksi sekä toimeentulotuen roolin palauttaminen alkuperäiseen tarkoitukseensa eli kriisiavuksi. Se olisi ollut vähän sama kuin köyhyyden poistaminen. Näissä kaikissa kolmessa epäonnistuttiin mielestäni tosi raskaasti. Nyt saatiin aikaan joukko teknisiä toimenpiteitä, joilla yritettiin tehostaa viranomaistoimintaa. Itse ajattelen, että olisi parempi, että järjestelmät olisivat sellaisia, että ne antaisivat markkinoiden toimia. Silloin ihmisillä olisi mahdollisuus työllistyä vapaille työmarkkinoille ja järjestelmät tukisivat työllistymistä. Nyt on päinvastoin: Sata-komitean ehdotus on järjestelmäkeskeinen sen sijaan, että se mahdollistaisi markkinoiden kautta tapahtuvaa työllistymistä. Järjestelmä jäi tavallaan teollisuusyhteiskunnan ajalle, vaikka alun perin toive oli, että se olisi siirretty palveluyhteiskunnan aikaan. Palveluyhteiskunta nousee yhä enemmän esille, kun lamasta elpyminen alkaa näkyä. Komitean epäonnistuminen tavoitteissa tuo entistä näkyvämmiksi muutostarpeet. Sosiaaliturvajärjestelmä ei voi loputtomiin olla räätälöity sellaiseen yhteiskuntamalliin, jota ei ole enää olemassa. Lapsiperheet sivussa uudistuksissa Hiilamo toteaa, että lapsiperheisiin suoraan kohdistuvia uudistuksia oli vain kotihoidon tuen korotus. Se on hänestä periaatteessa hyvä asia, mutta voi olla myös ongelmallinen. Pelkkä kotihoidon tuen korotus saattaa houkutella yksinhuoltajia jäämään kotiin, mikä helposti johtaa heidän syrjäytymiseensä työmarkkinoilta. Komitealla oli hyvä idea kotihoidon tuen ja päivähoidon paremmasta sovittamisesta yhteen. Asiassa tehtiin valmisteluja, mutta se ei vielä mennyt eteenpäin. Ajatuksena oli, että pienten lasten hoidon voisi järjestää joustavammin sovittamalla kotihoidon tuki ja päivähoitomaksut paremmin yhteen. Silloin tuen 8 Pari&perhe 1/2010

9 Teksti: Sirpa Kurvinen Kuvat Antero Aaltonen Sosiaaliturvajärjestelmämme on teollisuusyhteiskunnan asteella Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo oli mukana sosiaaliturvan uudistuksia miettineessä Sata-komitean perusturvajaoksessa. Hän pitää huolestuttavana yhteiskuntamme polarisoitumista osalla menee koko ajan paremmin ja osalla entistä heikommin. suuruus määräytyisi sen mukaan, paljonko lasta hoidetaan kotona ja vastaavasti päivähoitomaksu sen mukaan, paljonko lapsi olisi päivähoidossa. Nyt päivähoidon maksuportaat ovat melko jäykät. Joustavampi järjestelmä olisi erityisen tärkeä nuorille, kouluttamattomille yksinhuoltajille, joiden on vaikea saada työtä. Heidän olisi mahdollista yhdistellä eri hoitomuotoja elämätilanteen mukaan, jos päivähoitoa ja kotihoitoa voitaisiin porrastaa joustavammin. Komitean esityksissä on myös todettu, että asumistukea on suunnattava enemmän lapsiperheille. Rahaa ei kuitenkaan ole tiedossa lisää, joten Hiilamon mielestä onkin kiinnostavaa nähdä, miten vastakkainasettelu lapsiperheiden ja yksin asuvien välillä saadaan ratkaistua. Lakialoitetta asiassa ei ole vielä tehty. Alun perin asumistukijärjestelmä oli tarkoitettu nimenomaan monilapsisten perheiden asumiskustannusten helpottamiseksi, mutta se on muuttunut vähitellen pienituloisten yksinasujien tukijärjestelmäksi. Näiden ryhmien vastakkainasettelu keskustelussa ei tule olemaan miellyttävää. Työn tai tuen puute syrjäytymisuhka Vanhempien jääminen sivuun työmarkkinoilta vaikeuttaa myös lasten asemaa. Mitä kauempana vanhemmat ovat työelämästä, sen suurempi riski on myös lasten syrjäytymiselle. Hiilamo näkee eräänlaisen syrjäytymisen virran kulkevan meidän lastensuojelumme kautta. Hänen mielestään sen avohuollon tukitoimiin tarvittaisiin enemmän panostusta ja monipuolisempia toimintamalleja sekä tuloksellisuuden arviointia siitä, millaisilla tukitoimilla todella pystytään estämään huostaanottoja ja sijoituksia. Nyt käy helposti niin, että jos perheessä on vaikeuksia, lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, vaikka olisi ehkä kannattavampaa tukea perhettä muulla tavoin. Esimerkiksi lapsi sijoitetaan muualle, vaikka äiti olisi sitä mieltä, että tarvitaan ennemmin kuntoutuspalvelua lapsen auttamiseksi. Palvelu maksaisi murtoosan sijoituksen kustannuksista. ää siksi, että tutkimusten mukaan koulu ei ole enää paikka, jossa lasten taustoissa olevia eroja voitaisiin tasoittaa, vaan ne tulevat siellä entistä näkyvämmiksi. Suomalainen varhaiskasvatus on alue, jossa eroavaisuuksiin voidaan vielä vaikuttaa. Nyt hehkutetaan kovasti suomalaista peruskoulua ja PISA -tuloksia, mutta yhtälailla voisi lyödä rumpua päivähoitojärjestelmämme puolesta. l On meillä hyviäkin asioita Kritiikistään huolimatta Heikki Hiilamo löytää suomalaisesta yhteiskunnasta lapsiperheisiin kohdistettuja hyvin toimivia osa-alueita. Kansainvälisesti vertailtuna työn ja perheen yhteensovittamisessa lähinnä kunnan ja valtion toimenpitein meillä ollaan aika pitkällä. Jonkinlainen pattitilanne vallitsee kuitenkin siinä, miten naisvaltaisten alojen työnantajakustannukset hoidetaan. Meillä on myös aivan erinomainen koulujärjestelmä, ja väittäisin myös, että päivähoitojärjestelmämme on yksi maailman parhaita, ellei jopa paras. Ne ovat eräänlaisia universalismin lippulaivoja, eli kaikki ovat saman järjestelmän piirissä. Suomessa todella luotetaan kunnallisiin päiväkoteihin, kun esimerkiksi Ruotsissa yksityiset päiväkodit ovat paljon suositumpia. Tämä on todella tärken Heikki Hiilamo aloitti tutkimusprofessorina Kelassa. Valtiotieteen ja filosofian tohtorin tutkinnot suorittanut Hiilamo toimii myös sosiaali- ja terveyspolitiikan dosenttina Tampereen yliopistossa ja sosiologian dosenttina Kuopion yliopistossa. Hiilamon tutkimusalueita sosiaalipolitiikan alalla ovat olleet etenkin perhepolitiikkaan ja köyhyyteen liittyvät kysymykset. Hän osallistui myös juuri työnsä päättäneen Satakomitean perusturvajaoksen työskentelyyn. Hän työskenteli aiemmin Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelän -yksikön johtajana Helsingissä. Pari&perhe 1/2010 9

10 Teksti ja kuvat Anna Kopteff Comico Piccolo -teatterilinjan ryhmäläiset Maria Piiroinen (vas.), Nina Teikari, Alexander Romanov, Natasha Zborowski ja Laurea ammattikorkeakoulun harjoittelija Hanna Vornanen (maassa) esittelivät näyttelijäntaitojaan. Mistä löytyisi se oma ala? Sinisellä Verstaalla työttömät nuoret saavat ensikosketuksen heitä kiinnostavaan ammattialaan. Samalla karttuu myös työnantajien arvostamaa työkokemusta. 10 Pari&perhe 1/2010

11 M itä haluaisit oikeasti tehdä isona? Sitä miettivät ja testaavat tekemällä oppimisen kautta Sinisellä Verstaalla työharjoittelussa olevat nuoret. Yksi heistä on teatteriryhmään kuuluva Alexander Romanov, 26. Tässä pääsee tekemään yhteistyötä eri ihmisten kanssa ja oppii tulemaan ulos omista rajoistaan. Samalla saa omaan arkeensa asioita, joita ei uskoisi osaavansakaan, Romanov sanoo. Nuorten työpajat tarjoavat työttömille nuorille mahdollisuuden tutustua työntekoon, oppia ammatillisia valmiuksia sekä saada tukea ja tietoa koulutus- ja urasuunnitelmiinsa. Sininen Verstas tarjoaa tällaisen mahdollisuuden vuosittain noin 80 nuorelle. Ryhmiä on valittavana neljä erilaista: keittiö- ja asiakaspalvelutaidot karttuvat lounaskahvila Luculluksessa, tekstiilisuunnittelu Rotondossa keskitytään kankaanpainantaan, teatteripuvustus- ja ompelutaidot kehittyvät Sartoria-ryhmässä ja Comico Piccolo opastaa visuaalisen teatterin taitoihin. Ryhmissä nuoret saavat ensikosketuksen heitä kiinnostavaan alaan ja oppivat tuntemaan kokemuksen kautta pitävätkö siitä vai eivät. Siinä sivussa vahvistuvat myös identiteetti ja elämänhallinnan taidot. Nuoret pois syrjäytymisvaarasta Helsingin kaupungin Opetusviraston nuorten työpaja Sininen Verstas on tarkoitettu helsinkiläisille, ensisijaisesti vuotiaille työttömille nuorille. Myös alle 25-vuotiaat voivat päästä mukaan. Ikä ei kuitenkaan ollut este verstaalle hieman yli-ikäisen Alexander Romanovin tapauksessa. Vaadin päästä tänne, koska kiinnostusta oli tosi paljon. Työkkärin kautta sitten hain paikkaa ja valinnassa tehtiin poikkeuksellinen päätös. Peruskoulun jälkeen mies on ehtinyt tehdä muun muassa musiikkiprojekteja keikkatöinä, varastohommia, puusepäntöitä, entisöintiä ja atk-apulaisen hommia. Työttömyyden aikaan pelko syrjäytymisestä hiipi miehen mieleen. En tiennyt tarkkaan, onko sellaista työtä, jota jaksaisin tehdä. Väärällä alalla iskee puolustusreaktio, ja silloin ratkaisuna on vain lopettaminen. Tuli usein tunne, että aika menee hukkaan. Verstasjakson loppumetreillä Romanov näkee teatterialan omakseen ja haluaisi oppisopimuksella teatterimuusikoksi ja näyttelijäksi. Mikä ihmeen Sininen Verstas? n Sininen Verstas on helsinkiläisille, ensisijaisesti vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettu työpaja. n Nuoret tulevat työharjoitteluun Siniselle Verstaalle viiden kuukauden jaksolle työvoimatoimiston kautta. n Uudet ryhmät aloittavat kaksi kertaa vuodessa, tammi-helmikuun vaihteessa ja elokuussa. n Harjoitteluajalta maksetaan työmarkkinatukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen. n Harjoittelijoille tarjotaan päivittäin maksuton lounas Café Luculluksessa. Omaa alaa metsästämässä Sinisen verstaan toiminta sopii nuorille, jotka haluavat päästä eteenpäin elämässään, mutta eivät tiedä miten. Kahvila Luculluksen keittiössä puuhaileva Marja Väli-Heikkilä, 17, halusi päästä ryhmään, jossa oppisi laittamaan Ateljee Rotondossa tekstiilisuunnitteluun kuuluu muun muassa kankaanpainantaa. ruokaa ja kehittämään asiakaspalvelutaitoja. Viiden kuukauden harjoittelujakson jälkeen mieli on kuitenkin muuttunut. Ei tämä ole ihan mun ala, mutta hyödyllinen kokemus kuitenkin. Ehkä vähän liian hektistä toimintaa, ryhmänsä nuorin Väli-Heikkilä pohtii. Nuoren naisen suunnitelmissa pyörii nyt jokin muu ala tai oppisopimuspaikka, mutta lukiota hän ei näe mahdollisuutena omalla kohdallaan. Väli-Heikkilä kävi lukiota puoli vuotta, mutta lopetti sen kesken, koska opiskelutyyli ei tuntunut luontevalta. Varsinaisessa syrjäytymisvaarassa hän ei ole tuntenut olevansa koskaan. Sinisen Verstaan keittiössä Marja Väli- Heikkilä pitää parhaimpana jälkiruokien tekemistä ja asiakaspalvelukin luistaa. Kiinnostaisiko siis leipurin tai kondiittorin ura? Mikä ettei, mutta ei ne aamuherätykset! Vaikka catering-ala ei ollut sittenkään Väli-Heikkilän unelma, hän kokee Sinisen Verstaan toiminnasta olleen oikeaa apua tulevaisuuden kannalta. Valmiudet kasvavat ja tässä suoritettiin myös hygieniapassit ja ensiapukoulutus. Kaikesta osaamisesta ja taidoista on varmasti hyötyä jatkossa. å Kaikesta osaamisesta ja taidoista on varmasti hyötyä jatkossa. Pari&perhe 1/

12 Verstaan tulevaisuus huolestuttaa kouluttajia ja ryhmäläisiä." Ennen opiskeluja ja kunnon työuraa monet nuoret huhkivat väliaikaisissa töissä ansaitakseen rahaa itsenäisesti. Oma aktiivisuus voi kuitenkin jättää yllättäen ei-toivottavat ja pitkäkestoiset jäljet. Monet nuoret tekevät esimerkiksi siivoustöitä, mutta kun he hakevat töihin eri aloille, työnantaja on jo iskenyt leiman heidän otsaansa ja tarjoaa hyvin mahdollisesti juuri siivousalan töitä, harmittelee Sinisen Verstaan vastaava kouluttaja Hellevi Bengs. Mutta mistä kaikki oikein lähti? Nuorisotyöttömyyden kasvu 1990-luvun alun Helsingissä sai eri viranomaiset miettimään uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnalliseen ongelmaan. Ideoita haettiin muun muassa Tanskan tuotantokoulumallista, jonka pohjalta Sininen Verstas perustettiin. Toiminta polkaistiin käyntiin syksyllä 1993, jolloin myös Bengs tuli kehittämään verstaan toimintaa. Sinisellä Verstaalla on hänen mielestään nuorille imagollista merkitystä. Täällä ei lasketa nuorten statusta, joka on jo muutenkin työnantajien silmissä alhainen. Nuoret kasvattavat työharjoittelun aikana itseluottamusta ja varmuuttaan sekä saavat työnantajien arvostamaa työkokemusta. Jostain on saatava se ensikosketus omaan alaansa. Sinisellä Verstaalla pajajaksonsa suorittaneista nuorista enemmistö jatkaa alan opintojen parissa. Nuorisotyöttömyys on jälleen kasvanut, eivätkä Sinisen Verstaan tulevaisuudennäkymätkään ole kovin valoisat. Bengs on huolissaan verstaan siirtymisestä Annankadulta kaupungin muihin tiloihin Malmille. Keskeisen sijainnin menettämisen lisäksi uudessa paikassa ei tule olemaan enää tiloja teatterilinjalle. Myös Comico Piccolo -teatterilinjan ryhmäläisen Alexander Romanovin mielestä muutto ja toiminnan karsiminen on äärimmäisen tyhmä teko. On hyvä, että nuorille annetaan paikka, jossa voi tajuta, mitä he ovat ihmisinä. Se mahdollisuus pitää antaa kaikille. l Sinisen Verstaan teatterilinjan valitsivat itselleen Alexander Romanov, Hanna Vornanen, Natasha Zborowski, Nina Teikari, Maria Piiroinen ja Irina Rastorgueva. 12 Pari&perhe 1/2010

13 RAY ohjaa peliensä tuoton kansalaisjärjestöille, jotka puolestaan auttavat suomalaisia pitämään paremmin huolta itsestään ja toisistaan. Väestöliitto ry saa tänä vuonna RAY:ltä euroa avustusta tärkeään työhönsä. Pari&perhe 1/

14 Teksti ja kuvat Anna Kopteff Tiedä mitä syöt tee itse! 14 Pari&perhe 1/2010

15 Lama-aikana lapsiperheet tinkivät helposti ruoan laadusta hinnan kustannuksella. Tv-kokki Sami Garam paljastaa, miten saa hyvää ja terveellistä ruokaa halvalla. K un rahat ovat vähissä, ruokakaupassa ostoskoriin eksyy helposti kokolihan sijasta sikanautaa, keittokinkku korvautuu lauantaimakkaralla ja marinadeilla kyllästetyt kanansuikaleet näyttävät maustamattomia edullisimmilta. Ei huomata, että siinä ostetaan samalla marinadia kanan hinnalla eli mukana on kallista vettä, toteaa tv-kokki Sami Garam. Edullinen hinta ei siis välttämättä takaa tuotteen laatua, mutta lama-aikana oranssit tarjoushintalaput kieltämättä houkuttelevat asiakkaita. Garamin mukaan tarjousten perässä ei aina kannata kuitenkaan juosta. Eniten säästää, kun karsii ostoksistaan turhan hävikin pois eli ostaa vain sitä, mitä oikeasti tarvitsee. Biojätteiden määrä vähenee kun ruokaa ei mene roskikseen, ja siltikään ei tarvitse tinkiä laadusta, Garam vinkkaa. Suomessa kotitalouksien biojätteen sisällöstä noin kolmannes on alun perin syötäväksi kelpaavaa. Eniten jätteeksi joutuu kasviksia ja vihanneksia ja yksittäisistä ruoka-aineista perunaa ja leipää. Esimerkiksi juustoa heitetään roskiin tai biojätteisiin melkein kolme miljoonaa kiloa vuodessa ja myös itse tehtyä ruokaa heitetään paljon pois. Tulokset käyvät ilmi YTV Jätehuollon tutkimuksesta, johon osallistui 22 lapsiperhettä Uudeltamaalta. Tee vauvanruoat kotona edullisesti Hyvä säästövinkki vähävaraisille lapsiperheille on yksinkertainen: Soseet ja pientenkin vauvojen ruoat voi tehdä itse sen sijaan, että ostaa valmispurkkimössöä, joka on loppujen lopuksi aika kallista. Kilo porkkanaa maksaa saman verran kuin yksi pilttipurkki, Garam muistuttaa. Kokilla itsellään on kolme lasta, joista ensimmäinen syntyi 1990-luvun alun laman nostaessa päätään Suomessa. Meillä ei kuitenkaan mikään muuttunut, koska teimme ruoat alusta asti itse. Se oli itsestäänselvyys. Ei menty lompakko edellä keittiöön vaan laatu edellä. Vauvojen teollisia valmisruokia ostavat vanhemmat selittävät usein valintaansa kiireellä. Tätä Sami Garam ei sulata. Garamin lasten ollessa pieniä vauvanruokien valmistus sujui siinä samalla aikuisten ruokien valmistamisen ohessa. Ennen suolan tai vahvojen mausteiden lisäämistä osa ruoasta otettiin sivuun ja soseutettiin tarpeen mukaan. Helppoa ja halpaa. Juuri niin vaikeaa on tehdä lapsille sitä samaa ruokaa, mitä itsekin syö. Sillä tavoin lapset tottuvat erilaisiin ruokiin ja makuihin alusta alkaen. Hän kehottaa lukemaan myös vauvanruokapurkkien tuoteselosteita. Riisin, perunan tai maissin sijaan ne sisältävät melkein järjestäen riisi-, perunatai maissitärkkelystä. Eihän tärkkelyksessä mitään vikaa ole, mutta sen tarkoitus on sitoa nestettä. Puolet purkillisesta on siten aina vettä ja vain puolet sitä varsinaista ruokaa, Garam huomauttaa. å Valmiit teolliset vauvanruoat tulevat huomattavasti kotitekoisia kalliimmiksi, sanoo Sami Garam. Pari&perhe 1/

16 Vaikka lauantaimakkara tuntuukin melkein ilmaiselta keittokinkkuun verrattuna, Sami Garamin mielestä laatu kannattaa pitää etusijalla. Sami Garam Tv-kokki, yrittäjä, kirjailija, keittiömestari ja stadintaja. Syntynyt 1967 Helsingissä. Kirjoittaa ruoka-aiheisia juttuja ja kolumneja. Omistaa yhteisen firman vaimonsa Päivi Garamin kanssa. Lapset Julia, Petra ja Kasper syntyneet 1991, 1992 ja Kartoita kaupan tuotetarjonta Kotimaiset juurekset ovat halpoja, mutta edullisia ovat myös possunliha ja broileri. Lihakeitot ja muut haudutetut ruoat ovat Garamin mukaan hyviä, halpoja ja terveellisiä perusruokia. Jos tuhlataankin vähän sähköä hellan käytössä, niin raaka-aineissa sitten pystyy säästämään ja samalla ruoan laatu paranee. Kalatiskillä vallitsee kuitenkin varsinainen hintasirkus. On synti ja häpeä, että Suomessa kuha- tai ahvenfilee maksaa niin paljon. Ne ovat kuitenkin suomalaisia raakaaineita, joita saa vesistä vaikka kuinka paljon. Kuhafilee voi maksaa jopa kolmekymppiä kilolta. Aivan älytöntä! Ja samaan aikaan Norjasta tuotu lohifilee siinä vieressä maksaa kahdeksan euroa kilolta tai vähemmän. Ei siis ihme, että tuntuu houkuttelevammalta ostaa edullisia ulkomaisia tuotteita verrattuna vastaaviin mutta puolet kalliimpiin kotimaisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat tomaatit. Ruokakaupassa järkevä ostosten tekeminen on tarkkaa puuhaa, joten Garam kehottaa käyttämään kaupassa enemmän aikaa ja tutustumaan tuotetarjontaan. Samalla kertaa voi ostaa myös isompia eriä esimerkiksi lihaa ja valmistaa niistä ruokia useammalle päivälle. Isot ruokasatsit voi pakastaa ja syödä myöhemmin. Kaikkea ei siis kannata ahmia kerralla ja totutella syömään enemmän kuin on tarpeen. Elämä menee helposti pelkäksi syömiseksi, ja kyllä välillä nälkäkin saa olla. Nälän tunne on hyvä asia, kunhan ei joudu näkemään nälkää. Se on oikeastaan hieno tunne, kun on oikein kunnon nälkä! l 16 Pari&perhe 1/2010

17 Se on oikeastaan hieno tunne, kun on oikein kunnon nälkä! Bolognesekastike 500 g naudan jauhelihaa 1 sipuli 200 g porkkanaa 200 g selleriä 200 g palsternakkaa 4 tomaattia 1 kokonainen valkosipuli nippu basilikaa nippu oreganoa 1 prk yrttimaustettua tomaattimurskaa mustapippuria laakerinlehtiä suolaa juustoraastetta italialaista spagettia Kun rahaa on vähän, joutuu kauppa-ostoksilla keskittymään vieläkin tarkemmin siihen, mitä raaka-aineita hankkii, sanoo kokki Sami Garam. 1. Raasta juurekset ja leikkaa sipuli, valkosipuli ja yrtit pieneksi silpuksi. Kuutioi tomaatit. 2. Ruskista jauheliha ja lisää mukaan kasvikset. Kun ne tiivistyvät kypsyessään, kaada päälle tomaattimurska ja vettä. 3. Mausta laakerinlehdillä, mustapippurilla ja suolalla ja anna hautua pitkään. 4. Keitä lisäkkeeksi spagettia runsaassa, suolalla maustetussa vedessä. Katso keittoaika paketin kyljestä ja ota siitä pois yksi minuutti. Näin pastasta tulee juuri sopivan napakkaa. 5. Tarjoa lisäksi voimakasta juustoraastetta, esimerkiksi parmesaania tai mustaleimaemmentalia. Resepti: Sami Garam Pari&perhe 1/

18 Ajankohtaista Ihmiset ja ilmiöt Stop köyhyys! l EU-maiden yhteinen kampanja köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Varusmiesten tukipuhelimelle jatkoaikaa l Suosittu tukipalvelu jatkaa maaliskuun 2011 loppuun. Sururyhmätoimintaa lapsille Tampereella l Lasten sururyhmätoiminnalle on jatkuva tarve. Uudenlaista tukea lapsiperheille Espoossa l Verkkopalvelu Vastaamo auttaa vanhempia heille tärkeissä kysymyksissä. Tukea yksinhuoltajille: l Yhden vanhemman perheiden liitto auttaa monin tavoin. Refugee Hospitality Club l Vapaaehtoisvoimin pyörivä verkkoyhteisö edistää yhteisölli-syyttä ja suvaitsevaisuutta. Aikuisten välittämisen pitää näkyä l Kahdeksan tienviittaa terveyteen -oppaassa käsitellään terveyttä kokonaisvaltaisesti. Kiusaaminen kuriin l Tiukka linja kiusaamiseen voisi pelastaa nuoria.! Noin 80 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista eli joka kuudes elää köyhyysrajan alapuolella. Syyskuussa 2009 tehdyssä eurobarometrikyselyssä peräti 73 prosenttia eurooppalaisista piti köyhyyttä kansallisena ongelmana ja 89 prosenttia vaati oman maansa hallitukselta nopeita toimia ongelmaan tarttumiseksi. Suomessa pienituloisiin kuului vuonna 2007 yli eli 13,5 prosenttia väestöstä. Vaikka Suomea voi edelleen pitää melko pienten tuloerojen maana, kehityksen suunta on viime vuosina ollut toinen. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Teksti Paula Alkio Stop köyhyys! Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Sitä toteuttaa 29 Euroopan maata omilla RAKENNETAAN YHTEISKUNTA KAIKILLE kansallisilla ohjelmillaan. T avoitteena on tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta javahvistaa eri viranomaisten sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa teemavuotta tehdään tutuksi Rakennetaan yhteiskunta kaikille ja Stop köyhyys! -tunnuslauseilla. Pääaiheeksi on valittu osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Kaikissa toimissa ja teoissa on keskeistä, että ne tähtäävät syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien osallistumiseen ja osallisuuden edistämiseen. Köyhille, syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville halutaan antaa ääni. Tavoitteena on, että vuoden aikana eri puolilla Suomea järjestetään mahdollisimman paljon erilaisia tilaisuuksia ja toimenpiteitä, joilla viestitetään vuoden sanomaa ja vaikutetaan asenteisiin. Tapahtumissa ja hankkeissa puheenvuoro annetaan köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille. Suomessa teemavuoden virallinen avajaistilaisuus järjestettiin Kemin Lumi Linnassa Tilaisuuden avasi teemavuoden suojelija Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi teemavuoden toteutusta Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry yhdessä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kanssa, Terveyden edistämisen keskus ry, Sosiaalipoliittinen yhdistys ry sekä Elämäntapaliitto ry Kuka kuuntelee köyhää? verkoston kanssa. Hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan unioni. l 18 Pari&perhe 1/2010

19 Sururyhmätoimintaa lapsille Tampereella Varusmiesten tukipuhelimelle jatkoaikaa n V äestöliitto avasi yhteistyössä puolustusvoimien kanssa varusmiesten tukipuhelimen toukokuussa Ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella toimintaa on päätetty jatkaa maaliskuun 2011 loppuun. Varusmiesten puhelut ovat käsitelleet mm. elämänhallintaan, jaksamiseen, seurusteluun, opiskeluun, palvelun keskeyttämiseen ja mielenterveydellisiin ongelmiin liittyviä asioita. Keskustelut ovat olleet asiallisia, ja soittajat ovat olleet usein hyvin keinottomia ongelmansa suhteen. Varusmiehiä on tuettu ja rohkaistu olemaan aktiivisesti yhteydessä myös varuskuntien omiin tukipalveluihin. Vaikka puhelut ovat olleet odotetusti hyvinkin vakavahenkisiä, niin varusmiesten tukipuhelimeen saa soittaa myös kevyemmissä teemoissa ja keskustella voi esimerkiksi palveluksen arkisista harmeista ja iloista. Tukipuhelimeen voi soittaa myös jo kutsuntavaiheessa ja vielä vuoden kotiutumisen jälkeen. l Miehen aika/varusmiesten tukipuhelin Arkisin klo puh Puhelut ovat maksuttomia. Tampereella pilotoitiin lasten sururyhmätoiminta vuoden 2009 aikana. Vertaistukiryhmiä järjestettiin sekä vanhempansa että sisaruksensa menettäneille, 4 10-vuotiaille lapsille. n Sururyhmätoiminnassa on kyse ennaltaehkäisevästä tuesta. Yksi tärkeimmistä asioista on, että ryhmään osallistuessaan lapsi huomaa, ettei ole ainut, jonka läheinen on kuollut. Ryhmissä muun muassa käsitellään läheisen menetystä sekä kuoleman herättämiä tunteita, harjoitellaan tunteiden ilmaisua sekä mietitään lapsen vahvuuksia ja selviytymiskeinoja. Näiden teemojen käsittelyyn käytetään erilaisia toiminnallisia menetelmiä, kuten piirtämistä, maalaamista, askartelua, musiikkia, liikuntaa ja tarinoita, kertoo Pirkanmaalla sururyhmätoimintaa kehittänyt Susanna Uittomäki. Tammikuussa julkaistiin 5 10-vuotiaiden lasten sururyhmän toteuttamisen toimintamalli, joka sisältää toimintarungon kuusi kertaa kokoontuvaa sururyhmää varten. Toimintamallia voi tilata osoitteesta Myös yhteistyöstä ja ryhmätoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä sähköpostin välityksellä. Lasten sururyhmätoiminnalle on jatkuva tarve, sillä Suomessa yli 2500 lasta menettää vuosittain vanhempansa. Toiminta kaipaakin kipeästi jatkorahoitusta. l Yhteystiedot: Onnellinen Onni Kurre Orava osallistuu pienimpien lasten sururyhmiin. Uudenlaista tukea lapsiperheille Espoossa n Espoossa kokeillaan kevään ajan uutta internet-pohjaista palvelua. Sähköinen tukipalvelu on tarkoitettu lasta odottaville sekä vauva- ja leikki-ikäisten ja alakouluikäisten lasten vanhemmille. Vastaamo-palvelu perustuu kunnan tarjoamiin palveluseteleihin. Asiakkaat saavat palvelua varten palvelusetelin, joka oikeuttaa viiteen kysymykseen Vastaamossa. Vanhemmat voivat kysyä asiantuntijoilta neuvoja esimerkiksi parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Vastaajina toimivat Väestöliiton perheasioiden asiantuntijat. Väestöliiton tavoitteena on tukea kuntia valtakunnallisesti perheille suunnattujen palveluiden kehittämisessä. Lapsiperheille on mahdollista luoda tukipalveluja, jotka hyödyntävät ajankohtaista teknologiaa. Näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty vielä riittävästi, sanoo Väestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen. Pilottivaiheessa Espoossa jaetaan noin 1800 palveluseteliä eri kohderyh- mille. Palvelu on täysin anonyymi, eli kysyjän henkilöllisyys ei missään vaiheessa tule selville. Vastaus luvataan arkisin vuorokauden sisällä, viikonloppuisin kysymyksiin ei vastata. Espoo lähti hankkeeseen mukaan innokkaasti. Kaupungin perusturvajohtajan Juha Metson mukaan digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa internetissä. Vastaamon kautta Espoo haluaa tarjota internetiä käyttäville asukkailleen laadukasta tietoa. Vastaamo-palvelu täydentää kuntien perhekeskus- ja lapsiperhepalveluja. Sen avulla kunta saa myös tilastotietoja käsitellyistä kysymyksistä. Näin voidaan tunnistaa voimistumassa olevat teemat ja suunnitella niiden pohjalta myös varhaisen tuen toimenpiteitä. l Pari&perhe 1/

20 Teksti Sirpa Kurvinen Kuvat Yhden vanhemman perheiden liitto Tukea yksinhuoltajille Yhden vanhemman perheiden liitto auttaa yksinhuoltajia monin tavoin. T avoitteena on estää perheiden syrjäytymistä sekä tarjota tukea niin, että yksinhuoltajien lapset voisivat elää taloudellisesti turvattua ja tasa-arvoista elämää. Tärkein toimintamuoto on kuitenkin edunvalvonta. L iitto on ollut mukana kaikkien nykyisten lapsilakien, kuten isyyslain, elatuslakien ja tapaamislain valmistelutyössä luvun ehkä merkittävin saavutus on elatusavun arviointijärjestelmän uudistaminen, joka on liiton toiminnanjohtajan Heljä Sairisalon mukaan muuttanut erokäytäntöä selvästi myönteisempään suuntaan. Selkeä järjestelmä ei enää provosoi kiistoja samalla tavalla kuin aiempi. Toisinaan voi kestää, ennen kuin aloitteet saadaan läpi. Idea selkeästä laskentajärjestelmästä on ollut olemassa jo liiton toiminnan alkuajoista lähtien noin 40 vuotta nyt vasta uudistus on toteutunut. Työ ja lastenhoito monelle hankala yhtälö Sairisalo huomauttaa, että yhden vanhemman perheitä käsitellään julkisuudessa usein aika ongelmakeskeisesti, vaikka todellisuudessa valtaosa heistä voi aivan hyvin vanhempi ei etsi uutta parisuhdetta hampaat irvessä ja lapsetkin ovat onnellisia. Kipeän epäoikeudenmukaisuuden hän löytää kuitenkin yksinhuoltajan mahdollisuuksista pärjätä työelämässä samanarvoisesti kahden huoltajan perheisiin verrattuna. Osa yksinhuoltajaperheistä syrjäytyy työmarkkinoilta työajan muutosten ja hoitopalvelujen puuttumisen takia. Samaan aikaan kun työmarkkinat ovat muuttuneet epätyypillisiksi, tuki- Samaan aikaan kun työmarkkinat ovat muuttuneet epätyypillisiksi, tukipalvelut kuten kunnalliset kodinhoitopalvelut ovat poistuneet. palvelut kuten kunnalliset kodinhoitopalvelut ovat poistuneet. Yksinhuoltajaperheissä työttömyys, pätkätyöt ja pienituloisuus ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Liitto olisikin toivonut juuri näihin ongelmiin Sata-komitealta konkreettisempia ratkaisuehdotuksia. Liiton mielestä komitean esityksissä unohdettiin yhden huoltajan perheet. Ne, joiden lapset ovat päivähoidossa, selviävät vielä aika hyvin. Mutta on todella vaikeaa sovittaa yhteen vuorotyö ja pienen koululaisen hoito kouluajan ulkopuolella. Lasta ei voi jättää yksin kotiin työvuoron ajaksi. Jos hoitoapua ei saa, ei töihin voi mennä. Sairisalo ei usko, että kotihoidon tuki tai muut tuet houkuttelisivat yksinhuoltajia jäämään kotiin. Heillä työssäkäynnissä ei ole kyse motivaatiosta, vaan lastenhoidosta. Työssäkäynti on pienen lapsen yksinhuoltajalle tärkeää myös oman mielenterveyden ja aikuiskontaktien takia. On kova juttu, jos perhemuodon perusteella syrjäytyy töistä. Sitä voi pitää jopa ihmisoikeuskysymyksenä. Neuvontaa ja vertaisverkkoja Liitolla on runsaasti suoraan vanhemmille suunnattuja neuvonta- ja kurssipalveluita. Eroinfopuhelin päivystää suomeksi joka arkipäivä ja ruotsiksi ja englanniksi lauantaisin. Liitolla on myös 14 asianajajaa, jotka vapaaehtoistyönä antavat lakiasioihin liittyvää neuvontaa. Alue-osastot järjestävät eron ABCkursseja sekä eroryhmiä, joissa omaa erokriisiä voi käydä läpi. Myös lapsille järjestetään omia ryhmiä. Lisäksi tärkeä toimintamuoto on alueelliset vertaisryhmät, yksinhuoltajien olohuoneet, jotka kokoontuvat pari kertaa kuukaudessa tai ryhmän toiveiden mukaisesti. Vertaistuki on tärkeää. On hyvä saada purkaa tuntojaan saman kokeneiden ihmisten kanssa. Kaikille neuvontapalveluillemme ja kursseillemme tuntuu olevan tarvetta. Ero on iso juttu, joka tuo elämään paljon epävarmuutta. Tiedon tarve on suuri. Eroinfoon soittaa tuhansia vanhempia vuosittain, ja kotisivuillamme on jopa kävijää vuodessa. Myös lomajärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestämämme tuetut lomat ovat kysyttyjä. l Lisätietoja toiminnasta 20 Pari&perhe 1/2010

21 Teksti ja kuvat Ida Hakola Refugee Hospitality Club Vapaaehtoisvoimin pyörivä verkkoyhteisö pyrkii kehittämään luontevaa yhteistä tekemistä turvapaikanhakijoiden ja kaupunkilaisten kesken. Samalla suomalaisia haastetaan murtamaan "ei meidän takapihalle"-ajatusmallia. V iime syksynä freelance-toimittaja Pauliina Seppälä sai tiivistettyä päässään pyörineen ajatuksen: verkkoon tulisi perustaa Punavuoren ja Kallioon turvapaikanhakijoita tukeva verkkoyhteisö, joka järjestäisi yhteistä tekemistä turvapaikanhakijoiden ja kaupunkilaisten kesken. Idean ensipilkahdus syntyi jalkapallokentällä Punavuoressa. Olimme miehen ja pojan kanssa futiskentällä ja meidän peliseuraksi liittyi paikan päällä oleskellut somalipoika. Ajattelin, että muun muassa tällainen tekeminen olisi luonnollinen tapa olla tekemisissä vastaanottokeskusten ihmisten kanssa, Seppälä muistelee. Pian Facebook-ryhmä Refugee Hospitality Club Punavuori & Kallio oli luotu verkkoon ja sana oli valmis leviämään. Nykyisellään ryhmään kuuluu jo viisi ja puolisataa jäsentä ja ryhmän organisoituminen on siirtynyt verkosta myös käytännön tasolle. Toimintaa on kehittänyt tiiviisti Seppälän kanssa maahanmuuttotutkija Sirkku Varjonen. MIKÄ? Avoin yhteisö, joka tekee vapaaehtoistyötä Helsinkiin sijoitettuja turvapaikanhakijoita varten. Toimintaa koordinoidaan lähinnä internetissä ryhmän Facebook-sivuston avulla. KETÄ? Ryhmä on avoin, joten toiminnassa voivat olla kaikki, jotka sitoutuvat klubin arvojen taakse, joita ovat avoimuus, tasaarvo, joustavuus, hyvä tahto sekä hauskuus. MISSÄ? Vuoden 2009 aikana avatut vastaanottokeskukset sijaitsevat Kalliossa sekä Punavuoressa. MITÄ TEKEE? Toiminta pitää sisällään tapaamisia, yksittäisiä avustusprojekteja, erilaisten ajanviettotapojen organisointia sekä vastaanottokeskusten työntekijöiden avustamista. RHC on myös saanut toimintaansa tukea British Councilin Intercultural Navigators -koulutusohjelmasta. Pauliina Seppälän (vas.) ja Sirkku Varjosen alullepanema verkkoyhteisö Refugee Hospitality Club pyrkii tuottamaan uusia yhdessäolon malleja turvapaikanhakijoiden ja helsinkiläisten välille. Keskellä Jebola Jebs Milton Toimintaa yhteisöllisyyden puolesta Klubin ideana on edistää yhteisöllisyyttä ja luoda luonnollisia kohtaamispaikkoja turvapaikanhakijoiden ja helsinkiläisten kesken. Kuka tahansa voi liittyä ryhmän jäseneksi ja joko ottaa osaa jo vireillä olevaan projektiin tai ehdottaa omaa yhteistä projektia. Ryhmän toimintamalli muotoutuu parhaillaan ja erilaisten tapahtumien laajuus vaihtelee. Olimme esimerkiksi joulun alla joukolla askartelemassa Punavuoren vastaanottokeskuksessa. Lisäksi eräs kamerunilainen mies on organisoinut yhteisiä jalkapallovuoroja. Ryhmän on tarkoitus olla maaperää, johon eri ihmiset voivat istuttaa ideoita ja päästää luovuuttaan esiin, Seppälä kuvailee. Moninaisia tekemisen muotoja yhdistää yhteinen ideologia: tarkoituksena on keksiä mukavaa kollektiivista tekemistä vastaanottokeskuksen asukeille. Samalla vastataan kysymykseen siitä, kuinka pa- Pari&perhe 1/

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto 7.3.2012 Mervi Wallin Terveydenhoidon asiantuntija Lapsen ääni kehittämisohjelman osahankkeet 2011-2013 Varhainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

HELPPO KOTIRUOKA. Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Kuudes Kerros

HELPPO KOTIRUOKA. Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Kuudes Kerros HELPPO KOTIRUOKA Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Maailmantalous sukeltaa, työttömyys kasvaa ja ihmisillä on jatkuvasti vähemmän käytettävissä olevaa rahaa. Suomessa on liki miljoona köyhää

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot