Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004"

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004

2

3 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä

4 4

5 5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

6 6 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2004 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) ,5 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu (MWh) Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 107 (suluissa 2003 tiedot 80) kuntaa ja 22 (19) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta Näiden kuntien asukasluku oli 62 % (57 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2004 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista 6 kunnasta: Hämeenlinnasta, Porvoosta, Lappeenrannasta, Kouvolasta, Imatralta ja Keravalta. Yli asukkaan kuntia on 33 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta. Yli asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 91 % ( 83 %). Alle asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle asukkaan

7 Kulutustilaston luotettavuus 7 kunnissa kulutustilaston tekee vain joka viides. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä laski 81,4:sta 80,7 miljoonaan m3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 23 % ( 24 %) ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 70,7 % ( 69 %). Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 12,9 % (14 % ) ja alle asukkaan kuntien osuus 7,5 % (7 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 8,6 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2004 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua.

8 8 Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt seitsemännen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Lämmitystarvelukujen laskenta muuttuu vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla. Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien lämmitystarvelukuihin. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjausker-

9 9 toimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

10 10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,46 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 7 % ja sähkölämmöllä 1,2 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 65,9 ( 66) milj m 3 ja asuinrakennuksia 14,8 (15) milj. m 3. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2004 sama kuin vuonna 2002 ja 2003 eli 47,6 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,4 kwh/m 3. Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,0 (42,4) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 16 % ( 12 %). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,7 (18,6) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,8 (12,3) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 142 (146) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 332 (288) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6632 (7439) kpl ja asuinrakennuksia runsas 2961 (3205) kpl. Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus ( julkiset ja asuinra-

11 Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 11 kennukset) on nyt hyvin samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 49 kwh/m3. Sähkön ominaiskulutus on sen sijaan tässä ryhmässä noussut edelleen tasaisesti ollen nyt 44 % korkeampi kuin vuonna Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus pysyi samana vuosina 2002, 2003 ja 2004 Suurissa rakennusryhmissä, kuten opetusrakennukset ja hoitoalan rakennukset, lämmönominaiskulutus pysyi % välillä. Mitään merkittäviä muutoksia ei siis tapahtunut. Sähkön ominaiskulutus laski opetusrakennuksissa vajaa 2 %. Veden ominaiskulutus laski edelleen. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,1 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen vuodesta 2003 vuoteen ,6 %. Espoosta ei poikkeuksellisesti saatu tietoja vuodelta Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus pysyi lähes samana kuin vuonna Vantaalla, Turussa ja Lahdessa ovat suurista kaupungeista korkeimmat ominaiskulutukset ( kwh/m3) Yli asukkaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia tapahtui Oulussa (lämpö +10 %), Kajaanissa ( lämpö 11 %) ja Vaasassa ( lämpö - 7,5 %) Syitä muutoksille lienee monia. Yksi tärkeimmistä on kuitenkin ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen. Kuopiossa on edelleen kuntien pienin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus, 32,1 kwh/m 3. Ero seuraavaan suureen kaupunkiin ( Rovaniemeen) on huomattava 12 %! Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2003 että vuonna 2004 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama

12 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2003 ja Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuodesta 2001 vuoteen 2004 sähkön ominaiskulutus on julkisissa rakennuksissa noussut vain 2 % ollen nyt 18,7 kwh/m3. Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HU- Sin sähkön ominaiskulutus on lähes 30 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna suuren ryhmien ominaiskulutukset eivät juuri muuttuneet, poikkeuksena kokoontumisrakennukset, joissa nousu oli 3,4 %. Yli asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Yli asukkaan ryhmässä on ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi ( 14 %) korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Alle asukkaan kunnissa sähkön ominaiskulutus on selvästi laskenut vuodesta Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään ( 20,8 kwh/m3). 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2003 ja 2004 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus ( litraa/ m3) laski on yli 8 %. Muutokset olivat suurissa rakennusryhmissä kuitenkin varsin pieniä. Kokoontumisrakennusten osalta veden ominaiskulutus laski lähes 9 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.

13 13 8 YHTEENVETO Kulutustilaston kattavuus on vakiintunut alle asukkaan kunnissa. Yli asukkaan kuntien osalta kattavuus on 91 %. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus oli täsmälleen sama kuin vuonna 2002 ja 2003 (47,6 kwh/m 3 ). Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2004 keskimäärin + 16 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin, kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 30 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2004 noussut lähes 9 %. Tasaantumista lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa on havaittavissa vuosina Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

14 14 Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.

15 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % 57,3 % 61,6 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vuosi R001

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (7.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.04%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.11%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.00%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.15%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.78%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.08%) Rakennuskanta 57,1 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (5.33%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.90%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.60%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.48%) 1. ASUINRAKENNUKSET (3.84%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (15.60%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (6.98%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.71%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (19.56%) Rakennuskanta 10,4 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (6.65%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.31%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.22%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.72%) 1. ASUINRAKENNUKSET (9.65%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (19.30%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.78%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.39%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.98%) Rakennuskanta 6,1 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.92%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.65%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.80%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.03%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (9.49%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.50%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.24%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.37%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (56.01%) Rakennuskanta 7,0 miljoonaa m³ R009

18 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (7.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.04%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.11%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.00%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.15%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.78%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.08%) Rakennuskanta 80,7 miljoonaa m³ R009

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/4 Kunnat > asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo ,0 Helsinki , ,3 Hyvinkää ,7 16,0 451,2 353,0 Joensuu ,7 Jyväskylä ,8 2203,0 931,2 Jyväskylän mlk ,9 155,1 233,0 Järvenpää ,0 Kajaani ,0 286,0 Kokkola ,8 312,9 Kotka ,0 223,0 294,7 Kuopio ,1 299,1 228,2 Lahti ,3 20,0 Lohja ,0 1062,4 375,3 Mikkeli ,0 1090,0 Nurmijärvi ,9 Oulu ,2 2287,1 638,1 Pori ,4 Rauma 684 Rovaniemi ,3 Seinäjoki ,0 253,0 62,7 Tampere ,8 532,7 327,9 Turku ,9 2033,2 Tuusula ,0 2455,0 755,6 Vaasa ,5 811,1 163,9 Vantaa ,0 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski ,0 626, ,0 Forssa ,7 Heinola ,3 621,1 222,6 Iisalmi ,9 155,8 Kaarina ,0 671,0 189,6 Kauhajoki ,0 Kemi ,0 645,0 94,0 Kiiminki ,6 493,9 110,6 Kirkkonummi ,0 1132,0 470,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/4 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kitee 260 Kiuruvesi ,0 195,1 Kurikka ,0 289,2 121,5 Kuusamo ,0 Laukaa ,0 534,0 Lempäälä ,7 376,8 146,2 64,1 Lieksa ,6 365,5 35,0 Lieto ,0 165,4 504,1 Nivala ,2 621,9 262,6 Orimattila ,1 182, ,0 Pieksämäki ,0 228,0 Pietarsaari ,0 146,5 Pudasjärvi ,0 568,0 Riihimäki ,1 1576,0 41,8 Saarijärvi ,9 288,1 341,4 Salo ,1 80,0 370,6 Savonlinna ,0 496,5 271,6 Siilinjärvi ,5 341,2 Sipoo ,0 Uusikaupunki ,3 508,6 159,8 Valkeala , ,0 Varkaus ,4 130,2 Ylöjärvi ,1 350,3 624,1 Äänekoski ,8 150,5 348,6 Yhteensä Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura ,3 60,2 148,7 771,5 Haapavesi ,7 531,1 151,6 Hamina ,8 35,8 62, ,0 Hankasalmi ,0 125,1 351,0 Harjavalta ,2 38,3 146,5 83,8 Hausjärvi ,9 255,9 Honkajoki ,6 Isokyrö ,0 410,4 Jämsänkoski ,0 111,3 33,9 Kangasniemi ,5 103,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/4 Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kauhava ,6 174,5 Kauniainen ,0 Kortesjärvi ,4 20,4 21,1 Kristiinankaupunki ,9 Kruunupyy ,0 49,0 224,4 143,1 Laihia ,4 82,0 Lapinlahti ,9 125,1 4,4 Lappajärvi ,0 197,0 100,0 Loimaa ,9 Luopioinen ,8 Masku ,1 Orivesi ,0 2,9 306,4 Oulunsalo ,2 64,5 Padasjoki ,2 Parikkala ,9 260,9 Posio ,3 231,9 644,9 Punkalaidun ,0 250,2 Pyhäselkä ,0 67,9 125,3 Pälkäne ,9 641,3 135,4 Rautalampi ,0 297,4 337,3 Reisjärvi ,3 50,0 157,1 Ristiina ,0 327,4 842,4 Savitaipale ,0 110,4 Simo ,7 389,0 175,9 Somero ,0 101,0 125,6 Suolahti ,0 61,0 Säkylä ,8 313,4 135,0 Taivalkoski ,3 102,9 Teuva ,6 15,0 162,1 Tohmajärvi ,3 268,5 253,4 Urjala ,9 Uurainen ,0 63,0 Uusikaarlepyy ,1 358,8 87,0 5,5 Vehmaa ,0 Veteli ,2 Vihanti ,8 114,1 40,3 Viitasaari ,0 217,5 Ylitornio ,3 204,1 375,6 48,0 Äetsä ,8 104,6 268,2 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005

22 Polttoaineet kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,0 HUS ,6 1820, ,0 Hämeenlinnan seudun ammattio ,9 167,3 217,6 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky ,0 3,0 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 2112 Kangasalan seudun terveyskesk ,0 157,1 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 19667,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulu ,8 Pirkanmaan ammatillisen koulutu ,2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,8 1311,9 448,1 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay ,1 413,8 1015,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskun ,5 15,3 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 31510,6 Raahen seudun terveydenhuollo ,4 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltak 1793,0 31,0 1,2 Savonlinnan kuntakonserni/ Mus 311,3 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuo 11165,0 228,0 863,2 Savonlinnan kuntakonserni/itä-s 1093,0 Savonlinnan kuntakonserni/kiin. 103,7 Savonlinnan kuntakonserni/opis 5692,7 86,1 Savonlinnan kuntakonserni/peru 2060,0 Varsinais-Suomen maaseutuopp ,3 3386,0 Kiinteistökohtainen lämmitys Yhteensä Raportti Yhteensä Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005

23 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 129 kuntaa vuodelta 2004 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET ,7 % ,8-4,4 % 62,4-0,0 % ,8 4,7 % ,4-17,5 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone ,9 % ,3-4,8 % 62,3 0,0 % ,9 5,5 % ,4-20,3 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma ,8 % ,8-1,6 % 64,5 1,0 % ,6-14,3 % ,9-1,2 % 13. Asuntolarakennukset ,6 % ,3 0,0 % 61,3-2,0 % ,1 5,0 % ,5-15,6 % 2. HOITOALAN RAKENNUKS ,3 % ,8-2,1 % 70,6 2,1 % ,3 2,5 % ,0-0,9 % 21. Terveydenhoitorakennuk ,5 % ,8 0,2 % 74,3 4,9 % ,3 1,3 % ,6-0,3 % 22. Huoltolaitosrakennukset ,0 % ,7-6,9 % 63,7-4,2 % ,1 5,2 % ,0-0,9 % 23. Lasten päiväkodit ,2 % ,7-4,2 % 66,4-0,3 % ,9 6,0 % ,0-1,2 % 24. Muut 83 94,8 % ,8-6,3 % 54,1-8,7 % ,4 51,5 % ,3-16,5 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTOR ,1 % ,8-4,4 % 43,6-1,8 % ,8-0,5 % ,8 2,6 % 4. KOKOONTUMISRAKENNU ,1 % ,2-3,2 % 36,6-1,0 % ,3 3,4 % ,8-8,6 % 41. Teatteri- ja konserttiraken 45 99,6 % ,8-8,3 % 32,7-4,9 % ,1 10,1 % ,4 42,4 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytt ,4 % ,1-7,8 % 35,5-5,2 % ,3 0,7 % ,5-6,0 % 43. Seura-, kerho- yms. rake ,0 % ,6-17,9 % 39,0-15,1 % ,1-3,5 % ,5-57,6 % 44. Jäähallit ,0 % ,2 9,5 % 20,4 11,5 % ,7-15,6 % ,9 11,0 % 45. Uimahallit 64 99,7 % ,1 4,1 % 84,0 5,4 % ,9 16,3 % ,5-13,8 % 46. Muut ,2 % ,6-0,9 % 27,4 1,0 % ,5 0,8 % ,0 32,8 % 5. OPETUSRAKENNUKSET ,2 % ,7-4,9 % 44,5-1,4 % ,9-1,7 % ,9-1,9 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms ,3 % ,2-4,9 % 45,3-1,4 % ,1 3,4 % ,5 1,3 % 52. Ammatilliset oppilaitokse ,5 % ,9-6,5 % 42,1-3,3 % ,7-7,5 % ,1-15,3 % 53. Muut 68 97,7 % ,7 0,5 % 42,0 1,9 % ,5-26,5 % ,5-1,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET 72 95,1 % ,7-1,3 % 47,6-0,0 % ,7-19,8 % ,8-38,8 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKS ,5 % ,1-5,4 % 27,6-0,1 % ,9-1,3 % ,4 5,1 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 91 96,6 % ,0-18,9 % 23,2-14,8 % ,9 2,2 % ,6-20,6 % 9. MUUT ,4 % ,5 3,8 % 42,9 3,9 % ,0-1,4 % ,6 3,3 % 100. YHTEENSÄ ,7 % ,0-3,5 % 50,4 0,1 % ,6 1,1 % ,4-8,6 % R018

24 Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö - Kaupungit Sivu 1/ Lämmön ominaiskulutus 51,0 Ominaiskulutus ,8 48,5 48,4 49,0 49,6 48,7 49,4 48,8 49,0 48, Ominaiskulutus ,5 13,7 Sähkön ominaiskulutus 15,1 15,3 14,9 14,3 16,1 16,0 16,5 16, , Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66, ,5 65,5 65,7 Ominaiskulutus ,0 62,1 63,3 64,5 63,8 64, , R101

25 Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/ Lämmön ominaiskulutus 48,3 48,3 Ominaiskulutus ,2 46,2 47,0 46,5 47,6 47,6 47, ,4 45,3 Ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus 18,6 18,7 18,3 18,4 16,4 16,5 16,3 15,3 14,8 14,8 14, Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66,6 66,0 66,2 66,3 Ominaiskulutus ,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60, R101B

26 Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 65,2 Ominaiskulutus ,2 63,9 64,5 64,4 63,1 63, ,1 62,4 62,4 Ominaiskulutus ,8 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,6 11,2 11,0 10,6 11,7 11,1 12,3 12,8 4 3,3 Ominaiskulutus Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 74,1 73,6 73,2 74,7 75,3 66, R101A

27 Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus ,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 57,3 55,3 55,6 56,0 56,6 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 49,4 48,3 47,5 47,2 43,8 44,0 44,9 45,5 45,6 43,0 43,6 44,0 42,9 44,7 43,8 43,5 44,2 41,0 40,2 39,4 39,9 38,4 39,3 36,6 35, Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus ,0 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 56,9 55,7 52,3 52,2 51,1 52,0 51,5 49,3 49,7 49,5 47,5 48,0 40,7 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 54,2 52,7 53,3 52,2 44,3 44,6 33,5 33,6 53,6 50,9 49,2 32, Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus ,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 59,2 58,7 57,8 53,2 52,2 50,8 49,7 46,7 46,1 46,7 44,9 37,5 37,5 36,3 36,6 36,3 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 57,6 58,2 52,3 48,9 47,0 48,3 48,5 43,6 43,5 42,3 43,3 40,1 38,7 38, Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B

28 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,5 170, ,7-0,6 % 44,6 % 98,5 % 34,6 44,2 20,8 Espoo ,8 30, ,5 100,0 % 37,8 48,3 21,2 141,1 Tampere ,0 46, ,3 0,6 % 97,4 % 34,4 39,3 16,8 133,2 Vantaa ,9 32, ,8 2,3 % 100,0 % 47,1 56,6 20,2 200,1 Turku ,1 50, ,0-2,7 % 84,6 % 98,6 % 43,1 53,6 16,0 144,6 Oulu ,4 28, ,9 1,6 % 90,2 % 48,0 49,2 18,1 Lahti ,1 22, ,1 1,7 % 99,7 % 44,9 50,9 16,8 Kuopio ,4 22, ,9-2,7 % 86,2 % 96,3 % 30,5 32,1 13,4 106,3 Jyväskylä ,3 18, ,9-6,2 % 50,6 % 92,6 % 36,9 38,8 Pori ,9 19, ,0-2,4 % 73,7 % 100,0 % 39,5 48,5 14,1 123,2 Vaasa ,3 17, ,3-0,2 % 95,8 % 34,8 40,1 15,6 94,3 Kotka ,7 15, ,5-3,4 % 95,4 % 37,6 45,1 15,7 119,1 Joensuu ,3 16, ,3-0,4 % 100,0 % 47,9 48,9 101,0 Hyvinkää ,8 10, ,8-0,7 % 85,4 % 38,7 43,9 15,0 114,6 Rauma ,0 0,0 0 0,0 14,8 102,9 Kajaani ,6 13, ,4 2,3 % 77,9 % 93,1 % 40,2 39,3 15,8 96,3 Rovaniemi ,5 15, ,5 93,8 % 100,0 % 40,8 36,1 15,3 150,9 Kokkola ,3 6, ,3 58,7 % 87,5 % 37,5 43,1 Järvenpää ,2 5, ,0 0,0 % 52,7 % 100,0 % 47,1 53,5 20,6 186,1 Lohja ,2 8, ,8 3,3 % 86,5 % 83,1 % 37,8 45,3 18,5 165,4 Mikkeli ,4 11, ,5 0,6 % 43,1 % 96,7 % 47,2 52,6 19,0 106,9 Nurmijärvi ,2 6, ,0 1,2 % 100,0 % 43,6 49,5 17,9 115,9 Jyväskylän mlk ,9 4, ,9 0,0 % 81,7 % 40,7 42,9 17,0 134,4 Tuusula ,0 5, ,4 43,7 % 54,2 65,1 17,8 143,6 Seinäjoki ,6 8, ,5 3,7 % 96,5 % 33,6 38,7 16,4 98,0 Kunnat > asukasta yhteensä: ,8 % 53,3 % 96,5 % 38,2 45,1 18,2 132,3 Kunnat asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi ,0 5, ,3 27,2 % 66,4 % 73,8 % 37,1 47,3 12,9 112,4 Savonlinna ,4 5, ,9-0,0 % 64,7 % 81,9 % 38,9 40,9 13,6 137,8 Riihimäki ,3 6, ,3 0,0 % 46,4 % 89,5 % 46,6 52,9 15,2 174,1 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

29 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 2/5 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi ,9 7, ,7-10,1 % 92,7 % 39,7 38,8 14,0 127,9 Salo ,1 6, ,3-57,1 % 91,8 % 82,3 % 33,9 40,7 16,7 89,0 Varkaus ,7 4, ,9-29,8 % 91,6 % 41,0 43,1 17,7 136,3 Iisalmi ,0 6, ,4 0,0 % 93,0 % 44,5 45,5 16,1 116,1 Heinola ,3 5, ,7 0,0 % 83,9 % 46,3 52,5 18,8 149,5 Ylöjärvi ,9 5, ,3-2,2 % 98,6 % 60,2 % 45,6 52,2 20,4 141,7 Pietarsaari ,3 5, ,3 0,0 % 47,2 % 92,0 % 45,0 51,9 16,5 118,6 Siilinjärvi ,6 3, ,9 3,6 % 64,0 % 69,8 % 42,8 45,0 18,4 108,4 Kaarina ,8 4, ,9 86,3 % 82,1 % 48,7 60,5 17,4 193,0 Forssa ,7 5, ,9-0,0 % 86,7 % 100,0 % 30,5 34,6 20,5 125,7 Kuusamo ,9 6, ,4-0,8 % 66,4 % 100,0 % 41,0 36,2 17,0 133,8 Anjalankoski ,6 5, ,8-0,6 % 49,8 % 51,3 58,3 Uusikaupunki ,3 2, ,6 0,0 % 38,3 % 86,2 % 32,8 40,7 15,9 134,5 Sipoo ,5 3, ,2 53,3 % 100,0 % 46,3 55,5 Laukaa ,5 3, ,4 0,9 % 56,1 % 49,4 % 36,7 38,7 13,4 107,2 Lieksa ,1 5, ,4-5,0 % 78,3 % 45,9 44,8 17,3 124,2 Lempäälä ,9 3, ,5 5,9 % 52,4 % 84,5 % 39,8 45,6 Kauhajoki ,5 2, ,9 50,9 % 100,0 % 35,5 40,7 Orimattila ,4 2, ,4 0,0 % 69,5 % 74,1 % 32,1 36,4 14,6 83,4 Äänekoski ,7 3, ,4 0,0 % 56,4 % 73,1 % 40,5 42,7 15,2 114,4 Lieto ,5 3, ,1 84,7 % 69,5 % 57,0 % 28,0 34,8 17,3 55,0 Pieksämäki ,6 2, ,0-14,3 % 80,0 % 96,9 % 32,3 34,0 12,9 86,6 Valkeala ,0 2, ,0 48,0 54,5 18,3 150,1 Nivala ,1 2, ,2-0,6 % 87,7 % 66,0 % 41,9 42,9 16,6 119,1 Kurikka ,2 3, ,8 1,3 % 85,0 % 35,0 40,1 15,7 170,8 Kitee ,0 0,0 0 0,0 Saarijärvi ,1 3, ,3 0,5 % 88,7 % 47,7 50,3 19,6 188,5 Kiuruvesi ,0 3, ,5 0,8 % 95,9 % 84,9 % 53,7 55,0 21,7 157,3 Pudasjärvi ,4 4, ,3 0,0 % 80,2 % 58,5 % 42,1 41,2 12,6 161,4 Kiiminki ,1 3, ,6 86,4 % 78,1 80,0 15,2 145,9 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Veden l/m³ ,1 % 65,5 % 81,5 % 40,9 44,9 16,5 128,1 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk R014B

30 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 3/5 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Hamina ,2 3, ,8-26,3 % 60,9 % 4,4 % 43,5 52,2 13,9 87,4 Somero ,8 2, ,5 7,6 % 63,1 % 79,6 % 38,6 43,9 15,7 184,2 Eura ,3 2, ,5 78,6 % 78,0 % 56,1 68,8 15,5 179,5 Orivesi ,8 1, ,8 78,4 % 84,6 96,7 17,0 338,2 Kauniainen ,7 4, ,1-7,6 % 72,4 % 100,0 % 70,5 84,7 24,6 154,4 Kauhava ,5 2, ,6 73,8 % 42,9 45,2 12,1 56,0 Kristiinankaupunki ,5 0, ,3 0,0 % 47,4 54,6 8,7 54,4 Haapavesi ,0 2, ,2 0,0 % 71,9 % 36,3 37,1 15,8 142,9 Hausjärvi ,3 2, ,1 0,0 % 60,5 % 49,8 56,6 Harjavalta ,8 1, ,9-2,5 % 89,7 % 62,3 % 35,3 43,4 9,6 115,0 Viitasaari ,0 1, ,2-2,2 % 39,9 % 94,6 % 37,5 39,5 16,3 155,5 Lapinlahti ,2 2, ,2 84,2 % 50,3 51,5 16,8 121,0 Jämsänkoski ,6 2, ,5-14,2 % 44,8 % 94,2 % 63,7 67,1 23,0 238,2 Oulunsalo ,1 1, ,9 2,8 % 89,0 % 38,3 39,3 13,9 104,1 Uusikaarlepyy ,2 1, ,3 1,7 % 31,5 36,3 14,2 116,6 Laihia ,1 2, ,8 87,3 % 46,9 53,9 18,7 123,5 Pyhäselkä ,7 1, ,4-2,3 % 85,1 % 76,0 % 35,0 35,7 17,8 88,3 Loimaa ,4 1, ,2-3,9 % 42,0 % 100,0 % 42,2 48,0 6,9 103,6 Kruunupyy ,8 2, ,7 0,3 % 78,6 % 63,0 % 45,0 51,8 11,8 123,6 Kangasniemi ,8 1, ,3-0,2 % 90,6 % 98,0 % 44,0 46,3 20,6 125,7 Teuva ,7 2, ,4 73,0 % 78,9 % 46,9 54,0 16,7 154,3 Hankasalmi ,8 1,0 8 71,1-16,8 % 39,4 % 4,2 % 47,2 49,7 15,3 159,2 Suolahti ,8 1, ,6-3,3 % 36,1 % 86,5 % 39,9 42,0 10,4 83,8 Urjala ,3 1,1 9 89,3-0,0 % 41,0 46,6 10,0 63,9 Ylitornio ,6 3, ,8-0,8 % 91,4 % 62,6 % 52,0 46,0 14,4 153,9 Tohmajärvi ,0 2, ,5-0,1 % 58,4 % 43,1 44,0 15,4 130,3 Taivalkoski ,7 2, ,1 14,6 % 82,2 % 84,8 % 49,5 48,4 138,9 Säkylä ,7 1, ,0 1,1 % 65,1 % 62,6 % 32,8 40,3 9,5 70,4 Isokyrö ,6 1, ,7 4,5 % 87,0 % 23,8 % 43,8 50,4 18,1 117,0 Ristiina ,1 1, ,7-0,1 % 60,7 % 26,1 % 43,2 48,2 14,3 152,6 Äetsä ,2 1, ,4 26,7 % 66,6 % 44,5 % 37,9 43,4 9,5 112,8 Masku ,7 1,0 9 67,8 0,0 % 49,3 61,2 16,1 122,7 Posio ,0 3, ,2 85,1 % 40,1 % 46,6 41,2 8,4 136,7 Parikkala ,4 1, ,3 58,1 % 52,7 58,8 Savitaipale ,7 1, ,4 81,0 % 38,3 42,8 17,0 109,7 Pälkäne ,3 1, ,8 0,0 % 63,6 % 49,1 % 48,2 55,1 15,1 125,4 Lappajärvi ,3 1, ,5 64,3 % 28,5 29,2 15,8 134,5 Padasjoki ,2 1, ,7-7,2 % 44,7 50,8 18,0 181,8 Rautalampi ,8 1, ,2 18,2 % 68,5 % 19,7 % 47,2 49,6 12,0 184,7 Simo ,1 1, ,0 50,4 % 39,9 39,0 7,5 62,3 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

31 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 4/5 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Veteli ,1 0,9 8 62,7 95,4 % 100,0 % 43,0 45,3 Punkalaidun ,6 1, ,2 89,2 % 70,3 % 57,3 65,1 18,5 213,5 Vihanti ,1 1, ,5 92,4 % 90,3 % 60,7 62,1 12,6 78,8 Reisjärvi ,3 1, ,7 82,5 % 63,4 % 35,1 36,0 12,3 121,3 Uurainen ,6 0,4 8 24,6 95,6 % 42,7 % 57,9 % 54,7 57,6 18,3 232,0 Kortesjärvi ,3 0,4 8 32,9 98,3 % 36,6 42,1 10,1 153,5 Vehmaa ,0 0, ,2 29,1 36,1 12,0 67,3 Luopioinen ,1 0, ,3 66,0 % 38,9 44,2 23,9 170,7 Honkajoki ,9 0, ,9 85,0 % 40,3 46,1 21,9 454,0 Kunnat < asukasta yhteensä: ,4 % 67,5 % 65,6 % 45,0 49,5 14,8 134,1 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön HUS 302,8 56, ,7-1,3 % 72,5 % 65,0 83,0 37,9 259,0 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 0,0 0, ,0 0,0 % 30,3 385,6 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 37,4 6, ,0 100,0 % 81,3 92,3 37,7 178,1 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 106,4 19, ,7 1,5 % 71,7 % 72,8 83,2 33,4 319,8 Kangasalan seudun terveyskesku 2,9 0,5 8 39,6 100,1 % 88,4 % 34,1 39,0 28,2 289,6 Raahen seudun terveydenhuollon 11,2 2, ,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 79,5 81,5 Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 11,1 2, ,7-1,4 % 98,5 % 100,0 % 75,5 86,9 16,9 300,8 Hämeenlinnan seudun ammattiop 11,9 2,2 12 0,0 66,8 % Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 14,3 2, ,1 99,6 % 42,6 44,8 17,6 88,6 Länsi-Uudenmaan ammattikoulut 12,7 2, ,5 0,0 % 100,0 % 35,2 42,3 16,0 80,5 Pirkanmaan ammatillisen koulutu 13,9 2, ,4 97,5 % 100,0 % 41,0 46,9 20,8 80,4 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh 56,3 9, ,1 88,3 % 82,9 % 40,7 41,6 12,4 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 4,7 0, ,3 100,0 % 94,4 % 28,9 33,0 8,8 68,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 59,9 11, ,3-0,5 % 100,0 % 42,2 47,9 18,0 79,0 Varsinais-Suomen maaseutuopp 8,7 0,7 14 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltako 0,7 0,1 1 8,3 0,0 % 100,0 % 47,5 49,9 15,1 260,2 Savonlinnan kuntakonserni/kiin.p 0,4 0,0 1 2,8 0,0 % 37,0 39,0 264,3 Savonlinnan kuntakonserni/ Mus 0,6 0,1 1 9,9 100,0 % 31,4 33,1 19,2 101,0 Savonlinnan kuntakonserni/opisk 0,0 0,0 0 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuok 0,0 0,0 0 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-sa 2,1 0,4 8 48,3-72,6 % 100,0 % 22,6 23,8 12,9 42,4 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

32 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 5/5 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Savonlinnan kuntakonserni/perus 3,9 0,7 3 52,0 0,0 % 100,0 % 39,6 41,7 23,2 251,8 Kuntayhtymät yhteensä: ,2 % 91,0 % 80,1 % 57,8 68,9 28,8 221,1 Raportti yhteensä: ,2 % 57,2 % 89,5 % 41,0 47,6 18,7 142,2 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

33 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 129 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,3 211, ,1 3,8 % 36,8 % 99,2 % 51,9 64,5 13,9 Espoo ,0 0,0 Tampere ,0 0,0 Vantaa ,5 0,5 8 22,6 0,0 % 100,0 % 58,3 68,5 7,0 362,3 Turku ,4 2, ,2 0,0 % 3,0 % 100,0 % 58,8 71,3 2,9 361,5 Oulu ,6 0,5 4 25,2 0,0 % 100,0 % 53,1 54,2 5,6 Lahti ,0 0,0 Kuopio ,0 0,0 Jyväskylä ,9 19, ,6-3,2 % 37,6 % 88,2 % 51,9 54,4 Pori ,6 0,3 2 20,1-8,8 % 1,0 % 100,0 % 40,5 48,5 3,7 378,1 Vaasa ,5 0,2 7 13,0 0,0 % 71,0 % 53,7 60,8 5,3 340,5 Kotka ,2 0,2 1 7,8-98,7 % 100,0 % 79,1 93,0 10,8 1141,0 Joensuu ,9 0,2 3 9,4-51,2 % 100,0 % 47,6 48,5 253,0 Hyvinkää ,3 0,0 2 3,4 0,0 % 36,8 41,2 3,1 536,3 Rauma ,0 0,0 4,6 426,0 Kajaani ,0 0,0 Rovaniemi ,0 2, ,5 100,0 % 58,9 52,9 22,5 228,4 Kokkola ,8 0, ,0 2,3 % 60,3 % 76,4 86,6 Järvenpää ,4 0,1 2 3,0 0,0 % 0,4 % 100,0 % 69,0 77,2 7,3 333,3 Lohja ,4 0, ,2-8,2 % 3,1 % 65,8 % 60,8 71,5 4,7 474,6 Mikkeli ,8 0,2 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 52,2 57,5 10,7 292,9 Nurmijärvi ,2 0,2 2 9,6 0,0 % 100,0 % 63,5 71,0 5,4 397,1 Jyväskylän mlk ,0 0,0 Tuusula ,4 0,1 3 2,7 44,5 % 81,6 96,0 3,0 337,0 Seinäjoki ,0 0,0 Kunnat > asukasta yhteensä: ,7 % 29,2 % 98,2 % 52,1 63,6 13,6 371,2 Kunnat asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi ,7 0, ,2 71,8 % 4,5 % 26,9 % 57,6 71,5 10,7 120,5 Savonlinna ,6 0,1 3 4,4-29,7 % 0,7 % 20,0 % 70,5 73,7 4,7 293,1 Riihimäki ,0 0,2 3 10,2 0,0 % 1,2 % 100,0 % 51,3 57,3 5,0 357,8 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A

34 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 129 kuntaa Sivu 2/5 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi ,0 0,0 Salo ,2 1, ,2-51,7 % 8,2 % 100,0 % 53,1 62,4 9,9 338,5 Varkaus ,2 0,2 3 12,4-27,2 % 100,0 % 52,3 54,7 6,5 225,2 Iisalmi ,0 0,0 Heinola ,0 0,0 Ylöjärvi ,6 0,1 3 4,6-15,2 % 1,4 % 88,2 % 57,4 64,6 4,2 195,9 Pietarsaari ,0 0,0 Siilinjärvi ,0 0,0 Kaarina ,9 0,1 8 6,2 2,1 % 61,0 % 64,0 77,5 17,3 263,6 Forssa ,4 0,6 7 41,2 0,2 % 6,5 % 100,0 % 43,6 48,7 2,2 281,6 Kuusamo ,4 0, ,0 0,0 % 4,7 % 100,0 % 57,9 52,0 10,4 183,4 Anjalankoski ,0 0,0 Uusikaupunki ,8 0, ,7 0,0 % 2,7 % 16,0 % 48,6 58,8 7,7 253,6 Sipoo ,5 0,1 2 5,2 1,5 % 100,0 % 48,5 57,0 Laukaa ,0 0,2 4 8,8-0,5 % 1,9 % 100,0 % 57,2 59,9 14,0 375,4 Lieksa ,7 0,1 5 11,4 0,0 % 86,3 % 31,7 31,1 6,6 68,2 Lempäälä ,6 0,1 2 5,3-1,2 % 1,2 % 56,7 63,9 Kauhajoki ,4 0,1 1 5,7 1,6 % 100,0 % 41,4 46,6 Orimattila ,0 0,0 Äänekoski ,2 0,3 7 18,3-3,3 % 4,4 % 33,9 % 58,5 61,3 8,5 234,4 Lieto ,5 0,1 4 6,5 0,1 % 1,2 % 100,0 % 36,4 44,1 37,4 235,6 Pieksämäki ,0 0,0 Valkeala ,6 0,1 3 7,3 71,4 79,9 4,0 933,4 Nivala ,0 0,0 Kurikka ,1 0,0 2 1,2 0,3 % 100,0 % 51,5 58,0 7,8 1028,3 Kitee ,0 0,0 3 Saarijärvi ,8 1, ,0 0,5 % 49,0 % 44,5 46,6 4,8 347,7 Kiuruvesi ,6 0,1 9 9,3-6,1 % 4,1 % 65,6 % 32,6 33,3 19,2 73,1 Pudasjärvi ,7 0,1 5 7,6 0,0 % 2,1 % 69,6 % 50,7 49,7 10,4 526,3 Kiiminki ,3 0,2 5 6,6 37,1 % 75,9 77,5 7,4 318,0 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Veden l/m³ ,7 % 3,1 % 69,2 % 50,3 54,9 7,9 291,0 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk R014A

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005 Suomen Kuntaliitto 11.10.2006 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan) 3 S i s ä l l y s Sivu

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006 Suomen Kuntaliitto 24.9.2007 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan) 3 S i s ä l l y s Sivu

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten

Kuntien omien rakennusten Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2009 (Normalisointi on tehty vuosien 196l - 1990 mukaan) Ominaiskulutuksien kehitys - Julklset rakennukset Låmmönkulutus,

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002 Jorma Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002 TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) 7711 WWW.KUNNAT.NET 00530 HELSINKI 00530 HELSINGFORS TELEFAX (09) 771 2291

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007

Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007 J. Ruokojoki / Kuntaliitto Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007 (Normalisointi vuosien 1961-1990 mukaan) Q rninaisku lutu ksien kehitys - J ulkiset raketl nukset l-iinrm6n

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus. v. 2008. l cr.s 8,, (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Êqe. n,a! \7.

Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus. v. 2008. l cr.s 8,, (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Êqe. n,a! \7. Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus v. 2008 (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Omlnalskulutukslen kehitys - Julklset rakennukset Lämmönkulutus,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003

Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003 Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi YHTEYSTIETOJA 29.12.2015 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi YHTEYSTIETOJA 4.1.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Asikkala Vääksy Kotouma oy 050 412 1605 vok.vaaksy@kotouma.fi Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Värien selitys vihreä jatko nykyiselle toimiluvalle, nykyinen taajuuskokonaisuus keltainen vanhan toimiluvanhaltijan hakemus uuteen toimintaan tai vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto. HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014 ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.fi EURA VM-Huoltokeskus Kärjenkuja 5 32700 HUITTINEN p. 010 666 7686 www.vm-huoltokeskus.fi

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot