Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004

2

3 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä

4 4

5 5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

6 6 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2004 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) ,5 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu (MWh) Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 107 (suluissa 2003 tiedot 80) kuntaa ja 22 (19) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta Näiden kuntien asukasluku oli 62 % (57 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2004 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista 6 kunnasta: Hämeenlinnasta, Porvoosta, Lappeenrannasta, Kouvolasta, Imatralta ja Keravalta. Yli asukkaan kuntia on 33 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta. Yli asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 91 % ( 83 %). Alle asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle asukkaan

7 Kulutustilaston luotettavuus 7 kunnissa kulutustilaston tekee vain joka viides. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä laski 81,4:sta 80,7 miljoonaan m3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 23 % ( 24 %) ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 70,7 % ( 69 %). Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 12,9 % (14 % ) ja alle asukkaan kuntien osuus 7,5 % (7 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 8,6 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2004 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua.

8 8 Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt seitsemännen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Lämmitystarvelukujen laskenta muuttuu vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla. Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien lämmitystarvelukuihin. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjausker-

9 9 toimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

10 10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,46 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 7 % ja sähkölämmöllä 1,2 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 65,9 ( 66) milj m 3 ja asuinrakennuksia 14,8 (15) milj. m 3. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2004 sama kuin vuonna 2002 ja 2003 eli 47,6 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,4 kwh/m 3. Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,0 (42,4) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 16 % ( 12 %). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,7 (18,6) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,8 (12,3) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 142 (146) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 332 (288) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6632 (7439) kpl ja asuinrakennuksia runsas 2961 (3205) kpl. Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus ( julkiset ja asuinra-

11 Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 11 kennukset) on nyt hyvin samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 49 kwh/m3. Sähkön ominaiskulutus on sen sijaan tässä ryhmässä noussut edelleen tasaisesti ollen nyt 44 % korkeampi kuin vuonna Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus pysyi samana vuosina 2002, 2003 ja 2004 Suurissa rakennusryhmissä, kuten opetusrakennukset ja hoitoalan rakennukset, lämmönominaiskulutus pysyi % välillä. Mitään merkittäviä muutoksia ei siis tapahtunut. Sähkön ominaiskulutus laski opetusrakennuksissa vajaa 2 %. Veden ominaiskulutus laski edelleen. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,1 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen vuodesta 2003 vuoteen ,6 %. Espoosta ei poikkeuksellisesti saatu tietoja vuodelta Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus pysyi lähes samana kuin vuonna Vantaalla, Turussa ja Lahdessa ovat suurista kaupungeista korkeimmat ominaiskulutukset ( kwh/m3) Yli asukkaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia tapahtui Oulussa (lämpö +10 %), Kajaanissa ( lämpö 11 %) ja Vaasassa ( lämpö - 7,5 %) Syitä muutoksille lienee monia. Yksi tärkeimmistä on kuitenkin ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen. Kuopiossa on edelleen kuntien pienin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus, 32,1 kwh/m 3. Ero seuraavaan suureen kaupunkiin ( Rovaniemeen) on huomattava 12 %! Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2003 että vuonna 2004 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama

12 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2003 ja Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuodesta 2001 vuoteen 2004 sähkön ominaiskulutus on julkisissa rakennuksissa noussut vain 2 % ollen nyt 18,7 kwh/m3. Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HU- Sin sähkön ominaiskulutus on lähes 30 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna suuren ryhmien ominaiskulutukset eivät juuri muuttuneet, poikkeuksena kokoontumisrakennukset, joissa nousu oli 3,4 %. Yli asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Yli asukkaan ryhmässä on ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi ( 14 %) korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Alle asukkaan kunnissa sähkön ominaiskulutus on selvästi laskenut vuodesta Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään ( 20,8 kwh/m3). 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2003 ja 2004 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus ( litraa/ m3) laski on yli 8 %. Muutokset olivat suurissa rakennusryhmissä kuitenkin varsin pieniä. Kokoontumisrakennusten osalta veden ominaiskulutus laski lähes 9 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.

13 13 8 YHTEENVETO Kulutustilaston kattavuus on vakiintunut alle asukkaan kunnissa. Yli asukkaan kuntien osalta kattavuus on 91 %. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus oli täsmälleen sama kuin vuonna 2002 ja 2003 (47,6 kwh/m 3 ). Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2004 keskimäärin + 16 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin, kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 30 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2004 noussut lähes 9 %. Tasaantumista lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa on havaittavissa vuosina Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

14 14 Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.

15 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % 57,3 % 61,6 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vuosi R001

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (7.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.04%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.11%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.00%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.15%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.78%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.08%) Rakennuskanta 57,1 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (5.33%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.90%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.60%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.48%) 1. ASUINRAKENNUKSET (3.84%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (15.60%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (6.98%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.71%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (19.56%) Rakennuskanta 10,4 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (6.65%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.31%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.22%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.72%) 1. ASUINRAKENNUKSET (9.65%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (19.30%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.78%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.39%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.98%) Rakennuskanta 6,1 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.92%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.65%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.80%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.03%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (9.49%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.50%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.24%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.37%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (56.01%) Rakennuskanta 7,0 miljoonaa m³ R009

18 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (7.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.04%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.11%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.00%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.15%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.78%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.08%) Rakennuskanta 80,7 miljoonaa m³ R009

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/4 Kunnat > asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo ,0 Helsinki , ,3 Hyvinkää ,7 16,0 451,2 353,0 Joensuu ,7 Jyväskylä ,8 2203,0 931,2 Jyväskylän mlk ,9 155,1 233,0 Järvenpää ,0 Kajaani ,0 286,0 Kokkola ,8 312,9 Kotka ,0 223,0 294,7 Kuopio ,1 299,1 228,2 Lahti ,3 20,0 Lohja ,0 1062,4 375,3 Mikkeli ,0 1090,0 Nurmijärvi ,9 Oulu ,2 2287,1 638,1 Pori ,4 Rauma 684 Rovaniemi ,3 Seinäjoki ,0 253,0 62,7 Tampere ,8 532,7 327,9 Turku ,9 2033,2 Tuusula ,0 2455,0 755,6 Vaasa ,5 811,1 163,9 Vantaa ,0 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski ,0 626, ,0 Forssa ,7 Heinola ,3 621,1 222,6 Iisalmi ,9 155,8 Kaarina ,0 671,0 189,6 Kauhajoki ,0 Kemi ,0 645,0 94,0 Kiiminki ,6 493,9 110,6 Kirkkonummi ,0 1132,0 470,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/4 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kitee 260 Kiuruvesi ,0 195,1 Kurikka ,0 289,2 121,5 Kuusamo ,0 Laukaa ,0 534,0 Lempäälä ,7 376,8 146,2 64,1 Lieksa ,6 365,5 35,0 Lieto ,0 165,4 504,1 Nivala ,2 621,9 262,6 Orimattila ,1 182, ,0 Pieksämäki ,0 228,0 Pietarsaari ,0 146,5 Pudasjärvi ,0 568,0 Riihimäki ,1 1576,0 41,8 Saarijärvi ,9 288,1 341,4 Salo ,1 80,0 370,6 Savonlinna ,0 496,5 271,6 Siilinjärvi ,5 341,2 Sipoo ,0 Uusikaupunki ,3 508,6 159,8 Valkeala , ,0 Varkaus ,4 130,2 Ylöjärvi ,1 350,3 624,1 Äänekoski ,8 150,5 348,6 Yhteensä Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura ,3 60,2 148,7 771,5 Haapavesi ,7 531,1 151,6 Hamina ,8 35,8 62, ,0 Hankasalmi ,0 125,1 351,0 Harjavalta ,2 38,3 146,5 83,8 Hausjärvi ,9 255,9 Honkajoki ,6 Isokyrö ,0 410,4 Jämsänkoski ,0 111,3 33,9 Kangasniemi ,5 103,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/4 Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kauhava ,6 174,5 Kauniainen ,0 Kortesjärvi ,4 20,4 21,1 Kristiinankaupunki ,9 Kruunupyy ,0 49,0 224,4 143,1 Laihia ,4 82,0 Lapinlahti ,9 125,1 4,4 Lappajärvi ,0 197,0 100,0 Loimaa ,9 Luopioinen ,8 Masku ,1 Orivesi ,0 2,9 306,4 Oulunsalo ,2 64,5 Padasjoki ,2 Parikkala ,9 260,9 Posio ,3 231,9 644,9 Punkalaidun ,0 250,2 Pyhäselkä ,0 67,9 125,3 Pälkäne ,9 641,3 135,4 Rautalampi ,0 297,4 337,3 Reisjärvi ,3 50,0 157,1 Ristiina ,0 327,4 842,4 Savitaipale ,0 110,4 Simo ,7 389,0 175,9 Somero ,0 101,0 125,6 Suolahti ,0 61,0 Säkylä ,8 313,4 135,0 Taivalkoski ,3 102,9 Teuva ,6 15,0 162,1 Tohmajärvi ,3 268,5 253,4 Urjala ,9 Uurainen ,0 63,0 Uusikaarlepyy ,1 358,8 87,0 5,5 Vehmaa ,0 Veteli ,2 Vihanti ,8 114,1 40,3 Viitasaari ,0 217,5 Ylitornio ,3 204,1 375,6 48,0 Äetsä ,8 104,6 268,2 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005

22 Polttoaineet kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,0 HUS ,6 1820, ,0 Hämeenlinnan seudun ammattio ,9 167,3 217,6 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky ,0 3,0 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 2112 Kangasalan seudun terveyskesk ,0 157,1 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 19667,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulu ,8 Pirkanmaan ammatillisen koulutu ,2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,8 1311,9 448,1 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay ,1 413,8 1015,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskun ,5 15,3 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 31510,6 Raahen seudun terveydenhuollo ,4 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltak 1793,0 31,0 1,2 Savonlinnan kuntakonserni/ Mus 311,3 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuo 11165,0 228,0 863,2 Savonlinnan kuntakonserni/itä-s 1093,0 Savonlinnan kuntakonserni/kiin. 103,7 Savonlinnan kuntakonserni/opis 5692,7 86,1 Savonlinnan kuntakonserni/peru 2060,0 Varsinais-Suomen maaseutuopp ,3 3386,0 Kiinteistökohtainen lämmitys Yhteensä Raportti Yhteensä Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005

23 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 129 kuntaa vuodelta 2004 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET ,7 % ,8-4,4 % 62,4-0,0 % ,8 4,7 % ,4-17,5 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone ,9 % ,3-4,8 % 62,3 0,0 % ,9 5,5 % ,4-20,3 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma ,8 % ,8-1,6 % 64,5 1,0 % ,6-14,3 % ,9-1,2 % 13. Asuntolarakennukset ,6 % ,3 0,0 % 61,3-2,0 % ,1 5,0 % ,5-15,6 % 2. HOITOALAN RAKENNUKS ,3 % ,8-2,1 % 70,6 2,1 % ,3 2,5 % ,0-0,9 % 21. Terveydenhoitorakennuk ,5 % ,8 0,2 % 74,3 4,9 % ,3 1,3 % ,6-0,3 % 22. Huoltolaitosrakennukset ,0 % ,7-6,9 % 63,7-4,2 % ,1 5,2 % ,0-0,9 % 23. Lasten päiväkodit ,2 % ,7-4,2 % 66,4-0,3 % ,9 6,0 % ,0-1,2 % 24. Muut 83 94,8 % ,8-6,3 % 54,1-8,7 % ,4 51,5 % ,3-16,5 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTOR ,1 % ,8-4,4 % 43,6-1,8 % ,8-0,5 % ,8 2,6 % 4. KOKOONTUMISRAKENNU ,1 % ,2-3,2 % 36,6-1,0 % ,3 3,4 % ,8-8,6 % 41. Teatteri- ja konserttiraken 45 99,6 % ,8-8,3 % 32,7-4,9 % ,1 10,1 % ,4 42,4 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytt ,4 % ,1-7,8 % 35,5-5,2 % ,3 0,7 % ,5-6,0 % 43. Seura-, kerho- yms. rake ,0 % ,6-17,9 % 39,0-15,1 % ,1-3,5 % ,5-57,6 % 44. Jäähallit ,0 % ,2 9,5 % 20,4 11,5 % ,7-15,6 % ,9 11,0 % 45. Uimahallit 64 99,7 % ,1 4,1 % 84,0 5,4 % ,9 16,3 % ,5-13,8 % 46. Muut ,2 % ,6-0,9 % 27,4 1,0 % ,5 0,8 % ,0 32,8 % 5. OPETUSRAKENNUKSET ,2 % ,7-4,9 % 44,5-1,4 % ,9-1,7 % ,9-1,9 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms ,3 % ,2-4,9 % 45,3-1,4 % ,1 3,4 % ,5 1,3 % 52. Ammatilliset oppilaitokse ,5 % ,9-6,5 % 42,1-3,3 % ,7-7,5 % ,1-15,3 % 53. Muut 68 97,7 % ,7 0,5 % 42,0 1,9 % ,5-26,5 % ,5-1,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET 72 95,1 % ,7-1,3 % 47,6-0,0 % ,7-19,8 % ,8-38,8 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKS ,5 % ,1-5,4 % 27,6-0,1 % ,9-1,3 % ,4 5,1 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 91 96,6 % ,0-18,9 % 23,2-14,8 % ,9 2,2 % ,6-20,6 % 9. MUUT ,4 % ,5 3,8 % 42,9 3,9 % ,0-1,4 % ,6 3,3 % 100. YHTEENSÄ ,7 % ,0-3,5 % 50,4 0,1 % ,6 1,1 % ,4-8,6 % R018

24 Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö - Kaupungit Sivu 1/ Lämmön ominaiskulutus 51,0 Ominaiskulutus ,8 48,5 48,4 49,0 49,6 48,7 49,4 48,8 49,0 48, Ominaiskulutus ,5 13,7 Sähkön ominaiskulutus 15,1 15,3 14,9 14,3 16,1 16,0 16,5 16, , Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66, ,5 65,5 65,7 Ominaiskulutus ,0 62,1 63,3 64,5 63,8 64, , R101

25 Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/ Lämmön ominaiskulutus 48,3 48,3 Ominaiskulutus ,2 46,2 47,0 46,5 47,6 47,6 47, ,4 45,3 Ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus 18,6 18,7 18,3 18,4 16,4 16,5 16,3 15,3 14,8 14,8 14, Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66,6 66,0 66,2 66,3 Ominaiskulutus ,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60, R101B

26 Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 65,2 Ominaiskulutus ,2 63,9 64,5 64,4 63,1 63, ,1 62,4 62,4 Ominaiskulutus ,8 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,6 11,2 11,0 10,6 11,7 11,1 12,3 12,8 4 3,3 Ominaiskulutus Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 74,1 73,6 73,2 74,7 75,3 66, R101A

27 Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus ,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 57,3 55,3 55,6 56,0 56,6 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 49,4 48,3 47,5 47,2 43,8 44,0 44,9 45,5 45,6 43,0 43,6 44,0 42,9 44,7 43,8 43,5 44,2 41,0 40,2 39,4 39,9 38,4 39,3 36,6 35, Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus ,0 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 56,9 55,7 52,3 52,2 51,1 52,0 51,5 49,3 49,7 49,5 47,5 48,0 40,7 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 54,2 52,7 53,3 52,2 44,3 44,6 33,5 33,6 53,6 50,9 49,2 32, Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus ,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 59,2 58,7 57,8 53,2 52,2 50,8 49,7 46,7 46,1 46,7 44,9 37,5 37,5 36,3 36,6 36,3 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 57,6 58,2 52,3 48,9 47,0 48,3 48,5 43,6 43,5 42,3 43,3 40,1 38,7 38, Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B

28 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,5 170, ,7-0,6 % 44,6 % 98,5 % 34,6 44,2 20,8 Espoo ,8 30, ,5 100,0 % 37,8 48,3 21,2 141,1 Tampere ,0 46, ,3 0,6 % 97,4 % 34,4 39,3 16,8 133,2 Vantaa ,9 32, ,8 2,3 % 100,0 % 47,1 56,6 20,2 200,1 Turku ,1 50, ,0-2,7 % 84,6 % 98,6 % 43,1 53,6 16,0 144,6 Oulu ,4 28, ,9 1,6 % 90,2 % 48,0 49,2 18,1 Lahti ,1 22, ,1 1,7 % 99,7 % 44,9 50,9 16,8 Kuopio ,4 22, ,9-2,7 % 86,2 % 96,3 % 30,5 32,1 13,4 106,3 Jyväskylä ,3 18, ,9-6,2 % 50,6 % 92,6 % 36,9 38,8 Pori ,9 19, ,0-2,4 % 73,7 % 100,0 % 39,5 48,5 14,1 123,2 Vaasa ,3 17, ,3-0,2 % 95,8 % 34,8 40,1 15,6 94,3 Kotka ,7 15, ,5-3,4 % 95,4 % 37,6 45,1 15,7 119,1 Joensuu ,3 16, ,3-0,4 % 100,0 % 47,9 48,9 101,0 Hyvinkää ,8 10, ,8-0,7 % 85,4 % 38,7 43,9 15,0 114,6 Rauma ,0 0,0 0 0,0 14,8 102,9 Kajaani ,6 13, ,4 2,3 % 77,9 % 93,1 % 40,2 39,3 15,8 96,3 Rovaniemi ,5 15, ,5 93,8 % 100,0 % 40,8 36,1 15,3 150,9 Kokkola ,3 6, ,3 58,7 % 87,5 % 37,5 43,1 Järvenpää ,2 5, ,0 0,0 % 52,7 % 100,0 % 47,1 53,5 20,6 186,1 Lohja ,2 8, ,8 3,3 % 86,5 % 83,1 % 37,8 45,3 18,5 165,4 Mikkeli ,4 11, ,5 0,6 % 43,1 % 96,7 % 47,2 52,6 19,0 106,9 Nurmijärvi ,2 6, ,0 1,2 % 100,0 % 43,6 49,5 17,9 115,9 Jyväskylän mlk ,9 4, ,9 0,0 % 81,7 % 40,7 42,9 17,0 134,4 Tuusula ,0 5, ,4 43,7 % 54,2 65,1 17,8 143,6 Seinäjoki ,6 8, ,5 3,7 % 96,5 % 33,6 38,7 16,4 98,0 Kunnat > asukasta yhteensä: ,8 % 53,3 % 96,5 % 38,2 45,1 18,2 132,3 Kunnat asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi ,0 5, ,3 27,2 % 66,4 % 73,8 % 37,1 47,3 12,9 112,4 Savonlinna ,4 5, ,9-0,0 % 64,7 % 81,9 % 38,9 40,9 13,6 137,8 Riihimäki ,3 6, ,3 0,0 % 46,4 % 89,5 % 46,6 52,9 15,2 174,1 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

29 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 2/5 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi ,9 7, ,7-10,1 % 92,7 % 39,7 38,8 14,0 127,9 Salo ,1 6, ,3-57,1 % 91,8 % 82,3 % 33,9 40,7 16,7 89,0 Varkaus ,7 4, ,9-29,8 % 91,6 % 41,0 43,1 17,7 136,3 Iisalmi ,0 6, ,4 0,0 % 93,0 % 44,5 45,5 16,1 116,1 Heinola ,3 5, ,7 0,0 % 83,9 % 46,3 52,5 18,8 149,5 Ylöjärvi ,9 5, ,3-2,2 % 98,6 % 60,2 % 45,6 52,2 20,4 141,7 Pietarsaari ,3 5, ,3 0,0 % 47,2 % 92,0 % 45,0 51,9 16,5 118,6 Siilinjärvi ,6 3, ,9 3,6 % 64,0 % 69,8 % 42,8 45,0 18,4 108,4 Kaarina ,8 4, ,9 86,3 % 82,1 % 48,7 60,5 17,4 193,0 Forssa ,7 5, ,9-0,0 % 86,7 % 100,0 % 30,5 34,6 20,5 125,7 Kuusamo ,9 6, ,4-0,8 % 66,4 % 100,0 % 41,0 36,2 17,0 133,8 Anjalankoski ,6 5, ,8-0,6 % 49,8 % 51,3 58,3 Uusikaupunki ,3 2, ,6 0,0 % 38,3 % 86,2 % 32,8 40,7 15,9 134,5 Sipoo ,5 3, ,2 53,3 % 100,0 % 46,3 55,5 Laukaa ,5 3, ,4 0,9 % 56,1 % 49,4 % 36,7 38,7 13,4 107,2 Lieksa ,1 5, ,4-5,0 % 78,3 % 45,9 44,8 17,3 124,2 Lempäälä ,9 3, ,5 5,9 % 52,4 % 84,5 % 39,8 45,6 Kauhajoki ,5 2, ,9 50,9 % 100,0 % 35,5 40,7 Orimattila ,4 2, ,4 0,0 % 69,5 % 74,1 % 32,1 36,4 14,6 83,4 Äänekoski ,7 3, ,4 0,0 % 56,4 % 73,1 % 40,5 42,7 15,2 114,4 Lieto ,5 3, ,1 84,7 % 69,5 % 57,0 % 28,0 34,8 17,3 55,0 Pieksämäki ,6 2, ,0-14,3 % 80,0 % 96,9 % 32,3 34,0 12,9 86,6 Valkeala ,0 2, ,0 48,0 54,5 18,3 150,1 Nivala ,1 2, ,2-0,6 % 87,7 % 66,0 % 41,9 42,9 16,6 119,1 Kurikka ,2 3, ,8 1,3 % 85,0 % 35,0 40,1 15,7 170,8 Kitee ,0 0,0 0 0,0 Saarijärvi ,1 3, ,3 0,5 % 88,7 % 47,7 50,3 19,6 188,5 Kiuruvesi ,0 3, ,5 0,8 % 95,9 % 84,9 % 53,7 55,0 21,7 157,3 Pudasjärvi ,4 4, ,3 0,0 % 80,2 % 58,5 % 42,1 41,2 12,6 161,4 Kiiminki ,1 3, ,6 86,4 % 78,1 80,0 15,2 145,9 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Veden l/m³ ,1 % 65,5 % 81,5 % 40,9 44,9 16,5 128,1 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk R014B

30 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 3/5 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Hamina ,2 3, ,8-26,3 % 60,9 % 4,4 % 43,5 52,2 13,9 87,4 Somero ,8 2, ,5 7,6 % 63,1 % 79,6 % 38,6 43,9 15,7 184,2 Eura ,3 2, ,5 78,6 % 78,0 % 56,1 68,8 15,5 179,5 Orivesi ,8 1, ,8 78,4 % 84,6 96,7 17,0 338,2 Kauniainen ,7 4, ,1-7,6 % 72,4 % 100,0 % 70,5 84,7 24,6 154,4 Kauhava ,5 2, ,6 73,8 % 42,9 45,2 12,1 56,0 Kristiinankaupunki ,5 0, ,3 0,0 % 47,4 54,6 8,7 54,4 Haapavesi ,0 2, ,2 0,0 % 71,9 % 36,3 37,1 15,8 142,9 Hausjärvi ,3 2, ,1 0,0 % 60,5 % 49,8 56,6 Harjavalta ,8 1, ,9-2,5 % 89,7 % 62,3 % 35,3 43,4 9,6 115,0 Viitasaari ,0 1, ,2-2,2 % 39,9 % 94,6 % 37,5 39,5 16,3 155,5 Lapinlahti ,2 2, ,2 84,2 % 50,3 51,5 16,8 121,0 Jämsänkoski ,6 2, ,5-14,2 % 44,8 % 94,2 % 63,7 67,1 23,0 238,2 Oulunsalo ,1 1, ,9 2,8 % 89,0 % 38,3 39,3 13,9 104,1 Uusikaarlepyy ,2 1, ,3 1,7 % 31,5 36,3 14,2 116,6 Laihia ,1 2, ,8 87,3 % 46,9 53,9 18,7 123,5 Pyhäselkä ,7 1, ,4-2,3 % 85,1 % 76,0 % 35,0 35,7 17,8 88,3 Loimaa ,4 1, ,2-3,9 % 42,0 % 100,0 % 42,2 48,0 6,9 103,6 Kruunupyy ,8 2, ,7 0,3 % 78,6 % 63,0 % 45,0 51,8 11,8 123,6 Kangasniemi ,8 1, ,3-0,2 % 90,6 % 98,0 % 44,0 46,3 20,6 125,7 Teuva ,7 2, ,4 73,0 % 78,9 % 46,9 54,0 16,7 154,3 Hankasalmi ,8 1,0 8 71,1-16,8 % 39,4 % 4,2 % 47,2 49,7 15,3 159,2 Suolahti ,8 1, ,6-3,3 % 36,1 % 86,5 % 39,9 42,0 10,4 83,8 Urjala ,3 1,1 9 89,3-0,0 % 41,0 46,6 10,0 63,9 Ylitornio ,6 3, ,8-0,8 % 91,4 % 62,6 % 52,0 46,0 14,4 153,9 Tohmajärvi ,0 2, ,5-0,1 % 58,4 % 43,1 44,0 15,4 130,3 Taivalkoski ,7 2, ,1 14,6 % 82,2 % 84,8 % 49,5 48,4 138,9 Säkylä ,7 1, ,0 1,1 % 65,1 % 62,6 % 32,8 40,3 9,5 70,4 Isokyrö ,6 1, ,7 4,5 % 87,0 % 23,8 % 43,8 50,4 18,1 117,0 Ristiina ,1 1, ,7-0,1 % 60,7 % 26,1 % 43,2 48,2 14,3 152,6 Äetsä ,2 1, ,4 26,7 % 66,6 % 44,5 % 37,9 43,4 9,5 112,8 Masku ,7 1,0 9 67,8 0,0 % 49,3 61,2 16,1 122,7 Posio ,0 3, ,2 85,1 % 40,1 % 46,6 41,2 8,4 136,7 Parikkala ,4 1, ,3 58,1 % 52,7 58,8 Savitaipale ,7 1, ,4 81,0 % 38,3 42,8 17,0 109,7 Pälkäne ,3 1, ,8 0,0 % 63,6 % 49,1 % 48,2 55,1 15,1 125,4 Lappajärvi ,3 1, ,5 64,3 % 28,5 29,2 15,8 134,5 Padasjoki ,2 1, ,7-7,2 % 44,7 50,8 18,0 181,8 Rautalampi ,8 1, ,2 18,2 % 68,5 % 19,7 % 47,2 49,6 12,0 184,7 Simo ,1 1, ,0 50,4 % 39,9 39,0 7,5 62,3 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

31 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 4/5 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Veteli ,1 0,9 8 62,7 95,4 % 100,0 % 43,0 45,3 Punkalaidun ,6 1, ,2 89,2 % 70,3 % 57,3 65,1 18,5 213,5 Vihanti ,1 1, ,5 92,4 % 90,3 % 60,7 62,1 12,6 78,8 Reisjärvi ,3 1, ,7 82,5 % 63,4 % 35,1 36,0 12,3 121,3 Uurainen ,6 0,4 8 24,6 95,6 % 42,7 % 57,9 % 54,7 57,6 18,3 232,0 Kortesjärvi ,3 0,4 8 32,9 98,3 % 36,6 42,1 10,1 153,5 Vehmaa ,0 0, ,2 29,1 36,1 12,0 67,3 Luopioinen ,1 0, ,3 66,0 % 38,9 44,2 23,9 170,7 Honkajoki ,9 0, ,9 85,0 % 40,3 46,1 21,9 454,0 Kunnat < asukasta yhteensä: ,4 % 67,5 % 65,6 % 45,0 49,5 14,8 134,1 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön HUS 302,8 56, ,7-1,3 % 72,5 % 65,0 83,0 37,9 259,0 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 0,0 0, ,0 0,0 % 30,3 385,6 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 37,4 6, ,0 100,0 % 81,3 92,3 37,7 178,1 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 106,4 19, ,7 1,5 % 71,7 % 72,8 83,2 33,4 319,8 Kangasalan seudun terveyskesku 2,9 0,5 8 39,6 100,1 % 88,4 % 34,1 39,0 28,2 289,6 Raahen seudun terveydenhuollon 11,2 2, ,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 79,5 81,5 Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 11,1 2, ,7-1,4 % 98,5 % 100,0 % 75,5 86,9 16,9 300,8 Hämeenlinnan seudun ammattiop 11,9 2,2 12 0,0 66,8 % Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 14,3 2, ,1 99,6 % 42,6 44,8 17,6 88,6 Länsi-Uudenmaan ammattikoulut 12,7 2, ,5 0,0 % 100,0 % 35,2 42,3 16,0 80,5 Pirkanmaan ammatillisen koulutu 13,9 2, ,4 97,5 % 100,0 % 41,0 46,9 20,8 80,4 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh 56,3 9, ,1 88,3 % 82,9 % 40,7 41,6 12,4 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 4,7 0, ,3 100,0 % 94,4 % 28,9 33,0 8,8 68,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 59,9 11, ,3-0,5 % 100,0 % 42,2 47,9 18,0 79,0 Varsinais-Suomen maaseutuopp 8,7 0,7 14 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltako 0,7 0,1 1 8,3 0,0 % 100,0 % 47,5 49,9 15,1 260,2 Savonlinnan kuntakonserni/kiin.p 0,4 0,0 1 2,8 0,0 % 37,0 39,0 264,3 Savonlinnan kuntakonserni/ Mus 0,6 0,1 1 9,9 100,0 % 31,4 33,1 19,2 101,0 Savonlinnan kuntakonserni/opisk 0,0 0,0 0 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuok 0,0 0,0 0 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-sa 2,1 0,4 8 48,3-72,6 % 100,0 % 22,6 23,8 12,9 42,4 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

32 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 5/5 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Savonlinnan kuntakonserni/perus 3,9 0,7 3 52,0 0,0 % 100,0 % 39,6 41,7 23,2 251,8 Kuntayhtymät yhteensä: ,2 % 91,0 % 80,1 % 57,8 68,9 28,8 221,1 Raportti yhteensä: ,2 % 57,2 % 89,5 % 41,0 47,6 18,7 142,2 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

33 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 129 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,3 211, ,1 3,8 % 36,8 % 99,2 % 51,9 64,5 13,9 Espoo ,0 0,0 Tampere ,0 0,0 Vantaa ,5 0,5 8 22,6 0,0 % 100,0 % 58,3 68,5 7,0 362,3 Turku ,4 2, ,2 0,0 % 3,0 % 100,0 % 58,8 71,3 2,9 361,5 Oulu ,6 0,5 4 25,2 0,0 % 100,0 % 53,1 54,2 5,6 Lahti ,0 0,0 Kuopio ,0 0,0 Jyväskylä ,9 19, ,6-3,2 % 37,6 % 88,2 % 51,9 54,4 Pori ,6 0,3 2 20,1-8,8 % 1,0 % 100,0 % 40,5 48,5 3,7 378,1 Vaasa ,5 0,2 7 13,0 0,0 % 71,0 % 53,7 60,8 5,3 340,5 Kotka ,2 0,2 1 7,8-98,7 % 100,0 % 79,1 93,0 10,8 1141,0 Joensuu ,9 0,2 3 9,4-51,2 % 100,0 % 47,6 48,5 253,0 Hyvinkää ,3 0,0 2 3,4 0,0 % 36,8 41,2 3,1 536,3 Rauma ,0 0,0 4,6 426,0 Kajaani ,0 0,0 Rovaniemi ,0 2, ,5 100,0 % 58,9 52,9 22,5 228,4 Kokkola ,8 0, ,0 2,3 % 60,3 % 76,4 86,6 Järvenpää ,4 0,1 2 3,0 0,0 % 0,4 % 100,0 % 69,0 77,2 7,3 333,3 Lohja ,4 0, ,2-8,2 % 3,1 % 65,8 % 60,8 71,5 4,7 474,6 Mikkeli ,8 0,2 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 52,2 57,5 10,7 292,9 Nurmijärvi ,2 0,2 2 9,6 0,0 % 100,0 % 63,5 71,0 5,4 397,1 Jyväskylän mlk ,0 0,0 Tuusula ,4 0,1 3 2,7 44,5 % 81,6 96,0 3,0 337,0 Seinäjoki ,0 0,0 Kunnat > asukasta yhteensä: ,7 % 29,2 % 98,2 % 52,1 63,6 13,6 371,2 Kunnat asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi ,7 0, ,2 71,8 % 4,5 % 26,9 % 57,6 71,5 10,7 120,5 Savonlinna ,6 0,1 3 4,4-29,7 % 0,7 % 20,0 % 70,5 73,7 4,7 293,1 Riihimäki ,0 0,2 3 10,2 0,0 % 1,2 % 100,0 % 51,3 57,3 5,0 357,8 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A

34 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 129 kuntaa Sivu 2/5 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi ,0 0,0 Salo ,2 1, ,2-51,7 % 8,2 % 100,0 % 53,1 62,4 9,9 338,5 Varkaus ,2 0,2 3 12,4-27,2 % 100,0 % 52,3 54,7 6,5 225,2 Iisalmi ,0 0,0 Heinola ,0 0,0 Ylöjärvi ,6 0,1 3 4,6-15,2 % 1,4 % 88,2 % 57,4 64,6 4,2 195,9 Pietarsaari ,0 0,0 Siilinjärvi ,0 0,0 Kaarina ,9 0,1 8 6,2 2,1 % 61,0 % 64,0 77,5 17,3 263,6 Forssa ,4 0,6 7 41,2 0,2 % 6,5 % 100,0 % 43,6 48,7 2,2 281,6 Kuusamo ,4 0, ,0 0,0 % 4,7 % 100,0 % 57,9 52,0 10,4 183,4 Anjalankoski ,0 0,0 Uusikaupunki ,8 0, ,7 0,0 % 2,7 % 16,0 % 48,6 58,8 7,7 253,6 Sipoo ,5 0,1 2 5,2 1,5 % 100,0 % 48,5 57,0 Laukaa ,0 0,2 4 8,8-0,5 % 1,9 % 100,0 % 57,2 59,9 14,0 375,4 Lieksa ,7 0,1 5 11,4 0,0 % 86,3 % 31,7 31,1 6,6 68,2 Lempäälä ,6 0,1 2 5,3-1,2 % 1,2 % 56,7 63,9 Kauhajoki ,4 0,1 1 5,7 1,6 % 100,0 % 41,4 46,6 Orimattila ,0 0,0 Äänekoski ,2 0,3 7 18,3-3,3 % 4,4 % 33,9 % 58,5 61,3 8,5 234,4 Lieto ,5 0,1 4 6,5 0,1 % 1,2 % 100,0 % 36,4 44,1 37,4 235,6 Pieksämäki ,0 0,0 Valkeala ,6 0,1 3 7,3 71,4 79,9 4,0 933,4 Nivala ,0 0,0 Kurikka ,1 0,0 2 1,2 0,3 % 100,0 % 51,5 58,0 7,8 1028,3 Kitee ,0 0,0 3 Saarijärvi ,8 1, ,0 0,5 % 49,0 % 44,5 46,6 4,8 347,7 Kiuruvesi ,6 0,1 9 9,3-6,1 % 4,1 % 65,6 % 32,6 33,3 19,2 73,1 Pudasjärvi ,7 0,1 5 7,6 0,0 % 2,1 % 69,6 % 50,7 49,7 10,4 526,3 Kiiminki ,3 0,2 5 6,6 37,1 % 75,9 77,5 7,4 318,0 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Veden l/m³ ,7 % 3,1 % 69,2 % 50,3 54,9 7,9 291,0 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk R014A