Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000

2

3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 2 Tavoitteet 2 Käyttöohjeet 2 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 2 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 3 Kulutustilaston luotettavuus 4 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 4 Sääolosuhteiden huomioon otto 4 Uudet lämmitystarvelukualueet 5 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 6 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 6 Eri rakennustyypit 7 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset 7 Suurimmat kaupungit 7 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 8 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 9 8 YHTEENVETO 9 TAULUKKOLIITE (53 sivua) 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Kulutus rakennustyypeittäin 4 Ominaiskulutusten kehitys Palvelu (julkiset) rakennukset 5 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 6 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa 7 Yleistietoja kulutuksista Palvelu(julkiset) rakennukset 8 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 9 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Palvelu(julkiset) rakennukset 10 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 11 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 12 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 13 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset suuruusjärjestyksessä 15 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 16 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 17 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset Yksityiskohtaisia tietoja kuntien ja kuntayhtymien kulutuksista voi pyytää Kuntaliitosta.

4 2 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

5 3 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 1999 vuoteen 2000 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2000 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % (mk) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) ,0 2 Sähkölämpö (MWh) ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,21 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu (MWh) Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ Vuoden 2000 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista vain Porvoosta ja Kokolasta. Yli asukkaan kuntia on 31 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,50 miljoonaa asukasta. Kulutustilastoinnin kattavuus asukasluvulla mitattuna on säilynyt korkeana (97 %) yli asukkaan kunnissa. Kattavuus on viime vuosina laskenut alle asukkaan kunnissa. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Vuoden 2000 osalta kulutustilaston antoi 137 kuntaa, kun i vuoden 1999 osalta kuntia oli 131.

6 4 Kulutustilaston luotettavuus Rakennuskuutioissa mitaten kulutustilastossa on nyt enemmän rakennuskuutioita kuin vuonna Vuoden 1999 kulutustilastossa oli 82 milj. m 3, kun niitä vuonna 2000 oli 88 milj. m 3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen n. 24 % ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 69 %. Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 15 % ja alle asukkaan kuntien osuus 8 %. Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 7 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on ehkä luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Sääolosuhteiden huomioon otto Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2000 kulutustilaston toimitti sähköpostin kautta Excel-taulukkona noin kuntaa tai kuntayhtymää. Osaa Exceltaulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu juuri Excel 5.0-muodossa vaan jossakin muussa Excel-versiossa. Tavoitteena on myös tulevina vuosina käyttää Excel-taulukkoa kulutustietojen siirrossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normali-

7 5 sointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Uudet lämmitystarvelukualueet Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi siis tehdään kahteen suuntaan: toisaalta normaalivuodelle ja toisaalta Jyväskylään. Kuntaliitto on nyt kolmannen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Joidenkin kuntien sijaintia näillä 16 lämmitystarvelukualueella on siis tarkistettu. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Uutta lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Edellä mainitussa kaavassa ei ole huomioitu kunkin lämmitystarvelukualueen (16 kpl) sisäistä tekijää eli Motivan (A3-kokoisessa paperissa) mainittua kerrointa k1. KTM on tukenut uuden tilasto-ohjelmiston tekoa, jossa Kuntaliittoon saatu laaja kulutustilastoaineisto käsitellään ja raportoidaan. Uudessa tilastoinnissa on luovuttu pitkälle kaupungit / muut kunnat -jaottelusta ja menty kuntakokoluokitukseen: yli asukkaan kunnat, asukkaan kunnat ja alle asukkaan kunnat. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

8 6 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa yli 50 miljoonaa markkaa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä miljoonaa markkaa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000:ta hiilidioksiditonnia. Sähkön säästön osalta päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan noin kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,5 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 88 %, kevyellä polttoöljyllä 9 % ja sähkölämmöllä 1,5 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli alle prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten palvelurakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 71,1 milj. m 3 ja asuinrakennuksia 16,9 milj. m 3. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna ,8 kwh/m 3 ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 37 % korkeampi eli 65,8 kwh/m 3. Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,5 kwh/m 3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 27 %. Syynä on sekä hyvin lämpimän vuoden normalisointi normaalivuodelle että kaikkien paikkakuntien normalisointi Jyväskylään. Johtuen siitä, että monella alueella oli vuosi 2000 jopa yli 20 % normaalia lämpimämpi, tuo näin suuren eron normalisointi epävarmuutta. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Vaasassa ko. vuosi oli n. 20 % normaalia lämpimämpi. Jos vuosi on yli 10 % normaalia lämpimämpi, voi normalisoinnin tuloksen tarkkuus olla ehkä +/ 2 3 % ottaen varsinkin vielä huomioon normalisoinnin Jyväskylään. Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungit-ryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus näytti nyt nousseen

9 kaupunkien osalta vuodesta 1999 vuoteen ,9 %. Ominaiskulutus nousi 50,6:een kwh/m 3. Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 16,3 kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa 10,7 kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 141 litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 392 litraa/m 3. 7 Eri rakennustyypit Julkisia rakennuksia oli kulutustilastossa yhteensä ja asuinrakennuksia runsas Julkiset rakennukset/asuinrakennukset Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa. Siinä normalisoitu lämmön ominaiskulutus nousi 3,4 %, sähkön ominaiskulutus laski 1,5 % ja veden ominaiskulutus laski 4,8 %. Vuonna 2000 sähkön ominaiskulutus oli 15,2 kwh/m 3 ja veden ominaiskulutus oli 158 litraa/m 3. On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten palvelurakennusten (= julkisten rakennusten) lämmön ominaiskulutus nousi vuodesta ,8 % ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus nousi 4,3 %. Merkittävää on erityisesti peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutuksen nousu 3,4 %:lla. Hoitoalan rakennukset on myös varsin suuri ryhmä, ja siinä lämmön ominaiskulutuksen nousu oli 1,4 %. Sähkön ominaiskulutus laski erityisesti kokoontumisrakennuksissa, 4,0 %. Niissä ominaiskulutus oli 19,1 kwh/m 3. Asuinrakennuksissa sähkön ominaiskulutus laski 3,3 %. Veden ominaiskulutus laski lähes kaikissa rakennustyypeissä, erityisesti kouluissa ja kokoontumisrakennuksissa. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa palvelurakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisten rakennusissa rakennuksissa. Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 13,8 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen 3,5 %. Lukua on kuitenkin syytä pitää epävarmana johtuen suuresta normalisointimäärästä toisaalta normaalivuodelle ja Jyväskylään. Voidaan ehkä korkeintaan sanoa, että Helsingissä lämmön ominaiskulutus nousi hieman.

10 8 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET Espoossa lämmön ominaiskulutus laski yhden prosentin. Tampereella lämmön ominaiskulutus nousi yli 10 %. Vantaalla lämmön ominaiskulutus pysyi lähes entisellään ollen kuitenkin selvästi korkeampaa tasoa kuin muissa suurissa kaupungeissa (61 kwh/m 3 ). Turussa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes entisellään. Oulussa lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen jopa 15 % julkisten rakennusten osalta. Muutos tuntuu epäluotettavan suurelta. Lahdessa lämmön ominaiskulutus nousi 11 %. Lahdessa tilastosta on poistettu rakennuksia, jotka eivät ole teknisen viraston hallinnassa vaan jonkun kaupungin yhtiön hallinnassa kuten muun muassa Lahden suurhalli, jossa on paljon kuutioita ja pieni ominaislämmönkulutus. Sibeliustalo on lisätty teatteri- ja konserttirakennuksiin. Rakennus- ja laitekanta vanhenee ja investointi- ja kunnossapitomäärärahat ovat pienentyneet. Kuopiossa on edelleen ainakin kaupunkien pienin lämmön ominaiskulutus, 34,1 kwh/m 3. Ominaiskulutus on nyt hieman noussut. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutus on harvinaisen tasaisesti noussut ainakin vuodesta Tosin varsin vähän vuodessa (katso taulukkoliitteen kaaviot). Porissa lämmön ominaiskulutus näytti julkisissa rakennuksissa nousseen 2,7 %. Lappeenrannassa ominaiskulutus hieman laski. Vaasassa lämmön ominaiskulutus laski 3 %. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteen taulukossa. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain vuosi 1999 ja Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineisto vuosilta 1999 ja Varsin merkittävää on, että sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttää taittuneen vuosina Nyt sähkön ominaiskulutus on laskussa, kun se erittäin pitkään on ollut nousussa. Sähkön ominaiskulutus laski vuoden 2000 aineistossa verrattuna vuoden 1999 aineistoon 1,5 %:lla. Kuten taulukkoliitteestä nähdään, on erityisesti asukkaan kunnissa sähkön ominaiskulutus laskenut (5,6 %). Sen sijaan yli asukkaan kunnissa sähkön ominaiskulutus on säilynyt ennallaan. Ehkä tässä kohdin näkyy se, että kasvukeskuksissa sähköä käytetään enemmän ja ehkä muuttotappiokunnissa sähkön käyttö vähenee. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutusluvut (kwh/m 3 ) ovat suhteellisen luotettavia, kun sen sijaan asuinrakennusten osalta ominaisku-

11 lutukset vaihtelevat erittäin paljon. Asuinrakennusten osalta vaihtelu johtuu myös pitkälti siitä, mitä asuinrakennusten sähkön kulutukseen on luettu. 9 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Veden ominaiskulutuksissa on yleensä ollut laskeva suunta, tällä kertaa lähes 5 % julkisten rakennusten osalta. Julkisissa rakennuksissa on nyt vedenkulutus keskimäärin 141 litraa/m 3 vuodessa. Asuinrakennusten osalta ovat myös vedenkulutustiedot huomattavasti epävarmemmalla pohjalla kuin julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennuksissa näyttäisi myös veden ominaiskulutus litraa/m 3 laskeneen. Ominaiskulutus oli vuonna 2000 vajaa 400 litraa/m 3. 8 YHTEENVETO Vuoden 2000 lämmön ominaiskulutukset ovat huonosti verrattavissa edellisten vuosien ominaiskulutuksiin. Vuosi 2000 oli poikkeuksellisen (noin 20 % alle normaalin) lämmin ja kun lämmön ominaiskulutuksia pyritään vertailemaan ne toisaalta normalisoidaan sekä normaalivuodelle (usein 18 %:n korjaus) ja lisäksi Jyväskylään (riippuen maantieteellisestä sijainnista +/ %:n korjaus). Lämmitystarveluku normalisoi vuodet vain lämpötilan osalta. Tuulisuuden tai kosteusolosuhteiden vaihtelua ei huomioida. Yli asukkaan kunnat seuraavat lämmön, sähkön ja veden kulutusta varsin järjestelmällisesti ja tilasto on siltä osin lähes 100 %:inen asukkaan kunnissakin kulutusseurannan kattavuus on yli puolet. Sen sijaan alle asukkaan kunnista kulutusseurannan piirissä on vain joka neljäs. Vastoin odotuksia julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi olevan kasvusuunnassa. Energiansäästösopimusten piirissä on nyt yli puolet kuntien rakennuksista. Monessa kunnassa on kuitenkin kosteus- ja homevaurioiden tähden ja niiden ehkäisemiseksi lisätty koulujen ja muiden rakennusten ilmastointia iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä näkynee lämmön ominaiskulutuksen nousussa. Toisaalta on varsin merkittävää, että sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttää taittuneen. Yhteen laskien lämmön ja sähkön ominaiskulutus näyttää nousua olleen vuodesta 1998 vuoteen 2000 vain prosentin verran. Nyt lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on 64 kwh/m 3.

12 On havaittavissa, että lämmön ja sähkön kulutustilastointi on kunnissa, varsinkin pienimmissä kunnissa selvästi heikentynyt. Syynä lienee muun muassa henkilöstön vähentyminen kiinteistönpidon tehtävissä. Toinen tärkeä syy voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei ehkä aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä tai käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä. 10

13 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 26,0 % 68,7 % kpl 96,9 % 53,0 % 24,9 % 67,3 % kpl 100,0 % 90,0 % Kattavuus yhteensä % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,7 % 67,3 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vuosi R001

14 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2000 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (7.11%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.78%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.36%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.78%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.23%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.95%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.44%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.22%) Rakennuskanta 61,1 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (4.27%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.10%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.67%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.16%) 1. ASUINRAKENNUKSET (9.57%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (14.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.18%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.30%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (16.45%) Rakennuskanta 13,1 miljoonaa m³ R009

15 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2000 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (9.98%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.35%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.18%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.07%) 1. ASUINRAKENNUKSET (13.17%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (16.50%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (42.11%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.26%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.40%) Rakennuskanta 7,4 miljoonaa m³ Kuntayhtymät 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.77%) 6. VARASTORAKENNUKSET 9. (lämmi MUUT (0.14%) (0.25%) 1. ASUINRAKENNUKSET (2.86%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (38.06%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (56.40%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.34%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (1.18%) Rakennuskanta 6,5 miljoonaa m³ R009

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2000 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (7.11%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.78%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.36%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.78%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.23%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.95%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.44%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.22%) Rakennuskanta 88,1 miljoonaa m³ R009

17 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 154 kuntaa vuodelta 2000 Sivu 1/2 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000mk Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET ,3 % ,9-5,2 % 65,8 4,2 % ,7-3,3 % ,5-6,0 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone ,8 % ,4-5,1 % 65,8 4,2 % ,6-4,8 % ,0-5,1 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma ,3 % ,3-5,8 % 67,2 2,9 % ,0 7,7 % ,3-9,1 % 13. Asuntolarakennukset ,8 % ,6-3,8 % 63,7 6,6 % ,7 13,2 % ,3-5,8 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSE ,9 % ,8-8,5 % 69,5 1,4 % ,0 4,6 % ,7 0,6 % 21. Terveydenhoitorakennuks ,2 % ,4-9,7 % 71,6-0,2 % ,6 3,6 % ,4 0,5 % 22. Huoltolaitosrakennukset ,3 % ,5-9,4 % 67,1-0,1 % ,8-0,8 % ,4 0,9 % 23. Lasten päiväkodit ,2 % ,7-5,5 % 67,2 5,4 % ,8 8,3 % ,6-0,2 % 24. Muut ,8 % ,7-4,7 % 67,3 5,7 % ,6 51,7 % ,6 23,5 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORA ,4 % ,6-8,9 % 44,2 1,0 % ,2-4,7 % ,4-3,9 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUK ,9 % ,7-7,2 % 39,1 2,9 % ,1-4,0 % ,9-6,8 % 41. Teatteri- ja konserttirakenn 51 98,0 % ,5-7,8 % 32,8 2,3 % ,3 8,0 % ,7 1,3 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytte ,4 % ,4-9,3 % 37,1 0,6 % ,6-1,7 % ,9-4,2 % 43. Seura-, kerho- yms. rakenn ,6 % ,1-11,4 % 44,6-0,9 % ,5 3,9 % ,2-9,6 % 44. Jäähallit 40 97,8 % ,5-6,4 % 19,7 3,3 % ,2-5,9 % ,4 2,1 % 45. Uimahallit ,0 % ,9-7,3 % 86,9 2,1 % ,6 0,8 % ,1-6,6 % 46. Muut ,7 % ,1-7,1 % 28,0 3,8 % ,3-9,6 % ,1 26,9 % 5. OPETUSRAKENNUKSET ,2 % ,3-6,2 % 45,5 3,4 % ,9-1,5 % ,1-11,7 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. ra ,5 % ,2-7,2 % 46,0 3,2 % ,1 2,6 % ,6-6,4 % 52. Ammatilliset oppilaitokse ,0 % ,4-3,2 % 44,7 4,6 % ,5-17,4 % ,5-23,5 % 53. Muut ,6 % ,4 4,0 % 42,8 11,7 % ,5 55,2 % ,6 17,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET ( 88 97,2 % ,9-1,7 % 48,7 9,9 % ,8-9,8 % ,2 6,9 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSE ,9 % ,5-11,2 % 28,4-0,7 % ,8-5,2 % ,7-24,8 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 93 96,6 % ,6-3,1 % 26,5 7,3 % ,4 5,8 % ,3 9,0 % 9. MUUT ,7 % ,1-8,1 % 42,5 1,3 % ,1-0,4 % ,2 2,1 % R018

18 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 154 kuntaa vuodelta 2000 Sivu 2/2 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000mk Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 100. YHTEENSÄ ,9 % ,9-6,4 % 51,2 3,4 % ,2-1,5 % ,9-4,8 % R018

19 Ominaiskulutuksien kehitys - Palvelurakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 48 Lämmön ominaiskulutus 47,8 Ominaiskulutus ,2 46,2 47,0 46, ,4 45, Sähkön ominaiskulutus 16,3 16,4 16,3 16 Ominaiskulutus ,3 14,8 14,8 15, Lämmön ja sähkön ominaiskulutus Ominaiskulutus ,5 61,1 60,7 63,3 62,9 64, , R101B

20 Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 Ominaiskulutus ,9 64,5 64,4 65, , ,1 12 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,2 11,6 11,0 10,7 Ominaiskulutus ,3 9, Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 75,8 75,6 76,8 76,4 Ominaiskulutus ,6 74, , R101A

21 Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Palvelurakennukset Ominaiskulutus ,9 61,0 61,4 57,9 55,3 55,6 56,0 53,7 53,2 50,7 51,4 49,4 47,5 47,2 43,8 44,0 45,5 45,6 44,9 43,0 43,6 44,0 42,9 38,4 39,5 36,6 35, Helsinki Espoo Tampere Vantaa 60 58,0 56,9 Ominaiskulutus ,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 52,3 52,2 51,1 52,0 49,7 49,3 49,5 47,5 48,0 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34, Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus ,2 58,7 57,8 56,7 53,2 52,3 52,2 50,8 49,2 49,7 47,5 47,5 47,8 46,7 46,1 46,7 44,8 44,9 43,9 43,6 37,5 36,3 36,6 35,3 33,1 33,7 32,7 31, Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B

22 Yleistietoja kulutuksista Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 1/6 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,1 152, ,7 2,5 % 45,7 % 96,7 % 31,7 45,6 19,1 Espoo ,5 35, ,0-4,8 % 94,0 % 37,0 53,2 16,8 164,2 Tampere ,5 40, ,7 0,7 % 100,0 % 31,5 39,5 13,7 137,5 Vantaa ,6 29, ,3 7,0 % 80,2 % 100,0 % 44,5 61,4 16,1 Turku ,1 44, ,6-0,0 % 85,3 % 98,7 % 37,4 52,0 16,2 154,8 Oulu ,9 19, ,8 15,7 % 58,3 % 91,9 % 37,0 40,7 15,9 140,7 Lahti ,2 20, ,0-6,9 % 100,0 % 45,5 56,9 Kuopio ,5 20, ,0 0,0 % 86,0 % 96,1 % 29,4 34,1 13,2 108,2 Jyväskylä ,9 18, ,7 2,8 % 55,3 % 93,6 % 32,6 37,5 16,7 Pori ,4 16, ,2 7,3 % 63,6 % 100,0 % 38,8 52,2 10,7 136,6 Lappeenranta ,5 14, ,9-0,5 % 87,2 % 48,1 58,7 18,8 142,8 Vaasa ,6 16, ,0-1,0 % 95,9 % 34,6 43,6 14,6 122,0 Kotka ,7 15, ,5-6,1 % 95,5 % 33,7 46,5 12,9 162,3 Joensuu ,8 12, ,8 4,6 % 73,7 % 100,0 % 37,4 41,8 12,1 123,6 Hämeenlinna ,5 16, ,7 6,2 % 94,1 % 95,4 % 35,0 43,8 18,6 130,2 Hyvinkää ,5 9, ,0 0,0 % 96,7 % 82,7 % 35,2 44,0 13,5 115,9 Rauma ,1 7, ,7 16,8 % 62,1 % 73,7 % 30,8 42,8 16,4 Kajaani ,0 10, ,1-1,2 % 76,3 % 92,7 % 33,8 35,5 15,2 106,9 Rovaniemi ,8 7, ,5-3,1 % 81,6 % 100,0 % 37,9 34,9 14,3 Järvenpää ,6 4, ,0-16,7 % 50,4 % 100,0 % 46,7 58,5 17,3 233,3 Lohja ,0 5, ,3 2,3 % 75,9 % 79,8 % 33,9 46,8 15,1 136,0 Mikkeli ,7 6, ,8 10,1 % 56,4 % 96,9 % 39,9 48,7 16,1 Kouvola ,2 7, ,2-0,1 % 77,9 % 98,6 % 34,3 42,9 14,5 126,9 Nurmijärvi ,1 4, ,2-2,6 % 71,0 % 85,8 % 40,4 50,6 13,1 144,2 Jyväskylän mlk ,3 3, ,1-7,0 % 83,3 % 36,1 41,5 13,8 133,3 Imatra ,4 10, ,0 74,7 % 52,6 % 40,9 49,9 19,6 110,5 Tuusula ,4 5, ,6 19,0 % 49,7 % 38,8 53,5 15,4 133,7 Kerava ,0 3, ,1 0,5 % 100,0 % 31,3 43,2 15,5 133,5 Seinäjoki ,7 5, ,3 0,1 % 95,9 % 31,3 39,3 15,1 105,2 Kunnat > asukasta yhteensä: ,6 % 58,9 % 94,5 % 35,0 46,1 16,4 137,7 Kunnat asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk R014B

23 Yleistietoja kulutuksista Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 2/6 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi ,6 3, ,4-3,1 % 82,1 % 58,1 % 25,0 35,9 8,9 85,6 Savonlinna ,3 5, ,6 24,6 % 76,5 % 82,0 % 35,3 40,9 12,1 133,6 Riihimäki ,0 5, ,0 1,4 % 83,6 % 42,1 52,7 13,2 142,9 Kemi ,9 7, ,1 2,8 % 70,4 % 92,0 % 36,8 38,6 11,9 133,8 Salo ,6 5, ,0 3,5 % 53,2 % 66,8 % 32,1 44,2 16,1 147,6 Varkaus ,1 5, ,3 0,7 % 67,7 % 82,8 % 34,0 39,3 15,1 115,8 Iisalmi ,5 5, ,9-3,4 % 54,1 % 100,0 % 45,0 50,3 17,3 121,3 Raisio ,1 4, ,1 7,4 % 81,8 % 94,8 % 33,3 46,3 18,1 162,7 Heinola ,3 4, ,4-5,7 % 79,2 % 40,9 51,2 20,0 148,6 Kuusankoski ,9 4, ,9 0,0 % 64,8 % 95,9 % 33,5 41,9 19,0 Hollola ,7 3, ,3-0,7 % 63,4 % 35,4 44,3 18,5 139,7 Pietarsaari ,8 4, ,6 1,2 % 47,4 % 87,4 % 37,0 46,5 12,5 125,6 Siilinjärvi ,3 2, ,3-0,3 % 65,0 % 66,7 % 36,3 42,0 15,9 109,4 Kaarina ,7 3, ,6 87,5 % 45,5 63,3 164,9 Forssa ,7 5, ,4-6,0 % 102,4 % 97,7 % 29,0 36,3 19,0 121,0 Kuusamo ,1 5, ,5 9,3 % 67,3 % 100,0 % 41,2 37,9 15,1 151,7 Anjalankoski ,4 4, ,8 0,2 % 95,5 % 44,4 % 48,2 60,3 Uusikaupunki ,0 2, ,4 0,0 % 41,6 % 81,9 % 30,6 42,5 16,2 158,7 Laukaa ,5 3, ,0-0,7 % 57,0 % 49,1 % 44,1 50,8 13,6 143,2 Lieksa ,9 5, ,5-0,0 % 84,1 % 67,7 % 47,2 49,6 16,0 151,1 Lempäälä ,1 2, ,7-2,0 % 51,0 % 78,2 % 39,6 49,7 13,8 Kauhajoki ,1 2, ,4-1,7 % 100,0 % 39,7 49,9 Orimattila ,0 2, ,8 11,8 % 66,6 % 80,6 % 30,5 38,1 13,1 102,7 Lieto ,5 2, ,0-0,9 % 795,8 % 59,0 % 44,7 62,2 15,0 Pieksämäki ,4 2, ,8 3,7 % 76,0 % 94,3 % 33,7 39,0 11,9 102,5 Kankaanpää ,6 3, ,0 0,0 % 77,0 % 64,0 % 41,8 52,5 14,9 152,8 Naantali ,2 3, ,0 94,9 % 100,0 % 36,4 50,6 15,6 122,1 Keuruu ,2 2, ,9 7,3 % 63,8 % 67,7 % 41,4 47,7 8,2 115,1 Parainen ,5 2, ,0 0,0 % 72,1 % 66,3 % 35,8 49,7 13,1 95,2 Leppävirta ,9 3, ,8 10,5 % 76,4 % 37,8 43,8 18,5 198,4 Joutseno ,5 2, ,8 0,0 % 74,8 % 62,5 % 47,8 58,4 14,6 154,6 Nivala ,2 2, ,0-4,7 % 58,5 % 44,8 49,3 26,7 139,5 Kemijärvi ,0 5, ,0-5,0 % 66,1 % 83,5 % 45,3 41,7 140,6 Kitee ,1 2, ,2-5,4 % 56,4 % 72,7 % 46,6 52,1 13,9 138,3 Saarijärvi ,1 2, ,7 0,0 % 72,7 % 82,9 % 45,6 52,5 17,4 187,0 Kiuruvesi ,4 3, ,8 8,1 % 95,9 % 87,4 % 50,0 55,0 19,4 162,5 R014B Veden l/m³ l/as/vrk

24 Yleistietoja kulutuksista Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 3/6 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Pudasjärvi ,2 4, ,2-2,5 % 83,5 % 61,5 % 46,4 48,7 13,7 177,7 Alavus ,8 1, ,0 52,1 % 69,3 % 31,9 36,9 13,3 101,4 Kiiminki ,0 2, ,0 9,8 % 82,4 % 41,3 45,5 8,3 134,6 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Kunnan nimi mk Veden l/m³ ,4 % 63,2 % 78,8 % 38,4 45,8 15,0 136,6 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Paimio ,5 1, ,3 3,0 % 64,9 % 79,5 % 34,5 47,9 13,6 155,4 Eura ,9 2, ,7 5,0 % 78,2 % 86,4 % 48,7 65,4 Kalajoki ,3 2, ,2 0,4 % 42,1 % 71,5 % 32,1 35,3 23,0 134,0 Kauniainen ,3 3, ,3 0,0 % 78,4 % 100,0 % 59,1 81,4 23,3 208,6 Kristiinankaupunki ,8 0, ,5-78,7 % 47,4 59,7 8,1 142,1 Haapavesi ,2 2, ,7 12,3 % 72,3 % 37,7 41,5 10,2 121,6 Harjavalta ,1 1, ,2-12,9 % 73,7 % 64,2 % 33,0 44,3 12,0 103,8 Viitasaari ,2 2, ,5 21,7 % 82,8 % 41,9 48,5 12,8 108,9 Toijala ,7 1, ,8 61,3 % 37,7 % 40,8 51,1 15,0 150,6 Jämsänkoski ,5 2, ,5 5,6 % 59,3 % 76,9 % 59,8 68,8 17,5 248,5 Uusikaarlepyy ,5 1, ,1-3,5 % 77,7 % 77,4 97,4 11,8 140,7 Laihia ,9 1, ,3 6,1 % 54,7 % 28,4 35,7 38,2 329,8 Mänttä ,9 2, ,2-7,5 % 78,0 % 100,0 % 51,1 58,9 20,5 173,6 Pyhäselkä ,6 1, ,6 88,8 % 69,7 % 33,0 36,9 15,2 Kruunupyy ,3 1, ,7 0,0 % 84,9 % 36,2 % 42,0 52,9 10,9 130,7 Kangasniemi ,0 1, ,0 20,9 % 100,0 % 43,6 50,2 17,4 145,5 Teuva ,4 2, ,2 0,0 % 72,1 % 79,2 % 45,6 57,4 15,0 170,2 Piikkiö ,4 1, ,1 100,0 % 6,0 % 42,0 58,4 19,2 112,4 Pieksämäen mlk ,5 1, ,6 15,6 % 71,9 % 62,4 % 40,4 46,7 12,0 Tammela ,5 0,6 4 54,2 0,0 % 100,0 % 32,9 41,2 13,2 110,7 Kerimäki ,6 1, ,2-2,9 % 68,2 % 47,7 53,3 16,2 110,1 Loimaan kunta ,2 1, ,0-1,7 % 79,3 % 13,3 % 38,6 48,3 12,4 Juankoski ,8 1, ,4 0,0 % 98,6 % 68,8 76,9 14,6 151,4 R014B Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk

25 Yleistietoja kulutuksista Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 4/6 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kittilä ,7 2, ,6 0,0 % 55,3 % 77,4 % 48,3 44,5 11,6 175,9 Suolahti ,1 1, ,2 83,3 % 42,1 48,7 0,2 163,3 Urjala ,4 1, ,3 0,0 % 65,1 % 43,3 54,2 10,8 115,7 Ylitornio ,9 2, ,3 3,0 % 91,5 % 59,3 % 47,3 43,6 13,3 203,3 Jokioinen ,3 1, ,8 11,4 % 49,4 % 41,8 52,3 8,7 99,9 Tohmajärvi ,2 1, ,6 4,2 % 60,0 % 40,7 45,5 14,1 Taivalkoski ,1 1, ,7-0,1 % 82,7 % 86,5 % 45,3 47,5 19,6 147,2 Karstula ,9 2, ,6 6,6 % 52,0 % 82,2 % 56,7 65,6 218,7 Säkylä ,4 1, ,8 0,0 % 64,8 % 67,9 % 30,2 40,5 9,4 74,0 Ristiina ,7 1, ,9 0,0 % 45,8 55,9 12,7 Masku ,8 0, ,0 3,8 % 98,8 % 39,9 55,5 9,5 119,3 Viiala ,7 1, ,3-6,7 % 67,1 % 39,2 49,1 8,1 154,4 Pohja ,5 1, ,8 0,9 % 83,1 % 46,9 % 46,7 64,8 9,7 128,3 Posio ,4 3, ,2 74,1 % 58,4 % 47,4 43,6 16,2 258,6 Vähäkyrö ,1 0,7 7 42,8 100,0 % 45,6 57,4 Parikkala ,8 1, ,5-0,7 % 58,8 % 46,0 56,2 Kälviä ,9 1, ,3 1,2 % 92,8 % 34,7 38,2 15,1 91,9 Padasjoki ,2 1, ,4 75,5 % 53,2 66,6 18,3 191,0 Hauho ,9 0, ,1 47,3 59,2 12,6 Simo ,2 1, ,6 26,3 % 48,3 50,7 10,8 126,0 Toholampi ,0 1, ,9 65,5 % 59,0 % 30,2 33,2 18,4 171,0 Punkalaidun ,9 1, ,5 10,4 % 85,8 % 46,6 % 58,3 72,9 15,5 376,8 Hyrynsalmi ,0 0, ,6 0,0 % 100,0 % 48,7 51,0 211,9 Vihanti ,5 1, ,0-0,8 % 77,9 % 44,2 48,6 11,0 135,4 Vimpeli ,5 1, ,0 0,0 % 107,6 % 9,1 % 45,6 52,8 12,4 133,3 Kärsämäki ,6 0,7 5 27,9 0,0 % 32,7 % 100,0 % 68,3 75,2 12,2 271,0 Himanka ,6 0, ,6 0,0 % 82,7 % 46,0 50,6 16,3 230,0 Rusko ,5 0,6 9 45,4 99,1 % 18,6 % 40,9 56,8 17,2 119,8 Lemi ,7 0, ,1 9,9 % 40,3 49,2 16,7 127,1 Uurainen ,4 0,6 9 26,6 76,0 % 82,7 95,3 272,4 Keitele ,0 0, ,1 87,2 % 26,4 30,6 13,6 99,4 Pomarkku ,6 0, ,0 44,7 56,1 Kylmäkoski ,1 0, ,5-14,5 % 64,6 % 48,0 66,6 14,0 Kortesjärvi ,9 0, ,3 3,9 % 78,9 % 90,8 % 30,8 38,8 166,2 Vehmaa ,4 0, ,2 0,0 % 54,6 % 45,0 62,5 16,3 65,4 Rautavaara ,1 0,6 4 38,0 100,0 % 48,7 51,1 13,3 R014B Veden l/m³ l/as/vrk

26 Yleistietoja kulutuksista Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 5/6 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Luopioinen ,6 0, ,0 0,0 % 64,7 % 46,2 57,9 17,3 Korsnäs ,9 0, ,9 0,0 % 47,5 59,8 11,4 162,3 Sahalahti ,6 0,1 8 19,9 46,6 58,5 Kuivaniemi ,6 0, ,1 5,0 % 71,9 % 59,5 % 46,8 49,1 10,2 154,3 Honkajoki ,9 0, ,6 85,5 % 44,2 55,4 17,9 267,4 Multia ,1 0, ,5 0,0 % 62,0 % 22,0 % 55,4 63,8 13,1 151,0 Pulkkila ,0 0,7 5 52,6 78,1 % 91,4 % 39,2 43,2 12,6 118,1 Kannonkoski ,4 0, ,5 0,0 % 38,2 % 69,6 % 42,1 48,7 10,5 125,1 Suodenniemi ,1 0, ,4 49,1 61,6 10,1 217,7 Virtasalmi ,8 0, ,0 106,3 % 45,5 52,7 11,8 142,9 Kunnat < asukasta yhteensä: ,8 % 70,5 % 67,7 % 44,6 52,9 14,6 163,9 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsingin Yliopistollinen keskus 662,2 25, ,6 4,3 % 94,4 % 95,3 % 60,3 86,7 38,2 289,6 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 109,7 4, ,5 0,1 % 92,1 % 84,9 % 38,7 53,3 34,6 298,2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 406,3 16, ,0 100,0 % 68,5 % 58,7 73,7 29,7 341,6 Kangasalan seudun terveyskesk 12,1 0,4 7 37,2 0,0 % 100,0 % 87,5 % 31,0 38,9 25,5 295,2 Raahen seudun terveydenhuollo 56,4 2, ,1 23,3 % 84,2 % 100,0 % 82,0 90,3 Savonlinnan perusterveydenhuo 19,7 0,7 3 52,0 10,2 % 99,8 % 100,0 % 40,9 47,3 22,5 284,6 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 147,5 5, ,0 89,7 % 86,5 % 35,9 41,3 19,0 134,2 Koillis-Pohjanmaan ammatillise 31,1 1, ,2 75,5 % 100,0 % 44,2 46,3 17,0 117,1 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym 79,2 2, ,9 0,0 % 8,7 % 62,6 % 41,0 43,0 4,3 14,4 Oulun seudun ammatillisen koul 268,9 10, ,0 100,0 % 80,2 % 41,4 45,5 16,6 107,3 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay 285,4 10, ,8 1,3 % 88,2 % 87,9 % 42,1 47,1 14,6 102,5 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 23,6 0, ,0 0,0 % 102,0 % 94,6 % 30,1 37,8 9,4 Pohjois-Savon ammatillisen kou 127,7 4, ,6 64,5 % 33,9 39,3 18,8 103,5 Päijät-Hämeen koulutuskonsern 279,7 10, ,5-6,8 % 100,0 % 50,2 62,8 13,3 93,8 Seinäjoen ammattioppilaitoksen 70,6 2, ,8 30,7 % 84,9 % 33,9 42,6 14,1 132,2 Kajalakoti ky 4,6 0,2 2 10,4-2,6 % 49,3 68,0 17,2 413,5 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

27 Yleistietoja kulutuksista Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 6/6 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Seinäjoen ammatillisen korkeak 83,4 2, ,0 59,7 % 32,5 40,9 13,6 Kuntayhtymät yhteensä: ,5 % 65,4 % 84,5 % 46,9 58,7 18,3 145,8 Raportti yhteensä: ,4 % 61,1 % 88,4 % 37,5 47,8 16,3 141,5 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

28 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 1/6 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,5 192, ,3 1,7 % 36,2 % 99,0 % 50,4 69,7 13,4 Espoo ,4 0, ,0-3,7 % 52,0 % 59,3 81,9 11,2 338,5 Tampere ,5 2, ,9-3,0 % 100,0 % 44,6 54,5 6,3 289,8 Vantaa ,4 0,4 7 19,6-21,0 % 0,8 % 100,0 % 52,0 69,2 7,4 Turku ,1 2, ,2 0,0 % 3,1 % 100,0 % 53,6 71,9 2,9 366,9 Oulu ,4 0,3 7 13,1 0,0 % 0,5 % 100,0 % 69,6 75,7 7,3 366,4 Lahti ,7 17, ,6 100,0 % 42,6 52,0 3,9 Kuopio ,0 0,0 Jyväskylä ,3 20, ,0 13,8 % 37,7 % 90,1 % 53,4 60,5 5,2 Pori ,5 0, ,8 65,3 % 2,3 % 100,0 % 44,5 57,9 2,4 320,8 Lappeenranta ,0 0,0 Vaasa ,5 0,2 8 14,0 40,0 % 61,7 % 52,6 64,6 7,4 285,7 Kotka ,2 8, ,1 0,0 % 99,4 % 39,1 52,1 5,1 473,6 Joensuu ,4 0, ,2 23,3 % 1,7 % 100,0 % 60,3 66,5 4,6 414,4 Hämeenlinna ,4 2, ,0 0,0 % 7,8 % 97,5 % 52,6 64,2 6,0 416,3 Hyvinkää ,9 0,1 3 4,4-20,0 % 0,6 % 43,9 53,6 3,0 402,3 Rauma ,2 2, ,0-20,7 % 11,8 % 92,5 % 49,4 66,3 4,5 Kajaani ,0 0,0 Rovaniemi ,0 0,0 Järvenpää ,6 0,1 2 3,0 0,0 % 0,5 % 100,0 % 59,0 72,0 4,0 333,3 Lohja ,3 0, ,0-0,1 % 2,8 % 61,5 % 71,5 95,2 4,3 106,7 Mikkeli ,1 0,2 2 8,5 0,0 % 0,9 % 100,0 % 52,6 62,8 9,0 Kouvola ,6 0,6 9 41,3 0,0 % 4,9 % 97,5 % 45,0 54,9 8,8 325,7 Nurmijärvi ,8 0,2 3 11,5 0,0 % 2,6 % 93,9 % 51,5 62,8 5,9 452,2 Jyväskylän mlk ,3 0,0 2 2,7 0,0 % 100,0 % 52,6 59,6 15,3 444,4 Imatra ,0 0,0 Tuusula ,5 0,1 4 4,8 0,0 % 73,9 % 56,7 75,5 4,8 285,4 Kerava ,0 0,0 Seinäjoki ,0 0,0 Kunnat > asukasta yhteensä: ,2 % 24,1 % 98,1 % 49,6 66,5 11,3 408,4 Kunnat asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk R014A

29 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 2/6 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi ,2 0, ,2 1,4 % 5,5 % 23,3 % 64,9 89,7 5,6 249,0 Savonlinna ,0 0, ,5 13,6 % 2,0 % 33,3 % 57,0 64,8 5,4 385,6 Riihimäki ,7 0,3 5 13,0 0,0 % 100,0 % 55,6 67,8 5,7 393,1 Kemi ,0 0,0 Salo ,1 4, ,2 0,0 % 29,5 % 88,5 % 46,7 62,1 9,6 455,8 Varkaus ,7 0,3 4 17,0-0,2 % 2,3 % 100,0 % 48,8 55,5 10,6 385,1 Iisalmi ,5 5, ,6 0,0 % 46,0 % 94,6 % 51,2 56,5 4,7 473,6 Raisio ,1 0,2 7 11,9 10,2 % 2,6 % 84,1 % 55,7 74,7 35,5 421,8 Heinola ,3 0,3 5 11,1 67,4 % 82,0 100,0 9,6 242,3 Kuusankoski ,0 0,0 Hollola ,4 0, ,9-7,4 % 63,0 % 55,8 68,1 20,4 368,8 Pietarsaari ,0 0,0 Siilinjärvi ,0 0,0 Kaarina ,0 0,1 8 5,4 75,4 % 56,5 75,7 314,8 Forssa ,1 0,4 5 23,3 0,0 % 4,5 % 100,0 % 47,0 57,4 3,2 317,6 Kuusamo ,2 0, ,0-0,0 % 5,1 % 100,0 % 56,5 52,6 9,3 213,1 Anjalankoski ,0 0,0 Uusikaupunki ,5 0,3 6 19,2 0,1 % 3,0 % 44,5 59,6 7,4 307,3 Laukaa ,5 1, ,9 0,0 % 12,6 % 60,9 % 63,2 71,6 7,6 449,5 Lieksa ,7 1, ,8 1,5 % 15,8 % 48,2 % 56,4 58,8 7,3 315,4 Lempäälä ,3 0,1 2 5,4 0,0 % 1,4 % 48,8 59,7 11,5 Kauhajoki ,2 0,1 1 5,7 0,0 % 100,0 % 41,1 50,2 Orimattila ,0 0,0 Lieto ,3 0,1 5 5,8 0,0 % 24,2 % 79,2 % 62,5 83,8 13,9 Pieksämäki ,0 0,0 Kankaanpää ,0 0,0 Naantali ,5 0,1 1 5,8 2,0 % 100,0 % 46,8 62,7 9,5 281,0 Keuruu ,4 0,1 5 8,1 5,2 % 2,5 % 54,1 61,2 3,1 380,2 Parainen ,4 1, ,3 0,0 % 27,9 % 52,2 % 43,4 58,2 0,4 388,8 Leppävirta ,2 0,1 3 5,0 0,0 % 50,2 % 59,8 68,0 13,1 496,0 Joutseno ,0 0,0 Nivala ,0 0,0 Kemijärvi ,8 0,1 1 7,5-44,0 % 1,4 % 100,0 % 54,6 50,8 393,3 Kitee ,4 2, ,6 1428,4 % 34,3 % 97,3 % 57,6 63,5 6,2 408,0 Saarijärvi ,7 1, ,8 0,0 % 39,9 % 41,1 % 41,3 46,8 4,6 366,4 Kiuruvesi ,0 0,1 10 9,3 31,0 % 4,1 % 70,0 % 34,8 37,9 20,6 243,0 R014A Veden l/m³ l/as/vrk

30 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 3/6 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Pudasjärvi ,0 0,1 5 7,6 0,0 % 2,1 % 71,4 % 58,0 60,5 8,9 565,8 Alavus ,7 0,0 1 0,6 0,2 % 61,7 70,2 61,7 Kiiminki ,9 0,2 5 19,4 1,2 % 8,9 % 42,0 45,7 5,4 540,1 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Kunnan nimi mk Veden l/m³ ,6 % 10,3 % 77,6 % 50,9 60,1 7,1 411,3 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Paimio ,1 0,0 2 2,1 0,0 % 1,0 % 44,3 % 57,0 76,4 12,8 338,1 Eura ,2 0,3 7 18,3-5,9 % 7,3 % 58,1 % 49,1 63,9 Kalajoki ,2 0,1 5 4,4-10,2 % 0,8 % 69,1 % 59,0 64,1 15,9 393,2 Kauniainen ,8 0,2 2 5,2 0,0 % 1,8 % 100,0 % 100,1 133,3 2,7 519,2 Kristiinankaupunki ,0 0,0 Haapavesi ,0 0,0 Harjavalta ,7 0,0 2 2,7 0,0 % 1,3 % 57,3 74,5 7,1 440,7 Viitasaari ,2 1, ,2 490,5 % 73,7 % 48,0 54,6 3,2 432,0 Toijala ,1 1, ,3 40,1 % 44,3 % 43,4 53,0 11,2 440,1 Jämsänkoski ,0 0,0 Uusikaarlepyy ,0 0,0 Laihia ,0 0,0 Mänttä ,0 0,0 Pyhäselkä ,1 0,0 1 2,3 1,6 % 100,0 % 51,3 56,6 Kruunupyy ,0 0,0 Kangasniemi ,0 0,0 Teuva ,2 0, ,4-4,4 % 9,4 % 66,2 % 58,0 71,2 11,0 248,7 Piikkiö ,0 0,0 Pieksämäen mlk ,4 0, ,5-3,0 % 43,2 % 91,0 % 45,2 51,4 5,7 Tammela ,5 0,1 2 7,8 0,0 % 100,0 % 48,7 59,4 5,5 461,5 Kerimäki ,3 0, ,5-2,3 % 18,9 % 64,9 71,6 10,8 274,6 Loimaan kunta ,3 0,0 2 3,4-60,9 % 3,3 % 32,9 40,1 3,2 Juankoski ,3 0, ,4-0,9 % 100,0 % 62,5 68,9 11,9 256,0 R014A Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk

31 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 4/6 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kittilä ,6 0,2 8 10,3 0,0 % 4,1 % 100,0 % 58,3 54,2 4,2 233,0 Suolahti ,9 0,0 1 1,4 72,0 81,9 0,6 324,3 Urjala ,1 0, ,5 0,0 % 36,8 % 44,8 54,6 4,1 394,1 Ylitornio ,3 0,3 8 16,3 0,0 % 8,5 % 69,2 % 60,9 56,7 8,7 245,4 Jokioinen ,8 0, ,0 5,4 % 52,8 % 44,3 54,1 4,6 456,9 Tohmajärvi ,4 0,1 3 7,3 0,0 % 69,4 % 35,5 39,2 7,1 Taivalkoski ,6 0,1 4 5,1-0,2 % 3,5 % 100,0 % 74,7 77,9 7,8 219,2 Karstula ,6 0,2 7 12,8-8,6 % 6,4 % 82,3 % 56,5 64,3 289,1 Säkylä ,6 0, ,3 0,0 % 7,7 % 83,3 % 51,3 66,6 4,7 399,2 Ristiina ,7 1, ,1-0,8 % 51,7 61,7 Masku ,0 0,0 2 9,9 1002,4 % 11,8 % Viiala ,8 0, ,8-17,2 % 22,2 % 37,2 % 66,9 81,6 2,7 212,7 Pohja ,6 0, ,4 1,2 % 17,0 % 31,8 % 81,9 109,8 1,1 439,7 Posio ,2 0, ,1 10,7 % 79,3 % 50,3 46,8 4,9 168,9 Vähäkyrö ,0 0,0 Parikkala ,3 0, ,8 1,2 % 76,9 % 49,1 58,6 Kälviä ,8 0,1 9 11,6 4,5 % 11,5 % 36,8 40,0 7,2 319,8 Padasjoki ,8 0,2 3 6,7 5,4 % 80,7 98,5 7,4 1950,0 Hauho ,0 0,0 Simo ,1 0,1 3 6,4 83,7 % 53,4 55,7 2,1 228,1 Toholampi ,4 0, ,3 8,6 % 100,0 % 29,2 31,8 16,4 251,5 Punkalaidun ,9 0, ,3 0,0 % 14,2 % 58,2 71,0 4,2 333,3 Hyrynsalmi ,2 0,3 4 12,8 0,0 % 100,0 % 69,1 72,1 363,3 Vihanti ,7 0,0 2 0,9 0,0 % 62,9 % 56,6 61,5 10,1 133,3 Vimpeli ,0 0,0 3 1,0 0,0 % 1,1 % 75,8 86,2 21,0 400,0 Kärsämäki ,6 0,2 7 9,6 0,0 % 11,2 % 100,0 % 62,6 68,1 5,2 476,0 Himanka ,3 0, ,0 0,0 % 29,4 % 54,0 58,7 3,1 515,4 Rusko ,2 0,0 2 0,4 0,9 % 25,0 33,5 30,0 Lemi ,7 0,0 1 1,5 100,0 % 49,1 58,6 5,2 360,0 Uurainen ,0 0,0 2 9,3 26,6 % 21,5 Keitele ,9 0,1 5 8,5 100,0 % 49,5 56,4 7,2 284,1 Pomarkku ,0 0,0 Kylmäkoski ,6 0,1 8 9,5 0,0 % 23,2 % 44,3 59,4 5,4 Kortesjärvi ,1 0, ,9-7,2 % 21,1 % 78,5 % 53,9 66,1 465,1 Vehmaa ,1 0,0 2 1,6 0,0 % 3,3 % 78,8 105,6 17,5 312,5 Rautavaara ,2 0,4 6 18,0 100,0 % 61,1 63,7 8,7 R014A Veden l/m³ l/as/vrk

32 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 5/6 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Luopioinen ,7 0,2 6 9,6 0,0 % 16,3 % 55,5 67,7 7,4 Korsnäs ,6 0,1 3 5,8 0,0 % 45,9 56,2 2,8 293,1 Sahalahti ,0 0,0 Kuivaniemi ,1 0,2 9 10,3-1,0 % 13,4 % 100,0 % 54,0 56,3 2,4 466,0 Honkajoki ,9 0, ,6 14,4 % 57,3 70,1 5,1 419,1 Multia ,4 0,2 4 9,2 0,0 % 12,3 % 65,8 74,6 5,3 413,0 Pulkkila ,0 0,0 Kannonkoski ,9 0,2 7 12,9 0,0 % 13,5 % 100,0 % 49,4 56,3 4,7 309,3 Suodenniemi ,0 0,0 Virtasalmi ,0 0,0 Kunnat < asukasta yhteensä: ,7 % 10,6 % 71,6 % 52,3 60,7 6,1 340,7 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsingin Yliopistollinen keskus 42,7 1,6 6 72,0 0,0 % 5,6 % 100,0 % 64,2 88,6 3,9 587,5 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 0,0 0,0 8 26,6 0,1 % 7,9 % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 0,0 0,0 Kangasalan seudun terveyskesk 0,0 0,0 Raahen seudun terveydenhuollo 10,4 0,4 4 15,4 0,0 % 15,8 % 100,0 % 73,3 79,8 Savonlinnan perusterveydenhuo 0,0 0,0 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 0,0 0,0 Koillis-Pohjanmaan ammatillise 13,7 0, ,7 24,5 % 100,0 % 60,1 62,6 11,3 272,5 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym 15,7 0, ,8 0,0 % 1,3 % 67,7 % 53,9 56,3 23,8 254,7 Oulun seudun ammatillisen koul 0,0 0,0 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay 0,0 0,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 0,0 0,0 Pohjois-Savon ammatillisen kou 0,0 0,0 Päijät-Hämeen koulutuskonsern 0,0 0,0 Seinäjoen ammattioppilaitoksen 5,2 0,2 7 14,8 39,6 48,6 1,8 81,1 Kajalakoti ky 0,0 0,0 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A