Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003

2

3 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Uudet lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 9 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 9 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset 10 Suurimmat kaupungit 10 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 11 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 11 8 YHTEENVETO 12 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Polttoaineilla tuotettu lämpö 5 Kulutus rakennustyypeittäin 6 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 7 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki) 8 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 9 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 11 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 13 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 14 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 17 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 20 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 22 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 24 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 25 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä

4 4

5 5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

6 6 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2002 vuoteen 2003 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2002 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) ,0 2 Sähkölämpö (MWh) ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu (MWh) Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 80 kuntaa ja 19 kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta Kuntien asukasluku oli 57 % koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on laskenut vuodesta 2002, jolloin tietoja saatiin 109 kunnasta tai kuntayhtymästä. Vuoden 2003 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista 7 kunnasta: Espoosta, Hämeenlinnasta, Porvoosta, Kokkolasta, Imatralta, Keravalta ja Tuusulasta. Yli asukkaan kuntia on 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta. Kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana ( 83 %) yli asukkaan kunnissa. Vuodesta 2002 on tässäkin ryhmässä kyllä laskua 10 prosenttiyksikköä. Alle asukkaan ryhmissä kattavuus on laskenut vuodesta %. Alle asukkaan kunnissa

7 Kulutustilaston luotettavuus 7 kattavuus on nyt ensimmäisen kerran alle 20 %. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä laski 86,8:sta 81,4 miljoonaan m3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen n. 24 % ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 69 %. Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 14 % ja alle asukkaan kuntien osuus 7 %. Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 10 %. Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on ehkä luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2003 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka nor-

8 8 maalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Uudet lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt kuudennen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Uutta lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

9 9 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,6 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 7 % ja sähkölämmöllä 1,2 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 66 milj m 3 (v ) ja asuinrakennuksia 15 milj. m 3 (21). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2003 sama kuin vuonna 2002 eli 47,6 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,4 kwh/m 3 ( 62,1 ) Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,4 kwh/m3 ( ,4) eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 12 % (12 ). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,6 kwh/m 3 (18,4) ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,3 kwh/m 3 ( 11,1). Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 146 litraa/m 3 (147) ja asuinrakennuksissa 288 litraa/m 3 (305). Julkisia rakennuksia oli kulutustilastossa yhteensä 7439 kpl (7 270) ja asuinrakennuksia runsas 3205 kpl (3 246).

10 Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 10 Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus on nyt hyvin samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 49 kwh/m3. Sähkön ominaiskulutus on sen sijaan tässä ryhmässä noussut vuodesta %. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus pysyi samana vuodesta 2002 vuoteen Suurissa rakennusryhmissä, kuten opetusrakennukset ja hoitoalan rakennukset, lämmönominaiskulutus pysyi % välillä. Mitään merkittäviä muutoksia ei siis tapahtunut. Sähkön ominaiskulutus nousi opetusrakennuksissa yli 2 %. Veden ominaiskulutus laski edelleen hieman. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,2 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen vuodesta 2000 vuoteen 2003 lähes 5 %. Espoosta ei poikkeuksellisesti saatu tietoja vuodelta Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus pysyi lähes samana. Vantaalla, Lahdessa ja Lappeenrannassa ovat suurista kaupungeista korkeimmat ominaiskulutukset ( kwh/m3) 12 suurimman kaupungin osalta merkittäviä muutoksia tapahtui vain Lappeenrannassa, jossa lämmön ominaiskulutus nousi julkisissa rakennuksissa 11 %. Syynä lienevät lähinnä kulutusseurannan heikkoudet. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutus nousi lähes 7 %. Kuopiossa on edelleen ainakin kaupunkien pienin lämmön ominaiskulutus, 33,6 kwh/m 3. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutus on melko tasaisesti noussut vuodesta 1994 vuoteen 2003 yhteensä 22 %. Se on kuitenkin vieläkin varsin alhainen 38,7 kwh/m3. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on

11 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 11 huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2002 ja 2003 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2002 ja Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuoden 2000 kulutustilaston perusteella näytti siltä, kuin sähkön ominaiskulutuksen kasvu olisi kunnissa tasaantunut. Sähkön ominaiskulutus nousi kuitenkin vuodesta 2000 vuoteen 2001 koko kulutusseurannassa olevassa rakennuskannassa 11 % ja vuodesta 2002 vuoteen 2003 sähkön ominaiskulutus säilyi lähes samana ( 18,6 kwh/m3). Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HU- Sin sähkön ominaiskulutus on lähellä 30 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna suuren ryhmien ominaiskulutukset eivät juuri muuttuneet. Yli asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Nyt vuodesta 2002 vuoteen 2003 nousua ei juuri ole. Em. kuntaryhmän tiedot ovat luotettavimpia. Yli asukkaan ryhmässä on ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi ( 14 %) korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään ( 20,6 kwh/m3). 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2002 ja 2003 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus laski lähes 6 %. Muutokset olivat suurissa rakennusryhmissä kuitenkin varsin pieniä. Opetus rakennusten veden ominaiskulutus laski lähes 3 % ja hoitoalan rakennusten kohdalla lasku oli lähes 5 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.

12 8 YHTEENVETO Kulutustilaston kattavuus on edelleen heikentynyt alle asukkaan kuntien osalta. Yli asukkaan kuntien osalta kattavuus on 83 %. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus oli täsmälleen sama kuin vuonna 2002 (47,6 kwh/m 3 ).Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2003 keskimäärin + 12 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin, kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 30 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2003 noussut lähes 9 %. Tasaantumista lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa on havaittavissa vuosina Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

13 13 Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.

14 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % 57,3 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vuosi R001

15 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2003 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (6.65%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.96%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.23%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.32%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.80%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (30.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.90%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.73%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.86%) Rakennuskanta 56,4 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (10.29%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.88%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.58%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.51%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.00%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (14.47%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.78%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (41.22%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (19.27%) Rakennuskanta 11,2 miljoonaa m³ R009

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2003 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (5.50%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.15%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.24%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.18%) 1. ASUINRAKENNUKSET (9.48%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (19.10%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.11%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.65%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (11.58%) Rakennuskanta 5,6 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.62%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.37%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.69%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.05%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (8.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (37.23%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.29%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.42%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (51.88%) Rakennuskanta 8,1 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2003 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (6.65%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.96%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.23%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.32%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.80%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (30.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.90%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.73%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.86%) Rakennuskanta 81,4 miljoonaa m³ R009

18 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/4 Kunnat > asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Helsinki , ,7 Hyvinkää ,9 18,9 531,4 0,0 0,0 Joensuu ,2 0,0 Jyväskylä ,7 2103,9 876,5 Jyväskylän mlk ,5 190,4 220,6 Järvenpää ,0 Kajaani ,0 309,9 Kotka ,5 253,4 213,4 1019,5 Kouvola ,2 383,1 Kuopio ,8 343,5 221,7 Lahti ,3 90,8 Lappeenranta ,0 2736,5 347, ,9 Lohja ,3 1204,0 438,4 Mikkeli ,0 849,0 Nurmijärvi ,6 2842,0 Oulu ,4 Pori ,3 Rauma ,8 427,4 835,9 Rovaniemi ,2 Seinäjoki ,5 179,0 66,6 Tampere ,4 594,5 364,6 Turku ,3 2135,8 Vaasa ,7 1390,6 169,0 Vantaa ,0 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski ,0 812, ,0 Forssa ,0 Heinola ,6 668,7 236,9 Hollola ,5 384,8 Iisalmi ,5 183,8 Kemi ,2 690,0 94,0 Kirkkonummi ,0 Kitee ,9 241,8 239,2 Kiuruvesi ,6 210,7 Kurikka ,6 265,9 144,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/4 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kuusamo ,0 Laukaa ,0 453,8 576,7 Lempäälä ,0 412,1 138, ,0 Lieksa ,3 0,0 473,5 0,0 0,0 110,0 Lieto ,0 172,3 489,0 Mäntsälä ,0 739,9 168, ,6 Naantali ,2 Nivala ,1 711,1 290,0 Orimattila ,8 191, ,0 Pieksämäki ,1 218,7 28,1 Pietarsaari ,0 169,1 Pudasjärvi ,0 582,5 Riihimäki ,6 1606,8 43,2 Saarijärvi ,4 53,4 408,6 Salo ,9 154,2 1146,2 Savonlinna ,1 620,3 292,0 Siilinjärvi ,3 278,8 Uusikaupunki ,9 705,0 189,4 Valkeala ,0 1027,3 Varkaus ,8 179,5 Ylöjärvi ,2 312,7 630,1 Äänekoski ,6 159,5 303,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Haapavesi ,7 568,4 182,2 Hamina ,8 461,7 204, ,0 Hankasalmi 77 83,0 222,9 385,0 Harjavalta ,7 38,4 172,1 81,6 Hausjärvi ,0 254,8 Isokyrö ,0 395,1 Jokioinen ,5 252,9 298,6 Juankoski ,7 84,5 Jämsänkoski ,0 574,2 148,1 Kaavi ,5 531,9 79,0 Kangasniemi ,4 96,6 Karstula ,0 93,6 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/4 Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Kauniainen ,1 Kerimäki ,0 415,3 168,9 610,0 2371,0 Kittilä ,1 77,0 Kristiinankaupunki ,3 Kruunupyy ,5 77,3 256,5 35,2 Liminka ,0 214,9 Loimaa ,8 59,0 Masku ,5 Oulunsalo ,3 85,2 49,0 Outokumpu ,1 25,8 98,5 Padasjoki ,2 Paimio ,0 111,8 Parikkala ,2 232,3 Pihtipudas ,1 76,1 Pyhäselkä ,7 106,4 156,3 51,0 Pälkäne ,8 593,8 129,7 Rautalampi ,1 41,3 403,6 Ristiina ,0 338,0 888,3 Somero ,0 99,1 132,0 Suolahti ,0 81,9 Säkylä ,8 92,1 120,8 Särkisalo ,4 Taivalkoski ,4 Tohmajärvi ,3 293,3 217,9 Urjala ,5 Uurainen ,3 27,9 Uusikaarlepyy ,7 428,7 194,0 5,8 Viiala ,8 141,8 751,9 Viitasaari ,0 173,6 Ylitornio ,6 206,0 389,0 135,0 Äetsä ,8 102,7 255,5 Yhteensä Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,5 HUS ,2 1530, ,5 Itä-Savon sairaanhoitopiiri ,3 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ,2 219,2 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym ,0 343,9 Länsi-Uudenmaan ammattikoulu ,8 Oulun seudun ammatillisen koulu 26757,0 632,0 1060,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,6 820,1 505,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 32541,0 Raahen seudun terveydenhuollo ,1 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltak 425,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuo 11914,0 251,0 1044,9 Savonlinnan kuntakonserni/itä-s 5465,0 217,8 Savonlinnan kuntakonserni/kiin. 101,1 Savonlinnan kuntakonserni/opis 5800,0 96,5 Savonlinnan kuntakonserni/peru 2037,0 Seinäjoen ammatillisen korkeako 10360,0 Seinäjoen ammattioppilaitoksen 3171 Kiinteistökohtainen lämmitys Yhteensä Raportti Yhteensä Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005

22 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 118 kuntaa vuodelta 2003 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET ,6 % ,2 1,1 % 62,4 0,5 % ,3 10,7 % ,0-3,9 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone ,3 % ,9 1,6 % 62,3 0,9 % ,2 11,4 % ,4-3,3 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma ,4 % ,7-5,6 % 63,8-5,2 % ,3 5,0 % ,3-8,1 % 13. Asuntolarakennukset ,6 % ,2 1,6 % 62,5 2,2 % ,3 5,8 % ,3 4,0 % 2. HOITOALAN RAKENNUKS ,9 % ,2-1,1 % 69,2-1,7 % ,6 0,1 % ,5-4,9 % 21. Terveydenhoitorakennuk ,1 % ,9-2,3 % 71,0-3,4 % ,9-2,6 % ,4-6,9 % 22. Huoltolaitosrakennukset ,0 % ,9 0,2 % 66,6 0,3 % ,9 4,3 % ,9-2,5 % 23. Lasten päiväkodit ,3 % ,2 0,5 % 66,6-0,0 % ,7 1,7 % ,8-1,3 % 24. Muut ,1 % ,2 10,0 % 59,3 14,6 % ,7 13,8 % ,2 11,3 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTOR ,7 % ,6 1,9 % 44,5 2,0 % ,9-1,2 % ,6 3,3 % 4. KOKOONTUMISRAKENNU ,3 % ,3-0,1 % 37,0 0,0 % ,7-1,7 % ,6 2,2 % 41. Teatteri- ja konserttiraken 42 99,6 % ,4 7,1 % 34,4 7,5 % ,7-3,6 % ,1-2,6 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytt ,1 % ,7-2,1 % 37,4-2,2 % ,1-1,7 % ,7-14,2 % 43. Seura-, kerho- yms. rake ,7 % ,9 5,9 % 45,9 5,7 % ,6-3,2 % ,3 66,6 % 44. Jäähallit ,0 % ,6-7,0 % 18,3-7,1 % ,7 16,8 % ,4-24,7 % 45. Uimahallit ,0 % ,1 3,8 % 79,7 3,7 % ,9-4,1 % ,9 11,8 % 46. Muut ,5 % ,8 0,7 % 27,1 0,9 % ,4-3,2 % ,4-25,1 % 5. OPETUSRAKENNUKSET ,9 % ,7 0,8 % 45,2 1,2 % ,1 2,2 % ,5-2,6 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms ,1 % ,3 0,8 % 45,9 0,7 % ,7 0,4 % ,4-2,4 % 52. Ammatilliset oppilaitokse ,9 % ,4 1,0 % 43,6 2,9 % ,9 3,0 % ,5-3,7 % 53. Muut ,9 % ,5 0,2 % 41,2 1,0 % ,6 19,0 % ,2 3,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET 78 92,7 % ,3 4,3 % 47,6 5,5 % ,9 14,4 % ,0 45,1 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKS ,6 % ,5-0,6 % 27,7-1,0 % ,3 5,5 % ,7-17,9 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 88 96,7 % ,4 7,4 % 27,2 7,0 % ,7 12,2 % ,8 52,9 % 9. MUUT ,1 % ,2 1,1 % 41,4 1,0 % ,3-4,1 % ,6 2,1 % 100. YHTEENSÄ ,7 % ,6 0,3 % 50,4 0,1 % ,4 2,4 % ,6-5,7 % R018