Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002

Transkriptio

1 Jorma Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) HELSINKI HELSINGFORS TELEFAX (09) PL 200, HELSINKI PB 200, HELSINGFORS

2 2

3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Uudet lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 9 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 9 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset 10 Suurimmat kaupungit 10 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 11 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 12 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Polttoaineilla tuotettu lämpö 5 Kulutus rakennustyypeittäin 6 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 7 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki) 8 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 9 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 11 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 13 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 14 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 17 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 20 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 22 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 24 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 25 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) HELSINKI HELSINGFORS TELEFAX (09) PL 200, HELSINKI PB 200, HELSINGFORS

4 3

5 4 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

6 5 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2002 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö ,0 2 Sähkölämpö ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ Vuoden 2002 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista vain Porvoosta, Kouvolasta, Kokkolasta, Keravalta ja Kirkkonummelta. Yli asukkaan kuntia on 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,6 miljoonaa asukasta. Kulutustilastoinnin kattavuus asukasluvulla mitattuna on säilynyt korkeana (93 %) yli asukkaan kunnissa. Kattavuus on viime vuosina selvästi laskenut alle asukkaan kunnissa. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut.

7 Kulutustilaston luotettavuus 6 Vuoden 2002 osalta kulutustilaston antoi 109 kuntaa (v ) tai kuntayhtymää. Vuoden 2000 osalta luku oli 141. Rakennuskuutioissa mitaten määrä vuosina 2001 ja 2002 oli sama eli 86 milj. m 3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen n. 24 % ja opetusrakennusten osuus 32 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 69 %. Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus oli 29 %. Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 13 % ja alle asukkaan kuntien osuus 7 %. Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 10 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on ehkä luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2002 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua.

8 7 Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Uudet lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt viidennen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Joidenkin kuntien sijaintia näillä 16 lämmitystarvelukualueella on siis tarkistettu. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Uutta lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

9 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästön osalta päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,8 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 8 % ja sähkölämmöllä 1,3 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 66 milj m 3 (v ) ja asuinrakennuksia 21milj. m 3 (16). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna ,6 kwh/m 3 (v ,3) ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,1 kwh/m 3 ( 63,6 ) Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,4 kwh/m3 (42,5) eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 12 % (14 ). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,4 kwh/m 3 (18,3) ja asuinrakennuksissa 11,1 kwh/m 3 ( 11,7). Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 149 litraa/m 3 (162) ja asuinrakennuksissa 420 litraa/m 3 (429). Julkisia rakennuksia oli kulutustilastossa yhteensä 7439 kpl (7 270) ja asuinrakennuksia runsas 3205 kpl (3 246).

10 Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 9 Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 48,8 kwh/m3. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). Siinä normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski lähes kaksi prosenttia ja sähkön ominaiskulutus laski lähes prosentin. On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski 1,4 % vuodesta 2001 vuoteen 2002 ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus laski 2,3 %. Merkittävää on erityisesti opetusrakennusten lämmön ominaiskulutuksen lasku 1,0 %:lla. Hoitoalan rakennukset on myös varsin suuri ryhmä, ja siinä lämmön ominaiskulutuksen laski 1,4 %. Sähkön ominaiskulutus nousi opetusrakennuksissa lähes 4 %. Niissä sähkön ominaiskulutus oli 12,9 kwh/m 3. Asuinrakennuksissa sähkön ominaiskulutus laski 5 % Veden ominaiskulutus nousi erityisesti kouluissa ja toimistorakennuksissa. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 13,9 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen lähes 2 %. Espoossa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes ennallaan. Tampereella lämmön ominaiskulutus nousi runsaan prosentin. Vantaalla lämmön ominaiskulutus nousi 2 prosenttia ollen selvästi korkeampaa tasoa (58,5 kwh/m 3 ) kuin muissa suurissa kaupungeissa. Turussa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes entisellään. Sen sijaan Oulussa nousua oli lähes 9 prosenttia. Lahdessa lämmön ominaiskulutus laski yli 5 %. Kuopiossa on edelleen ainakin kaupunkien pienin lämmön ominaiskulutus, 33,5 kwh/m 3. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutuksen nousu näyttäisi taittuneen ollen nyt vain 36,3 kwh/m3.

11 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 10 Porissa lämmön ominaiskulutus näyttäisi julkisissa rakennuksissa nousseen lähes 4 %. Lappeenrannassa ja Vaasassa ominaiskulutus hieman laski. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2001 ja 2002 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2001 ja Taulukoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuoden 2000 kulutustilaston perusteella näytti siltä, kuin sähkön ominaiskulutuksen kasvu olisi kunnissa tasaantunut. Sähkön ominaiskulutus nousi kuitenkin vuodesta 2000 vuoteen 2001 koko kulutusseurannassa olevassa rakennuskannassa 11 % ja vuodesta 2001 vuoteen 2002 sähkön ominaiskulutus laski lähes prosentin. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousi opetusrakennusten sähkön ominaiskulutus, lähes 4 %. Peruskoulu- ja lukiorakennusten sähkön ominaiskulutus nousi yli 5 %. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus laski 18,3:stä kwh/m 3 17,0:een kwh/m 3. Yli asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Nyt vuodesta 2001 vuoteen 2002 nousua ei ole. Em. kuntaryhmän tiedot ovat luotettavimpia. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään. Vantaa selittää 25 % nousua ilmanvaihtokoneiden käytön lisäämisellä kosteus- ja homeongelmien tähden. Myös yöhuuhtelut lisäsivät sähkön kulutusta hellejakson aikana. Kotkassa julkisten rakennusten 26 % nousun syyksi kerrotaan kokoontumisrakennuskanan muutos. Vuonna 2001 oli kulutusseurannassa 6 kiinteistöä ja vuonna kiinteistöä. Sähkön ominaiskulutus nousi ko. ryhmässä 37 %. Nurmijärvellä 56 % ominaiskulutuksen nousua selitetään, että sähkölämmityskohteissa ei lämpöä ja taloussähköä eritellä ja kulutuksiin luetaan esimerkiksi valmistuskeittiöiden sähkönkulutus.

12 11 Raumalla 14 % sähkön ominaiskulutuksen nousua selitetään talviharjoitteluhallin palamisella Sen kulutukset ja suuret kuutiot ( m3) ovat poissa vertailukuutioista. Liitteessä raportin lopussa on kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 8 YHTEENVETO Vuodesta 2001 vuoteen 2002 veden ominaiskulutus laski lähes 4 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia. Merkittävää on, että opetusrakennusten veden ominaiskulutus näyttäisi laskeneen yli 11 %. Myös toimistorakennuksissa veden ominaiskulutus laski yli 12 %. Kulutustilaston kattavuus on erityisesti heikentynyt alle asukkaan kuntien osalta, joista vain 21 % on toimittanut kulutustilaston. Yli asukkaan kuntien osalta kattavuus on 93 %. Näyttää siltä, että lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus (47,6 kwh/m 3 ) näyttäisi hivenen laskeneen vuodesta 2001 vuoteen Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2002 keskimäärin + 12 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka

13 12 tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 29 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2002 noussut lähes 9 %. Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

14 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 100,0 % 90,0 % Kattavuus yhteensä % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % Vuosi R001

15 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (5.88%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.75%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.35%) 1. ASUINRAKENNUKSET (24.02%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.75%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.98%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.55%) Rakennuskanta 60,3 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (12.38%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.03%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.76%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.09%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.45%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.65%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (8.09%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (40.72%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (17.84%) Rakennuskanta 11,3 miljoonaa m³ R009

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (7.79%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.59%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.20%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.59%) 1. ASUINRAKENNUKSET (11.01%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (18.21%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (43.42%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (6.52%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (10.67%) Rakennuskanta 6,4 miljoonaa m³ Kuntayhtymät 9. MUUT (0.91%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.18%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.57%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.03%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.52%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (39.39%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (49.48%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.43%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.50%) Rakennuskanta 8,8 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (5.88%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.75%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.35%) 1. ASUINRAKENNUKSET (24.02%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.75%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.98%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.55%) Rakennuskanta 86,8 miljoonaa m³ R009

18 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Espoo ,0 2935,0 118,3 Helsinki , ,5 16,6 Hyvinkää ,7 18,3 620,0 Hämeenlinna ,5 473,6 212,5 207,3 Imatra ,9 24,5 Joensuu ,2 Jyväskylä ,4 1978,0 868,3 Jyväskylän mlk ,4 182,1 206,6 Järvenpää ,0 Kajaani ,0 307,8 Kotka ,0 246,0 225,3 927,4 Kuopio ,6 472,7 237,9 Lahti ,4 85,7 Lappeenranta ,8 2052,6 373,2 9702,5 Lohja ,0 1286,0 412,4 Mikkeli ,0 1030,0 Nurmijärvi ,1 Oulu ,7 1284,8 Pori ,9 Rauma ,0 420,1 971,0 118,1 Rovaniemi ,7 Seinäjoki ,0 195,0 66,1 Tampere ,1 682,3 315,1 Turku ,0 2182,6 Tuusula ,0 1770,0 663,1 Vaasa ,0 802,6 118,9 Vantaa ,8 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski ,0 849, ,0 Forssa ,6 Heinola ,2 486,7 275,7 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/5 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Hollola ,8 323,9 Iisalmi ,9 150,2 Kaarina ,3 762,0 267,3 Kankaanpää ,9 478,9 Kemi ,0 645,0 99,0 Kempele ,6 Keuruu ,0 131,4 108,7 Kitee ,2 293,9 226,0 Kiuruvesi ,5 151,2 Kurikka ,0 234,9 128,5 Kuusamo ,0 Laukaa ,0 452,7 646,4 Lempäälä ,6 400,1 159, ,0 Lieksa ,0 520,2 115,0 Mäntsälä , ,0 Naantali ,0 Nivala ,4 598,0 287,5 Orimattila ,8 186, ,0 Pieksämäki ,7 265,9 14,9 Pietarsaari ,0 176,2 Riihimäki ,2 1604,1 70,0 Saarijärvi ,7 53,5 411,5 Salo ,2 347,8 1426,7 Savonlinna ,3 671,4 330,2 Siilinjärvi ,0 275,7 Uusikaupunki ,2 775,6 203,8 Valkeakoski ,6 1244,4 Valkeala ,0 960,0 Varkaus ,3 260,1 Äänekoski ,0 0,0 338,4 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu R005

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/5 Kunnat < asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Eura ,9 58,3 163,9 792,3 Haapavesi ,0 535,7 161,3 Harjavalta ,8 38,8 205,3 79,1 Hausjärvi ,0 250,0 Himanka ,1 343,4 145,5 Honkajoki ,7 Isokyrö ,0 443,2 Jokioinen ,3 1126,6 243,5 Juankoski ,8 78,7 Jämsänkoski ,0 139,7 Kaavi ,7 532,3 80,0 Kalvola ,0 145,4 Kangasniemi ,3 101,1 Karstula ,7 97,3 Kauhava ,1 174,8 Kauniainen ,0 Kerimäki ,5 552,7 1233,0 Kittilä ,0 80,0 Kristiinankaupunki ,8 Kruunupyy ,9 89,0 273,7 27,0 Laihia ,4 156,2 199,4 Lappi ,5 Liminka ,0 224,1 Loimaa ,0 185,7 81,6 Luopioinen ,5 Masku ,6 Oulunsalo ,3 54,0 Outokumpu ,7 37,4 130,7 Padasjoki ,7 135,0 526,6 Paimio ,0 123,9 Parikkala ,7 251,1 Pudasjärvi ,9 553,6 Pyhäselkä ,3 213,2 177,5 254,0 Pälkäne ,1 125,7 Rautalampi ,1 280,4 620,1 Ristiina ,8 1074,4 Suolahti ,0 17,5 86,2 R005

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 4/5 Kunnat < asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Säkylä ,0 103,1 185,9 Taivalkoski ,9 96,7 Teuva ,4 20,0 165,3 Tohmajärvi ,0 292,0 2291,0 Toijala ,8 195,0 433,3 Urjala ,2 Uurainen ,0 65,0 Uusikaarlepyy ,5 446,0 195,5 5,5 Viiala ,3 140,1 526,7 Viitasaari ,0 230,9 55,0 Ylitornio ,1 219,3 406,5 59,0 Äetsä ,7 179,9 314,5 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,2 HUS ,9 1969,2 836, ,0 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky ,0 197,6 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ,0 221,0 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ,3 34,0 84,4 Kangasalan seudun terveyskeskuksen 5319 ky 1044,0 146,9 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ,0 372,4 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä ,0 370,8 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ,0 79,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä ,6 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 27880,0 692,0 880,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,0 1235,0 592,0 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ,0 413,6 620,4 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri ,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä ,6 161,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky 5416 Satakunnan sairaanhoitopiiri ,3 563,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Musiikkiopisto 309,6 R005 Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu

22 Polttoaineet kuntaa Sivu 5/5 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Savonlinnan kuntakonserni/ Savonlinnan Asunnontuot. 1136,0Oy Savonlinnan kuntakonserni/ Vuokratalot Oy 12434,0 226,0 875,0 Savonlinnan kuntakonserni/iltakoti ry Rosina 373,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-savon Ammattikoul.ky 1045,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-savon sairaanhoitop. 6507,2 Savonlinnan kuntakonserni/kiin.palv.savotek Oy 97,7 Savonlinnan kuntakonserni/opiskelija- ja Nuorisoas 6108,0 97,7 Savonlinnan perusterveydenhuollon ky ,0 Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen 10483,0 ky Seinäjoen ammattioppilaitoksen ky ,0 Yhteensä Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Raportti Yhteensä R005

23 Polttoaineilla tuotetut energiamäärät kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö Raskas pö Maakaasu Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili Antrasiitti Muu Espoo ,0 2935,0 1064,7 Helsinki , ,5 149,4 Hyvinkää ,7 18,3 5579,6 Hämeenlinna ,5 473,6 1912,5 1,9 Imatra ,9 220,2 Joensuu ,2 Jyväskylä ,4 1978,0 7814,4 Jyväskylän mlk ,4 182,1 1859,4 Järvenpää ,0 Kajaani ,0 2770,2 Kotka ,0 246,0 2027,3 8,5 Kuopio ,6 472,7 2141,1 Lahti ,4 771,3 Lappeenranta ,8 2052,6 3358,8 88,9 Lohja ,0 1286,0 3711,2 Mikkeli ,0 1030,0 Nurmijärvi ,1 Oulu ,7 1284,8 Pori ,9 Rauma ,0 420,1 8739,4 1118,7 Rovaniemi ,7 Seinäjoki ,0 195,0 594,9 Tampere ,1 682,3 2835,5 Turku ,0 2182,6 Tuusula ,0 1770,0 5967,9 Vaasa ,0 802,6 1069,9 Vantaa ,8 Yhteensä Kunnat asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö Raskas pö Maakaasu Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili Antrasiitti Muu Anjalankoski ,0 7641,0 2627,0 Forssa ,6 R006