Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002"

Transkriptio

1 Jorma Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) HELSINKI HELSINGFORS TELEFAX (09) PL 200, HELSINKI PB 200, HELSINGFORS

2 2

3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Uudet lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 9 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 9 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset 10 Suurimmat kaupungit 10 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 11 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 12 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Polttoaineilla tuotettu lämpö 5 Kulutus rakennustyypeittäin 6 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 7 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki) 8 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 9 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 11 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 13 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 14 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 17 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 20 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 22 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 24 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 25 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) HELSINKI HELSINGFORS TELEFAX (09) PL 200, HELSINKI PB 200, HELSINGFORS

4 3

5 4 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

6 5 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2002 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö ,0 2 Sähkölämpö ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ Vuoden 2002 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista vain Porvoosta, Kouvolasta, Kokkolasta, Keravalta ja Kirkkonummelta. Yli asukkaan kuntia on 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,6 miljoonaa asukasta. Kulutustilastoinnin kattavuus asukasluvulla mitattuna on säilynyt korkeana (93 %) yli asukkaan kunnissa. Kattavuus on viime vuosina selvästi laskenut alle asukkaan kunnissa. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut.

7 Kulutustilaston luotettavuus 6 Vuoden 2002 osalta kulutustilaston antoi 109 kuntaa (v ) tai kuntayhtymää. Vuoden 2000 osalta luku oli 141. Rakennuskuutioissa mitaten määrä vuosina 2001 ja 2002 oli sama eli 86 milj. m 3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen n. 24 % ja opetusrakennusten osuus 32 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 69 %. Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus oli 29 %. Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 13 % ja alle asukkaan kuntien osuus 7 %. Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 10 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on ehkä luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2002 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua.

8 7 Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Uudet lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt viidennen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Joidenkin kuntien sijaintia näillä 16 lämmitystarvelukualueella on siis tarkistettu. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Uutta lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

9 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästön osalta päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,8 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 8 % ja sähkölämmöllä 1,3 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 66 milj m 3 (v ) ja asuinrakennuksia 21milj. m 3 (16). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna ,6 kwh/m 3 (v ,3) ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,1 kwh/m 3 ( 63,6 ) Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,4 kwh/m3 (42,5) eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 12 % (14 ). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,4 kwh/m 3 (18,3) ja asuinrakennuksissa 11,1 kwh/m 3 ( 11,7). Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 149 litraa/m 3 (162) ja asuinrakennuksissa 420 litraa/m 3 (429). Julkisia rakennuksia oli kulutustilastossa yhteensä 7439 kpl (7 270) ja asuinrakennuksia runsas 3205 kpl (3 246).

10 Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 9 Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 48,8 kwh/m3. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). Siinä normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski lähes kaksi prosenttia ja sähkön ominaiskulutus laski lähes prosentin. On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski 1,4 % vuodesta 2001 vuoteen 2002 ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus laski 2,3 %. Merkittävää on erityisesti opetusrakennusten lämmön ominaiskulutuksen lasku 1,0 %:lla. Hoitoalan rakennukset on myös varsin suuri ryhmä, ja siinä lämmön ominaiskulutuksen laski 1,4 %. Sähkön ominaiskulutus nousi opetusrakennuksissa lähes 4 %. Niissä sähkön ominaiskulutus oli 12,9 kwh/m 3. Asuinrakennuksissa sähkön ominaiskulutus laski 5 % Veden ominaiskulutus nousi erityisesti kouluissa ja toimistorakennuksissa. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 13,9 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen lähes 2 %. Espoossa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes ennallaan. Tampereella lämmön ominaiskulutus nousi runsaan prosentin. Vantaalla lämmön ominaiskulutus nousi 2 prosenttia ollen selvästi korkeampaa tasoa (58,5 kwh/m 3 ) kuin muissa suurissa kaupungeissa. Turussa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes entisellään. Sen sijaan Oulussa nousua oli lähes 9 prosenttia. Lahdessa lämmön ominaiskulutus laski yli 5 %. Kuopiossa on edelleen ainakin kaupunkien pienin lämmön ominaiskulutus, 33,5 kwh/m 3. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutuksen nousu näyttäisi taittuneen ollen nyt vain 36,3 kwh/m3.

11 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 10 Porissa lämmön ominaiskulutus näyttäisi julkisissa rakennuksissa nousseen lähes 4 %. Lappeenrannassa ja Vaasassa ominaiskulutus hieman laski. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2001 ja 2002 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2001 ja Taulukoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuoden 2000 kulutustilaston perusteella näytti siltä, kuin sähkön ominaiskulutuksen kasvu olisi kunnissa tasaantunut. Sähkön ominaiskulutus nousi kuitenkin vuodesta 2000 vuoteen 2001 koko kulutusseurannassa olevassa rakennuskannassa 11 % ja vuodesta 2001 vuoteen 2002 sähkön ominaiskulutus laski lähes prosentin. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousi opetusrakennusten sähkön ominaiskulutus, lähes 4 %. Peruskoulu- ja lukiorakennusten sähkön ominaiskulutus nousi yli 5 %. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus laski 18,3:stä kwh/m 3 17,0:een kwh/m 3. Yli asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Nyt vuodesta 2001 vuoteen 2002 nousua ei ole. Em. kuntaryhmän tiedot ovat luotettavimpia. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään. Vantaa selittää 25 % nousua ilmanvaihtokoneiden käytön lisäämisellä kosteus- ja homeongelmien tähden. Myös yöhuuhtelut lisäsivät sähkön kulutusta hellejakson aikana. Kotkassa julkisten rakennusten 26 % nousun syyksi kerrotaan kokoontumisrakennuskanan muutos. Vuonna 2001 oli kulutusseurannassa 6 kiinteistöä ja vuonna kiinteistöä. Sähkön ominaiskulutus nousi ko. ryhmässä 37 %. Nurmijärvellä 56 % ominaiskulutuksen nousua selitetään, että sähkölämmityskohteissa ei lämpöä ja taloussähköä eritellä ja kulutuksiin luetaan esimerkiksi valmistuskeittiöiden sähkönkulutus.

12 11 Raumalla 14 % sähkön ominaiskulutuksen nousua selitetään talviharjoitteluhallin palamisella Sen kulutukset ja suuret kuutiot ( m3) ovat poissa vertailukuutioista. Liitteessä raportin lopussa on kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 8 YHTEENVETO Vuodesta 2001 vuoteen 2002 veden ominaiskulutus laski lähes 4 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia. Merkittävää on, että opetusrakennusten veden ominaiskulutus näyttäisi laskeneen yli 11 %. Myös toimistorakennuksissa veden ominaiskulutus laski yli 12 %. Kulutustilaston kattavuus on erityisesti heikentynyt alle asukkaan kuntien osalta, joista vain 21 % on toimittanut kulutustilaston. Yli asukkaan kuntien osalta kattavuus on 93 %. Näyttää siltä, että lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus (47,6 kwh/m 3 ) näyttäisi hivenen laskeneen vuodesta 2001 vuoteen Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2002 keskimäärin + 12 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka

13 12 tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 29 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2002 noussut lähes 9 %. Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

14 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 100,0 % 90,0 % Kattavuus yhteensä % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % Vuosi R001

15 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (5.88%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.75%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.35%) 1. ASUINRAKENNUKSET (24.02%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.75%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.98%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.55%) Rakennuskanta 60,3 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (12.38%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.03%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.76%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.09%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.45%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.65%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (8.09%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (40.72%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (17.84%) Rakennuskanta 11,3 miljoonaa m³ R009

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (7.79%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.59%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.20%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.59%) 1. ASUINRAKENNUKSET (11.01%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (18.21%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (43.42%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (6.52%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (10.67%) Rakennuskanta 6,4 miljoonaa m³ Kuntayhtymät 9. MUUT (0.91%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.18%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.57%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.03%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.52%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (39.39%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (49.48%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.43%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.50%) Rakennuskanta 8,8 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2002 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (5.88%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.75%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.35%) 1. ASUINRAKENNUKSET (24.02%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.75%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.98%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.55%) Rakennuskanta 86,8 miljoonaa m³ R009

18 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Espoo ,0 2935,0 118,3 Helsinki , ,5 16,6 Hyvinkää ,7 18,3 620,0 Hämeenlinna ,5 473,6 212,5 207,3 Imatra ,9 24,5 Joensuu ,2 Jyväskylä ,4 1978,0 868,3 Jyväskylän mlk ,4 182,1 206,6 Järvenpää ,0 Kajaani ,0 307,8 Kotka ,0 246,0 225,3 927,4 Kuopio ,6 472,7 237,9 Lahti ,4 85,7 Lappeenranta ,8 2052,6 373,2 9702,5 Lohja ,0 1286,0 412,4 Mikkeli ,0 1030,0 Nurmijärvi ,1 Oulu ,7 1284,8 Pori ,9 Rauma ,0 420,1 971,0 118,1 Rovaniemi ,7 Seinäjoki ,0 195,0 66,1 Tampere ,1 682,3 315,1 Turku ,0 2182,6 Tuusula ,0 1770,0 663,1 Vaasa ,0 802,6 118,9 Vantaa ,8 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski ,0 849, ,0 Forssa ,6 Heinola ,2 486,7 275,7 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/5 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Hollola ,8 323,9 Iisalmi ,9 150,2 Kaarina ,3 762,0 267,3 Kankaanpää ,9 478,9 Kemi ,0 645,0 99,0 Kempele ,6 Keuruu ,0 131,4 108,7 Kitee ,2 293,9 226,0 Kiuruvesi ,5 151,2 Kurikka ,0 234,9 128,5 Kuusamo ,0 Laukaa ,0 452,7 646,4 Lempäälä ,6 400,1 159, ,0 Lieksa ,0 520,2 115,0 Mäntsälä , ,0 Naantali ,0 Nivala ,4 598,0 287,5 Orimattila ,8 186, ,0 Pieksämäki ,7 265,9 14,9 Pietarsaari ,0 176,2 Riihimäki ,2 1604,1 70,0 Saarijärvi ,7 53,5 411,5 Salo ,2 347,8 1426,7 Savonlinna ,3 671,4 330,2 Siilinjärvi ,0 275,7 Uusikaupunki ,2 775,6 203,8 Valkeakoski ,6 1244,4 Valkeala ,0 960,0 Varkaus ,3 260,1 Äänekoski ,0 0,0 338,4 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu R005

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/5 Kunnat < asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Eura ,9 58,3 163,9 792,3 Haapavesi ,0 535,7 161,3 Harjavalta ,8 38,8 205,3 79,1 Hausjärvi ,0 250,0 Himanka ,1 343,4 145,5 Honkajoki ,7 Isokyrö ,0 443,2 Jokioinen ,3 1126,6 243,5 Juankoski ,8 78,7 Jämsänkoski ,0 139,7 Kaavi ,7 532,3 80,0 Kalvola ,0 145,4 Kangasniemi ,3 101,1 Karstula ,7 97,3 Kauhava ,1 174,8 Kauniainen ,0 Kerimäki ,5 552,7 1233,0 Kittilä ,0 80,0 Kristiinankaupunki ,8 Kruunupyy ,9 89,0 273,7 27,0 Laihia ,4 156,2 199,4 Lappi ,5 Liminka ,0 224,1 Loimaa ,0 185,7 81,6 Luopioinen ,5 Masku ,6 Oulunsalo ,3 54,0 Outokumpu ,7 37,4 130,7 Padasjoki ,7 135,0 526,6 Paimio ,0 123,9 Parikkala ,7 251,1 Pudasjärvi ,9 553,6 Pyhäselkä ,3 213,2 177,5 254,0 Pälkäne ,1 125,7 Rautalampi ,1 280,4 620,1 Ristiina ,8 1074,4 Suolahti ,0 17,5 86,2 R005

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 4/5 Kunnat < asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Säkylä ,0 103,1 185,9 Taivalkoski ,9 96,7 Teuva ,4 20,0 165,3 Tohmajärvi ,0 292,0 2291,0 Toijala ,8 195,0 433,3 Urjala ,2 Uurainen ,0 65,0 Uusikaarlepyy ,5 446,0 195,5 5,5 Viiala ,3 140,1 526,7 Viitasaari ,0 230,9 55,0 Ylitornio ,1 219,3 406,5 59,0 Äetsä ,7 179,9 314,5 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,2 HUS ,9 1969,2 836, ,0 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky ,0 197,6 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ,0 221,0 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ,3 34,0 84,4 Kangasalan seudun terveyskeskuksen 5319 ky 1044,0 146,9 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ,0 372,4 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä ,0 370,8 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ,0 79,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä ,6 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 27880,0 692,0 880,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,0 1235,0 592,0 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ,0 413,6 620,4 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri ,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä ,6 161,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky 5416 Satakunnan sairaanhoitopiiri ,3 563,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Musiikkiopisto 309,6 R005 Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu

22 Polttoaineet kuntaa Sivu 5/5 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö (m³) Savonlinnan kuntakonserni/ Savonlinnan Asunnontuot. 1136,0Oy Savonlinnan kuntakonserni/ Vuokratalot Oy 12434,0 226,0 875,0 Savonlinnan kuntakonserni/iltakoti ry Rosina 373,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-savon Ammattikoul.ky 1045,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-savon sairaanhoitop. 6507,2 Savonlinnan kuntakonserni/kiin.palv.savotek Oy 97,7 Savonlinnan kuntakonserni/opiskelija- ja Nuorisoas 6108,0 97,7 Savonlinnan perusterveydenhuollon ky ,0 Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen 10483,0 ky Seinäjoen ammattioppilaitoksen ky ,0 Yhteensä Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu Raportti Yhteensä R005

23 Polttoaineilla tuotetut energiamäärät kuntaa Sivu 1/5 Kunnat > asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö Raskas pö Maakaasu Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili Antrasiitti Muu Espoo ,0 2935,0 1064,7 Helsinki , ,5 149,4 Hyvinkää ,7 18,3 5579,6 Hämeenlinna ,5 473,6 1912,5 1,9 Imatra ,9 220,2 Joensuu ,2 Jyväskylä ,4 1978,0 7814,4 Jyväskylän mlk ,4 182,1 1859,4 Järvenpää ,0 Kajaani ,0 2770,2 Kotka ,0 246,0 2027,3 8,5 Kuopio ,6 472,7 2141,1 Lahti ,4 771,3 Lappeenranta ,8 2052,6 3358,8 88,9 Lohja ,0 1286,0 3711,2 Mikkeli ,0 1030,0 Nurmijärvi ,1 Oulu ,7 1284,8 Pori ,9 Rauma ,0 420,1 8739,4 1118,7 Rovaniemi ,7 Seinäjoki ,0 195,0 594,9 Tampere ,1 682,3 2835,5 Turku ,0 2182,6 Tuusula ,0 1770,0 5967,9 Vaasa ,0 802,6 1069,9 Vantaa ,8 Yhteensä Kunnat asukasta Kiinteistökohtainen lämmitys Nimi Kuntanro Kaukolämpö Sähkölämpö Kevyt pö Raskas pö Maakaasu Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili Antrasiitti Muu Anjalankoski ,0 7641,0 2627,0 Forssa ,6 R006

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005 Suomen Kuntaliitto 11.10.2006 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan) 3 S i s ä l l y s Sivu

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten

Kuntien omien rakennusten Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2009 (Normalisointi on tehty vuosien 196l - 1990 mukaan) Ominaiskulutuksien kehitys - Julklset rakennukset Låmmönkulutus,

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006 Suomen Kuntaliitto 24.9.2007 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan) 3 S i s ä l l y s Sivu

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003

Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003 Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004

Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004 Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007

Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007 J. Ruokojoki / Kuntaliitto Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007 (Normalisointi vuosien 1961-1990 mukaan) Q rninaisku lutu ksien kehitys - J ulkiset raketl nukset l-iinrm6n

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus. v. 2008. l cr.s 8,, (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Êqe. n,a! \7.

Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus. v. 2008. l cr.s 8,, (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Êqe. n,a! \7. Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus v. 2008 (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Omlnalskulutukslen kehitys - Julklset rakennukset Lämmönkulutus,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi YHTEYSTIETOJA 29.12.2015 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT TAMMIKUU 2009 VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 2 OP 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suonenjoki ralli - HRT Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K 12 13 14 15 16

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi YHTEYSTIETOJA 4.1.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Asikkala Vääksy Kotouma oy 050 412 1605 vok.vaaksy@kotouma.fi Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Värien selitys vihreä jatko nykyiselle toimiluvalle, nykyinen taajuuskokonaisuus keltainen vanhan toimiluvanhaltijan hakemus uuteen toimintaan tai vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto. HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014 ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.fi EURA VM-Huoltokeskus Kärjenkuja 5 32700 HUITTINEN p. 010 666 7686 www.vm-huoltokeskus.fi

Lisätiedot

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500 VUOSI 2015 Akaan kaupunki 127900 Asikkalan kunta 25700 Auran kunta 27600 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 13000 Englantilaisen koulun säätiö 24000 Espoon kaupunki 1773900 Espoon Steinerkoulun

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat.

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat. 5 Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat ja Suomen kansalaisuuden saaneet 5 PERHE 6 36 OPISKELU 5 869 ENSIMMÄISET OLESKELULUVAT YHTEENSÄ 79 TYÖ 5 36 KANSAINVÄLINEN SUOJELU 68 Suomen kansalaisuuden

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 C/2015 M 1 (36) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2015 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot