Kuntien omien rakennusten

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v (Normalisointi on tehty vuosien 196l mukaan) Ominaiskulutuksien kehitys - Julklset rakennukset Låmmönkulutus, sähkönkulutus la Låmpö+såihkö 49 Lämmön ominalskulutus 48.5?4s à r,.s o ã =47 ãg 'H o.s 'E ö ',t t.t,1 E,'rJ 31 JI g 18J ã+ *17l o+ ct E 16+ ol,,, J I Sähkön ominaiskulutus 'roj 't r I. ur-{ ÊI c1 ll ;66J :l 3+ =l ol -El.-,a 6a1 E1 o.zj Lämmön Ja såhkön ominaiskulutus I.ol

2

3 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset

4 4

5 5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.

6 6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2009 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) ,0 2 Sähkölämpö (MWh) ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,26 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu (MWh) Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 64 ( 82, suluissa 2008 tiedot) kuntaa ja 9 (14) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta Näiden kuntien asukasluku oli 59 % (59 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on viimeiset 7 vuotta pysynyt 60 % tuntumassa kattavuus oli 70 %. Vuoden 2009 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista 4 (5) kunnasta: Kirkkonummelta., Kouvolasta, Hämeenlinnasta ja Kajaanista. Yli asukkaan kuntia oli vuoden 2009 lopussa 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku oli 2,1 miljoonaa asukasta. Kuntaliitoksia oli runsaasti vuoden 2009 alussa.

7 Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 89 % ( 92 %). Alle asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 8 % ( 11 %). Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä nousi 89 (84) miljoonanaan kuutiometriin. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus 28 % ja opetusrakennusten osuus 30 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 78% ( 72 %). Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 12 % (13 % ) ja alle asukkaan kuntien osuus 2,5 % (4,7 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 7,6 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on edelleen julkisten rakennusten vastauskannasta 20 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. Vuoden 2008 normalisointi nosti lämmön ominaiskulutuksia 30%:lla. Se tuo epävarmuutta tulokseen. Ehkä vain lämpötilalla normalisointi kärjistää eli tässä tapauksessa antoi liian suuren kulutuksen. Vuonna 2009 normalisointi nosti ominaiskulutuksia vain 17 %:lla. Vuosi oli 7-9 % vähäisempi lämmitystarpeeltaan kuin keskimäärin vuodet KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2009 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan erityisesti julkisten rakennusten kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.

8 8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmitystarvelukualueet Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta , koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: * 0,8 + 0,2 alueen astepäiväluku Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Kuntaliitto on nyt 11. kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Lämmitystarvelukujen yleinen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla

9 9 Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien lämmitystarvelukuihin. Tässä raportissa kuitenkin käytetään normaalivuotta Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: teistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/ Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

10 10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 20 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan 3-4 % koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,7 milj. MWh (2008 3,4) tuotettiin kaukolämmöllä 94 %(92 %), kevyellä polttoöljyllä 3,7 % (4,4 %) ja sähkölämmöllä 1 % (1 %). Maakaasun osuus oli 0,8 % (2,5 %). Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Asuinrakennusten tietoja ei ole tarkistettu samassa määrin kuin julkisten rakennusten tietoja. Asuinrakennusten tiedot ovat siten epäluotettavampia kuin julkisten rakennusten tiedot. ( 65,8) ja asuinra- Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 68,3 milj m 3 kennuksia 21,0 milj. m 3 (18,1). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski vuonna 2009 vuodesta ,3 %, kun se vastaavasti nousi vuodesta 2007 vuoteen ,9 %.. Vuonna 2009 kulutus oli 46,8 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 57,8 kwh/m 3. Kaikkien seurannassa olevien rakennusten ( julkiset ja asuinrakennukset) normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,2 (39,4) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 17 % (30 %). Vuoden 2009 lämmitystarve oli 7-9 prosenttia keskimääräistä vähäisempi. Vuoden 2008 lämmitystarve oli keskimäärin % normaalia ( ) vähäisempi. Myös lämmityskuluissa säästettiin tätä luokkaa. Normaalivuosi näyttää olleen 2-3 % kylmempi kuin normaalivuosi

11 11 Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 20,0 (20,6) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 11,2 (10,8) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 131 (142) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 385 (384) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6139 (5900) kpl ja asuinrakennuksia 3602 ( 3529) kpl. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Erityisesti vuonna 2008 on normalisoituihin kulutuksen muutoksiin suhtauduttava varauksella, sillä vuosi oli erittäin lämmin ja normalisointi tehtiin näin ollen keskimäärin 30 prosenttisesti. Normalisointi huomio vain lämpötilan vaihtelun, ei esimerkiksi tuulisuutta tai kosteutta. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,0 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ( ) ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen 3,4 % kun se vuonna 2008 nousi 3,5 %. Kulutus oli ,6 kwh/m3. Tampereella lämmön ominaiskulutuksen laskuun jopa 15 prosentilla ei ole yhtä selitystä. Kulutusseurantajärjestelmää on uusittu ja rakennusten tilavuuksia tarkistettu. Tampereella kulutus nousi ,2 %. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen 2,1 %.Turussa laskeneen 6,2 % ja Jyväskylässä jostain syystä nousseen 18,2 %. Jyväskylän luvussa on varmaan virhe. Tai ehkä kysymys on kuntaliitoksista. Vantaalla laskua on 0,1 % kulutuksen ollessa kuitenkin erittäin korkea, 58,3 kwh/m3 julkisissa rakennuksissa. Kuopio on aivan omassa sarjassaan normalisoidun lämmön ominaiskulutuksen ollessa ,0 kwh/m3 eli puolet siitä mitä mm. Vantaan kulutus.

12 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 Tärkeimpinä syinä kulutustietojen kuntakohtaiseen heilahteluun pidetään peruskorjauksia. Kun rakennus on peruskorjauksessa, kulutustietoja ei anneta ja toisaalta peruskorjauksen jälkeen kulutustiedot ovat usein korkeammat. Myös ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen nostaa kulutuksia. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2008 ja Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut pitkässä trendissä julkisten rakennusten osalta melko tasaisena. Vuodesta 2000 sähkön kulutus on noussut keskimäärin 3,5 % vuodessa. Nyt sähkön kulutus näyttäisi ensimmäistä kertaa kulutustilastoinnin alusta 1994 LASKENEEN. Laskua olisi 3,2 %. Helsingissä laskua on 7,1 % ( vuonna 2008 nousua 4,9 %) ja Tampereella 7,2 %. Näyttää siltä, että sähkön säästötoimet ovat vaikuttaneet. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna ei merkittävää laskua näyttäisi olevan muualla kuin asuinrakennuksissa. Sähkön kulutusten vaihtelu kaupungeittain yli asukkaan kaupunkien ryhmässä näyttää vuonna 2008 erityisen suurelta. Ehkä yhtenä syynä on ilmanvaihtolaitteiden suuri käyttö melko lämpimän talven tähden. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Julkisten rakennusten veden ominaiskulutus laski 7,2 %. Yleisesti veden ominaiskulutus (litraa / rak m3) on pysynyt vuodet melko vakiona tai hieman laskenut. Vantaalla veden kulutus näyttäisi pudonneen puoleen!

13 13 8 YHTEENVETO Koska normalisointi on jouduttu tekemään nostamalla keskimäärin 17 % normalisoimatonta kulutusta, on normalisoituun tulokseen suhtauduttava varauksella. Ei lämmön kulutuksesta voi normalisoimalla erottaa kuin lämpötilan vaihtelun, ei tuulisuutta tai kosteutta. Varsinkin pienet kunnat kokevat kulutusseurannan niin työlääksi, että sitä ei kannata tehdä. Vain yli asukkaan kunnat ovat voimakkaasti mukana. Pienet kunnat ovat henkilöstön osalta ilmeisesti vielä tiukemmalla kuin suuret. Vaikka asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta, on huomattava kuitenkin, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus, ja myös sähkön kulutus, on pitkään laskenut. Julkisten rakennusten lämmön kulutus pysyi kutakuinkin samana, kun se 1990-luvun loppupuoliskolla nousi 7 %. Vuonna 2008 oli selvää nousua, nyt 2009 selvää laskua. Julkisten rakennusten sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Sähkön ominaiskulutus pysyi kolme vuotta samana. Vuonna 2009 laskua oli ensimmäistä kertaa, 3,2 %. Julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus ei juuri noussut Vielä 1990-luvun loppupuoliskolla nousua oli 11 prosenttia viidessä vuodessa. Nyt sen sijaan vuonna 2009 on palattu vuoden 2007 tasolle. Näyttää siltä, että ainakaan lämmön kulutustilastoinnin laatu ei ole parantunut, vaan päinvastoin. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten normalisoituun lämmön kulutuksen nousuun on vuonna 2008 ja ehkä myös laskuun 2009 suhtauduttava varauksella poikkeuksellisten sääolojen tähden. Sähkön kulutuksessa sen sijaan on varmaan puhuttava todellisesta säästöstä. Siihen, miksi kulutuksia ei ole ponnisteluista huolimatta saatu laskettua enemmän 2000 luvulla, voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut. Ryhmäkoot suurentuneet ja kouluja käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin tapahtunut jo alkaen 2000 luvun alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta.

14 14 - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei palkitta käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

15 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % kpl 90,5 % 43,1 % 17,1 % 59,7 % kpl 92,3 % 41,1 % 14,2 % 59,4 % kpl 87,9 % 43,5 % 14,5 % 57,8 % kpl 91,8 % 44,1 % 11,1 % 59,0 % kpl 88,9 % 42,3 % 7,8 % 59,4 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 %70,3 %65,6 %63,7 % 68,5 %67,8 % 65,3 %63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,7 %59,4 % 57,8 % 59,0 %59,4 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vuosi R001

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (3.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.70%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.10%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (2.90%) 1. ASUINRAKENNUKSET (28.34%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.60%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.27%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.70%) Rakennuskanta 69,5 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (4.93%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.83%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.98%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.32%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.58%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (18.82%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (41.26%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.95%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (15.34%) Rakennuskanta 10,9 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (5.84%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.91%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.22%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.62%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.25%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (22.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (49.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.25%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.32%) Rakennuskanta 2,2 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.05%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.44%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.83%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.05%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (4.77%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (38.17%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (53.80%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.36%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (1.54%) Rakennuskanta 6,8 miljoonaa m³ R009

18 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (3.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.70%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.10%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (2.90%) 1. ASUINRAKENNUKSET (28.34%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.60%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.27%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.70%) Rakennuskanta 89,3 miljoonaa m³ R009

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/3 Kunnat > asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo ,0 87,9 448,2 Helsinki ,1 9342,1 Hyvinkää ,8 486,0 214,0 Imatra ,0 174,0 126, ,0 Joensuu ,3 Jyväskylä ,9 814,9 116,1 Järvenpää ,6 135,0 Kerava ,4 Kokkola ,3 475,6 Kotka ,4 215,1 137,2 625,9 305,0 Kuopio ,0 433,6 303,6 Lahti ,6 71,0 Lappeenranta ,5 379, ,5 Lohja ,6 373,9 Mikkeli ,4 1142,4 116,2 Nurmijärvi ,0 4425,7 Oulu ,6 1446,7 542,0 Pori ,0 Porvoo ,0 1027,0 428, ,0 Rauma ,0 288,4 Rovaniemi ,3 0,0 819,6 Seinäjoki ,5 678,6 242,6 Tampere ,8 190,0 698,6 Turku ,9 1208,3 Tuusula ,0 1396,6 338,7 Vaasa ,0 332,0 110,2 Vantaa ,4 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Forssa ,2 Heinola ,2 590,3 207,1 Hollola ,6 148,3 19,6 Jämsä ,0 407,4 7,9 Kangasala ,6 398, ,0 Kemi ,0 598,0 98,0 Kempele ,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/3 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Keuruu ,8 411,1 105,4 Kitee ,8 129,5 Kiuruvesi ,0 124,7 Kurikka ,0 181,2 72,1 Kuusamo ,0 Laukaa ,0 180,3 567,0 Lempäälä ,0 248,3 122,5 Leppävirta ,8 Lieto ,5 209,2 338,8 Nivala ,6 568,4 143,5 206,0 Orimattila ,3 117, ,6 Pieksämäki ,3 919,1 173,0 Pietarsaari ,0 98,3 Pirkkala ,0 170, ,0 Raisio ,6 69,6 Riihimäki ,2 562,3 69,0 Saarijärvi ,8 45,5 383,9 Sastamala 8716,0 903,0 Savonlinna ,0 173,5 200,3 Siilinjärvi ,1 101,0 151,0 Uusikaupunki ,0 620,0 222,0 0,0 0,0 0,0 Varkaus ,2 164,1 267,9 Ylöjärvi ,5 983,7 2885,1 Yhteensä Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura ,1 51,8 1368,8 Haapavesi ,2 440,1 127,0 Ilomantsi ,9 248,3 60,7 Inari ,0 235,3 30,4 Isokyrö ,5 58,8 Kangasniemi ,7 111,1 Kerimäki ,6 57,1 157,7 Kruunupyy ,8 98,5 118,4 66,5 Laihia ,2 101,0 Oulunsalo ,0 73,9 Säkylä ,4 38,4 112,0 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/3 Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Taivalkoski ,3 80,1 Teuva ,9 14,0 119,4 Uurainen ,5 55,4 Viitasaari ,0 Vähäkyrö ,9 355,4 67,7 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) HUS , ,0 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky 13089,0 141,1 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ,0 0,0 1, ,0 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 23671,0 57,1 565,8 225,3 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,0 788,6 365,6 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 34311,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky ,5 Rovaniemen ammattikoulutuksen ky ,0 127,0 279,0 Savotek 164,0 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Raportti Yhteensä R005

22 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 82 kuntaa vuodelta 2009 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET ,2 % ,2 5,5 % 57,8-5,0 % ,2-3,6 % ,4 0,3 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huoneistoa) ,1 % ,1 6,2 % 57,9-4,2 % ,0-4,5 % ,2 0,9 % 12. Pientalot (rivitalot ja omakotitalot) ,1 % ,3 5,2 % 59,3-6,9 % ,6-24,1 % ,4-1,1 % 13. Asuntolarakennukset 98 97,3 % ,5-22,3 % 48,1-29,6 % ,0 26,0 % ,7-5,2 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSET ,0 % ,3 6,8 % 66,1-4,2 % ,6-0,2 % ,4-4,4 % 21. Terveydenhoitorakennukset ,1 % ,3 7,0 % 68,6-3,5 % ,7 2,0 % ,9-2,0 % 22. Huoltolaitosrakennukset ,8 % ,1 8,7 % 59,7-1,1 % ,7 2,4 % ,9-1,8 % 23. Lasten päiväkodit ,8 % ,9 7,5 % 65,7-4,8 % ,8-4,8 % ,1-10,5 % 24. Muut 85 88,5 % ,0-17,6 % 52,2-27,9 % ,0 3,6 % ,5-5,6 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKENNUKSET ,2 % ,9 15,2 % 45,0 2,9 % ,7 0,1 % ,0-21,1 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET ,1 % ,1 9,4 % 38,1-1,1 % ,1 0,1 % ,7-1,4 % 41. Teatteri- ja konserttirakennukset 40 99,6 % ,3 2,3 % 33,1-9,6 % ,4 10,5 % ,1-0,2 % 42. Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset ,5 % ,6 5,5 % 34,2-3,9 % ,0-2,9 % ,2-5,1 % 43. Seura-, kerho- yms. rakennukset ,1 % ,1 12,1 % 45,7 2,2 % ,7 8,5 % ,1-8,1 % 44. Jäähallit 41 99,3 % ,6 11,0 % 20,1 0,1 % ,9-3,7 % ,5 8,8 % 45. Uimahallit ,0 % ,8 7,1 % 86,7-2,3 % ,5 2,3 % ,5 3,4 % 46. Muut ,9 % ,6 18,3 % 29,3 6,0 % ,4 8,0 % ,0-14,4 % 5. OPETUSRAKENNUKSET ,1 % ,1 7,4 % 43,7-3,7 % ,5-0,6 % ,0-9,5 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. rakennukset ,1 % ,7 8,0 % 44,9-2,8 % ,7 1,2 % ,1-11,7 % 52. Ammatilliset oppilaitokset ,6 % ,0 8,6 % 40,1-5,7 % ,9-2,0 % ,1-1,0 % 53. Muut ,0 % ,0-29,2 % 27,5-32,3 % ,5-38,1 % ,3-9,7 % 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmitetyt) ,2 % ,3-31,2 % 31,5-30,3 % ,2 54,2 % ,5 12,2 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET ,3 % ,3 15,0 % 28,6 0,5 % ,6 51,4 % ,4-30,6 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 92 98,2 % ,3 10,9 % 24,5-0,2 % ,7-1,2 % ,3-1,9 % 9. MUUT ,3 % ,1 21,9 % 48,6 6,7 % ,9-30,6 % ,3-22,4 % 100. YHTEENSÄ ,3 % ,2 7,1 % 49,4-3,8 % ,9-3,7 % ,9 4,6 % R018