Kuntien omien rakennusten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien omien rakennusten"

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v (Normalisointi on tehty vuosien 196l mukaan) Ominaiskulutuksien kehitys - Julklset rakennukset Låmmönkulutus, sähkönkulutus la Låmpö+såihkö 49 Lämmön ominalskulutus 48.5?4s à r,.s o ã =47 ãg 'H o.s 'E ö ',t t.t,1 E,'rJ 31 JI g 18J ã+ *17l o+ ct E 16+ ol,,, J I Sähkön ominaiskulutus 'roj 't r I. ur-{ ÊI c1 ll ;66J :l 3+ =l ol -El.-,a 6a1 E1 o.zj Lämmön Ja såhkön ominaiskulutus I.ol

2

3 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset

4 4

5 5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.

6 6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2009 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) ,0 2 Sähkölämpö (MWh) ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,26 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu (MWh) Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 64 ( 82, suluissa 2008 tiedot) kuntaa ja 9 (14) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta Näiden kuntien asukasluku oli 59 % (59 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on viimeiset 7 vuotta pysynyt 60 % tuntumassa kattavuus oli 70 %. Vuoden 2009 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista 4 (5) kunnasta: Kirkkonummelta., Kouvolasta, Hämeenlinnasta ja Kajaanista. Yli asukkaan kuntia oli vuoden 2009 lopussa 32 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku oli 2,1 miljoonaa asukasta. Kuntaliitoksia oli runsaasti vuoden 2009 alussa.

7 Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 89 % ( 92 %). Alle asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 8 % ( 11 %). Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä nousi 89 (84) miljoonanaan kuutiometriin. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus 28 % ja opetusrakennusten osuus 30 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 78% ( 72 %). Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 12 % (13 % ) ja alle asukkaan kuntien osuus 2,5 % (4,7 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 7,6 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on edelleen julkisten rakennusten vastauskannasta 20 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. Vuoden 2008 normalisointi nosti lämmön ominaiskulutuksia 30%:lla. Se tuo epävarmuutta tulokseen. Ehkä vain lämpötilalla normalisointi kärjistää eli tässä tapauksessa antoi liian suuren kulutuksen. Vuonna 2009 normalisointi nosti ominaiskulutuksia vain 17 %:lla. Vuosi oli 7-9 % vähäisempi lämmitystarpeeltaan kuin keskimäärin vuodet KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2009 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan erityisesti julkisten rakennusten kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.

8 8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmitystarvelukualueet Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta , koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: * 0,8 + 0,2 alueen astepäiväluku Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Kuntaliitto on nyt 11. kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) Lämmitystarvelukujen yleinen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla

9 9 Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien lämmitystarvelukuihin. Tässä raportissa kuitenkin käytetään normaalivuotta Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: teistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/ Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

10 10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 20 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan 3-4 % koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,7 milj. MWh (2008 3,4) tuotettiin kaukolämmöllä 94 %(92 %), kevyellä polttoöljyllä 3,7 % (4,4 %) ja sähkölämmöllä 1 % (1 %). Maakaasun osuus oli 0,8 % (2,5 %). Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Asuinrakennusten tietoja ei ole tarkistettu samassa määrin kuin julkisten rakennusten tietoja. Asuinrakennusten tiedot ovat siten epäluotettavampia kuin julkisten rakennusten tiedot. ( 65,8) ja asuinra- Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 68,3 milj m 3 kennuksia 21,0 milj. m 3 (18,1). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski vuonna 2009 vuodesta ,3 %, kun se vastaavasti nousi vuodesta 2007 vuoteen ,9 %.. Vuonna 2009 kulutus oli 46,8 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 57,8 kwh/m 3. Kaikkien seurannassa olevien rakennusten ( julkiset ja asuinrakennukset) normalisoimaton ominaiskulutus oli v ,2 (39,4) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 17 % (30 %). Vuoden 2009 lämmitystarve oli 7-9 prosenttia keskimääräistä vähäisempi. Vuoden 2008 lämmitystarve oli keskimäärin % normaalia ( ) vähäisempi. Myös lämmityskuluissa säästettiin tätä luokkaa. Normaalivuosi näyttää olleen 2-3 % kylmempi kuin normaalivuosi

11 11 Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 20,0 (20,6) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 11,2 (10,8) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 131 (142) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 385 (384) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6139 (5900) kpl ja asuinrakennuksia 3602 ( 3529) kpl. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Erityisesti vuonna 2008 on normalisoituihin kulutuksen muutoksiin suhtauduttava varauksella, sillä vuosi oli erittäin lämmin ja normalisointi tehtiin näin ollen keskimäärin 30 prosenttisesti. Normalisointi huomio vain lämpötilan vaihtelun, ei esimerkiksi tuulisuutta tai kosteutta. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,0 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ( ) ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen 3,4 % kun se vuonna 2008 nousi 3,5 %. Kulutus oli ,6 kwh/m3. Tampereella lämmön ominaiskulutuksen laskuun jopa 15 prosentilla ei ole yhtä selitystä. Kulutusseurantajärjestelmää on uusittu ja rakennusten tilavuuksia tarkistettu. Tampereella kulutus nousi ,2 %. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen 2,1 %.Turussa laskeneen 6,2 % ja Jyväskylässä jostain syystä nousseen 18,2 %. Jyväskylän luvussa on varmaan virhe. Tai ehkä kysymys on kuntaliitoksista. Vantaalla laskua on 0,1 % kulutuksen ollessa kuitenkin erittäin korkea, 58,3 kwh/m3 julkisissa rakennuksissa. Kuopio on aivan omassa sarjassaan normalisoidun lämmön ominaiskulutuksen ollessa ,0 kwh/m3 eli puolet siitä mitä mm. Vantaan kulutus.

12 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 Tärkeimpinä syinä kulutustietojen kuntakohtaiseen heilahteluun pidetään peruskorjauksia. Kun rakennus on peruskorjauksessa, kulutustietoja ei anneta ja toisaalta peruskorjauksen jälkeen kulutustiedot ovat usein korkeammat. Myös ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen nostaa kulutuksia. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2008 ja Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut pitkässä trendissä julkisten rakennusten osalta melko tasaisena. Vuodesta 2000 sähkön kulutus on noussut keskimäärin 3,5 % vuodessa. Nyt sähkön kulutus näyttäisi ensimmäistä kertaa kulutustilastoinnin alusta 1994 LASKENEEN. Laskua olisi 3,2 %. Helsingissä laskua on 7,1 % ( vuonna 2008 nousua 4,9 %) ja Tampereella 7,2 %. Näyttää siltä, että sähkön säästötoimet ovat vaikuttaneet. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna ei merkittävää laskua näyttäisi olevan muualla kuin asuinrakennuksissa. Sähkön kulutusten vaihtelu kaupungeittain yli asukkaan kaupunkien ryhmässä näyttää vuonna 2008 erityisen suurelta. Ehkä yhtenä syynä on ilmanvaihtolaitteiden suuri käyttö melko lämpimän talven tähden. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Julkisten rakennusten veden ominaiskulutus laski 7,2 %. Yleisesti veden ominaiskulutus (litraa / rak m3) on pysynyt vuodet melko vakiona tai hieman laskenut. Vantaalla veden kulutus näyttäisi pudonneen puoleen!

13 13 8 YHTEENVETO Koska normalisointi on jouduttu tekemään nostamalla keskimäärin 17 % normalisoimatonta kulutusta, on normalisoituun tulokseen suhtauduttava varauksella. Ei lämmön kulutuksesta voi normalisoimalla erottaa kuin lämpötilan vaihtelun, ei tuulisuutta tai kosteutta. Varsinkin pienet kunnat kokevat kulutusseurannan niin työlääksi, että sitä ei kannata tehdä. Vain yli asukkaan kunnat ovat voimakkaasti mukana. Pienet kunnat ovat henkilöstön osalta ilmeisesti vielä tiukemmalla kuin suuret. Vaikka asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta, on huomattava kuitenkin, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus, ja myös sähkön kulutus, on pitkään laskenut. Julkisten rakennusten lämmön kulutus pysyi kutakuinkin samana, kun se 1990-luvun loppupuoliskolla nousi 7 %. Vuonna 2008 oli selvää nousua, nyt 2009 selvää laskua. Julkisten rakennusten sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Sähkön ominaiskulutus pysyi kolme vuotta samana. Vuonna 2009 laskua oli ensimmäistä kertaa, 3,2 %. Julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus ei juuri noussut Vielä 1990-luvun loppupuoliskolla nousua oli 11 prosenttia viidessä vuodessa. Nyt sen sijaan vuonna 2009 on palattu vuoden 2007 tasolle. Näyttää siltä, että ainakaan lämmön kulutustilastoinnin laatu ei ole parantunut, vaan päinvastoin. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten normalisoituun lämmön kulutuksen nousuun on vuonna 2008 ja ehkä myös laskuun 2009 suhtauduttava varauksella poikkeuksellisten sääolojen tähden. Sähkön kulutuksessa sen sijaan on varmaan puhuttava todellisesta säästöstä. Siihen, miksi kulutuksia ei ole ponnisteluista huolimatta saatu laskettua enemmän 2000 luvulla, voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut. Ryhmäkoot suurentuneet ja kouluja käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin tapahtunut jo alkaen 2000 luvun alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta.

14 14 - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei palkitta käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.

15 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % kpl 90,5 % 43,1 % 17,1 % 59,7 % kpl 92,3 % 41,1 % 14,2 % 59,4 % kpl 87,9 % 43,5 % 14,5 % 57,8 % kpl 91,8 % 44,1 % 11,1 % 59,0 % kpl 88,9 % 42,3 % 7,8 % 59,4 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 %70,3 %65,6 %63,7 % 68,5 %67,8 % 65,3 %63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,7 %59,4 % 57,8 % 59,0 %59,4 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vuosi R001

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (3.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.70%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.10%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (2.90%) 1. ASUINRAKENNUKSET (28.34%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.60%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.27%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.70%) Rakennuskanta 69,5 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (4.93%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.83%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.98%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.32%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.58%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (18.82%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (41.26%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.95%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (15.34%) Rakennuskanta 10,9 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (5.84%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.91%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.22%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.62%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.25%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (22.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (49.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.25%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.32%) Rakennuskanta 2,2 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.05%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.44%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.83%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.05%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (4.77%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (38.17%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (53.80%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.36%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (1.54%) Rakennuskanta 6,8 miljoonaa m³ R009

18 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2009 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (3.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.70%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.10%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (2.90%) 1. ASUINRAKENNUKSET (28.34%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.60%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.27%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.13%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.70%) Rakennuskanta 89,3 miljoonaa m³ R009

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/3 Kunnat > asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo ,0 87,9 448,2 Helsinki ,1 9342,1 Hyvinkää ,8 486,0 214,0 Imatra ,0 174,0 126, ,0 Joensuu ,3 Jyväskylä ,9 814,9 116,1 Järvenpää ,6 135,0 Kerava ,4 Kokkola ,3 475,6 Kotka ,4 215,1 137,2 625,9 305,0 Kuopio ,0 433,6 303,6 Lahti ,6 71,0 Lappeenranta ,5 379, ,5 Lohja ,6 373,9 Mikkeli ,4 1142,4 116,2 Nurmijärvi ,0 4425,7 Oulu ,6 1446,7 542,0 Pori ,0 Porvoo ,0 1027,0 428, ,0 Rauma ,0 288,4 Rovaniemi ,3 0,0 819,6 Seinäjoki ,5 678,6 242,6 Tampere ,8 190,0 698,6 Turku ,9 1208,3 Tuusula ,0 1396,6 338,7 Vaasa ,0 332,0 110,2 Vantaa ,4 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Forssa ,2 Heinola ,2 590,3 207,1 Hollola ,6 148,3 19,6 Jämsä ,0 407,4 7,9 Kangasala ,6 398, ,0 Kemi ,0 598,0 98,0 Kempele ,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/3 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Keuruu ,8 411,1 105,4 Kitee ,8 129,5 Kiuruvesi ,0 124,7 Kurikka ,0 181,2 72,1 Kuusamo ,0 Laukaa ,0 180,3 567,0 Lempäälä ,0 248,3 122,5 Leppävirta ,8 Lieto ,5 209,2 338,8 Nivala ,6 568,4 143,5 206,0 Orimattila ,3 117, ,6 Pieksämäki ,3 919,1 173,0 Pietarsaari ,0 98,3 Pirkkala ,0 170, ,0 Raisio ,6 69,6 Riihimäki ,2 562,3 69,0 Saarijärvi ,8 45,5 383,9 Sastamala 8716,0 903,0 Savonlinna ,0 173,5 200,3 Siilinjärvi ,1 101,0 151,0 Uusikaupunki ,0 620,0 222,0 0,0 0,0 0,0 Varkaus ,2 164,1 267,9 Ylöjärvi ,5 983,7 2885,1 Yhteensä Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura ,1 51,8 1368,8 Haapavesi ,2 440,1 127,0 Ilomantsi ,9 248,3 60,7 Inari ,0 235,3 30,4 Isokyrö ,5 58,8 Kangasniemi ,7 111,1 Kerimäki ,6 57,1 157,7 Kruunupyy ,8 98,5 118,4 66,5 Laihia ,2 101,0 Oulunsalo ,0 73,9 Säkylä ,4 38,4 112,0 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/3 Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Taivalkoski ,3 80,1 Teuva ,9 14,0 119,4 Uurainen ,5 55,4 Viitasaari ,0 Vähäkyrö ,9 355,4 67,7 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) HUS , ,0 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky 13089,0 141,1 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ,0 0,0 1, ,0 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 23671,0 57,1 565,8 225,3 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,0 788,6 365,6 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 34311,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky ,5 Rovaniemen ammattikoulutuksen ky ,0 127,0 279,0 Savotek 164,0 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Raportti Yhteensä R005

22 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 82 kuntaa vuodelta 2009 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET ,2 % ,2 5,5 % 57,8-5,0 % ,2-3,6 % ,4 0,3 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huoneistoa) ,1 % ,1 6,2 % 57,9-4,2 % ,0-4,5 % ,2 0,9 % 12. Pientalot (rivitalot ja omakotitalot) ,1 % ,3 5,2 % 59,3-6,9 % ,6-24,1 % ,4-1,1 % 13. Asuntolarakennukset 98 97,3 % ,5-22,3 % 48,1-29,6 % ,0 26,0 % ,7-5,2 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSET ,0 % ,3 6,8 % 66,1-4,2 % ,6-0,2 % ,4-4,4 % 21. Terveydenhoitorakennukset ,1 % ,3 7,0 % 68,6-3,5 % ,7 2,0 % ,9-2,0 % 22. Huoltolaitosrakennukset ,8 % ,1 8,7 % 59,7-1,1 % ,7 2,4 % ,9-1,8 % 23. Lasten päiväkodit ,8 % ,9 7,5 % 65,7-4,8 % ,8-4,8 % ,1-10,5 % 24. Muut 85 88,5 % ,0-17,6 % 52,2-27,9 % ,0 3,6 % ,5-5,6 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKENNUKSET ,2 % ,9 15,2 % 45,0 2,9 % ,7 0,1 % ,0-21,1 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET ,1 % ,1 9,4 % 38,1-1,1 % ,1 0,1 % ,7-1,4 % 41. Teatteri- ja konserttirakennukset 40 99,6 % ,3 2,3 % 33,1-9,6 % ,4 10,5 % ,1-0,2 % 42. Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset ,5 % ,6 5,5 % 34,2-3,9 % ,0-2,9 % ,2-5,1 % 43. Seura-, kerho- yms. rakennukset ,1 % ,1 12,1 % 45,7 2,2 % ,7 8,5 % ,1-8,1 % 44. Jäähallit 41 99,3 % ,6 11,0 % 20,1 0,1 % ,9-3,7 % ,5 8,8 % 45. Uimahallit ,0 % ,8 7,1 % 86,7-2,3 % ,5 2,3 % ,5 3,4 % 46. Muut ,9 % ,6 18,3 % 29,3 6,0 % ,4 8,0 % ,0-14,4 % 5. OPETUSRAKENNUKSET ,1 % ,1 7,4 % 43,7-3,7 % ,5-0,6 % ,0-9,5 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. rakennukset ,1 % ,7 8,0 % 44,9-2,8 % ,7 1,2 % ,1-11,7 % 52. Ammatilliset oppilaitokset ,6 % ,0 8,6 % 40,1-5,7 % ,9-2,0 % ,1-1,0 % 53. Muut ,0 % ,0-29,2 % 27,5-32,3 % ,5-38,1 % ,3-9,7 % 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmitetyt) ,2 % ,3-31,2 % 31,5-30,3 % ,2 54,2 % ,5 12,2 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET ,3 % ,3 15,0 % 28,6 0,5 % ,6 51,4 % ,4-30,6 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 92 98,2 % ,3 10,9 % 24,5-0,2 % ,7-1,2 % ,3-1,9 % 9. MUUT ,3 % ,1 21,9 % 48,6 6,7 % ,9-30,6 % ,3-22,4 % 100. YHTEENSÄ ,3 % ,2 7,1 % 49,4-3,8 % ,9-3,7 % ,9 4,6 % R018

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006 Suomen Kuntaliitto 24.9.2007 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan) 3 S i s ä l l y s Sivu

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus. v. 2008. l cr.s 8,, (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Êqe. n,a! \7.

Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus. v. 2008. l cr.s 8,, (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Êqe. n,a! \7. Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus v. 2008 (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Omlnalskulutukslen kehitys - Julklset rakennukset Lämmönkulutus,

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005 Suomen Kuntaliitto 11.10.2006 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan) 3 S i s ä l l y s Sivu

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007

Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007 J. Ruokojoki / Kuntaliitto Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007 (Normalisointi vuosien 1961-1990 mukaan) Q rninaisku lutu ksien kehitys - J ulkiset raketl nukset l-iinrm6n

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004

Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004 Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet

Lisätiedot

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002

Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002 Jorma Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002 TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) 7711 WWW.KUNNAT.NET 00530 HELSINKI 00530 HELSINGFORS TELEFAX (09) 771 2291

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003

Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003 Suomen Kuntaliitto 23.9.2004 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2003 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Värien selitys vihreä jatko nykyiselle toimiluvalle, nykyinen taajuuskokonaisuus keltainen vanhan toimiluvanhaltijan hakemus uuteen toimintaan tai vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto. HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014 ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.fi EURA VM-Huoltokeskus Kärjenkuja 5 32700 HUITTINEN p. 010 666 7686 www.vm-huoltokeskus.fi

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi YHTEYSTIETOJA 29.12.2015 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi YHTEYSTIETOJA 4.1.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Asikkala Vääksy Kotouma oy 050 412 1605 vok.vaaksy@kotouma.fi Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665

Lisätiedot

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm Kirjastojen lainat 2015 Tässä tilastossa esitetään kaikkien Celian äänikirjapalveluun liittyneiden kirjastojen lainat vuonna 2015 Tietosuojasyistä alle viiden menevät lainat ilmaistaan "< 5" merkinnällä.

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Tulokset Pirkka 2012 M40. 1 Toijalan Valpas TOIJALA. 2 Uuraisten Raiku UURAINEN. 3 Varkauden Tarmo VARKAUS. 4 Kitinojan lentopallo M40 KITINOJA

Tulokset Pirkka 2012 M40. 1 Toijalan Valpas TOIJALA. 2 Uuraisten Raiku UURAINEN. 3 Varkauden Tarmo VARKAUS. 4 Kitinojan lentopallo M40 KITINOJA Tulokset Pirkka 2012 M40 1 Toijalan Valpas TOIJALA 2 Uuraisten Raiku UURAINEN 3 Varkauden Tarmo VARKAUS 4 Kitinojan lentopallo M40 KITINOJA 5 Pihlajamäen Isku HELSINKI 6 Seku SEINÄJÄRVI M45 1 Lights Volley

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot