Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2005"

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v (Normalisointi on tehty vuosien mukaan, ei mukaan)

2

3 3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä

4 4

5 5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.

6 6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2005 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) ,5 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) ,0 3 Kevytpö (m 3 ) ,0 4 Raskaspö (tn) 11, ,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0, ,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1, ,0 7 Hake (i-m 3 ) 0, ,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1, ,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) ,0 10 Turvepriketti (tn) 3, ,0 11 Kivihiili (tn) 7, ,0 12 Antrasiitti (tn) 9, Muu (MWh) ,5 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/ KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 92 (107 suluissa 2004 tiedot) kuntaa ja 16 (22) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta Näiden kuntien asukasluku oli 59 % (62 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2005 osalta kulutustilasto puuttui yli asukkaan kunnista 6 kunnasta: Hämeenlinnasta, Porvoosta, Lappeenrannasta, Kokkolasta, Imatralta ja Keravalta. Yli asukkaan kuntia on 33 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta.

7 Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 90 % ( 91 %). Alle asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 17 %. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä pysyi ennallaan eli 80 miljoonana kuutiometrinä. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 23 % ( 23 %) ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 74,2 % ( 71 %). Vastaavasti asukkaan kuntien osuus on 13,3 % (13 % ) ja alle asukkaan kuntien osuus 5,5 % (7,5 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 7,0 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta Vuodelta 2005 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.

8 8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta , koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt seitsemännen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09)

9 9 Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla. Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien lämmitystarvelukuihin. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

10 10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,32 milj. MWh (2004 3,46) tuotettiin kaukolämmöllä 92 %, kevyellä polttoöljyllä 5 % ja sähkölämmöllä 1,2 %. Maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Usein kulutusseuranta koskee vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 65,1 milj m 3 (65,9) ja asuinrakennuksia 14,8 milj. m 3 (14,8). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2005 laskenut 1,5 % vuodesta 2004 ollen 46,9 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,4 kwh/m 3. Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v (40,0) (41,0) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 17 % (16 %). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,4 (18,7) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,4 (12,8) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 133 (142) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 409 (332) litraa/m 3. Veden ominaiskulutus vähentyi toimistorakennuksissa yli 10 % ja opetusrakennuksissa 3,4 %. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6393 (6632) kpl ja asuinrakennuksia runsas 2953 (2961) kpl. Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus (julkiset ja asuinra-

11 Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 11 kennukset) on nyt hyvin samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 49 kwh/m3. Sähkön ominaiskulutus on sen sijaan tässä ryhmässä noussut edelleen tasaisesti ollen nyt 43 % korkeampi kuin vuonna Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus laski hieman vuosista 2002, 2003 ja 2004 vuoteen Hoitoalan rakennuksissa lämmön normalisoitu ominaiskulutus laski jostain syystä 5,1 % ja opetusrakennuksissa nousi 2,7 %. Sähkön ominaiskulutus nousi opetusrakennuksissa 5,7 %. Veden ominaiskulutus laski edelleen. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,2 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen hieman vuodesta 2004 vuoteen 2005 ollen 44,8 kwh/m3. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen yli 10 % 2000-luvun alkuvuosista. Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus nousi hieman. Vantaalla, Turussa ja Lahdessa ovat suurista kaupungeista korkeimmat ominaiskulutukset ( kwh/m3) Yli asukkaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutuksessa tapahtui Nurmijärvellä (+19,5 %), Tuusulassa (+11,3 %) ja Joensuussa (-14,4 %). Syitä muutoksille lienee monia. Tärkeimpiä lienevät kuitenkin ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen ja peruskorjausten valmistuminen. Kuopiossa on edelleen kuntien pienin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus, 32,8 kwh/m 3. Ero seuraavaan suureen kaupunkiin ( Rovaniemeen) on huomattava 17 %!

12 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2004 että vuonna 2005 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2004 ja Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutus on julkisissa rakennuksissa nyt samalla tasolla kuin vuonna 2001 eli 18,4 kwh/m3. Oleellista siis on, että sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttäisi pysähtyneen. Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HUSin sähkön ominaiskulutus on lähes 30 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna suuren ryhmien ominaiskulutukset eivät juuri muuttuneet, poikkeuksena opetusrakennukset, joissa nousu oli 5,7 %. Yli asukkaan ryhmässä on sähkön ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään ( 21,0 kwh/m3). Espoossa julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus laski 10 % ja Tuusulassa nousi 26 %. 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2004 ja 2005 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus ( litraa/ m3) laski vain 0,5 %. Muutokset olivat kuitenkin eri rakennusryhmissä huomattavia. Kokoontumisrakennusten osalta veden ominaiskulutus nousi lähes 13 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.

13 13 8 YHTEENVETO Kulutustilaston kattavuus on vakiintunut yli asukkaan kunnissa. Yli asukkaan kuntien osalta kattavuus on 90 %. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus näyttäisi nyt olevan laskusuunnassa vuodesta 2000 lähtien. Lasku vuodesta 2004 vuoteen 2005 oli 1,4 %. Toisaalta lasku voi myös johtua siitä, että HUS, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tilastosta poissa. HUS edustaa 2,6 milj. m3 eli 4 % koko tilastosta. Lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2005 keskimäärin + 17 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei noussut vuodesta Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 30 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 2001 laskenut vuoteen 2005 lähes 2 %. Ominaiskulutusten tasaantumiseen ja siihen, että laskua ei juuri ole tapahtunut, voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin jo tapahtunut alkaen 2000 luvin alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä. Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On

14 14 myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.

15 Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat > asukasta Kunnat asukasta Kunnat < asukasta Sivu 1/1 Yhteensä kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % kpl 90,5 % 41,2 % 16,9 % 59,2 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 68,5 % 65,6 % 67,8 % 63,7 % 65,3 % 63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,2 % Vuosi R001

16 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2005 Sivu 1/3 Kunnat > asukasta 9. MUUT (6.16%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.15%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.01%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.26%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.05%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.76%) Rakennuskanta 59,3 miljoonaa m³ Kunnat asukasta 9. MUUT (11.36%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.08%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.57%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.41%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.31%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (15.06%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.23%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (39.90%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (19.08%) Rakennuskanta 10,6 miljoonaa m³ R009

17 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2005 Sivu 2/3 Kunnat < asukasta 9. MUUT (6.19%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.41%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.20%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.55%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.54%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (20.52%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (46.15%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (8.30%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.15%) Rakennuskanta 4,4 miljoonaa m³ Kuntayhtymät VARASTORAKENNUKSET ASUINRAKENNUKSET (1.49%) (lämmi (0.01%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (39.57%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (58.87%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.07%) Rakennuskanta 5,6 miljoonaa m³ R009

18 Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2005 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (6.16%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.15%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.01%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.26%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.05%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.59%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.76%) Rakennuskanta 79,9 miljoonaa m³ R009

19 Polttoaineet kuntaa Sivu 1/4 Kunnat > asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo ,0 Helsinki , ,1 Hyvinkää ,5 15,4 332,5 382,0 Joensuu ,9 Jyväskylä ,7 2173,2 817,9 Jyväskylän mlk ,0 194,1 132,7 Järvenpää ,0 Kajaani ,4 218,9 Kotka ,8 208,9 139,0 640,3 331,8 Kouvola ,8 405,6 Kuopio ,6 442,6 355,5 Lahti ,7 57,8 Lohja ,1 1043,0 395,1 Mikkeli ,0 993,0 Nurmijärvi ,8 Oulu ,7 1465,6 566,4 Pori ,0 Rauma ,8 394,8 702,3 Rovaniemi ,3 Seinäjoki ,4 247,0 121,9 Tampere ,8 624,1 385,7 Turku ,2 1766,8 Tuusula ,0 2141,0 549,2 Vaasa ,9 570,2 138,5 Vantaa ,7 Yhteensä Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski ,0 607, ,0 Forssa ,2 Heinola ,8 602,5 205,9 Hollola ,3 271,1 Iisalmi ,5 150,8 Joutseno ,0 25, ,5 Kaarina ,0 635,0 189,8 Kempele ,2 Keuruu ,2 163,7 108,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

20 Polttoaineet kuntaa Sivu 2/4 Kunnat asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kitee ,8 198,7 150,2 Kiuruvesi ,1 148,3 Kurikka ,0 292,1 131,1 Kuusamo ,0 Laukaa ,0 473,0 Lempäälä ,1 498,9 141,6 110,3 Leppävirta ,0 115,1 280,6 Lieksa ,3 317,4 12,6 33,0 Nivala ,3 650,6 45,2 Orimattila ,0 184, ,0 Pieksämäki ,0 235,0 5,6 Pudasjärvi ,0 554,0 Riihimäki ,8 1540,1 66,1 Saarijärvi ,9 76,9 394,1 Salo ,5 380,2 801,5 Savonlinna ,1 485,0 179,9 Siilinjärvi ,2 322,4 Uusikaupunki ,1 490,5 169,7 Valkeala , ,0 Varkaus ,1 144,9 Ylöjärvi ,1 328,4 600,9 Äänekoski ,9 159,7 260,6 Yhteensä Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura ,0 62,0 148,8 802,0 Haapavesi ,4 592,7 159,9 Hankasalmi ,6 261,0 Harjavalta ,6 41,2 181,4 110,6 Hausjärvi ,2 242,7 Isokyrö ,0 378,0 Jokioinen ,3 1426,7 185,9 Jämsänkoski ,1 784,1 91,3 Kaavi 204 4,3 301,0 490,8 Kangasniemi ,2 104,6 Karstula ,2 69,2 Kauhava 233 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

21 Polttoaineet kuntaa Sivu 3/4 Kunnat < asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Kauniainen ,3 Keminmaa ,0 106,0 236,7 Kerimäki ,6 1959,8 237,3 169,2 106,5 2777,0 Kittilä ,0 68,0 Kristiinankaupunki ,2 Kruunupyy ,3 42,2 201,6 56,9 Laihia ,1 84,6 Loimaa 430 Luopioinen ,5 Oulunsalo ,9 76,7 Pyhäselkä ,0 66,5 114,2 Pälkäne ,7 1138,9 119,3 Ranua ,0 551,8 849,8 Rautalampi ,0 209,8 309,1 Somero ,5 95,0 118,0 Suolahti ,0 29,0 Säkylä ,3 37,0 124,1 Taivalkoski ,9 81,7 Tohmajärvi ,8 386,8 320,4 Uurainen ,0 21,7 63,0 Uusikaarlepyy ,4 373,2 39,0 4,0 Viitasaari ,0 Ylitornio ,6 175,2 343,4 93,0 Äetsä ,2 95,3 261,5 Yhteensä Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,0 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky ,0 9,6 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ,3 30,0 Kangasalan seudun terveyskesk ,0 156,5 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 18967,2 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym ,0 364,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulu ,6 Pirkanmaan ammatillisen koulutu ,5 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,1 734,5 564,2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay ,0 R005 Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

22 Polttoaineet kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiir ,0 524,2 Pohjois-Pirkanmaan koulutuskun ,7 120,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 35132,0 Raahen seudun terveydenhuollo ,7 Seinäjoen ammattioppilaitoksen ,0 Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Yhteensä Raportti Yhteensä Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005

23 Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 108 kuntaa vuodelta 2005 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET ,8 % ,9-3,7 % 62,4 0,0 % ,4-3,1 % ,0 23,0 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone ,7 % ,7-3,1 % 62,4 0,2 % ,3-4,2 % ,7 25,9 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma ,3 % ,3-7,9 % 62,3-3,4 % ,9 12,3 % ,7 11,3 % 13. Asuntolarakennukset ,5 % ,3-7,2 % 62,3 1,7 % ,2 11,9 % ,9 19,9 % 2. HOITOALAN RAKENNUKS ,1 % ,9-6,4 % 66,9-5,1 % ,5-6,6 % ,8-3,3 % 21. Terveydenhoitorakennuk ,4 % ,2-9,0 % 67,5-9,0 % ,2-6,7 % ,9-7,1 % 22. Huoltolaitosrakennukset ,2 % ,9-3,1 % 64,2 0,7 % ,6-1,9 % ,5 1,4 % 23. Lasten päiväkodit ,6 % ,2-0,9 % 68,1 2,5 % ,2-3,4 % ,8-2,9 % 24. Muut 84 94,1 % ,7 1,8 % 61,3 13,2 % ,2-28,5 % ,5 15,1 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTOR ,9 % ,7-5,6 % 43,1-1,2 % ,0 0,9 % ,9-10,6 % 4. KOKOONTUMISRAKENNU ,5 % ,1-3,4 % 37,1 1,4 % ,0-1,6 % ,3 12,8 % 41. Teatteri- ja konserttiraken 44 99,5 % ,9-2,9 % 33,1 1,3 % ,2-5,6 % ,9 5,9 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytt ,5 % ,8 2,4 % 37,8 6,5 % ,5-8,7 % ,5 5,9 % 43. Seura-, kerho- yms. rake ,4 % ,8 9,3 % 44,1 13,1 % ,9 12,9 % ,1 27,3 % 44. Jäähallit ,0 % ,7-7,9 % 19,7-3,7 % ,1 15,8 % ,5-2,8 % 45. Uimahallit 67 99,8 % ,8 3,9 % 92,3 10,3 % ,3-6,0 % ,9 16,8 % 46. Muut ,9 % ,9-15,5 % 24,6-10,0 % ,5 0,3 % ,8 25,0 % 5. OPETUSRAKENNUKSET ,6 % ,4-0,8 % 45,7 2,7 % ,7 5,7 % ,9-3,4 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms ,1 % ,1-0,4 % 46,6 2,9 % ,4 2,6 % ,9-7,3 % 52. Ammatilliset oppilaitokse ,1 % ,1-2,1 % 43,0 2,1 % ,3 3,8 % ,3 13,3 % 53. Muut ,8 % ,3-1,3 % 43,8 4,3 % ,3 128,8 % ,9-3,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET 58 94,0 % ,7 4,6 % 52,4 10,2 % ,8 1,0 % ,8-12,6 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKS ,6 % ,1 4,4 % 29,8 8,1 % ,6 6,0 % ,8 11,7 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 95 97,2 % ,8-6,1 % 22,5-2,9 % ,6-3,0 % ,3-11,8 % 9. MUUT ,3 % ,5-7,9 % 42,4-1,2 % ,8 8,7 % ,7-15,5 % 100. YHTEENSÄ ,2 % ,1-4,6 % 49,7-1,2 % ,2-1,8 % ,5-0,5 % R018

24 Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/ Lämmön ominaiskulutus 51,6 51,2 Ominaiskulutus ,0 49,3 50,3 49,5 50,3 50,3 50,4 49, ,9 48, Sähkön ominaiskulutus 17,1 17,0 17,4 17,6 17,2 Ominaiskulutus ,4 15,4 15,4 14,8 14,2 13,9 12, Ominaiskulutus Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 68,3 67,0 65,7 64,9 63,6 63,6 67,3 67,7 67,9 67, ,3 62, R101

25 Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/ Lämmön ominaiskulutus 48,3 48,3 Ominaiskulutus ,2 46,2 47,0 46,5 47,6 47,6 47,6 46, ,4 45,3 Ominaiskulutus Ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus 18,6 18,7 18,3 18,4 18,4 16,4 16,5 16,3 15,3 14,8 14,8 14, Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66,6 66,2 66,3 66,0 65,3 64,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60, R101B

26 Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 Ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutus 65,8 65,2 64,5 64,4 63,9 63,6 63,2 63,1 62,4 62,4 62,4 62, Ominaiskulutus ,8 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,2 11,6 11,0 10,6 11,7 11,1 12,3 12,8 12,4 4 3,3 Ominaiskulutus Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 74,1 73,6 73,2 74,7 75,3 74,9 66, R101A

27 Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus ,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 57,3 55,3 55,6 56,0 56,6 57,7 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 49,4 48,3 47,5 47,2 47,2 43,8 44,0 44,9 45,5 45,6 43,0 43,6 44,0 42,9 44,7 43,8 43,5 44,2 44,8 41,0 41,0 40,2 39,4 39,9 39,3 38,4 36,6 35, Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus ,0 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 56,9 55,7 52,3 52,2 51,1 52,0 51,5 49,7 49,3 49,5 47,5 48,0 40,7 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 54,2 52,2 52,7 53,3 44,3 44,6 33,5 33,6 53,6 50,9 49,2 32,1 54,7 50,0 47,1 32, Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus ,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 59,2 58,7 57,8 53,2 52,2 50,8 49,7 46,7 46,1 46,7 44,9 37,5 37,5 36,3 36,6 36,3 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 57,6 58,2 52,3 48,9 48,3 48,5 49,0 47,0 43,6 43,5 42,3 43,3 40,1 40,7 39,6 38,7 38, Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B

28 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,0 168, ,1 0,7 % 44,7 % 98,5 % 33,9 44,8 21,0 Espoo ,2 28, ,6-2,1 % 100,0 % 35,7 47,2 19,0 128,6 Tampere ,8 47, ,2 2,9 % 97,0 % 34,6 41,0 16,8 126,9 Vantaa ,7 33, ,9 5,0 % 100,0 % 46,1 57,7 18,7 217,2 Turku ,3 51, ,7-0,3 % 84,4 % 98,8 % 43,6 54,7 17,3 140,9 Oulu ,4 27, ,1 7,8 % 91,9 % 43,7 47,1 Lahti ,0 21, ,2 0,3 % 99,2 % 42,2 50,0 16,8 Kuopio ,3 21, ,2 3,2 % 80,8 % 94,2 % 29,3 32,8 13,4 103,0 Jyväskylä ,6 18, ,5-0,8 % 50,5 % 94,0 % 36,5 40,7 18,7 122,5 Pori ,2 22, ,4 12,2 % 77,3 % 100,0 % 39,9 49,0 13,9 157,1 Vaasa ,3 16, ,0-0,1 % 96,5 % 33,6 39,6 15,5 93,5 Kotka ,7 16, ,0 17,0 % 97,7 % 35,0 43,9 14,5 119,9 Joensuu ,3 16, ,7 24,2 % 100,0 % 38,1 41,9 13,1 95,7 Hyvinkää ,8 9, ,9 1,2 % 88,1 % 36,5 43,3 14,7 112,5 Rauma ,6 10, ,8 70,2 % 79,0 % 31,0 39,0 14,3 98,5 Kajaani ,7 12, ,4 0,0 % 94,4 % 37,7 39,4 14,8 105,9 Rovaniemi ,5 7, ,2-51,7 % 89,4 % 100,0 % 40,9 38,5 133,8 Järvenpää ,0 16,4 0 0,0 100,0 % Lohja ,3 8, ,0 1,8 % 84,2 % 83,0 % 38,8 48,6 19,3 161,7 Mikkeli ,5 11, ,2-0,8 % 43,0 % 97,0 % 48,6 56,3 19,4 109,9 Kouvola ,9 8, ,7 78,0 % 98,5 % 36,9 43,8 16,7 113,9 Nurmijärvi ,6 7, ,1 1,1 % 79,7 % 100,0 % 49,9 59,1 18,9 126,9 Jyväskylän mlk ,0 4, ,6 10,8 % 88,9 % 37,3 41,6 16,5 109,8 Tuusula ,7 5, ,9 3,2 % 60,7 % 57,8 72,4 22,4 213,3 Seinäjoki ,5 8, ,1 10,5 % 94,7 % 33,0 38,9 15,3 87,7 Kunnat > asukasta yhteensä: ,4 % 54,4 % 96,7 % 37,0 45,4 18,0 130,1 Kunnat asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Savonlinna ,0 4, ,9 0,0 % 60,5 % 87,3 % 37,3 41,8 13,9 139,1 Riihimäki ,7 6, ,7-2,9 % 41,8 % 88,4 % 47,7 56,5 15,8 172,8 Salo ,3 15, ,6 141,5 % 85,7 % 32,5 40,7 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

29 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Varkaus ,7 4, ,5 6,0 % 90,7 % 39,0 43,6 19,1 156,2 Iisalmi ,5 6, ,9 4,6 % 93,1 % 42,0 46,1 16,2 111,0 Heinola ,5 5, ,6 3,1 % 84,5 % 43,7 51,9 18,9 144,0 Hollola ,1 3, ,3 95,9 % 77,5 % 31,6 37,5 19,6 137,2 Ylöjärvi ,2 4, ,0 12,4 % 94,5 % 61,0 % 39,8 47,1 18,7 141,1 Siilinjärvi ,1 3, ,8 2,1 % 64,4 % 68,6 % 38,1 42,6 19,1 112,1 Kaarina ,9 4, ,7 14,4 % 87,9 % 82,3 % 42,8 53,8 17,2 184,9 Forssa ,1 5, ,8 3,6 % 88,6 % 100,0 % 27,6 32,7 19,4 120,2 Kuusamo ,2 5, ,6-0,2 % 65,4 % 100,0 % 38,4 36,2 17,3 114,5 Anjalankoski ,1 10, ,7 0,6 % 21,5 % 115,4 136,8 Uusikaupunki ,0 3, ,6 0,0 % 41,1 % 86,2 % 33,2 41,8 15,5 127,4 Laukaa ,5 3, ,0-6,4 % 52,6 % 55,9 % 39,8 44,4 13,8 112,5 Lieksa ,9 4, ,7-11,2 % 79,3 % 51,5 53,8 20,4 126,9 Lempäälä ,1 3, ,8 4,1 % 51,8 % 83,9 % 39,2 46,5 17,6 Orimattila ,5 2, ,9-1,4 % 68,5 % 72,5 % 31,1 36,8 15,3 82,9 Äänekoski ,1 3, ,3 1,2 % 56,4 % 76,4 % 36,8 41,0 15,6 138,5 Pieksämäki ,7 2, ,0 0,0 % 80,0 % 95,8 % 29,9 33,5 13,1 87,8 Keuruu ,9 3, ,2 87,9 % 46,1 51,4 17,7 95,2 Kempele ,0 3, ,6 74,9 % 100,0 % 43,7 47,2 Valkeala ,1 2, ,9 8,1 % 42,0 49,8 17,1 128,1 Leppävirta ,3 3, ,6 71,4 % 76,6 % 39,0 43,7 29,2 168,8 Joutseno ,2 2, ,2 88,1 % 56,4 % 44,8 51,9 16,7 146,1 Nivala ,1 2, ,5-3,7 % 89,8 % 84,0 % 32,7 35,3 16,2 115,9 Kurikka ,1 3, ,8 0,0 % 84,3 % 35,5 42,1 15,2 129,8 Kitee ,3 4, ,4 54,7 % 89,1 % 80,3 88,2 16,4 144,7 Saarijärvi ,7 3, ,0-2,1 % 87,1 % 51,9 57,8 19,7 180,0 Kiuruvesi ,7 3, ,3 8,2 % 96,2 % 88,1 % 44,5 48,0 19,1 142,6 Pudasjärvi ,4 4, ,3 0,0 % 80,2 % 59,6 % 42,0 43,9 12,4 161,5 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Kunnan nimi Veden l/m³ ,5 % 67,3 % 77,8 % 41,5 47,6 17,5 133,9 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Somero ,1 2, ,5 0,0 % 64,0 % 82,1 % 41,2 48,9 17,2 172,5 Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

30 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Eura ,4 2, ,5 0,0 % 78,6 % 76,9 % 54,8 67,3 15,9 205,7 Keminmaa ,3 2, ,6 73,6 % 73,1 % 52,4 54,8 20,2 82,2 Kauniainen ,4 4, ,4 8,8 % 100,0 % 61,0 76,5 25,3 187,6 Kauhava ,0 0,0 0 0,0 60,0 Kristiinankaupunki ,0 0, ,6-7,2 % 48,0 56,5 6,3 72,0 Haapavesi ,7 2, ,2 1,6 % 69,8 % 35,6 38,4 16,3 135,7 Hausjärvi ,9 1, ,9-5,3 % 52,9 % 42,4 50,3 15,5 104,1 Harjavalta ,1 2, ,9 2,6 % 92,0 % 58,2 % 38,5 47,4 10,6 104,2 Viitasaari ,0 1, ,6-0,5 % 39,7 % 100,0 % 39,1 43,8 16,4 160,3 Jämsänkoski ,3 2, ,5 41,7 % 63,2 % 81,0 % 40,6 45,3 17,9 166,6 Oulunsalo ,3 2, ,4 0,4 % 87,9 % 41,1 44,3 14,8 101,8 Uusikaarlepyy ,1 1, ,3 0,0 % 28,9 34,0 13,5 143,3 Laihia ,9 1, ,8 0,0 % 86,1 % 44,3 52,2 18,3 153,0 Pyhäselkä ,7 1, ,4-0,0 % 85,1 % 77,0 % 33,3 36,6 18,5 90,2 Loimaa ,0 0,0 0 0,0 116,8 Kruunupyy ,8 1, ,7 0,0 % 78,6 % 66,1 % 41,8 49,2 11,7 121,2 Kangasniemi ,6 1, ,5-1,5 % 90,4 % 97,9 % 43,1 48,0 20,7 121,1 Kerimäki ,6 1, ,6 76,6 % 19,9 % 54,6 59,9 Kittilä ,6 1, ,7 87,4 % 35,2 33,1 11,7 110,5 Hankasalmi ,8 0,7 5 52,3-26,4 % 29,0 % 46,0 51,5 16,3 146,8 Suolahti ,1 1,4 6 92,5-8,9 % 34,3 % 93,7 % 44,9 50,2 11,3 127,3 Ylitornio ,6 2, ,5 1,0 % 92,3 % 60,0 % 44,9 42,3 14,4 143,1 Jokioinen ,6 1, ,3 56,6 % 50,1 % 56,5 67,0 13,7 132,2 Tohmajärvi ,1 2, ,3 12,9 % 53,3 % 40,9 44,9 16,5 117,7 Ranua ,8 1, ,0 62,5 % 45,1 42,5 Taivalkoski ,7 1, ,4-1,4 % 86,4 % 44,4 46,4 146,4 Karstula ,4 1, ,0 53,4 % 90,4 % 53,9 60,4 134,3 Säkylä ,7 1, ,6-3,0 % 64,4 % 72,7 % 34,1 42,0 10,2 81,2 Isokyrö ,6 1, ,1 1,3 % 88,1 % 27,6 % 41,9 49,3 16,4 118,8 Äetsä ,6 1, ,3-7,5 % 85,6 % 42,9 % 38,9 46,1 9,1 110,1 Pälkäne ,0 1, ,8 0,0 % 63,6 % 45,0 % 51,8 61,3 15,9 125,7 Rautalampi ,0 1, ,4-9,6 % 62,2 % 19,4 % 47,0 52,6 17,0 184,2 Kaavi ,7 1, ,7 72,9 % 0,1 % 64,9 71,3 13,8 198,1 Uurainen ,4 0, ,3 96,1 % 83,7 % 72,6 % 44,4 49,5 18,0 157,9 Luopioinen ,7 0, ,3 0,0 % 66,0 % 38,1 45,2 24,6 173,4 Kunnat < asukasta yhteensä: ,8 % 66,4 % 69,2 % 44,3 50,0 16,0 132,8 Kuntayhtymät R014B 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk

31 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 108 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 36,5 6, ,0 0,0 % 100,0 % 78,4 93,0 38,3 118,6 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 102,7 18, ,3 0,4 % 77,4 % 67,8 80,4 34,3 303,0 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 31,3 5, ,6 71,5 % 43,4 47,7 29,1 240,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 47,8 8, ,0 100,0 % 48,6 54,5 36,1 227,2 Kangasalan seudun terveyskesku 3,2 0,5 8 44,0 11,1 % 100,1 % 89,6 % 34,3 40,7 28,0 250,2 Raahen seudun terveydenhuollon 11,6 2, ,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 80,9 87,3 Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 10,9 2, ,7 0,0 % 100,0 % 100,0 % 72,9 85,9 18,0 263,8 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 16,2 2, ,5 24,6 % 99,0 % 38,3 42,9 15,7 89,3 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 31,2 5, ,9 91,0 % 98,3 % 32,1 35,8 17,0 83,5 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 18,9 3, ,0 81,2 % 67,8 % 40,8 42,7 19,4 111,7 Länsi-Uudenmaan ammattikoulut 12,5 2, ,8 0,2 % 100,0 % 34,0 42,6 16,2 78,6 Pirkanmaan ammatillisen koulutu 13,4 2, ,4-0,0 % 97,5 % 100,0 % 39,0 46,2 20,0 87,3 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh 51,3 9, ,1-7,0 % 77,0 % 100,0 % 38,6 42,4 15,0 91,2 Pohjois-Pirkanmaan koulutuskun 6,1 1,0 4 62,4 62,9 % 46,7 55,3 16,0 85,1 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 67,6 12, ,3 0,0 % 100,0 % 47,0 55,8 17,7 76,3 Seinäjoen ammattioppilaitoksen k 33,5 6, ,3 100,0 % 35,9 42,3 34,5 92,9 Kuntayhtymät yhteensä: ,0 % 84,6 % 91,6 % 47,6 54,8 25,0 150,9 Raportti yhteensä: ,7 % 57,9 % 91,5 % 39,1 46,9 18,4 133,4 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

32 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 108 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat > asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki ,0 203, ,0 0,3 % 36,8 % 99,2 % 49,7 63,7 13,9 Espoo ,5 0,1 1 6,0 100,0 % 45,3 57,9 Tampere ,0 0,0 Vantaa ,4 0,4 8 22,6 0,0 % 100,0 % 55,9 68,3 10,9 330,7 Turku ,2 2, ,3 9,2 % 3,3 % 100,0 % 60,3 73,8 2,9 364,0 Oulu ,7 0,5 4 25,4 0,8 % 100,0 % 55,8 59,7 Lahti ,0 0,0 Kuopio ,0 0,0 Jyväskylä ,0 20, ,8 3,7 % 39,2 % 89,2 % 52,8 58,1 6,6 468,8 Pori ,6 0,3 3 32,4 61,2 % 1,6 % 100,0 % 25,8 31,0 8,6 364,2 Vaasa ,3 0,2 6 12,5-3,2 % 78,4 % 48,2 55,7 5,5 332,2 Kotka ,9 10, ,3 7621,8 % 79,1 % 51,0 62,3 5,0 402,9 Joensuu ,6 0,3 11 9,4-0,0 % 100,0 % 88,8 96,5 5,0 440,7 Hyvinkää ,2 0,0 3 3,4 0,0 % 27,3 31,8 2,8 560,9 Rauma ,4 2, ,9 10,6 % 93,9 % 43,2 52,9 4,2 417,7 Kajaani ,0 0,0 Rovaniemi ,0 0,0 Järvenpää ,4 2,3 100,0 % Lohja ,2 0, ,8 2,6 % 3,0 % 66,8 % 55,3 67,5 4,2 371,3 Mikkeli ,8 0,2 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 50,8 57,8 8,0 302,4 Kouvola ,2 0,6 9 41,3 5,0 % 96,7 % 38,7 45,0 11,0 252,8 Nurmijärvi ,1 0,2 2 9,6 0,0 % 1,7 % 100,0 % 60,0 69,8 9,7 411,8 Jyväskylän mlk ,0 0,0 Tuusula ,4 0,1 3 2,7 0,0 % 58,8 % 62,3 76,1 3,1 381,5 Seinäjoki ,0 0,0 Kunnat > asukasta yhteensä: ,1 % 28,8 % 97,4 % 50,0 63,0 12,6 429,9 Kunnat asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Savonlinna ,8 0,1 3 4,4 0,0 % 0,7 % 16,2 % 78,6 86,8 4,3 301,5 Riihimäki ,0 0,2 3 10,2 0,0 % 1,1 % 100,0 % 52,2 60,7 4,8 367,6 Salo ,8 1, ,2 131,2 % 76,9 % 44,7 54,5 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A

33 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 108 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Varkaus ,1 0,2 3 12,5 0,7 % 100,0 % 46,8 51,7 6,5 247,2 Iisalmi ,0 0,0 Heinola ,0 0,0 Hollola ,5 0, ,2 6,2 % 87,7 % 34,7 40,4 15,9 284,1 Ylöjärvi ,5 0,1 3 5,0 8,5 % 1,3 % 87,6 % 50,9 59,1 3,4 27,2 Siilinjärvi ,0 0,0 Kaarina ,9 0,1 6 6,5 3,9 % 1,9 % 63,9 % 58,0 71,0 14,4 261,3 Forssa ,3 0,6 7 41,1-0,2 % 6,4 % 100,0 % 41,7 48,5 2,2 294,9 Kuusamo ,2 0, ,0 0,0 % 4,7 % 100,0 % 53,9 51,2 12,3 185,2 Anjalankoski ,0 0,0 Uusikaupunki ,2 0, ,7 0,0 % 2,9 % 14,7 % 51,1 62,5 9,4 260,6 Laukaa ,5 0,1 3 5,2-41,0 % 1,1 % 100,0 % 53,0 58,3 14,6 306,2 Lieksa ,3 0,0 4 6,8-40,6 % 67,8 % 20,4 21,2 8,9 49,6 Lempäälä ,7 0,3 6 20,1 276,1 % 4,4 % 65,3 % 41,2 47,9 3,3 Orimattila ,0 0,0 Äänekoski ,0 0,1 4 8,1-55,7 % 1,9 % 53,1 58,5 4,4 179,9 Pieksämäki ,0 0,0 Keuruu ,1 0,0 1 1,3 100,0 % 59,7 65,7 4,4 417,9 Kempele ,5 0,1 1 3,9 1,4 % 100,0 % 70,5 75,4 Valkeala ,5 0,1 3 7,3-0,6 % 65,8 76,6 2,9 609,9 Leppävirta ,3 0,0 5 9,9 2,5 % 68,3 75,4 7,5 163,9 Joutseno ,0 0,0 1 0,6 0,3 % 7,9 9,0 70,7 74,4 Nivala ,0 0,0 Kurikka ,1 0,0 2 1,2-0,2 % 100,0 % 50,0 58,1 8,3 891,7 Kitee ,8 0,1 3 7,3 2,3 % 100,0 % 69,2 75,2 8,8 259,0 Saarijärvi ,9 1, ,1 0,1 % 34,4 % 35,1 38,6 4,5 344,4 Kiuruvesi ,6 0,1 9 9,3 0,0 % 3,8 % 70,5 % 32,1 34,4 20,0 163,4 Pudasjärvi ,8 0,1 5 7,6 0,0 % 2,1 % 68,6 % 52,8 54,8 9,6 473,7 Kunnat asukasta yhteensä: Kunnat < asukasta Veden l/m³ ,5 % 2,7 % 71,1 % 44,6 50,8 7,1 292,4 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk Kunnan nimi 1000 CO tn Somero ,0 0,0 Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Veden l/m³ l/as/vrk R014A

34 Yleistietoja kulutuksista Asuinrakennukset 108 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat < asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Eura ,0 0,1 5 8,7 0,0 % 3,5 % 19,8 % 56,8 68,2 2,6 252,9 Keminmaa ,2 0,2 7 12,4 6,1 % 80,4 % 46,5 48,3 17,3 491,4 Kauniainen ,9 0,2 2 5,2 0,0 % 100,0 % 89,7 109,5 2,3 528,8 Kauhava ,0 0,0 353,7 Kristiinankaupunki ,3 0,0 4 4,6 0,0 % 42,1 48,7 12,7 117,4 Haapavesi ,0 0,0 Hausjärvi ,0 0,0 1 Harjavalta ,4 0,1 2 2,7 0,0 % 1,6 % 64,5 77,5 6,3 432,2 Viitasaari ,4 0,3 4 14,4-16,7 % 5,4 % 100,0 % 52,1 57,6 7,5 362,1 Jämsänkoski ,1 1, ,1 17,2 % 24,3 % 88,0 % 55,0 60,5 6,2 408,5 Oulunsalo ,0 0,0 Uusikaarlepyy ,0 0,0 Laihia ,0 0,0 Pyhäselkä ,2 0,0 1 2,3 0,0 % 1,4 % 100,0 % 53,2 57,8 87,9 331,3 Loimaa ,0 0,0 Kruunupyy ,0 0,0 Kangasniemi ,0 0,0 Kerimäki ,8 0, ,6 19,5 % 4,1 % 76,1 82,6 Kittilä ,1 0,2 8 10,3 100,0 % 53,9 51,1 3,8 215,5 Hankasalmi ,2 0,0 1 0,9 0,0 % 0,5 % 68,9 76,1 682,8 Suolahti ,0 0,0 Ylitornio ,8 0, ,5-10,8 % 7,7 % 69,6 % 58,7 55,7 8,8 315,1 Jokioinen ,2 0, ,7 34,1 % 74,6 % 47,8 55,5 4,5 492,7 Tohmajärvi ,1 0,2 5 10,1 37,6 % 36,2 % 47,6 51,7 7,9 298,0 Ranua ,6 0, ,7 37,8 % 1,7 % 30,2 28,6 Taivalkoski ,6 0,1 3 4,5-0,4 % 100,0 % 73,4 76,2 225,1 Karstula ,5 0,3 7 12,8 7,0 % 84,5 % 59,1 65,3 272,7 Säkylä ,5 0, ,3 0,0 % 7,8 % 82,1 % 55,9 67,2 5,1 562,4 Isokyrö ,0 0,0 Äetsä ,6 0, ,6-19,5 % 14,3 % 28,5 % 48,6 56,5 5,8 353,9 Pälkäne ,0 0,1 5 5,1 0,0 % 4,8 % 55,0 63,9 12,5 221,6 Rautalampi ,8 0,1 13 8,7 0,0 % 7,4 % 21,0 % 37,7 41,6 1,9 319,9 Kaavi ,0 0,1 4 4,4 4,8 % 88,9 96,5 7,7 386,4 Uurainen ,0 0,0 Luopioinen ,5 0,2 6 9,6 0,0 % 15,7 % 65,4 76,1 8,0 426,8 Kunnat < asukasta yhteensä: ,9 % 11,4 % 57,7 % 50,6 55,2 6,8 387,5 Kuntayhtymät R014A 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk

Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000

Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000 Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 2 Tavoitteet 2 Käyttöohjeet 2 Tilaston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

jäsenmaksu Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi

jäsenmaksu Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi jäsenmaksu 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry 1,25% 374 103 Jyty Juuka-Valtimo ry 1,32%

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä x päivänä yykuuta 20xx Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta 2014

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

CONTACT INFORMATION FOR RECEPTION CENTERS. Akaa Toijala Hoivapalvelu Valkokulta Oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi

CONTACT INFORMATION FOR RECEPTION CENTERS. Akaa Toijala Hoivapalvelu Valkokulta Oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi CONTACT INFORMATION 27.5.2016 CONTACT INFORMATION FOR RECEPTION CENTERS Akaa Toijala Hoivapalvelu Valkokulta Oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi Asikkala Vääksy Kotouma Oy 050 412 1605 vok.vaaksy@kotouma.fi

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 6.6. 30.10.2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset 1 Helsinki Turku satama,

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi.

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 20 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Äänekoski Kunta 20 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 A/2015 M 1 (31) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2015 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2003

Taku -tiedote I / 2003 13.1.2003 Taku -tiedote I / 2003 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

VINNIN RAUTA TOKMANNI ESPOONTORI TOKMANNI LIPPULAIVA TOKMANNI MANKKAA TOKMANNI OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA

VINNIN RAUTA TOKMANNI ESPOONTORI TOKMANNI LIPPULAIVA TOKMANNI MANKKAA TOKMANNI OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA JÄLLEENMYYJÄ RAUTA DRAGSFJÄRD VINNIN RAUTA NTORI LIPPULAIVA MANKKAA OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA RAKENNUSTARVIKE VILPPOLA OY LAAKSOJEN RAUTA OY HAMINAN VANHA RAUTAKAUPPA OY RAUTIA HEINOLA

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 F/2016 M 1 (35) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 28. päivänä marraskuuta 2016 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 11.12.2016 18.6.2017 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa elokuussa 2016 Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Pelkosenniemi 22,5 Muonio 20,9 Posio 20,5 Kotka 19,5 Ilomantsi 18,7 Salla 18,4 Saarijärvi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. RAKETTI MARKKINAT Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt Neljä erilaista, upeaa ja värikästä tähtikuviota. Tuhti avauspanos, isot tähtikuviot. 14

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit 12/2011 2.1.2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 12/2011 12/2010 (%) (%) 1-12/2011 1-12/2010 (%) Henkilöautot yhteensä

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI KYLMÄKONEHUOLTO UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2016 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoja. edellisvuoteen ja talousarvioihin

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2016 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoja. edellisvuoteen ja talousarvioihin Mari Sjöholm Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2016 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 58 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan ja Kainuun

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016 Työttömyyskatsaus Heinäkuu Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa heinäkuussa Muonio 22,4 Pelkosenniemi 22,2 Kotka 21,4 Kolari 21,0 Posio,9 Joensuu,5 Kemi,4 Tohmajärvi,3

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 FE/2016 M 1 (35) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 20xx. päivänä kesäxxkuuta 2016 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset 13.2.2017 BM 13.2.2017 1 13.2.2017 2 Jäsenyhdistysten tilannekuvaukset alueittain / Käytetyt värikoodit Alle 10 jäsentä 10-49 jäsentä Yli 49 jäsentä 1.1.2017

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot