MaaseutuPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/2007

Transkriptio

1 MaaseutuPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSIKERTOMUS 2006 n julkaisu 3/2007 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

2 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Taitto Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2007

3 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI n vuosikertomus 2006 SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA Julkaisuja 3/2007 Toukokuu 2007 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) ISBN ISBN TEKIJÄT AVAINSANAT maaseutupolitiikka, aluekehitys, maaseutu, kokonaisohjelma, erityisohjelma, YTR, kehittäminen, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä JULKAISUN KUVAUS n vuosikertomus 2006, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Matkailun teemaryhmä Naisteemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Toimintaryhmätyöryhmä Viestintätyöryhmä

4 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Årsberättelse för Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp 2006 SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 3/2007 Maj 2007 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) ISBN ISBN FÖRFATTARE NYCKELORD Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Landsbygdspolitik, regionutveckling, landsbygd, helhetsprogram, specialprogram, YTR, utveckling, utvecklingsprogram, temagrupp, arbetsgrupp REFERAT Årsberättelse för Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp 2006, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelser: Projektgruppen Temagruppen för glest bebodda områden Temagruppen för välfärdstjänster Arbetsgruppen för medborgarorganisationer Arbetsgruppen för växelverkan mellan stad och landsbygd Kulturtemagruppen Temagruppen för natur- och landskapstjänster Temagruppen för landsbygdsboende Temagruppen för turism Kvinnotemagruppen Temagruppen Mat-Finland Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp Kommunikationsarbetsgruppen

5 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Annual report of the Rural Policy Committee 2006 SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 3/2007 May 2007 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) ISBN ISBN AUTHOR KEYWORDS Rural Policy Committee rural policy, regional development, countryside, Rural Policy Programme, Special Programme, Rural Policy Committee, development, development projects, theme group, working group SUMMARY Annual report of the Rural Policy Committee 2006, the annual reports includes following theme and working groups: Project group Sparsely populated rural areas Welfare services NGOs Urban-Rural Interaction Culture Nature and Landscape Services Living in the Countryside Tourism Women Food Finland Work Group for LAGs Work Group for Communications

6 MMM kuva-arkisto / Pekka Väisänen

7 ESIPUHE Verkostomaista työtapaa toteuttavan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintavuodet eivät ole samanlaisia. Vuotta 2006 voidaan perustellusti luonnehtia työn vuodeksi. Mitään erityisiä kohokohtia ei ollut, mutta verkosto jatkoi syvenemistään ja laajenemistaan. Näyttää siltä, että teemaryhmien määrää lukuun ottamatta muiden työmuotojen rakenteissa on saavutettu taso, johon on vaiheittain pyritty. YTR:n toiminta on kerroksellista kuin sipuli. Sisimmät kerrokset ovat saavuttaneet muotonsa, mutta laajeneminen kohdistuu päällimmäisiin laajoihin kerroksiin. Suunnittelun ja toimeenpanon ydinryhmässä tapahtui poikkeuksellisen paljon henkilövaihdoksia. Maaseutupoliittista tietämystä ja kokemusta hankkineet apulaispääsihteeri, hankesihteeri ja ohjelmasihteeri muun muassa siirtyivät uusiin haasteisiin, mutta he pystyttelivät YTR:n verkostossa mukana ja hyvinä yhteistyökumppaneina. Tämä tosiasia ja uusien toimihenkilöiden mukanaan tuomat valmiudet, jotka näkyivät erinomaisesti muun muassa maaseutupoliittisen erityisohjelman ja OECD:n maatutkinta-aineiston valmistelussa, vahvistivat maaseutupolitiikan toteutusta. Yksittäisistä teemoista on syytä nostaa esille maaseutuasuminen. Se antoi väriä YTR:n työlle monella tavalla. Ensiksikin siksi, että teema oli aiemmin varsin vähän mukana YTR:n toiminnassa. Toiseksi maaseutuasumisen teemaryhmä laati kelvollisen, kiinnostusta ja keskustelua herättäneen ohjelman. Maaseutuasuminen näkyy myös lisääntyvinä tutkimus- ja kehittämishankkeina. Jo nyt tehty työ on osoittanut, että teemassa tarvitaan asenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Niitä myös saadaan hyvällä valmistelulla. Tämä on viimeinen esipuheeni YTR:n toimintakertomukseen, sillä jätän puheenjohtajuuden kesällä 2007 eläkkeelle siirtymisen myötä. Haluan kiittää YTR.n jäseniä ja sihteeristöä kuluneista vuosista. Työnne on ollut ja tulee olemaan arvokasta suomalaisesta maaseudusta huolehtimista. Vaikka välillä tuntuukin siltä, että asiaamme ei riittävästi arvostettaisi, olen varma, että tulevaisuus tulee olemaan yhä maaseutumyönteisempi. Tämän huomioon ottaen toivon, että jaksatte jatkaa työtänne merkittävän asian puolesta. Menestystä työssänne. Helsingissä 20. huhtikuuta 2007 Ilkka Ruska Ylijohtaja, osastopäällikkö n puheenjohtaja

8

9 SISÄLLYSLUETTELO UUSIA ELEMENTTEJÄ MAASEUTUPOLITIIKAN VERKOSTOON 1 Kansainvälinen toiminta lisääntyy ja monipuolistuu 1 Tasaisen työskentelyn vuosi 4 Eduskunnan maaseutuverkosto 4 OECD arvioi Suomen maaseutupolitiikkaa 5 MAASEUTUPOLIITTISEN ERITYISOHJELMAN VALMISTELU 6 YTR:n TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET VUONNA Keskeiset tulokset 9 Vastoinkäymiset 13 VUONNA 2006 ILMESTYNEET JULKAISUT 14 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO 15 TEEMA- JA TYÖRYHMIEN RAPORTIT 17 Hankeryhmä 18 Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmä 23 Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä 25 Kansalaisjärjestöteemaryhmä 28 Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä 30 Kulttuuriteemaryhmä 32 Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä 36 Maaseutuasumisen teemaryhmä 38 Matkailun teemaryhmä 42 Naisteemaryhmä 45 Ruoka-suomi -teemaryhmä 51 Toimintaryhmätyöryhmä 57 Viestintätyöryhmä 62 VUODESTA 2000 LUKIEN ILMESTYNEITÄ JULKAISUJA 65

10

11 1 UUSIA ELEMENTTEJÄ MAASEUTUPOLITIIKAN VERKOSTOON Vuoden 2006 aikana piirrettiin aiempaa kattavampi kuva maaseutupolitiikan toimijoista, kun maaseutupoliittista erityisohjelmaa valmisteltiin. HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERIRYHMÄ MAASEUTUPOLIITTINEN MINISTERIRYHMÄ MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ (YTR) MMM, SM, VM, OpM, LVM, KTM, STM, TM, YM, OpH, STAKES, TE- KESKUKSET, MAAKUNTALIITOT, KL, MTK, SLC, SAK, STTK, SUOMEN YRITTÄJÄT, SANK, MAASEUTUTUTKIMUS, AMK, PRO AGRIA, KIRKKOHALLITUS, MSL, SSC, TAPIO (27 org. 29 jäsentä) TEEMA- JA TYÖRYHMÄT Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Maaseutuyrittäjyyden teemaryhmä Matkailun Teemaryhmä Naisteemaryhmä Ruoka-Suomi teemaryhmä Toimintaryhmätyöryhmä Viestintätyöryhmä useilla ryhmillä vastinryhmät tai -toimijat myös aluetasolla VALTIONEUVOSTO Rahastovastuuministeriöt PÄÄSIHTEERI SIHTEERISTÖ Apulaispääsihteeri ja sihteereitä eri organisaatioista (60) HANKERYHMÄ Valtakunnalliset tutkimusja kehittämishankkeet LÄHEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Saaristoasiain neuvottelukunta (SM) Suomen Kylätoimintayhdistys, SYTY ry MUA-yhdistys ja professoriverkosto MAASEUTU- POLIITTINEN KOKONAIS- OHJELMA YTR:n toimintaohjelma VN:n erityisohjelma Keskushallinnon maaseututoimet Alueellinen osio EDUSKUNNAN MAASEUTU- VERKOSTO MAAKUNTAOHJELMA Maakuntahallitus MYR ja sen jaostot EU:n MAASEUTU- OHJELMA EU:n RAKENNE- RAHASTO-OHJELMAT Seurantakomiteat TE-keskukset Maakuntaliitot Lääninhallitukset Ympäristökeskukset Toimintaryhmät HANKKEIDEN TOTEUTTAJAT JA MAASEUDUN ASUKKAAT KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Leader kv-hankkeet EU:n ohjelmapolitiikan kehittäminen OECD ja IRN yhteistyö Yhteydet (mm. ERA, HNSL, ELARD) Maaseutupolitiikkaa valmistellaan kansallisesti rinnan EU-perusteisten ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen kanssa. Kansallisia, EU:n ja kansainvälisiä maaseutupolitiikan toimijoita ei kuitenkaan ole aiemmin kuvattu yhden kaavion avulla. Kaaviossa on myös nähtävissä jonkin aikaa laajentunut kansainvälinen toiminta. Kansainvälinen toiminta lisääntyy ja monipuolistuu Yhteisöaloitteissa painotetaan kansainvälistä toimintaa, kussakin omalla tavallaan. Maaseutupoliittisesti merkittävimpiä ovat Leaderin ja Interregin kv-hankkeet. Ohjelmakaudella arvioitiin toteutetun lähes kaksi sataa kansainvälistä Leader+ -hanketta ja seuraavalle ohjelmakaudelle ennustetaan neljää sataa hanketta. Euroopan unionin aluekehitysvälineistöllä on suuri vaikutus maaseutupolitiikkaan. Siksi siihen on syytä pyrkiä vaikuttamaan. Kysymys on myös sisällön kehittämisestä, sillä EU:n maaseutupolitiikka perustuu keskeisesti maatalouteen. Se ei yksin riitä EU:n maaseutumaisimman maan, Suomen, maaseudun kehittämisen perustaksi. Suomen maaseutupolitiikalla on jatkuvasti kysyntää Euroopassa. Kysyntään vastaavat jo monet YTR:n, maa- ja metsätalousministeriön, verkostoyksikön, toimintaryhmien ja alue-

12 2 hallinnon maaseutuasiantuntijat. Myös maaseutupoliittinen erityisohjelma edellyttää vientiponnisteluja. OECD:n arviot eri maiden maaseutupolitiikasta ja sen niiden perusteella tekemät yhteenvedot ovat tärkeää aineistoa Suomen maaseutupolitiikan kehittämiseksi. Tästä syystä Suomi osallistuu prosesseihin. Perspektiiviä antaa myös osallistuminen maailmanlaajuiseen International Rural Networkin joka toinen vuosi tapahtuviin konferensseihin. Eero Uusitalo osallistui vuoden 2003 Skotlannin konferenssiin ja Johanna Heikkilä vuoden 2005 Yhdysvaltojen konferenssiin. YTR:n sihteeristön jäsenet harjoittivat käytännön kansainvälistä yhteistyötä ja maaseutupoliittista verkostoitumista monella rintamalla vuoden 2006 aikana. Kesällä maaseutusihteeri Peter Backa kävi tutustumismatkalla Oregonissa USA:ssa. Matkan tavoitteena oli luoda ruohonjuuritason kontakteja suomalaisten kylien ja oregonilaisten kaupunkien välille. Backa vaihtoi kuulumisia mm. Unversity of Oregonin ja State University of Oregonin edustajien kanssa sekä kuvernöörin kanslian maaseutupolitiikasta vastaavan Jim Azumanon kanssa. Lisäksi Backa osallistui Rural Development Initiatives -yhdistyksen järjestämään Regards to Rural -konferenssiin (lisätietoa osoitteesta org/ ). Yhdysvaltojen ja Suomen maaseutualueiden vilkastunut yhteistyö näkyy esimerkiksi Jepuan kylän ja Halfwayn kaupungin välisissä suhteissa: paikkakuntien edustajat ovat viime aikoina käyneet vierailemassa toistensa luona. Regards to Rural -konferenssin yleisöä. Kuva: Peter Backa.

13 3 YTR:n ohjelmasihteeri Laura Jänis osallistui lokakuussa OECD:n aluekehityskomitean maaseututyöryhmän kokoukseen Edinburghissa. Kokouksessa käsiteltiin valmistuneita Saksan ja Meksikon maaseutupolitiikan maatutkintoja sekä aluekehityskomitean tulevaa työtä, missä yhteydessä Jänis esitteli lyhyesti Suomessa loppuvuodesta alkanutta maaseutupolitiikan maatutkintaa. Kokous pidettiin OECD:n ja Skotlannin hallituksen järjestämän maaseutupolitiikan konferenssin, Investment Priorities for Rural Development, yhteydessä. Konferenssiin osallistui Suomesta YTR:n lähettämänä Ruralia instituutin Seinäjoen yksikön johtaja Sami Kurki. Kurjen puhe PK-yritysten innovaatioprosesseista ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston EPANETin toiminnan esittely herättivät kiinnostusta laajassa konferenssiyleisössä. Esimerkkinä pohjoismaisesta verkostoitumisesta voidaan mainita Pohjoismaisen ministerineuvoston tutkimuslaitoksen Nordregion (The Nordic Centre for Spatial Development) järjestämä seminaari lokakuussa 2006, johon osallistuivat ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen ja toimistosihteeri Mia Repo. Seminaarissa vertailtiin eri Pohjoismaiden maaseutupolitiikan linjauksien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä tulevaisuuden näkymiä. Suomalaista maaseutupolitiikkaa seminaarissa esittelivät kattavasti professorit Hilkka Vihinen ja Hannu Katajamäki. Kommenttipuheenvuoron seminaarissa puolestaan käytti maaseutusihteeri Peter Backa (Svensk Byaservice). Suomalainen maaseutupolitiikka nousi esiin myös useissa muissa seminaarin puheenvuoroissa, joissa viitattiin Suomeen mm. suppean ja laajan maaseutupolitiikan käsitteiden kehittäjänä sekä toimintaryhmätyön edelläkävijänä. Maaseutupolitiikka on poikkihallinnollista verkostotoimintaa julkisessa hallinnossa. Myös kansalaistoimijat tarvitsevat laajapohjaisia toimijaelimiä tulosten parantamiseksi. Näitä pitäisi olla kaikilla toiminnan tasoilla, mutta edes Suomessa, jossa toki ollaan jo aika pitkällä, ei kaikki ole vielä valmista. Kyläyhdistys paikallistasolla, toimintaryhmä seututasolla, Suomen kylätoimintayhdistys valtakunnan tasolla vastinparinaan ja kumppaninaan YTR julkisessa hallinnossa ovat tällaisia laajapohjaisia toimijoita, mutta maaseutupoliittisesti tärkeä maakunnallinen kansalaistoimijoiden organisoituminen on vielä kesken. Euroopan tasolla on lukuisia vapaamuotoisia Rural-yhteenliittymiä, mutta systemaattisesti toimiva järjestö on monesta maasta puuttunut. Tällaiseksi tähtää European Rural Alliance, ERA, joka perustettiin Suomessa syksyllä ERA on rekisteröitynyt ja kokoaa parasta aikaa jäsenistöä kansallisista ja eurooppalaisista Rural-yhdistyksistä. Näistä moni on tulossa toimintaan mukaan, minkä lisäksi monet vapaamuotoiset ryhmät ovat asettumassa ERA:n työryhmiksi. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa EU:n uusien jäsenmaiden tai ehdokasmaiden kansalaisjärjestöjen kehittämisvalmiuksia edistävä PREPARE sekä omaehtoista kansalaistoimintaa korostava ENED. ERA on käynnistänyt myös European Rural Community Association -järjestön ERCAn perustamisen. Siitä muotoutuu lähes 30 eurooppalaisen kyläliikkeen yhteinen järjestö mahdollisesti aluksi ERAn työryhmäksi ja myöhemmin itsenäiseksi. Toimintaryhmillä on oma yhteistyöjärjestönsä ELARD, joka on ERAn jäsen. Pohjoismaiset kyläliikkeet ovat pitäneet yhteyttä ja vaihtaneet kokemuksia Hela Norden Ska Leva -yhteistyömuodon kautta. Kansalaistoimijat ovat heränneet vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa, jotta EU:n ohjelmista ja niihin kuuluvista hankkeista saadaan paras mahdollinen hyöty. Haaste on erittäin suuri erityisesti entisille kommunistisille maille, tosin muun muassa Viro on jo pitkällä niin kylätoiminnassa kuin toimintaryhmätyössä. ERA vahvistaa kaikin voimin uuden paradigman mukaista maaseudun paikallista kehittämistyötä Euroopassa.

14 4 Tasaisen työskentelyn vuosi piti vuoden aikana seitsemän kokousta. Niihin osallistui 56 eri henkilöä, keskimäärin 25 osallistujaa kokousta kohden. Osallistumisen vaihteluväli oli Kohtuullisesti osallistuvia (3 7 kokousta) oli 30, joista jäseniä tai varajäseniä 18. YTR:n sihteeristö kokoontui 16 kertaa ja kokouksiin osallistui 53 eri henkilöä. Kokousta kohden osallistujia oli keskimäärin 17 eli saman verran kuin edellisenä vuonna ja vaihteluväli oli Sihteeristön kokouksiin kohtuullisesti osallistuvia (8 16 kokousta) oli 13 henkilöä. Sihteeristö työskentelee siten, että YTR:n sihteerin ja pääsihteerin laatimien muistioiden ja esityslistojen perusteella kukin sihteeristön jäsen ratkaisee osallistumisensa. YTR:n pääsihteerinä toimi Eero Uusitalo työpaikkanaan maa- ja metsätalousministeriö. YTR:n sihteerinä toimi Eva Hagelberg työpaikkanaan sisäasiainministeriö. Risto-Matti Niemi toimi apulaispääsihteerinä alkuvuoden ennen siirtymistään Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeriksi. Niemeä ja YTR:n pääsihteeriä avusti koko vuoden Mia Repo maa- ja metsätalousministeriössä. Pääsihteeri Eero Uusitalo, apulaispääsihteeri Risto Matti Niemi (neljä ensimmäistä kuukautta), ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen elokuusta alkaen, YTR:n hanketoiminnasta vastanneet Johanna Heikkilä loppukesään asti ja loppuvuonna Kirsi Viljanen, ohjelmasihteeri Laura Jänis toukokuusta lähtien, tiedottaja Katja Huumo kesäkuusta alkaen, YTR:n sihteeri Eva Hagelberg ja maa- ja metsätalousministeriössä maaseutupolitiikan sihteerin tehtäviä hoitava Mia Repo muodostivat YTR:n käytännön toiminnan perusjoukon. Seuraava, jo melko suuri verkosto, muodostui teemaryhmien päätoimisista tai osa-aikaisista sihteereistä, muutamista YTR:n sihteeristön työskentelyyn osallistuvasta aktiivisesta toimihenkilöstä sekä YTR:n hankkeiden toteuttajista. YTR:n sihteeristö on toiminnan dynamo. Se valmistelee asiat YTR:n kokoukseen ja etsii ratkaisuja YTR:n työmuodoissa esiintyviin pulmiin. Eduskunnan maaseutuverkosto Vaalikauden ajan eduskunnassa on toiminut 78 edustajan maaseutuverkosto. Siihen osallistuminen on kansanedustajille vapaaehtoista, mutta se on osoittautunut toimivaksi tiedonvälityskanavaksi ja vuorovaikutusfoorumiksi. Vuonna 2006 kokouksia oli kaksi: ja Vain pieni osa verkostoon kuuluvista pääsee kokouksiin mukaan, mutta kaikki jäsenet kuuluvat kohtalaisen runsaaseen YTR:n julkaisu- ja informaatiojakeluun. Kokouksissa käsiteltiin seuraavia teemoja: Suomen maaseutu skenaariota, YTR:n toimintaohjelman ja valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman toteutumista sekä jo melko pitkälle työstettyä seuraavaa valtioneuvoston maaseutupoliittista erityisohjelmaa Teemoja olivat myös maaseudun paikallinen kehittäminen sekä valtakunnallisten hankkeiden ja teemaryhmien käyttö maaseutupolitiikassa (esimerkkinä matkailu). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa arvioitiin nimenomaan maaseutupolitiikan näkökulmasta. YTR valmisteli eduskunnan maaseutuverkostolle sen pyytämän maaseutupoliittisen linjauspaperin lähivuosille. Siitä keskusteltiin marraskuun kokouksessa.

15 5 OECD arvioi Suomen maaseutupolitiikkaa OECD tekee maatutkinnan Suomen maaseutupolitiikasta. Samanaikaisesti tehdään maatutkinnat Espanjan, Alankomaiden ja Skotlannin maaseutupolitiikasta. Ensimmäinen Suomen maaseutupolitiikan maatutkinta tehtiin vuonna 1994, ja se oli samalla myös ensimmäinen OECD:n jäsenvaltionsa maaseutupolitiikasta tekemä tutkinta. Suomen maaseutupolitiikan maatutkinnan tavoitteena on pohtia maaseutupolitiikan onnistumisia ja epäonnistumisia sekä antaa suosituksia maaseutualueisiin vaikuttaville politiikan aloille. Lisäksi pyritään selkeyttämään nykyistä maaseutupolitiikan hallintotapaa ja osoittamaan muutosvaihtoehtoja muiden OECD-maiden kanssa tehtävän vertailun pohjalta. Maatutkinta antaa objektiivisen arvion maaseutupolitiikan nykytilanteesta ja kehittymisestä sekä suosituksia sen edelleen kehittämiseksi. Lisäksi Suomen maaseutupolitiikan kansainvälinen vertailu muiden OECD-maiden maaseutupolitiikkojen kanssa tuottaa tärkeää tietoa maaseutupolitiikkamme kansainvälisestä asemasta ja tilasta. Samalla markkinoidaan Suomen maaseutupolitiikan hyviä käytäntöjä maailmalle. Suomessa maatutkintaa luotsaa n (YTR) perustama kansallinen ohjausryhmä, joka koostuu eri organisaatioiden ja alueiden edustajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii YTR:n varapuheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä sisäasiainministeriöstä. Ryhmä laati maatutkintaa varten helmikuussa 2007 valmistuneen taustaraportin, joka toimii OECD:n työn pohjana.

16 6 MAASEUTUPOLIITTISEN ERITYISOHJELMAN VALMISTELU YTR valmisteli vuoden 2006 aikana maaseutupoliittisen erityisohjelman vuosille Maaseutupoliittinen erityisohjelma on aluekehityslain (602/2002) mukainen aluepolitiikkaan kuuluva valtioneuvoston erityisohjelma. Vastaavia aluekehittämisen välineitä ovat saaristo-ohjelma, aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma. Erityisohjelman valmisteluvastuu oli YTR:llä, ja valtioneuvostolle ohjelman esitteli sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriöllä on myös muiden erityisohjelmien esittelyvastuu, mikä lisää kansallisen ohjelmallisen aluekehittämisen johdonmukaisuutta. Myönteistä on maaseudun entistä parempi näkyminen sisäasiainministeriön toiminnassa. YTR asetti kokouksessaan erityisohjelman valmisteluryhmän ja sen sihteeristön. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi YTR:n varapuheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä sisäasiainministeriöstä, ja valmisteluryhmän sihteeristön puheenjohtaja oli YTR:n pääsihteeri Eero Uusitalo maa- ja metsätalousministeriöstä. Molempien ryhmien sihteerinä toimi YTR:n ohjelmasihteeri Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä. Jäseniä valmisteluryhmässä oli eri ministeriöistä, aluehallinnosta, Suomen Kylätoiminta ry:stä sekä Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitosta, yhteensä 16 henkeä. Valmisteluryhmän sihteeristö kokoontui neljä kertaa kesän aikana (31.5., 21.6., 7.7. ja 17.8.) ja valmisteluryhmä syksyllä neljä kertaa (18.9., 9.10., ja ). Valmistelussa lähdettiin liikkeelle arvioimalla edellisen erityisohjelman ja YTR:n toimintaohjelman toteutumista. Valmistelussa hyödynnettiin YTR:n skenaariotyötä ja tuoretta Suomen maaseutu skenaarioraporttia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman samanaikainen valmistelu sekä valmisteilla olleet alueelliset ja paikalliset maaseudun kehittämissuunnitelmat antoivat myös pohjaa erityisohjelman valmistelulle. Erityisohjelma vaati poikkihallinnollisen luonteensa takia laajan valmistelun ja monien tahojen hyväksynnän ja sitoutumisen. Ohjelman toimenpide-ehdotukset saatiin YTR:n verkoston kautta. Teemaryhmät esittivät ohjelmaan teemoihinsa liittyviä toimenpiteitä. Valmistelussa hyödynnettiin muun muassa Ruoka-Suomi -teemaryhmän tekemää Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen strategiaa sekä maaseutuasumisen teemaryhmässä valmisteilla ollutta Maaseutuasumisen kehittämisohjelmaa Erityisohjelmaluonnoksen eri versiot olivat YTR:n internetsivuilla nähtävissä ja kommentoitavissa syksyn aikana. Yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa järjestettiin neljä aluetilaisuutta, joissa käsiteltiin ohjelmaluonnosta ja kuultiin aluetason näkemyksiä erityisesti ohjelman alueellisesta osiosta. Aluetilaisuudet järjestettiin Seinäjoella , Kuopiossa 1.11., Helsingissä ja Rovaniemellä Ohjelmaluonnosta käsiteltiin YTR:n sihteeristön kokouksissa pitkin syksyä. Luonnoksesta keskusteltiin myös YTR:n kokouksessa , jolloin päätettiin järjestää ohjelmaluonnoksen käsittelyä varten ylimääräinen YTR:n kokous Ylimääräisessä kokouksessa ohjelman luonnosversio 3 jätettiin pöydälle, sillä valtiovarainministeriö esitti ohjelmaluonnoksesta useita kohtia poistettavaksi tai muutettavaksi. Poliittinen valmistelu alkoi neuvottelulla maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan kanssa Valmisteluryhmän rooli poliittisen valmistelun alettua oli enää hyvin vähäinen.

17 7 Erityisohjelmaluonnosta käsitelleessä keskustelutilaisuudessa Helsingissä puhetta johti Raimo Nenonen Uudenmaan liitosta. Kuva: Katja Huumo Erityisohjelmaluonnos päätettiin viedä maaseutupoliittiseen ministeriryhmään ennen sen viemistä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmään (HALKE). Ministeri Korkeaojan erityisavustaja Jouni Lind otti vetovastuun poliittisesta valmistelusta ennen maaseutupoliittista ministeriryhmää Maaseutupoliittisessa ministeriryhmässä ohjelma hyväksyttiin vietäväksi HALKE:n käsittelyyn. Sisäasiainministeriö lähetti ohjelmaluonnoksen vielä tammikuun 2007 alussa ministeriöiden lausuntokierrokselle. HALKE:ssa ohjelma käsiteltiin Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman Ohjelma julkaistiin sisäasiainministeriön julkaisusarjassa huhtikuussa numerolla 19/2007. Maaseutupoliittinen erityisohjelma vastaa rakenteeltaan edellistä erityisohjelmaa. Ohjelman 66 toimenpidettä on jaoteltu neljään toimintalinjaan: elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumismahdollisuuksien parantaminen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Uutena avauksena erityisohjelmassa on alueellinen kokeiluosio, joka tuo maaseutumaisille alueille aluekeskusohjelmaa vastaavan kehittämisvälineen. Alueellisen osion toteuttamisen ohjausryhmänä toimii YTR:n kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä. Valtioneuvosto tunnustaa maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa YTR:n roolin keskeisenä maaseutupoliittisena toimijana. YTR on määritelty useiden toimenpiteiden yhdeksi vastuutahoksi. Valtioneuvoston päätöksen mukaan hallitus kehittää maaseutupolitiikkaa ja siihen liittyvää ohjelmatyötä useiden hallinnonalojen ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyönä käyttäen työvälineenä YTR:n työmuotoja.

18 8 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen sekä maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Maaseutupoliittisen erityisohjelman tiedotustilaisuudessa Kuva: Katja Huumo

19 9 YTR:n TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET VUONNA 2006 Keskeiset tulokset Vuosi 2006 oli YTR:n toimintaohjelman Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme toinen toteutusvuosi. Samaan aikaan toteutettiin myös valtioneuvoston samannimistä erityisohjelmaa Vuoden lopussa maaseutupoliittisen erityisohjelman 52 päätöksestä oli toteutunut 39 ja 11 oli toteutumassa. YTR:n toimintaohjelman 133 ehdotuksesta oli toteutunut 94 ja 26 oli toteutumassa. Ohjelmien toteutuksen suhteen toimintavuosi oli tuloksekas. Parin hieman hiljaisemman vuoden jälkeen YTR valmisteli ja asetti teemaryhmiä aiempaa enemmän suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Uusina teemaryhminä käynnistyivät kansalaisjärjestötyöryhmä sekä luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Useissa sihteeristön kokouksissa oli esillä myös yrittäjyyden teemaryhmän valmistelu ja ryhmä perustettiinkin vuoden 2007 ensimmäisessä YTR:n kokouksessa. Samassa kokouksessa perustettiin uudelleen luonnontuotealan teemaryhmä vuoden tauon jälkeen. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusryhmän jatkoa pohdittiin vuoden 2006 aikana ja ryhmä saikin jatkon vuoden 2009 loppuun. Vuorovaikutusryhmä sai uudeksi tehtäväkseen toimimisen ohjausryhmänä Maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan kuuluvassa alueellisessa osiossa. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä sai uudet tehtävät ja koostumuksen vuoden 2007 loppuun asti. Toimintaryhmätyöryhmän vanha kokoonpano sai jatkoaikaa keväälle 2007, koska vuoden vaihteen molemmin puolin ulottui toimintaryhmien uuden kauden ohjelmien arviointia. Vuoden 2006 lopulla nimettiin myös jo uusi toimintaryhmätyöryhmä. Sen toimikausi jatkuu asti ja toimintaympäristön muutos näkyy muuttuneena kokoonpanona ja pääosin uusina tehtävinä. Viestintäryhmä asetettiin vuosiksi ja YTR hyväksyi viestintäsuunnitelman vuodelle Normaaliin tapaan hankeryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa hieman tarkistettiin. Se tehdään kerran vuodessa ja ryhmän toimikausi alkaa marraskuun alusta johtuen hankkeiden käsittelyrytmistä. Vuoden 2006 alussa päättyi kokonaisohjelman toteutuksen neuvottelukierros, joka sisälsi kaikkiaan 31 tilaisuutta ja 40 osapuolta. Tammikuussa 2006 järjestettiin kymmenen kansalaisjärjestön neuvottelu, joka johti yhteisen teemaryhmän perustamiseen. Neuvottelut ovat yksi väline ohjelmien toteutuksessa ja joissakin kysymyksissä vaikutusta oli myös nähtävissä. Muutamat YTR:n toimijat osallistuivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valmisteluun. YTR antoi lausunnon koskien ohjelman strategiaosaa ja otti kantaa myös käynnistyneeseen maaseutuverkostovalmisteluun. Loppuvuotta 2006 luonnehti kaksi isoa prosessia: valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman valmistelu sekä OECD:n Suomen maaseutupolitiikkaa koskevan maatutkinnan perusaineiston kokoaminen. Aineistopaketti oli lähes koossa vuoden loppuun mennessä ja YTR oli tehnyt erityisohjelmaa

20 10 koskevan valmistelunsa. Poliittinen valmistelu oli hieman kesken vuoden päättyessä. OECD:lle toimitettu aineisto antaa odottaa hyvää maatutkintaa ja erityisohjelman 66 päätöstä sekä uutuutena mukaan tullut alueellinen osio ovat askel eteenpäin verrattuna edelliseen erityisohjelmaan Vuosina 2001 ja 2002 päättyneitä YTR:n rahoittamia valtakunnallisia hankkeita arvioitiin vuoden aikana. Vaasan yliopiston Levón-instituutin tekemä huolellinen työ antoi tuloksellisen kuvan muutaman vuoden takaisesta hanketoiminnasta. Raportti ilmestyi YTR:n julkaisusarjassa numerolla 4/2006. Maaseutu sai asumisen paikkana erityisen huomion vuoden 2005 loppupuolella perustetun Asuinmaaseutu-teemaryhmän avulla. Ryhmän sihteerit ja puheenjohtaja alustivat aiheesta lukuisissa tilaisuuksissa ja YTR hyväksyi ryhmän laatiman Asuinmaaseutu ohjelman vuoden 2006 lopussa. Se ilmestyi YTR:n sarjassa numerolla 2/2007. Ohjelma sisältää 30 esitystä, joiden toteuttamista teemaryhmä toiminnallaan edesauttaa. Asuminen maaseudulla on tällä hetkellä YTR:n toiminnassa selvä painopiste. Vuoden 2005 aikana toteutettu skenaariotyö valmistui. Helmikuussa 2006 ilmestyi suomenkielinen julkaisu Suomen maaseutu 2005 maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus, toimittajina Kimmo Kivinen, Jari Puhakka ja Arto Kaunonen. Englanninkielinen versio Rural Finland 2015, the future operating in environment of rural development work ilmestyi YTR:n sarjassa numerolla 7/2006. Strategiseen työhön YTR syyllistyi myös tutustumalla Ruotsin maaseutupolitiikan strategian valmisteluun komitean puheenjohtajan Karl-Erik Nilssonin alustuksen avulla YTR hyväksyi myös Ruoka-Suomi -teemaryhmän laatiman elintarvikealan pk-yritysten imago- ja menekinedistämisstrategian Maatilatalouden koulutuksen kehittämisstrategiasta YTR antoi lausunnon ja vaalitaisteluun valmistautuville kansanedustajille YTR valmisteli 11 kohdan paperin maaseutupoliittisista linjauksista. Ruoka-Suomi -teemaryhmä lisäsi verkostoitunutta ja moneen suuntaan tapahtuvaa yhteistyötä alallaan. Alueelliset toimijat ja jäseninä olevat sidosryhmät osallistuivat valtakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin aktiviteetteihin joko itse toimijoina, yhteistyöosapuolina tai ohjausryhmätyöskentelyn avulla. Teemaryhmän useat toimintamuodot ovat vakiintuneet (tiedote, internetsivut, vuosittaiset ja teemoittaiset seminaarit, kokoukset, lausunnot ja yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat toimenpiteet). Suomen toimintaryhmät laativat osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa omat ohjelmansa ohjelmakaudelle Toimintaryhmien ohjelmien taso oli keskimäärin erittäin hyvä. Verrattuna aiempien vuosien aikana toteutettuun kolmeen kierrokseen ohjelmien edistyminen näkyi muun muassa ryhmien välisten sekä ryhmien ja muiden alueellisten toimijoiden yhteistyösuhteiden tiivistymisenä, viimeistenkin maaseutukuntien mukaantulona, suunnitelmina käyttää myös muita rahoituslähteitä, kansainvälisen toiminnan lisääntymisenä ja ohjelmien kaikkinaisena täsmentymisenä. Ryhmien nimikko-

21 11 ohjelma sallii toimintaryhmien tehtävien laajenemisen. Kaikille toimintaryhmille on mahdollista hakea yritysrahoitusta sekä vähäisessä määrin rahoitusta toimintalinjan 2 mukaisille ympäristöhankkeille. Toimintaryhmätyöryhmän arviointityö jatkui vuoden 2007 puolelle. Maaseutupoliittisen erityisohjelman valmistelun yhteydessä järjestetyt neljä aluetilaisuutta kertoivat maaseutupoliittisten valmiuksien lisääntymisestä. Ohjelmaan tarjottiin laajan maaseutupolitiikan mukaisia toimenpiteitä. Toisaalta ohjelmaan sisältynyttä alueellista osiota jonkin verran kyseltiin, eniten Helsingissä ja vähiten Rovaniemellä. Alueilla, joita osio koskee, ymmärretään tarve siihen. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä keskittyi jäsentensä arkityön kautta vaikuttamaan valmistelussa oleviin aluekehitysohjelmiin. Vuorovaikutushankkeille onkin alkaneella ohjelmakaudella enemmän edellytyksiä, sillä kiusallisia ohjelma-alueiden rajoja on vähemmän, vuorovaikutuksen lisääminen esiintyy tavoitteena jonkin verran aiempaa useammin, minkä lisäksi alueellinen osio maaseudulla toimii kumppanina ja vastinparina aluekeskusohjelma-alueille. Varsinkin toimintaryhmien ohjelmissa vuorovaikutus on vahvasti esillä ja ryhmillä on kokemusta alan hankkeista. Maaseutumatkailun asema osana matkailuelinkeinoa vahvistui erityisesti kansallisen strategian valmistumisen myötä. Strategiassa on hyvin otettu huomioon maaseudun matkailun näkökulmat erityisesti teemapohjaisten tuotteiden kehittämisessä. Teemaryhmä neuvotteli kehittäjien, rahoittajien kuin eri toimijoidenkin kanssa siitä, miten maaseudun matkailua edistetään ja mihin voimavaroja suunnataan tulevaisuudessa. Lisäksi teemaryhmä ideoi ja työsti kansainvälisille asiakkaille tarkoitettua kylämatkailua ja sen kehittämistä Suomessa. Kylämatkailuohjelman jatkokehittämistä lähti viemään eteenpäin Lomalaidun ry yhdessä teemaryhmän kanssa. Kulttuuriteemaryhmä jatkoi vuosille laaditun kulttuuriohjelman tavoitteiden toteuttamista lukuisilla selvityksillä ja muistioilla. Kehittämisteemojen mukainen ohjausryhmätyöskentely tuotti tuloksia kulttuuriohjelman toimenpide-ehdotusten toteuttamisessa. Naisverkostojen alueellinen työ vahvistui ja resurssikeskusten määrässä saavutettiin Elinvoimainen maaseutu -ohjelman tavoitteet. Naisten resurssikeskuksia ja verkostohankkeita on perustettu siten, että keskus tai vastaava toimi keväällä jo 11 maakunnassa. Myönteiseen kehitykseen vaikutti teemaryhmän toiminnan lisäksi SM:n vuonna 2005 rahoittama selvitystyö, jonka tuloksena syntyi naisten voimavaraohjelma. Sen mukaisesti perustettiin uusi yhdistys, Suomen naisresurssikeskusyhdistys (SNRK ry), joka koordinoi resurssikeskusten valtakunnallista yhteistyötä. Välineenä sillä on muun muassa uudistettu ELLI-lehti, joka jatkaa Naisuutisten verkostoivaa tiedottamista Naisteemaryhmän työn päättyessä kesällä 2007.

22 12 Maaseutupoliittisen erityisohjelman valmistumista juhlittiin Kuva: Katja Huumo

23 Vastoinkäymiset 13 OECD on alkanut maaseutupolitiikan maatutkimustensa johtopäätöksenä puhua maaseutupolitiikan vanhasta ja uudesta paradigmasta. Edellinen määrittelee ja näkee maaseudun maatalouden kautta, jolloin politiikan rakentajina ovat tuottajajärjestöt ja valtionhallinto. Jälkimmäisessä taas maaseutu määritetään väestöryhmiltään ja ammateiltaan monipuoliseksi alueeksi, jonka toimijoina on lukuisia julkisen vallan ja kansalaistoimijoiden organisaatioita kaikilla toiminnan tasoilla. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma noudattaa hyvin selvästi vanhaa paradigmaa. Maa- ja metsätalousministeriön oman arvion mukaan ohjelman 7,4 miljardin varoista suuntautuu maatalouspolitiikkaan 87 % ja maaseudun kehittämistyöhön 13 %. Verrattuna edelliseen kauteen maatalouspoliittiset osiot vahvistuivat ja maaseutupoliittiset osiot kevenivät. Muun muassa toimintaryhmätyön julkisiin varoihin hallitus teki viidenneksen leikkauksen. Toiminnan volyymi oli edellisen ohjelmakauden loppupuolella jo 296 miljoona euron tasolla, mutta uuden kauden kokonaiskehykseksi ohjattiin 242 miljoonaa euroa. YTR:n ja monien muiden organisaatioiden lausuntoja hieman toisenlaisesta toimintalinjojen painotuksesta ei otettu huomioon. Valtakunnallisiin hankkeisiin suunnatut varat ovat vähitellen vähentyneet. Ne johtivat vuoden 2006 hankkeiden käsittelyssä tilanteeseen, jossa monia rahoituskelpoisia hankkeita jouduttiin jättämään rahoituksen ulkopuolelle. Se taas johti saman vuoden loppupuolella hakemusten määrän vähenemiseen. Tilanne alkaa olla kestämätön, sillä vuosia rakennetut kehittämistyön verkostot ovat vahvistuneet. Muun muassa yhdeksän maaseutuprofessorin työ näkyy kohentuneina tutkimussuunnitelmina ja monien teemaryhmien alueelliset verkostot tai itse teemaryhmät ovat valtakunnallisten hankesuunnitelmien takana. Kansalaisjärjestötyöryhmän työ käynnistyi hitaasti. Teema on hankala ja siitä on jo ryhmän sisälläkin erilaisia mielipiteitä, mutta haasteet ovat ajankohtaiset ja kovat. Ryhmän puheenjohtajan ja sihteerin vaihtumisen myötä toiminta näyttää jämäköityvän vuonna Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmä piti yllä turhan matalaa profiilia. Maan alueellinen tasapaino vinoutuu entisestään yritysten globalisaatioratkaisujen ja keskusvetoisen aluepolitiikan seurauksena. Uuteen maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan sisältyvä ja YTR:n tehtäväksi osoitettu harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma on kova haaste teemaryhmälle.

24 14 VUONNA 2006 ILMESTYNEET JULKAISUT Seurakunnat yhteistyökumppaneina maaseudun kehittämisessä. Heikki Pesonen ja Kari Mikko Vesala. n julkaisu 1/2006, helmikuu Maailmalta maalle. Tutkimus maaseutumatkailuyritysten vientimenestyksestä ja viennin esteistä. Saila Saraniemi, n julkaisu 2/2006, huhtikuu n vuosikertomus Julkaisu 3/2006, kesäkuu Vuosina päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi. Arttu Vainio, Lasse Löytty ja Miia Mäntylä, n julkaisu 4/2006, syyskuu Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina Bertalan Galambosi, n julkaisu 5/2006, lokakuu Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen, Valtakunnallinen strategia vuosille n julkaisu 6/2006, lokakuu Rural Finland 2015, The future operating environment of rural development work. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 7/2006. Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämisohjelmissa. Opetusministeriö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 8/2006, joulukuu Lisäksi Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus. Kimmo Kivinen, Jari Puhakka ja Arto Kaunonen, helmikuu Viisivuotias pohjanruusujuuri ennen kukintaa. Kuva: Bertalan Galambosi

25 15 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO Puheenjohtaja: Ylijohtaja Ilkka Ruska, maa- ja metsätalousministeriö Varapuheenjohtaja: Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, sisäasiainministeriö n jäsenet (varajäsenet sulkeissa): Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, sisäasiainministeriö (neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén) Budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Seija Kivinen) Opetusneuvos Seppo Niinivaara, opetusministeriö (ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen) Neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola) Teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, kauppa- ja teollisuusministeriö (ylitarkastaja Ilkka Korhonen) Ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Kari Gröhn) Ylitarkastaja Päivi Laatikainen (Aila Ryynänen vv.), työministeriö (neuvotteleva virkamies Jarmo Palm) Ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Jorma Keva) Ylijohtaja Timo Lähdesmäki, opetushallitus (opetusneuvos Susanna Tauriainen) Ylijohtaja Matti Heikkilä, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES (tutkija Sirpa Andersson) Johtaja Pekka Savolainen, Hämeen TE-keskus (johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus) Maakuntajohtaja Juho Savo, Varsinais-Suomen liitto (maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto) Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, Siikajoki (aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarinen, Suomen Kuntaliitto) Toiminnanjohtaja Michael Hornborg, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK ry (osastopäällikkö Asko Niemi)

26 16 Ombudsman Rikard Korkman, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund, SLC (verkställande directör Kim Nordling, Pro Agria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) Projektipäällikkö Eine Mikkonen, Suomen ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK (apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen) Järjestösihteeri Tom Holmroos, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry (puheenjohtaja Håkan Nystrand, Meto Metsäalan asiantuntijat ry) Varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät ry (varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) Yrittäjä Paula Wilson, Saaristoasiain neuvottelukunta (neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen) Professori Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (erikoistutkija, hallintotieteiden tohtori Seija Virkkala, Jyväskylän yliopisto/ Chydenius-Instituutti, Kokkola) Rehtori rehtori Riitta Käyhkö, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Pro Agria (järjestöjohtaja Juha Seppälä) Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen, Kirkkohallitus (työalasihteeri Marja Kantanen) Koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun Sivistysliitto (koulutussuunnittelija Hannu Salo) Direktör Carita Lundin, Sydkustens landskapsförbund rf (rektor Björn Wallén, Svenska Studiecentralen) Ympäristöpäällikkö Jouko Kostamo, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO (metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila) Pääsihteeri: Maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Apulaispääsihteeri: Ylitarkastaja Risto Matti Niemi, maa- ja metsätalousministeriö asti, minkä jälkeen paikka on ollut avoinna Sihteeri: Projektisihteeri Eva Hagelberg, sisäasiainministeriö

27 17 TEEMA- JA TYÖRYHMIEN RAPORTIT

28 HANKERYHMÄ 18 Toimikausi ja tehtävät Vuodelle 2006 asetetun hankeryhmän toimikausi oli Hankeryhmän kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Hankeryhmän toimikausi on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan mukaan. Tällöin toimiaika on marraskuun alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun. Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä olivat: 1. Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi 2. Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön menettelyistä 3. Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle 4. Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin ja tiedottamisen kehittämisestä 5. Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden aikaansaamiseksi 6. Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen koordinoimiseksi. Rahoituksen painopisteet, käytännön menettelytavat Vuoden 2006 rahoituksen painopistealueita olivat: maaseutuyrittäjyys ja maaseudun työllisyys (tutkimus ja kehittäminen) maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien uudelleenjärjestäminen (tutkimus ja kehittäminen) maaseutuasumisen ja maaseudun kulttuuriympäristöjen edistäminen (tutkimus ja kehittäminen) maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot (tutkimus ja kehittäminen) maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkimus (tutkimus). Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti määrärahojen hakemismenettelystä ja hakuajoista syyskuussa 2005 Maaseudun Tulevaisuus ja Landsbygdens Folk -lehdissä. Lisäksi menettelytapakirje julkaistiin internetissä sekä MMM:n että YTR:n internetsivuilla, ja sitä välitettiin sähköpostitse. Määrärahojen hakuaika päättyi lokakuun lopussa. Hankehakemusten käsittely n hankeryhmä (kokoonpano tekstin lopussa) valmisteli rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle vuonna 2006 rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota:

29 19 hankkeen valtakunnalliseen merkitykseen yhteyteen maaseutupolitiikan linjauksiin sekä Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme ohjelman toteuttamiseen hankkeen uudistavuuteen mahdollisuuteen laajentaa toimintaa hankesuunnitelman valmiuteen ja selkeyteen hankkeen toteutettavuuteen rahoitussuunnitelman realistisuuteen suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin hankkeen vastuu- ja sidosryhmien sitoutuneisuuteen selkeään yhteyteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan välillä eri hallinnonalojen yhteishankkeisiin. Hankehakemusten kopiot teemoittain järjestettynä postitettiin kaikille hankeryhmän jäsenille. Kukin hankeryhmän jäsen kävi kaikki hakemukset läpi. Hakemukset käsiteltiin teemajärjestyksessä siten, että ensin käsiteltiin jatkohankkeiden hakemukset. Hankkeiden arvioinnissa hankeryhmä pyysi teemaryhmiltä lausuntoja alansa hankkeista. Kokouksissa käsiteltiin myös kommentteja ja lisätietoja, joita hakemuksiin oli annettu. Käsittelyn edetessä hakemusten lähettäjiltä pyydettiin tarvittaessa lisätietoja ja tarkennuksia, jotka myös jaettiin hankeryhmälle. Hankeryhmä kokoontui joulu-tammikuun aikana yhteensä 11 kertaa. Yhteenveto rahoitetuista hankkeista julkaistiin YTR:n internetsivuilla Arviointia vuoden 2006 kierroksesta Vuoden 2005 painopistealue maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot oli rahoituksen pääasiallinen painopistealue edelleen vuonna Painopistealuetta toteuttaviin hankkeisiin sitoutui käytettävissä olevasta rahoituksesta noin puolet; jatkuvissa hankkeissa osuus oli 53 % ( ) ja uusissa hankkeissa osuus oli 40 % ( ). Kaikkiaan hyväksyttiin yksitoista uutta tutkimushanketta (2005; 23, 2004; 21, 2003; 20) ja kaksitoista uutta kehittämishanketta (2005; 18, 2004; 20, 2003; 13). Uutena hankeryhmänä tutkimus- ja kehittämishankkeita hyväksyttiin kaksi. Kaikkiaan jätettiin 138 hakemusta, joissa haettu määräraha oli yli 7,4 miljoonaa euroa. Käytettävissä olevista varoista jatkuviin hankkeisiin sitoutui 74 % varoista, joista 27 % jatkuviin tutkimushankkeisiin ja 73 % jatkuviin kehittämishankkeisiin. Uusista tutkimushankkeista pystyttiin rahoittamaan vain 22 % ja uusista kehittämishankkeista 31 % saapuneista hakemuksista. Uusia tutkimushankkeita rahoitettiin keskimäärin eurolla ja uusia kehittämishankkeita eurolla. Vuonna 2005 uusien hankkeiden keskimääräinen rahoitus oli euroa. Eniten muutosta oli kuitenkin tapahtunut uusissa tutkimushankkeissa vuodesta 2004, jolloin hankkeen rahoitus oli keskimäärin euroa. Momentilta ohjattiin vuonna 2006 kylätoiminnan valtionapuun 0,530 milj. euroa. Uusien tutkimushankkeiden vahvin teema oli Maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkimus, josta rahoitettiin viittä hanketta (49 % uusien tutkimushankkeiden rahoituksesta). Uusina tutkimushankkeina rahoitetuista neljästä väitöstutkimuksesta kolme liittyi kyseiseen teemaan. Kyseisten väitöstutkimusten otsikot olivat Pohjoiset kylät maaseudun paikallinen tieto resurssina kylien omaehtoiselle toiminnalle ja kyläkaavoituksen kehittämiselle, Maisematyyppien luokittelu metsämaisemanhoidon työvälineenä ja Maaseudun taloudellinen arvo.

30 20 Uusissa kehittämishankkeissa puolestaan Maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot oli edelleen vahva teema, josta rahoitettiin neljä hanketta (53 % uusien kehittämishankkeiden rahoituksesta). Tässä teemassa vietiin eteenpäin YTR:n vahvistuvaa viestintää sekä kolmannen sektorin ja julkisen vallan työnjaon kehittämistä. Jatkokehittämishankkeiden avulla rahoitettiin teema- ja työryhmien työtä. Työn painopiste oli edelleen verkostotyön vahvistaminen ja teemakohtaisten painopisteiden eteenpäin vieminen. Neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttaminen on keskeinen osa teema- ja työryhmien työtä, ja teemaryhmien rahoitusta pyrittiinkin kohdentamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti tämän tavoitteen toteutumiseksi. Määrärahojen niukkuuden vuoksi verkostohankkeita tai laajoja tutkimushankkeita olisi entistä tärkeämpää rahoittaa YTR:n jäsenministeriöiden yhteishankkeina. Muiden hallinnonalojen varoja arvioitiin vuonna 2006 sitoutuvan uusiin kehittämishankkeisiin euroa ja uusiin tutkimushankkeisiin euroa. Hankkeiden arviointi Vuonna 2005 käynnistetty valtakunnallisten hankkeidenulkopuolinen arviointi valmistui vuonna Arvioinnin teki tarjouskilpailun perusteella valittu Vaasan yliopiston Levón- Instituutti. Arvioinnin tuloksia esiteltiin YTR:n hankeseminaarissa samoin kuin YTR:n varsinaisessa kokouksessa, ja arvioinnista kirjoitettiin myös lehtiartikkeleita. Arviointi julkaistiin YTR:n julkaisusarjassa ja se on luettavissa myös pdf-versiona YTR:n internetsivuilla. Hankeseminaari Valtakunnallinen hankeseminaari maaseudun tutkimus- ja kehittämishankerahoitusta saaneiden hankkeiden toteuttajille järjestettiin Orivedellä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä maaseutuprofessoriverkoston sekä Eräjärven Kehittämisyhdistyksen kanssa. Seminaarissa pohdittiin lukuisten alustajien ja näkökulmien kautta maaseudun yritystoimintaa, kulttuurisia mahdollisuuksia, maaseudun merkitystä yhteiskunnassa sekä asemaa Hankeseminaarin esitysten välillä oli hetki aikaa auringolle. Kuva: Katja Huumo Oriveden keskustaa kesäiltana. Kuva: Katja Huumo

31 21 työ- ja asuinpaikkana. Ensimmäisen päivän ilta huipentui maaseutuprofessorien paneelikeskusteluun. Seminaariin osallistui yhteensä hieman yli sata henkilöä. Hanketiedotus Hankkeita koskevaa tiedotusta hoidettiin pääosin sähköpostin ja YTR:n internetsivujen avulla. Lisäksi sähköisessä Liiteri-uutiskirjeessä julkaistiin lyhyitä tiedotteita hankkeiden ml. teemaryhmätyö sisällöistä ja tuloksista. Vuonna 2006 YTR:n internetsivuille tehtiin uusi hankkeissa tapahtuu -alasivu, jolla julkaistiin muun muassa hankeraportteja ja tiedotteita hankkeiden järjestämistä tilaisuuksista. Internetsivuille päivitettiin myös listaukset rahoitetuista hankkeista, hankeryhmän asettamiskirje, rahoituksen hakua koskevat menettelytapakirjeet sekä rahoituksen hakuun liittyvät lomakkeet ja niiden täyttöohjeet. Sivuilla ovat hankeseminaarin alustukset, ohjeet hankeraportoinnista ja ohjausryhmätyöskentelystä sekä tutkimushankkeiden julkaisuohjeet ja jakelutarrapohjat. Valmistuneita hankeraportteja välitettiin sähköpostinkin kautta esimerkiksi YTR-verkostolle ja MMM:n maaseutu- ja tukipolitiikkayksikölle. Hankkeiden rakentaminen sekä yhteistyöneuvottelut Hankeryhmän puheenjohtaja ja jäsenet osallistuivat niin valtakunnallisten kuin alueellisten hankkeiden valmistelu-, suunnittelu- ja rahoitusneuvotteluihin. Maaseutupoliittisen erityisohjelman valmisteluneuvottelujen yhteydessä keskusteltiin muiden ministeriöiden kanssa hankkeiden yhteisrahoituksesta. Hankkeita rakennettiin mm. maaseutuasumisen ja yrittäjyyden kehittämiseen. Hankkeiden eri rahoitusmahdollisuuksista sekä yhteisrahoituksista neuvoteltiin paitsi hankeryhmän yhteyshenkilöiden myös muiden viranomaistahojen kanssa. Hankeryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Pääsihteeri Eero Uusitalo, Maaseutuneuvos, professori, MMM Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Reijo Martikainen, MMM Jäsenet: Pääsihteeri Markku Järvenpää, MMM, MTNK Erikoistutkija Kai Karsma, KTM Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, SM Ylitarkastaja Risto Matti Niemi, MMM Opetusneuvos Seppo Niinivaara, OPM

32 22 Lehtori Simo Palvianen, Yhteiskuntapolitiikan laitos, Joensuun yliopisto Yliarkkitehti Minna Perähuhta, YM Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, SM Ylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM (elokuuhun 2006 asti) Sihteeri: Ylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM (elokuuhun 2006 asti Johanna Heikkilä, MMM)

33 23 HARVAAN ASUTTUJEN ALUEIDEN TEEMARYHMÄ Toimikausi ja tehtävät Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän toimikausi on Vuoden 2006 aikana teemaryhmä on toiminut kolmen itsenäisesti toimineen alatyöryhmän kautta: (1) PARAS-hanke: uudistuksen vaikutusten seuranta kohdealueiden tilaa ja muutoksia tarkastellaan ennakoivalla otteella (2) Alueellinen ohjelmatyö harvaan asuttujen alueiden kannalta eritellään kehittämisohjelmatyön toteutumista kohdealueilla (3) Valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi harvaan asutuilla alueilla osallistutaan selvityksin toimenpiteiden vaikutusten arviointityöhön Kukin työryhmä on valmistelemassa otsikkoalueensa täsmentämästä aihepiireistä osioita teemaryhmän kokoamaan Harvaan asuttujen alueiden kehittämisohjelmaan. Kehittämisohjelman tietoaineiston kokoamiseen osallistuu myös teemaryhmän tutkimussihteeri. Vuoden 2006 aikana teemaryhmä on järjestänyt kaksi alueellista verkostotapahtumaa: Paltamossa Kainuussa sekä Rovaniemellä Lapissa. Kummassakin tilaisuudessa käytiin alueellisten toimijoiden kanssa vuorovaikutteisesti läpi harvaan asuttujen alueiden kehittämistoimenpiteitä mm. työllistämis- ja tietoyhteiskuntahankkeiden näkökulmista. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui 50 henkilöä. Kunkin työryhmän raportit hiotaan teemaryhmän yhteiskokouksissa. Yhteiskokouksissa on lisäksi kuultu kutsuttuja erityisasiantuntijoita edellä olevista teemoista. Teemaryhmän puheenjohtaja Marja Taskinen ja koordinoiva sihteeri Tarmo Salo ovat osallistuneet YTR:n sihteeristön kokouksiin, YTR:n kokouksiin ja YTR:n järjestämiin verkostotapahtumiin kertomuskauden aikana. Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Marja Taskinen, SM Jäsenet: Tuomo Eronen, Tohmajärven kunta Jouko Kahilainen, Keski-Suomen liitto Pentti Kananen, STM (osan vuodesta Niilo Färkkilä), Jorma Keva, YM Ahti Kirtola, Varpaisjärven kunta

34 24 Ilkka Korhonen, KTM Bo Lindholm, Nauvon kunta Tarja Lukkari, Oulun yliopisto (osan vuodesta Reijo Keränen) Reijo Martikainen, MMM Juha Määttä, Kainuun TE-keskus Merja Nikkinen, LVM (osan vuodesta Osmo Moisio) Asko Niemi, MTK Kirsti Paajanen, Pohjois-Karjalan TE-keskus Sihteerit: Tarmo Salo, Rajaseutuliitto, koordinoiva sihteeri Teemu Juntunen, Aluekehityssäätiö, tutkimussihteeri

35 25 HYVINVOINTIPALVELUJEN TEEMARYHMÄ Teemaryhmän toimikausi ja tehtävät asetti helmikuussa 2006 Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän kolmannelle toimikaudelle ajaksi Kokoonpanoltaan osin uudistunut ryhmä ryhtyi aiempien toimikausien tapaan seuraamaan suomalaisen hyvinvoinnin ja maaseudun hyvinvointipalvelujen kehitystä. Tarkastelun kohteiksi valittiin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusopetuksen palvelut. Teemaryhmän kolmannen toimikauden työskentelyä sävytti sisäasianministeriön käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen mukanaan tuoma paine löytää uusia ratkaisuja Suomen kuntiin. Teemaryhmä keskittyi tukemaan muutostyötä toteuttavia päättäjiä jäsentämällä ja kokoamalla tietoa toimivista palveluratkaisuista sekä etsimään esimerkkejä sellaisista palvelurakenteellisista uudistuksista, jotka olivat osoittautuneet toimiviksi maaseudulla. Teemaryhmässä oltiin myös kiinnostuneita lähipalveluiden ja kirkonkylien elinvoiman säilymisestä ja kylien mahdollisuuksista tarjota asukkaille pitkän tähtäimen asumisedellytyksiä. Teemaryhmän työ vaihtoehtoisten palvelumallien tarkastelijana Suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on ajankohtaisten muutoshaasteiden edessä. Tämä koskee myös maan syrjäisempiä seutuja kuntatalouden, monipuolistuvan palvelujen hankinnan, maan sisäisen muuton ja väestörakenteen muutoksen vuoksi. Tulevaisuuden palvelutarpeisiin vastaamiseen eivät yksittäisten kuntien niukkenevat resurssit tulevaisuudessa ehkä riitä. Vuoden 2006 keväällä teemaryhmä valitsi kyseiset maaseutukuntien haasteet erityistarkasteluunsa. Ryhmä lähti etsimään sellaisia toteutettuja palvelutuotannon uudistuksia, joilla oli onnistuttu vastaamaan asukkaiden palvelutarpeisiin maan hiljenevissä kunnissa. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien jäljittämistä pidettiin perusteltuna, koska onnistuneiden esimerkkien arvioitiin kannustavan myös muita kuntia muutosten toteuttamiseen. Selvitystyön uskottiin tarjoavan välineitä myös verkostoitumiseen: nostamalla esiin esimerkkejä toimivista yhteistyömalleista kuntia haluttiin tukea ratkaisuissa, joissa synergiaetuja oli mahdollista tuottaa niin kunnan sisäisiä kuin sen rajojen ulkopuolisia yhteistyösuhteita hyödyntämällä. Teemaryhmä päätti pureutua hyviin palveluratkaisuihin järjestämällä vuosittain maaseudun hyvinvointipalveluseminaarin, jonka pohjalta tullaan tuottamaan julkaisu vuoden 2007 loppuun mennessä. Seminaareista ensimmäinen Maaseudun PARAS, Turvaako kuntaja palvelurakenneuudistus maaseudun asukkaiden hyvinvointipalvelut? pidettiin Stakesin auditoriossa Työmuotona oli kommentoiva seminaarityöskentely. Tilaisuus osoittautui kaikin puolin onnistuneeksi. Se kykeni kokoamaan erilaisista näkökulmista maaseutua tarkastelevia asiantuntijoita vuoropuheluun. Syrjäisten seutujen hyvää palvelutulevaisuutta oli pohtimassa n. 90 eri puolelta Suomea saapunutta kuulijaa. Erityistä kiitosta kuulijat antoivat siitä, että seminaarissa esiteltiin maaseudun asiaa useista erilaisista ja kansalaisia läheisesti puhuttelevista näkökulmista. Aamupäivän asiantuntijakeskeisen alustusosuuden jälkeen kuultiin paikallisia palvelu-uudistusesimerkkejä Oulunkaaren seutukunnasta, Vii-

36 26 tasaari- Pihtiputaan kuntaparista sekä Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran ja Joensuun muodostamasta Joensuun kunnasta. Vuoden 2007 syksyllä teemaryhmä jatkaa seminaarityöskentelyä käsittelemällä maaseudun hyvinvoinnin kannalta ajankohtaisimpia teemoja. Yksi iltapäivä järjestetään kyläkoulutematiikasta. Ydinteemoja tullaan syventämään myös edellä mainitussa teemaryhmän toimittamassa julkaisussa, johon kootaan kuntien laatimia palvelu-uudistusesimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja maaseudun hyvinvoinnista Kokoukset Teemaryhmä piti vuoden 2006 aikana ( ) viisi kokousta. Ensimmäisessä perustettiin ryhmän jäsenistä koottu viisihenkinen työvaliokunta. Työvaliokunnan perustamisen tarkoitus oli jouduttaa valmisteltavien asioiden käsittelyä teemaryhmätapaamisissa. Tavoite saavutettiin, kun pienemmässä ryhmässä jäsennettiin ennakkoon mm. seminaarisisältöjä ja käytännön järjestelyjä. Vuonna 2006 perustettua kokoontumismuotoa tullaan noudattamaan myös vuoden 2007 työskentelyssä: koko teemaryhmä kokoontuu joka toisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina (pois lukien kesäaika) ja työvaliokunta aina erikseen määriteltävän tarpeen mukaan. Varsinaisista kokouksista syksyn ensimmäinen tulee olemaan koko päivän seminaari, muut kokoukset vajaan iltapäivän mittaisia. Teemaryhmän vuoden 2007 päätavoite on tuottaa maaseudun kunnille käyttökelpoista tietoa erilaisista yhteistyön vaihtoehdoista julkaisun avulla. Teemaryhmän kokouksissa on keskusteltu laajasti maaseudun hyvinvointipalvelujen nykytilasta, mutta erityisesti luotu näkymiä tulevaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarpeet ja kyläkoulujen säilymiseen liittyvät kehityskulut ovat olleet keskustelujen keskiössä. Teemaryhmän monipuolinen asiantuntemus on ollut ryhmän vahvuus ja edellytys moniulotteiselle tarkastelulle. Teemaryhmä teki myös vuoden 2006 aikana esityksiä valmisteilla olleeseen maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan. Muu toiminta Vuoden 2006 syksyllä hyvinvointipalvelujen teemaryhmä järjesti maaseudun hyvinvointipalveluihin perehdyttävän teemaretken Mikkeliin. Mikkelin katsottiin edustavan kuntaa, jossa kaupunkikeskusta ympäröivien maalaiskuntien taloudellinen tilanne oli tehnyt välttämättömäksi hakeutua isomman kunnan kylkeen. Mikkelin osalta ei voida puhua yksinomaan tarpeen sanelemasta pakkoliittymisestä vaan pitkän yhteistyön tuloksesta ja useiden vuosikymmenien aikana syntyneen sopimuksellisuuden sinetöinnistä. Liitokseen osallistuneet kunnat olivat jo aiemmin yhdistäneet palvelutuotantoaan ja pyrkivät nyt ensisijassa vahvistamaan hyvin alkanutta yhteistyötä. Teemaryhmä sai monipuolista informaatiota. Näytti siltä, että tällaisessa yhteistyössä suuremman kunnan strateginen osaaminen, kumppanuuksien hakeminen ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä. Vastaavanlainen maakuntaan suuntautuva teemaretki on suunniteltu myös vuoden 2007 syksylle.

37 27 Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Dos, johtaja Riitta Haverinen, Stakes Jäsenet: Maakunta-asiamies Markku Aholainen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tutkija Sirpa Andersson, Stakes Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, Ristijärven kunta Projektipäällikkö Liisa Häme, Suomen Kylätoiminta ry Toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM Tutkija Kari Leinamo, Levón-Instituutti, Vaasan Yliopisto (alk. vuoden 2007 alusta) Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Kehittämispäällikkö Ismo Partanen, Suomen Yrittäjät ry Sivistystoimenjohtaja Taina Peltonen, Kärsämäen kunta/suomen lähikoulut ry Sosiaali- ja terveystoimenpäällikkö Tuula Taskula, Suomen Kuntaliitto (alk. vuoden 2007 alusta) Johdon erityisavustaja Paula Viertola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Tutkimusjohtaja Raija Volk, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, SM kuntaosasto Sihteeri: Suunnittelija Sanna-Mari Lyytinen, Stakes

38 28 KANSALAISJÄRJESTÖTEEMARYHMÄ Toimikausi ja tehtävät Kansalaisjärjestöteemaryhmän työ käynnistyi Teemaryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2008 loppuun asti. Kansalaisjärjestöteemaryhmän tehtävänä on hahmottaa konkreettinen ja ajankohtainen kuva siitä, millä tavoin maaseudulla toimivat järjestöt voivat vastata maaseudun asukkaiden tarvitsemista palveluista. Maaseudun kolmas sektori (erilaiset järjestöt) nousee usein esille keskustelussa siitä, miten maaseudun asukkaiden tarvitsemat palvelut turvataan jatkossa. Aihe on mitä ajankohtaisin käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vuoksi. Lisäksi ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarpeeseen voimakkaasti jo tällä hetkellä. Kansalaisjärjestöteemaryhmän tehtävänä on nostaa esille hyviä esimerkkejä ja käynnistää keskustelua siitä, miten järjestöt voivat osallistua palvelujen tuottamiseen rinnan julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kanssa. Toiminta vuonna 2006 Kansalaisjärjestöteemaryhmä käytti ensimmäisenä toimivuotenaan runsaasti aikaa keskusteluun kansalaisjärjestöjen yleisistä toimintaedellytyksistä, järjestöjen verotuksesta, elinkeinotoiminnan ja yleishyödyllisen järjestötoiminnan rajanvedoista, kilpailutuksesta, lainsäädännön muutoksista sekä järjestöjen rahoitusmahdollisuuksista. Teemaryhmä seurasi ja kuuli aktiivisesti valtioneuvoston ohjaamaa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa sekä oikeusministeriön asettaman työryhmän työskentelyä ja kannanottoja. Kansalaisjärjestöteemaryhmä seurasi tiiviisti myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli niin kutsutun PARAS-hankkeen etenemistä. Ryhmän tavoitteena oli tuoda esille järjestöjen näkökulmaa muun muassa puitelakia valmisteltaessa. Hyvien esimerkkien kokoamiseksi kansalaisjärjestöteemaryhmä laati lyhyen kyselyn, jonka teemaryhmän jäsenjärjestöt toimittivat kentälle. Kyselyn avulla koottu aineisto on apuna, kun teemaryhmän varsinainen työ järjestöjen tuottamien palvelujen hyvien esimerkkien keräämiseksi ja työstämiseksi vuonna 2007 alkaa. Kansalaisjärjestöteemaryhmän ensimmäisen vuoden työskentelyssä heijastui järjestötoiminnan käytännön ja käsitteellinen heterogeenisuus ja teeman haasteellisuus. Vaikka järjestöt nostetaankin usein keskusteluissa avainasemaan, kun puhutaan palvelujen tuotantotapojen monipuolistamisesta, käsitys maaseudun järjestöistä palvelujen tuottajana on vielä kovin epätarkka ja jäsentymätön. Teemaryhmän työskentelyssä keskitytään jatkossa hyvien esimerkkien etsimiseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin. Teemaryhmä tarjoaa tietoa maaseudun kolmannesta sektorista niin kyliin, kuntiin, järjestöihin kuin hallintoon ja päätöksentekoon laajemminkin. Tiedotta-

39 29 minen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat siis teemaryhmän tärkeimpiä tehtäviä. Ryhmä tarjoaa myös asiantuntija- ja luentoapua. Kansalaisjärjestöteemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Christoffer Grönholm, Svenska Studiecentralen Jäsenet: Timo A. Säkkinen, Suomussalmen kunta Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen Liitto Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry Voitto Mäkipää, Opintotoiminnan Keskusliitto ry Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto Peter Backa, Svenska Studiecentralen Heikki Susiluoma, Suomen Luonnonsuojeluliitto Pirkko Karjalainen, Vanhustyön Keskusliitto Katariina Suomu, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Liisa Ylönen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Sihteeri: Pietari Jääskeläinen, Suomen Nuorisoseurojen liitto/ytr Sihteerin kutsuma asiantuntijaryhmä (kolme kokousta): Teppo Sirniö, kunnanjohtaja, Petäjävesi Seppo Purontakanen, toiminnanjohtaja, Valkealan Kylät ry Marja-Leena Pellikka, toiminnanjohtaja, Manna ry, Nastola Ritva Pihlaja, MMM, agronomi, tutkija, Porvoo

40 30 KAUPUNGIN JA MAASEUDUN VUOROVAIKUTUSTYÖRYHMÄ Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kolmas toimikausi oli Työryhmän tehtävänä oli tarttua kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen aiempaa konkreettisemmin ja poliittisemmin sekä edistää vuorovaikutusta hallinnon kaikilla tasoilla. Ryhmän tavoitteena oli siten tukea ja rakentaa entistä voimakkaammin käytännön vuorovaikutuspolitiikkaa. Vuorovaikutustyöryhmä kokoontui kuusi kertaa. Vuoden viimeinen ja seitsemäs kokous pidettiin joulukiireiden vuoksi vasta tammikuun alussa Ryhmä on toiminut pääasiassa näiden kokousten avulla sekä viranomaisjäsenten työpanoksen ja vaikuttamisen kautta ohjelma- ja säädösvalmistelussa. Lisäksi yksittäiset työryhmän jäsenet ovat osallistuneet ryhmän antamien lausuntojen valmisteluun sekä edistäneet sen työtä omissa tehtävissään. Työryhmän tehtävänä oli vaikuttaa erityisesti valmistelussa olleiden ohjelmien ja säädösten sisältöihin. Näitä olivat mm. kansallinen rakennerahastostrategia sekä alueelliset EAKR-ohjelmat ja ESR-viitekehys, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä toimintaryhmien ohjelmat. Tämän lisäksi työryhmä teki yhteistyötä Kestävän kehityksen työryhmän kanssa ja avusti Pohjoismaiden ministeriöneuvoston alaisen NordFram-yhteistyöhankkeen valmistelussa. Hankkeen toteutuksesta kuitenkin luovuttiin, koska se olisi edellyttänyt maa- ja metsätalousministeriöltä lisärahoitusta. Valmistelua on jatkettu vuonna Työryhmä sai toimintansa tueksi sisäasianministeriöstä euroa maakuntien kehittämisrahaa. Tuki käytetään pääasiassa keväällä 2007 järjestettävään seminaariin ja kokouskuluihin. Työryhmä on lisäksi ohjannut kahta tutkimushanketta, jotka saivat MMM:n rahoituksen. Näistä toinen selvitti palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia maaseudulla ja toinen vuorovaikutuspolitiikan esteiden ylittämiseen tarvittavia ratkaisuja. Ensin mainittu tuotti ehdotuksen tutkimusohjelmaksi. Jälkimmäinen tutkimushanke päättää työnsä kesäkuussa 2007, ja työn pohjalta laadittava raportti julkaistaan syksyllä Työryhmän tehtävänä ollut keittiön kautta vaikuttaminen onnistui kohtuullisesti. Työtä jatkaa uusin tehtävin kaudelle nimitetty kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä. Työryhmällä oli vuonna 2006 kaksikymmentä jäsentä. Heistä kaksi luopui jäsenyydestä syksyllä vaihtaessaan toisiin tehtäviin.

41 31 Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Kaisa-Leena Lintilä, SM Jäsenet: Pirjo Marjamäki, STM Risto Rautkoski, Pirkanmaan TE-keskus Seija Varis, Pohjois-Karjalan TE-keskus Marja Koivula, Päijät-Hämeen liitto Timo Urpala, Etelä-Pohjanmaan liitto Heikki Kukkonen, Kotiseutuliitto Eero Uusitalo, MMM Janne Antikainen, SM Risto Matti Niemi, MMM (syksyyn 2006 asti) Rainer Lahti, YM Silja Saveljeff, SYTY Torsti Hyyryläinen, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto Petri Kahila, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto (syksyyn 2006 asti) Kaisa.Schmidt-Thomé, TKK/YTK Erland Eklund, HY / SSKH Eija Koski, Levón-instituutti Tarja Pyöriä, SM Sihteeri: Sirkku Wallin, TKK/YTK

42 32 KULTTUURITEEMARYHMÄ asetti kulttuuriteemaryhmän kolmannelle toimikaudelleen Teemaryhmä jatkoi vuosille laaditun kulttuuriohjelman tavoitteiden toteuttamista. Kulttuuriteemaryhmä kokoontui vuonna 2006 kaksi kertaa. Teemavastaavat kokoontuivat kerran ja ohjausryhmät useaan otteeseen. Kulttuuriteemaryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti n ja sen sihteeristön kokouksiin ja seminaareihin, ja toivat panoksensa maaseutupoliittisen erityisohjelman laatimiseen. Kulttuuriteemaryhmän kulttuuriohjelman mukainen kehittämistoiminta Kulttuuriohjelman tarkoituksena on vuosien aikana kehittää seuraavia laajoja teemoja: kulttuuri ja hyvinvointi, luova yritystoiminta, kulttuuri ja seutuyhteistyö sekä kestävä kehitys ja kulttuuriympäristö. Kulttuuriohjelmaan kirjattuja toimenpide-ehdotuksia on toteutettu kehittämisteemojen mukaisen ohjausryhmätyöskentelyn avulla. Työryhmien tavoitteet nivoutuvat yhteen ja kulkevat usein limittäin. Lokakuussa 2006 kulttuuriohjelmaa ryhdyttiin päivittämään edellä mainittujen laajojen teemojen selvitystöiden pohjalta. Laajojen teemojen mukainen toiminta ja työn tulokset vuonna 2006 Kirjaston kehittämisohjelma Ajantasainen ja tietoteknisesti hyvin varusteltu kirjasto voidaan nähdä syrjäytymistä ja väestön polarisoitumista ennaltaehkäisevänä seikkana, joka lisää maaseutupaikkakunnan vetovoimaisuutta ja väestön tasa-arvoisuutta. Kirjasto maaseudun ja taajamien monipalvelukeskuksena. Kirjaston kehittämisohjelma (OPM julkaisuja 2006:44) on jatkoa vuonna 2003 ilmestyneelle julkaisulle Kirjastostrategia Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. Kirjaston kehittämisohjelmassa on tuotu esiin vaihtoehtoisia toimintamalleja etenkin maaseudun ja taajamien kirjastopalveluihin, olivatpa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset mitä tahansa. Kattavan ja monipuolisen kirjastoverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen on kannattavampaa kuin uusien instituutioiden tai järjestelmien luominen. Tavoitteena on, että maaseudulla ja keskusten reuna-alueilla varmistetaan sama sivistyksen, tiedon ja kulttuurin saatavuus kuin kaupungeissa. Ohjelman taustalla ovat väestö- ja käyttäjätarpeiden muutokset, elämäntyylien ja elämänpolkujen monipuolistuminen sekä seudullisen yhteistyön syventäminen. Ohjelmassa esitellään kirjasto-ohjelman visio 2010 sekä seitsemän keskeisintä toimenpidettä kirjastojen kehittämiseksi. Kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen Luovat alat ovat 2000-luvulla nousseet monissa maissa muuta taloutta vahvemmin. Joissakin maissa luovien alojen yritysten toiminta muodostaa noin 5 9 % bruttokansantuotteesta. Suomen bruttokansantuotteesta luovat alat muodostavat tällä hetkellä noin 4 %. Luovien alojen yrittäjyys on ollut vahvasti esillä Kulttuuriteemaryhmän toiminnassa. Luovien

43 33 alojen yritystoiminta -ohjausryhmän päätöskokous pidettiin opetusministeriössä ja Luovien alojen yritystoiminnan hyvien käytäntöjen ad hoc -ryhmä perustettiin syksyllä Luovien alojen yritystoiminnan kehittämishankkeen tavoitteeksi asetettiin kansallisen, verkostomaisen toimintamallin kehittäminen. Toimintamallin avulla edistetään luovien alojen yritystoiminnan kasvua sekä parannetaan yrittäjien mahdollisuuksia kehittää yritystoimintaansa ja lisätä vuorovaikutusta muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen työn tuloksena syntynyt Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli -selvitys (OPM julkaisuja 2006:47) ilmestyi marraskuussa Maaliskuussa 2007 ilmestyy kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisemana hankkeen jatkoselvitys Luovien alojen yritystoiminnan hankkeet Luovien alojen yritystoiminnan parissa työskentelyä jatkettiin edelleen, ja joulukuussa 2006 aloitti kauppa- ja teollisuusministeriön vetämä työryhmä luovien alojen yrittäjyyden strategian laatimisen. Strategia valmistuu maaliskuussa Loppuvuodesta 2006 tehtiin suunnitelmat selvityksestä maaseutumaisten alueitten linkittymisestä valtakunnalliseen luovien alojen verkostoon. Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämissuunnitelmissa Maija Niskavirta toteutti Kulttuuriteemaryhmän toimesta aineistotarkastelun liittyen toimintaryhmien vuoden 2006 kehittämissuunnitelmiin. Tarkastelun piiriin kuuluivat kaikkien 58 toimintaryhmän kulttuuriin liittyvät suunnitelmat joiden pohjalta Niskavirta analysoi kulttuurin asemaa maaseudun kehittämisessä. Tausta-aineistona olivat myös toimintaryhmien vuoden 2003 kehittämissuunnitelmat. Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämissuunnitelmissa -selvitys ilmestyi YTR:n julkaisusarjassa (8/2006). Selvityksestä käy ilmi, että kulttuuria koskevia kehittämistoimenpiteitä on lähes kaikissa ohjelmissa, mutta ainoastaan muutama toimintaryhmä on tehnyt ohjelmiinsa kokonaan uusia, tulevaisuuden kannalta ehkä ratkaisevia, avauksia. Näissä ohjelmissa on otettu huomioon mm. luovien ympäristöjen ja toimialojen edistämisen positiiviset vaikutukset alueisiin. Kulttuuri ja seutuyhteistyö Seutuyhteistyö-teema on ajankohtainen kuntien pysyvän, vaikean taloudelliseen tilanteen vuoksi. Ratkaisuja etsitään muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Pienten kuntien väestön väheneminen ja ikääntyvän väestön osuuden nopea kasvu vaikuttavat myös kuntien palvelutuotantoon ja -rakenteeseen. Kulttuuri ja seutuyhteistyö -ohjausryhmän tuella teemavastaava Hilkka Wilkman työsti selvityksen, jossa pohditaan esimerkkien avulla kulttuurin asemaa ja merkitystä alueellisessa ja seudullisessa kehittämistyössä, arvioidaan seutuyhteistyötä sekä ehdotetaan jatkotoimenpiteitä teeman eteenpäin viemiseksi. Kulttuuri ja seutuyhteistyö -selvitystä jaettiin elokuussa Raumalla pidetyssä aluekeskusten Elinvoimaa kulttuurista -seminaarissa.

44 34 Kulttuuri ja hyvinvointi Kulttuuriteemaryhmä kutsui koolle Ammattikorkeakoulujen hyvinvointi ja kulttuuri -työryhmän, jonka toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin. Ikääntyvän väestönosan kasvu on yksi suomalaisen yhteiskunnan lähitulevaisuuden suurimpia haasteita. Työryhmä on tuottanut aineistoa kulttuuriasioihin liittyen sisäasiainministeriön julkaisemaan Ikääntyvän väestön palvelut syrjäseuduilla -selvitykseen (Sisäasiainministeriön julkaisuja 55/2006), jossa tavoitteeksi asetetaan ikääntyneiden ihmisten aktiivisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen kulttuurin keinoin. Työryhmä osallistui Työterveyspäivien yhteydessä järjestetyn Työ, taide ja terveys -seminaarin ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyötä työterveyslaitoksen kanssa on tarkoitus syventää yhteistyöllä laitoksen tutkijoiden kanssa. Cecilia von Brandenburg laati Kulttuuriteemaryhmän käyttöön aineiston, joka ilmestyy opetusministeriön verkkojulkaisuna keväällä Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Näköaloja taiteen soveltavaan käyttöön -julkaisun tavoitteena on hyvinvointinäkökulman edistäminen Kulttuuriteemaryhmän toiminnassa, verkostoitumisen kehittäminen, tutkimustiedon kerääminen ja hyödyntäminen sekä asiantuntijatoiminnan suunnittelu ja uusien toimintatapojen hahmottelu. Työssä esitellään taiteen soveltavan käytön eri mahdollisuuksia ja jo toteutettuja hankkeita. Kulttuuriteemaryhmä jatkaa työskentelyä julkaisussa esitettyjen jatkotoimenpide-ehdotusten pohjalta. Kestävä kehitys ja kulttuuriympäristö Kulttuurinen kestävyys hakee paikkaansa keskusteluissa kestävästä kehityksestä ja aluekehityksestä. Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry tarttui haasteeseen ja lähti hakemaan kulttuuriselle kestävyydelle omaa, määriteltyä asemaa aluekehityksessä järjestämällä toukokuussa 2005 koulutuspäivän Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Päivän tuloksena syntyi kulttuurisesti kestävän aluekehitystyön visio ja strategisia toimenpideehdotuksia sen toteuttamiseksi. Vision lähtökohta on nykyinen monelle taholle hajautunut kulttuurityö, jossa halutaan painottaa avoimuutta, monialaista asiantuntevuutta ja määrätietoista yhteistyötä sekä kannustaa eri tahoja osallistumiseen. Katriina Siivonen toimitti koulutuspäivän annin vuonna 2006 julkaistuksi kirjaksi Kulttuurista kestävyyttä. Kirjan toimenpide-ehdotukset ovat kenen tahansa asiasta kiinnostuneen toteutettavissa. Kulttuuriteemaryhmä tuki kirjan tekemistä. Kulttuuriympäristö ja kestävä kehitys -ohjausryhmän tuella teemavastaava Riikka Saarimaa on valmistellut kestävän kehityksen työkirjan. Kirjan tarkoitus on käynnistää prosessi, jossa pohditaan kulttuuriympäristön ja kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja käytännön ilmenemismuotoja. Työkirjan avulla pyritään antamaan kulttuurisen kestävyyden käsitteelle määritelmä, joka on sovellettavissa kulttuuriympäristön suojeluun ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Samalla kestävästä kehityksestä ja kulttuurista käytävää yleistä keskustelua pyritään saamaan aiempaa käytännönläheisemmäksi. Työkirjan keskeisenä tavoitteena on selvittää kestävän kehityksen strategioiden sisältöä ja merkitystä kulttuurisen kestävyyden edistämisen ja kulttuuriympäristöjen kehittämistyön näkökulmasta. Tällä tarkastelutavalla on myös aluekehityksellinen ulottuvuus. Työ jatkuu vuonna 2007.

45 35 Kulttuuriteemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Kuhmonen Pirkko Liisi, ylitarkastaja, OPM Jäsenet: Kainulainen Kimmo, yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Kekki Kirsti, kulttuuriasiainneuvos, OPM Keto Leea, kirjailija, rehtori, Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL, Maakuntakirjailijat ry Luostarinen Päivi, tiedottaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK R.Y Perähuhta Minna, yliarkkitehti, ympäristöministeriö Salomaa-Santala Ritva, tiedottaja/toimitussihteeri, Suomen Kylätoiminta ry Siivonen Katriina, FM, projektipäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Winqvist Ditte, kulttuurin erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Yliselä Paula, toiminnanjohtaja, Maaseudun Sivistysliitto Sihteeri: Laukkanen Johanna, projektisihteeri, OPM ( saakka) Seirala Viivi, projektisihteeri, OPM ( alkaen) Asiantuntijat: von Brandenburg Cecilia, taidekasvattaja / taideterapeutti Joutsalmi Sinikka, tutkija, Museovirasto Kaunisharju Kirsi, projektipäällikkö, Diges ry Mattila Mirva, koordinaattori, Museovirasto Niskavirta Maija, hall. yo Saarimaa Riikka, tutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Vehkasalo Jaana, projektipäällikkö, Taito Innovaatiot, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Wilkman Hilkka, YTM, kulttuuriyrittäjä, Kulttuurikeikat

46 36 LUONTO- JA MAISEMAPALVELUT -TEEMARYHMÄ Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä pyrkii uutta palvelutoimintaa kehittämällä lisäämään maaseudun elinvoimaisuutta, biologista monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä elinympäristönä. Luonto- ja maisemapalveluilla tarkoitetaan luonnon ja kulttuurimaiseman hoidon ja käytön palveluita. Suojelu- ja monimuotoisuuskohteiden hoidon lisäksi voidaan huolehtia esimerkiksi luontoreittien huollosta sekä kylien ja matkailualueiden maisemanhoidosta. Tavoitteena on, että luonto- ja maisemapalveluja tuotetaan maaseudulla markkinalähtöisesti, paikallisia yrittäjiä työllistäen. Teemaryhmä kokoaa luonto- ja maisemapalveluista kokonaisen toimialan, selvittää palveluiden nykytilaa, kehittää yrittäjyyttä ja toimintaympäristöä sekä toteuttaa viestintää. Luonto- ja maisemapalvelujen rahoituksessa etsitään uusia ja innovatiivisia mahdollisuuksia. Rahoitustahoja voivat olla yksityiset henkilöt, yrittäjät, yhdistykset ja säätiöt. Lisäksi toimintaan voisi ohjata sitä osaa julkisista varoista, jonka käytössä on paikallista liikkumavaraa. Palvelujen toteutusmalleja ideoidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti. Esimerkiksi sopimuksellisuus ja neuvottelumekanismien löytäminen ovat keinoja löytää paikalliset ja yhteiset tavat palvelujen synnyttämiseksi. Ammattitaidon ja yhteistyömuotojen kehittämisen lisäksi tarvitaan tiedon kokoamista ja välittämistä sekä sopimusmallien, hyvien käytäntöjen ja kustannuslaskelmien kehitystyötä. nimitti Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän toimikaudelle Ryhmä ehti kokoontua vuonna 2006 yhden kerran. Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtajat: ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM varapuheenjohtaja kehityspäällikkö Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Jäsenet: Tapio Heikkilä, ylitarkastaja, YM Marja-Liisa Hintsanen, apulaisjohtaja, Metsähallitus, luontopalvelut Lea Jylhä, metsäasiantuntija, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Hannu Klemola, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Jukka Koivumäki, johtaja, Länsi-Suomen metsänomistajien liitto Pekka Leskinen, toimitusjohtaja, Viherympäristöliitto ry Hannu Neuvonen, kaupunginpuutarhuri, Lahden kaupunki Tuomas Perheentupa, kehittämisjohtaja, Suomen kylätoiminta ry Matti Seppälä, luonnonhoitopäällikkö, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

47 37 Anita Sjöholm, rehtori, Åbolands folkshögskola Jouko Taskinen, vapaa-ajan asukassektorin puheenjohtaja, Suomen Omakotiliitto ry Susanna Tauriainen, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Veisto, maaseutumatkailuyrittäjä, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry Sihteerit: Airi Matila, metsäneuvonnan asiantuntija, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Juha Rutanen, projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Seinäjoki

48 38 MAASEUTUASUMISEN TEEMARYHMÄ asetti elokuussa 2005 Maaseutuasumisen teemaryhmän, jonka toimikausi kestää vuoden 2007 loppuun asti. Teemaryhmän toiminta alkoi jo syksyllä Täysipäiväinen teemaryhmän sihteeri Mia Saloranta aloitti työnsä , jolloin käynnistyi maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallisista maaseudun kehittämishankevaroista rahoitettu kaksivuotinen hanke. Hanketta isännöi Suomen Kotiseutuliitto. Teemaryhmässä toimii myös toinen, osa-aikainen sihteeri Kaija Roiha, jonka työnantaja Onni muuttaa maalle -hanke on teemaryhmän tärkeä yhteistyötaho. Teemaryhmän puheenjohtaja on Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri. Muita jäseniä on 13. Maaseutuasumisen teemaryhmän tavoitteet ovat säilyneet lähes muuttumattomina ryhmän asettamisesta asti. Pieniä tarkistuksia ja painotuseroja on syntynyt maaseutuasumisen kehittämisohjelmaa laadittaessa vuoden 2006 aikana. Teemaryhmän tavoitteet Päätavoitteena on maalla asumisen esteiden vähentäminen ja maallemuuton edistäminen. Maaseutuasumisen edellytyksiä parantamalla edistetään samalla maaseudun kilpailukykyä asumisympäristönä. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus, josta teemaryhmä on valikoinut toimintansa tavoitteiksi erityisesti seuraavat aiheet: Maaseutualueiden kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjen kehittäminen: Asukaslähtöisen kyläsuunnittelun ja kaavoituksen suhteen selkeyttäminen Kuntien kaavoitushalukkuuden ja -valmiuksien lisääminen Hyvien rakennuspaikkojen ja tonttien käyttöönoton edistäminen Uusien ranta-asumismuotojen ja niiden ohjausvälineiden kehittäminen Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyvien käytäntöjen selkeyttäminen Kyläympäristöjen hoidon edistäminen Uusien resurssien etsiminen maaseudun infrastruktuurin (tiet, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne) kehittämiseksi. Erilaisten asumismuotojen kehittäminen ja hyvien rakentamistapojen edistäminen maaseudulla: Kysyntää vastaavien vuokra-asuntojen lisääminen Vajaakäytössä tai tyhjillään olevien kiinteistöjen saattaminen asumiskäyttöön Yhteisöasumisen, ekokylien yms. vaihtoehtoisten asumismahdollisuuksien sekä hoiva- ja muun erityisasumisen lisääminen Olemassa olevan asuntokannan ylläpidon ja perusparantamisen sekä oikeiden korjausmenetelmien edistäminen Ekologisuuden ja energiatehokkuuden edistäminen rakennettaessa uusia ja korjattaessa vanhoja asuinrakennuksia maaseudulla Rakentamisen tukimuotojen kehittäminen maaseutuasumisen helpottamiseksi

49 39 Maaseudun pienten koulujen säilymisen edistäminen Maaseudun asumismahdollisuuksista tiedottamisen tehostaminen Maaseutuasumiseen liittyvien kehittämis- ja tutkimushankkeiden edistäminen Tutkimuksen ja kehittämisen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Kokonais- ja erityisohjelmien maaseutuasumista koskevien ehdotusten toteuttaminen Teemaryhmä toteuttaa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutuasumista koskevat ehdotukset (ehdotukset 12, 13 ja 21). Teemaryhmän toiminta vuonna 2006 Kokoukset Vuoden 2006 aikana teemaryhmä kokoontui kymmenen kertaa. Osallistujia kokouksissa oli keskimäärin yhdeksän henkeä. Kokousten sisältö painottui maaseutuasumisen kehittämisohjelman laatimiseen. Sen lisäksi keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä mm. tiedottamisesta ja www-sivuista, yhteistyöstä Onni muuttaa maalle -hankkeen kanssa eli maakunnallisesta toiminnasta sekä ehdotuksista maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan. Alueellinen verkostoituminen Teemaryhmän alueellisen verkostoitumisen on käytännössä hoitanut Onni muuttaa maalle -hanke. Vuoden aikana järjestettiin 18 maakunnassa kokous, joihin kutsuttiin mm. maallemuuton parissa toimivat henkilöt, toimintaryhmien edustajat, kylien edustajat, TE-keskuksen maaseutuosaston edustaja sekä maakuntaliitosta ja ympäristökeskuksesta maankäytön parissa toimivia henkilöitä. Osallistujia kokouksissa oli keskimäärin kymmenen henkeä. Maakunnallisissa tapaamisissa tiedotettiin Onni muuttaa maalle -hankkeen toiminnasta ja -portaalista sekä kerrottiin Maaseutuasumisen teemaryhmän toiminnasta ja keskusteltiin maaseutuasumisen kysymyksistä. Keskustelujen pohjalta listattiin kentän ongelmia tekeillä ollutta kehittämisohjelmaa varten. Tilaisuuksissa päätettiin maakunnan osallistumisesta maallemuutto.info -portaaliin ja sovittiin maakunnallisen maaseutuasumisen työryhmän kokoonpanosta. Työryhmän tarkoitus on toimia alkuvaiheessa ensisijaisesti tiedonkulkukanavana maakunnan ja teemaryhmän välillä. Kokousmuistiot ja työryhmien kokoonpanot ovat luettavissa teemaryhmän www-sivuilla. Maaseutuasumisen kehittämisohjelma Asuinmaaseutu Teemaryhmän toiminta painottui vuoden 2006 aikana maaseutuasumisen kehittämisohjelman laatimiseen. Ohjelmaa valmisteltaessa teemaryhmän jäsenet kirjoittivat tekstejä oman asiantuntemuksensa perusteella, ja sihteeri muokkasi ja täydensi tekstit kokonaisuudeksi. Ohjelman alkuosaan koottiin mm. tutkimusraporttien perusteella taustatietoa asuinmaaseudun tämänhetkisestä tilanteesta. Loppuosassa esitetään toteutettavat toimenpiteet (30 kpl) sekä toteuttamisen välineet ja seuranta. Kehittämisohjelman toimenpideosio on samalla teemaryhmän toimintasuunnitelma.

50 40 Ohjelman luonnos oli kommentoitavana teemaryhmän kotisivuilla osoitteessa Ohjelmaa käsiteltiin YTR:n sihteeristössä ja , ja se hyväksyttiin YTR:n kokouksessa Ohjelman julkaisu siirtyi suunnitelmista poiketen helmikuulle Maaseutuasumisen kehittämisohjelman luonnoksesta poimittiin useita toimenpiteitä maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan. Seminaarit ja muut tilaisuudet Maaseutuasumisen teemaryhmä oli mukana järjestämässä valtakunnallista seminaaria MAASEUTU TUOTTAA JA KAUPUNKI MAKSAA? Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus. Hämeenlinnassa pidetyn seminaarin järjestäjinä olivat teemaryhmän lisäksi Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Kotiseutuliitto sekä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus -teemaryhmä. Lisäksi teemaryhmän toimintaa ja kehittämisohjelman tavoitteita esiteltiin noin 20 erilaisessa tilaisuudessa, joissa puhui joko toinen teemaryhmän sihteereistä tai puheenjohtaja. Teemaryhmän esitteitä oli jaossa myös messuilla: Maaseutuasumisen messuilla Kuhmoisissa ja Farmari-messuilla Seinäjoella. Kehittämis- ja tutkimushankkeiden edistäminen Teemaryhmän sihteeri osallistui neljän YTR:n rahoittaman hankkeen ohjausryhmään ja pyrki näin sovittamaan yhteen ko. hankkeiden sisällöt ja ja teemaryhmän tavoitteet. Onni muuttaa maalle -hankkeen kautta edistettiin maallemuuttohankkeita eri puolilla maata. MMM kuva-arkisto / Merja Ojala

51 41 Teemaryhmän keskuudesta valittu työryhmä perehtyi YTR:lle osoitettuihin maaseutuasumiseen liittyviin hankehakemuksiin ja arvioi niiden toteuttamiskelpoisuutta. Tiedottaminen ja julkaisut Teemaryhmän internetsivut ovat -portaalissa. Sivusto sisältää mm. teemaryhmän kokoonpanon, tapahtumakalenterin, listan maaseutuasumiseen ja maallemuuttoon liittyvistä tutkimusraporteista sekä maakuntatapaamisten muistiot. Teemaryhmää esittelevää esitettä on painatettu 500 kpl, ja sitä on jaettu mm. messuilla ja maakuntatapaamisissa. Maaseutuasumisen teemaryhmästä ja Onni muuttaa maalle -hankkeesta ilmestyi vuoden aikana yhteensä kymmenkunta lehtijuttua. Maaseutuasumisen teemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry Jäsenet: Sten Frondén, kunnanjohtaja, Liljendal Johanna Heikkilä, ylitarkastaja, YTR/ MMM ( asti) Eero Hiltunen, erityisasiantuntija, kuntaliitto Anne Jarva, yliarkkitehti, YM Heikki Kukkonen, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto Jorma Leppänen, pääsihteeri, Saaristoasiain neuvottelukunta/ SM Pekka Leppänen, ekotaloasiantuntija, Suomusjärvi Marita Mattila, agronomi, Etelä-Savon maakuntahallitus Juhani Nenonen, toiminnanjohtaja, Suomen Omakotiliitto ry Pirjo Oikarinen, toiminnanjohtaja, Oulujärvi LEADER ry Tuomas Perheentupa, kehittämisjohtaja, Suomen Kylätoiminta ry Raija Seppänen, yliarkkitehti, MMM Pertti Vesanto, yliarkkitehti, Valtion asuntorahasto Sihteerit: Mia Saloranta, projektipäällikkö, Suomen Kotiseutuliitto Kaija Roiha, projektipäällikkö, Onni Muuttaa Maalle -hanke, Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

52 42 MATKAILUN TEEMARYHMÄ Maaseutumatkailun valtakunnallinen kehittäminen vuonna 2006 Maaseutumatkailun teemaryhmän toimeksianto uusittiin vuosiksi Samalla teemaryhmän nimi muuttui Matkailun teemaryhmäksi. Nimenmuutoksella pyritään suuntaamaan keskustelua maaseudun monimuotoisen matkailuelinkeinon kehittämiseen. Maaseutumatkailu koetaan käsitteenä jossakin määrin rajoittavaksi. Matkailun teemaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa keskeistä oli tiedonvaihto eri toimijoiden kesken. Ohjelmallisuuden vahvistamiseksi teemaryhmä sopi Matkailun edistämiskeskuksen kanssa yhteisen aktiviteettien kehittämisstrategian laatimisesta. Ohjelma sai nimekseen Outdoors Finland (OF) ja se toteuttaa keväällä 2006 valmistuneen kansallisen matkailustrategian linjauksia. Ohjelmasta tiedotettiin laajasti eri puolille Suomea, millä pyrittiin varmistamaan se, että OF-ohjelma huomioitaisiin myös alueellisissa ohjelmissa. Teemaryhmä osallistuu matkailustrategian mukaisten teemojen kehittämiseen tällä aktiviteettien kehittämistyöllä, jossa tavoitteena on koostaa Suomen aktiviteettitarjonnasta tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kansallisen aktiviteettien nykytilanteen selvitti konsultti, ja selvityksen pohjalta laaditaan tarkemmat kehittämissuunnitelmat ohjelmakaudelle Lisäksi teemaryhmä ideoi ja työsti kansainvälisille asiakkaille tarkoitettua kylämatkailua. Kylämatkailuohjelmaa lähti teemaryhmän kanssa viemään eteenpäin Lomalaidun ry. Vuorovaikutus alueellisten kehittäjien kanssa jatkui vilkkaana. Maaseudun matkailuelinkeinon yhteisistä kehittämistavoitteista keskusteltiin alueellisissa tilaisuuksissa, ja tietoa ohjelmakauden linjauksista vietiin erityisesti matkailurahoittajille, -päättäjille ja -kehittäjille. Koska valtakunnallinen majoitustilastointi ei huomioi suurta osaa maaseutumatkailun majoitusyrityksistä, teemaryhmä jatkoi omaa majoitustilastointiaan. Käyttöasteen seurantaa kartoittavat lomakkeet lähettiin vuoden aikana kolme kertaa: tammikuussa 2006 (koskien syys-joulukuuta 2005) kesäkuussa 2006 (koskien tammi-toukokuuta 2006) syyskuussa 2006 (koskien kesä-elokuuta 2006). Vuoden 2006 syys-joulukuun lomakkeet lähetettiin tammikuussa Entiseen tapaan kesäkuun postitus meni yli tuhannelle majoituspalveluita tarjoavalle yritykselle, joiden yhteystiedot ovat teemaryhmän asiakastietokannassa. Myöhemmät kyselyt ovat menneet vain ensimmäiseen kyselyyn vastanneille eli noin kahdelle sadalle majoittajalle. Vastaajien ja huolellisesti täytettyjen lomakkeiden määrät ovat olleet pieniä, ja siksi tulokset ovat olleet vain suuntaa antavia. Alhaisen vastaajamäärän vuoksi alueellisia yhteenvetoja ei saada, vaikka niitä kysytäänkin suhteellisen usein. Tämän vuoksi teemaryhmä päätti lopettaa käyttöasteseurannan vuoteen Käyttöasteseurantaa kehitetään uuden majoitus- ja ravitsemislain pohjalta yhteistyössä Tilastokeskuksen, KTM:n ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa Pohjois-Karjalassa tehdyn toimialaseurantajärjestelmän pohjalta.

53 43 Koska ohjelmakauden keskeinen teema matkailussa on kansainvälistyminen, teemaryhmä palkkasi tutkija Saila Saraniemen Oulusta tekemän selvitystä maaseutumatkailun viennin esteistä ja haasteista. Tutkimus valmistui vuoden 2006 maaliskuussa ja se julkaistiin YTR:n julkaisusarjassa. Maaseutumatkailun tiedonvälityksessä keskeisessä asemassa oli edelleen MaaseutuMatkailu -lehti, joka ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Sen painos oli kevään kansainvälisyyttä käsitelleen teemanumeron osalta 3000 kpl. Syksyllä lehden teemana oli seuraava ohjelmakausi ja painosmäärä Maaseutumatkailun kehittämisen historiasta ei ole julkaistua tietoa. Teemaryhmän aloittaman artikkelijulkaisun koostaminen jatkui, mutta kirjoittajien kiireistä johtuen vain osa artikkeleista valmistui vuoden 2006 aikana ja suunniteltua aikataulua jouduttiin muuttamaan. Julkaisu on painokunnossa keväällä Maaseutumatkailun markkinointia tehostettiin olemalla tiiviisti mukana ALMA-alueen Aavan meren tällä puolen -hankkeessa, joka toteuttaa ylimaakunnallista yhteismarkkinointia ja tukee tuotekehitystä. Teemaryhmä mm. osallistui hankkeen ohjausryhmän ja neuvottelukunnan työskentelyyn. Osaamisen syventämistä jatkettiin toimimalla edelleen keskeisenä taustatukena Palvelua Sydämellä -verkoston kehittämisessä. Valmennusrenkaan koulutuspäivät pidettiin Rovaniemellä ja Jämsässä. Päivien ohjelmassa oli koulutustaitojen kehittämistä, palvelun laadun osaamisen täydentämistä sekä tulevaisuuden suunnittelua. Lisäksi valmentajia koulutettiin brändäykseen Pälkäneellä. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Palvelua Sydämellä -verkostolle löytyisi pysyvä taustaorganisaatio. Vuoden 2006 aikana verkoston koordinointi ostettiin JAKK Jalasjärveltä. Teemaryhmän kutsui kolme kertaa koolle Valtakunnallisen laatuyhteistyöryhmän, johon kuuluvat Maakuntien parhaat, Laatutonni ja Palvelua Sydämellä laatumerkkien ja koulutusten edustajat. Yhteistyössä sovittiin valtakunnallisen laatutapaamisen järjestämisestä Matka messujen yhteydessä. Yhteistyön tavoitteena on ollut lisätä kouluttajien osaamista eri laatutyökaluihin ja niiden käyttöön sekä yhteen sovittaa koulutuksia ja valmennuksia. Syksyllä 2006 valmistui laatukouluttajien työkalu Laadun portaat, jonka avulla voidaan arvioida, missä vaiheessa yritykset laatutyössään ovat. Teemaryhmä oli keskeisenä toimijana mukana vuosittain järjestettävän maaseutumatkailun valtakunnallisen yrittäjäseminaarin järjestelyissä ja kustannusten kattamisessa. Seminaari järjestettiin Kolilla Pohjois-Karjalassa ja sen osallistujamäärä oli lähes 200. Seminaari onnistui erinomaisesti, kiitos aktiivisten paikallisten toimijoiden ja valtakunnallisen suunnitteluryhmän. Teemaryhmän sihteeri osallistui maaliskuussa maailman suurimmille ITB-matkailumessuille, jotka pidettiin Berliinissä. Messuilla oli esillä kattava tuotetarjonta eri maiden luonto- ja maaseutumatkailutuotteista. Edellä kerrottujen laajojen yhteistyöhankkeiden lisäksi teemaryhmä osallistui ohjausryhmätyöskentelyyn seuraavissa hankkeissa:

54 44 Pyöräillen Suomesta, ALMA-alueen ylimaakunnallinen hanke (Vaasan ammattiopisto) Vaeltaen Suomessa, ALMA-alueen ylimaakunnallinen hanke (Vaasan ammattiopisto) Pyöräillen ja vaeltaen Suomessa, Itä-Suomen tavoite 1 -alueen ylimaakunnallinen hanke (Mikkelin AMK) Meloen Järvi-Suomessa, Itä-Suomen tavoite 1 -alueen ylimaakunnallinen hanke (Mikkelin AMK) Vuoden aikana maaseutumatkailun asema osana matkailuelinkeinoa vahvistui erityisesti kansallisen strategian valmistumisen myötä. Strategiassa on hyvin huomioitu myös maaseudun matkailun näkökulmat erityisesti teemapohjaisten tuotteiden kehittämisessä. Teemaryhmä kävi neuvotteluja niin kehittäjien, rahoittajien kuin eri toimijoiden kanssa siitä, miten maaseudun matkailua tulee kehittää ja mihin voimavaroja suunnata tulevaisuudessa. Matkailun teemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: ylitarkastaja Reijo Martikainen, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: Liisa Hentinen, MEK Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten keskus Maija Kaijanmäki, Lomalaidun ry Eija Kirjavainen, MMM Sami Laakkonen, Lapin liitto Jorma Leppänen, Saaristoasiain neuvottelukunta Mikko Lindell, Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry Vesa Malila, MTK Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy, varalla Mia Lipponen Unto Palminkoski, Yrityskummit ry Aija Pekkinen, Suoma ry, varalla Raija Forsman Jaakko Ryymin, Keski-Suomen TE-kekus Marja Taskinen, SM Maria Tigerstedt, Suomen viiniyrittäjät ry, varalla Seppo Söderberg Pekka Tuunanen, YM Nina Vesterinen, KTM Sihteeri: Raija Wirekoski, lehtori, Pohjois-Karjalan amk

55 NAISTEEMARYHMÄ 45 Toimintatapa ja toimijat Naisteemaryhmä työskentelee valtakunnallisella tasolla maaseutu-, alue- ja tasa-arvopolitiikassa, tukee alueilla työskenteleviä naisia sekä välittää tietoa ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Keskeiset välineet tässä työssä ovat teemaryhmän työryhmät, verkosto, Naisuutiset-lehti sekä yhteydet aluekehittämisen hallintoon, resurssikeskuksiin, muihin alueellisiin toimijoihin, naisten järjestöihin, tasa-arvotoimijoihin, alan tutkijoihin ja mediaan. Vuodesta 2005 alkaen ryhmän toiminta on keskittynyt kolmeen teemaan: ohjelmatyön tasaarvon, yrittäjyyden sekä tutkimuksen sukupuolinäkökulman edistämiseen. Teemojen parissa toimivissa työryhmissä on jäseniä yhteensä noin 30. Työryhmien toimintaa ohjaavat niiden toimintasuunnitelmat, jotka toteuttavat Maaseudun naisten toimintaohjelmaa ja Elinvoimainen maaseutu -ohjelmaa. Syksyllä 2006 teemaryhmässä päätettiin, että Naisteemaryhmä ei hae toimeksiantoonsa jatkoa vuoden 2007 jälkeen. n hankerahoitusta haettiin kesäkuun 2007 loppuun saakka. Toimintaa ja tuloksia Naisuutiset Naisuutiset-lehdestä tehtiin suunnitelmien mukaiset kaksi numeroa: touko- ja joulukuussa. Lisäksi lehdestä tehtiin uusi englanninkielinen numero Women s News, summer 2006 erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskautta varten ja FEM-partnerimaiden käyttöön. Lehtien painokset olivat noin 4000 kpl. Naisuutiset-lehti on mukana sisäasiainministeriössä meneillään olevassa uudistuksessa, jossa luodaan uusi alueiden ja hallinnon kehittämisen sidosryhmälehti. Samalla lakkautetaan SM:n alueiden ja hallinnon kehittämisosastolla AHOlla julkaistut aiemmat lehdet: AKOkatsaus, Naisuutiset, AlueIntegraattori ja Kuntakompassi. Uusi SM:n sidosryhmälehti ja muut maaseudun kehittämistä käsittelevät julkaisut kirjoittavat valtavirtaistamisen hengen mukaisesti myös sukupuoliteemasta kehittämistyössä. Erityisesti Naisuutiset-lehden teemoja jatkaa uudistettu ELLI-lehti, jota julkaisee Suomen naisresurssikeskusyhdistys ry (SNRK). FEM- ja muu kansainvälinen-toiminta Naisteemaryhmän sukupuoleen erityisesti huomiota kiinnittävä ote maaseudun kehittämiseen on herättänyt yhä enemmän myös kansainvälistä kiinnostusta ja tunnustusta. Teemaryhmän kansainvälisen yhteistyön rungoksi on vahvistunut Itämeren maiden yhteinen FEM -hanke (Female Entrepreneurial Meetings around Baltic Sea Region), jonka valmistelussa teemaryhmällä oli keskeinen osuus. Hankkeen lead-partnerina toimii AHO:n rakennepolitiikkayksikkö ja projektipäällikkönä Laura Perheentupa, joka on myös toinen teemaryhmän sihteereistä. Naisteemaryhmän ja FEM-hankkeen yhteistyönä järjestettiin mm. naisyrittäjien kansainvälistymispalvelujen kehittämisseminaari Helsingissä keväällä 2006 ja julkaistiin em. Women s News -lehti. FEM-hanke on edistynyt erittäin hyvin. Suomen kansalliset partnerit hankkeessa ovat kehittäneet yrittäjyysneuvontaa menestyksellisesti myös kotimaassa (Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa). FEM-hankkeessa naisyrit-

56 46 täjyyden edistäjien ja asiantuntijoiden yhteistyö onkin syventynyt paitsi Itämeren alueella myös kansallisesti ja alueellisesti. Alueelliset naisverkostot ja resurssikeskukset Naisverkostojen alueellinen työ on vahvistunut. Naisten resurssikeskuksia ja verkostohankkeita on perustettu siten, että resurssikeskus tai vastaava toimi keväällä 2006 jo 11 maakunnassa. Resurssikeskusten määrässä saavutettiinkin Elinvoimainen maaseutu-ohjelman tavoitteet. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut NTR:n toiminnan lisäksi erityisesti SM:n rahoittama selvitystyö vuonna Tuloksena syntyi Naisten voimavaraohjelma, joka selkeytti naisten resurssikeskustoiminnan määrittelyjä, kokosi maakunnissa asiasta kiinnostuneita yhteisiin neuvotteluihin ja haki resurssikeskukselle paikkaa osana innovaatio- ja aluepolitiikkaa. Vastuukysymystä resurssikeskusten perusrahoituksesta ei kuitenkaan saatu ratkaistuksi. Selvityksen esityksen mukaisesti perustettiin uusi yhdistys, Suomen naisresurssikeskusyhdistys (SNRK ry), joka koordinoi resurssikeskusten valtakunnallista yhteistyötä. Välineenä sillä on mm. uudistettu ELLI-lehti. Yhdistys tullee olemaan aktiivinen mm. uuden EU-ohjelmakauden hankerahoitusten haussa. SNRK:n kautta voidaan myös jatkossa (teemaryhmän toiminnan lakattua) saada yhteys maakunnallisiin naisten verkostoihin esimerkiksi EU-tiedotuksen ja maaseudun kehittämisen tarpeissa. Naisuutisten kesänumero ilmestyi englanninkielisenä.

57 47 Ohjelmatyön tasa-arvon edistäminen Teemaryhmän jäsenet osallistuivat uuden EU-kauden strategioiden ja ohjelmien työstämiseen. Tietoa strategioista ja uuden kauden ohjelmista levitettiin muun muassa Naisuutisten sivuilla. Teemaryhmä osallistui SM:ssä maakuntaohjelmatyön ohjeistamiseen. Tällöin korostui vaatimus siitä, että maakuntaohjelmat tulevaisuudessa perustuisivat sukupuolittain eritellyille lähtökohtatilastoille, kuten hallituksen linjaukset tasa-arvon valtavirtaistamisesta vaativat. Ohjelmatyön kehittäminen sukupuolen huomioivaksi vaatii työtä, osaamista ja oivalluksia alueilla, hallinnossa ja hanketoimijoiden keskuudessa. Syksyllä 2006 Naisteemaryhmä kokosi ministeriöiden välisen työryhmän (SM, TM, STM) suunnittelemaan rakennerahastojen yhteistä tasa-arvohanketta, jolla vahvistetaan tasa-arvo-osaamista uuden kauden toteutuksessa. Teemaryhmän asiantuntemusta käytettiin myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmatyössä sekä palvelu- ja kuntarakenteen puitelakivaiheen sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Yrittäjyyden naisnäkökulma Naisteemaryhmän yrittäjyystyöryhmässä päätettiin alusta alkaen, että työssä hyödynnetään työryhmän jäsenten osaamista ja yhteyksiä. Työryhmä vaikutti maaseudun naisyrittäjyyttä edistäviin toimijoihin sekä edisti keskinäistä verkottumista muun muassa yhteisillä tilaisuuksilla sekä tiedon keruulla ja välittämisellä. Lisäksi työryhmä vaikutti poliittisiin ja hallinnollisiin tahoihin. Vuoden 2006 aikana työryhmässä käsiteltiin MTK:n, SeutuYPP:n, TE-keskusten, resurssikeskusten, naisyrittäjyyshankkeiden ja ministeriöiden naisyrittäjyyteen liittyvää toimintaa. Esillä oli mm. MTK:n maaseudun muutoksenhallinta -hanke, yrittäjyyden politiikkaohjelma, TE-keskusten kansainvälistymispalvelut ja muut yritysneuvontatuotteet, WES eli eurooppalainen verkosto naisyrittäjyyden edistämiseksi, Opetushallituksen luonnonvaraalan koulutusuudistus sekä Taito ry:n ja Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonta. Vuoden 2006 alussa avattiin naisyrittäjyysosio yrityssuomi.fi -portaaliin. Tutkimuksen ja tilastoinnin kehittäminen Tutkimustyöryhmässä valmisteltiin tutkimusjulkaisuhakemus, arvioitiin YTR:n tutkimushankehakuun tulleita hakemuksia, tehtiin aloite sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi Rural Studies -ohjelmassa sekä kannustettiin naistutkijoita osallistumaan Suomen Akatemian suunnattuun maaseutuhakuun ja maaseutututkijatapaamiseen Naistutkimuspäivillä 2006 järjestettiin työryhmä maaseudusta ja sukupuolesta. Tampereen yliopiston naistutkimuksen laitoksella pidettiin lukukauden kestävä kurssi maaseudun sukupuoliteemoista. Muu toiminta Projektipäällikkö ja työryhmien puheenjohtajat ovat osallistuneet YTR:n verkoston työhön ja tuoneet maaseutupoliittista näkemystä esiin omissa organisaatioissaan. Naisteemaryhmä oli aktiivinen mm. Suomen maaseutu skenaariotyössä ja teemaryhmien yhteistyössä (esim. hankeseminaari Orivedellä ja Farmari Seinäjoella), osallistui äänioikeuden sa-

58 48 tavuotisjuhlavuoden tapahtumiin ja tiedotukseen sekä tuotti artikkeleita mm. Maaseudun Tulevaisuuteen ja Karjalaiseen. Kevään ja kesän 2006 aikana Naisteemaryhmässä työskenteli tutkija Petra Stenfors, joka kokosi perusaineiston ja valmisteli luonnoksen teemaryhmän historiasta. Naisteemaryhmä on yksi vanhimpia teemaryhmiä, jolla on YTR:n tapaan laaja horisontaalinen kansallinen tehtävä ja yhteyksiä alueellisiin verkostoihin. Siten sen toiminnan ja kehityksen kuvaaminen on kiinnostavaa sukupuolinäkökulman ohella myös muiden horisontaalisten teemojen kannalta. Historian kirjaaminen muistiin on erityisen tärkeää nyt, kun teemaryhmän toiminta on loppumassa. Historia julkaistaan keväällä 2007 YTR:n julkaisusarjassa.

59 Naisteemaryhmän kokoukset 49 Naisteemaryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana 11 kertaa. Kaksi kokousta oli laajoja, teemaryhmän yhteisiä seminaariluonteisia tapaamisia. Työryhmäkohtaisia kokouksia järjestettiin yhdeksän. Lisäksi sihteerit ja puheenjohtajat pitivät lukuisia pienempiä palavereita ja tapasivat alueellisia toimijoita erilaisissa tilaisuuksissa. Projektipäällikkö oli vuosilomalla ja palkattomalla virkavapaalla kesä-, heinä- ja elokuussa (yhteensä noin kaksi kuukautta). Naisteemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Tasa-arvo ohjelmatyössä Lintilä Kaisa-Leena, puheenjohtaja, SM Boman Marjatta, MTK Erlund Mirja, Karellikeskus Hakkarainen Ritva, TM Koivula Marja, Päijät-Hämeen liitto Komulainen Minna, Kainuun naisverkosto Korhonen Auli, KTM Ari Lindqvist, MMM Mikola Sinikka, Kuntaliitto Nordling Eva, Kronoby folkhögskola Suvanto Päivi, SYTY Turkia Riikka-Maria, TM Varsa Hannele, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Yrittäjyys Laine-Kangas Tuulikki, puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, KTM Alhoniemi Ilona, MTK Gardemeister Leena, MTK Hyrsky Kaisa, Tampereen yliopisto/helsingin Yliopisto Jutila Tarja, Maa- ja kotitalousnaisten keskus Kauppila Tarja Soini-Salomaa Kristiina, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Perheentupa Laura, SM Rikala Kaarina, Pirkanmaan TE-keskus Tauriainen Susanna, Opetushallitus Vihersola Riitta, Yrittäjänaisten keskusliitto Tutkimus Polo Sirpa, puheenjohtaja, Maaseudun naisyrittäjien tuki ry Ikonen Hanna-Mari, Tampereen yliopisto Jauhola Marjaana, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Jokiranta Harri Peltomäki Pirja, MMM, SYTY Pyöriä Tarja, SM

60 50 Raevaara Eeva, Helsingin yliopisto, Kristiina-instituutti Siiskonen Pirjo, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja kehittämiskeskus Vihinen Hilkka, MTT Ari Lindqvist ja Päivi Suvanto ilmoittivat jäävänsä pois teemaryhmästä työtehtävien muutosten vuoksi.

61 51 RUOKA-SUOMI -TEEMARYHMÄ Tausta ja tavoitteet Ruoka-Suomi -teemaryhmän toiminnassa pääpaino on elintarvikealan maaseutupoliittisissa tehtävissä. Teemaryhmä keskittyi vuonna 2006 tukemaan alueellisissa ja paikallisissa hankkeissa tehtyä työtä, tiedottamaan kehittämistyöstä sekä tekemään koordinointi- ja yhteistyötä aluetoimijoiden kesken. Ryhmän tavoitteet vuonna 2006 olivat: Toteuttaa neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ehdotuksia, jotka liittyivät erityisesti maaseudun pieneen ja keskisuureen elintarvikeyrittäjyyteen. Osallistua maaseutupoliittisen erityisohjelman valmisteluun. Edistää maaseudun pk-elintarvikeyrittäjyyttä verkottamalla alan toimijoita kuten hankevetäjiä, neuvonta-, koulutus- ym. kehittäjätahoja, vahvistamalla osaamista, aktivoimalla yrittäjyyttä sekä antamalla eväitä erityisesti alkuyrittäjyyteen. Vaikuttaa elintarvikeyrittäjyyteen liittyvän lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen kehittymiseen mm. tekemällä aloitteita sekä nostamalla tarvittaessa esille pk-elintarvikeyrittäjyyteen liittyviä asioita. Osallistua alueellisten elintarvikestrategioiden ja -ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen. Toteuttaa ja kehittää pk-elintarvikeyrittäjyyteen liittyvää tilastointia sekä viedä eteenpäin elintarvikealan tutkimustarpeisiin liittyviä toimenpiteitä. Tiedottaa elintarvikeyrittäjyydestä ja elintarvikealan kehittämistyöstä. Antaa lausuntoja elintarvikealan hankehakemuksista. Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen Valtakunnallinen strategia vuosille Teemaryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Kirsi Viljanen MMM:stä ja varapuheenjohtajana toimi tulosaluejohtaja Markku Wulff Savonia-ammattikorkeakoulusta. Ryhmän sihteeri ja koordinaattori oli suunnittelija Heidi Valtari Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 6/2006 Imagon parantamisen ja menekin edistämisen strategia valmistui marraskuussa

62 52 Toiminta vuonna 2006 Teemaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa päätettiin toteutettavien toimien päälinjat sekä suunniteltiin erilaisia aktiviteetteja. Kokoukset toimivat myös informaatiokanavana elintarvikealankehittäjille ja pienyrityksille. Ruoka-Suomi -teemaryhmän alueelliset jäsenet toimivat itsenäisesti pääosin alueellisen rahoituksen turvin. Teemaryhmä edisti aluetoimijoiden tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ja alueiden välisiä kehittämishankkeita. Ryhmän jäsenten taustayhteisöt korvasivat jäsenille työpanoksen, joka liittyi alueellisten hankeverkostojen työn vetämiseen ja valtakunnalliseen tai ylimaakunnalliseen työskentelyyn. Ruoka-Suomi -teemaryhmällä oli vuonna 2006 kolme alatyöryhmää. Imago- ja menekkistrategiaryhmä (Viljanen, Packalen, Lampisjärvi, Piilo ja Valtari sekä asiantuntijana kehityspäällikkö Veli-Pekka Ignatius Viikki Food Centrestä) valmisteli elintarvikealan pienyritysten imago- ja menekinedistämisstrategiaa. Hankearviointiryhmä (Packalen, Repo, Haapala ja Valtari) arvioi valtakunnallisiksi maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiksi esitettyjä elintarvikealan tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä osallistui ALMA-ohjelman ylimaakunnallisten elintarvikealan hankkeiden arviointiin. Kolmas alatyöryhmä oli elintarvikealan asiantuntijoille ja kehittäjille tarkoitetun markkinoinnin, myynnin ja viestinnän koulutuksen sisältöä rakentanut työryhmä (Hellstedt, Härkönen, Jori, Nihtilä, Piilo, Särkkä-Tirkkonen, Töyli ja Valtari). Varsinaisen teemaryhmätyöskentelyn konkreettiset toimenpiteet koostuivat kolmesta pääalueesta: alueellisen ja paikallisen kehittämistyön tukeminen valtakunnallisesti vaikuttavat maaseutupolittiset kehittämistoimet tiedotus ja informaatiovälitys Teemaryhmä on poikkeuksellisen laajalti verkostoitunut ja tekee yhteistyötä moneen eri suuntaan. Kolmentoista edellisen toimintavuoden aikana teemaryhmä on rakentanut verkoston, jossa informaatio kulkee alueellisen tai paikallisen toimijan kautta jokaiselle elintarvikealan pk-yritykselle ja myös päinvastoin. Tuloksia Ruoka-Suomi -teemaryhmän kokouksissa käsitellyt aiheet: o alueellisen elintarvikealan kehittämistoiminnan ohjaus, seuranta ja tuki o tiedonvaihto sekä tarvittava työnjako ja yhteistyö o EU:n ohjelmakausi o ylimaakunnallisten ja valtakunnallisten asioiden käsittely ja toimintojen käynnistäminen ml. hankkeet o uudistuva elintarvikelainsäädäntö ja siihen vaikuttaminen o teemaryhmän toiminnan linjaukset o konkreettisten toimintojen ohjeistus koordinaattorille käytännön työn pohjaksi o imagon parantamisen ja menekin edistämisen strategia

63 53 o yhteiskampanjointi elintarvikealan pienyritysten tuotteiden esille tuomiseksi o ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet elintarvikealan kehittäjinä o 4. maaseutupoliittisen ohjelman elintarvikealan liittyvien toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja seuranta o maaseutupoliittisen erityisohjelman elintarvikealan esitysten valmistelu o toimintasuunnitelman laadinta vuodelle 2007 Kerättiin ja julkaistiin valtakunnallinen elintarvikealan yritystilasto. Samalla kehitettiin tilastointia entistä tarkemmaksi. Julkaistiin useiden toimijoiden yhteistyönä Hyvä tapa toimia lammasketjussa - opas Imagon parantamisen ja menekin edistämisen strategian valmistuminen, julkaiseminen, levittäminen ja siitä tiedottaminen Osallistuttiin Päivittäistavarakauppayhdistyksen johdolla toteutettavan pienyritysten ja vähittäiskaupan välisen yhteistyön oppaan laadintaan Paikallisten ja alueellisten elintarvikealan kehittämishankkeiden edistäminen: o toimintamuotoina olivat teemaryhmän jäsenten alueittainen toiminta ja koordinaattorin osallistuminen noin 20 tilaisuuteen o koordinaattorin lukuisat yhteydet sähköisesti ja puhelimitse Järjestelmällistä ja säännöllistä tiedotusta Ruoka-Suomi -teemaryhmän jäsenille ajankohtaisista tapahtumista ja asioista. Alueyksiköiden kautta tieto välittyi alueellisesti ja paikallisesti alan toimijoille. Sidosryhmäedustajat välittivät tietoa omissa organisaatioissaan. Järjestettiin kaksipäiväinen elintarvikeyrittäjyyden hankeseminaari, 85 osanottajaa. Seminaariaineisto kerättiin kansioksi ja se julkaistiin myös Ruoka-Suomen nettisivuilla. Teemaryhmä toteutti ja seurasi maaseutupolitiikan neljännen kokonaisohjelman elintarvikealan toimtenpide-ehdotuksia sekä osallistui valtakunnallisen maaseutupolitiikan toteutukseen, YTR-sihteeristön ja viestintäryhmän työskentelyyn. Osallistuttiin maaseutupoliittisen erityisohjelman valmisteluun. Toimitettiin ja julkaistiin Ruoka-Suomi -tiedotetta 4 numeroa. Tiedotteen levikki oli 1400 elintarvikealan toimijalle ja kokonaispainosmäärä oli numeroa kohden 1900 kpl. Tiedote julkaistiin myös www-sivuilla. Sen numerossa 3 julkaistiin erillisliite Alkutuotannon hygieniavaatimukset. Osallistuttiin pohjoismaiseen workshoppiin gårdsnära slakt sekä ryhdyttiin selvittämään teurasjätteen käyttömahdollisuuksia ja lihantarkastuskäytäntöjä, jotka olivat workshopissa todettu yhteisiksi pohjoismaisiksi haasteiksi. Seurattiin New Nordic Food -ohjelmaa ja Heidi Valtari osallistui Nordic Innovation Centerin kutsumana osaohjelman hankehakemusten arviointiin Norjassa. Yksittäisiä tapahtumia: Järjestettiin osana imagostrategian työstämistä kolme alueellista workshoppia (Tampere, Kuopio ja Oulu, yht. 65 osallistujaa) Tehtiin Lampaanlihan laatuketju -opintomatka Ahvenanmaalle yhdessä Suomen lammasyhdistyksen ja Finfoodin kanssa, 30 osanottajaa.

64 54 Käsiteltiin valtakunnalliset ja ylimaakunnalliset elintarvikealan kehittämis- ja tutkimushankkeet ja annettiin niistä lausunnot, kolme kokousta Esiteltiin elintarvikealan pienyrittämistä Farmari-messuilla ja Helsingin Ruokamessuilla. Kehitettiin ja päivitettiin Ruoka-Suomi -teemaryhmän internetsivuja. Järjestettiin Kehittyvä Luomu -seminaari yhteistyötahojen kanssa (Helsinki, 140 osanottajaa). Osallistuttiin ylimaakunnallisten hankkeiden ohjausryhmiin ja muihin toimintoihin (mm. Veturi, Vikuri, TULOS, Riista, Lammas niityltä pöytään), yhteensä noin kymmenen tilaisuutta Vaikutettiin uuteen elintarvikelakiin ja sen alaisiin asetuksiin useilla lausunnolla. Oltiin mukana elintarvikealan pk-yritysten markkinoinnin tutkimusohjelmassa (MTT) Tehtiin yhteistyötä Luomukeittiökeskuksen ns. lähikeittiötoiminnan kanssa sekä aloitettiin vuoden 2007 lähiruokaviikkojen suunnittelu. Organisoitiin norjalaisten elintarvikealan asiantuntijoiden tutustuminen alaan Suomessa. Arviointia vuoden 2006 toiminnasta Teemaryhmä pystyi jatkamaan ja lisäämään verkostoitunutta yhteistyötä, joka oleellisesti vaikuttaa elintarvikeyrittäjyyden kehittämiseen. Oman alueensa kehittämistyön lisäksi alue-edustajat ja jäsensidosryhmät osallistuivat valtakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin aktiviteetteihin joko itse toimijoina, yhteistyöosapuolina tai ohjausryhmätyöskentelyssä. Ruoka-Suomi -teemaryhmän toimintatapa loi pohjaa maakuntarajat ylittävälle yhteistyölle elintarvikealan kehittämiseksi. Yhteistoiminnalla kehitettiin elintarvikealan pienyrittäjyyttä. Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen ja menekin edistämisen strategian laadinta vuosille oli laaja ja keskeinen prosessi. Strategian toteuttaminen aloitettiin välittömästi sen valmistumisen jälkeen. Teemaryhmän useat toimintamuodot ovat vakiintuneita (tiedote, internetsivut, vuosittaiset ja teemoittaiset seminaarit, kokoukset, lausunnot ja sidosryhmien kanssa toteutettavat toimenpiteet).

65 55

66 56 Ruoka-Suomi -teemaryhmän kokoonpano vuonna 2006 Puheenjohtaja: Kirsi Viljanen, ylitarkastaja, MMM Varapuheenjohtaja: Markku Wulff, tulosaluejohtaja, Savonia -ammattikorkeakoulu Jäsenet: Marja Innanen, ylitarkastaja, MMM Kai Karsma, erikoistutkija, KTM, Elinkeino-osasto Joanna Kurki, eläinlääkintötarkastaja MMM Tiina Lampisjärvi, toiminnanjohtaja, Finfood Suomen Ruokatieto ry Vesa Malila, lakimies, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry Simo Moisio, toiminnanjohtaja, Arktiset Aromit ry Isa Pelttari, projektipäällikkö, Maaseutukeskusten Liitto Kyösti Siponen, yksikön johtaja, Elintarvikevirasto Erkki Vasara, ohjelmajohtaja, Agropolis Oy Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Salme Haapala, kehittämispäällikkö, Foodwest Oy Leena Heinola, MMM, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus/biotekniikan laboratorio Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Reijo Kuusinen, projektipäällikkö, Agropolis Oy Ulla Lehtinen, erikoistutkija, Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto Sari Mäkinen-Hankamäki, toiminnanjohtaja, Ekoneum ry Raija Möttönen, koulutuspäällikkö, Pirkanmaan Aikuisopisto Jouko Peltola, yritysasiamies, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK Tiina Piilo, toimialajohtaja, Viikki Food Centre Pirkko Pohjoranta, osastonjohtaja, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Tuula Repo, kehityspäällikkö, ProAgria Kymenlaakso ry Marja Seuranen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ann-Sofi Strandberg, projektipäällikkö, Foodia, Vaasan ammattiopisto Päivi Töyli, projektipäällikkö, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, LounaFood Jussi Veijola, elintarvikekoordinaattori, Lapin Maaseutukeskus Sihteeri/koordinaattori: Heidi Valtari, suunnittelija, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus

67 57 TOIMINTARYHMÄTYÖRYHMÄ Kaudella Suomessa toimi yhteensä 58 toimintaryhmää. Ne kattoivat lähes koko maan muutaman isomman kaupungin keskustoja, kuutta maaseutukuntaa ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Toimintaryhmätyö ulottui 419 kunnan alueelle ja toiminta-alueella asui noin 2,4 miljoonaa suomalaista. Toimintaryhmien työtapa vakiinnutettiin koko maahan ja toimintaa jatketaan ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvan LEADER-toimintatavan avulla. Toimintaryhmien käytettävissä olevat julkiset varat kaudelle olivat yhteensä 205 miljoonaa euroa. Tästä LEADER+ -ryhmien käytössä oli 113 miljoonaa euroa, POMO+ ryhmillä 19 miljoonaa euroa sekä ALMA- ja tavoite 1 -ohjelmien ryhmillä 73 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämistyöhön käytettiin noin kolmannes yksityisiä varoja. Ohjelmakauden aikana toimintaryhmien hankkeissa oli käytössä yhteensä noin 300 miljoonaa euroa ja toimintaryhmätyön kautta käynnistettiin noin hanketta. Vuosi 2006 oli paikallisille toimintaryhmille viides ohjelmakauden täyden toiminnan vuosi. Toimintaryhmien hankkeista yli 70 % oli kehittämishankkeita ja loput yrityshankkeita. Rahoitetut paikalliset kehittämishankkeet valittiin kunkin ryhmän kehittämissuunnitelman painotusten mukaisesti. Yrityshankkeista suurin osa oli LEADER+ -ohjelman kautta rahoitettuja. Organisointi, tehtävät ja toimiaika Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä 2000 LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman tehtävien koordinaatiotyöryhmän toimikaudelle Ministeriö tarkisti työryhmän kokoonpanon, määräajan ja tehtävät asettamispäätöksessä mainitulla ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ehdottamalla tavalla Täsmennyksessä työryhmälle annettiin LEADER+ -yhteisöaloitteeseen liittyvät keskushallinnon valmistelutehtävät, samoin muita toimintaryhmiä koskevat keskushallinnon valmistelutehtävät riippumatta rahoituslähteestä. Työryhmän toimikautta jatkettiin samalla asti. Ministeriö asetti työryhmän uudelleen ohjelmakauden loppuvuosille Ministeriö päätti jatkaa työryhmän toimikautta saakka. Työryhmän tehtävänä on koordinoida paikallisten toimintaryhmien toimintaan liittyviä yhteisiä valtakunnallisia tehtäviä alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa (ALMA), tavoite 1 -ohjelmassa, LEADER+ -ohjelmassa ja POMO+ -ohjelmassa. Työryhmä nostaa esille toimintaryhmätyössä esiin tulevia ongelmia ja etsii niille ratkaisuja sekä yhtenäistää eri ohjelmista rahoitusta saavien toimintaryhmien työtä. Lisäksi työryhmä käsittelee LEADER+ -seurantakomiteassa päätettävät asiat (mm. puolivuotis- ja vuosiraportit, väliarviointiraportti sekä ohjelman täydennysosan muutokset) sekä tukee toimintaryhmien ja aluehallinnon työskentelyä koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Toimintaryhmätyöryhmä on yksi n YTR:n teemaryhmistä.

68 58 Työryhmän toiminta ja kokoukset vuonna 2006 Toimintaryhmätyössä tavoitteena on yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle eri ohjelmista rahoitusta saavien paikallisten toimintaryhmien toimintaperiaatteet ja toimintatapa. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa lainsäädäntöä ja asetuksia koskeva käytännönohjeistus maa- ja metsätalousministeriön politiikka- ja toimeenpanolinjan kesken. Työryhmä valmistelee kaikkien toimintaryhmien työhön ja toimeenpanoon liittyvät valtakunnan tason tehtävät rahoituslähteestä riippumatta. Toimintaryhmätyöryhmä toteuttaa omalta osaltaan toimenpiteitä, jotka on kirjattu neljänteen maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan vuosille ja valtioneuvoston erityisohjelmaan vuosille Lisäksi työryhmä seuraa toimenpiteiden toteuttamista maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän apuna. Toimintaryhmätyöryhmä kokoontui 15 kertaa vuoden 2006 aikana (1.2., 10.3., 22.3., 29.3., 12.4., 26.4., 3.5., 10.5., 5.7., 21.9., 6.11., 1.12., 4.12., ja ). Työryhmä käsitteli kokouksissaan mm. toimintaryhmätyötä ja sen tuloksia, ryhmien vuosi- ja puolivuotisraportteja, LEADER+ -ohjelman vuosikertomusta sekä toimintaryhmätyöhön liittyviä koko maata koskevia koordinaatioasioita. Lisäksi työryhmässä seurattiin ohjelmien sidonta- ja maksatustietoja, LEADER+ Steering Committeessa käsiteltäviä asioita sekä LEADER+ Contact Pointin ja verkostoyksikön ajankohtaisia asioita. Toimintaryhmätyöryhmä käsitteli ohjausryhmänä YTR:n rahoittamassa POMO-pilotissa esiin tuotuja säädösten ja menettelytapojen parannusehdotuksia ja välitti niitä säädösvalmisteluun. Erityisen perusteellisesti toimintaryhmätyöryhmä paneutui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja toimintaryhmätyön valmisteluun sekä ohjelmatyön organisoimiseen ohjelmakaudella Työryhmä käytti eniten aikaa toimintaryhmien uusien ohjelmien arviointiin. Toimintaryhmiä edustavat henkilöt eivät osallistuneet toimintaryhmien uusien ohjelmien ja niitä koskevien muiden asioiden käsittelyyn. Ohjelmakauteen valmistautuminen Vuonna 2006 toimintaryhmätyöryhmän keskeisenä tehtävänä oli osallistua omalta osaltaan ohjelmakauden valmisteluun. Toimintaryhmätyöryhmä koordinoi toimintaryhmätyön valmistelua ja organisoimista kaudelle Toimintaryhmätyöryhmä valmisteli osaltaan aktiivisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa sekä antoi maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon ohjelmaluonnoksesta ja sen toimintalinjakohtaisten rahoitusosuuksien jakautumisesta. Toimintaryhmätyö laajenee ohjelmakaudella , sillä LEADER-toimintatapaa voidaan käyttää kaikissa toimintalinjoissa sekä elinkeinokalatalousohjelmassa. Toimintaryhmät jättivät hakemuksensa LEADER-toimintaryhmäksi ohjelmakaudelle maa- ja metsätalousministeriölle mennessä. Määräaikaan mennessä saapui 58 hakemusta. Toimintaryhmätyöryhmä käsitteli hakemukset kokouksissaan ja laati kullekin hakijalle palautekirjeen. Palaute koostui kaikille ryhmille yhteisestä, tavallisimpia puutteita käsittelevästä paperista sekä kunkin ryhmän omaa ohjelmaa ja toimintaa koskevasta paperista. Palaute lähetettiin toimintaryhmille toukokuussa Toimintaryhmien tuli jättää maa- ja metsätalousministeriölle mennessä lopullinen hakemus LEADER-toimintaryhmäksi ohjelmakaudelle Maa- ja metsätalousministeriö pyysi maakunnan liitoilta ja TE-keskuksilta lausuntoa alueellaan toimivien

69 59 ryhmien kehittämisohjelmasta sekä toiminnasta ohjelmakaudella Toimintaryhmätyöryhmä käsitteli hakemukset sekä maakunnan liitoilta ja TE-keskuksilta tulleet lausunnot kokouksissaan vuoden 2006 loppupuolella. Vuoden 2006 aikana työryhmä käsitteli myös alustavia laskelmia toimintaryhmille osoitettavasta kokonaisrahoituksesta ja sen jakautumisesta. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ALMA:n päättyminen Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ALMA:n tukien maksaminen päättyi ALMA-ohjelma toteutui kesällä 2006 muutettuun rahoituskehykseen nähden sataprosenttisesti välisenä aikana syntyneeet ALMA-ohjelman maksut siirtyivät korvattaviksi maaseuturahastosta. Siirtyvä julkisen kokonaisrahoituksen määrä oli noin 3,4 miljoonaa euroa (sisältäen EU:n, valtion sekä muun kansallisen julkisen rahoituksen). EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus oli noin miljoona euroa. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistettiin mennessä yhteensä noin uuden työpaikan (htv) syntymistä. Näistä naistyöpaikkojen osuus oli 41 % eli noin 3076 henkilötyövuotta. Uusia yrityksiä oli toteumatietojen perusteella syntynyt yhteensä noin 2700 kpl, joista naisten perustamia yrityksiä oli 823 kpl (30 %). ALMA-ohjelman tavoitteeksi asetetut elinkeinojen monipuolistaminen, talouden vahvistaminen sekä väestön hyvinvoinnin, työllisyyden ja palvelujen parantaminen toteutuivat myös varsin hyvin samoin kuin ohjelman ympäristölliset tavoitteet: ohjelmassa tuettiin yli 4500 ympäristövaikutuksiltaan positiivista hanketta. Yli hanketta edisti tasa-arvoa. Väestörakenteen vinoutumista ja väkiluvun vähenemistä ei ole pystytty estämään, mutta ALMA-alueella harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestörakenteen ja -määrän kehitys on ollut hieman ennakoitua myönteisempää. ALMA-toimintaryhmät ovat edesauttaneet ohjelman tavoitteiden toteutumista. Ohjelman loppuraportti valmistuu touko-kesäkuun 2007 aikana. Tiedottaminen ja koulutus Toimintaryhmien tukena toimii valtakunnallinen verkostoyksikkö, jonka tehtävänä on tarjota palveluja ja koulutusta toimintaryhmille. Suomen Kylätoiminta ry tarjosi toimintaryhmille verkostoyksikköpalvelut kaudella Vuonna 2006 verkostoasiamiehenä toimi Päivi Suvanto ja koulutusasiamiehenä vuoden ensimmäisellä puoliskolla Terhi Vesterinen. Lisäksi Maaseutuplus-lehden toimitussihteeri Ritva Salomaa-Santala, kaksikielisten alueiden kyläasiamies Peter Backa ja kansainvälisten asioiden koordinaattori Liisa Häme olivat mukana verkostoyksikön toiminnassa. Vuonna 2006 toimintaryhmätyöryhmässä käsiteltiin useiden koulutustilaisuuksien sisältöä. Koulutusten järjestämisestä olivat vastuussa verkostoyksikkö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Toimintaryhmille järjestettiin mm. hallituskoulutusta sekä koulutusta kansainvälisiin asioihin liittyen. Pääteemana koulutuksissa oli uusi ohjelmakausi Toimintaryhmätoiminnasta tiedotettiin verkostoyksikön internet-sivujen, verkkolehden sekä kaikille toimintaryhmille ja kylätoimijoille yhteisen Maaseutuplus-lehden välityksellä.

70 60 Kansainvälinen yhteistyö Toimintaryhmätyön kansainväliset yhteydet jäsentyivät monin tavoin vuoden 2006 aikana. Ryhmien kansainvälinen toiminta oli vilkkaampaa kuin aikaisemmin, verkostoyksikön kansainvälisten asioiden koordinaattori Liisa Häme järjesti useita kv-yhteyshenkilöiden tapaamisia ja Suomi osallistui aktiivisesti Euroopan komission ja LEADER+ Contact Pointin järjestämiin seminaareihin (mm. mittava tilaisuus Tihanyssa Unkarissa, jossa oli neljä suomalaista alustajaa: Eero Uusitalo, Salla Rossi, Liisa Häme ja Petri Rinne). Lisäksi vuoden lopulla rekisteröitiin Suomen johtama European Rural Alliance (ERA), joka teki EU:n komissiolle suunnatun rahoitushakemuksen ja järjesti kolme hallituksen kokousta (Ruotsissa, Suomessa ja Unkarissa). Toimintaryhmätyöryhmässä seurattiin myös Euroopan komission LEADER+ Steering Committeessa käsiteltäviä asioita. Toimintaryhmien kannanotot ja aloitteet Toimintaryhmätyöryhmässä käsiteltiin muutamia ryhmiltä ja SYTY:n toimintaryhmäjaostolta tulleita aloitteita ja ehdotuksia sekä koulutustilaisuuksista saatua kirjallista palautetta. Kokoonpanoltaan laaja ja monipuolinen työryhmä on oikea foorumi käsittelemään ryhmien aloitteita, valtakunnallista koordinointia ja kaikkia ryhmiä yhteisesti koskevia asioita. Toimintaryhmätyöryhmän kokoonpano vuonna 2006 Toimintaryhmätyöryhmä on horisontaalinen yhteistyöelin, jossa ovat edustettuina eri ministeriöt, aluehallintoviranomaiset, paikalliset toimintaryhmät ja muutamia sidosryhmiä. Ryhmä toimii osapuolten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä. Toimintaryhmätyöryhmällä on oikeus vaihtaa sisäisesti aluehallinnon ja toimintaryhmien edustajat aika ajoin, jotta alueellinen tasapuolisuus turvataan. Työryhmän kokoonpano on ollut toimintavuonna 2006 seuraava (suluissa mainitut henkilöt ovat toimineet ryhmässä vuoden 2006 aikana, mutta eivät enää vuoden 2006 lopussa): Puheenjohtaja: Maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo, MMM Varapuheenjohtaja: (Neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén, SM) Jäsenet: Suunnittelija Ari Lindqvist, MMM Suunnittelija Raisa Ikonen, MMM Hallitussihteeri Tuula Manelius, SM Ylitarkastaja Jarkko Huhtaniska, TM Ylitarkastaja Ilkka Korhonen, KTM Ylitarkastaja Pirkko-Liisi Kuhmonen, OPM Ylitarkastaja Rainer Lahti, YM

71 61 Ylitarkastaja Tuomo Hämäläinen, Pohjois-Karjalan TE-keskus, maaseutuosasto (varalla Veli Koski, Keski-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto) Suunnittelija Hanna Mäkimantila, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, maaseutuosasto (varalla Reijo Nevanranta, Satakunnan TE-keskus, maaseutuosasto) (Suunnittelija Matti Vahtola, Varsinais-Suomen TE-keskus, työvoimaosasto) Yritystutkija Pirjo Uusitupa, Uudenmaan TE-keskus, yritysosasto (Pienkunta-asiain päällikkö Markku Fagerlund, Suomen Kuntaliitto) Osastopäällikkö Asko Niemi, MTK Verkostoasiamies Päivi Suvanto, Suomen Kylätoiminta ry, Verkostoyksikkö Maakuntasuunnittelija Aila Salminen, Pohjois-Savon liitto Toiminnanjohtaja Heikki Konsala, Kantri ry (LEADER+-ryhmä) Toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto, Jomma ry (alueohjelmien ryhmä) (Toiminnanjohtaja Tauno Laurila, Jomma ry) Toiminnanjohtaja Esko Taanila, Idässä Itää ry (POMO+-ryhmä) Sihteerit: Ylitarkastaja Salla Rossi, MMM (LEADER+-ryhmät) Ylitarkastaja Jaana Merta, MMM (ALMA- ja tavoite 1 -ryhmät) (ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM) Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM (POMO+-ryhmät) (ylitarkastaja Risto Matti Niemi, MMM) Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, SM Internet: ja

72 62 VIESTINTÄTYÖRYHMÄ YTR:n tarve aktiiviselle ja entistä näkyvämmälle viestinnälle on jatkuvassa kasvussa. Viestinnän päätavoite on maaseutupoliittisen keskustelun tukeminen kaikin tavoin sekä maaseudun kehittämistoimien vieminen eteenpäin. YTR:n tiedottajana aloitti työt Katja Huumo, josta tuli samalla viestintäryhmän sihteeri. Viestintäryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana yhteensä viisi kertaa (kesä-joulukuun välisenä aikana). Tehtävät Vuoden aikana viestintäryhmän tehtäviä olivat muun muassa: Maaseutupolitiikan seminaari Orivedellä kesäkuuta Farmari-maatalousnäyttely Seinäjoella elokuuta Valmisteilla olleen maaseutupoliittisen erityisohjelman tiedotus sekä alueellisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä Maakuntien liittojen kanssa Viestintäsuunnitelman laatiminen vuodelle 2007 YTR:n internetsivujen kehittäminen ja ylläpito YTR:n julkaisutuotannon koordinointi Orivedellä kesäkuuta 2006 järjestetty maaseutupolitiikan seminaari toteutettiin yhdessä Eräjärven Kehittämisyhdistys ry:n (EKY) kanssa. Seminaariin oli yhdistetty vuosittainen hankeseminaari ja maaseutuprofessorien tapaaminen, ja useita professorien esityksiä kuultiin päivien aikana. Helteiselle Orivedelle kokoontui juhannuksen alla reilut sata osanottajaa. Farmarissa YTR esittäytyi Areenahallin Luonnonvarat-osastolla. Seinäjoelle oli matkannut niin YTR:n kuin teemaryhmien edustajia. Osastolla järjestetty mieluisin maaseutuasunto - äänestys keräsi monia innokkaita osanottajia. Kilpailussa eniten ääniä sai järven rannalla ollut astetta prameampi asuintalo. YTR:n näyttelyvieraita kiinnosti etenkin teemaryhmien toiminta sekä valmisteilla ollut maaseutupoliittinen erityisohjelma. Pääministeri Matti Vanhanen äänesti Farmarissa mieluista maaseutuasuntoa. MMM kuva-arkisto / Pekka Väisänen.

73 63 Vuoden suuritöisin yksittäinen viestintätehtävä oli neljän keskustelutilaisuuden järjestäminen eri puolilla Suomea. YTR järjesti yhdessä Maakuntien liittojen ja TE-keskusten kanssa loka-marraskuussa neljä tilaisuutta, joissa keskusteltiin erityisohjelman luonnoksesta. Tilaisuudet pidettiin Seinäjoella (torstaina ), Kuopiossa (keskiviikkona 1.11.), Helsingissä (torstaina 2.11.) ja Rovaniemellä (torstaina 9.11.). Yhteensä tilaisuuksiin osallistui noin 300 henkeä, ja niistä kerrottiin verrattain hyvin etenkin alueellisissa tiedotusvälineissä. Pitkin syksyä YTR:n viestintäryhmää työllisti internetuudistuksen suunnittelu. Tarve uudistaa sivusto lähti ensisijaisesti siitä, että sivujen päivittäminen maa- ja metsätalousministeriön ulkopuolelta oli osoittautunut kangertelevaksi. Myös teema- ja työryhmien kirjavat internetkäytännöt haluttiin yhtenäistää. Viestintätyöryhmän sisällä toiminut piskuinen nettiryhmä (Eva Hagelberg, Katja Huumo, Mia Repo) selvitti syksyn kuluessa erilaisia mahdollisuuksia sivujen uudistukeen niin tietoturva-asioiden, palvelimen kuin sisällön näkökulmista. Kuluneen vuoden aikana YTR:lle koottiin oma tiedotejakelulista ja tehtiin oma tiedotepohja. Jakelulistan kautta lähetettiin yhteensä seitsemän tiedotetta otsikolla YTR tiedottaa. Liiteri-uutiskirje julkaistiin yhteensä neljä kertaa. Syksyn Liiteristä tehtiin myös painettu englanninkielinen versio, joka sai nimekseen Rural Issues News from the Finnish Countryside. Sen 700 kappaleen painos jaettiin loka-marraskuun aikana YTR:n kansainvälisille yhteystahoille. YTR:ää Farmarissa esittelivät ohjelmasihteeri Laura Jänis ja Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Heidi Valtari. Kuva: Eva Hagelberg. Seinäjoen auringonpaahde veti Farmarin esiintyjät veteläksi. Kuva: Eva Hagelberg.