MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSIKERTOMUS 2004

Transkriptio

1

2

3 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSIKERTOMUS 2004 n julkaisu 3/2005 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

4 ISNN ISBN Taitto Vammalan Kirjapaino Oy Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2005

5 JULKAISIJA SARJA / N:O JULKAISUN NIMI Julkaisuja 3/2005 Huhtikuu 2004 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISBN ISBN TEKIJÄT JULKAISUN KUVAUS n vuosikertomus 2004 ILMESTYMISAJANKOHTA KOKONAISSIVUMÄÄRÄ 56 AVAINSANAT maaseutupolitiikka, aluekehitys, maaseutu, kokonaisohjelma, YTR, kehittäminen, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä n vuosikertomus 2004, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kaupungin ja maaseudun -vuorovaikutustyöryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Maaseutumatkailun teemaryhmä Naisteemaryhmä Puu-Suomi -teemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Syrjäisen maaseudun teemaryhmä Toimintaryhmätyöryhmä Viestintätyöryhmä

6 UTGIVARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp PUBLIKATION Årsberättelse av Ladsbygdspolitikens samarbetsgrupp 2004 SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 3/2005 April 2005 ISSN ISBN (häft.) ISBN (pdf) ISBN ISBN FÖRFATTARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp REFERAT SIDOANTAL 56 NYCKELORD lansdbygdspolitik, regionutveckling lansdbygd, utvecklande, helhetsprogram, YTR, utveckling, utvecklingsprogram, temagrupp, arbetsgrupp Årsberättelsen av Ladsbydspolitikens samarbetsgrupp, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelse. Projektgruppen Temagruppen för välfärdstjänster Arbetsgruppen för växelverkan mellan stad och landsbygd Kulturtemagruppen Temagruppen för naturproduktbranschen Temagruppen för landsbygdsturism Kvinnotemagruppen Temagruppen Trä-Finland Temagruppen Mat-Finland Temagruppen för avlägsen landsbygd Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp Kommunikationsarbetsgrupp

7 PUBLISHER Rural Policy Committee PUBLICATION Annual report of the Rural Policy Committee 2004 SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 3/2005 April 2005 ISSN ISBN (wire stitched) ISBN (pdf) ISBN ISBN AUTHOR Rural Policy Committee SUMMARY NUMBER OF PAGES 56 KEYWORDS rural policy, regional development, countryside, Rural Policy Programme, Rural Policy Committee, development, development projects theme group, working group, Annual report 2004 of the Rural Policy Committee, the annual reports includes following theme and working groups. Project group Welfare Services Interaction between Urban and Rural Areas Culture Natural Products Sector Rural Tourism Women Wood Finland Food Finland Remote Rural Areas Work Group for the LAGs (local action groups) Work group for communications

8

9 ESIPUHE n vuotta 2004 voi kuvata kokonaisohjelmavuodeksi. Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme -ohjelman laatiminen kosketti YTR-verkoston lisäksi monia muita tahoja. Prosessi paljasti, mutta myös ratkaisi ongelmia. Poliittinen johto vakuuttui maaseutupolitiikan tärkeydestä ja maaseutupolitiikan asema maakunnissa vahvistui. Nämä ovat tärkeitä askeleita eteenpäin. Samaan aikaan prosessi kertoi, miten vaikeaa on löytää yhteistä kieltä maatalouspolitiikan ja maaseutupolitiikan välille ja myös aluepolitiikan ja maaseutupolitiikan välille. Maaseutupolitiikassa näitä kytkentöjä yritetään rakentaa, mutta onnistuminen vaatii todellista kumppanuutta sen ja muiden politiikka-alojen välillä. Maaseutupolitiikka on saavuttanut lisääntyvää ymmärtämystä ja yhteisesti hyväksyttyjä linjoja. Sen sijaan uuden politiikanalan sovittautumisessa siihen limittyviin politiikanaloihin on vielä ongelmia. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa. Sitä osoittaa kokonaisohjelman saama vastaanotto. Paremmin kuin aikaisemmin ymmärretään valtakunnallisen maaseutupolitiikan rooli aluekehittämisen kokonaisuudessa. Samalla kun vahvistetaan maakunnallista, seudullista ja paikallista maaseudun kehitystyötä, ei voida unohtaa valtakunnallisen politiikan vaikutusta maaseutuun. Vaikutus on aina suuri ja siihen kokonaisohjelmalla pyritään vaikuttamaan. Työ on pitkäjänteistä ja vaatii monenlaisia menettelytapoja, mutta se myös palkitsee. Siitä edellisen kokonaisohjelman hyvä toteutuminen on selvä osoitus. Maaseutupolitiikka ei ole yhden asian eikä toimijan liike. Toimintaa arvioineiden ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan kyseessä on laaja verkosto. Verkoston ohjaaminen, toiminnan rasvaaminen ja eri osapuolten avustaminen ovat tehtäviä, jotka ovat keskushallinnolle jossain määrin uusia. Yhä useammat yhteiskunnalliset pulmat ovat kuitenkin luonteeltaan poikkihallinnollisia. YTR:n 16 vuotta antavat muillekin aloille vinkkejä, toisaalta senkin työtapoja on jatkuvasti kehitettävä. Kokonaisohjelma on tullut jäädäkseen, mutta miten se kulloinkin tehdään, ansaitsee pohdintaa. Elinvoimainen maaseutuohjelman valmistelu aloitettiin maakuntien kanssa. Se osoittautui toimivaksi menettelyksi ja työtapaa kannattaa jatkaa. Alueiden kehittäjillä ja valtakunnallisella päätöksenteolla on kullakin omat vastuualueensa. Paras tulos saavutetaan, kun niissä asioissa, joissa on viisasta olla yhteisillä linjoilla, sitä myös ollaan. Helsingissä Ilkka Ruska Osastopäällikkö, ylijohtaja, n puheenjohtaja

10

11 SISÄLLYSLUETTELO KOKONAISOHJELMATYÖN VUOSI 1 Verkosto toimii 1 Kansainvälisyys on kasvava haaste 2 YTR:N TOIMINTA ARVIOITIIN 3 YTR:N TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET VUONNA Keskeiset tulokset 5 Vastoinkäymiset 6 VUONNA 2004 ILMESTYNEET JULKAISUT 7 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO TEEMA- JA TYÖRYHMIEN RAPORTIT 11 Hankeryhmä 12 Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä 16 Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä 19 Kulttuuriteemaryhmä 21 Luonnontuotealan teemaryhmä 25 Maaseutumatkailun teemaryhmä 27 Naisteemaryhmä 30 Puu-Suomi -teemaryhmä 35 Ruoka-Suomi -teemaryhmä 37 Syrjäisen maaseudun teemaryhmä 41 Toimintaryhmätyöryhmä 44 Viestintätyöryhmä 49

12

13 1 KOKONAISOHJELMATYÖN VUOSI Vuonna 2004 toteutettiin Ihmisten maaseutu -kokonaisohjelmaa ja sen perusteella tehtyä valtioneuvoston maaseutupoliittista periaatepäätöstä rinnan uuden kokonaisohjelman valmistelun kanssa. Vuoden lopussa saatettiin tehdä loppuarvio 3. kokonaisohjelman kaudesta Sen mukaan periaatepäätöksen 26:sta kohdasta kaikkiaan 24 toteutui. Kaksi valtioneuvoston päätöstä toteutui paremmin kuin huhtikuussa 2001 esitettiin ja 14 päätöstä toteutui sellaisena kuin ne tehtiin. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaa ohjannut kokonaisohjelma käsitti 108 esitystä ja niistä 94 toteutui ja 4 saattaa toteutua myöhemmin. Kokonaisohjelman ehdotuksista 10 toteutui paremmin kuin esitettiin ja 52 sellaisena kuin ne esitettiin. Vain 10 esityksen kohdalla on tässä vaiheessa nostettava kädet pystyyn. Ihmisten maaseutu -kokonaisohjelman toteutuminen oli siten varsin hyvä. Laajemmin arvioituna ohjelmakauden edistysaskeleiksi on nostettava erityisesti näkemysten lähentyminen maaseudun kehittämisen linjoista ja maaseutupolitiikan perustasta, kylien ja seutukuntien kehitystyön voimistuminen sekä paikallisten toimintaryhmien työn ulottuminen koko maahan, osaamisjärjestelmien kehittämisen siirtyminen alueille ja maaseutututkimuksen olennainen vahvistuminen. Myös YTR:n toiminnan ja maaseudun kehittämisen poliittinen kytkentä kehittyi eduskunnan maaseutuverkoston järjestäydyttyä huhtikuussa 2001 ja maaseutupoliittisen ministeriryhmän perustamisen myötä helmikuussa Ohjelmien toteuttaminen on YTR:n jäsenten ja sihteereiden virkatyötä, YTR:n teemaryhmien työtä, asioiden esillä pitämistä ja neuvottelua sekä myös toteuttamista hankkeiden avulla. Ohjelmatyö on jatkuva prosessi: runsaan vuoden ajan kokonaisohjelmaa ja sen poliittista versiota valmistellaan ja neljä vuotta toteutetaan. Peräkkäiset ohjelmat limittyvät. Neljännen kokonaisohjelman valmistelu oli alkanut jo vuonna 2003, mutta kertomusvuodelle jatkui strategiaryhmän eli nk. professorityöryhmän työ, alkoi koordinaatiotyöryhmän työ ja pääosa teemaryhmien ja muiden tekstinlaatijoiden työstä osui talvelle n käsittely ja muun muassa pidetty uutta ohjelmaa koskeva seminaari olivat YTR:n keskeistä työtä vuonna YTR hyväksyi Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme -kokonaisohjelman toimintaohjelmakseen Tämän jälkeen alkoi maaseutupoliittisen erityisohjelman valmistelu. Maaseutupoliittinen ministeriryhmä määräsi erityisavustajansa YTR:n puheenjohtajan Ilkka Ruskan johdolla laatimaan erityisohjelman. Sihteereinä toimi neljä henkilöä YTR:n sihteeristöstä pääsihteerin johdolla. Valioneuvosto hyväksyi maaseutupoliittisen erityisohjelman Tuoreen kokonaisohjelman valmisteluprosessiin kuului olennaisena osana esitysten etsiminen ja kommenttien saaminen maakunta- ja paikallistasolta. Jo vuoden 2003 aikana järjestettiin 16 maakunnallista seminaaria ja neuvottelua ja analysoitiin maakuntaohjelmia maaseutupolitiikan näkökulmasta. Melko pitkälle ehtinyttä 4. kokonaisohjelman versiota käsiteltiin kolmessa maakunnallisessa tilaisuudessa keväällä 2004: Kemi, Pieksänmaa ja Tampere. Näihin osallistui noin 250 henkilöä. Laaja ja monipolvinen valmistelu johti entistä tiiviimpään strategiseen otteeseen ja 133 konkreettiseen ehdotukseen. Vastaavasti maaseutupoliittinen erityisohjelma on selvästi linjakkaampi sisällöltään kuin aikaisemmat kokonaisohjelmien poliittiset dokumentit: valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle vuonna 1993, iltakoulukäsittely 1996 ja maaseutupoliittinen periaatepäätös Verkosto toimii YTR:n sihteerin tehtäviä toimintavuonna hoitivat asiantuntevasti Pirja Peltomäki ja Maarit Skogberg. Vuoden 2004 sihteerin työpanoksessa korostuivat erityisesti viestinnälliset ja kokonaisohjelman jul-

14 2 kaisutuotantoon liittyvät tehtävät. Sihteeri työskentelee sisäasiainministeriössä. Maa- ja metsätalousministeriössä pääsihteeriä ja apulaispääsihteeriä avustaa Pirjo Auvvin, jonka panos erityisesti laajojen muistioiden laadinnassa ja kokousjärjestelyissä on merkittävä. Yhteistyöryhmä piti vuonna 2004 kahdeksan kokousta ja niihin osallistui jäseniä, varajäseniä ja sihteeristöön kuuluvia keskimäärin 28/kokous ja yhteensä 70 eri henkilöä. Osanottajien määrän vaihteluväli oli Suurin luku selittyy kokouksen ja kokonaisohjelman valmisteluseminaarin yhdistämisellä. Sihteeristö kokoontui pääsihteerin johdolla toimintavuoden aikana 15 kertaa. Sihteeristön kautta YTR:n toimintaan osallistui 59 eri henkilöä ja YTR:n työtä oli suunnittelemassa kerrallaan henkilöä/kokous keskiarvon ollessa 16. Suurin osanotto oli perinteisessä elokuun kokouksessa Willa Elsassa Suomusjärvellä. YTR ja sen sihteeristön kokousten piiri on jonkin verran laajentunut. Sen sijaan jäsenten osallistumisen intensiteetti on pysynyt ennallaan, joillakin on parantamisen varaa. YTR:n kokouksiin osallistui 21 henkilöä varsin hyvin. Heistä jäseniä tai varajäseniä on 13. Kohtuullinen osallistuminen on lisäksi 15 henkilöllä. Sihteeristön työhön osallistuu 23 henkilöä vähintään kohtuullisesti. Jokaiseen kokoukseen osallistumista ei edes edellytetä. Siksi YTR:n verkoston sisäiseen tiedonjakoon on kiinnitetty huomiota ja siinä on ulkopuolisen arvioinnin mukaan myös onnistuttu. Teemaryhmien työ on ollut kohtuullisen vakaata toimintavuoden aikana. Ryhmäkohtaiset raportit kertovat tarkemmin, ettei mitään suuria loikkia eteenpäin tehty, mutta ei myöskään tullut dramaattisia takaiskuja. Toimintaryhmätyöryhmä asetettiin vuoden 2006 loppuun hieman kokoonpanoa tarkistaen ja sama ryhmä jatkoi myös maa- ja metsätalousministeriön työryhmänä. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä asetettiin vuosiksi 2004 ja YTR:n ensimmäinen viestintäryhmä perustettiin huhtikuussa 2004 ja se sai sitten vuoden lopussa jatkon vuoden 2006 loppuun asti. Hankeryhmän toimeksianto ja kokoonpano tarkistetaan joka vuosi omaksutun käytännön mukaisesti syys lokakuussa. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä jatkaa syrjäisen maaseudun teemaryhmän työtä vuosina YTR-verkosto järjestää lukuisia seminaareja kotimaassa vuoden aikana. Niistä lähemmin teemaryhmien ja hankeryhmän raporteissa. YTR osallistui Farmari-maaseutunäyttelyyn Mikkelissä , vastuuhenkilöinä Marjatta Koskinen ja Maarit Skogberg. Kansainvälisyys on kasvava haaste Kansainvälisyys työllistää virkamiehiä yhä enemmän. YTR:n sihteeristössä työskentelevät tekevät jatkuvasti kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionin ohjelmatyössä. Maaseutupolitiikka on tässä yksi osatekijä. Sen lisäksi haasteita tulee yhä enemmän usealta suunnalta: OECD, pohjoismainen yhteistyö, kehittyvä maaseutupolitiikan eurooppalainen verkosto (nk. PREPARE-yhteistyö), EU:n yhteisöaloitteisiin kuuluva toimijoiden suora kansainvälinen yhteistyö (LEADER, Equal, Interreg), sekä kylätoimijoiden ja muiden paikalliskehittäjien tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö (toimintaa jo 18 maassa). Kaikissa yhteyksissä ja etenkin Suomen ja uusien EU-maiden kahdenvälisissä yhteyksissä Suomen maaseutupolitiikassa näyttää kiinnostavan erityisesti maaseutupoliittinen järjestelmä sekä Suomen voimakas paikallinen kehittämistyö, etenkin kylätoiminnan ja koko maahan ulottuvan toimintaryhmätyön avulla. YTR:n sihteereistä pääsihteeri Eero Uusitalo, apulaispääsihteeri Risto Matti Niemi ja hankesihteeri Johanna Heikkilä kertoivat yli 10 kansainvälisessä konferenssissa ja seminaarissa suomalaisista käytännöistä ja kokemuksista maaseudun kehitystyössä.

15 3 YTR:N TOIMINTA ARVIOITIIN n toiminnasta tehty arviointi valmistui lokakuussa Arvioinnin tuloksia käsiteltiin arviointiseminaarissa: ilmeni, että YTR on kehittänyt toimintamuotoja, joita voi hyödyntää muissa politiikkaohjelmissa. Näitä ovat mm. erittäin osallistava maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmisteluprosessi sekä YTR:n sihteeristön ja teemaryhmien aito verkostomainen työtapa. YTR:n saavutuksia pidetään arvioinnissa merkittävinä, vaikka käytettävissä olevat resurssit ovat pienet. Ongelmallisena arvioijat pitävät poliittisen ohjauksen puuttumista, mihin vuoden 2004 aikana saatiin olennainen parannus ministeriryhmän avulla. YTR:n toimien vaikuttavuusarviointi todettiin hankalaksi, koska YTR toimii taustavaikuttajana politiikan ja hallinnon eri tasoilla. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää YTR:n organisoitumisen sekä toimintatapojen (YTR, sihteeristö, työ- ja teemaryhmät, kokonaisohjelmatyö, valtakunnalliset hankkeet) tehokkuus ja vaikuttavuus suomalaisessa maaseutupolitiikassa. Tarkoituksena oli tuottaa kehittämisehdotuksia. Arvioinnissa pyrittiin tarkastelemaan YTR:n tuomaa lisäarvoa eri hallinnonalojen omaan toimintaan ja päätöksentekoon nähden, jäsenorganisaatioiden sitoutumista, teemaryhmien lisäarvoa ja poikkihallinnollisen kehittämistyön edellytyksiä. Arviointityön alusta alkaen oli havaittavissa, että sektoripolitiikan ylittävä ja verkostomainen YTR on haastava arvioinnin kohde. Arvioinnissa koettiin vaikeaksi YTR:n tavoitteiden saavuttamisen analysointi, koska YTR:n tavoitteet on määritelty tehtävien eikä kapealinjaisten mitattavien tavoitteiden kautta. Tehtävien kuvaukset ovat yleisellä tasolla, koska YTR:n keskeinen toimintakenttä on keskushallinnossa. Sen sijaan arvioinnin kohdentaminen YTR:n maaseutupoliittisiin välineisiin tuo mahdollisuuden johtopäätöstenkin tekemiseen. YTR:n vaikutusmekanismia voikin kuvata katalyyttiominaisuudeksi. YTR:n organisoitumista tarkastellessaan arvioitsijat nostavat merkittäväksi kysymykseksi YTR:n organisatorisen sijainnin. Arvioitsijat havaitsivat, että YTR leimautuu voimakkaasti MMM:öön, koska puheenjohtaja, pääsihteeri ja apulaispääsihteeri ovat MMM:n virkamiehiä. Tämän nähtiin haittaavan YTR:n näkemysten saamista läpi muissa ministeriöissä kuten SM:ssä, jonka vastuulla on maaseudun kehittämiselle tärkeä aluekehitystoiminta. Siksi arvioinnin mukaan tulisi harkita YTR:n siirtämistä MMM:stä SM:öön, jossa YTR ja maaseudun kehittäminen saisivat laajemman toiminnallisen perustan ja erilaisia alueille suunnattuja kehittämisohjelmia ja -toimia voitaisiin paremmin yhteensovittaa. Toisena vaihtoehtona arvioitsijat esittävät MMM:n organisaation kehittämistä niin, että vahvistettaisiin maaseutuasioiden organisointia ja koottaisiin yhteen yksikköön maaseudun kehittämistä koskevat asiat ja nimettäisiin se maaseudun kehittämisosastoksi tai -yksiköksi. Toinen merkittävä huomio oli poliittisen ohjauksen puute. Asiasta onkin keskusteltu jo aiemmin YTR:n eri foorumeilla, mutta tältä osin kehitystyö eteni ripeästi vuoden 2004 aikana. Ensimmäisen kerran maaseutupoliittisen kokonaisohjelman pohjalta laadittiin valtioneuvoston maaseutupoliittinen erityisohjelma Tätä työtä varten perustettiin viiden ministerin muodostama poliittinen johtoryhmä. Puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (MMM). Kyseinen ryhmä jatkaa YTR:n poliittista ohjausta koko hallituskauden ja tavoitteena on, että seuraava valtioneuvosto perustaa vastaavan ministeriryhmän. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että vain harvalla YTR:n sihteeristön jäsenellä YTR:n työ näkyy tehtäväkuvissa. Maaseutupoliittinen työ tulisi siksi viedä YTR:n jäsenten ja sihteeristön omissa organisaatioissa käytäviin tuloskeskusteluihin sekä osaksi toimenkuvaa. Lisäksi YTR:ssä tehtävälle työlle olisi osoitettava aikaresurssit. Tätä kehittämisehdotusta tullaan viemään eteenpäin seuraavan YTR:n perustamisen yhteydessä nimeämällä myös sihteeristö ja sen jäsenille tunnustetut toimintaedellytykset.

16 4 Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman kattavuutta ja koko valmisteluprosessin osallistavuutta arvioitsijat pitivät erittäin hyvänä. Kokonaisohjelmalle on selkeä paikka ja tarve sekä YTR:n toimintaohjelmana että alueellisen kehittämisen välineistössä. Ohjelmaa toteutetaan ja tulokset raportoidaan säännöllisin väliajoin, minkä voi havaita edistävän kokonaisohjelman ehdotusten toteutumista sitouttamalla eri osapuolia ohjelmaan. Kokonaisohjelmien vahvuutena ja käytännöllisenä ongelmana on niiden kattavuus. Tähän kysymykseen on vastattu tuottamalla ohjelmasta tiivistettyä materiaalia. Toisaalta ohjelman esitysten monimuotoisuus heijastelee YTR:n toimijakentän minitasoisuutta ja erilaisia maaseutupoliittisia painopisteitä. Arvioitsijat kaipasivat kuitenkin pitkän tähtäimen vision ottamista osaksi kokonaisohjelmaa. On arvioitavissa, että se osaltaan jäntevöittäisi YTR:n työtä. Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet tukevat arvioitsijoiden mukaan laajan maaseutupolitiikan tavoitteita. Osaltaan tätä edistää hankeryhmän poikkihallinnollisuus, jossa muiden ministeriöiden jäsenillä on valtuudet sekä osallistua MMM:lle annetun maaseuturahoituksen suuntaamiseen että myöntää konsortiorahoitusta omien ministeriöidensä budjeteista. Kuitenkin hakeryhmän jäsenten valtuuksia ja YTR:n jäsenministeriöiden maaseutupoliittista tahtoa tullaan tarkastelemaan tehokkaasti tilanteessa, jossa erityisohjelman linjausten mukaan pyritään lisäämään hankevaroja MMM:n pitäessä nykytason, 3,3 M. YTR:n rooli rahoituksen suuntaajana maaseutututkimukseen on tärkeä, ja erityisesti kahdeksan maaseutuprofessuurin perustamista pidettiin merkittävänä saavutuksena. Muita arvioinnista esille nostettavia kehittämisehdotuksia ovat tiedotuksen ja maakunnallisen yhteistyön tehostamisen tarve. Arvioinnin mukaan maaseutupolitiikan tiedotus kaipaa selvästi lisää resursseja, jotta YTR -verkoston tuottama runsas maaseutupoliittinen tieto leviäsi laajemmin. YTR:n viestintää ja maaseutupolitiikan näkyvyyttä lisätään vuoden 2005 aikana. Maakuntatason yhteistyötä puolestaan lisää laaja alueellisen ja valtakunnallisen maaseutupolitiikan yhteisiä linjoja luotaava koulutustilaisuuksien sarja kevään 2005 aikana. YTR:n toiminnan arvioi Konsulttitoimisto Terra Oy, jossa arviointitiimin vetäjänä toimi MMK Eero Horstia CoPlan Consultingista ja jäseninä mm. metsänhoitaja Tapio Järvinen Terra Oy:stä ja johtava konsultti Katriina Pallas HAUS kehittämiskeskuksesta. Arviointiin kerättiin tietoa haastatteluilla, internet -kyselyillä ja yhdessä työpajassa sekä tarkastelemalla toimintaan liittyvää dokumentaatiota. n arviointi. Loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2004:13

17 5 YTR:N TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET VUONNA 2004 Keskeiset tulokset Maaseutupoliittisen ministeriryhmän perustaminen ja sen työskentely erityisohjelman aikaansaamisessa. Ihmisten maaseutu -kokonaisohjelman hyvä toteutuminen vuosien aikana. Entistä laajemman ja konkreettisemman maaseutupoliittisen kokonaisohjelman syntyminen vuosille ja sen pohjalta laaditun VN:n maaseutupoliittisen erityisohjelman linjausten selkeys ja yhdenmukaisuus YTR:n toimintaohjelmana toimivan kokonaisohjelman kanssa. Maakunnallisen maaseutupolitiikan vahvistamiseen on alettu etsiä keinoja. Osatekijöinä asiassa ovat YTR:n maakuntakierrokset ja maakuntaohjelmien maaseutupoliittinen analyysi YTR 10/2003. YTR:n koko toiminta arvioitiin ensimmäisen kerran. Arvioinnin pääviestinä oli YTR:n toiminnan tuloksellisuus ottaen huomioon käytössä olevien varojen vähäisyys ja monella tavalla ilmenevä hallinnon osaamattomuus käsitellä poikkihallinnollisia kysymyksiä. Toimintaryhmätyö sujui pääsääntöisesti hyvin ja hankkeita oli kertynyt lähes toimintavuoden loppuun mennessä. Muutamilla TE-keskusalueilla esiintyi kuitenkin maksatusongelmia. Harvaan asutun maaseudun kysymykset ovat saaneet aiempia vuosia enemmän ymmärrystä. Yhtenä osatekijänä tässä lienee syrjäisen maaseudun teemaryhmän pitkäjänteinen asioiden esillä pito. Kokonaisohjelman lisäksi toimintavuoden aikana valmistuivat seuraavat teemaohjelmat: Maaseudun taksipalvelutyöryhmän raportti YTR 1/2004, Hyvinvointipalvelujen hyvät käytännöt maaseudulla YTR 3/2004, Nuoruus maaseudulla säilyvä vai katoava luonnonvara? Nuorisoteemaryhmän ohjelma vuosille YTR 9/2004 sekä Maaseudun naisten toimintaohjelma , Maaseutu kehittyy naisten työllä, YTR 17/2004. Tärkeää oli lisäksi Finlandssverk Landsbygd. Finlandssvenskprogrammet för lokalutveckling oppaan ilmestyminen. YTR ei laatinut ohjelmaa, mutta se täydentää hyvin ruotsinkielisen rannikon tarpeita korostaen suomenkielisiä maaseutu- ja kyläohjelmia. Raportoijien välityksellä ja esimerkkien avulla käsitykset kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen ehdoista yhtenäistyivät ja syvenivät. Maaseutumatkailun alueellisen ja valtakunnallisen kehittämistyön yhteydet paranivat monin tavoin. Luonnontuotealan keskinäinen yhteistyö kehittyi toimintavuoden aikana, joskin tehtävää asiassa riittää jatkossakin. YTR:n viestinnälliset valmiudet kohenivat hyvin toimineen viestintäryhmän ansiosta, julkaisuja syntyi ennätyksellisen runsaasti ja kieliversioita aiempaa enemmän. Maaseutuprofessorien työ näkyi lukuisina hyvinä hankesuunnitelmina. Kaikki kahdeksan professoria ovat työssä ja Åbo Akademiin tulevan ruotsinkielisen professuurin valmistelu eteni, sijaintipaikaksi tulee Vaasa. YTR:n kansainvälinen työ laajeni edelleen. YTR:n toimittamana tai YTR:n varoilla tuotettiin kuutta lehteä: Luonnontuote 2 x 3 500, Maaseutumatkailu 2 x 2 000, Maaseutu Plus 6 x 4 500, Maaseudun Uusi Aika -aikakauslehti 3 x 800, Naisuutiset 4 x ja englanninkielinen Women s News (kesä 2004) sekä Ruoka Suomi 4 x

18 6 Vastoinkäymiset Maatalouspolitiikan ja maaseutupolitiikan strategiat eivät kohtaa, vaikka maatalousstrategiaasiakirja vuodelta 2001 puhuukin näiden kahden alan vuorovaikutuksesta. Sisältöä se ei vuorovaikutukselle kuitenkaan anna. Uusimmat, suuriakin maatalousinvestointeja suosivat EUpäätökset vähentävät edelleen maatalouden ja maaseudun suhdetta. Myös metsäpolitiikan ja maaseutupolitiikan kytkennässä on paljon tehtävää. Aluekeskuksia korostava aluepolitiikka ei ota huomioon laajojen maaseutualueiden tarpeita. Myöskään kaupunkipolitiikka ei ole organisoitunut, mikä vaikeuttaa maaseudun kehitystyötä ja etenkin maaseutu- ja kaupunkipolitiikan vuorovaikutuksen kehittämistä. Maaseutusopimuksen poliittinen valmistelu ei ole vielä käynnistynyt, joskin tutkimuksia ja virkamiesvalmistelua on tehty ja pilotteja käynnistetty. Valtioneuvoston erityisohjelmassa asiaan on myönteinen kanta. YTR:n arviointi ei ollut riittävän syvällinen, eivätkä ministeriöt ole reagoineet arvioinnin ehdotuksiin. YTR puolestaan on ryhtynyt muutoksiin, joihin arviointi edellytti. Maaseutututkimuksen ja valtakunnallisten kehittämishankkeiden resursointi on jatkuvasti alhaisella tasolla.

19 7 VUONNA 2004 ILMESTYNEET JULKAISUT 1/2004 Maaseudun taksipalvelutyöryhmän raportti. Maaseudun taksipalvelutyöryhmä. 47 s.+ 15 liitesivua, helmikuu 2004, ISNN ISBN (nid.), ISBN (pdf), 10,10 2/2004 Yhdessä vahvat Naisyrittäjyyttä Suomessa, Italiassa ja Virossa. Asikainen Annamari ja Komulainen Minna (toim.). 60 s., helmikuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 7,50 3/2004 Hyvinvointipalvelujen hyvät käytännöt maaseudulla. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän raportti. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä. Virpi Lemponen (toim.) 56 s., huhtikuu ISNN , ISBN X (nid.), ISBN (pdf), 7,50 4/2004 Tutkimuksia naisista suomalaisella maaseudulla. Bibliografia. Tiina Hanhela ja Naisteemaryhmä. 35 s. + 3 liitesivua, maaliskuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 6,70 5/2004 Kuntien houkuttimet. Keimo Sillanpää, Syrjäisen maaseudun teemaryhmän alueellinen työryhmä. 33 s., huhtikuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 6,70 6/2004 n vuosikertomus s., toukokuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 6,70 7/2004 Maankäytön suunnittelu maaseutukylissä kyläläiset ja asiantuntijat yhteistyössä. Sari Niemi. 124 s., toukokuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf) 8,40 8/2004 Suomen maaseutupolitiikan arviointia ja vertailua. Risto Matti Niemi ja Markku Visti. 17 s., elokuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 7,50 9/2004 Nuoruus maaseudulla säilyvä vai katoava luonnonvara? Nuorisoteemaryhmän ohjelma vuosille Nuorisoteemaryhmä, Tuomas Perheentupa (toim.). 20 s., elokuu ISNN , ISBN X (nid.), ISBN (pdf), 6,70 10/2004 ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma s.+ 47 liitesivua, joulukuu ISSN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 13,45 11/2004 ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Tiivistelmä. 52 s., joulukuu ISSN , ISBN (nid.), (pdf), 8,40 12/2004 EN LIVSKRAFTIG LANDSBYGD vårt gemensamma ansvar. DET LANDSBYGDSPOLI- TISKA HELHETSPROGRAMMET Sammandrag, 52 s., joulukuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 8,40

20 8 13/2004 VIABLE COUNTRYSIDE our joint responsibility. RURAL POLICY PROGRAMME Summary 52 s., joulukuu ISNN , ISBN X (nid.), ISBN (pdf), 8,40 14/2004 LA VITALITÉ DU MONDE RURAL une responsabilité commune. PROGRAMME GÉNÉRAL DE POLITIQUE RURALE Sommaire 40 s., joulukauu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 8,40 15/2004 EIN LEBENDIGER LÄNDLICHER RAUM unsere gemeinsame Verantwortung. POLITI- SCHES GESAMTPROGRAMM FÜR DEN LÄNDLICHEN RAUM Zusammenfassung, 20 s., elokuu ISNN , ISBN (pdf) 16/2004 ЖИЗНЕСПОСОБНОСТЬ СЕЛЬСКИХ РЕГИОНОВ наша общая задача. КОМПЛЕКСНАЯ ПРОГРАММА СЕЛЬСКОЙ ПОЛИТИКИ гг. Краткая версия, 20 s., elokuu 2004, ISNN , ISBN, (pdf) 17/2004 Maaseudun naisten toimintaohjelma Maaseutu kehittyy naisten työllä. Naisteemaryhmä, Annamari Asikainen (toim.). 74 s., joulukuu ISNN , ISBN X (nid.), ISBN (pdf) 18/2004 Syrjäseudut käännekohdassa? seminaarijulkaisu. Syrjäisen maaseudun teemaryhmä, Keimo Sillanpää (toim.), 41 s., joulukuu ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 7,50 Edellytykset käytännöiksi. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä, Uusitalo, Antikainen ja Schmidt Thomé. 72s., syyskuu 2004, Sisäasiainministeriön julkaisusarja 41/2004. ISNN , ISBN (nid.), ISBN (pdf), 15 n arviointi. Loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto Terra Oy. 67 s., + 28 liitesivua, marraskuu ISNN , ISBN (nid.) ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma. MMM:n julkaisuja 15/2004, 20 s., joulukuu ISSN , ISBN X (nid.), (pdf) EN LIVSKRAFTIG LANDSBYGD vårt gemensamma ansvar. Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet Ett specialprogram i enlighet med regionutvecklingslagen (602/2002) och statsrådets förordning om regionutvekling (1224/2002), MMM 15a/2004, 20 s., joulukuu ISSN , ISBN X (nid.), (pdf)

21 9 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO 2004 Puheenjohtaja: Ylijohtaja Ilkka Ruska, maa- ja metsätalousministeriö Varapuheenjohtaja: Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, sisäasiainministeriö Jäsenet: (henkilökohtaiset varajäsenet sulkeissa) Budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Seija Kivinen) Opetusneuvos Seppo Niinivaara, opetusministeriö (opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna) Neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola) Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio, kauppa- ja teollisuusministeriö (ylitarkastaja Jussi Ylilahti, 11/2004 jälkeen ylitarkastaja Ilkka Korhonen) Hallitussihteeri Ritva Kujala, sosiaali- ja terveysministeriö, 2/2004 jälkeen ylitarkastaja Pentti Kananen (erikoistutkija Kari Gröhn) Ylitarkastaja Aila Ryynänen, työministeriö (ylitarkastaja Pauliina Porkka, 11/2004 jälkeen ylitarkastaja Tiina Pesonen) Ylitarkastaja Jorma Keva, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Leena-Marja Kauranne) Opetusneuvos Tellervo Renko, opetushallitus (opetusneuvos Pekka Tahvanainen 8/2004 jälkeen opetusneuvos Susanna Tauriainen) Ylijohtaja Matti Heikkilä, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, STAKES (tutkija Sirpa Anderssson) Pienkunta-asiain päällikkö Markku Fagerlund, Suomen Kuntaliitto Toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (osastopäällikkö Asko Niemi)