Espoon kaupunki Pöytäkirja 293. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta Perusmäki, Gobbacka, asemakaava, alue Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. (09) Leena Kaasinen, puh. (09) Silja Savolainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksessa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valituksen perusteettomana. Vastauksen perusteet Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Espoon kaupunginhallitus katsoo kyseessä olevassa asiassa voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen ja siten antaa lausunnon valituksesta. Yleistä Valituksenalainen Gobbackan kaava-alue asettuu Pohjois-Espoossa osalle harjannealuetta, joka ulottuu Viiskorvesta Kalliomäen kaava-alueelle. Maasto on vaihtelevaa metsää ja peltoaukeaa. Kaava-alueen keskiosassa sijaitsee poikkeusluvin syntynyttä pientalovaltaista rakennuskantaa. Alueella on suojeltavia luontoarvoja, muun muassa liito-oravien elinalueita ja levähdyspaikkoja. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella on metsäisiä viheralueita. Alueella on noin 200 asukasta ja 20 työpaikkaa, tulevaisuudessa asukasmäärä on tällä rajatulla kaava-alueella noin Asemakaavassa huomioidaan Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakenne väestönkehityksen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan tavoitteena on selkeä, johdonmukainen ja viihtyisä kaupunkirakenne sekä nykyisen pientaloasutuksen täydennysrakentaminen ja laajentaminen. Samalla mahdollistetaan riittävät lähipalvelut, liikenneyhteydet ja virkistysalueet. Suunnittelualueella on

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 varauduttu yhden päiväkodin rakentamiseen. Alueen länsiosa rakentuu Gobbackantien varteen, josta on puistoyhteys lisäksi seudun keskeiselle lähipuistoalueelle Lambertinniitylle. Lähialueen asemakaavoituksen tavoiteaikataulu on laadittu ottaen huomioon sekä palvelujen tarpeiden ja aluevarauksien tahdistus. Muun muassa kunnallistekniikka on otettu huomioon myös asemakaava-alueen ulkopuolella ja kustannuksissa on huomioitu kevyen liikenteen yhteys lännestä ja Kehä III:n eritasoliittymän täydentäminen. Kaupunginhallituksen kannanotto valitukseen Valitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) esittää valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle pääasiassa seuraavaa. Yhdessä muiden samaan aikaan vireillä olevien asemakaavojen kanssa valituksenalainen Gobbackan asemakaava muuttaa yleiskaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Asemakaava ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita erityisesti Helsingin seudun erityistavoitteiden osalta. Huomattavaa täydennysrakentamista ei ole ajoitettu siten, että joukkoliikenteen hyödyntäminen ja palveluiden toteuttaminen olisi varmistettu. Asemakaava ei perustu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Vaikutusten arvio on perustelematon ja yhteisvaikutusten puuttuessa riittämätön. Gobbackantien osalta valituksenalaisessa kaavassa ei voida pitää selvitettynä kaava-alueen liikenteen liittymistä ympäröivään muuhun liikenneverkkoon. Ely-keskus katsoo, että kun otetaan huomioon hyväksytyn asemakaavan maankäyttö suhteessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alueelle osoitettuun maankäyttöön, yleiskaava ei ole ollut ohjeena asemakaava laadittaessa (maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL 42 ), eikä asemakaavaa laadittaessa yleiskaavaa ole otettu huomioon (MRL 54.1 ). Lisäksi asemakaavaa ei ole laadittu siten, että luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle MRL 54.2 :ssä tarkoitetulla tavalla. Espoon kaupungin perustelut Yleiskaava ELY-keskus esittää valituksessaan hallinto-oikeudelle, että Gobbackan asemakaava on liikennejärjestelmän osalta yleiskaavan vastainen. Valittajan mukaan yleiskaavan taajamarakentamisen alueet tukeutuvat vanhaan tiestöön (Niipperintiehen, Röyläntiehen ja Perusmäen poikki kulkevaan tiehen). Espoon kaupunki toteaa, että valtuuston hyväksymä Gobbackan asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Gobbackan

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 asemakaavan rakennuskortteleiden, katualueiden ja muiden alueiden maankäyttö noudattaa yleiskaavan ohjausvaikutusta. Rakennuskorttelit sijaitsevat yleiskaavan asuinpientalovaltaiselle rakentamiselle osoitetuilla AP-alueilla ja tukeutuvat siten yleiskaavassa tarkoitetulla tavalla olemassa olevaan tiestöön. Yleiskaavassa on osoitettu kokoojakatuverkko ja kaavaselostuksen mukaisesti (s ) Kehä III:n pohjoispuoliset kokoojakadut ovat uusia tai parannettavia yhteyksiä. Asemakaavassa kokoojatasoinen liikenneverkon osa ja kokoojakadun jatkuvuus on turvattu. Katu on suunniteltu siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Edellä mainitut seikat ovat edellyttäneet aluetta palvelevan kokoojakatuverkon sijainnin tarkentamista ja asemakaava täsmentää täten yleispiirteistä kaavaa. Asemakaava luo edellytykset toteuttaa yleiskaavan keskeisen tavoitteen parantaa Kehä III:n pohjoispuoleista katuverkkoa ja alueen joukkoliikennetasoa. Yleispiirteiset kaavat osoittavat maankäytön rakenteita ja yhdyskuntarakenteellisia ratkaisuja, mutta eivät yleensä sido asemakaavapäätöksen tekijän harkintavaltaa kaavan yksityiskohdissa. Yleispiirteiset suunnitelmat ovat asemakaavaan nähden esisuunnitelman asemassa, mutta toisaalta ne varmistavat laaja-alaisempien tavoitteiden sisällyttämisen asemakaavoihin (Lauri Jääskeläinen - Olavi Syrjänen, Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen 2010, s. 367). Helsingin hallinto-oikeus toteaa antamassaan päätöksessä, jossa se pysytti Kalliomäen asemakaavan hyväksymispäätöksen osittain voimassa, että merkittävät maankäyttöratkaisut kuuluu lähtökohtaisesti tehdä yleiskaavassa. Oikeusvaikutteisiin yleiskaavoihin perustuva asemakaavoitus toteutetaan muunnettuna asemakaavatason suunnittelutarkkuuteen. Tämän vuoksi tarkentamista ja joitakin muutoksia suunnittelutarkkuuteen on voitu tehdä. Asemakaava noudattaa yleiskaavan maankäytön pääperiaatteita ja tavoitteita. Espoon pohjoisosien yleiskaavan, osa I, maankäytön periaatteiden keskeisinä lähtökohtina on ollut Espoon väestö- ja työpaikkasuunnitteet vuodelle 2030 sekä kuntasuunnitelman yleistavoitteet aluerakenteesta, liikenneverkosta, julkisista palveluista ja virkistysalueista. Yleiskaavassa kaupunkimainen tiivis rakenne on keskitetty alueen eteläosaan, kaupungin hallinnollisen keskuksen, Espoon keskuksen ympärille. Paikalliskeskuksena kehitetään Kalajärven keskustaa. Yleiskaavan tavoitteena on turvata riittävä asuntokanta ja kaavoittaa monipuolisia asuntoalueita, myös pientaloalueita. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditut yleiskaavatasoiset laajemmat selvitykset tukevat asemakaavan laatimista. Gobbackan asemakaava on pääosin vahvistetun yleiskaavan pientalovaltaista asuntoaluetta ja vahvistetun maakuntakaavan taajama -aluetta ja näissä kaavoissa esitettyjen pääperiaatteiden mukainen. Selvitykset ja niiden keskeisimmät tulokset on tuotu esille asemakaavan selostuksessa, selostuksessa mainituissa asiakirjoissa sekä asemakaavapäätösten yhteydessä.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Edellä mainittujen seikkojen perusteella Espoon kaupunki katsoo, että asemakaavaa laadittaessa yleiskaava on ollut ohjeena siten, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 42 :ssä säädetään ja maakuntakaava ja yleiskaava otettu huomioon lain 54.1 :n mukaisesti. Liikenteen järjestäminen ELY-keskus esittää, että kaavassa ei voida pitää selvitettynä kaava-alueen liikenteen liittymistä ympäröivään muuhun liikenneverkkoon. Kokoojakaduksi tarkoitettu Gobbackantie ei jatku kaava-alueelta pohjoiseen, koska Gobbackantien pohjoispuolella sijaitseva Kalliomäen asemakaava on kumottu hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä Gobbackantien osalta. Espoon kaupunki toteaa, että Gobbackan alueen pohjoispuolella sijaitsevan Kalliomäen asemakaavan osittainen kumoaminen ei estä uuden asemakaavan laatimista alueelle, ja Gobbackantien toteuttamista liikenteen tavoiteverkon mukaisesti. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä Kalajärven ja Kehä III:n väliselle alueelle, johon Gobbackan asemakaava kuuluu ja jolla tavoiteverkon mukainen Gobbackantien sijaitsee. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti samanaikaisesti toimenpiteiden käynnistämisestä Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I:n ajantasaisuuden tarkistamiseksi. Yllä mainitut käynnistetyt suunnitelmat ja selvitykset tulevat merkittävästi parantamaan Gobbackantien toteutuksen edellytyksiä. Tavoiteverkon mukainen Gobbackantie sijaitsee yleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla yleiskaavan yleismääräyksen mukaisesti alueiden pääkäyttötarkoituksen ohella kokoojakatuja alempiluokkaisten katujen sijoittuminen on sallittu. Espoon kaupunki toteaa, että Gobbackan asemakaava luo edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle ja sen hyödyntämiselle. Asemakaava pyrkii kehittämään Gobbackan vanhaa asuntoaluetta tiivistämällä yhdyskuntarakennetta alueen nykyistä luonnetta huomioon ottaen. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja uusien asukkaiden saaminen alueelle on joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja kehittymisen kannalta välttämätöntä. Kaavaehdotus mahdollistaa joukkoliikenteen kehittymisen alueella. Yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa on laadittu seudun joukkoliikennesuunnitelma Suunnitelmassa on muun muassa tehty linjastomuutoksia Gobbackan alueelle maankäytön tiivistymistä silmällä pitäen. Pohjois-Espoon yleiskaavan tavoitteena on joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen ja liikenteen mahdollisimman tehokas hoito. Asemakaava tiivistää Pohjois- Espoon yhdyskuntarakennetta ja ehkäisee irrallista hajarakentamista. Gobbackan asemakaava edistää seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja Helsingin seudun erityistavoitteita: riittävä asuntotuotanto varmistamalla tonttimaan riittävyys; joukkoliikenteen joustava ja turvallinen järjestäminen sekä alueidenkäytön mitoituksen

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 huomiointi, sekä; alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Tavoiteltu joukkoliikenneverkko toteutuu vaiheittain alueiden tarpeen perusteella. Joukkoliikenneyhteydet on Gobbackan asemakaava-alueella mahdollista toteuttaa Gobbackan-, Röylän- ja Lambertintietä pitkin (Liite 1.). Gobbackan- ja Lambertintietä pitkin kulkevat joukkoliikenneyhteyksien päättyvien reittien toimivuus ja riittävyys on arvioitu kunnallisteknisessä tarkastelussa (Liite 2.). Mikäli ympäröivät alueet asemakaavoitetaan, joukkoliikennereittejä jatketaan näille alueille. Suunnitellun liikenteen alueellisen tavoiteverkon tavoitevuosi on Maankäyttö- ja rakennuslain 86 :n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen, Espoon kaupunki katsoo, että Gobbackantien liikenteen tavoiteverkon mukaisen toteutuksen ja joukko- ja muun liikenteen järjestämisen edellytykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaisesti olemassa. Selvitykset ELY -keskuksen mukaan valituksenalaisessa kaavassa ei voida pitää selvitettynä kaava-alueen liikenteen liittymistä ympäröivään muuhun liikenneverkkoon. Lisäksi Gobbackan ja sen ympäristössä sijaitsevien asemakaavojen yhteisvaikutukset on selvittämättä. Espoon kaupunki katsoo, että kaavoituksen ja kaupungin alueen muun suunnittelun yhteisvaikutukset liikennejärjestelmään on selvitetty. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on ollut käynnissä Gobbackaa laajemmalla Perusmäki-Viiskorven alueella kaavarunkotasoinen maankäytön suunnittelutyö, jonka yhteydessä vuosina on laadittu muun muassa kunnallistekninen tarkastelu (Liite 2). Selvitystyö on selostettu asemakaavan selostuksen kohdassa 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Kunnallisteknisessä tarkastelussa tutkittiin kehittyvän maankäytön kunnallisteknisten tarpeiden mitoitusta ja ratkaisuja. Tarkastelussa todettiin tarpeelliseksi kaavarunkotyön yhteydessä tehtäväksi alueen tiestön parantamistoimenpiteitä: Gobbackantien rakentaminen sekä liikenneratkaisun edellyttämä Kehä III:n Koskelonsolmun eritasoliittymän täydellistäminen. Kunnallisteknisessä tarkastelussa todettiin noin 72 % alueen liikenteestä suuntautuvan etelään Kehä III:n suuntaan ja loput 28 % pohjoiseen ja koilliseen Kalajärven suuntaan ja Vihdintielle. Selvityksessä arvioitiin yleiskaavatasoisesti kaupungin asemakaavoituksen ja muun suunnittelun yhteisvaikutukset liikenteen ja joukkoliikenteen osalta. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on määritetty liikenteen tavoiteverkko vuodelle Päivitettävä tavoiteverkko kuvaa koko Espoon liikenneverkon tulevaisuuden tavoitetilaa (Liite 3). Tavoiteverkosta käy ilmi

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 myös Gobbackan alueen liikenteellinen liittyminen ympäröiviin alueisiin ja palvelukeskittymiin. Etäisyys Kalajärven keskukseen on noin viisi kilometriä. Katu- ja tieverkon suunnittelussa kaavahankkeiden yhteydessä huomioidaan aina ja suunnitellaan kaava-aluetta laajempi liikenteellinen kokonaisuus. Liikenteen tavoiteverkkokuva on esitetty selostuksen liitteessä 5. Alue liittyy maantieverkkoon Kehä III:n ja Vihdintien kautta. Maanteiden parantamissuunnitelmien päävastuu on valtiolla. Gobbackan kaava-alueen arvioidun asukasmäärän merkitystä maantieverkon toimivuuteen ei voida pitää merkittävänä. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 mukaan tieosuudella Kehä III Lahnus tullaan parantamaan Vihdintien liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Parannushankkeesta vastaavat Uudenmaan ELY -keskus sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Vihdintien Espoon alueella sijaitsevan itäisimmän osan tiesuunnitelman laadinta on käynnistynyt ELY -keskuksen johdolla vuonna Vihdintien parantamisen 1.-vaihe Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla on ajoitettu Uudenmaan ELY -keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksen kaudelle Lisäksi Kehä III:n Vanhankylän eritasoliittymän (Koskelonsolmu) varustamisesta länsisuunnan rampeilla on tehty tilavaraussuunnitelma lähialueiden asemakaavoitusta varten (Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri, 2004). Espoon kaupunki toteaa, että Gobbackan asemakaavan liittyminen laajempaan liikennejärjestelmään on selvitetty asianmukaisesti. Gobbackan asemakaava on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen ja alueella vireillä olevan kaavoituksen yhteisvaikutukset laajempaan liikennejärjestelmään on selvitetty. Näin ollen Gobbackan asemakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Ajoitusmääräys ELY-keskus toteaa, ettei Gobbackan asemakaavassa ole ajoitusmääräystä siitä, mitä parannuksia nykyinen liikennejärjestelmä vaatii kaava-alueella ja sen vaikutusalueella ennen kuin alueelle suunniteltua maankäyttöä voidaan toteuttaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaiset sisältövaatimukset eivät edellytä, että asemakaavaan tulisi sisällyttää ajoitusmääräys asemakaavaalueen tai asemakaavan vaikutusalueen rakentamisen vaiheistamiseksi. Toisin kuin yleiskaava-aluetta koskeva maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n mukainen rakentamis- ja toimenpiderajoitus, asemakaava-alueelle ei ole säädetty vastaavista rajoituksista kuten ajoituksesta. Yleisistä alueista, katualueista ja liikennealueista säädetään maankäyttöja rakennuslain 12 luvussa. Luvun 86 :ssä säädetään muun muassa, että kadunpitovelvollisuus alkaa asemakaavan mukaisen toteutuneen

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 maankäytön liikennetarpeen sitä edellyttäessä. Maantieverkon parantamisen päävastuu on valtiolla ja valtiota edustavilla tahoilla. Kaavoitusmenettely ELY-keskus katsoo valituksenalaisessa asiassa, että rakennusoikeuden huomattavan korottamisen korttelissa ja sä -määräyksen muutoksen vuoksi asemakaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville. Espoon kaupunki katsoo, että Gobbackan asemakaavaa koskeva menettely on ollut lain mukaista. Säilytettävää rakennusta koskevaa sä -määräystä on täydennetty rakennuksen omistajan toivomuksesta seuraavasti: mikäli peruskuntoarviossa rakennus todetaan heikoksi, se voidaan purkaa. Määräyksen muutos esittää täsmällisemmin asemakaavan tarkoitusta eikä olennaisesti muuta asemakaavaa eikä sen vaikutuksia. Korttelissa sijaitsee Lambertinniityn siirtolapuutarha-alue, joka on asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi AO-2. Kaavamerkintä noudattaa Espoon pohjoisosien yleiskaavaa, jossa Lambertinniityn alue on merkitty pientalovaltaiseksi AP-alueeksi. Kortteliin kohdistunut muutos koskee vain yksityistä etua eli kiinteistö Oy Lambertinniittyä. Nähtävillä olleessa asemakaavaehdotuksessa AO-2-korttelin rakennusoikeus oli 1550 k-m k-m2 taloustiloja varten. Korttelin kokonaisrakennusoikeus oli siten k-m2. Kiinteistö Oy Lambertinniitty esitti päivätyssä kirjeessään asemakaavaehdotusta muutettavaksi siten, että kerrosalaa sallittaisiin rakennusalakohtaisesti 90 k-m2, kun se nähtävillä olleessa ehdotuksessa oli ollut 50 k-m2 / rakennusala. Valtuusto hyväksyi asemakaavan siten muutettuna, että korttelin rakennusoikeus nostettiin k-m2:iin, mutta samalla sauna- ja taloustiloja koskeva lisärakennusoikeus poistettiin. Korttelin kokonaisrakennusoikeus kasvoi siten k-m2. Gobbackan asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on noin k-m2. Asemakaavaehdotuksen julkisen nähtävillä olon jälkeen lisätty kerrosala 1020 k-m2 on alle 1 % kaavan kokonaiskerrosalasta. Rakennusoikeus on lisäksi jaettu erillisille rakennusaloille ja siten muutos ei vaikuta asuntojen tai talouksien lukumäärän. Korttelin kulttuurihistoriallisista arvoista on neuvoteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa. Korttelin käyttötarkoitus ja kaavamääräykset on huomioitu näiden neuvottelujen pohjalta. Kortteli on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi AO-2, jolla ympäristö säilytetään. Paikallishistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee säilyttää ja niiden korjaus- ja muutostyöt tehdä julkisivujen ja kattojen ominaispiirteet säilyttäen. Kaavassa on lisäksi määräyksiä uusien rakennusten sopeuttamisesta vanhaan rakennuskantaan.

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 Asemakaavan selostuksen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan kohdan kulttuuriperintöä käsittelevässä osiossa todetaan, että rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja omaleimaisuus on alueen osalta tutkittu Espoon kaupunginmuseon kanssa sekä alueella 2006 tehdyssä rakennusinventoinnissa. Neuvottelumuistiot ja inventointi ovat olleet Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa saatavilla kaavoituksen aikana. Selvityksissä todetaan, ettei Gobbackan alueella ole kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella säilytettäviä rakennuksia. Korttelissa sijaitseva Lambertinniityn alue on todettu paikallisesti merkittäväksi omaleimaisena ja yhteisöllisenä asuinalueena. Korttelin kulttuurihistorialliset arvot on näin ollen riittävästi selvitetty ja selvitykset on otettu huomioon asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä laadittaessa. Espoon kaupunki katsoo edellä todetun mukaisesti, että asemakaavaehdotusta ei ole nähtävillä olon jälkeen olennaisesti muutettu. Lisäksi niitä osallisia, joita muutokset koskevat, on kuultu erikseen. Näin ollen asemakaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti uudelleen nähtäville. Lopuksi Espoon kaupunginhallitus katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksessa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota. Kaupunginhallitus pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valituksen kokonaisuudessaan. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Valitus Perusmäki Gobbacka 4 Gobbackan lausunnon liite1 5 Gobbackan lausunnon liite 2 6 Gobbackan lausunnon liite 3 Selostus Valtuusto hyväksyi kokouksessaan asemakaavan Perusmäki, Gobbacka, alue Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) on valittanut hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallintooikeus pyytää valituksesta lausunnon mennessä. Espoon kaupunginhallitus katsoo lausunnossa esitetyillä perusteilla, ettei valituksessa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota. Kaupunginhallitus pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valituksen kokonaisuudessaan.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Valitus ELY-keskus esittää valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle pääasiassa seuraavaa. Yhdessä muiden samaan aikaan vireillä olevien asemakaavojen kanssa valituksenalainen Gobbackan asemakaava muuttaa yleiskaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Asemakaava ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita erityisesti Helsingin seudun erityistavoitteiden osalta. Huomattavaa täydennysrakentamista ei ole ajoitettu siten, että joukkoliikenteen hyödyntäminen ja palveluiden toteuttaminen olisi varmistettu. Asemakaava ei perustu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Vaikutusten arvio on perustelematon ja yhteisvaikutusten puuttuessa riittämätön. Gobbackantien osalta valituksenalaisessa kaavassa ei voida pitää selvitettynä kaava-alueen liikenteen liittymistä ympäröivään muuhun liikenneverkkoon. Ely-keskus katsoo, että kun otetaan huomioon hyväksytyn asemakaavan maankäyttö suhteessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alueelle osoitettuun maankäyttöön, yleiskaava ei ole ollut ohjeena asemakaava laadittaessa (maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL 42 ), eikä asemakaavaa laadittaessa yleiskaavaa ole otettu huomioon (MRL 54.1 ). Lisäksi asemakaavaa ei ole laadittu siten, että luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle MRL 54.2 :ssä tarkoitetulla tavalla. Tiedoksi

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10