SYVÄSMÄEN KYLÄYLEISKAAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYVÄSMÄEN KYLÄYLEISKAAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS"

Transkriptio

1 HIRVENSALMI SYVÄSMÄEN KYLÄYLEISKAAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS RAPORTTI FM Teija Ahola Selvitystyö Ahola Mikkeli Tilaaja: FCG Lappeenranta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KOHDEALUE KAAVATILANNE AIKAISEMMAT SELVITYKSET AINEISTOT JA MENETELMÄT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VAIHEITA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN NYKYTILA KYLÄRAKENNE JA PIHATYYPIT MAATALOJEN RAKENNUSKANTA MUU RAKENNUSKANTA ARVIOINTI SUOSITUKSET LÄHTEET

3 1 Johdanto Kulttuuriympäristöselvitys tehtiin Hirvensalmen Syväsmäen kyläyleiskaavan tausta-aineistoksi. Inventoinnin ja selvityksen laati FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta. Kulttuuriympäristöselvityksessä määritellään kaava-alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet rakennusinventoinnin pohjalta. Selvityksessä rajataan alueet ja kohteet, joissa tarvitaan maankäytön ja rakentamisen ohjausta kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Lisäksi annetaan suosituksia kyläympäristön ja rakennusten maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä esitetään yleiskaavan sisältövaatimukset, jotka edellyttävät rakennetun ympäristön vaalimista. Yleiskaavan yhtenä tehtävänä on luoda edellytykset olemassa olevan rakennetun ympäristön kehittämiselle, säilyttämiselle ja käytölle. Kulttuuriympäristöselvitys tarjoaa yhden lähtökohdan elinympäristön laatutavoitteiden määrittelyyn. Kaavan hyväksymisen jälkeen kulttuuriympäristöselvitys ja inventoinnit palvelevat myös kunnan rakennusvalvontaa rakentamisen viranomaistehtävissä. 1.1 Kohdealue Syväsmäen kylä (PK ) sijaitsee kunnan itäosassa rajoittuen idässä Mikkeliin, pohjoisessa Pääskysaaren ja Puttolan kyliin, etelässä Merrasmäen ja Kotkatveden kyliin ja lännessä Hirvensalmen kylään. Keskikylältä on 15 km matkaa kirkonkylälle ja 21 km Mikkeliin. Maantie kulkee kylän ohi pohjoisessa. Vanhempi tienlinjaus palvelee kylän sisäistä liikennettä. 3

4 Näkymä Rutilan rajalta Uusi-Pursialaan. Välille jää Pursialan tila, jonka tiilinen päärakennus näkyy kuvassa vasemmalla. Kiviaidan päässä on graniittinen portinpylväs. Syväsmäki on suuri pohjoisen-etelän suuntainen moreenimäki, jonka jyrkähkö länsirinne laskeutuu kapeaan ja matalaan Sarkasen lampeen. Puulavesi jää mäen pohjoispuolelle noin kahden kilometrin päähän keskikylästä. Mäen harjanteelle raivattu peltoaukea on n. 1,5 km pitkä ja leveimmällä kohdalla ½ km leveä. Kylän kumpuilevaa peltoaukeaa ympäröivät metsänreunat ovat vaihtelevia, kuusta ja mäntyä on paljon, mutta seassa on myös lehtipuita, jotka hallitsevat peltoalueella rajakivikoita sekä teiden pientareita ja joutomaita. Sarkaseen laskevilla rinteet ovat mäntypuuvaltaisia. Kylässä aktiiviviljelijöiden määrä on hiipunut, mutta pellot on vuokrattu ja niitä viljellään edelleen. Viimeinen karjatila on lopettanut muutama vuosi sitten. Hongikkoa Sarkasen lammen itärannalla. Tien päässä loma-asunto. 2 Kaavatilanne Seutu- ja maakuntakaava Etelä-Savon seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vaihekaavoina , ja sekä Mikkelin ja Pieksämäen seutujen seutukaavana Seutukaavassa ei ole Syväsmäen kylää koskevia kulttuuriympäristö- tai rakennussuojelumerkintöjä. Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan Etelä- Savon maakuntakaavan. Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Syväsmäki on maakuntakaavan uusi kulttuuriympäristökohde. Kylämaisema-alue on kaavassaa merkinnällä ma eli kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue. 4

5 Merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisemaalueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Lisäksi merkintään liittyy suositus, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yleiskaavat ja asemakaavat Selvitysalueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. 2.1 Aikaisemmat selvitykset Etelä-Savon seutukaavaliitto inventoi maisema-alueita vuosina 1988 ja Täydennysinventointi valmistui 1999 ja siitä on Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu: Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi Julk. 47:2001. Selvitysalueelta inventoitiin Syväsmäen kylä. Hirvensalmen rakennuksia inventoitiin seutukaavaa varten Seutukaavaliiton inventoinnin pohjalta on tehty julkaisu: Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114:1984. Selvitysalueelta inventoitiin rakennuskohteena Syväsmäen maamiesseuratalo (nro 13). Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (YM/YSO. Mietintö 66/1992) kuvatun maisemamaakuntajaon mukaan Hirvensalmi kuuluu Itäiseen Järvi- Suomeen (4) ja siellä Lounais-Savon järviseutuun (4.1). Lounaista Järvi-Suomea kuvataan ruhjelaaksojen muovaamaksi ja moreenipeitteiseksi seuduksi. Järviluonto on vaihtelevaa. Järvet Puulavettä lukuun ottamatta ovat pienimuotoisempia kuin viereisellä Suur-Saimaan alueella. Lehtipuiden osuus puustossa on ollut noin 50 %:n luokkaa, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana kaskikoivikot ja lepikot ovat alkaneet muuttua kuusi- ja mäntyvaltaisiksi sekametsiksi. Soita on vain harvakseltaan, ja ne ovat pienialaisia. Maisemat ovat vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. 3 Aineistot ja menetelmät Kulttuuriympäristöselvitys muodostuu tekstiosuudesta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä. Raportin neljännessä luvussa kerrotaan alueen historiasta, kuten asutuksesta, teistä, yhdistystoiminnasta ja palveluista. Viidennessä luvussa 5

6 kuvataan rakennetun ympäristön ja maiseman nykytilaa ja tunnuspiirteitä, etenkin edellisessä luvussa esiteltyjen teemojen pohjalta. Historiaosuuden lähteinä käytettiin kirjallisuutta ja talojen jakokarttoja 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Muisti- ja perimätietoa saatiin haastattelemalla kiinteistöjen omistajia. Tietoja kyläalueen nykytilasta kerättiin maastossa, jolloin kylämaisemia ja rakennuksia myös dokumentoitiin valokuvaamalla. Rakennusten nykytilasta julkisivujen tyylilliset piirteet, materiaalit, yleisilme raportoidut tiedot perustuvat rakennusten ulkopuolelta tehtyihin havaintoihin sekä haastattelutietoihin. Havaintoaineistoa käytettiin myös rakennusten ympäristöllisen ja rakennushistoriallisen merkittävyyden arvioimiseksi. Kuudennessa luvussa esitetään arvio kohdealueen ympäristöllisesti, historiallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaista tunnuspiirteistä. Kartalla 1 ovat aikaisemmissa selvityksissä esitetyt kylämaiseman tunnuspiirteet sekä kaavoissa esitetyt suojelumerkinnät/rajaukset. Kartalla 2 on esitetty kylän nykytilan arvioinnin tulokset ja suositukset. Kartalla 3 on kuvattu alueen maankäyttö 1800-luvulla sekä asutuksen laajenemisvaiheet. 4 Rakennetun ympäristön vaiheita Seuraavassa yleiskuvauksessa on kylittäin taustatietoa selvitysalueen rakennetun ympäristön vaiheista sekä historiallisista ympäristötekijöistä, joihin perustuu nyt havaittavissa oleva rakennetun ympäristön ja kylämaiseman paikallinen ominaisluonne. Keskikylän kyläraittia Pellonpään kohdalla. 6

7 Asutus Syväsmäki sijaitsee hieman sivussa päävesiväylistä ja pysyikin pitkään erämaaluonteisena. Ensimmäisen talon, asuttu ehkä jo 1561, oletetaan sijainneen kylän keskellä Sarkasen lammen rannalla 1 mikä tarkoittanee kuitenkin nykyistä mäkeä lammen vieressä, ei rantamaata. Viimeistään 1654 oli Riuttasen sarkakankaalla kolme taloa. Syväsmäen keskikylä (kantatilat 1-3) asutettiin Mikkelin Liukkolasta. Irtaantuminen Mikkelin puolen kylästä tapahtui 1600-luvun puolivälin jälkeen. Samalla vuosisadalla Syväsmäki oli läänitettynä Gustaf v. der Pahlenille, jonka läänitysoikeus peruttiin Kylän talot olivat Liukkolassa sijaitsevan säterin työtorppina. 2 Isonjaon (1780-l) ja myöhemmin luvulla toteutetun kylien eheyttämistoimituksen yhteydessä muodostui Syväsmäen kylälle seitsemän kantatilaa eli maarekisteritaloa: Simuna 1, Rutila 2, Pursiala 3, Letru 4, Rynkä 5, Lahtela 6 ja Pesu 7. 3 Talot jakautuivat ja 1800-luvuilla kahteen tai useampaan tilaan. Simunan, Rutilan ja Pursialan kantatiloihin kuuluneita maita jää selvitysalueelle eli keskikylään. Kiviaitaa Seurapirtin tontin länsireunassa, vieressä kylätien vanhaa linjausta. Viime sotien aikaan Syväsmäen keskikylässä mainitaan olleen ainakin seuraavat talot, jotka majoittivat siirtolaisia: Pellonpää, Nurmela, Simuna, Lempin torppa, Rutila, Uusi-Rutila eli Torniainen, Pursiala, Otto Ukkosen torppa ja Uusi-Pursiala eli Kekkonen. Jäljellä ovat muut paitsi Lempin ja Otto Ukkosen torpat. Hirvensalmella kylien pellot sijaitsivat lähellä taloja. Näin myös Syväsmäellä, missä taloja ympäröivä peltoaukea muodostuikin melko avaraksi. Pitkälti nykyisissä mitoissaan se on ollut ainakin 1800-luvun keskivaiheilta saakka. Hieman myöhemmin raivattiin suopohjaisia maita mm. kylästä Majaveden suuntaan. Peltoviljelyn rasitteena oli kivisyys, mikä edelleen näkyy maisemassa pitkinä, tilojen rajoille, kasattuina kiviraunioina, muutamin paikoin vielä hyvin säilyneinä kiviaitoina. 1 Mänkkönen, 79 2 Tanttu, E 24 3 Uudistushakemisto.; Tanttu, E 26 7

8 Kylässä on ollut myös myllyjä, mutta ne sijaitsivat selänteen eteläpuolella pienten lampien ja järvien välisissä puroissa. Myllypaikat jäävät selvitysalueen ulkopuolelle. Viime sotien jälkeen keskikylän reunoille rakennettiin muutamia pientaloja. Rakentaminen keskittyi silloisen maantien ympäristöön maataloista muodostuvan keskikylän ulkopuolelle. Karjalais- tai rintamamiestaloja keskikylälle ei muodostettu. Viimeisin asutusvaihe käynnistyi 1980-luvun puolivälin jälkeen pääasiassa kunnan harjoittaman aktiivisen tonttipolitiikan seurauksena. Uudet tontit erotettiin kunnan omistaman Kankaan tilan maista. Rakentaminen on ollut pientalovoittoista, yksi rivitalo valmistui 1992 Letrunkyläntien varteen. Liikenne Syväsmäen kylä sijaitsee Otavantien eli Hirvensalmelta Mikkeliin vievän maantien tuntumassa. Kyläasutuksen ohittava maantieoikaisu toteutettiin 1970-luvun alussa. Vanha linjaus kulkee keskikylän peltoalueen pohjoisreunalla. Se valmistui 1800-luvun keskivaiheilla Hirvensalmen kirkolta Liukkolan kylään, missä se liittyi vanhaan Savon tiehen. Tie on mahdollisesti tehty osittain hätäaputyönä nälkävuosina Jo sitä ennen oli tällä välillä ollut ratsaspolkuja. Vanha maantie on Ässämäentie- Koivukalliontie-Syväsmäentie -linjalla säilynyt ennallaan. Vajaa kilometrin matka Koivukalliontiestä on poissa käytöstä, mutta tieura on edelleen näkyvissä. Yksi kilometripylväistä on hirvensalmelaisten miesten sotaanlähdön muistomerkkinä Seurapirtin pihalla. Seurapirtin luona vanhasta maantiestä erkanee sorapintainen kylätie (Syväsmäentie), joka kulkee mäenselänteen laella. Tie lienee yhtä vanha kuin sen varressa olevat kantatilat. Kylätie jatkui ennen maantien yli pohjoiseen Puulan rantaan, missä oli kantatilojen maita. Vanhaa linjausta on jäljellä Seurapirtin tontin länsireunalla kiviaidan vieressä sekä Syväsmäentien pohjoispuolella Kanervalan pientalolle vievänä pistotienä. Kanervalan talolle päättyvä kylätie, joka jatkui ennen Puulan rantaan. 4 Tanttu, E 30 8

9 Keskikylällä Syväsmäentiestä haarautuu kapeita tieuria metsäseudulle. Pursialan luota lähtee Ässämäentie koilliseen, missä se yhtyy vanhaan maantiehen. Jonkin verran on 1800-luvun lopun kartoilla näkyviä peltoteitä ja kulku-uria hävinnyt, myös teiden linjauksiin on tullut pieniä muutoksia. Harjanteen alapuolella, peltomaiden länsireunalla kulkee toinen sorapintainen kylätie, joka vie Letrun kylälle (Letrunkyläntie). Tie on suunnilleen samalla kohdin kuin 1800-luvun kartoissa. Tien alkupää Syväsmäentien suunnalla on äskettäin siirretty pois teollisuustontilta. 5 Palvelut Syväsmäen koulupiiri perustettiin 1899, ja samana vuonna Hirvensalmen kunta osti koulua varten Kankaan tilan talollinen Taneli Honkaselta. Syväsmäen koulu toimi supistettuna kansakouluna vuodesta 1901 vuoteen 1945 ja sen jälkeen täydellisenä kansakouluna. Koulu lakkautettiin vuonna Kylän postipysäkki oli alkuun koululla, kunnes siirtyi sieltä maantien varteen Ekin kaupan yhteyteen. Posti lopetti Puhelinosuuskunnan keskusasema aloitti sekin koululla, mutta ehti toimia useammassa kylän talossa ennen 1970-luvun puolivälissä tapahtunutta lakkauttamista. Omaa rakennusta postilla ja puhelinkeskuksella ei ole ollut. Näkymä Letrunkyläntieltä peltoaukealle. Koulu on kuvan vasemmassa laidassa. Oikealla näkyy keskikylän taloja. Kylän ensimmäiset puodit olivat taloissa mm. Uusi-Pursialan aitassa jo 1800-luvulla. Sieltä kauppa siirtyi suutari Otto Puukon mökkiin Napalaan kylän keskelle. Matti Ekin omistukseen kauppa siirtyi 1930-luvun alussa, ja uusi liiketalo valmistui 1932 maantien varteen Syväsmäen kansakoulun tienristeykseen. 8 Viimeinen kauppias lopetti Syväsmäen Osuuskassa perustettiin Opettaja Toivo Kahilainen hoiti kassaa kotonaan koululla. Seuraava toimipaikka oli Kotamäen talossa ja sitten noin 1920-luvun lopulta lähtien maamiesseurantalolla, jonne 5 Markku Ukkonen Tanttu, E Tanttu, E Tanttu, E 155 9

10 hankittiin Ok:lta myös nimikilpi. Kun maamiesseurantalolla ei enää ollut asukkaita, siirtyi kassa Pellonpään taloon. Syväsmäen Osuuskassa lakkautettiin 1946, mutta Hirvensalmen Osuuskassa ja sittemmin Osuuspankin sivukonttori toimi Pellonpään talossa aina vuoden 1983 loppuun. 9 Kylällä on edelleen saha- ja höyläämöalan yritys toimintaa varten perustun kiinteistön rakennuksissa. Toinen puualan yritys toimii entisessä talousrakennuksessa ja metallialan yritys vanhalla koululla. Puuseppä, rakennusurakoitsija Aaro Ukkosen perustama puusepänliike, myöhemmin myös höylähirsiveistämö, oli viime sotien jälkeen merkittävä työnantaja kylässä. Edelleen toiminnassa oleva saha sijaitsee kylän pohjoispäässä Letrunkyläntien risteyksessä. Teollisuusalueen vanhimmat rakennukset ja 60-luvulta ovat säilyneet rakennusajan asussaan. Sahan vanhaa rakennuskantaa. Yhdistykset ja julkiset palvelut Hirvensalmen Maamiesseuran Syväsmäen piiriosaston perustava kokous pidettiin Vuonna 1915 Väisälän ja Syväsmäen piirit yhdistettiin ja nimeksi tuli Hirvensalmen itäinen Maamiesseura. Oman kokoontumisrakennuksen rakentamisesta päätettiin Tontti ostettiin seuraavana vuonna Simunan isännältä. Talo valmistui syksyllä 1930 osittain talkootyönä. 10 Seurapirtiksi nimetty rakennus on ollut niin kokousten, kurssien ja huvitilaisuuksien pitopaikkana kuin juhlatalonakin, ja etenkin ja 60-luvuilla elokuvien esityspaikkana. Vuoden 1990 lopulla seuran nimi muutettiin Hirvensalmen Maa- ja Kotitalousseuraksi. Syväsmäen Urheilijat ry perustettiin Kylällä harjoitettiin mm. mäkihyppyä, jolle antoi mahdollisuudet Pien-Sarkasen rinteeseen perustettu 35 metrin hyppyrimäki, jonka vihkiäiskilpailu pidettiin Kylän urheilukenttä valmistui Kentän käyttö väheni 1960-luvulta lähtien. Kiinnostus kentän kunnostamiseen virisi 1990-luvulla, ja alue on jälleen 9 Tanttu, E, Tanttu, E

11 raivattu puustosta vapaaksi. Kentän reunalla on pieni lautaseinäinen pukukoppi (1956). 11 Seurapirtin pihalle on rakenteilla uudisrakennus, johon tulee metsästysseuran tarvitsemat tilat. 5 Rakennetun ympäristön nykytila 5.1 Kylärakenne ja pihatyypit Syväsmäen kylän vanhin asutus keskittyy yhtenäisen peltoaukean keskelle selänteen laelle. Avoin maisematila rajautuu metsäympäristöön, kaukomaisemassa ei näy toisia mäkikyliä. Peltoalueen ulkopuolella sijaitseva uudempi asutus on vanhan maantien ympäristössä. Keskikylän maatalot ovat ryhmittyneet väljäksi tienvarsikyläksi. Ei kuitenkaan voida puhua nauhakylästä, koska talot eivät asetu yhteen tiiviiseen rakennusriviin vaan ovat peltomaiden ympäröimiä. Asutuksen kokoajana oleva Syväsmäentie kulkee joko pihojen halki tai sivuitse. Suurin osa kyläteiden varsilla sekä peltomaiden reunamailla sijainneista pienasumuksista on hävinnyt. Vanhat tilojen rajat voi edelleen havaita peltoalueella: rajalinjoille on tehty ensin latomalla kiviaitoja ja myöhemmin koneilla kivikasoja. Näillä rakennelmilla ja rajaojien reunoilla kasvaa myös harvakseltaan yksittäisiä pihlajia, mäntyjä, katajia, kuusia ja tuomia. Pellolla on myös muutamia yksittäisiä isoja kiviä ja kiviröykkiöitä. Maatalojen pihat eivät ole reheviä kasvillisuussaarekkeita vaan peltomaisemasta esiin nousevia rakennusryhmiä, joita korkeammalle nousevat vain muutamat yksittäiset pihakuuset sekä paikoin kylätien vartta reunustavat puut. Pellonpään talon kohdalla puusto on runsainta. 11 Tanttu, E

12 Puutarharakentaminen alkoi taloissa 1900-luvun alkuvuosina ja mm. Pursialaan istutettiin tuolloin ensimmäiset omenapuut. 12 Kuvassa Vanha-Rutilan ja Simunan talouskeskukset. Ilmakuva /Hirvensalmen kunta Kuvassa Uusi-Pursiala, jonka avopiha on kylän säännönmukaisimpia. Ilmakuva / Hirvensalmen kunta. Kylän taloissa rakennukset on sijoiteltu avonaisiksi, joskin nelikulmaisuutta tavoitteleviksi tienvarsipihoiksi. Tie kulkee tai on kulkenut aittojen ja asuintalon välistä. Maatilojen asuinrakennukset on rakennettu selänteen mukaisesti eli harjalinja suurin piirtein pohjois-etelä suunnassa. Poikkeuksen tekee Pursialan uusi asuinrakennus tilan aikaisempikin talo sijaitsi pääty tielle päin. Karjarakennukset ovat tavallisesti kulmittain asuintalon kanssa samassa pihapiirissä. Vain Pursialan talossa pihan keskellä oleva aitta jakaa pihan asunto- ja navettapihaan. 12 Tanttu, E 38 12

13 5.2 Maatalojen rakennuskanta Yleistä Maatalojen hirsirunkoiset päärakennukset ovat Pursialan tiilitaloa lukuun ottamatta 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta Vanha-Rutilan talo on modernisoitu 1970-luvun henkeen. Hirsirunkoisissa päärakennuksissa runkosyvyys on melko suuri ja katto jyrkähkö. Ullakkotiloja on jälkeenpäin sisustettu asuinhuoneiksi. Rakennuksissa ollut peiterimavuoraus on tavallisesti vaihdettu lomalautavuoraukseen. Ikkunoissa on 1900-luvun alun tyyliin joko T-karmi tai kuusiruutuinen jako. Ikkunoiden nykyiset vuorilaudat ovat suorat, vanhoissa on ollut tavallisesti hieman muita korkeampi ylälista, joka on voinut olla myös kiilakaarinen. Kylällä aikaisemmin suosittua kulmikasta umpi/avokuistia ei ole jäljellä yhdessäkään talossa. 13 Neljässä talossa on karjarakennus, jossa on säilynyt 1900-luvun alun kivimuurausta. Kivet ovat karkeasti lohkomalla muotoiltuja. Rakennuksia on myöhemmin korotettu lautaseinin. Pellonpään karjarakennuksessa on jäljellä taitekatto, samanlainen kattomalli oli ollut myös Uusi-Pursialan navetassa. Talojen harmaat tai punaisiksi maalatut aitat on salvottu pitkille nurkille. Ne ovat vuoraamattomia, muutamissa nurkat on koteloitu. Yksinäisaitat on koottu saman katon alle riviaitaksi, lisäksi on kahden aittahuoneen aittoja ns. pariaittoja sekä muutama kaksikerroksinen aittarakennus. MAATALOT Simuna (1:32) Simuna on kylän kantatiloja. Pihapiiri on tienvarsikylän keskivaiheilla. Päärakennus ja navetta sekä pihasauna ryhmittyvät tien itäpuolelle ja pitkä harmaa lauta- ja hirsirakennusrivi tien länsireunalle - saman katon alle on koottu mm. kolme pientä 1800-luvun pitkänurkkaista aittaa. Tie on hieman pihaa korkeammalla. Pihassa puusto ja muu kasvillisuus on matalaa. Talouskeskukseen kuuluu tienvarresta muutama lautarunkoinen kalustovaja. Päärakennus valmistui hirrestä, peruskorjaus oli Rakennuksessa on T-karmi-ikkunoiden lisäksi kuusiruutuiset ikkunat päätykolmioissa. Ulkoseinissä on peiterimalaudoitus, katolla sementtitiilet. Aumakattoisessa avokuistissa oli aikaisemmin pystysälekaide nykyisen umpinaisen sijaan. Karjarakennus on vuodelta 1930; pula-aikana rakennetun tiilirakennuksen heikot ja rapautuvat seinät on rapattu jälkeenpäin Lähdeteosten valokuvat 14 Suuri maatilakirja, 1965: Simuna; Kotiseutuni, Simuna 15 Kotiseutuni, Simuna; Rakennusta uudistettiin vuonna 1960; Kalevi Gynther

14 Simunan talouskeskus kuvattuna etelästä. Päärakennuksen sisäänkäynti on tienpuoleisella sivulla. Aittarivi kylätien reunassa. Navetta ja asuinrakennus. Pellonpää (1:38) Pellonpää on halottu Simunan kantatilasta. Talouskeskus sijaitsee keskuskylää ympäröivän peltoaukean pohjoispäässä, seurantalon lähellä. Tien linjaus on muutettu piha-aittojen taakse, ja koko rakennusryhmä jää tien itäpuolelle. Tien reunassa on lauta-aitaa sekä yksittäisiä suuria mäntyja koivupuita. Päärakennus on aittoja vastapäätä, sisäänkäynti pihan puolella. Maatalousrakennukset, joista osa hirsirunkoisia, ryhmittyvät pihan pohjois- ja itäreunalle. Taitekattoinen, kivestä muurattu karjarakennus valmistui 1890-luvulla, uusittiin 1950-luvun jälkipuolella. 16 Päärakennus on valmistunut 1884 ja peruskorjattu Talossa oli 1930-luvulla otetun kuvan mukaan viisilapekattoinen umpikuisti, pysty peiterimalaudoitus, pärekatto ja kuusiruutuiset ikkunat korkealla palkistootsikolla. 18 Taloon on tämän jälkeen vaihdettu peltikatto, pystyjakoiset ikkunat ja tehty uusi harjakattoinen kuisti. 16 Kotiseutuni, Pellonpää 17 Suuri maatilakirja, 1965: Pellonpää 18 Tanttu, E

15 Pellonpään talouskeskus kylätien varressa. Oikealla näkyy taitekattoinen kivinavetta. Vanha-Rutila (2:108) Vanha-Rutilan kantatila on kylän keskellä. Piha-alue on erotettu pelloista itsenäiseksi kiinteistöksi. Rakennukset ryhmittyvät Syväsmäentien ympärille väljäksi suorakaiteen muotoiseksi pihaksi. Koivut luonnehtivat talon pihapiiriä. Päärakennus on tien suuntaisesti. Vastapäätä taloa kylätien toisella puolella on lautaverhoiltu varastorakennus. Pohjoisreunalla pihaa rajaa matala riviaitta, joka on koottu erillisistä hirsiaitoista ja lautaväliköstä. Muut talousrakennukset ovat pihan eteläreunalla. Karjarakennus on vuodelta 1952, uusittu Sen vieressä, Vanha-Rutilan ja Pursialan rajalla, on huolella ladottua kiviaitaa. Kauempana pelloilla kiviaita muuttuu rauniomaiseksi. Vanha-Rutila kuvattuna lännestä. 19 Kotiseutuni :Rutila 15

16 Asuinrakennus. Tie kulkee pihan halki. Vanha-Rutilan päärakennus on vuoden 1972 peruskorjauksen mukaisessa asussa. 20 Ilmeisesti sisällä on 1870 salvottu hirsirunko. Rakennus on edelleen pitkänomainen, mutta harjakatto on hyvin loiva, ulkovuoraus on lomalautaa, kivijalka betonia ja syvennyksiin jääneet ikkunat ovat vaakalinjaiset ja tuuletusikkunalliset. Avokuisti on päädyssä, ja pihanpuoleisella sivulla on syvennys. Uusi-Rutila (2:27) Uusi-Rutila on halottu Rutilan kantatilasta. Länteen avautuva pihapiiri on Syväsmäentien kanssa risteävän poikkitien ympärillä. Päärakennus on korkean pihakuusen juurella, muutoin pihassa on vähän puita. Harjanteen korkeimmalla kohdalla on rajalle kasattua kivirauniota, joka muuttuu ladotuksi kiviaidaksi Rutilan suunnalla. Maatalousrakennukset sijaitsevat talon alapuolella. Kivi- ja puurakenteinen navetta on valmistunut 1911 ja uusittu mm Sitä vastapäätä on uudehko piharakennus sekä pari maalaamatonta pitkänurkkaista hirsirakennusta, joista suurempi on saunarakennus ja pienempi pariaitta. Lännessä pihan ulkopuolelle jää pari pyöreää viljasäiliötä sekä vanha hirsiseinäinen paja. Talouskeskus kuvattuna Letrunkyläntieltä. 20 Kotiseutuni :Rutila 21 Suuri maatilakirja, 1965: Uusi-Rutila 16

17 Asuinrakennus. Sauna ja aitta. Päärakennus on valmistunut hirrestä ja rakennusajankohta näkyy edelleen talon mittasuhteissa. Julkisivuissa on muutoskorjausten tuomaa kerroksisuutta. Rakennus on peruskorjattu 1964 ja Jälkimmäisen remontin yhteydessä uusittiin ikkunat ja pieni poikkipäädyllä koristeltu aumakattoinen avokuisti korvattiin matalalla lisäsiivellä, jossa on eteistilojen lisäksi pesutilat ja pannuhuone. Viimeisessä 2000-luvun alun remontissa tehtiin ulkoverhous vaakalaudasta entisen peiterimalaudoituksen tilalle. Yläkertaan tuli uudet ikkunat sekä toiseen päättyyn myös pieni parveke. Rakennuksen kivijalkaa ja perustusta on uusittu ja korotettu. Pursiala (3:7) Pursiala on kantatila kylän keskivaiheilla. Talouskeskus on kyläteiden risteyksessä. Syväsmäentie on aikanaan kulkenut pihan kautta, mutta siirretty aitan taakse, ja kaikki rakennukset kiviseinäistä maakellarin lukuun ottamatta ovat nyt tien itäpuolelle. Matala aumakattoinen tiilitalo on 1980-luvulla korvannut vanhan päärakennuksen, jonka paikka on nyt nurmialueena. Tien reunassa ollut pihtakuusirivi on kaadettu. Vanhat punaiset maatalousrakennukset sijaitsevat ryhmänä pihan eteläosassa. Säilyttävällä tavalla kunnostettu kivinen karjarakennus valmistui 1903 entisen Hovintalon rakennusten paikalle. Karjarakennusta on myöhemmin jatkettu itäsiivellä. Talousrakennus ja aitta. 22 Kotiseutuni, Uusi-Rutila; Minna Kalkasmaa

18 Kaksikerroksisen aitan katokset ovat myöhempää perua. Kivinavetan päädyssä on kiviperustainen silta navetan vintille. Asuntopihan ja entisen navettapihan välissä on kaksikerroksinen aitta, joka on rakennettu 1843 (kaiverrus hirressä) vanhan päärakennuksen lopuista rakennuspuista ja latvaosista. 23 Tien reunassa on vähintäänkin yhtä vanha matala pariaitta. Laudoin verhoiltu hirsinen talousrakennus on 1910-luvun alusta. Siinä on ollut työtupa, sauna ja hieman myöhemmin tehty asuinhuone. 24 Molemmissa rakennuksissa pitkät nurkat on koteloitu. Lännessä selkämän korkeimmalla kohdalla on ollut talon tuulimylly vuoteen Kuoppaharjun rinteessä on säilynyt iäkäs mukulakivistä maan sisään muurattu perunakellari. Uusi-Pursiala (3:14) Uusi-Pursiala on tienvarsikylän perimmäinen sijaiten peltoalueen eteläosassa. Talo on perustettu tälle paikalle 1870-luvulla, jolloin sinne siirrettiin Hovintalon rakennukset Pursialan vierestä. Syväsmäentie kulkee pihan halki jatkaen Taivaanpankon kautta etelään Ruhalanniemelle. Päärakennus, kaksikerroksinen aitta ja kellari jäävät tien itäpuolelle. Niitä vastapäätä on avosolalla varustettu riviaitta, hirsinen liiterirakennus sekä kivinavetta. Maalaamattomia maatalousrakennuksia on myös edempänä tien varressa, mm. entinen puimala sekä pieni hirsinen paja. Aitta ja päärakennus kuvattuna kaakosta. 23 Tapio Honkanen Suuri maatilakirja, 1965: Pursiala 18

19 Päärakennus ja aitta. Maalaamattomat hirsirakennukset. Päärakennus siirrettiin n tien toiselta puolelta nykyiselle paikalleen. 25 Kesällä 2009 tehtiin nykyinen lomalautavuoraus ja peltikatto. Rakennuksen taakse valmistui matala lisäsiipi Kuisti on vuoden 1972 remontista. Talon ikkunoissa on pysynyt T-malli. Kivinavetta on valmistunut 1800-luvulla. Taitekatto on vaihdettu nykyiseen suoraan harjakattoon Muu rakennuskanta Syväsmäen entinen koulutalo (2:87) Syväsmäen entinen kansakoulurakennus sijaitsee Letrunkyläntien varressa, jyrkässä mutkassa. Talon pohjoispääty on suoran tienäkymän päätteenä. Rinne alkaa talon länsipuolelta laskeutua jyrkästi kohden Sarkasen lampea. Vanhat rinnepellot ja laitumet ovat metsittyneet, käsinladottua kiviaitaa on tienmutkaan rajautuvan tontin rajalla. Koulun pihapiirissä on koulurakennuksen lisäksi vanha kivikellari sekä asuntokäyttöön uudistettu entinen koulun sivurakennus (lautarunko), jossa oli ollut keittola, liiterit ja henkilökunnan asunto. 27 Koulu kuvattuna Letrunkyläntieltä. Koulun eteläseinällä on kevytrakenteinen katos. 25 Reijo Kekkonen Kotiseutuni Uusi-Pursiala 27 Erkki Lahti

20 Koulun rakennuspuut on kaadettu kunnalle ostetun Kankaan tilan eri palstoilta; Kangas oli ollut Rutilan osatiloja. Tammikuussa 1901 rakennusurakka annettiin torppari Topi Väisäselle Hirvenlahdesta. Jo saman vuoden syksyllä koulutyö voitiin aloittaa uudessa rakennuksessa. Syväsmäen koulu toimi supistettuna kansakouluna vuoteen 1945 ja sen jälkeen täydellisenä kansakouluna. Koulu lakkautettiin vuonna Koulutoiminnan päätyttyä koulukiinteistö myytiin yksityiskäyttöön. Mikkelin Kourukeskus Oy:n varasto- ja verstastilana rakennus on ollut 1990-luvun alusta lähtien. Talon vesikatemateriaali on vaihdettu sementtitiilestä saumapeltiin, eteläpäädyn ikkunoita on uusittu vanhalla ruutujaolla. Pienestä kuistista on katkaistu pystyt tukipylväät ja korvattu ne vinotuilla. Koulun itäseinää. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy myös siniseksi maalattu sivurakennus. Koulurakennuksessa on säilynyt hyvin luvun taitteen maalaiskansakoulujen tyyppipiirteitä: vinkkelipohja, kerroslistojen jäsentämä vyöhykkeinen ulkoverhous ja T-ikkunat sekä ullakkopäätyjen kiilakehysikkunat. Kokonaishahmo, ulkovuoraus ja ikkunamalli ovat samanlaisia kuin 1910-luvun valokuvassa. 29 Tehdyt julkisivumuutokset keskittyvät sisäänkäynteihin. Rakennuksen sisäkulman umpi- ja avokuistit on yhdistetty (vanhalla kivijalalla) ja korotettu poikkipäädyllä kouluaikana, ehkä luvulla. 30 Itäsiiven avokuisti on aikaisempaa kapeampi, ja sen tukirakenteita on muutettu. Pohjoispäädyn avokuistin paikalla on ollut alun perin pieni sisäportaikollinen ja pulpettikattoinen umpikuisti. Syväsmäen Seurapirtti (1:6) Syväsmäen Seurapirtti sijaitsee vanhalta Hirvensalmen maantieltä Syväsmäen keskikylälle kääntyvän tien risteyksessä. Talolla on sen sijainnin puolesta kyläkuvallista merkittävyyttä. Lisäksi seurantalo ja vanha puukoulu ovat kantatilojen rinnalla kylän identiteettiä muodostavia rakennuksia. Syväsmäen maamiesseuratalo rakennettiin Nurkkakiville perustettuun taloon käytettiin uuden puutavaran lisäksi kauppias Matti Ekiltä ostetun rakennuksia hirsiä. 31 Laajennusosa valmistui Perustus- ja runkotyöt teki urakoitsija Aaro Ukkonen, loppuosa töistä valmistui pääasiassa talkootyönä. Ilmeisesti koko rakennus vuorattiin samalla. Seurapirtin 28 Tanttu, E Tanttu, E Tanttu, E 205: 1930-luvun puolivälissä otetussa kuvassa poikkipääty näyttäisi jo olevan. 31 Tanttu, E

21 ravintolaa laajennettiin kesällä Uusi peltikatto tehtiin Ylläpitokorjauksia tehtiin 1990-luvulla. 32 Vuonna 1956 Maamiesseurantalon nimeksi tuli Seurapirtti. Tontilla on vanhaa mäntypuustoa. Syväsmäentien alkupäätä reunustaa lyhyt rivi koivuja. Noin nelisen vuotta sitten Otavan Erämiehet ry:n omistukseen siirtyneelle Seurapirtin tontille on rakenteilla puurunkoinen piharakennus, johon tulee metsästystoiminnan tarvitsemat tilat. Samalla yhdistyksen jäsenet ovat kunnostaneet vanhaa seurataloa yhdistyksen jäsenten, paikallisten ja lähialueiden asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön. 33 Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat mm. ulkovuorituksen osittaiseen uusimiseen ja maalaamiseen sekä sisäosien pintojen kunnostus- ja muutostöihin. Ilmanvaihtoa ja peruslämmitystä parannettiin (sähköpattereita). Pientilat ja -talot Keskikylän maatalojen mailla sijainneista torpista ja mäkituvista on perimätietoa ja paikoin maastossa edelleen näkyviä asumusten jälkiä. Rakennuksia on ollut Pursialan ja Rutilan itäpuolella vanhan maantien ympäristössä sekä Talvikorvensuon suunnalla. Syväsmäen kylähistoriikissa kerrotaan myös mm. kyläraitin varrella Simunan ja Rutilan välillä sijainneesta Napalan torpasta, jossa asui suutari-kauppias Otto Puukko. 34 Kanervala (Rno 1:4) kylän pohjoisosassa, Koivukallio (Rno 1:55) Pellonpään itäpuolella ja Pihlajamäki (Rno 2:29, per. 1944) vanhan koulun lähellä ovat säilyneet 1900-luvun alkupuolelta, tosin jälkimmäinen kunnoltaan heikentyneenä ja autiona. Kanervalan pihapiirissä on asuintalon lisäksi myös pieni talousrakennus ja maakellari. Sen naapuritalo on purettu ja tilalle rakennettu hirsimökki. Eteläpuolella on entinen kyläkaupparakennus, sekin 1900-luvun alkupuolelta, mutta ulkoasultaan muutettuna. Lehtimetsikön takaa peltomaisemaan pilkottavan Koivukallion tontilla on perinteikäs neliömäinen ja harjakattoinen puutalo. 32 Liukkolan sydänmaasta Markku Ukkonen ; Kansallista avustusta saatu 2006 Syväsmäen Seurapirtti -rakennuksen kunnostamiseen. 34 Liukkolan Sydänmaasta, 13,

22 Käyttämättömyys näkyy Pihlajamäen rakennuksissa. Oikeanpuoleista Kanervalaa käytetään loma-asuntona. Vanhan maantien pohjoispuolelle jäävä Nurmela (Rno 1:38) on erotettu Pellonpäästä ja merkitty maarekisteriin 1930-luvun loppupuolella. Harjakattoinen puutalo on ilmeisesti tältä ajalta, julkisivuissa on näkyvissä korjausten tuomaa kerroksisuutta. Hirvensalmen kunnan omistukseen siirtyneen Kankaan tilan maat sijaitsevat Sarkaseen viettävällä rinteellä. Kunta on myynyt alueelta tontteja mm. Harjulan Letrunkyläntien risteyksestä Aaro Ukkoselle 1950-luvulla puunjalostustoimintaa varten. 35 Tältä ajalta ovat sahan vanhimmat puurakennukset, joita nyt on kunnostettu säilyttävällä tavalla. Sahan vieressä sijaitseva Anttila (Rno 2:47) on erotettu 1960-luvun alussa Antti Ukkoselle. Puutalo on tältä ajalta. Peltoalueen lounaiskulmassa sijaitseva Hiljala (3:13) on erotettu Uusi- Pursialasta 1940-luvun alussa. 36 Nykyinen pientalo on rakennettu myöhemmin vanhan tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Uudisrakennukset Uudet 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetut pientalot ovat harjakattoisia, mutta poikkeavat ulkoasullisesti eli materiaalien ja julkisivujäsentelyn osalta toisistaan. Pientalojen lisäksi alueella on yksi matala rivitalo. Seurapirtin lähellä lehtipuuston takaa kylän viljelymaisemaan työntyy vakoinen torni, joka pientaloon liittyvänä rakennelmana poikkeaa maalaiskylien rakennustavasta. Kuvissa Letrunkyläntien taloja 1900-luvun jälkipuolelta. Vasemmalla on asuinrakennus, johon lisätty torni. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy rivitalo. 35 Jakotoimituskartta 1954 ja 1961; Markku Ukkonen Jakotoimituskartta

23 6 Arviointi Ympäristölliset arvot / ympäristötekijät o o o o o Maataloista muodostuva mäkikylä. Laaja kyläasutusta ympäröivä peltoaukea. Tilojen rajalinjojen kiviaidat ja rauniot. Vanhaa asutusta kokoava kylätie. Maatilojen ja omakotiasutuksen sijoittuminen toisistaan erilleen. Historialliset arvot o o o Asutus ja peltoviljely jatkunut yhtäjaksoisesti 1600-luvulta. Kansakoulurakennus liittyy kunnallisen koululaitoksen alkuvaiheisiin, vuonna 1898 annetun piirijakoasetuksen toimeenpanoon. Seurapirtti, entinen maamiesseurantalo on kylän yhteisöllisen toiminnan symboli 1900-luvun alun kansallisesti vireän yhdistystoimintavaiheen ajalta. Rakennushistorialliset arvot o o o Maataloissa säilynyt kansanomaista hirsi- ja kivirakentamista edustavia rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puukoulurakennus (1901) on edelleen hyvä esimerkki rakentamisajankohdan kansakoulurakentamisesta maaseudulla. Seurapirtti on vanhimmilta osin 1930 käyttöön otettu kokoontumisrakennus, jonka kokonaishahmo on omintakeinen, mutta kuitenkin helposti seurantaloksi tunnistettava. 6.1 Suositukset Maakunnallisesti merkittävän kylämaisema-alueen erityispiirteitä on tarkennettu karttamerkinnöin liitteessä 2. Merkinnät perustuvat inventointitietoihin ja nykytilan arviointiin. Maisema-alue [oranssi rajaus] Syväsmäen kylämaiseman ympäristöllisten arvojen säilymisen edellytyksenä on maatalouden jatkuminen keskikylällä. Maisemakuva säilytetään: Alueen kehittämisessä lähtökohtana ovat alueen tunnuspiirteet, kuten avoin maisematila, asutusta kokoava tie, asutusrakenne ja rakennustapa. Maisemaa muuttavat toimenpiteet tarvitsevat MRL 128 :ssä tarkoitetun luvan. Maatalousalue: Alueelle saa rakentaa maataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja palvelevia rakennuksia sekä olemassa olevaan 23

24 tilakeskukseen liittyviä asuinrakennuksia. Rakentamisen tulee olla sijainniltaan, mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan maisemaan sopeutuvaa. Kartalle 2 on merkitty myös tärkeimmät solmukohdat, joissa siirrytään maisematilasta toiseen sekä näkymäpisteet, joista avautuvissa näkymissä tulee erityisen hyvin esille alueen maisema- ja kylärakenne. Näkymäalueiden säilyminen tulee huomioida maankäytössä. Arvokkaan kylämaiseman ulkopuolellakin tulisi kylän kehittämisen lähtökohtana olla maalaiskylä ja sinne sopiva rakennustapa (rakennukset ja piha-alueet). Kulttuurihistoriallinen rakennus [sininen ruutu] Kylän Seurapirtin kohdalla aikaisemmissa selvityksessä todetut paikallishistorialliset ja ympäristölliset arvot ovat ulkoasuun tehtyjen muutosten jälkeenkin säilyneet. Rakennus tulee merkitä kaavaan suojelukohteena. Ulkoasultaan perinteikkäänä säilynyt maaseudun kansakoulurakennus sijaitsee kylän peltoaukean reunalla. Entinen koulutalo on kylän kulttuuripiirteiden monipuolisuuden säilymisen kannalta tärkeä. Suositellaan suojelukohdemerkintää. Rakentamisen ohjaustarvetta Kylämaisema-alueen rakennuskannan tilaa kuvataan kahdella luokalla. Luokka I (sininen neliö) Piharakenne ja rakennuskanta kokonaisuutena tasapainoinen ja perinteikäs. Muutokset olleet rakennustapaan mukautuvia. Luokka II (lila neliö) Piharakenne perinteikäs, mutta rakennuksissa, yleensä päärakennuksessa, tehty korjauksia, joita ei ole sopeutettu vanhaan rakennustapaan. Jatkossa sekä I- että II-luokan kohteiden korjaus- ja täydennysrakentamisessa tulee lähtökohtana olla ympäristöönsä sopivat julkisivumateriaalit, mittasuhteet, tyylilliset yksityiskohdat ja kattokaltevuus sekä maatiloille tyypillisen pihapiirin säilyminen. 24

25 7 Lähteet Arkistot Etelä-Savon maakunta-arkisto Jakotoimituskarttojen pienennökset: Nro 1 Simuna, jakokartta 1878, C.J.R.Tornell Nro 2 Rutila, jakokartta 1874, C.J.R. Tornell Nro 2 Rutila, jakokartta 1894, John Sarlin Nro 3 Pursiala, jakokartta 1848, G. Poppius Hirvensalmen kunta /Syväsmäen koulun asiakirjat Kansallisarkisto Uudistushakemisto: Hirvensalmen Syväsmäki Kirjallisuus Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -rekisteri. Inventointikortti v:lta 1984 Kirsti Kovanen. Täydentänyt Helena Björk Etelä-Savon maakuntaliitto. Etelä-Savon maakuntakaava. Kohdeluettelo. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 97:2009. Etelä-Savon rakennusperintö. Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisuja 114:1984. Kotiseutuni. Savo. Etelä-Savo Mielikäinen, A Hirvensalmen kirja. Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001. Mänkkönen, T, Huttunen, V Hirvensalmen historia I-II. Suuri maatilakirja. Osa IV Tanttu, E, Helenius, B, Pasonen, N, Pasonen, J Liukkolan Sydänmaasta Syväsmäeksi. Erään kylän elämää 1500-luvulta 1990-luvulle. Karttaliitteet 1. Kaavat ja aikaisemmat selvitykset 2. Kohteet 3. Alueen maankäytön vaiheita 25

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys URJALAN KUNTA NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8.12.2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund 1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28.11.2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja MULTIAN KUNTA Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 KATSAUS OTAVAN ERÄMIESTEN TOIMINTAAN LÄHTÖKOHDAT: Pitkät ja ansiokkaat perinteet metsästyskulttuurin saralla. Seura on perustettu v.1951 ja toiminut aktiivisesti

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.09.2009 Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot