OAJ:n kansainvälisyys- toiminta

Transkriptio

1 OAJ:n kansainvälisyys- toiminta

2 OAJ ja KV- toiminta Ammattijärjestön tärkein tehtävä on pitää yhtä, olla solidaarinen myös yli rajojen. Pidämme yhtä vahvistaaksemme opettajien asemaa ja parantaaksemme edellytyksiä, sille, että voimme tarjota jokaiselle hyvää opetusta. Opettajat ovat tässä avainasemassa maailmanlaajuisesti. OAJ toimii myös kansainvälisillä areenoilla hyväksymiensä arvojensa - oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, avoimuus, mukaisesti

3 Taustaa Hallitukset ympäri maailman vertaavat kansallisia koulutusjärjestelmiään muiden maiden vastaaviin. Opettajat kuuluvat niihin ammattikuntiin, joita painostetaan ja vainotaan eniten maailmassa. Monesta maasta puuttuu ihmis- ja ammattiyhdistysoikeudet OAJ vaikuttaa osana opettajien kansainvälistä yhteistyötä ja haluaa omalta osaltaan rakentaa ay-liikkeen ja hallitusten välistä ymmärtämystä ja arvostusta.

4 Yhteiskunnallinen tausta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kansallisen ja kansainvälisen toiminnan taustalla ovat YK:n sopimukset ihmisoikeuksista, lasten ja naisten oikeuksista sekä vuosituhat -tavoitteet, joista erityisesti Koulutus kaikille ILO -sopimukset, jotka varmistavat oikeusperusteisen työelämän, esim. ay-oikeudet ja järjestäytymisvapauden, ovat myös OAJ:n toiminnan kulmakiviä. OAJ:n kansainvälinen toiminta perustuu opetusalan maailmanjärjestö EI:ssä sovittuihin poliittisiin ja strategisiin linjauksiin

5 Tavoitteita OAJ:n kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on lisätä osaamista ja sitoutumista kaikilla toiminnan tasoilla opettajien aseman, edunvalvonnan kokonaisuuden ja ihmisoikeuksien vahvistaminen kansainvälisen osaamisen kautta vahvistaa kansallista vaikuttamistyötä olla aktiivinen vaikuttaja ja osaamisen jakaja

6 Edunvalvonta Nordiska Lärarorganisationers Samråd = NLS pohjoismaisten opettajajärjestöjen yhteistyöfoorumi Pohjoismainen yhteistyö on luontevaa, kansojen historian ja koulutusjärjestelmien samankaltaisuuden pohjalta Yhteistyöllä luodaan pohjaa myös laajemmin Eurooppalaisiin linjauksiin sekä toiminnan tavoitteisiin Eri sektoreilla on omat kokoukset ja yhteinen tapaaminen vuosittain Puheenjohtajamaa vaihtuu vuosittain, vuoden 2014 Suomi toimii puheenjohtajana Koulutuksen resurssien leikkaukset ja opettajuuden muutos

7 Edunvalvonta European Trade Union Committee for Education = ETUCE, opettajien sosiaalidialogipartneri ja edunvalvoja Euroopan tasolla OAJ vaikuttaa EU:n tasolla koulutus-, työelämä- ja järjestötoimintaan liittyviin kysymyksiin OAJ on osallisena opetussektorin EU:n tasolla käytävään sosiaalidialogiin EU:ssa noudatetun avoimen koordinaation periaatteen mukaan eri maiden hallitukset vertaavat koulutusjärjestelmiä, oppijoiden suorituksia sekä koulutuksen taloudellisten investointien tehokkuutta. OAJ:n on olla tässä työssä aktiivisesti mukana

8 Edunvalvonta OAJ oli mukana yhdistämässä maailman opettajat vuonna 1993 Education International, EI:ksi. maailman opettajat vaikuttavat kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin kuten Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään, Maailmanpankkiin, OECD:hen, ILO:on ja Unescoon. EI:n tärkeimmät tehtävät ovat valvoa ja puolustaa ihmisja ay-oikeuksia, vaikuttaa koulutuspolitiikkaan sekä koordinoida ammattijärjestöllistä kehitysyhteistyötä. OAJ osallistuu aktiivisesti EI:n järjestö- ja vaikuttamistyöhön sekä solidaarisuustyöhön. Kehitysyhteistyöprojekteissa EI:llä ja OAJ:llä on pitkä yhteistyöhistoria.

9 Kansallisen tason kv -toimintaa OAJ:lle on tärkeää osallistua Suomen kasvatus- ja opetusalan EU-linjausten ja kannanottojen valmisteluun. OAJ:llä on tärkeä asiantuntijarooli mm. opetus- ja kulttuuriministeriön EU-päätösten valmistelussa. Yhteistyö AKAVA:n kanssa on tiivistä myös kv- asioissa OAJ on jäsenenä myös FIPSU ry:ssä, joka on Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys. FIPSU on keskeinen kansainvälisten asioiden julkisen sektorin verkostoitumisyhdistys yli keskusjärjestörajojen.

10 Opiskelijoiden yksilölliset opetus- ja oppimisvaatimukset Kansainvälistyminen Kielitaidon merkityksen kasvu Ei erityisiä mainintoja kansainvälistymisestä muuten Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ei nostettu esille eikä heidän asemaan koettu ongelmallisena Toimintaympäristön muutoksissa ei kansainvälistymistä koettu uhkana ei ongelmana

11 Tiivistys Opettajajärjestöt vaativat maailmanlaajuisesti kaikkien lasten, nuorten ja aikuisten oikeutta saada laadukasta koulutusta. Koulutuksen tärkein voimavara ovat opettajat ja opettajuuden sekä opettajakoulutuksen vahvistaminen.

12 Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen yhteistyö: Kööpenhaminan prosessi

13 Kööpenhaminan prosessi luo puitteet Tavoitteena: eurooppalaisen ammattikoulutuspolitiikan määrittely ja edistäminen: ammattikoulutuksen suorituskyvyn, laadun ja vetovoiman parantaminen liikkuvuuden edistäminen yhteistyön edistäminen ja laajentaminen yhteisen tietopohjan kehittäminen

14 Kööpenhamina (2002) Maastricht (2004) Helsinki (2006) - Bordeaux (2008) Brygge (2010) tarkistuspisteet kaksivuotiskausittain: edistymisraportti (DGVT, Cedefop, ACVT) ministeritason seurantakokous ja kommunikea (opetusneuvoston päätelmät) Bordeauxin painopisteitä: ammatillisen koulutuksen vetovoima koulutusjärjestelmien taso ja laatu koulutuksen ja työelämän yhteydet eurooppalaisen yhteistyön edistäminen

15 Konkreettisia tuloksia saavutettu EQF tutkintojen viitekehys Suomessa: 2 vuotta sitten yheistyöryhmän esitys kansalliseksi viitekehykseksi (NQF) on vailla vahvistusta ECVET opintosuoritusten siirto Pilottien pohjalta pisteytys käynnissä, käyttöön EQARF laadunhallinnan viitekehys luo puitteet laadunhallinnalle ammattikoulutuksessa Suomessa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus noudattaa EQARFin periaatteita Laadunhallinnan kriteerit järjestäjien arvioinnissa kevät 2014 Järjestäjien laadunhallinnan järjestelmien arviointi 2015 Europass käytössä oleva väline mm. työkokemuksen keräämiseen ulkomailta

16 Asioiden valmistelu EU:ssa komissio ammatillisen koulutuksen pääjohtajakokous (DGVT) (OPM), (TEM), (STTK) ammatillisen koulutuksen neuvoa-antava komitea (ACVT) (OPM), (STTK), (EK) koulutuskomitea ja neuvosto lukuisat ad hoc - asiantuntijaryhmät (mm. EQF) sekä verkostot (laatu, ohjaus)

17 ... Suomessa Suomi: EU-asioiden komitean alaiset jaostot: EU30-jaosto: koulutus EU29-jaosto: työllisyys Kööpenhaminan prosessin ohjausryhmä laajapohjainen esivalmistelu ja kannanotot Skills ja Taitaja toiminta mittava kokonaisuus kv toiminnan edistäjänä Uusi rakennerahastokausi toi merkittävät lisäykset opettajien ja opiskelijoiden kv liikkuvuuden lisäämiseksi; Cimo koordinoi toimintaa

18 Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen yhteistyö

19 Eurooppa strategia Kolme prioriteettia Kaksi konkreettista tavoitetta koulutukselle Seitsemän lippulaivahanketta Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen Osallistava kasvu: taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Koulunkäynnin keskeyttämistä vähennettävä nykyisestä 15 %:sta 10 %:iin. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus vuotiaiden ikäryhmässä nostettava 31 %:sta vähintään 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Eurooppalainen digitaalistrategia, Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

20 ET 2020: strategiset tavoitteet 1. Elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden toteuttaminen elinikäisen oppimisen strategioiden täytäntöönpano tutkintojen viitekehykset joustavat oppimisväylät liikkuvuuden lisääminen 2. Koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen kaikille avaintaidot kaikki koulutusasteet vetovoimaisemmiksi ja tehokkaammiksi 3. Tasapuolisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen työllistymisen edellyttämä osaaminen jatkokouluttautumisen, aktiivisen kansalaisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden purkaminen 4. Luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen kaikilla koulutusasteilla työelämän ja oppilaitosten kumppanuudet

21 ET 2020: viitearvotavoitteet 1. Vähintään 95 % nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä osallistuu varhaiskasvatukseen. 2. Lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15- vuotiaiden osuus on alle 15 %. 3. Opintonsa keskeyttäneiden osuus on alle 10 %. 4. Vähintään 40 prosentilla vuotiaista on korkea-asteen koulutus. 5. Aikuisista keskimäärin vähintään 15 % osallistuu elinikäiseen oppimiseen. 6. Vähintään 20 %:lla korkeakouluopiskelijoista ja vähintään 6 %:lla18 34 vuoden ikäisistä ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista on takanaan ulkomailla suoritettu opiskelu- tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien),. 7. Enintään kolme vuotta ennen vertailuvuotta valmistuneiden työllisten tutkinnon suorittaneiden (20 34-vuotiaat) osuus on vähintään 82 %. 8. Kielten oppimista koskeva vertailuarvo on kehitteillä (tulossa 2013).

22 Kööpenhaminan prosessi: Bruggen Visio 2020 julkilausuma 2010 (1) Eurooppalaiset ammatillisen koulutuksen järjestelmät ovat houkuttelevampia, osallistavampia, relevantimpia, helpommin saatavilla olevia, uraa edistävämpiä, joustavampia ja innovatiivisia kuin tällä hetkellä. Sisältää 11 pitkän aikavälin strategista tavoitetta vuosia varten. Lisäksi 22 lyhyen aikavälin tavoitetta asetetaan vuosia varten (kansallisella tasolla toteutettavia käytännön toimia).

23 Kööpenhaminan prosessi: Bruggen julkilausuma 2010 (2) Eurooppalaisilta ammatillisen koulutuksen järjestelmiltä vaaditaan joustavuutta ja korkeaa tasoa (laatu) sopeutumista työmarkkinoiden muutoksiin sekä uusien ja nopeasti kasvavien alojen ja taitojen ymmärtämistä (relevanttius) elinikäisen oppimisen muuttamista todeksi räätälöityä koulutustarjontaa ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin ammatillisen koulutuksen kestävyydestä ja huippuosaamisesta huolehtimista voimavarojen antamista ihmisille muutokseen sopeutumista ja sen hallintaa varten (avaintaitojen oppiminen) ammatillisessa koulutuksessa olevien oppijoiden ja opettajien kansainvälisen liikkuvuuden esteiden poistamista ammatillisen koulutuksen kestävän rahoituksen turvaamista sekä rahoituksen tehokasta ja tasapuolista käyttämistä luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden kehittämistä tasa-arvon, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistämistä.

24 Ajankohtaista EU:ssa koulutuksen alalla Suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2012/C 398/01) annettiin Rahoituskehystä valmisteltiin /2013. Tavoitteena yhteisymmärrys yhteisestä Erasmusohjelmasta neuvoston ja parlamentin välillä. Irlannin puheenjohtajuuskaudella pääteemoja koulutuksen alalla olivat laatu ja tasa-arvo, Kreikan kausi on talous ja työllisyyspainoitteinen Tavoitteena kehittää koulutuksen osalta mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua Keskustelua nuorisotakuusta jatkuu ja nuorten sijoittumisesta työelämään EU:ssa.