TÄSSÄ TIEDOTTEESSA. Nallemaista Joulua!

Transkriptio

1 TÄSSÄ TIEDOTTEESSA Nallemaista Joulua! Toiminnanjohtajan palsta Karhuseudun vuosi 2016 Kansainvälinen FIRST LEGO League robotti- ja tiedetapahtuma Satakuntaan Karhuseutu tiedottaa Hankkeiden maksatusten hakeminen Karhuseudun viestintä kehittyy Tule mukaan! Nuoriso-Leader Kesä tulee - missä kesätyöt? Kansainvälinen Karhuseutu Leader tuo maailman maaseudun naapuriin LEADER 20-V Koulutusta tarjolla Sosiaalisen media mahdollisuudet markkinoinnissa Satakunnan ELY-keskus tiedottaa Maaseutupalveluiden sidosryhmät koolla missä mennään maakuntauudistuksen suhteen? Satakuntaliitto tiedottaa Maakuntauudistuksen verkkosivu Satakunta2019.fi avattu Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), PORI puh. (02) karhuseutu@karhuseutu.fi facebook.com/karhuseutu toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa maksatusneuvoja Niina Harju hankeneuvoja Johanna Seppä kv-koordinaattori Jaana Mälkki ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta ESR-projektityöntekijä Mira Salokangas /

2

3 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Karhuseudun vuosi 2016 Vuonna 2016 rahoitettiin 69 hanketta, joista 58 yhteisöjen toteuttamaa ja 11 yritysten hakemaa hanketta. Kokonaiskustannukset olivat 1,7 M ja Leader-tuen osuus euroa. Leader-tukea suunnattiin erityisesti innovatiivisiin ja uutta teknologiaa hyödyntäviin yrityshankkeisiin. Useissa yrityshankkeissa oli mukana myös kansainvälinen ulottuvuus. Yritystukea myönnettiin esimerkiksi ALO Finland MOOC yritykselle, joka tuottaa MOOC-alustalle opetusmateriaalia innovatiivisesta pedagogiasta ja opetusteknologiasta. Wood Innovations Finland Oy puolestaan kehittää ja valmistaa puupolkupyöriä Euroopan markkinoille. Metsälinkki Oy:n nuori yrittäjä päätti työllistää itsensä heti valmistumisen jälkeen investoimalla uusimpaan teknologiaan. Yrittäjä hankki yritykselleen ortokuvia ottavan kuvauskopterin, joka mahdollistaa muun muassa tilavuuksien mittaamisen. Leader-tuella kehitetään alueen elinkeinojen esimerkiksi Kokemäen Pitkäjärvellä. Siellä alueen yrittäjät ja muut toimijat suunnittelevat yhdessä uusia palveluja ja yhteistyön muotoja. Panostamalla nuoriin panostetaan samalla myös yritysten tulevaisuuteen. Esimerkiksi Prizztech Oy tuo Ulvilaan kansainvälisen Lego-robotti- ja tiedetapahtuman. Karhuseudun alueen nuorten joukkueille tarjotaan valmennusta oman legoprojektin luomisessa ja kilpailuun osallistumisessa. Tällä tavoin nuoria innostetaan suunnittelemaan ja ohjelmoimaan robotteja ja sitä kautta hakeutumaan myöhemmin ohjelmointi,- robotti- ja automaatioalalle. Tämä on pitkällä tähtäimellä ensiarvoisen tärkeää Ulvilan ja Satakunnan automaatiokeskittymälle. Yhteisöt kehittivät Leader-tuen avulla vapaa-ajan palveluita, kuten liikunta- ja kulttuuripalveluita. Esimerkkeinä mainittakoon Nakkilan Napakoiden teatterin kehittäminen ja UPV:n pesisautotoiminta. Lisäksi yhteisöt panostivat ennaltaehkäisevään toimintaan. Esimerkiksi Painepuntari-hankkeessa ehkäistään verenpainesairauksia jakamalla tietoa verenpaineesta ja opettamalla oikeaoppista verenpaineen mittausta. Luvian Senioripuistossa puolestaan satsataan erityisesti vanhusten liikkumiseen. Koko pitäjän yhteisten talkoiden ja Leader-hankkeen tuloksena saatiin kaikenikäisille soveltuva senioripuisto, josta löytyy kuntoiluvälineitä ja aistitarha hyötykasveineen. Senioripuisto on jo nyt todistanut sen, että puiston myötä eri ikäisten yhdessä tekeminen lisääntyy, kun koululaiset viettävät aikaa yhdessä vanhuksien kanssa. Euromääräisesti pieniä teemahankkeita rahoitettiin vuonna 2016 ennätykselliset 47 kappaletta. Ensimmäiseksi teemaksi valittiin lasten ja nuorten vapaa-ajan investoinnit, jonka puitteissa rakennettiin esimerkiksi Kullaan Koskiin nuorisolle skeittiramppi. Toisena teemana oli yhteisöjen viestintää ja tapahtumien kehittämiseen tähtäävä

4 teemahanke. Esimerkiksi Reposaari-yhdistyksen toimesta alueen palveluita kootaan kartalle, matkailijoille suunnattua tietoa laitetaan nettiin sekä käynnistetään jokaiseen postilaatikkoon jaettavan tiedotuslehden tekeminen. Ympäristöön ja energiansäästöön liittyvän teemahankkeiden puitteissa muun muassa Lavian Lions Club lähtee raivaamaan ja maisemoimaan Lavian kyläraittia. Kansainvälisiä hankkeita on käynnisteillä 13 ja niistä ensimmäisiä päästään rahoittamaan ensi vuonna. Leader-hankkeiden maksatukset ovat myös käynnistyneet tänä vuonna. Myös yhteisölähtöinen paikalliskehittäminen eli Leader-toimintatapa kaupungeissa on ollut koko vuoden hyvässä vauhdissa, erityisesti Reeraa! ja Duuniin! - ryhmät ovat saaneet hyvää palautetta. Vuosi 2016 on ollut kaiken kaikkiaan Leadertoiminnan kannalta erittäin hyvä vuosi, kiitos siitä henkilöstölle, hallitukselle ja erityisesti teille aktiivisille yhdistystoimijoille ja yrittäjille! Jouluisin terveisin, Salme

5 Kansainvälinen FIRST LEGO League robotti- ja tiedetapahtuma Satakuntaan Ulvilassa järjestetään FIRST LEGO League robotti- ja tiedetapahtuma 9 16-vuotiaille.Tapahtuma on Satakunnan aluekilpailu. Maailman laajuisesti kilpailuun ottaa osaa vuosittain yli lasta ja nuorta. Aluekilpailun voittajajoukkue pääsee mukaan helmikuussa ensimmäistä kertaa järjestettäviin SM-kisoihin Helsinkiin. Suomen voittajalla on mahdollisuus osallistua huhtikuussa FLL:n MM-kilpailuihin Yhdysvalloissa. Leader Karhuseutu on rahoittanut Prizztech Oy:n hanketta, joka järjestää FLLaluekilpailun ja samalla pyrkii juurruttamaan legorobottitoimintaa ja automaatioinnostusta Karhuseudun alueelle. Tapahtuma järjestetään myös tammikuussa 2018 ja lisäksi yritetään saada SM-kilpailut Satakuntaan. Erityisen tärkeä peruste oli, että projektilla innostetaan lapset suunnittelemaan ja ohjelmoimaan robotteja ja sitä kautta hakeutu maan myöhemmin ohjelmointi-, robotti- ja automaatioalalle, Salme Pihlajamaa Leader Karhuseudusta kertoo. Projekti suunnataan erityisesti haja-asutusalueelle ja kylien yhteisöille sekä kyläkouluille. Viestiä viedään koulujen kautta, mutta Lego-joukkueen voi perustaa mikä tahansa nuorten joukko. Uskon, että löytyy paljon nuoria, jotka sormet syyhyten haluavat jo päästä kokeilemaan ohjelmointia robottien kanssa.

6 Sari Valonen Ulvilassa toimivasta automaatioyritys Cimcorp Oy:stä toivoo, että legorobottien ja kilpailun myötä kylvetään innostuksen siemen lapsiin ja nuoriin. Robottien parissa kasvavista osa tuottaa varmasti vielä sellaisia sovelluksia ja keksintöjä, joista emme osaa edes vielä haaveilla. Kil pailun arvoja ovat mm. yhteishengen kunnioittaminen, yhdessä tii minä tekeminen sekä kokemusten jakaminen. Tämä antaa hyvää pohjaa työelämäänkin. Muun muassa Ulvilassa ja Harjavallassa kouluissa on jo tutustuttu legorobotteihin. Robottien rakentaminen ja ohjelmointi kehittää ajattelua monella tavalla. Se on yleissivistävää ja myös uuden opetussuunnitelman mukaista, sanoo Kati Toikka Ulvilan Vanhankylän koulusta. Harjavallan keskustan alakoulussa 5.luokkalaisia opettava Eeva Kemppinen- Heikkinen toteaa, että robotiikka on opettelua yhdessä lasten kanssa. Rahoitusta n. 500 euroa maksaviin legorobottirakennussarjoihin nuoret voivat hakea esimerkiksi Leader Karhuseudun Nuoriso-Leaderin kautta. Kokonaiskustannuksiltaan euron projektiin Karhuseutu myönsi Leadertukea 80 % eli euroa. Tällä kustannetaan kilpailujen järjestäminen, uu-

7 sien joukkueiden mukaan innostaminen ja vetäjien sekä tuomareiden koulutukset. Toivomme, että FLL-kisan kaltaisten tapahtumien kautta tieto Lea der-rahoituksesta kiirii ja synnyttää lisää innovatiivisia projekteja, jotka tukevat myös elinkeinoelämää, Salme Pihlajamaa korostaa. Mikä FIRST LEGO League? 1998 perustettu FLL on yksi Yhdysvaltalaisen FIRST-säätiön (non-profit) neljästä ohjelmasta, jotka tähtäävät nuorten kiinnostuksen edistämiseen luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan. Joka vuosi kilpailun teema vaihtuu ja se on kaikkialla sama. Nyt käynnissä olevan kilpailukauden teema on Animal Allies. Kisa koostuu legorobottiosiosta ja tiedetehtävästä. Noin 10 lapsen ja nuoren joukko rakentaa legorobotin ja kilpailuissa robotit suorittavat erilaisia tehtäviä teeman mukaan. Tiedetehtävässä perehdytään ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen teknologian avulla. Kilpailun arvoina ovat kunnioitus, tasavertaisuus sekä yhdessä tekeminen. Tärkein arvostelukriteeri on tiimityö. Juttu ja kuvat Leader Satakunnan tiedottaja Mimmi Virtanen

8 KARHUSEUTU TIEDOTTAA Hankkeiden maksatusten hakeminen Kun hankkeeseenne on tehty päätös Hyrrässä, siitä on mahdollista hakea maksatusta. Kun maksatuksen tekeminen tulee ajankohtaiseksi, ottakaa yhteyttä Karhuseudun toimistolle maksatusneuvoja Niina Harjuun ja sopikaa, mikä olisi paras tapa teille tehdä maksatusta eteenpäin. AINA ENNEN kuin lähetätte maksatustanne Hyrrässä käsittelyyn (siis ELYyn), tarkistuttakaa se Karhuseudulla. Näin saamme hakemuksestanne mahdollisimman hyvän jo ensimmäisessä vaiheessa ja sen käsittely käy nopeasti ELYssä. Myös Hyrrän käyttöön annetaan opastusta toimistolla, joten sitten vain aikaa varaamaan, puh tai Karhuseudun viestintä kehittyy Vuonna 2017 juhlitaan Karhuseudun 20-vuotista taivalta. Luvassa on monia koulutuksia ja tapahtumia, joihin kutsumme Teidät kaikki osallistumaan ja lisäksi tulemme uudistamaan omaa ja rahoitettujen hankkeiden viestintää. Tarkoitus on kokeilla monenlaisia uusia kanavia viestinnän suhteen ja saada viestintää nopeammaksi ja paremmin toimintaa palvelevaksi. Yksi viestinnässä jäsenille parhaiten näkyvä asia tulee olemaan tämän jäsenkirjeen sähköistyminen. Jatkossa kirje tulee ilmestymään lyhyempänä ja ajankohtaisempana sähköisenä versiona, josta löytyy tärkeimmät otsikot ja niiden taustaa kartoittavat linkit, jolloin kirje ei rasita liikaa sähköpostianne. Lisäksi tämä mahdollistaa jäsenyhteisöissämme sen, että tiedote on aiempaa helpompi jakaa eteenpäin. Tämän muutoksen myötä tulemme tekemään kyselyn alkuvuodesta, muistathan vastata siihen!

9

10 NUORISO-LEADER Kesä tulee - missä kesätyöt? Laitoin merkille - ensimmäisen kesätyöpaikkailmoituksen bongasin Siis marraskuussa. Nyt ovat Mollin sivut jo täyttyneet erilaisista kesä- ja kausitöistä. Haku tuntuu vuosi vuodelta alkavan aikaisemmin ja kilpailu vähistä kesätyöpaikoista on kovaa. Usein niillä ensimmäisillä työpaikoilla on se kaikista suurin merkitys, kun töitä haetaan. Mitä sitten pitäisi tehdä, kun vasta huhtikuussa havahtuukin siihen, että töitä tai ainakin tekemistä pitäisi kesäksi saada ja kaikki paikat ovat jo menneet? Ottaa yhteyttä Karhuseutuun tietysti! Seuraavassa on onnistuneen kesätyön resepti: 1. Ota yksi tai useampi nuori, joka tarvitsee kesätyöpaikan 2. Anna nuorille tilaa ja vinkkejä keksiä idea omasta yritystoiminnasta, mitä voisivat kesällä tai koulun ohessa toteuttaa. Miljoonia ei tarvitse tienata, taskurahan saaminenkin on tärkeää. 3. Nuori miettii, mitä välineitä tai hankintoja tarvitsee yrityksessään 4. Tuleva yrittäjä hakee rahaa välinehankintoihin Nuoriso-Leaderista Karhuseudulta Tarjoaako Karhuseutu pikavippiä? Ei, vaan rahaa nuorten omaaloitteiseen vapaa-ajan toimintaan tai oman yrityksen tarpeisiin. Käytännössä nuoret voivat porukalla järjestää vaikka tapahtumia, tehdä tiede- tai taideprojekteja, perustaa koodausryhmän tai uuden harrastusporukan. Kun kyseessä on oman yrityksen perustaminen, voi tukea hakea yksinkin. Rahaa voi saada satasesta aina 500 euroon asti. Kun hyvä idea on kasassa, ensimmäiseksi kannattaa laittaa viestiä Karhuseudulle, että voisiko rahaa ideaan saada. Sitten vain täyttämään hakemusta, ja kahden viikon sisällä tulee päätös, miten hakemuksen kanssa kävi. Kun hyvä idea on saanut vahvistuksen, voi alkaa hankkimaan

11 välineitä tai tarvikkeita, mitä hakemuksessa on esitetty ja toteuttamaan omaa liikeideaa. Sen jälkeen kun kaikki suunnitellut asiat on tehty, kuten hankittu välineet, kannattaa kuitit kerätä yhteen ja hoitaa raportointi pois alta, niin Karhuseudun tuki maksetaan sen jälkeen tilille. Raportissa kerrotaan, mitä on tehty ja miten on mennyt. Miksi Karhuseutu antaa rahaa nuorille? Nuoriso-Leaderin tarkoituksena on kannustaa Karhuseudun alueen nuoria kehittämään omaa vapaa-aikaansa ja siten luoda kokemuksia, että oma-aloitteisuudella ja osallistumisella voi vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Samalla annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia luoda itse haluttuja vapaa-ajan aktiviteetteja. Tulevaisuuden kylä- ja yhdistysaktiivit täytyisi tästä nuorten joukosta löytää tulevina vuosina, ja Karhuseutu haluaa omalta osalta olla tukemassa nuorten kasvua osallistuviksi ja aktiivisiksi aikuisiksi. Lämmintä ja läheisistä välittävää joulua ja uutta intoa vuoteen 2017! Toivottaa Johanna

12 KANSAINVÄLINEN KARHUSEUTU Leader tuo maailman maaseudun naapuriin Luontomatkailun kehittämistä skotlantilaisten kanssa. Nuorten kulttuurivaihtoa tsekkiläisten ja liettualaisten kanssa. Lähiruokakäytännöistä oppimista irlantilaisilta, itävaltalaisilta, kyproslaisilta ja ruotsalaisilta.yritysverkoston luomista Suomesta Irlantiin, Italiaan ja Saksaan. Ja vaikka mitä muuta. Suomalainen maaseutu ei elä tyhjiössä eikä kehity yksin. Yksi tärkeimmistä kansainvälisten tuulien puhaltajista on Leadertyö. Leader-työllä tarkoitetaan sellaista toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta, jolla kehitetään alueita siten kuin alueen asukkaat ja toimijat itse kokevat tärkeäksi. Leaderrahoituksella voidaan tukea muun muassa yritystoimintaa, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Suomessa on 55 Leader-ryhmää, jotka ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Suomi on ollut yksi EU:n aktiivisimpia kansainvälisten Leader-hankkeiden toteuttajia. Suomen Leader-ryhmät toteuttivat ohjelmakaudella yhteensä noin 180 kansainvälistä hanketta. Hankkeiden lisäksi on tehty monenlaista muuta yhteistyötä ja yhteydenpitoa, seminaareja, leirejä ja opintomatkoja. Kv-hankkeet innostavat nuoria mukaan Leader-ryhmien kautta toteutettujen kansainvälisten hankkeiden teemat ovat useimmiten liittyneet nuoriin. Monissa Leaderryhmissä on oivallettu, että nuorilla on kansainvälistymisessä merkittävä rooli ja heitä on haluttu mukaan oman alueensa kehittämistyöhön juuri kansainvälisen yhteistyön avulla. Muita keskeisiä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä teemoja ovat olleet kulttuuriin, matkailuun ja yleisesti paikalliskehittämiseen liittyvät kysymykset. Satakunnassa toimivan Leader Karhuseudun kansainvälisten asioiden koordinaattori Jaana Mälkki kuvailee kv-hankkeen käynnistämistä ja vetämistä kirkkoveneellä soutamiseksi. Välillä raskasta ja välillä riemua, mutta ehdottomasti yleensä tekemisen arvoinen matka.

13 - Pitkän aikavälin katsomisen perusteella voin sanoa, että hankkeiden kansainväliset tapahtumat ovat jääneet elämään ja ystävyyssuhteet ovat jatkuneet ja laajentuneet lumipalloefektin tavoin, Mälkki kertoo. Leader Karhuseutu teki viime ohjelmakaudella kansainvälistä yhteistyötä jopa 43 eri toimintaryhmän kanssa 21:stä eri maasta. Iso osaajien verkosto käyttöön Kansainvälinen toiminta on yksi Leader-toimintatavan kantavista periaatteista, eikä se näy ainoastaan hankkeiden muodossa. Leader-ryhmillä on myös aktiivinen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa maaseudulle. Kotouttamista voidaan edesauttaa erityisesti kehittämishankkeiden kautta. Jo toteutetuissa kotouttamishankkeissa on ollut muun muassa kielikoulututusta, tapakulttuurin opettelemista, viranomaisvierailuja ja yrityksiin tutustumista. Useassa hankkeessa tavoitteena on ollut helpottaa maahanmuuttajien integroitumista työelämään ja pääsyä koulutustaan vastaaviin töihin. Leader-ryhmä Aktion Österbottenin puheenjohtaja Mats Brandt totesi puheessaan suomalaisen Leader-työn 20-vuotisjuhlassa syyskuussa, että Leader verkostossa voidaan saada aikaan luovia virtoja, jotka ylittävät ajan ja paikan. - Useissa Leader muistoissa on ollut kyse kansainvälisen verkoston positiivisuudesta: ne ovat kertomuksia espanjalaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä, joka on alkanut kulttuurien törmäyksinä, jotka sitten ovat vaihtuneet lämpimiksi ystävyyssiteiksi, kertomuksia sosiaalisten irlantilaisten strategia inspiraatiosta, kalatalouden kehittämisestä idearikkaiden skottien kanssa ja niin edelleen, Brandt kertoi. Brandt muisteli osuvasti erään toiminnanjohtajan sanoja: Meidän kulmillamme kasvavien on tunnettava, että he ovat naapureita maailman kanssa. Leader antaa siihen mahdollisuuden. EU-maissa on yhteensä noin 2500 Leader-ryhmää. Leader-ryhmien verkosto on siis valtavan iso osaajien ja osaamisen verkosto, jossa jokaisella jäsenellä on vielä oma verkostonsa. Joka ymmärtää tämän kokonaisuuden voiman ja ottaa sen käyttöönsä, on matkalla menestykseen. Teksti: Sinikka Torssonen tiedottaja, Verkostopalvelut

14

15

16

17

18

19

20 KOULUTUSTA TARJOLLA

21 SATAKUNNAN ELY-KESKUS TIEDOTTAA Maaseutupalveluiden sidosryhmät koolla missä mennään maakuntauudistuksen suhteen? Maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmä Maaseutupalvelut kutsui sidosryhmät koolle Satakunnan ELY-keskukseen perjantaina kuulemaan tilannekatsauksen maakunta- ja soteuudistuksesta. Maaseutupalvelut on yksi maakuntauudistuksen kuudesta valmisteluryhmästä. Tilaisuudessa luotiin katsaus siihen, mitä maakuntauudistus tarkoittaa ja missä sen suhteen Satakunnassa mennään nyt. Tilannekatsauksen lisäksi kerättiin sidosryhmien edustajilta toiveita, ideoita, huolia, näkemyksiä ja kysymyksiä maakuntauudistukseen liittyen. Tausta ja eteneminen Maakuntauudistus on historiallisen laaja toimenpide, jossa ollaan luomassa uusia itsehallintoalueita, maakuntia toimintansa aloittavat maakunnat ovat kokonaan uusi itsehallinnollinen taso kuntien ja valtion välissä. Maakunnille siirtyy tehtäviä maakuntien liitoista, ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja kunnista. Tässä on kysymys siitä, että kunnan, maakunnan ja valtion työnjako mietitään uudelleen, Satakunnan maaseutuyksikön päällikkö ja Maaseutupalvelut-työryhmän puheenjohtaja Pekka Antila tiivisti. Merkittävin asia niin euroissa kuin henkilömäärillä mitattuna maakuntauudistuksessa on sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille. Maakunnat vastaavat 2019 alkaen myös mm. pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta sekä alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta. Maakunnalle siirtyy uudistuksen myötä noin 35 organisaatiota, joista reilu 20 liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Henkilötyövuosissa tämä on noin Puhutaan siis merkittävästä joukosta, jota tämä koskee, Antila painotti. Maakunta- ja soteuudistusta valmistellaan toistaiseksi eriytetysti. Maakuntauudistuksen esivalmistelu käynnistyi syyskuussa Valtakunnallisesti esivalmistelu jatkuu heinäkuuhun 2017 saakka. Tämän jälkeen maakunnissa aloittavat väliaikaiset valmisteluelimet, jotka koostuvat käytännössä eri organisaatioiden virkamiehistä. Valmisteluelimien myötä maakunta- ja soteuudistusten valmistelutyö yhdistyy. Alkuvuodesta 2018 pidetään ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä. Maakuntavaltuustoihin valitaan edustajaa, maakunnan koosta riippuen.

22 Satakunnan maakuntauudistuksen valmistelussa ovat mukana muun muassa Satakuntaliitto, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan pelastuslaitos, Satakunnan kunnat sekä Aluehallintovirasto AVI. Maaseutupalvelut selvittää nykytilaa ja sidosryhmien toiveita Maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyvät myös maatalousasiat, maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut. Tarkoitus on, että vuoden 2019 alussa ELY-keskuksen, YTA-alueiden sekä lomituspalveluiden nykyiset tehtävät hoidetaan yhdestä virastosta maakunnasta käsin. Tehtävien organisointi on aidosti auki ja sen valmistelu aloitetaan vasta ensi vuoden aikana. Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä osa liittyy läheisesti maaseutupalveluihin, mutta siihen liittyvä valmistelu tehdään Satasote-valmistelun yhteydessä. ELY:stä siirtyvät kaikki palvelut maakunnalle, kuten maatilarahoitus ja investoinnit. Leader-ryhmät jatkavat edelleen itsenäisinä toimijoina, kytkeytyvät maakuntauudistukseen vain ELY:n kautta, Antila sanoi. Maaseutuhallinnon YTA:ta ja ELY-keskusta koskettaa maksajavirastosopimus, jonka vaatimus tulee EU:lta. Satakunnassa tällä hetkellä toimivien Honkajoen ja Vehmaan lomituspalveluyksiköiden Satakunnan alueen tehtävien järjestämisestä vastaa jatkossa maakunta. Tässä on yhteensovittamista. Palvelukokonaisuutta on mietittävä, Antila sanoi. Maaseutupalvelut työryhmän tehtävänä on tehdä nykytilan selvitys ja raportoida maakuntahallinnolle siirtyvistä tehtävistä, tehtävien organisoinnista, keskeisistä toimintaprosesseista, käytössä olevista henkilöstöresursseista ja määrärahoista sekä yhteistyösuhteista. Lisäksi työryhmä tuottaa selvityksen asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksista niin maakuntauudistuksen kuin sen valmistelunkin suhteen. Tavoite on luoda muutosvisio tavoitetilasta, eli millaista maakuntaa ollaan muodostamassa? Antila esitteli myös Maaseutuviraston listaamia maakuntauudistuksen mukanaan tuomia etuja. Näitä ovat mm. henkilöresurssien joustavampi käyttö, parhaan osaamisen saaminen yhteen organisaatioon sekä viljelijätukien ja maaseudunkehittämisen tiiviimpi yhteistyö. MTK ja ProAgria: vaikutuksia maaseudun kannalta selvitettävä Sidosryhmätilaisuudessa oli kaksi ennalta valmisteltua puheenvuoroa, jotka pitivät MTK-Satakunnan vt. toiminnanjohtaja Elina Liinaharja sekä ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Timo Junnila. Liinaharja totesi, että tuleva maakunnan tehtäväkokonaisuus vaikuttaa hyvältä. Tässä saadaan synergiaetua. Sote on kuitenkin valtava paketti, kaikki muukin on pystyttävä hoitamaan. Esimerkiksi se, mikä on Melan rooli lomituksessa, on vielä aivan auki.

23 Liinaharja painotti puheenvuorossaan, että erityisen tarkkaan valmistelussa tulisi huomioida maaseutuasioiden painoarvo. Ehkä tarvittaisiin oma lautakunta tai vastaava. Maaseudun elinkeinojen menestys vaatisi tätä, hän totesi. Maaseutunäkökulma on otettava aluekehittämisessä. Jos puhutaan digipalveluista, turvatut yhteydet on saatava kaikkialle. Palveluiden ja raakaainehuollon on toimittava koko alueella myös kriisitilanteissa. Maakuntauudistuksen valmistelussa on huolettanut palveluiden siirtyminen isoihin keskuksiin. Liinaharja ehdotti etätyömahdollisuuksien turvaamista kylillä esimerkiksi erilaisilla yrityspalvelupisteillä. Ei lähdettäisi seinistä, vaan tehtävistä, hän korosti. Hän toivoi, että maaseutuvaikutuksia eri toimenpiteissä voitaisiin arvioida etukäteen. Toivotaan, että toimintaan riittää rahaa. Raha tulee olemaan iso kysymys joka asiassa. Timo Junnila toi puheenvuorossaan esille ProAgrian katsannon ohella myös viljelijä- ja metsänomistajanäkökulmaa. Porin ja Rauman kannalta hyvä uudistus. Tämä varmistaa, että Satakunta pysyy maakuntana. Mietitään kuitenkin esimerkiksi Huhtamon tai Kodiksamin kannalta. Ovatko palvelut hetken päästä vain Porissa tai sähköisesti saatavilla? Junnila kysyi. Hän pohti erityisesti viljelijätukihakua, joka kohta on täysin sähköinen. Missä ovat tukihenkilöt? Etäisyys kasvaa fyysisesti, mutta myös henkisesti. Byrokratia on viety niin pitkälle, että tukineuvojatkin häviävät. Vahinkoja sattuu yhä enemmän ja riskit tukihaussa kasvavat. Junnila pohti myös investointitukia. Kuka päättää jatkossa, millaisia asioita tuetaan. Kuka priorisoi, kun rahat on niukassa? Junnila korosti, että pitäisi etukäteen pohtia, miten uudistus vaikuttaa viljelijöihin, maaseudun asukkaisiin sekä maaseudun palveluihin. Hän oli Liinaharjan kanssa samoilla linjoilla etätyömahdollisuuksien turvaamisessa. Kaupungeissakin on toimistohotelleja, samaa voitaisiin viedä maaseudulle. Osa työstä voidaan varmasti tehdä etänä kotoa käsin, mutta yhteisöllisyys tekemisessä on oltava myös maaseudulla. Maaseutu kiinnostaa ja maallemuutto kiinnostaa. Mahdollisuuksia työntekoon oltava jatkossakin. Junnila mainitsi, että kalataloussektorin sekä metsätaloudenhallinnon järjestäminen ovat vielä auki. Ehkä meidän pitäisikin puhua maataloustoimialan sijaan biotaloustoimialasta, Junnila ehdotti. Huoli lähipalveluista ja rahoituksesta Puheenvuorot kirvoittivat keskustelua, niin kuin oli toivottukin. Tapio Nummi Suomen Metsäkeskuksesta nosti esille puun jalostajien toimintaedellytykset, tiestön ja kaavoituksen. Maaseudun elinkeinojen kehittämistä ei saisi liikaa hankaloittaa, Nummi sanoi ja muistutti, että Metsäkeskus on myös merkittävä hanketoteuttaja.

24 Marko Rajamäki Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksesta puhui lähipalveluiden turvaamisesta ja eri tahojen yhteistyön merkityksestä. Nyt jo samoissa tiloissa kanssamme toimineet ProAgria ja Prizztech. Ollaan tehty ns. poikkitieteellistä kehittämistä, hän heitti. Myös lomituspalveluiden turvaamisen tärkeyttä korostettiin. Tilaisuudessa kerättiin lopuksi ryhmittäin toiveita, ideoita, huolia, näkemyksiä ja kysymyksiä maakuntauudistukseen liittyen. Yhteinen huoli oli rahanjako eri toimijoiden kesken; jos maakunta saa yhden potin, miten turvataan rahan riittävyys kaikille ja miten ja kenen puolesta priorisointi tapahtuu? Myös huoli palveluiden kaikkoamisesta oli yhteinen. Lähipalveluiden turvaamista toimistohotellein, etätyöpistein ja pyörillä kulkevilla palveluyksiköillä ehdotettiin usean ryhmän toimesta. Pekka Antila totesi, että paljon on vielä auki. Organisaatiokaavioita on mahdotonta piirrellä. Tässä on vielä paljon päänvaivaa, aikataulu on melko kiireellinen. Maaseutupalvelut-työryhmä järjestää vastaavan tilaisuuden keväällä. Teksti: Leader-Satakunnan tiedottaja Mimmi Virtanen

25 SATAKUNTALIITTO TIEDOTTAA Maakuntauudistuksen verkkosivu Satakunta2019.fi avattu Satakunnan maakuntauudistuksen verkkosivu ja siihen liittyvät Facebook- & Twitter- kanavat ja kunta2019 tarjoavat kootusti tietoa maakuntauudistuksen etenemisestä, taustoista ja tulevaisuudesta. Sote- ja maakuntauudistuksessa Suomeen luodaan uusia itsehallintoalueita eli maakuntia, jotka aloittavat toimintansa Uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Muutoksessa luodaan uusi organisaatio, maakunta, jolle siirtyy tehtäviä maakuntien liitoista, ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja kunnista. Lue lisää Satakunnan muutoksen tekijöistä. Lisätiedot: aluekehitysjohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Timo Vesiluoma hallintojohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Jukka Mäkilä viestintäsuunnittelija Tiina Leino Satakunnan maakuntauudistus Satakunta Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Satasote

26 Suomen juhlavuosi lähestyy! Oletko valmis? Tänään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden alkuun on 24 päivää. Olemmeko siis valmiita? Suomen juhlavuosi 2017 avaa todellisen tapahtumien aarreaitan. Valtakunnallisessa ohjelmassa on jo yli hanketta. Hankkeita toteuttavat Suomessa ja ulkomailla niin yksittäiset kansalaiset, järjestöt kuin yrityksetkin. Jo yli suomalaista on mukana rakentamassa unohtumatonta juhlavuottamme. Näiden lisäksi lähes kaksi miljoonaa suomalaista ilmoittaa, että voisi osallistua juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen. Innokkaimpia ovat vuotiaat sekä vuotiaat, joista lähes puolet ilmoittaa halukkuutensa osallistua ohjelman rakentamiseen. Into rakentaa yhteistä ohjelmaa kasvaa edelleen ja tuhansia tapahtumia valmistellaan ympäri maailmaa. Mieluiten suomalaiset viettävät satavuotisjuhlia perheen ja ystävien kanssa ja jos mahdollista, edistäen samalla jotain hyvää. Suomi 100 teettämän tutkimuksen (Tilastokeskus 9/2016) mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi juhlia Suomen satavuotisuutta perheen kanssa. Seuraavaksi suosituinta juhlaseuraa ovat ystävät (noin 60 %). Hieman alle viidesosa suomalaisista haluaisi viettää itsenäisyyden satavuotisjuhlia työkavereiden, naapureiden tai harrastusporukan kanssa. Vain neljä sadasta suomalaisesta ei aio viettää juhlavuotta mitenkään. Naiset ovat miehiä hieman innokkaampia juhlimaan Suomen itsenäisyyttä. Oman perhe- ja tuttavapiirin ulkopuolelta suosituinta juhlaseuraa olisivat sotiemme veteraanit: kaksi kolmesta suomalaisesta voisi juhlistaa satavuotisuutta heidän kanssaan. Kodittomien tai vähäosaisten kanssa voisi juhlia noin 40 prosenttia kansasta. Entä miten Satakunnassa valmistelut etenevät? Keväällä ja nyt syksyllä avattuun maakunnalliseen valtionavustushakuun tuli Satakuntaliitolle kaikkiaan 77 hakemusta. Maakunnan 2. ja viimeinen haku päättyi Satakunnassa järjestettäviin tapahtumiin ja tempauksiin haettiin rahaa yli :n edestä. Määrä on aikamoinen, sillä maakunnallista ja valtionavustusrahaa on jaettavana Suomi 100 ohjausryhmä kokoontuu käymään läpi tulleita hakulomakkeita, ja maakuntajohtaja Pertti Rajala tekee esitysten perusteella päätökset avustuksen saajista ja -summista mennessä. Onneksi satakuntalaiset ovat luovia ja pystyvät kehittämään tapahtumia vähäisemmälläkin rahoituksella! Perheen ja ystävien kanssa vietettyjen juhlahetkien lisäksi suomalaiset kokevat tärkeäksi edistää juhlavuoden teoilla yleistä hyvinvointia. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta on Suomi 100 juhlanuttujen ja villasukkien kudonta. Suomi on kylmä maa ja lämmintä tarvitaan päälle paitsi talvella, usein kesälläkin. Lähestyvä juhlavuosi on innostanut monen tarttumaan puikkoihin. Neulomisen tai kutomisen merkitystä kuvaa

27 kieleemme ilmestynyt uudissana neuloosi, joka tarkoittaa pakottavaa sisäistä neulomisen tarvetta, ja sen valtaan on joutunut yhä useampi satakuntalainen! Toisten puikot heiluvat ympäri vuoden, joihinkin neuloosi iskee aina syksyn pimetessä. Neulominen on yksilölaji, mutta juhlavuosi on innostanut neulomaan myös yhdessä ja toisten iloksi. Satakunnassa kudotaan Suomi 100 juhlanuttuja kaikille ensi vuonna syntyville pienokaisille ja sinivalkoisia villasukkia sotaveteraaneille. Vuoden 2017 aikana syntyy noin 2000 uutta satakuntalaista, joten kutomista riittää ihan varmasti kaikille! Teksti: Susanna Virkki, Suomi 100 aluekoordinaattori, Satakuntaliitto