R A N T A K Y L Ä N P A L V E L U K E S K U K S E N Y M P Ä R I S T Ö A s e m a k a a v a m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS R A N T A K Y L Ä N P A L V E L U K E S K U K S E N Y M P Ä R I S T Ö A s e m a k a a v a m u u t o s K A A V A S E L O S T U S KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 0..0 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima Ilmakuva suunnittelualueesta ( Blom 0)

2 RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOS- TUS Asemakaavamuutos koskee Joensuun kaupungin Rantakylän () kaupunginosan korttelin 8 osaa sekä läheisiä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavamuutoksella muodostuvat Joensuun kaupungin Rantakylän () kaupunginosan korttelit - sekä erityis-, katu- ja virkistysalueita. Kaavoitusohjelman työ nro. Joensuu..0 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva..... Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET.... LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET..... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... VAIHTOEHDOT... ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet.... KAAVAN VAIKUTUKSET..... Vaikutukset kaupungin strategioihin..... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan..... Sosiaaliset vaikutukset..... Vaikutukset ympäröiviin alueisiin..... Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen..... Vaikutukset luontoon ja maisemaan..... Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinotoimintaan Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT..... Melu... TOTEUTUS... 8 SUUNNITTELUVAIHEET... 8 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET. Asemakaavaehdotus..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, täydennetty..0. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin. Havainnekuva alueen maankäytöstä. Suunnitelma liikuntahallin ja uimahallin kehittämisestä. Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n laajennushankkeen suunnitelma. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin OHEISAINEISTOT Rantakylän palvelukeskuksen kunnallistekniikan yleissuunnitelma

4 TIIVISTELMÄ Asemakaavan perustelut Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 0. Kaavan tarkoituksena on tarkastella palvelu- ja asuinrakennusten sijoittumista sekä katu- ja kevyen liikenteen järjestelyjä alueella. Kaavaprosessi Rantakylän keskustan alueella on tapahtumassa laajempaa uudelleenjärjestelyä päivähoidon ja kouluopetuksen osalta. Yhteiskoulun lukio (JYK) on siirtynyt Papinkadulle. Lukion entisiin tiloihin Pataluodonkadulle on siirtynyt Rantakylän koulun - ja -luokat. Huonokuntoisista Rantakylän koulusta ja päiväkodista luopuminen edellyttää uusien tilojen rakentamista. Päiväkoti on tarkoitus rakentaa jo puretun alakoulun tontille. Kaupungin aiemman suunnitelman mukaan Rantakylän kampukselle olisi rakennettu myös uusi alakoulu. Itä-Suomen yliopisto on kuitenkin päättänyt opettajankoulutuksen lisäämisestä Joensuun kampuksella, jonka myötä Joensuussa on tarve toiselle normaalikoululle. Nyt kampukselle suunnitellaan aiemmasta suunnitelmasta poiketen -sarjainen normaalikoulu noin 0 oppilaalle vuosiluokille.. (entisen JYK:n paikalle). Lisäksi valmistellaan uuden liikunnan monitoimihallin suunnitelman päivittämistä niin, että monitoimihallin yhteyteen rakennetaan lisää luokkatiloja Pataluodon tulevaa.. luokkien yhtenäiskouluksi laajentumista varten. Tulevaisuudessa Rantakylän kampuksella tulee toimimaan normaalikoulu ja kaupungin yhtenäiskoulu, liikuntatilat ovat koulujen yhteiskäytössä. Kaavassa huomioidaan koulun ja päiväkodin tarpeet alueella. Rantakylän päiväkodin nykyinen tontti ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä on tarkoituksenmukaista osoittaa asuntorakentamiseen. Päiväkodin purkaminen tapahtuu, kun toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin. Kaavassa erotetaan myös aiemmin tonteilla kulkeneet kevyen liikenteen pääväylät katualueiksi. Tämä selkeyttää niiden investointi- ja ylläpitovastuita. Rantakylänpuistossa olevan urheilukentän nurmi on tarkoitus korvata vuonna 0 tekonurmella. Kaavatyön edetessä myös suunnitelmat tekonurmen kattamiseksi ovat edenneet. Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa suunniteltujen hankkeiden toteuttamisen. Asemakaavan laadinta on käynnistynyt kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Pataluodon koululla Kaavaluonnos oli nähtävillä....0 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Pataluodon koululla..0. Asemakaavaehdotus, liite

5 M : 88 LIITE, Sivu / 8 II Riihis ärkän katu : M V II 8 I ON OD t Pa 0 V Ruoritie p a 8 p 0 0 a pp 8 /h pp /h ET pp YU II 00 RANTAKYLÄNPUISTO VU V e=0. /h Y II 0 RUORITIE 8 p pp h p/ 8 8 ET pp 8 VI 00 8 a V AK LP A RANTAKYLÄ 8 V e=. IV 00 APA VI I II Päiväkoti 8 TAK RAN I uk I ITT NR YLÄ I 8 U pp P 8 hi pp /h N RO tu O SU ka LPA RA RANTAKYLÄNTORI e=.0 Uimahalli 0 on Y a jo 8 I uk pp od II pp TI AIT NR YLÄ TAK RAN Y V e=0. Pataluodon yläkoulu II lu II II pp II ta I I 8 Pa II m II 8 II 8 u at U pp 8 nk ro pp pp 8 II KAT u a p ALU 8 PAT 8 II 0 p VI UT 00 0 TIE RAN 0 IV Kirkko 8 V V V 8 8 pp I Utrantie Rantakylänkatu Sp Ven etie Lämpökeskus Lämpökeskus 8 0 Öljysäiliö 0 0 Vesisäiliö 0 puh Latolankatu II M II 0 II II 88 II II 8 II otie VK 0 V 8 Rantakylän koulu - pp 0 VL 8 II u Tavinkatu : :0 : : :80 8 :8 : 0 0 : :8 : 0 : :8 : : S o r s a n k a t u 8 : : : 0 0 : u at 00 nk 8 : 0 : 8 :8 8 ika 8 0 : N : A-M NT LA 0 RA A UT 8 Ku Allinkatu 8 : 000 Sotkantie : 8 tu Puronsuunkatu 8 II TIE ka 8 : än : 8 8 yp Pursipolku Hy II Ha apa nan kat 8 pp : : 0 pp 0 8 Uikunkatu pp 8 Koskelon katu 8 8 VL V pp pp 8 80 PURONSUUNKATU 80 pp PAULAPUISTO pp : 8 8

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE, Sivu / 0 8 AK APA Y YU VL VK VU LP LPA ET Asuinkerrostalojen korttelialue Vanhus- ja palveluasuntojen korttelialue. Rakennusoikeudesta saadaan käyttää enintään % lähipalveluja varten Yleisten rakennusten korttelialue Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Leikkipuisto Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Yleinen pysäköintialue Autopaikkojen korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. RAN Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi.

7 00000 Korttelin numero. UTRANTIE LIITE, Sivu / Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 000 IV e=0. IV Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen Rakennusala. a 0000 Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. uk 00 Ohjeellinen urheilukenttä Istutettava alueen osa Katu Katuaukio/tori. 00 Ulkoilureitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. pp pp/h hi ajo Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. 000 Katualueen osa, jolla ajoradalle on rakennettava hidaste Ajoyhteys.

8 pp pp/h p 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. LIITE, Sivu / 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu Pysäköimispaikka Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET AK-, APA- ja Y- korttelialueet:. Tontit on aidattava. Korttelirajoilla tulee käyttää pääsääntöisesti pensasaitaa ja toissijaisesti puusäleaitaa tai muuta kaupunkikuvaan sopivaa korkeatasoista aitaa.. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä poltettua punatiiltä tai punaista tiililaattaa.. Rakennuksissa, joiden runkorakenne on pääosin puuta, saa julkisivuissa käyttää ilmeeltään ja väritykseltään viereisten rakennusten kanssa yhteensopivaa puista julkisivumateriaalia.. Talousrakennusten ja autokatosten julkisivumateriaalina on käytettävä puuta.. AK-tontille on varattava maanpinnan tasossa yhtenäistä leikkiin tai asukkaiden muuhun oleskeluun tarkoitettua aluetta vähintään 00 m. Tälle alueelle on oltava asunnoista välitön kulkuyhteys.. Asuinrakennuksissa saa maantaso- tai kellarikerrokseen sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen. Muut alueet:. Korttelin 0 LPA-tontille saa sijoittaa viereisten APA- ja AK-tonttien autopaikkoja. Autopaikkoja voidaan sijoittaa APA-tonttia varten 0 kpl ja AK-tonttia varten kpl.. Korttelin 0 LPA-tontille saa sijoittaa viereisten APA- ja Y-tonttien autopaikkoja. Autopaikkoja voidaan sijoittaa APA-tonttia varten kpl ja Y-tonttia varten kpl.. YU-korttelialueelle saa rakentaa urheiluhallin. Hallin rakenteet, valaistus, väiritys ym. tulee sovittaa ympäristöönsä soveltuviksi.. VU-alueelle saa rakentaa alueen käyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia huoltorakennuksen rakennusalalle osoitetun rakennusoikeuden lisäksi 00 k-m.. VU-alueelle voidaan sijoittaa vain kenttien ylläpidon kannalta välttämättömiä autopaikkoja.. Autokatokset ja autojen säilytystilat tulee toteuttaa ilmeeltään mahdollisimman keveinä.

9 AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja on varattava tontilla vähintään seuraavasti: LIITE, Sivu / - asunnot: autopaikka kerrosalan 8 m kohti - palveluasunnot: autopaikka kerrosalan 0 m kohti - opiskelija-asunnnot: autopaikka kutakin kerrosalan 0 m kohti. - liikehuoneistot, toimistot ja niihin verrattavat: autopaikka kerrosalan 0 m kohti - oppilaitokset: autopaikka työntekijää kohden - kokoontumishuoneistot: autopaikka kuutta istumapaikkaa kohden. - YU-korttelia varten pitää osoittaa vähintään 0 autopaikkaa. Autopaikka voidaan osoittaa tontin ulkopuolella enintään 00 metrin etäisyydeltä.. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun vartuista alueista.. Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. Tälle alueelle ei saa toteuttaa rakennuksia tai merkittäviä rakenteita tai istuttaa suurikasvuisia puita, ettei autopaikkojen myöhempää käyttöönottoa estetä. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 0 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään polkupyöräpaikka asuntoa kohti. - polkupyöräpaikka kutakin liike-, toimisto- ja ravintolatilan kerrosalan 0 - neliömetriä kohti. - polkupyöräpaikka kutakin palveluasuntojen kerrosalan 00 neliömetriä kohti. - Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille.

10 LIITE, Sivu / Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU RANTAKYLÄN () kaupunginosan korttelin 8 osien sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit -. RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖ KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0 Mk :000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén / Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kalle Sivén / Kaija Kinnunen

11 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus.. Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Rantakylän palvelukeskuksen ympäristössä. Kaava-alueelle ja sen lähistölle sijoittuvat kaupunginosan tärkeimmät palvelut: kaupalliset palvelut, koulut, terveydenhoitopalvelut ja seurakunnan palvelut. Rakennuskanta on pääosin 0- ja 80-luvuilta, ja osa rakennuksista on lähivuosien aikana korvautumassa uusilla. Asuinrakennukset ovat pääasiassa - kerroksisia, mutta ns. Skilan alueelle on rakennettu myös 8-kerroksisia asuinkerrostaloja. Vastikään valmistunut Rantakylän ostoskeskuksen kaavamuutos mahdollistaa 8- kerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen ostoskeskuksen tontille. Ostoskeskuksen muutostyöt ovat käynnistymässä. Rantakylä sijaitsee Pielisjoen rantaan muodostuneella hietikolla ja se on pinnanmuodoiltaan erittäin tasainen. Luonnonkasvillisuus alueella on pääasiassa keski-ikäistä, mäntyvaltaista metsäkasvillisuutta. Tämä onkin leimallisinta Rantakylän maisemalle. Toinen Rantakylän tärkeä maisemallinen elementti on Pielisjoki, johon alue rajautuu. Kaava-alue sijaitsee Pielisjoen pohjoisrannan hietamaalla. Vuoden 8 rakennettavuusselvityksessä (Havetec) kaava-alue kuuluu rakennettavuusluokkaan II: Perusmaa on soraa tai hiekkaa vähintään metrin paksuudelta. Maaperä on yleensä routimatonta ja niin kantavaa, että rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti. Maaperä soveltuu kantavuutensa puolesta hyvin teollisuus- ja kerrostalo- kuin pientalovaltaiseenkin rakentamiseen. Rantakylän keskusta on pinnanmuodostukseltaan hyvin tasainen ja kaava-alue sijaitsee korkeusasemassa n. 8 mpy.

12 Kuva. Ote maaperäkartasta (Utra). GTK ja MML. Suunnittelualue rajattu punaisella ympyrällä. Kaava-alue on pääosin rakennettua korttelialuetta. Puistoalueella ja etenkin Paulapuistossa on varttunutta mäntypuustoa. Kaava-alueella ei ole merkittäviä pohjavesivarantoja. Pintavedet viemäröidään, eikä kaava-alueella ole vesistöjä. Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita eikä luonnonsuojelulain tai metsälain mukaan suojeltavia alueita tai kohteita... Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Kaava-alueella on Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys ry:n kiinteistö, joka on ainoa asuttu kaavassa asumiseen osoitettu kiinteistö kaavaalueella. Lisäksi voimassa olevan asemakaavan puistoalueella Rantakylänpuistossa on neljä asuttua omakotitaloa. Muilta osin suunnittelualue on pääosin julkisten palveluiden korttelialuetta. Tälle alueelle sijoittuu Pataluodon yläkoulu, Rantakylän kirjasto, hyvinvointiasema, päiväkoti ja uimahalli sekä Pataluodon - luokkalaisten alakoulu (entisen Yhteiskoulun lukion rakennuksessa). Paulapuistossa on rakennettu leikkipuisto, sekä pieni hiekkakenttä. Kaava-alueen itäreunassa on Rantakylänpuistoon, josta löytyy urheilukenttä, jääkiekkokaukalo sekä pesäpalloja tenniskentät. Kaava-alue on keskellä asuttua Rantakylän aluetta. Rantakylän palvelukeskusta hallitsevat julkiset rakennukset ovat pääasiassa matalia, - kerroksisia. Liikekeskustan läheisyydessä Ruoritien varressa asuminen keskittyy - kerroksisiin kerrostaloihin. Olevaa rakennuskantaa on myöhemmin täydennetty korkeammilla, jopa 8- kerroksisilla rakennuksilla mm. Skilan alueella.

13 Kaupunkikuvaa Utrantien varressa hallitsevat kadun varteen jätetyt viheralueet ja istutetut katupuurivit. Julkisten rakennusten akseli koostuu melko matalista rakennuksista, jotka pilkistävät kadun varren puiden välistä. Maamerkeiksi katunäkymässä nousevat uudet 8-kerroksiset asuintalot sekä voimalaitoksen savupiippu. Tärkeimmät näkymät avautuvat katuja myöten. Vuonna 00 ennustetaan Utrantien liikenteen olevan suunnittelualueen kohdalla n. 00 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Joensuun liikennemalli 0). Rantakylän katuverkko on hyvin jäsennelty ja liikenne keskittyy Utrantielle, Jukolankadulle ja Rantakylänkadulle. Rantakylä on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Suunnittelualueen kohdalla kulkee linja-auto tiheimmillään kerran minuutissa... Maanomistus Kuva. Ennustettu liikennemäärä vuonna 00 (Joensuun liikennemalli 0). Suunnittelualue merkitty punaisella ympyrällä. Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys ry:n tontti Ruoritien varressa on vuokrattu. Rantakylänpuistossa on muutama yksityisessä omistuksessa tai hallinnassa oleva kiinteistö rakennuksineen.

14 . SUUNNITTELUTILANNE Kuva. Suunnittelualueen maanomistus: Kartassa valkoinen on yksityisen omistuksessa olevaa maata, keltainen kaupungin omistuksessa ja punertava kaupungin vuokraama... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat.,. ja. vaiheen maakuntakaavat.. vaiheen maakuntakaava on hyväksytty ja ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta, ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca).

15 8 Joensuun seudun yleiskaava 00 Kuva. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan. vaiheesta Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen..00 ja yleiskaava on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa kaava-alue on aluekeskuksen keskustatoimintojen aluetta (CA). Utrantien osoitetaan pääkaduksi ja sen varrella kulkee yleiskaavassa kevyen liikenteen laatukäytävä. Paulapuiston ja Rantakylänpuiston kautta osoitetaan myös ulkoilun runkoreitti. Kuva. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 00.

16 Joensuun viherkaava Viherkaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. Kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen kaavasta, mutta sen sisältö huomioidaan ohjeellisena asemakaavoituksessa. Kaavassa on osoitettu suunnittelualueelle ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue, kaupunginosapuisto, ulkoilureittiyhteys ja latu. Kuva. Ote Joensuun viherkaavasta. Rantakylä Utra osayleiskaava Rantakylä - Utra alueelle on käynnistynyt oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta. Kaavan keskeisimpiä tavoitteita ovat: Asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja liiketoiminnan täydennysrakentamismahdollisuuksien selvittäminen ja täydennysrakentamiseen liittyvien periaatteiden ratkaiseminen, puurakentamisen, esteettömyyden, ympäristön turvallisuuden sekä energiatehokkuuden parantaminen. Alueen kehittämistarpeiden tunnistaminen kaupunkikuvalliseksi uudistamiseksi. Liikenneolosuhteisiin liittyvien muutostarpeiden selvittäminen ja ratkaiseminen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen parantamiseksi. Jokivarren hyödyntäminen sekä maisemallisesti, että ulkoilureittinä. Kaavan on tarkoitus valmistua päätöksentekoon vuoden 0 aikana.

17 0 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 0 (..8). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on julkisten rakennusten korttelialuetta (Y-). Korttelissa sallitaan korkeintaan -kerroksinen rakentaminen. Rakennusoikeus on e=0,. Kaavassa kevyen liikenteen reitit kulkevat pääosin tontilla. Alueella ei ole voimassa MRL mukaisia rakennuskieltoja. Kaava-alueeseen kuuluu myös osia asemakaavoista (..), (..), 8 (..) ja 80 (..), joissa alue osoitetaan puisto- (P), lähivirkistys- (VL) ja katualueeksi. Rakennusjärjestys Kuva. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta Kaupunginvaltuusto on..00 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan..00. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Rakennuskiellot Joensuun Strategiat Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain :n rakennuskieltoa. - Rajaton tulevaisuus 0-0 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian päivityksen..0 ( ). - Kaupunkirakenneohjelman 0-0 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0.

18 - Maapoliittinen ohjelma 0 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asumisen strateginen suunnitelma 00 0 on hyväksytty kaupunginhallituksessa Asumisen strateginen suunnitelma tukee osaltaan kaupungin päästrategiaa ja suuntaa asumisen toimenpiteet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asuinalueiden kehittämisohjelma ja Älykäs Rantakylä Utra hanke Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Toimitiloja koskevat suunnitelmat Joensuun kaupunki on hakenut ja päässyt mukaan valtakunnalliseen asuinalueiden kehittämisohjelmaan hankkeella, joka toteutetaan Rantakylän ja Utran kaupunginosissa. Kehittämishankkeella tavoitellaan palveluiltaan vahvan alueen nostamista arvostetuksi asuinalueeksi. Kaupunginhallitus päätti hakeutumisesta asuinalueohjelmaan 0..0 ( 8). Hanke on käynnistetty vuoden 0 aikana. Kaavamuutoksen ja asuinalueohjelman tavoitteet tukevat toisiaan. Alueelle on käynnistynyt EAKR-hanke. Nimellä Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra-lähiön eko- ja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä kulkeva hanke on Joensuun kaupungin toteuttama ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittama. Hanke toteutetaan osana asuinalueiden kehittämisohjelmaa ja siinä kehitetään Rantakylän ja Utran elinvoimaisuutta. Hanke kohdistuu myös vähähiilisen talouden edistämiseen. Se kestää vuoden 0 loppuun. Rantakylän keskusta-alueen asemakaavat ovat pääosin 0-luvun alusta. Toimintakeskuksen asemakaava käsittää ostoskeskuksen, Pataluodon koulun ja hyvinvointiaseman tontit. Se on vuodelta 8. Uusin kaavamuutos Utrantien eteläpuolella on Skilan alueen muuttaminen asuinkäyttöön. Sen kaava on vuodelta 00. Rantakylän ostoskeskuksen kaavamuutos on juuri saatettu päätökseen. Siinä tontille osoitetaan myös asuinrakentamista 8-kerroksisen kerrostalon muodossa. Ostoskeskuksen alueella rakentaminen on käynnistymässä kauppakiinteistön osalta. Rantakylän liikunnan monitoimihallin hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa..0. Rantakylän uuden päiväkodin (Pataluodonkatu) hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa..0. Rantakylän liikuntahallin toteuttamiseen tähtäävä aiesopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa..0. Aiesopimus koskee tekonurmikentän, juoksusuorien ja ylipainehallin toteuttamista Rantakylänpuiston alueelle. Kyseessä on hanke, jonka toteutuminen edellyttää yksityisen rahoituksen järjestymistä.

19 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen taustalla ovat päivähoidon ja perusopetuksen tilajärjestelyt Rantakylän alueella. Rantakylän päiväkodin rakennuksesta joudutaan luopumaan rakennuksen huonon kunnon takia. Samoista syistä Rantakylän alakoulun käytöstä ollaan luopumassa vaiheittain. Korvaavat tilat on tarkoitus rakentaa Pataluodonkadulle. Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa varhaiskasvatuksen tarpeiden edellyttämä rakentaminen alueelle. Tarkoitus on myös selkiyttää kevyen liikenteen reittien sijoittumista. Nykyisellään korttelialueilla kulkevat kevyen liikenteen väylät ja aukiot on tarkoitus osoittaa yleisiksi alueiksi. Kaavassa tutkitaan myös alueen liikunnallisia olosuhteita sekä asukkaiden että varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Kaavatyön aikana ovat edenneet suunnitelmat tekonurmen ja sen kattavan hallin toteuttamiseksi Rantakylänpuistoon. Kaavasuunnittelun aikana Itä-Suomen yliopisto on päättänyt opettajankoulutuksen lisäämisestä Joensuun kampuksella, jonka myötä Joensuussa on tarve toiselle normaalikoululle. Normaalikoulu tulee sijoittumaan Rantakylän kampukselle.. LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 0-0. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian..0 ( 0) ja sen päivityksen..0 ( ). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.

20 Kriittisiksi päämääriksi on nimetty ) yritysystävällisyys, ) vetovoima, ) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja ) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-0). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt..0, sekä valtuuston..0 hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-0 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 0-0: Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti

21 Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen.. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavan I vaiheessa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alue: ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca) alueelle. Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu alueellisia yksityisiä ja julkisia palveluja sekä asumista. Maakuntakaavan II vaiheessa ja vaiheessa suunnittelualueelle ei sijoitu maakuntakaavan aluevaraus- tai kohdemerkintöjä. Maakuntakaavan IV vaihe on ympäristöministeriön vahvistettavana. Ssuunnittelualue sijoittuu kaavan keskustatoimintojen alue: ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca) alueelle. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Tavoitteena on taajamatoimintojen alueiden osalta muodostaa Pohjois-Karjalaan tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö. Joensuun seudun kehittäminen merkitsee varautumista monipuolisiin asumisen, palveluiden, koulutuksen, tutkimustoiminnan, tuotannollisen toiminnan ja vapaa-ajantoimintojen sijoittamiseen. Asuin- ja vapaa-ajan ympäristön laadun merkitys alueellisena kilpailukykytekijänä kasvaa. Rakentamisen sijoittaminen aluerakenteeseen tulee tapahtua niin, ettei sillä heikennetä asuinympäristön vetovoimatekijöitä, monimuotoista luonnonympäristöä ja elinvoimaisten taajama- ja kyläkeskusten verkostoa. Taajamarakenteita eheyttämällä voidaan parantaa taajamaympäristöjen viihtyisyyttä ja taloudellisuutta. Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi.

22 Yleiskaavassa suunnittelualue osoitetaan aluekeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (CA). Merkinnällä osoitetaan alue, jolle voidaan sijoittaa kaupallisia tai julkisia palveluja, muita alueen luonteeseen soveltuvia työpaikkoja, kerros- tai pientaloasumista, puistoja tai lähivirkistysalueita sekä toreja, aukioita, katuja ja muita liikenne- ja pysäköintialueita. Alueelle on mahdollista sijoittaa MRL 8. :n perusteella vähittäiskaupan suuryksikkö. Yleiskaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle, koska se tukee palveluiden saavutettavuutta eikä hajota yhdyskuntarakennetta. Rantakylän keskeinen asuinalue on yleiskaavassa osoitettu täydennysrakennettavaksi alueeksi. Kaava-alueen asuinrakentaminenkin toteuttaa Rantakylän keskustan täydennysrakentamisen tavoitteita. Utrantie osoitetaan pääkokoojakaduksi ja sen varrelle on merkitty kulkemaan kevyen liikenteen laatukäytävä. Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan mukainen. Joensuun viherkaava Viherkaavassa osoitetut ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue, kaupunginosapuisto, ulkoilureittiyhteys ja latu huomioidaan kaavan laadinnassa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Vuonna 0 valmistuneen kauppapaikkaselvityksen (FCG Oy) mukaan Rantakylän alueella oli vuonna 00 kaksi isoa supermarkettia sekä kaksi isoa ja yksi pieni valintamyymälä. Kuva 8. Alueen kaupalliset palvelut.

23 Joensuun alueella keskustan liikkeet keräävät ostovoimaa ympäristöstään, joten myös Rantakylän alueella osa ostoksista haetaan keskustasta ja käytettävissä olevasta ostovoimasta siirtyy siis merkittävä osa muualle kuin omalle alueelle. Kaupan yleisten kehitysnäkymien mukaisesti hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa. Kaupan saavutettavuus - paitsi henkilöautolla, myös joukkoliikenteellä ja kävellen tai pyörällä on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Tämä korostaa lähikauppojen merkitystä Vielä vuonna 00 alueella oli päivittäistavarakauppaa. Näistä on kaksi lopettanut, mutta tilalle on tullut uusi supermarket-luokan päivittäistavarakauppa. Nykyinen Rantakylän ostoskeskus on rakennettu 80-luvulla silloisten kaupallisten periaatteiden mukaisesti, eikä se täytä nykyisiä menestyvän kaupankäynnin edellytyksiä vaan vaatii mittavaa peruskorjausta. Korjaustyön tavoitteena on turvata ostoskeskuksen toiminnan vaatimat pysäköintipaikat sekä luoda itse rakennuksesta houkutteleva ja toimiva kauppapaikka. Vasta valmistunut ostoskeskuksen asemakaavan muutos antaa mahdollisuuden ostoskeskuksen uudistamiseen ajanmukaiseksi. Rantakylän asukasluku oli laskusuunnassa pitkään, kunnes se muutaman viimeisen vuoden aikana on kääntynyt nousuun. Lisääntyneen asukasmäärän takana on uudisrakentaminen, varsinkin kerrostalojen täydennysrakentaminen ja alueella käynnissä oleva pientaloasukkaiden sukupolvenvaihdos. Rantakylän palvelutarjonnan turvaamiseksi jatkossakin on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisen palvelukeskuksen läheisyyteen. Rantakylän keskustasta puuttuu asumista, mikä on johtanut alueen autioitumiseen ilta-aikaan koulujen ja muiden palveluiden suljettua ovensa. Tämä johtaa helposti häiriökäyttäytymiseen ja luo turvattomuuden tunnetta ohikulkijoille. Keskustaan lisättävä asuminen vahvistaa ympäristön sosiaalista kontrollia ja ehkäisee näin häiriökäyttäytymistä.

24 Rantakylän keskustan alueella on lähitulevaisuudessa tapahtumassa laajempaa palveluiden uudelleensijoittumista koulujen ja päiväkotien osalta. Näiden suunnitelmien tarkennuttua on käynnistetty tämä asemakaavan uudistus. Ostoskeskuksen asemakaavamuutoksessa on huomioitu nyt laadittavan kaavan tarpeet mahdollistamalla hyvinvointiaseman asiointiliikenteen toteuttaminen ostoskeskuksen pysäköintialueen kautta. VAIHTOEHDOT Asemakaavan muutostarve on lähtenyt julkisten palveluiden muutostarpeista Rantakylän alueella. Pataluodon alakoulu on purettu vuonna 0. Rantakylän päiväkodin rakennuksesta ollaan luopumassa huonon kunnon vuoksi. Yhteiskoulun lukio on siirtynyt Pataluodonkadulta Papinkadulle. Rantakylän päiväkoti on tarkoitus korvata uudisrakennuksella puretun alakoulun tontilla. Uuden päiväkodin on tarkoitus valmistua vuoden 0 aikana. Tällöin nykyinen päiväkodin tontti vapautuu asuntorakentamiseen. Yhteiskoulun lukiolta (JYK) vapautuneisiin tiloihin on siirtynyt Rantakylän alakoulun luokat -. Kaavassa varaudutaan Rantakylän alakoulun oppilaiden siirtymiseen kokonaisuudessaan Pataluodonkadulle. Tämä edellyttää alakoulukapasiteetin nostamista uudisrakentamisen muodossa Pataluodonkadulla. Kaupungin aiemman suunnitelman mukaan Rantakylän kampukselle olisi rakennettu myös uusi alakoulu. Itä-Suomen yliopisto on kuitenkin päättänyt opettajankoulutuksen lisäämisestä Joensuun kampuksella, jonka myötä Joensuussa on tarve toiselle normaalikoululle. Nyt kampukselle suunnitellaan aiemmasta suunnitelmasta poiketen -sarjainen normaalikoulu noin 0 oppilaalle vuosiluokille.. (entisen JYK:n paikalle). Lisäksi valmistellaan uuden liikunnan monitoimihallin suunnitelman päivittämistä niin, että monitoimihallin yhteyteen rakennetaan lisää luokkatiloja Pataluodon tulevaa.. luokkien yhtenäiskouluksi laajentumista varten. Tulevaisuudessa Rantakylän kampuksella tulee toimimaan normaalikoulu ja kaupungin yhtenäiskoulu, liikuntatilat ovat koulujen yhteiskäytössä. Kaavassa huomioidaan koulun ja päiväkodin tarpeet alueella. Kaavatyön käynnistymisen jälkeen Hoiva- ja palveluyhdistys ry on tutkinut toimintansa laajentamismahdollisuuksia, jotka huomioidaan kaavassa. Kaavassa jäsennellään myös katualueita ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Mm. hyvinvointiaseman asiointiliikenne on tarkoitus tapahtua jatkossa ostoskeskuksen pysäköintialueen kautta. Kaavalla mahdollistetaan myös toteutettavan tekonurmen kattaminen Rantakylänpuistossa.

25 Laadittua asemakaavaehdotusta verrataan voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisesti. 8 Taulukko täydennetään AK-korttelialue APA-korttelialue LPA-korttelialue LP-alue VOIMASSA OLEVA ASEMA- KAAVA Tontti- Rakennusoikeus (k- Pintaala (m tehok- kuus m ) ) Pinta-ala (m ) ASEMAKAAVAMUUTOS Tonttitehokkuus Rakennusoikeus (km ) e= Y-korttelialueet e= Y-tontti korttelissa e=.0 0 Y-kortteli e=0. Y-kortteli e=0. 08 YU-kortteli Virkistysalueet Katualue ET-kortteli Yhteensä - - ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Entisen Yhteiskoulun lukion tonttia laajennetaan Rantakylänpuiston suuntaan mahdollistaen toimivammat ja riittävät piha-aluejärjestelyt uuden alakoulun toiminnan kannalta. Tontilla nykyisellään oleva pallokenttä jää uudisrakentamisen alle. Alakoulun välituntitoimintaa palvelevat piha-alueet, kuten myös pallokenttä on toteutettavissa kaavassa osoitetun uuden tontin alueella. Koulun vieressä olevassa Rantakylänpuistossa on hyvät liikunnalliset olosuhteet. Puistoissa on mm. kaksi hiekkakenttää, tenniskentät, jääkiekkokaukalot ja urheilukenttä. Urheilukentän luonnonnurmi on tarkoitus korvata vuonna 0 tekonurmella, mikä lisää kentän käyttöaikaa ja -mahdollisuuksia merkittävästi. Myös suunnitelmat tekonurmen kattamiseksi hallilla ovat edenneet. Pataluodon ala- ja yläkoulun tarpeiden myötä Rantakylän liikuntaolosuhteet tulevat tehokkaampaan käyttöön.

26 Rantakylän nykyisen päiväkodin tontti osoitetaan kaavassa asumiseen. Tontille sallitaan - ja - kerroksisten kerrostalojen rakentaminen. Samassa yhteydessä tonttia laajennetaan nykyiselle katualueelle. Hyvinvointiasemalle tapahtuvan asiointiliikenteen osoitetaan tapahtuvan jatkossa Rantakylän ostoskeskuksen tontin kautta. Tämä kokoaa asiointiliikenteen ja -pysäköinnin yhdelle alueelle, rauhoittaa Ruoritietä asuntokatuna ja parantaa palveluiden saavutettavuutta. Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys ry:n tontilla nostetaan rakennusoikeutta ja kerroslukua, jotta nykyisen rakennuksen matala siipi voidaan korvata kuusikerroksisella osalla.

27 0. ALUEVARAUKSET.. Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialueet Rantakylän nykyisen päiväkodin tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi. Korttelin 0 tontille osoitetaan kaksi rakennusalaa ja kerroksisten kerrostalojen rakentamiseksi. Tonttiin liitetään osa nykyisestä torialueesta. Tontin pinta-ala on 00 m. Rakennusoikeudeksi muodostuu rakennusaloittain 00 ja 00 k-m. Rakennusalat sijoitetaan siten, että rakentaminen rajaa torialuetta pohjoiseteläsuunnassa. Asuinrakennuksissa saa maantaso- tai kellarikerrokseen sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen. Viereinen LPA-alue mahdollistaa noin autopaikan sijoittamisen AK- -tontin tarpeisiin. APA Vanhus- ja palveluasuntojen korttelialue. Rakennusoikeudesta saadaan käyttää enintään % lähipalveluja varten. korttelialueet Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n tontti osoitetaan vanhus- ja palveluasuntojen korttelialueena. Tonttia supistetaan osoittamalla LPA-alueeksi se osa tontista, jolla on ollut hyvinvointiaseman rasitepysäköintipaikat. Lisäksi Puronsuunkadun katualuetta laajennetaan aiemman tontin alueelle lumitilan vaatiman alueen verran. Tontin pinta-ala on 8 m ja tonttitehokkuus,. Tonttitehokkuuden nosto mahdollistaa nykyisen rakennuksen -kerroksisen osan korvaamisen - kerroksisella osalla. Tontin itäpuolinen LPA-alue mahdollistaa noin 0 autopaikan sijoittamisen APA-tontin tarpeisiin. LPA Autopaikkojen korttelialue Kortteliin 0 osoitetaan kaksi autopaikkojen korttelialuetta. Tontti osoitetaan viereisten APA- ja AK--tonttien autopaikkoja varten. Tämä autopaikkojen korttelialue sijaitsee hyvinvointiaseman nykyisen ajoyhteyden paikalla. Korttelialue muodostetaan ottamalla siihen osa Hoiva- ja palveluyhdistyksen, päiväkodin ja hyvinvointiaseman tonteista. Korttelialueelle mahtuu noin autopaikkaa. Toinen autopaikkojen korttelialue tontilla osoitetaan hyvinvointiaseman ja Hoiva- ja palveluyhdistyksen tarpeita varten. Korttelialueelle mahtuu noin autopaikkaa.

28 Y Yleisten rakennusten korttelialue Rantakylän hyvinvointiaseman, kirjaston, uimahallin, Pataluodon yläkoulun ja Rantakylän alakoulun (entinen Yhteiskoulun lukio) tontit osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueiksi. Jalankululle ja pyöräilylle varatut aiemman kaavan mukaiset osat tonteista osoitetaan katualueena ja torialueena/katuaukiona. Hyvinvointiaseman tontti supistuu siten, ettei tontilla ole autopaikkoja vaan ne sijaitsevat viereisellä LPA-alueella. Tontin pinta-ala on 0 m ja tonttitehokkuus,0. Ajoyhteys hyvinvointiasemalle siirtyy Ruoritieltä ostoskeskuksen parkkipaikan kautta tapahtuvaksi. Nykyistä ajoyhteyttä vastaava alue on liitetty muodostettavaan LPA-tonttiin. Kortteliin sijoittuu Rantakylän kirjasto, uimahalli ja urheiluhalli sekä Pataluodon yläkoulu. Tontin pinta-ala on 08 m ja tonttitehokkuus 0,. Rakennusoikeus on k-m. Rakennusoikeus mahdollistaa lisärakentamisen, jota on suunnitteilla mm. urheiluhallin ja uimahallin toimintojen kehittämiseksi ja Pataluodon koulun laajentamiseksi yhtenäiskouluksi. Uimahallin tontilla on 0 ja yläkoulun sekä kirjaston tontilla rasitepaikkaa Pataluodonkadun itäpuolella olevalla LPA-tontilla (--8-). Kortteli mahdollistaa - osastoisen päiväkodin ja uuden normaalikoulun sijoittumisen alueelle. Uudisrakentamisen osalta tämä tarkoittaa uutta Rantakylän päiväkotia ja noin 0 oppilaan yhtenäiskoulun toteuttamista. Tontin pinta-ala on m ja tonttitehokkuus 0,. Rakennusoikeus on 0 8 k-m. Koulun tonttia on laajennettu Rantakylänpuiston suuntaan. Tontin laajennus mahdollistaa rakennusten alle jäävän pallokentän toteuttamisen toisaalle piha-alueella. Liikunnan opetuksen osalta toimivat ratkaisut haetaan piha-alueen pallokentän ohella Rantakylänpuistosta nykyisiä olosuhteita hyödyntäen tai täydentäen. VL VU Lähivirkistysalue Paulapuisto ja osa Rantakylänpuistosta viheryhteyksineen osoitetaan lähivirkistysalueena. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Myös virkistysalueella kulkevien jalankulku- ja pyöräilyreittejä linjataan ja jäsennellään uudelleen. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Rantakylänpuistosta suurin osa osoitetaan urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi. Alueella oleva urheilukenttä ja tenniskentät osoitetaan ohjeellisin aluevarauksin. Alueelle, joka sijaitsee nykyisen pesäpallokentän ja jääkiekkokaukalon kohdalla, osoitetaan ohjeellinen pallokentän sijainti. Tämä mahdollistaa nykyisten kenttien laajentamisen yhdeksi suuremmaksi kentäksi tarpeen vaatiessa. Erikseen rakennusalalla osoittamatonta rakennusoikeutta osoitetaan 00 k-m. Tämä mahdollistaa pienimuotoisen Rantakylänpuiston toimintojen vaatiman rakentamiseen.

29 Rantakylänpuistossa olevan huoltorakennuksen rakennusala rakennusoikeuksineen osoitetaan kaavassa. Rakennusoikeutta huoltorakennuksen kohdalle osoitetaan 00 k-m. YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Nykyisen urheilukentän kohdalle on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue rakennusaloineen, kortteli. Tämä mahdollistaa alueelle toteutettavan tekonurmen kattamisen hallilla. Hallin toteuttaminen on riippuvainen yksityisistä toimijoista, kuten urheiluseuroista ja yksityisistä investoijista. Liikuntahallin toteuttamiseen tähtäävä aiesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa..0. Rakennusoikeutta osoitetaan korttelialueelle 00 k-m. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue... Muut alueet Paulapuistossa oleva muuntamon rakennuspaikka sekä Rantakylänpuistossa olevien teleliikenteen laitetilan ja matkapuhelintukiaseman rakennuspaikat osoitetaan ET- merkinnällä. Nykyisin tonttien osana olevat tori-, katu- ja kevyen liikenteen alueet muutetaan kevyen liikenteen kaduiksi. Kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteyksinä olemassa olevat kevyen liikenteen väylät. Kaavassa osoitettuja rakentamattomia kevyen liikenteen väyliä ovat alakoulun eteläpuolitse kulkeva yhteys, alakoulun tontin laajennuksen myötä siirtyvä Pataluodonkadun jatkeena oleva yhteys sekä Rantakylänpuistossa kulkevalta reitiltä Ranta-Mutalantielle osoitettu yhteys. Paulapuistossa oleva leikkipuisto osoitetaan kaavaan leikkipuistona. Rantakylänpuiston ulkoilureittiyhteydet osoitetaan kaavassa.

30 . KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne... Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenneyksikön strategian tavoitteiden toteutumista. Strategiansa mukaan kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Strategiaan sisältyy päämäärää, joista kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Kaavamuutos edesauttaa ja vahvistaa kaupungin strategian yritysystävällisyyden ja työllisyyden päämäärää. Kaavalla mahdollistetaan myös hyvinvointia ja terveyttä edistävän ympäristön toteutuminen. Kaava edistää virikkeellisen ja viihtyisän asumisympäristön muodostamista... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Nykyisellään Pataluodon yläkoulun, hyvinvointiaseman ja ostoskeskuksen välinen Rantakylän tori on varsin levoton etenkin iltaisin. Häiriökäyttäytymistä alueella edesauttaa se, että aivan lähiympäristössä ei ole asuintaloja. Torialueella päiväkodin takana pensaiden suojassa oleva kokoontumispaikka ns. Lamppupuisto on koonnut häiritsevästi käyttäytyvää porukkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Kaavan myötä kerrostalotontti ulottuu tälle alueelle ja rajaa torialuetta selkeämmin. Torialueelle on myös tarpeen laatia tarkempi suunnitelma viihtyisyyden parantamiseksi ja torin aiivisemman hyödyntämisen edesauttamiseksi. Asuintalon rakentaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia ja tätä kautta vähentää häiriökäyttäytymistä. Uudet pysäköintijärjestelyt ostoskeskuksen ja hyvinvointiaseman välillä tuovat lisää avaruutta alueelle, kun osa nykyisestä koivurivistä kevyen liikenteen väylän varrelta häviää. Pysäköintialuetta voidaan jäsentää istutettavin puurivein. Lisäksi yhtenäisesti suunniteltava ja toteutettava peruspinta kohentaa alueen yleisilmettä ja nostaa laatutasoa. Asuntotonttien osoittaminen ja rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa tehokkaamman maankäytön aivan palveluiden läheisyydessä. Asukasmäärän lisääntyminen parantaa palveluiden kannattavuutta. Asuntorakentamisen lisääntymisen myötä Rantakylän palvelukeskuksen ympäristö muuttuu myös viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi... Sosiaaliset vaikutukset

31 Rantakylän asukasluku oli laskusuunnassa pitkään, kunnes se muutaman viimeisen vuoden aikana on kääntynyt nousuun. Asukasmäärän lisääntymisen on mahdollistanut uudisrakentaminen, varsinkin kerrostalojen täydennysrakentaminen. Rantakylän palvelutarjonnan turvaamiseksi jatkossakin on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisen palvelukeskuksen läheisyyteen. Rantakylän keskustasta puuttuu asumista, mikä on johtanut alueen autioitumiseen iltaaikaan koulujen ja muiden palveluiden suljettua ovensa. Keskustaan lisättävä asuminen vahvistaa ympäristön sosiaalista kontrollia ja ehkäisee näin häiriökäyttäytymistä. Kerrostalorakentaminen mahdollistaa pientaloasuntojen vapautumisen nuorille perheille, mikä on omiaan tasapainottamaan ja monipuolistamaan Rantakylän väestön ikärakennetta... Vaikutukset ympäröiviin alueisiin Kaava-aluetta ympäröivä rakentaminen ja asutus tukeutuu jatkossa selkeämmin jäsenneltyyn Rantakylän keskukseen. Palvelut kohdistuvat laajan Mutala-Rantakylä-Utra alueen asukkaille. Kaava mahdollistaa tämän pienen kaupunkikeskuksen kasvojen pesun ja koko suuralueen imagon paranemisen... Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Rantakylässä. Alueelle keskittyvät julkiset palvelut sekä kaupan palveluita. Asuntorakentamisen lisääminen tuo näille palveluille lisää asiakaskuntaa. Kyse on yhdyskuntarakenteen sisällä tapahtuvasta uudis- ja täydennysrakentamisesta, joka on kunnallistekniikan ja palveluiden investointien kannalta edullista. Alakoulun tontin itäpuolelle on tarpeen rakentaa uutta kevyen liikenteen väylää koulun tontin laajennuksen seurauksena. Nykyinen Pataluodonkadun jatkeena oleva kevyen liikenteen väylä jää koulun tontin alle. Muilta osin olemassa oleva kevyen liikenteen väylästö on perusparantamisen tarpeessa. Rantakylänpuiston eteläosassa on myös rakentamatonta kevyen liikenteen väylää noin 0 metriä. Kyseisellä kohdalla kulkee polku, joka yhdistää Utrantien suunnasta kulkevan kevyen liikenteen väylän Ranta- Mutalantielle.

32 .. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keskittäminen Rantakylän palvelukeskuksen alueelle tuo alueen liikuntapalveluille lisää käyttäjiä. Rantakylän asukkailta tuli syksyllä 0 järjestetyssä osallistu ja vaikuta- tapahtumassa palautetta, että Rantakylänpuisto on vajaakäytössä, suuri autio alue keskellä Rantakylää. Käyttäjäkunnan lisääntyminen ja liikunnallisten olosuhteiden parantuminen lisäävät Rantakylänpuiston käyttöastetta ja tuo sitä aiivisemmaksi ja keskeisemmäksi toiminnalliseksi alueeksi Rantakylän alueella. Kaava-alue on jo nykyisellään lähes täysin rakennettu, joten kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Urheilukentän tekonurmen kattaminen hallilla vaikuttaa maisemaan suuresti lähialueella. Koska urheilukenttä sijaitsee metsäisen saarekkeen keskellä, halli ei näy kovin laajalle alueelle. Kaavassa osoitettu - kerroksinen rakentaminen ostoskeskuksen ympäristössä sulautuu hyvin ympäröivään maisemaan. Päiväkodin ja koulun rakentaminen muuttaa nykyisen puretun alakoulun alta paljastuneen hiekkakentän rakennetuksi tontiksi. Rakentamisen myötä maisemassa selkiytyy tonttien ja yleisten alueiden sijoittuminen.

33 .. Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinotoimintaan Kaavahankkeen myötä mahdollistuva asuntojen ja julkisten rakennusten rakentaminen työllistää rakennusalan toimijoita. Asuntorakentaminen lisää alueen ostovoimaa ja täten parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella. Kaava mahdollistaa Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys ry:n toiminnan merkittävän laajentamisen. Sekä yhdistyksen työntekijämäärä, että palvelukapasiteetti kasvaisi lähes kaksinkertaiseksi...8 Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT.. Melu Kaavamuutos mahdollistaa ja edellyttää kevyen liikenteen, autoliikenteen ja pysäköinnin uudelleenjärjestelyjä alueella. Kaavan myötä hyvinvointiaseman ja ostoskeskuksen asiakaspysäköinnin yhteiskäyttö on nykyistä helpompaa. Hyvinvointiaseman autopaikat sekä osa Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n ja viereisen AK--tontin autopaikoista perustetaan tonttien välissä oleville LPA- tonteille rasitteena. Yläkoulun, kirjaston ja uimahallin tonttien rasitepysäköinti säilyy Pataluodonkadun itäpuolelle rakennetulla LPA-tontilla. LPA-tonttia koskevat rasitteet täytyy päivittää koskemaan kaavalla muodostuvia tontteja. Ruoritien liikenteen luonne muuttuu kaavan myötä. Nykyisellään hyvinvointiasemalle ja päiväkodille suuntautunut asiointiliikenne korvautuu asukasliikenteellä. Liikennekäyttäytymisen odotetaan rauhoittuvan tältä osin. Pataluodonkadulla kaava ei muuta liikennöintiä. Koulun ja päiväkodin uudisrakentamisen myötä liikenne palaa alakoulun purkamista edeltävää tilannetta vastaavaksi. Pataluodonkatua parannetaan järjestämällä paremmat olosuhteet koulun ja päivähoidon saattoliikenteelle. Kevyen liikenteen yhteydet säilyvät pääosin aiemman kaavan mukaisina. Aiemmassa kaavassa tonteilla kulkeneet kevyen liikenteen väylät osoitetaan katualueina. Kaikilta osin näitä ei ole toteutettu. Alakoulun tontin eteläpuolitse osoitettu reitti on ainoa, jolta osin alueen läpi itälänsi suunnassa oleva yhteys ei kulje puistossa. Vuoden 00 arvioitu liikennemäärä Utrantiellä on 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Pataluodonkadulla noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa.

34 Joensuun kaupungin pääkatuverkon kattava liikennemeluselvitys vuodelta 00 (Joensuun kaupungin liikennemeluselvitys, Tuominen&Luhtinen) perustuu vuoden 00 ennustetuille liikennemäärille. Ne ovat Utrantiellä ostoskeskuksen kohdalla noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa vähemmän, kuin vuodelle 00 tehty ennuste. Suhteutettuna liikennemäärään ja ajonopeuteen alueella ei erotusta voida pitää merkittävänä ja meluennuste on siten luotettava. Liikennemeluennustetta varten on mallinnettu maasto, rakennukset ja puustoa. Valtioneuvoston antamissa melutason ohjearvoissa (VnP /) on ohjeena, että asumiseen käytettävillä alueilla ei ulkomelu saa ylittää päivällä db eikä yöllä 0 db. Saman ohjeen mukaan sisällä ei melutaso saa päiväsaikaan ylittää db eikä yöllä 0 db. Kuva. Ote meluselvityksestä Päiväaikainen liikennemelu jää asuinrakennusten kohdalla alle db:n. Yllä olevassa kartassa db:n raja kulkee keltaisen ja vihreän värin rajalla.

35 8 TOTEUTUS Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja kaavan mukaisilla rakennushankkeilla on rakennuslupa. Toteutusjärjestys on riippuvainen ensisijaisesti uutta alakoulua ja päiväkotia koskevasta päätöksenteosta ja uudisrakentamisesta. Rantakylän päiväkodin tontti vapautuu uudisrakentamiseen aikaisintaan vuoden 0 jälkeen uuden päiväkodin valmistuttua. Pataluodonkatuun kohdistuvat muutokset ajoittunevat koulurakentamisen valmistumisen aikoihin vuodelle 08. Torialueelle ja Rantakylänpuistoon on tarpeen laatia tarkemmat yleisten alueiden suunnitelmat alueiden kehittämiseksi. Kehittämistoimet on tarkoituksenmukaista ajoittaa hyvinvointiaseman uusien liikennejärjestelyjen, ostoskeskuksen uudisrakentamisen ja Rantakylän purettavan päiväkodin tontin uudisrakentamisen kanssa samoihin aikoihin tapahtuvaksi. Tämä on ajankohtaista aikaisintaan vuonna 08. Kuva 0. Havainnekuva alueen palvelu- ja asuntorakentamisesta. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 0. Kaavan tarkoituksena on tarkastella palvelu- ja asuinrakennusten sijoittumista sekä katu- ja kevyen liikenteen järjestelyjä alueella. Rantakylän keskustan alueella on tapahtumassa laajempaa uudelleenjärjestelyä päivähoidon ja kouluopetuksen osalta. Yhteiskoulun lukio

36 (JYK) on siirtynyt Papinkadulle. Lukion entisiin tiloihin Pataluodonkadulle on siirtynyt Rantakylän koulun - ja -luokat. Huonokuntoisista Rantakylän koulusta ja päiväkodista luopuminen edellyttää uusien tilojen rakentamista. Päiväkoti on tarkoitus rakentaa jo puretun alakoulun tontille. Kaupungin aiemman suunnitelman mukaan Rantakylän kampukselle olisi rakennettu myös uusi alakoulu. Itä-Suomen yliopisto on kuitenkin päättänyt opettajankoulutuksen lisäämisestä Joensuun kampuksella, jonka myötä Joensuussa on tarve toiselle normaalikoululle. Nyt kampukselle suunnitellaan aiemmasta suunnitelmasta poiketen -sarjainen normaalikoulu noin 0 oppilaalle vuosiluokille.. (entisen JYK:n paikalle). Lisäksi valmistellaan uuden liikunnan monitoimihallin suunnitelman päivittämistä niin, että monitoimihallin yhteyteen rakennetaan lisää luokkatiloja Pataluodon tulevaa.. luokkien yhtenäiskouluksi laajentumista varten. Tulevaisuudessa Rantakylän kampuksella tulee toimimaan normaalikoulu ja kaupungin yhtenäiskoulu, liikuntatilat ovat koulujen yhteiskäytössä. Kaavassa huomioidaan koulun ja päiväkodin tarpeet alueella. Rantakylän päiväkodin nykyinen tontti ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä on tarkoituksenmukaista osoittaa asuntorakentamiseen. Päiväkoti puretaan, kun toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin. Kaavassa erotetaan myös aiemmin tonteilla kulkeneet kevyen liikenteen pääväylät katualueiksi. Rantakylänpuistossa olevan urheilukentän nurmi on tarkoitus korvata vuonna 0 tekonurmella. Kaavatyön edetessä myös suunnitelmat tekonurmen kattamiseksi ovat edenneet. Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa suunniteltujen hankkeiden toteuttamisen. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa sekä kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa 8..0 Pataluodon koulun auditoriossa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja lähialueille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuuteen osallistui henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapui lausuntoa ja mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä.

37 0 Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Vireilletulon jälkeen kaavan aluetta on laajennettu Rantakylänpuistoon. Kaavaluonnos oli nähtävillä....0 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Pataluodon koululla..0. Tilaisuudessa oli henkilöä. Luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot sekä vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan laadinta on venynyt alueen tilaratkaisujen selvittelyn takia. Olemassa olevien rakennusten kuntoa on selvitelty mm. Rantakylän urheiluhallin, entisen Joensuun yhteiskoulun lukion rakennuksen osalta. Rantakylän urheiluhallin purkaminen on käynnissä ja korvaavan hallin suunnittelu on loppusuoralla. Rantakylän uuden päiväkodin rakennuslupa on jätetty ja rakentaminen on käynnistymässä. Alueen kouluratkaisujen päälinjat ovat selvinneet toukokuussa 0. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavan laatija: Kaavakartta: Kalle Sivén Kaija Kinnunen

38 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Joensuu Täyttämispvm.0.0 Kaavan nimi Rantakylän palvelukeskus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm..0 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha], Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha], Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, 00,0 0, 0, A yhteensä 0,8, 0, 0,8 0 P yhteensä Y yhteensä,8, 0 0,8-0, 8 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,80,8 0 0,00 -, 0 R yhteensä L yhteensä,0, 0, E yhteensä 0,0 0, 0,0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

39 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, 00,0 0, 0, A yhteensä 0,8, 0, 0,8 0 AK 0,00 0, 000,00 0, APA 0,8, 80,0 0,8 80 P yhteensä Y yhteensä,8, 0 0,8-0, 8 Y, 8, 0 0, -,00-8 YU,,8 00 0,, 00 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,80,8 0 0,00 -, 0 VP -,8 VL,08, -,0 VK 0,, 0, VU 8, 0, 0 0,0 8, 0 R yhteensä L yhteensä,0, 0, Kadut,, -0, Katuauk./torit 0, 8, 0, Kev.liik.kadut 0,, 0,0 LP 0,, 0,0 LPA 0, 8, 0, E yhteensä 0,0 0, 0,0 ET 0,0 00,0 0,0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

40 HANKEKORTTI Sivu / Rantakylän palvelukeskuksen ympäristön asemakaavamuutos K A U P U N K I R A K E N N E Y K S I K KÖ..0 Kohteen sijainti ilmakuvalla Hankkeen tarkoitus Kaavan tarkoituksena on tutkia palvelu- ja asuinrakennusten sijoittelua sekä katu- ja kevyenliikenteen järjestelyjä alueella. Kaavassa huomioidaan erityisesti alueelle rakennettavan alakoulun ja päiväkodin tarpeet. Hankkeen lähtökohdat Rantakylän keskustan alueella on tapahtumassa laajempaa uudelleenjärjestelyä päivähoidon ja kouluopetuksen osalta. Huonokuntoisista Rantakylän koulusta ja päiväkodista luopuminen edellyttää uusien tilojen rakentamista. Väylät Asemakaavamuutoksen seurauksena nykyisin tontin osana olevat, jo rakennetut kevyen liikenteen väylät erotetaan kevyen liikenteen katualueiksi. Keskeiset kevyen liikenteen väylät ovat elinkaarensa loppupäässä. Väylät saneerataan yhdessä vesihuollon kanssa. Alakoulun tontin laajennuksen myötä Pataluodonkadun jatkeena olevaa kevyen liikenteen väylää on tarpeen siirtää urheilukentän suuntaan. Koulun saattoliikennettä varten Pataluodonkadun päähän on tarpeen to- Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Koulun tontin laajentaminen mahdollistaa riittävän välituntipihan toteuttamisen. Pihalle mahtuu myös koulun tarpeiden mukainen pieni pallokenttä. Rantakylänpuistossa on olemassa hyvät liikunnalliset olosuhteet, jotka palvelevat koulujen ja lähialueen asukkaiden tarpeita.

41 teuttaa kääntöpaikka. Koulun tontin eteläreunaa myötäillen on tarpeen rakentaa uutta kevyen liikenteen väylää noin 0 metriä. Rantakylänpuiston ja Ranta-Mutalantien välinen kevyenliikenteen väylä on myös rakentamaton. Välillä on nykyisellään polku noin 00 metrin matkalla. Vesihuolto Alueen kiinteistöt on liitetty vesihuoltoverkostoon. Alueen vesihuoltoverkostoa saneerataan katujen saneerauksen yhteydessä. Muut tekniset verkot Alueella on valmis sähkö- ja telekaapelointi. Kiinteistöt on liitetty kaukolämpöverkkoon. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Vuokra-alueet ja vuokrasopimukset tulee päivittää uuden kaavan mukaisiksi kaikilla rakentamiseen osoitetuilla korttelialueilla. Erityistä huomioitavaa Ennen asuinkerrostalojen rakentamista tulee tontilta purkaa nykyinen päiväkotirakennus. Aikataulu Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista, kun kaava on lainvoimainen ja uusille rakennettaville rakennuksille on myönnetty rakennusluvat. Kustannukset Väylät: Virkistysalueet: Muut yleiset alueet: Vesihuolto: Muut kustannukset: 0, milj. euroa 0,0 milj. euroa 0,0 milj. euroa 0, milj. euroa 0,8 milj. euroa Vaikutukset Kaavan mahdollistaman rakentamisen myötä rantakylän palvelukeskuksen ympäristö muodostuu rakennetuksi kaupunkimaiseksi palvelukeskukseksi. Yhteistyötarpeet Kaava-alueen toteutus tapahtuu kaupunkirakenneyksikön ja tilakeskuksen yhteistyönä. Laatija: Kalle Sivén kalle.siven@joensuu.fi

42 Suunnitelmakartta Laatija: Kalle Sivén

43 Työ nro Liite, / 0..0, täydennetty..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS R A N T A K Y L Ä N P A L V E L U K E S K U K S E N Y M P Ä R I S T Ö N A S E M A K A A V A M U U T O S O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Rantakylän () kaupunginosan korttelin 8 osaa sekä läheisiä puistoalueita ja katualuetta. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Asemakaava-alue sijaitsee Utrantien, Puronsuunkadun, Ruoritien ja Pataluodonkadun välisellä alueella. Se käsittää Rantakylän terveysaseman, Rantakylän päiväkodin, Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n, Yhteiskoulun lukion, Pataluodon yläkoulun ja kirjaston tontit, sekä läheisiä virkistys- ja katualueita. Kaavahanke on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on tutkia palvelu- ja asuinrakennusten sijoittelua sekä katu- ja kevyenliikenteen järjestelyjä alueella. Kaavassa huomioidaan myös alueelle rakennettavan alakoulun ja päiväkodin tarpeet.

44 Liite, / SUUNNITTELUTILANNE Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat. ja. vaiheen maakuntakaavat.. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana ja. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu ydinkaupunkiseudun alakeskuksen (ca) alueeseen. Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen..00 ja yleiskaava on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa kaava-alue sijoittuu aluekeskuksen keskustatoimintojen alueelle (CA). Utrantien on osoitettu pääkaduksi ja sen varrella kulkee yleiskaavassa kevyen liikenteen laatukäytävä. Paulapuiston ja Rantakylänpuiston kautta on osoitettu myös ulkoilun runkoreitti. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 0 (..8). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on julkisten rakennusten korttelialuetta (Y-). Alueella ei ole voimassa MRL mukaisia rakennuskieltoja. Kaava-alueeseen kuuluu myös osia asemakaavoista (..), (..), 8 (..) ja 80 (..), joissa alue on osoitettu puisto- (P), lähivirkistys- (VL) ja katualueeksi. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, elinkeinotoimintaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaavaan lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue Joensuun kihlakunnan poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun seudun luonnonystävät ry Teknisten verkkojen haltijat Joensuun Rantakylä ry. Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt

45 Liite, / AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS YHTEYSHENKILÖT Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 0 kaavahankkeista kertovassa kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt loppuvuodesta 0. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 8..0 klo.0 alkaen Pataluodon koulun auditoriossa, Pataluodonkatu. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internet-sivuilla ( Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alkuvuoden 0 aikana. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 0 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee kesällä 0. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikköön, osoite Muuntamontie, 8000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelussa, Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén puh sähköposti kalle.siven@jns.fi Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh sähköposti kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:

46 Asemakaavaprosessi Liite, /