R A N T A K Y L Ä N P A L V E L U K E S K U K S E N Y M P Ä R I S T Ö A s e m a k a a v a m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS R A N T A K Y L Ä N P A L V E L U K E S K U K S E N Y M P Ä R I S T Ö A s e m a k a a v a m u u t o s K A A V A S E L O S T U S L U O N N O S KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 0..0 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima Ilmakuva suunnittelualueesta ( Blom 0)

2 RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SE- LOSTUS Asemakaavan muutos koskee Rantakylän () kaupunginosan korttelin osaa sekä läheisiä katuja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Joensuun kaupungin Rantakylän () kaupunginosan korttelit - sekä katu- ja virkistysalueita. Kaavoitusohjelman työ nro. Joensuu..0 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva..... Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET.... LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET..... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... VAIHTOEHDOT... ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU.... KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT.... ALUEVARAUKSET..... Korttelialueet..... Muut alueet.... KAAVAN VAIKUTUKSET..... Vaikutukset kaupungin strategioihin..... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan..... Vaikutukset ympäröiviin alueisiin..... Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen..... Vaikutukset luontoon ja maisemaan..... Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinotoimintaan..... Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT..... Melu... TOTEUTUS... SUUNNITTELUVAIHEET... TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET. Asemakaavaluonnos..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, täydennetty..0. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin. Havainnekuva alueen maankäytöstä. Suunnitelma liikuntahallin ja uimahallin kehittämisestä. Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n laajennushankkeen suunnitelma. Rantakylän päiväkodin ja koulun tilatarpeet..0

4 TIIVISTELMÄ Asemakaavan perustelut Asemakaavamuutos on aloitettu Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 0. Kaavan tarkoituksena on tutkia palvelu- ja asuinrakennusten sijoittelua sekä katu- ja kevyenliikenteen järjestelyjä alueella. Rantakylän keskustan alueella on tapahtumassa laajempaa uudelleenjärjestelyä päivähoidon ja kouluopetuksen osalta. Yhteiskoulun lukio on siirtynyt Papinkadulle. Yhteiskoulun lukion entisiin tiloihin Pataluodonkadulle on siirtynyt Rantakylän koulun - ja -luokat. Huonokuntoisista Rantakylän koulusta ja päiväkodista luopuminen edellyttää uusien tilojen rakentamista Pataluodonkadulle jo puretun alakoulun tontille. Kaavalla huomioidaan koulun ja päiväkodin tarpeet alueella. Rantakylän päiväkodin nykyinen tontti ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä on tarkoituksenmukaista osoittaa asuntorakentamiseen. Päiväkodin purkaminen tapahtuu, kun toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin. Rantakylän asukasluku oli laskusuunnassa pitkään, kunnes se muutaman viimeisen vuoden aikana on kääntynyt nousuun. Asukasmäärän lisääntymisen on mahdollistanut uudisrakentaminen, varsinkin kerrostalojen täydennysrakentaminen. Rantakylän palvelutarjonnan turvaamiseksi jatkossakin on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisen palvelukeskuksen läheisyyteen. Rantakylän keskustasta puuttuu asumista, mikä on johtanut alueen autioitumiseen iltaaikaan koulujen ja muiden palveluiden suljettua ovensa. Keskustaan lisättävä asuminen vahvistaa ympäristön sosiaalista kontrollia ja ehkäisee näin häiriökäyttäytymistä. Kaavaprosessi Kaavassa erotetaan myös aiemmin tonttialueilla kulkeneet kevyen liikenteen väylät omiksi alueikseen. Ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Pataluodon koululla..0. Tilaisuudessa oli henkilöä. Vireilletulovaiheessa jätetyt lausunnot ja mielipiteet ovat kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä Asemakaavaluonnos, liite

5 Liite, / II II M : II II II puh 0 0 Vesisäiliö : Rantakylänkatu Utrantie V -0- I V 0 V TIE RAN r pu a P k on t a at II pp pp II u 0 p 0 0 VI UT II IV 00 Kirkko V M Sp 0 Lämpökeskus Ven etie 0 Lämpökeskus 0 Öljysäiliö 0 Riihis ärkän katu II II II M Latolankatu 0 I 0 II pp p p RUORITIE ET VU II 000 V tu II ka Ruoritie Y VL uk on V a 0 0 od 0 p a pp pp /h lu ET RANTAKYLÄ p V VI AK- 00 a V e=. IV 00 Päiväkoti pp ta LPA I I APA VI II I 0 p - e=0. Pa 0 RANTAKYLÄNPUISTO pp LP hi uk pp Y hi 00 U I Uimahalli KAT II 0 V e=0. ON OD Pataluodon yläkoulu Y II ALU pp I I PAT II uk pp 0 II m e=0. otie VK pp 0 V VL pp 0 0 u S o r s a n k a t u : :0 0 : 0 : : 0 : : 0 0 : :0 0 0 : 0 : 0 0 : : 0 0 : : : 0 : : Uikunkatu. 0 : Allinkatu.. 0 Tavinkatu 0. : 0 Koskelon katu u 00 at nk ika 0 Ku 0. : -0-0 : : 0 N 0 0 : A-M NT LA 0 RA A UT Ha apa nan kat Sotkantie Puronsuunkatu : : tu : ka II än : yp Hy Pursipolku 0 TIE pp II 0 : 0 0 : II 0 0 pp en nh 0 VL pp V Ha PURONSUUNKATU -0- pp PAULAPUISTO Rantakylän koulu - pp :

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite, / AK- APA Y VL VK VU LP LPA ET 0000 Asuinkerrostalojen korttelialue tavanomaisia asuntoja ja palveluasuntoja varten. Korttelialueelle saa sijoittaa palvelu-, liike-, toimisto- ja kokoustiloja Vanhus- ja palveluasuntojen korttelialue. Rakennusoikeudesta saadaan käyttää enintään % lähipalveluja varten Yleisten rakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Leikkipuisto Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Yleinen pysäköintialue Autopaikkojen korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. RAN RANTAKYLÄN Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

7 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Liite, / VI e=0. IV Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen Rakennusala. 000 Ohjeellinen rakennusala. a 0000 Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. uk 00 Ohjeellinen urheilukenttä Istutettava alueen osa Katu. 00 Latu, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. pp hi pp pp/h p Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. 000 Katualueen osa, jolla ajoradalle on rakennettava hidaste Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu Pysäköimispaikka Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

8 Liite, / YLEISET MÄÄRÄYKSET AK--, APA- ja Y- korttelialueet:. Tontit on aidattava. Korttelirajoilla tulee käyttää pääsääntöisesti pensasaitaa ja toissijaisesti puusäleaitaa tai muuta kaupunkikuvaan sopivaa korkeatasoista aitaa.. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä poltettua punatiiltä tai punaista tiililaattaa. Talousrakennuksen ja autokatoksen julkisivumateriaalina on käytettävä puuta.. Täydentävien rakennusosien ja toissijaisten julkisivumateriaalien on oltava värisävyltään vaaleita.. Asuinrakennusten välisen etäisyyden on oltava vähintään metriä.. Tontille on varattava maanpinnan tasossa yhtenäistä leikkiin tai asukkaiden muuhun oleskeluun tarkoitettua aluetta vähintään 0 m asuntoihin käytettyä kerrosalan 00 m kohden. Tälle alueelle on oltava asunnoista välitön kulkuyhteys.. Korttelin 0 tontin kautta on mahdollistettava ajoyhteys tontilla sijaitseville pysäköintialueille. Muut alueet:. Korttelin 0 LPA-tontille saa sijoittaa viereisten APA- ja AK--tonttien autopaikkoja. Autopaikat jakaantuvat LPA-alueella seuraavasti: / APA-tontille ja / AK--tontille.. VU-alueella urheilukentän kohdalla oleva rakennusala on osoitettu tilapäisen, vain talvikaudeksi pystytettävän ylipainehallin rakentamiseksi. Ylipainehallin rakenteet, valaistus ym. tulee sovittaa ympäristöönsä soveltuviksi. Rakennusalaa ei ole tarkoitettu pysyvän rakennuksen sijaintipaikaksi. VU-alueelle saadaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia huoltorakennuksen ja ylipainehallin rakennusaloilla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi 00 k-m.. VU-alueelle voidaan sijoittaa kenttien ylläpidon kannalta välttämättömiä autopaikkoja.. Autokatokset ja autojen säilytystilat tulee toteuttaa ilmeeltään mahdollisimman keveinä. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja on varattava tontilla vähintään seuraavasti: - asunnot: autopaikka kerrosalan m kohti - palveluasunnot: autopaikka kerrosalan 0 m kohti - liikehuoneistot, toimistot ja niihin verrattavat: autopaikka kerrosalan 0 m kohti - oppilaitokset: autopaikka työntekijää kohden - kokoontumishuoneistot: autopaikka kuutta istumapaikkaa kohden.. Autopaikka voidaan osoittaa tontin ulkopuolella enintään 00 metrin etäisyydellä.. Autopaikkaa ei saa sijoittaa metriä lähemmäksi asuntojen ilmanottoaukkoja,. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun vartuista alueista.

9 Liite, / Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (/) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU RANTAKYLÄN () kaupunginosan korttelin osien sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit -. (RANTAKYLÄN PALVELUKESKUS) L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0 Mk :000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén / Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kalle Sivén / Kaija Kinnunen

10 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus.. Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Rantakylän palvelukeskuksen ympäristössä. Kaava-alueelle ja sen lähistölle sijoittuvat kaupunginosan tärkeimmät palvelut: kaupalliset palvelut, koulut, terveydenhoitopalvelut ja seurakunnan palvelut. Rakennuskanta on pääosin 0- ja 0-luvuilta, ja osa rakennuksista on lähivuosien aikana korvautumassa uusilla. Asuinrakennukset ovat pääasiassa - kerroksisia, mutta ns. Skilan alueelle on rakennettu myös -kerroksisia asuinkerrostaloja. Vastikään valmistunut Rantakylän ostoskeskuksen kaavamuutos mahdollistaa - kerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen ostoskeskuksen kortteliin. Rantakylä sijaitsee Pielisjoen rantaan muodostuneella hietikolla ja se on pinnanmuodoiltaan erittäin tasainen. Luonnonkasvillisuus alueella on pääasiassa keski-ikäistä, mäntyvaltaista metsäkasvillisuutta. Rantakylän tärkein maisemallinen elementti on Pielisjoki, muutoin maisemarakenne ei nouse alueella esiin. Kaava-alue sijaitsee Pielisjoen pohjoisrannan hietamaalla. Vuoden rakennettavuusselvityksessä (Havetec) kaava-alue kuuluu rakennettavuusluokkaan II: Perusmaa on soraa tai hiekkaa vähintään metrin paksuudelta. Maaperä on yleensä routimatonta ja niin kantavaa, että rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti. Maaperä soveltuu kantavuutensa puolesta hyvin teollisuus- ja kerrostalo- kuin pientalovaltaiseenkin rakentamiseen. Rantakylän keskusta on pinnanmuodostukseltaan hyvin tasainen ja kaava-alue sijaitsee korkeusasemassa n. mpy.

11 Kuva. Ote maaperäkartasta (Utra). GTK ja MML. Suunnittelualue rajattu punaisella ympyrällä. Kaava-alue on pääosin rakennettua korttelialuetta. Puistoalueella ja etenkin Paulapuistossa on varttunutta mäntypuustoa. Kaava-alueella ei ole merkittäviä pohjavesivarantoja. Pintavedet viemäröidään, eikä kaava-alueella ole vesistöjä. Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita eikä luonnonsuojelulain tai metsälain mukaan suojeltavia alueita tai kohteita... Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Kaava-alueella on Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n kiinteistö, joka on ainoa asuttu kaavassa asumiseen osoitettu kiinteistö kaavaalueella. Lisäksi voimassa olevan asemakaavan puistoalueella Rantakylänpuistossa on neljä asuttua omakotitaloa. Muilta osin suunnittelualue on pääosin julkisten palveluiden korttelialuetta. Tälle alueelle sijoittuu Pataluodon yläkoulu, Rantakylän kirjasto, terveysasema, päiväkoti ja uimahalli sekä Pataluodon - luokkalaisten alakoulu (entisen Yhteiskoulun lukion rakennuksessa). Paulapuistossa on rakennettu leikkipuisto, sekä pieni hiekkakenttä. Kaava-alueen itäreunassa on Rantakylänpuistoon, josta löytyy urheilukenttä, jääkiekkokaukalo sekä pesäpalloja tenniskentät. Kaava-alue on keskellä asuttua Rantakylän aluetta. Rantakylän palvelukeskusta hallitsevat julkiset rakennukset ovat pääasiassa matalia, - kerroksisia. Liikekeskustan läheisyydessä Ruoritien varressa asuminen keskittyy - kerroksisiin kerrostaloihin. Olevaa rakennuskantaa on myöhemmin täydennetty korkeammilla, jopa - kerroksisilla rakennuksilla mm. Skilan alueella.

12 Kaupunkikuvaa Utrantien varressa hallitsevat kadun varteen jätetyt viheralueet ja istutetut katupuurivit. Julkisten rakennusten akseli koostuu melko matalista rakennuksista, jotka pilkistävät kadun varren puiden välistä. Maamerkeiksi katunäkymässä nousevat uudet -kerroksiset asuintalot sekä voimalaitoksen savupiippu. Tärkeimmät näkymät avautuvat katuja myöten. Vuonna 00 ennustetaan Utrantien liikenteen olevan suunnittelualueen kohdalla n. 00 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Joensuun liikennemalli 0). Rantakylän katuverkko on hyvin jäsennelty ja liikenne keskittyy Utrantielle, Jukolankadulle ja Rantakylänkadulle. Rantakylä on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Suunnittelualueen kohdalla kulkee linja-auto tiheimmillään kerran 0 minuutissa... Maanomistus Kuva. Ennustettu liikennemäärä vuonna 00 (Joensuun liikennemalli 0). Suunnittelualue merkitty punaisella ympyrällä. Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n tontti Ruoritien varressa on vuokrattu. Rantakylänpuistossa on muutama yksityisessä omistuksessa oleva kiinteistö rakennuksineen.

13 . SUUNNITTELUTILANNE Kuva. Suunnittelualueen maanomistus: Kartassa valkoinen on yksityisen omistuksessa olevaa maata, keltainen kaupungin omistuksessa ja punertava kaupungin vuokraama... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat.,.ja. vaiheen maakuntakaavat.. vaiheen maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä kesän 0 aikana. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta, ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca).

14 Joensuun seudun yleiskaava 00 Kuva. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan. vaiheesta Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa..00. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen..00 ja yleiskaava on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa kaava-alue on aluekeskuksen keskustatoimintojen aluetta (CA). Utrantien osoitetaan pääkaduksi ja sen varrella kulkee yleiskaavassa kevyen liikenteen laatukäytävä. Paulapuiston ja Rantakylänpuiston kautta osoitetaan myös ulkoilun runkoreitti. Kuva. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 00.

15 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 0 (..). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on julkisten rakennusten korttelialuetta (Y-). Korttelissa sallitaan korkeintaan -kerroksinen rakentaminen. Rakennusoikeus on e=0,. Kaavassa kevyen liikenteen reitit kulkevat pääosin tontilla. Alueella ei ole voimassa MRL mukaisia rakennuskieltoja. Kaava-alueeseen kuuluu myös osia asemakaavoista (..), (..), (..) ja 0 (..), joissa alue osoitetaan puisto- (P), lähivirkistys- (VL) ja katualueeksi. Rakennusjärjestys Kuva. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta Kaupunginvaltuusto on..00 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan..00. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain :n rakennuskieltoa. Joensuun Strategiat Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0 ( ).

16 Asuinalueiden kehittämisohjelma Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaupungin palveluohjelmat (strategian toteuttamisohjelmat) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. Kaupungin maapoliittinen ohjelma 0 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 0..0 ( ). Asumisen strateginen suunnitelma vuosille 00 0 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..00. Joensuun kaupunki on hakenut ja päässyt mukaan valtakunnalliseen asuinalueiden kehittämisohjelmaan hankkeella, joka toteutetaan Rantakylän ja Utran kaupunginosissa. Kehittämishankkeella tavoitellaan palveluiltaan vahvan alueen nostamista arvostetuksi asuinalueeksi. Kaupunginhallitus päätti hakeutumisesta asuinalueohjelmaan 0..0 ( ). Hanke on käynnistetty vuoden 0 aikana. Kaavamuutoksen ja asuinalueohjelman tavoitteet tukevat toisiaan. Rantakylän keskusta-alueen asemakaavat ovat pääosin 0-luvun alusta. Toimintakeskuksen asemakaava käsittää ostoskeskuksen, Pataluodon koulun ja terveysaseman tontit. Se on vuodelta. Uusin kaavamuutos Utrantien eteläpuolella on Skilan alueen muuttaminen asuinkäyttöön. Sen kaava on vuodelta 00. Rantakylän ostoskeskuksen kaavamuutos on juuri saatettu päätökseen. Siinä tontille osoitetaan myös asuinrakentamista -kerroksisen asuinrakennuksen muodossa. 0

17 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen taustalla ovat päivähoidon ja perusopetuksen tilajärjestelyt Rantakylän alueella. Rantakylän päiväkodin rakennuksesta joudutaan luopumaan rakennuksen huonon kunnon takia. Samoista syistä Rantakylän alakoulun käytöstä ollaan luopumassa vaiheittain. Korvaavat tilat on tarkoitus rakentaa Pataluodonkadulle jo puretun alakoulun tontille. Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa varhaiskasvatuksen tarpeiden mukaisen rakentamisen toteuttaminen alueelle. Tarkoitus on myös kevyenliikenteen reittien selkiyttäminen. Korttelialueilla kulkevat kevyenliikenteen väylät on tarkoitus osoittaa yleisiksi alueiksi. Kaavassa tutkitaan myös alueen liikunnallisia olosuhteita sekä asukkaiden että varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Tavoite on tarkastella Rantakylän urheilupuiston kehittämistä ja liikunnallisten toimintojen keskittämistä urheilupuistoon.. LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 0-0. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian..0 ( 0). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty ) yritysystävällisyys, ) vetovoima, ) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja ) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin,

18 henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-0). Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-0 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 0 0: Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen

19 .. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavan I vaiheessa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alue: ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca) alueelle. Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu alueellisia yksityisiä ja julkisia palveluja sekä asumista. Maakuntakaavan II vaiheessa ja vaiheessa suunnittelualueelle ei sijoitu maakuntakaavan aluevaraus- tai kohdemerkintöjä. Maakuntakaavan IV vaihe on laadinnassa. Luonnoksena nähtävillä olleessa kaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alue: ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca) alueelle. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Tavoitteena on taajamatoimintojen alueiden osalta muodostaa Pohjois-Karjalaan tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö. Joensuun seudun kehittäminen merkitsee varautumista monipuolisiin asumisen, palveluiden, koulutuksen, tutkimustoiminnan, tuotannollisen toiminnan ja vapaa-ajantoimintojen sijoittamiseen. Asuin- ja vapaa-ajan ympäristön laadun merkitys alueellisena kilpailukykytekijänä kasvaa. Rakentamisen sijoittaminen aluerakenteeseen tulee tapahtua niin, ettei sillä heikennetä asuinympäristön vetovoimatekijöitä, monimuotoista luonnonympäristöä ja elinvoimaisten taajama- ja kyläkeskusten verkostoa. Taajamarakenteita eheyttämällä voidaan parantaa taajamaympäristöjen viihtyisyyttä ja taloudellisuutta.

20 Joensuun seudun yleiskaava 00 Kuva. Maakuntakaavan I-vaihe. Suunnittelualueen sijainti osoitetaan keltaisella nuolella. Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue osoitetaan aluekeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (CA). Merkinnällä osoitetaan alue, jolle voidaan sijoittaa kaupallisia tai julkisia palveluja, muita alueen luonteeseen soveltuvia työpaikkoja, kerros- tai pientaloasumista, puistoja tai lähivirkistysalueita sekä toreja, aukioita, katuja ja muita liikenne- ja pysäköintialueita. Alueelle on mahdollista sijoittaa MRL. :n perusteella vähittäiskaupan suuryksikkö. Yleiskaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle, koska se tukee palveluiden saavutettavuutta eikä hajota yhdyskuntarakennetta. Rantakylän keskeinen asuinalue on yleiskaavassa osoitettu täydennysrakennettavaksi alueeksi. Kaava-alueen asuinrakentaminenkin toteuttaa Rantakylän keskustan täydennysrakentamisen tavoitteita. Utrantie osoitetaan pääkokoojakaduksi ja sen varrelle on merkitty kulkemaan kevyen liikenteen laatukäytävä. Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan mukainen.

21 Kuva. Ote Joensuun seudun yleiskaava 00:stä. Suunnittelualueen sijainti osoitetaan keltaisella ympyrällä.

22 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Vuonna 0 valmistuneen kauppapaikkaselvityksen (FCG Oy) mukaan Rantakylän alueella oli vuonna 00 kaksi isoa supermarkettia sekä kaksi isoa ja yksi pieni valintamyymälä. Joensuun alueella keskustan liikkeet keräävät ostovoimaa ympäristöstään, joten myös Rantakylän alueella osa ostoksista haetaan keskustasta ja käytettävissä olevasta ostovoimasta siirtyy siis merkittävä osa muualle kuin omalle alueelle. Kaupan yleisten kehitysnäkymien mukaisesti hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa. Kaupan saavutettavuus - paitsi henkilöautolla, myös joukkoliikenteellä ja kävellen tai pyörällä on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Tämä korostaa lähikauppojen merkitystä Vielä vuonna 00 alueella oli päivittäistavarakauppaa. Näistä on kaksi lopettanut, mutta tilalle on tullut uusi supermarket-luokan päivittäistavarakauppa. Nykyinen Rantakylän ostoskeskus on rakennettu 0-luvulla silloisten kaupallisten periaatteiden mukaisesti, eikä se täytä nykyisiä menestyvän kaupankäynnin edellytyksiä vaan vaatii mittavaa peruskorjausta. Korjaustyön tavoitteena on turvata ostoskeskuksen toiminnan vaatimat pysäköintipaikat sekä luoda itse rakennuksesta houkutteleva ja toimiva kauppapaikka. Vasta valmistunut ostoskeskuksen asemakaavan muutos antaa mahdollisuuden ostoskeskuksen uudistamiseen ajanmukaiseksi. Rantakylän asukasluku oli laskusuunnassa pitkään, kunnes se muutaman viimeisen vuoden aikana on kääntynyt nousuun. Lisääntyneen asukasmäärän takana on uudisrakentaminen, varsinkin kerrostalojen täydennysrakentaminen ja alueella käynnissä oleva pientaloasukkaiden sukupolvenvaihdos.

23 Rantakylän palvelutarjonnan turvaamiseksi jatkossakin on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisen palvelukeskuksen läheisyyteen. Rantakylän keskustasta puuttuu asumista, mikä on johtanut alueen autioitumiseen ilta-aikaan koulujen ja muiden palveluiden suljettua ovensa. Tämä johtaa helposti häiriökäyttäytymiseen ja luo turvattomuuden tunnetta ohikulkijoille. Keskustaan lisättävä asuminen vahvistaa ympäristön sosiaalista kontrollia ja ehkäisee näin häiriökäyttäytymistä. Rantakylän keskustan alueella on lähitulevaisuudessa tapahtumassa laajempaa palveluiden uudelleensijoittumista koulujen ja päiväkotien osalta. Näiden suunnitelmien tarkennuttua on käynnistetty tämä asemakaavan uudistus. Ostoskeskuksen asemakaavamuutoksessa on huomioitu nyt laadittavan kaavan tarpeet mahdollistamalla terveyskeskuksen asiointiliikenteen toteuttaminen ostoskeskuksen pysäköintialueen kautta. VAIHTOEHDOT Asemakaavan muutostarve on lähtenyt julkisten palveluiden muutostarpeista Rantakylän alueella. Pataluodon alakoulu on purettu vuonna 0. Rantakylän päiväkodin rakennuksesta ollaan luopumassa huonon kunnon vuoksi. Yhteiskoulun lukio on siirtynyt Pataluodonkadulta Papinkadulle. Lukiolta vapautuneisiin tiloihin on siirtynyt Rantakylän alakoulun luokat -. Rantakylän päiväkoti on tarkoitus korvata uudisrakennuksella puretun alakoulun tontilla vuosien. Uuden päiväkodin on tarkoitus valmistua syksyksi 0. Tällöin nykyinen päiväkodin tontti vapautuu asuntorakentamiseen. Kaavassa varaudutaan myös Rantakylän alakoulun siirtymiseen kokonaisuudessaan Pataluodonkadulle. Tällöin entistä lukiorakennusta laajennetaan vastaamaan alakoulun tarpeita. Kaavatyön käynnistymisen jälkeen Hoiva- ja palveluyhdistys ry on alkanut tutkimaan toimintansa laajentamismahdollisuuksia, jotka pyritään huomioimaan laadittavassa kaavassa. Kaavassa jäsennellään myös katualueita ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Mm. terveyskeskuksen asiointiliikenne on tarkoitus järjestää ostoskeskuksen pysäköintialueen kautta. Laadittua asemakaavaehdotusta verrataan voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisesti.

24 Taulukko täydennetään AK--korttelialue VOIMASSA OLEVA ASEMA- KAAVA Raken- Pintaala Tonttinus- (m ) tehokkuus oikeus (k-m ) - - Pinta-ala (m ) ASEMAKAAVAMUUTOS Tonttitehokkuus Rakennusoikeus (km ) APA-korttelialue 0 e=. LPA-korttelialue - - Y-korttelit e=0.0 0 e=0.0 0 Virkistysalueet xxxx - - xxxx - 00 Katualue xxxx - - xxxx - - ET-kortteli xxxx - - xxxx - - Yhteensä - - ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Entisen Yhteiskoulun lukion tonttia laajennetaan hieman rakennuksen vierestä mahdollistaen toimivammat piha-aluejärjestelyt uuden alakoulun toiminnan kannalta. Tulevan alakoulun toimintaa palvelevat välittömät piha-alueet on toteutettavissa tontin alueella. Uudisrakentamisen myötä tontilla nykyisellään oleva pallokenttä ei enää mahdu tontille. Pallokenttä on tarpeen liikuntatunteja varten. Koulun vieressä olevassa Rantakylän urheilupuistossa on hyvät liikunnalliset olosuhteet. Koulun tarpeisiin tarvittavalle pallokentälle haetaan ratkaisu urheilupuistosta. Tällöin pallokenttä palvelee koulun toimintaa arkipäivinä päiväsaikaan ja yleistä virkistystoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Ratkaisu keskittää ja kehittää Rantakylän liikuntaolosuhteita. Rantakylän nykyisen päiväkodin tontti osoitetaan kaavassa asumiseen. Tontille sallitaan - ja - kerroksisten kerrostalojen rakentaminen. Samassa yhteydessä tonttia laajennetaan nykyiselle katualueelle. Terveyskeskukselle tapahtuvan asiointiliikenteen osoitetaan tapahtuvan Rantakylän ostoskeskuksen tontin kautta. Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n tontilla nostetaan rakennusoikeutta ja kerroslukua, jotta nykyisen rakennuksen matala siipi voidaan korvata kuusikerroksisella osalla.

25 . ALUEVARAUKSET.. Korttelialueet AK- Asuinkerrostalojen korttelialueet Rantakylän nykyisen päiväkodin tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi. Korttelin 0 tontille osoitetaan kaksi rakennusalaa ja kerroksisten kerrostalojen rakentamiseksi. Tonttiin liitetään osa nykyisestä torialueesta. Tontin pinta-ala on 00 m. Rakennusoikeudeksi muodostuu rakennusaloittain 00 ja 00 k-m. Rakennusalat sijoitetaan siten, että rakentaminen rajaa torialuetta pohjoiseteläsuunnassa ollen samassa linjassa ostoskeskuksen tontille tulevan -kerroksisen asuinrakennuksen kanssa. Viereinen LPA-alue mahdollistaa noin 0 autopaikan sijoittamisen AK- -tontin tarpeisiin. APA Vanhus- ja palveluasuntojen korttelialue. Rakennusoikeudesta saadaan käyttää enintään % lähipalveluja varten. korttelialueet Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n tontti osoitetaan vanhus- ja palveluasuntojen korttelialueena. Tonttia supistetaan siten, että terveysaseman tonttiin liitetään se osa tontista, jolla on ollut terveyskeskuksen rasitepysäköintipaikat. Lisäksi Puronsuunkadun katualuetta laajennetaan aiemman tontin alueelle lumitilan vaatiman alueen verran. Tontin pinta-ala on 0 m ja tonttitehokkuus,. Tonttitehokkuuden nosto mahdollistaa nykyisen rakennuksen -kerroksisen osan korvaamisen -kerroksisella osalla. Osalle tontin pysäköintipaikoista osoitetaan kulku terveysaseman pysäköintialueen kautta. Viereinen LPAalue mahdollistaa noin autopaikan sijoittamisen APA-tontin tarpeisiin. LPA Autopaikkojen korttelialue Kortteliin 0 osoitetaan autopaikkojen korttelialue. Korttelialue osoitetaan viereisten APA- ja AK--tonttien autopaikkoja varten. Autopaikkojen korttelialue sijaitsee terveysaseman nykyisen ajoyhteyden paikalla. Korttelialue muodostetaan ottamalla siihen osa Hoiva- ja palveluyhdistyksen, päiväkodin ja terveysaseman tonteista. Korttelialueelle mahtuu noin autopaikkaa. Y Yleisten rakennusten korttelialue Rantakylän terveysaseman, kirjaston, uimahallin, Pataluodon yläkoulun ja Rantakylän alakoulun (entinen Yhteiskoulun lukio) tontit osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueiksi. Torialueella olleet aiemman kaavan mukaiset osat tonteista osoitetaan katualueena.

26 Korttelissa 0 olevaan terveysaseman tonttiin numero liitetään aiemmin Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n tontilla olleiden rasitepysäköintipaikkojen alueet. Tontin pinta-ala on m ja tonttitehokkuus 0,. Rakennusoikeus on k-m. Ajoyhteys terveysasemalle siirtyy Ruoritieltä ostoskeskuksen parkkipaikan kautta tapahtuvaksi. Nykyistä ajoyhteyttä vastaava alue on liitetty muodostettavaan LPAtonttiin. Kortteliin sijoittuu Rantakylän kirjasto, uimahalli ja urheiluhalli sekä Pataluodon yläkoulu. Tontin pinta-ala on 0 m ja tonttitehokkuus 0,. Rakennusoikeus on 0 k-m. Rakennusoikeus mahdollistaa lisärakentamisen, jota on suunnitteilla mm. urheiluhallin ja uimahallin toimintojen kehittämiseksi ja yhdistämiseksi. Uimahallin tontilla on 0 ja yläkoulun sekä kirjaston tontilla rasitepaikkaa Pataluodonkadun itäpuolella olevalla LPA-tontilla (---). Kortteli mahdollistaa - osastoisen päiväkodin ja alakoulun sijoittumisen alueelle. Uudisrakentamisen osalta tarkoittaa uutta Rantakylän päiväkotia ja entisen Yhteiskoulun lukion rakennuksen laajentamista 00 0 oppilaan alakouluksi. Tontin pinta-ala on m ja tonttitehokkuus 0,. Rakennusoikeus on k-m. Alakoulun liikunnalliseen opetukseen tarvittava kenttä ei mahdu kortteliin. Liikunnan opetuksen osalta toimivat ratkaisut haetaan Rantakylänpuistosta nykyisiä olosuhteita hyödyntäen tai täydentäen. 0 VL VU Lähivirkistysalue Paulapuisto ja osa Rantakylänpuistosta viheryhteyksineen osoitetaan lähivirkistysalueena. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Myös virkistysalueella kulkevien jalankulku- ja pyöräilyreittejä linjataan ja jäsennellään uudelleen. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Rantakylänpuistosta suurin osa osoitetaan urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi. Alueella oleva urheilukenttä ja tenniskentät osoitetaan ohjeellisin aluevarauksin. Alueelle osoitetaan uutena ohjeellinen pallokentän sijainti ala- ja yläkoulun liikunnallisen opetuksen tarpeisiin. Se sijaitsee nykyisen pesäpallokentän ja jääkiekkokaukalon kohdalla. Arkipäivisin hiekkakenttä palvelee koululiikuntaa. Iltaisin ja viikonloppuisin se on vapaasti asukkaiden käytössä. Talvisin kyseisellä kentällä voivat olla luistinradat ja jääkiekkokaukalo. Erikseen rakennusalalla osoittamatonta urheilupuiston toimintojen vaatimaan rakentamiseen alueelle osoitetaan rakennusoikeutta 00 k-m Urheilupuistolla olevan huoltorakennuksen rakennusala rakennusoikeuksineen osoitetaan kaavassa. Rakennusoikeutta huoltorakennuksen kohdalle osoitetaan 00 k-m.

27 Urheilukentän kohdalle osoitetaan rakennusala. Tämä mahdollistaa alueelle tulevan tekonurmen kattamisen talvikausiksi ylipainehallilla. Ylipainehallin toteuttaminen on riippuvainen yksityisistä toimijoista, kuten urheiluseuroista ja yksityisistä investoijista. Kyse ei ole kaupungin omasta hankkeesta. Rakennusoikeutta osoitetaan 000 k-m. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Paulapuistossa oleva muuntamon rakennuspaikka sekä Rantakylänpuistossa olevien teleliikenteen laitetilan ja matkapuhelintukiaseman rakennuspaikat osoitetaan ET- merkinnällä... Muut alueet Nykyisin tonttien osana olevat tori-, katu- ja kevyen liikenteen alueet muutetaan kevyen liikenteen kaduiksi. Kaava-alueen kevyen liikenteen väylät on rakennettu lukuun ottamatta alakoulun eteläpuolitse kulkevaa yhteyttä, josta rakentamatta on noin 0 metriä. Paulapuistossa oleva leikkipuisto osoitetaan leikkipuistona. Rantakylänpuiston latuyhteydet osoitetaan kaavassa.

28 . KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne... Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenneyksikön strategian tavoitteiden toteutumista. Strategiansa mukaan kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Strategiaan sisältyy päämäärää, joista kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Kaavamuutos edesauttaa ja vahvistaa kaupungin strategian yritysystävällisyyden ja työllisyyden päämäärää. Kaavalla mahdollistetaan myös hyvinvointia ja terveyttä edistävän ympäristön toteutuminen. Kaava edistää virikkeellisen ja viihtyisän asumisympäristön muodostamista... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Nykyisellään Pataluodon yläkoulun, terveyskeskuksen ja ostoskeskuksen välinen Rantakylän tori on varsin levoton etenkin iltaisin. Häiriökäyttäytymistä alueella edesauttaa se, että aivan lähiympäristössä ei ole asuintaloja. Torialueella päiväkodin takana pensaiden suojassa oleva kokoontumispaikka on koonnut häiritsevästi käyttäytyvää porukkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Kaavan myötä kerrostalotontti ulottuu tälle alueelle ja rajaa torialuetta selkeämmin. Torialueelle on myös tarpeen laatia tarkempi suunnitelma viihtyisyyden parantamiseksi ja torin aiivisemman hyödyntämisen edesauttamiseksi. Asuintalon rakentaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia ja tätä kautta vähentää häiriökäyttäytymistä. Uudet pysäköintijärjestelyt ostoskeskuksen ja terveyskeskuksen välillä tuovat lisää avaruutta alueelle, kun nykyiset koivurivit kevyen liikenteen väylän varrelta häviävät. Pysäköintialuetta voidaan jäsentää istutettavin puurivein. Lisäksi yhtenäisesti suunniteltava ja toteutettava peruspinta kohentaa alueen yleisilmettä ja nostaa laatutasoa. Asuntotonttien osoittaminen ja rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa tehokkaamman maankäytön aivan palveluiden läheisyydessä. Asukasmäärän lisääntyminen parantaa palveluiden kannattavuutta. Asuntorakentamisen lisääntymisen myötä Rantakylän palvelukeskuksen ympäristö muuttuu myös viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi.

29 .. Vaikutukset ympäröiviin alueisiin Kaava-aluetta ympäröivä rakentaminen ja asutus tukeutuu jatkossa selkeämmin jäsenneltyyn Rantakylän keskukseen. Uusi rakentaminen parantaa alueen imagoa ja yleisilmettä huomattavasti... Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen.. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Rantakylässä. Alueelle keskittyvät julkiset palvelut sekä kaupan palveluita. Asuntorakentamisen lisääminen tuo näille palveluille lisää käyttäjiä. Kyseessä on yhdyskuntarakenteen sisällä tapahtuvasta uudis- ja täydennysrakentamisesta. Täydennysrakentaminen yhdyskuntarakenteen sisällä on kunnallistekniikan ja palveluiden investointien kannalta edullista. Alakoulun eteläpuolelle on tarpeen rakentaa uutta kevyen liikenteen väylää noin 0 metriä, jotta saadaan korjattua itä- länsisuunnassa kulkevan virkistysalueilla kulkevan kevyen liikenteen yhteyden epäjatkuvuuskohta. Rantakylänpuiston eteläosassa on myös rakentamatonta kevyen liikenteen väylää noin 0 metriä. Kyseisellä kohdalla kulkee polku, joka yhdistää Utrantien suunnasta kulkevan kevyenliikenteenväylän Ranta- Mutalantielle. Koulun tarpeisiin tapahtuvien liikunnallisten olosuhteiden parantamiset Rantakylänpuistossa tuovat kustannuksia. Toisaalta samassa yhteydessä tapahtuvassa liikunnallisten olosuhteiden keskittämisessä ja suunnittelussa voidaan ottaa huomioon asukkaiden näkemyksiä kehittämisestä. Rantakylän asukkailta tuli syksyllä 0 järjestetyssä osallistu ja vaikuta tapahtumassa palautetta, että Rantakylänpuisto on vajaakäytössä, suuri autio alue keskellä Rantakylää. Kaava-alue on jo nykyisellään lähes täysin rakennettu, joten kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Rantakylänpuiston liikunnallisten olosuhteiden kehittäminen supistaa puustoista aluetta. Toisaalta kyse on olosuhteiden parantamisesta, joka parantaa virkistysmahdollisuuksia Rantakylänpuistossa. Urheilukentän tekonurmen ylipainehallilla kattamisen vaikutukset maisemaan ovat suuret lähialueella. Koska urheilukenttä sijaitsee metsäisen saarekkeen keskellä, halli ei näy kovin laajalle alueelle. Kaavassa osoitettu - kerroksinen rakentaminen ostoskeskuksen ympäristössä sulautuu hyvin ympäröivään maisemaan. Päiväkodin ja alakoulun rakentaminen muuttaa nykyisen puretun alakoulun alta paljastuneen hiekkakentän rakennetuksi tontiksi. Rakentamisen myötä maisemassa tonttien ja yleisten alueiden sijoittuminen selkiytyy.

30 .. Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinotoimintaan Kaavahankkeen myötä mahdollistuva asuntojen ja julkisten rakennusten rakentaminen työllistää rakennusalan toimijoita. Asuntorakentaminen lisää alueen ostovoimaa ja täten parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella. Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n toiminta laajenee merkittävästi. Sekä yhdistyksen työntekijämäärä, että palvelukapasiteetti kasvaa karkeasti kaksinkertaiseksi... Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT.. Melu Kaavamuutos mahdollistaa ja edellyttää kevyen liikenteen, autoliikenteen ja pysäköinnin uudelleenjärjestelyjä alueella. Kaava mahdollistaa terveyskeskuksen ja ostoskeskuksen asiakaspysäköinnin yhteiskäytön nykyistä paremmin. Osa Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n ja viereisen AK--tontin pysäköintipaikoista perustetaan tonttien välissä olevalle LPA- tontille rasitteena. Yläkoulun, kirjaston ja uimahallin tonttien rasitepysäköinti säilyy Pataluodonkadun itäpuolella rakenteilla olevalla LPA-tontilla. LPA-tonttia koskevat rasitteet pitää päivittää koskemaan kaavalla muodostuvia tontteja. Ruoritien liikenteen luonne muuttuu kaavan myötä. Nykyisellään terveysasemalle ja päiväkodille suuntautunut asiointiliikenne korvautuu asukasliikenteellä. Liikennekäyttäytymisen odotetaan rauhoittuvan tältä osin. Pataluodonkadulla kaava ei muuta liikennöintiä. Koulun ja päiväkodin uudisrakentamisen myötä liikenne palaa ennen alakoulun purkamista ollutta tilannetta vastaavaksi. Kevyen liikenteen yhteydet säilyvät pääosin aiemman kaavan mukaisina. Kaavassa tonteilla kulkeneet kevyen liikenteen väylät osoitetaan katualueina. Kaikilta osin näitä ei ole toteutettu. Alakoulun tontin eteläpuolitse osoitettu reitti on ainoa, jolta osin alueen läpi itä-länsi suunnassa kulkeva yhteys ei kulje puistossa. Vuoden 00 arvioitu liikennemäärä Utrantiellä on 00 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Pataluodonkadulla noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa.

31 Joensuun kaupungin pääkatuverkon kattava liikennemeluselvitys vuodelta 00 (Joensuun kaupungin liikennemeluselvitys, Tuominen&Luhtinen) perustuu vuoden 00 ennustetuille liikennemäärille. Ne ovat ostoskeskuksen kohdalla noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa vähemmän kuin vuodelle 00 tehty ennuste. Suhteutettuna liikennemäärään ja ajonopeuteen alueella ei erotusta voida pitää merkittävänä ja meluennuste on siten luotettava. Liikennemeluennustetta varten on mallinnettu maasto, rakennukset ja puustoa. Valtioneuvoston antamissa melutason ohjearvoissa (VnP /) on ohjeena, että asumiseen käytettävillä alueilla ei ulkomelu saa ylittää päivällä db eikä yöllä 0 db. Saman ohjeen mukaan sisällä ei melutaso saa päiväsaikaan ylittää db eikä yöllä 0 db. Päiväaikainen liikennemelu jää asuinrakennuksen kohdalla alle db:n. Yllä olevassa kartassa db:n raja kulkee keltaisen ja vihreän värin rajalla. Ulko-oleskelualueet pitäisi sijoittaa melualueen ulkopuolelle tai käyttää melua vähentäviä tai melulta suojaavia rakenteita.

32 TOTEUTUS Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja kaavan mukaisilla rakennushankkeilla on rakennuslupa. Toteutusjärjestys on riippuvainen ensisijaisesti uutta alakoulua ja päiväkotia koskevasta päätöksenteosta. Torialueelle ja Rantakylänpuistoon on tarpeen laatia tarkemmat yleisten alueiden suunnitelmat alueiden kehittämiseksi. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Rantakylän keskustan alueella tehdään laajempaa uudelleenjärjestelyä päivähoidon ja kouluopetuksen osalta. Yhteiskoulun lukio on siirtynyt Papinkadulle. Yhteiskoulun lukion entisiin tiloihin Pataluodonkadulle on siirtynyt Rantakylän koulun - ja -luokat. Huonokuntoisista Rantakylän koulusta ja päiväkodista luopuminen edellyttää uusien tilojen rakentamista Pataluodonkadulle jo puretun alakoulun tontille. Kaavalla huomioidaan koulun ja päiväkodin tarpeet alueella. Rantakylän päiväkodin nykyinen tontti ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä on tarkoituksenmukaista osoittaa asuntorakentamiseen. Päiväkoti puretaan, kun toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin. Kaavalla suunnitellaan palveluja asuinrakennusten sijoittelua sekä katu- ja kevyenliikenteen järjestelyjä alueella.

33 Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa sekä kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa..0 Pataluodon koulun auditoriossa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja lähialueille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuuteen osallistui henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapui lausuntoa ja mielipidettä. Lausuntojen tiivistelmät ja kaavoituksen vastineet lausuntoihin on esitetty liitteessä. Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Vireilletulon jälkeen kaavan aluetta on laajennettu Rantakylän puistoon. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä....0 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla. Tämän vaiheen yleisötilaisuus pidetään..0 alkaen klo.0 Pataluodon koulun auditoriossa, osoitteessa Pataluodonkatu. Kaavan laatija: Kaavakartta: Kalle Sivén Kaija Kinnunen

34 Työ nro Liite, / 0..0, täydennetty..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS R A N T A K Y L Ä N P A L V E L U K E S K U K S E N Y M P Ä R I S T Ö N A S E M A K A A V A M U U T O S O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Rantakylän () kaupunginosan korttelin osaa sekä läheisiä puistoalueita ja katualuetta. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Asemakaava-alue sijaitsee Utrantien, Puronsuunkadun, Ruoritien ja Pataluodonkadun välisellä alueella. Se käsittää Rantakylän terveysaseman, Rantakylän päiväkodin, Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n, Yhteiskoulun lukion, Pataluodon yläkoulun ja kirjaston tontit, sekä läheisiä virkistys- ja katualueita. Kaavahanke on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on tutkia palvelu- ja asuinrakennusten sijoittelua sekä katu- ja kevyenliikenteen järjestelyjä alueella. Kaavassa huomioidaan myös alueelle rakennettavan alakoulun ja päiväkodin tarpeet.

35 Liite, / SUUNNITTELUTILANNE Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat. ja. vaiheen maakuntakaavat.. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana ja. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu ydinkaupunkiseudun alakeskuksen (ca) alueeseen. Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa..00. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen..00 ja yleiskaava on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa kaava-alue sijoittuu aluekeskuksen keskustatoimintojen alueelle (CA). Utrantien on osoitettu pääkaduksi ja sen varrella kulkee yleiskaavassa kevyen liikenteen laatukäytävä. Paulapuiston ja Rantakylänpuiston kautta on osoitettu myös ulkoilun runkoreitti. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 0 (..). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on julkisten rakennusten korttelialuetta (Y-). Alueella ei ole voimassa MRL mukaisia rakennuskieltoja. Kaava-alueeseen kuuluu myös osia asemakaavoista (..), (..), (..) ja 0 (..), joissa alue on osoitettu puisto- (P), lähivirkistys- (VL) ja katualueeksi. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, elinkeinotoimintaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaavaan lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue Joensuun kihlakunnan poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun seudun luonnonystävät ry Teknisten verkkojen haltijat Joensuun Rantakylä ry. Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt

36 Liite, / AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS YHTEYSHENKILÖT Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 0 kaavahankkeista kertovassa kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt loppuvuodesta 0. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona..0 klo.0 alkaen Pataluodon koulun auditoriossa, Pataluodonkatu. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internet-sivuilla ( Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alkuvuoden 0 aikana. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 0 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee kesällä 0. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikköön, osoite Muuntamontie, 000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelussa, Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén puh sähköposti kalle.siven@jns.fi Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh sähköposti kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:

37 Asemakaavaprosessi Liite, /