Ehkäisevä työ investointina tulevaisuuteen Imatran lapsipalveluiden ja lapsipolitiikan uudistamisesta

Transkriptio

1 Ehkäisevä työ investointina tulevaisuuteen Imatran lapsipalveluiden ja lapsipolitiikan uudistamisesta HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Lapset, nuoret, kasvaminen, koulu ja eurot Jyväskylä Ulla Laine

2 Imatra

3 IMATRA Jäppilänniemi Jäppilänniemi Jäppilänniemi Jäppilänniemi Jäppilänniemi Jäppilänniemi Jäppilänniemi Jäppilänniemi Jäppilänniemi Salo-Peltola Salo-Peltola Salo-Peltola Salo-Peltola Salo-Peltola Salo-Peltola Salo-Peltola Salo-Peltola Salo-Peltola VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ Viraskorpi Viraskorpi Viraskorpi Viraskorpi Viraskorpi Viraskorpi Viraskorpi Viraskorpi Viraskorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Lapinkorpi Linnansuo Linnansuo Linnansuo Linnansuo Linnansuo Linnansuo Linnansuo Linnansuo Linnansuo Salo-Issakka Salo-Issakka Salo-Issakka Salo-Issakka Salo-Issakka Salo-Issakka Salo-Issakka Salo-Issakka Salo-Issakka SVETOGORSK SVETOGORSK SVETOGORSK SVETOGORSK SVETOGORSK SVETOGORSK SVETOGORSK SVETOGORSK SVETOGORSK Kiurula Kiurula Kiurula Kiurula Kiurula Kiurula Kiurula Kiurula Kiurula Räikkölä Räikkölä Räikkölä Räikkölä Räikkölä Räikkölä Räikkölä Räikkölä Räikkölä Pelkola Pelkola Pelkola Pelkola Pelkola Pelkola Pelkola Pelkola Pelkola Jakola Jakola Jakola Jakola Jakola Jakola Jakola Jakola Jakola Savikanta Savikanta Savikanta Savikanta Savikanta Savikanta Savikanta Savikanta Savikanta Teppanala Teppanala Teppanala Teppanala Teppanala Teppanala Teppanala Teppanala Teppanala Linnankoski Linnankoski Linnankoski Linnankoski Linnankoski Linnankoski Linnankoski Linnankoski Linnankoski Mehiläismäki Mehiläismäki Mehiläismäki Mehiläismäki Mehiläismäki Mehiläismäki Mehiläismäki Mehiläismäki Mehiläismäki Sotkulampi Sotkulampi Sotkulampi Sotkulampi Sotkulampi Sotkulampi Sotkulampi Sotkulampi Sotkulampi Rajapatsas Rajapatsas Rajapatsas Rajapatsas Rajapatsas Rajapatsas Rajapatsas Rajapatsas Rajapatsas VUOKSI VUOKSI VUOKSI VUOKSI VUOKSI VUOKSI VUOKSI VUOKSI VUOKSI Mansikkala Mansikkala Mansikkala Mansikkala Mansikkala Mansikkala Mansikkala Mansikkala Mansikkala Pässiniemi Pässiniemi Pässiniemi Pässiniemi Pässiniemi Pässiniemi Pässiniemi Pässiniemi Pässiniemi Hallikkala Hallikkala Hallikkala Hallikkala Hallikkala Hallikkala Hallikkala Hallikkala Hallikkala Näträmälä Näträmälä Näträmälä Näträmälä Näträmälä Näträmälä Näträmälä Näträmälä Näträmälä Vallinkoski Vallinkoski Vallinkoski Vallinkoski Vallinkoski Vallinkoski Vallinkoski Vallinkoski Vallinkoski Imatrankoski Imatrankoski Imatrankoski Imatrankoski Imatrankoski Imatrankoski Imatrankoski Imatrankoski Imatrankoski Meltola Meltola Meltola Meltola Meltola Meltola Meltola Meltola Meltola Onnela Onnela Onnela Onnela Onnela Onnela Onnela Onnela Onnela Saareksiinmäki Saareksiinmäki Saareksiinmäki Saareksiinmäki Saareksiinmäki Saareksiinmäki Saareksiinmäki Saareksiinmäki Saareksiinmäki Korvenkanta Korvenkanta Korvenkanta Korvenkanta Korvenkanta Korvenkanta Korvenkanta Korvenkanta Korvenkanta OUTSENO OUTSENO OUTSENO OUTSENO OUTSENO OUTSENO OUTSENO OUTSENO OUTSENO Huhtanen Huhtanen Huhtanen Huhtanen Huhtanen Huhtanen Huhtanen Huhtanen Huhtanen Immola Immola Immola Immola Immola Immola Immola Immola Immola IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI IMMALANJÄRVI Kurkvuori Kurkvuori Kurkvuori Kurkvuori Kurkvuori Kurkvuori Kurkvuori Kurkvuori Kurkvuori Kymälahti Kymälahti Kymälahti Kymälahti Kymälahti Kymälahti Kymälahti Kymälahti Kymälahti Kaukopää Kaukopää Kaukopää Kaukopää Kaukopää Kaukopää Kaukopää Kaukopää Kaukopää Tienhaara Tienhaara Tienhaara Tienhaara Tienhaara Tienhaara Tienhaara Tienhaara Tienhaara Vuoksenniska Vuoksenniska Vuoksenniska Vuoksenniska Vuoksenniska Vuoksenniska Vuoksenniska Vuoksenniska Vuoksenniska Rautio Rautio Rautio Rautio Rautio Rautio Rautio Rautio Rautio RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI Saarlampi Saarlampi Saarlampi Saarlampi Saarlampi Saarlampi Saarlampi Saarlampi Saarlampi Virasoja Virasoja Virasoja Virasoja Virasoja Virasoja Virasoja Virasoja Virasoja Itä-Siitola Itä-Siitola Itä-Siitola Itä-Siitola Itä-Siitola Itä-Siitola Itä-Siitola Itä-Siitola Itä-Siitola Sienimäki Sienimäki Sienimäki Sienimäki Sienimäki Sienimäki Sienimäki Sienimäki Sienimäki Neitsytniemi Neitsytniemi Neitsytniemi Neitsytniemi Neitsytniemi Neitsytniemi Neitsytniemi Neitsytniemi Neitsytniemi Tainionkoski Tainionkoski Tainionkoski Tainionkoski Tainionkoski Tainionkoski Tainionkoski Tainionkoski Tainionkoski Mustalampi Mustalampi Mustalampi Mustalampi Mustalampi Mustalampi Mustalampi Mustalampi Mustalampi Niskalampi Niskalampi Niskalampi Niskalampi Niskalampi Niskalampi Niskalampi Niskalampi Niskalampi Ritikankoski Ritikankoski Ritikankoski Ritikankoski Ritikankoski Ritikankoski Ritikankoski Ritikankoski Ritikankoski Karhukallio Karhukallio Karhukallio Karhukallio Karhukallio Karhukallio Karhukallio Karhukallio Karhukallio Tuulikallio Tuulikallio Tuulikallio Tuulikallio Tuulikallio Tuulikallio Tuulikallio Tuulikallio Tuulikallio Karhumäki Karhumäki Karhumäki Karhumäki Karhumäki Karhumäki Karhumäki Karhumäki Karhumäki Suo Suo Suo Suo Suo Suo Suo Suo Suo SAIMAA SAIMAA SAIMAA SAIMAA SAIMAA SAIMAA SAIMAA SAIMAA SAIMAA Saimaanranta Saimaanranta Saimaanranta Saimaanranta Saimaanranta Saimaanranta Saimaanranta Saimaanranta Saimaanranta 0 5 km

4 PERUSTIETOA Perustettu 1948 Kaupungiksi 1971 Kokonaispinta-ala Vesipinta-ala 191,6 km² 36,3 km² Veroprosentti 20,00 Asukkaita n Synnytyksiä n. 220/v Alle kouluikäisiä lapsia n Peruskouluikäisiä n. 2500

5 Taustaksi Imatrasta Erittäin iäkäs väestörakenne Väestö pienenee hitaasti, johtuu ikärakenteesta ja siitä johtuvasta korkeasta kuolleisuudesta Perinteinen savupiipputeollisuuskaupunki, viinan kulutus suurta Lasten ja nuorten pahoinvoinnista aiheutuvat kustannukset suuret (eteläkarjalainen ja itäsuomalainen ilmiö) Korkea työttömyys, korkeapitkäaikais- ja rakenteellinen työttömyys ja suuri vajaakuntoisten työttömien määrä. Keskimääräistä alhaisempi koulutustaso. Keskimääräistä enemmän yhden hengen ruokakuntia ja yksinhuoltajia Korkea sairastavuus, etenkin sepelvaltimotaudit, aivoverisuonisairaudet ja mielenterveyden ongelmat Rajan läheisyys on tuonut elinvoimaa, dynaamisuutta, vaurautta kaupunkiin viime vuodet heikompia Vireä kulttuuri- ja liikunta ja matkailukaupunki Ulkomaalaisten määrä

6 Taulukko 1. Tilastotietoja Imatran sosioekonomisesta rakenteesta (tiedot vuodelta 2013 SotkaNet) Imatra Koko maa keskimäärin Työttömiä työnhakijoita % työvoimasta (1/2015) 17,6 13,7 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (%) 24,7 20,6 Huoltosuhde (%) 63,5 55,7 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litroina 11,7 7,6 Rattijuopuomustapaukset/1000 asukasta 6,3 3,3 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 21,3 29,3 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 10,5 8,0 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista 6,2 4,6

7 Mitä ongelmien hoitaminen maksaa? (Versio 1) x Lasten ja nuorten häiriöpalvelumenot

8 Imatran kaupungin perhepalveluiden uudistus

9 Kaupungin väestön sosioekonominen tila ja kiristyvä kuntatalous pakottivat uudistamaan lasten ja perheiden palvelujärjestelmää Perusteet olivat: Raha ja inhimillinen hätä

10 Konkretisoitiin päättäjille ja itsellemme: se, miten paljon kaupunki käyttää rahaa lasten ja perheiden palveluihin se, kuinka paljon tuosta rahasta käytetään häiriöiden ja ongelmien hoitoon se, kuinka paljon rahaa käytetään hyvin pienen kuntalaismäärän palveluihin Lisäksi hyväksyttiin se, että jo syntyneiden ongelmien hoitoa ei voi lopettaa (eikä heti edes vähentää) vaikka samaan aikaan on panostettava ongelmien ehkäisyyn Todettiin, että voimavaroja ja osaamista on paljon, mutta ammattihenkilöiden tuki on etääntynyt arjesta Yksittäiset kehittämishankkeet tai työmenetelmien uudistukset eivät auta, vaan toimintakulttuurin on uudistuttava läpi koko palvelujärjestelmän, siellä missä lapsia, nuoria ja perheitä kohdataan.

11 Imatran hyvinvointipalvelut Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi yhdistyivät alkaen Johtaminen perustuu sisäiseen ja ulkoiseen sopimusohjaukseen Kaikki hyvinvoinnin peruspalvelut samaan palveluorganisaatioon yhden johdon alle Tavoite asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio Palvelutuotannon rakenne perustuu prosessi- ja elämänkaariajatteluun Tunnistetaan keskeiset ydinprosessit ja kiinnitetään ne organisaatioon ja vastuutetaan johtamiseen Tavoitteita: Talouden ja toiminnan läpinäkyvyys Asiakaslähtöisyys ja kyky nopeaan reagointiin muutoksissa Johtamisen uudistuminen (ei johdeta virastoja vaan palveluprosesseja) Sektorirajojen ja ammattikuntien heimoajattelun murtaminen

12 Kysyimme itseltämme: Kuka johtaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja kaupungissa? Kuka johtaa kaupungin lapsipolitiikkaa? Tiedetäänkö edes lapsi- ja perhepalveluiden kustannukset ja niiden rakenne? Kuka resurssien käyttöä ja kohdentamista allakoi? Ovatko nykyiset hallintorajat enää ollenkaan toimivia Todettiin silloinen sektoroitunut palvelurakenne ei toimi varsinkaan lasten ja nuorten palveluissa Onko keskittämällä huomio sektorirajat ylittävään yhteistyöhön vain vahvistettu toimimatonta rakennetta? Vastaavatko palvelut konkreettisesti ja oikea-aikaisesti perheiden tuen tarpeisiin?

13 Totesimme, että: silloiset hallintorajat eivät olleet enää ollenkaan toimivia silloinen sektoroitunut palvelurakenne ei toimi varsinkaan lasten ja perheiden palveluissa keskittämällä huomio sektorirajat ylittävään yhteistyöhön on vain vahvistettu toimimatonta rakennetta

14 Idea Lasten ja perheiden valuminen lastensuojelun asiakkaaksi on pysäytettävä vahvistamalla yleispalveluissa tarjottavaa tukea Toiminta-ajatuksen ja rakenteiden uudistaminen koko palvelujärjestelmässä: yhteinen näky Ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy Ammattihenkilöiden tuki on etääntynyt perheiden arjesta! Perheiden ja lasten on saatava yleispalveluista ajoissa riittävä tuki kasvatustyöhönsä ja arjen perusasioiden sujumiseen (pois poislähettämisen kulttuurista) Erityispalveluiden tärkein tehtävä on tukea peruspalveluja em. tehtävässä (perus- ja erityspalveluiden suhteen muuttaminen) Tuki kehitysyhteisöihin, matalat kynnykset, tuki annetaan silloin, kun lapsi tai vanhemmat kohdataan Ongelmakeskeisyydestä (ratkaisukeskeisyydestä) koko perheen tukeen Järjestelmien ja niiden välisen yhteistyön kehittämisestä perheiden tuen kehittämiseen

15 Idean jalostumista Tuen oikea kohdentaminen vs. leimaamattomuus Perheen vahvuuksien ja itsenäisen selviytymisen tukeminen vs. asiakkaaksi opettaminen eli omavastuun ja yhteiskunnan vastuun problematiikka Ei pidä opettaa asiakkaaksi, vaan tukea itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta Ei varhainen puuttuminen tai ongelmien ennalta ehkäisy vaan perheiden kasvatustyön tukeminen Ei ongelmakeskeisyys (ratkaisukeskeisyys) vaan osallisuuden tukeminen Olemmeko ymmärtäneet lapsen edun väärin? Palveluiden ytimessä pitää olla kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, kasvatusneuvonta vanhemmille ja muille aikuisille

16 Yleisiä periaatteitamme: PERHELÄHTÖISYYS Perheenjäsenet tietävät itse oman tuen tarpeensa KAIKKI PERHEET OVAT YHTEISIÄ Palveluohjauksen tarve tulisi olla minimaalinen (onko palveluohjaus joskus vain uusi nimitys pois lähettämiselle?) Perhe saa tuen kasvatustyölleen siellä missä se elää ja asioi LASTENSUOJELU KUULUU KAIKILLE (KS. LsL) Lastensuojelun ongelmia ei ratkaista lisäämällä lastensuojelua MUUTOKSET MENEVÄT KÄYTÄNTÖÖN VAIN JOHTAMALLA Muutos vaatii määrätietoista johtamista ja aikaa SATTUMANVARAISISTA TUKIPALVELUISTA HALLITUIKSI PROSESSEIKSI

17 Ja sitten vähän rakenteista:

18 Hyvinvointipalvelut - tilaaja Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Lasten ja nuorten lautakunta Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Tilaajajohtaja Harri Valtasola Tilaajajohtaja Harri Valtasola Tilaajajohtaja Jaana Peltola Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-aikapalvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuripalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Avopalvelut Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Liikuntapalvelut Aikuissosiaalityö ja työllistäminen Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva Vammaispalvelut ja kehitysvammapalvelut Erikoissairaanhoito

19 Hyvinvointipalvelut - palvelut Lasten ja nuorten palvelut Vapaaaikapalvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Palvelujohtaja Ulla Laine Palvelujohtaja Ulla Laine Palvelujohtaja Anne Korhonen Palvelujohtaja Kati Homanen Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Avopalvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Aikuissosiaalityö ja työllistämispalvelut Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva Tukipalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvammapalvelut

20 Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut palvelupäällikkö Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvola Perheneuvola Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto Oppilashuolto Nuorisopalvelut Nuorten psykiatrinen ja päihdehoitotr Nuppi Puheterapia Lastensuojelun perhetyö Koulu- ja opiskelijaterv.huolto Lasten- ja nuortenkoti Mansikkarinne Yhteensä 91 työntekijää

21 Nyt palataan tärkeimpään eli lapsiin ja perheisiin.

22 Palveluinnovaatio 1: Hyvinvointineuvola Äitiys- ja lastenneuvola tavoittaa odottavat perheet ja alle kouluikäisten perheet käytännössä 100 %, luotettu, leimaamaton, matalan kynnyksen palvelu Käynnistettiin hyvinvointineuvola alkaen Hyvinvointineuvolalla tarkoitetaan perinteistä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa + perhetyötä Kuusi perhetyöntekijää terveydenhoitajien työpariksi (sosionomi, 2 sosiaalikasvattajaa ja 3 psykiatriaan suunt. sairaanhoitajaa) Ei hanke, vaan alusta alkaen pysyvä rahoitus. Lisäinvestointi. ( Hankkeilla neutralisoidaan laajemmat muutospaineet Matti Rimpelä 2014) Konkreettinen apu perheiden kotona ja muissa kehitysyhteisöissä oppiminen ja muutos tapahtuvat arjessa, ei asiakkaana vastaanotoilla Pienin mahdollinen, mutta riittävä tuki. Vahvuuksien ja suojaavien tekijöiden etsiminen ja vahvistaminen, erityisesti verkostot. Ei hakemuksia, ei lähetteitä, ei jonoja Lisäksi tarjolla maksutonta kodinhoitoapua (kaksi kodinhoitajaa)

23 Hyvinvointineuvolan perhetyö (tuen porrastus): 1. Perustyö: kotikäynnit kaikille ensimmäisen lapsen perheille, perhevalmennus, vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät (universaalipalvelu) 2. Tukikäynnit: kohdennettu työ enemmän tukea tarvitseville, kotikäynnit, Hoivaa ja Leiki ryhmät, isäryhmät, eroryhmät (varhainen tuki/pienimuotoinen lisätuki) 3. Perhetyö: perheiden kotona toteutettu intensiivinen tavoitteellinen tuki, perhekuntoutus (yhteistyössä lastensuojelun perhetyön kanssa), tarpeenmukainen yhteistyö erityistason palveluiden kanssa (intensiivinen tuki) Lisäksi tarjolla maksutonta kodinhoitoapua (kaksi kodinhoitajaa) Myös ryhmämuotoista tukea

24 Perhetyöntekijän perustyö esittäytyminen neuvolan vastaanotolla kotikäynti kaikkiin ensimmäistä lasta odottaviin perheisiin raskauden aikana ja uudelleen 0 2 kuukautta lapsen syntymän jälkeen reflektiivinen keskustelu vanhemmuudesta voimavaramittaristojen pohjalta yhteenvetona syntyvä vanhempien ja perhetyöntekijän arvio perheen voimavaroista muodostaa pohjan jatkosuunnitelmalle

25 Perhetyöntekijän tukikäynnit tukikäyntejä tarjotaan matalalla kynnyksellä aina silloin, kun perheellä itsellään, terveydenhoitajalla, perhetyöntekijällä, tai muulla taholla (esim. varhaiskasvatus tai koulu) on herännyt huoli perheestä kotikäyntejä (á 2-3 h ) tehdään 1-5 kertaa perheen tarpeen mukaan, niiden jälkeen arvioidaan jatkotuen tarve Lapset puheeksi keskustelut, tarvittaessa verkostotyö, tiimikonsultaatio Palveluohjaus

26 Intensiivinen perhetyö aloitetaan tarvittaessa perhetyötä toteutetaan ja sitä arvioidaan yhdessä perheen ja terveydenhoitajan kanssa laaditun tavoitteellisen suunnitelman mukaisesti perheen omia voimavaroja tukien kotikäynnit (á 2 3 h) toteutetaan joustavasti perheen tarpeen mukaan 1-5 kertaa viikossa, tarvittaessa myös aamu-, ilta- ja viikonloppukäynteinä kestolle ei ole ennalta määriteltyä määräaikaa, työskentely on riittävän pitkäjänteistä perheen tarpeen mukaan (kuitenkin aina suunnitelmallista ja määräaikaista) toteutetaan perhetyöntekijöiden parityönä

27 Perhetyön aloitus esimerkiksi, kun odottavilla vanhemmilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta perheessä on erityishoitoa tarvitseva vauva/lapsi vanhemman voimavaroja heikentää sairaus, väsymys/uupumus, mielenterveys- tai päihdeongelmat perheen toimintakyky on heikentynyt (elämäntilanteen muutokset, parisuhteen ongelmat/ero, läheisverkoston tuen puute, työttömyys, talousvaikeudet) arki ei suju lapsen kannalta suotuisasti: tarvitaan tukea ja ohjausta lapsen hoitoon/kasvatukseen sekä arkirutiinien hallintaan ja vahvistamiseen

28 Perhetyöntekijän tuki on esimerkiksi keskustelua, ohjausta/neuvontaa mallittamista lasten hoidossa, rajojen asettamisessa ja päivärytmin luomisessa arkiaskareiden tekemistä ja asioiden hoitoa yhdessä vanhempien kanssa vanhempien psyykkisen jaksamisen arviointia ja tukemista palveluohjausta

29 Ryhmämuotoinen tuki Vuonna 2015 toteutuneet vertaisryhmät 4 perhevalmennusryhmää 2 Hoivaa ja leiki -ryhmää 1 Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmä 2 isäryhmää 1 eroryhmä 1 perhekuntoutus

30 Tuen kohdentumisen muutos Aluksi työssä painottui perustyön osuus: perustyö 70 % ja erityinen tuki 30 % Strateginen linjaus 2011: tukea kohdennetaan enemmän tukea tarvitseville Vuonna 2013 perustyön osuus 17 % ja erityisen tuen 83 % Perhetyöntekijöiden kotikäyntejä v yhteensä 431 perheeseen Perhe voi olla samanaikaisesti myös lastensuojelun asiakkaana

31 Toiminnan jatkuva kehittäminen Meneekö tuki tueksi? Toiminta laajentunut alakouluikäisten lasten perheisiin ja murkkuikäisiin Verkostotyötä ja monialaista työtä kehitetään jatkuvasti (myös järjestöt, esim. Martat!) Vaikuttavuuden ja vaikutusten mittaaminen ja raportointi Sijaishuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä edelleen korkea, mutta alenee johdonmukaisesti

32 2000-luvun alkupuoli: Sijaishuollon piirissä olevien lasten määrä kasvoi nopeasti Ratkaisu: Lastensuojelua vahvistettiin lisäämällä lastensuojelua. Sijaishuollon prosessit haltuun. Sijoitusten kotiuttaminen: Perhehoidon vahvistaminen, Lasten ja nuortenkodit Kerttulanrinne (2005 ) ja Pikku- Pappila (2006). Lastensuojelun sosiaalityön vahvistaminen. Kasvatus- ja perheneuvolan pelastamissuunnitelma jne Todettiin, että sijaishuollon piirissä olevien lasten määrä edelleen kasvaa. Tehdyt panostukset eivät tuota tulosta! Ratkaisu: Perheiden tuen lisääminen yleispalveluissa. Hyvinvointineuvola (2009), lakkautettiin yksi lastenkoti ja työntekijäresurssit siirrettiin perhetyöhön (2012), jne. Ja vasta nyt lastensuojelun tarve saatiin alenemaan ja lastensuojelun työntekijöiden työ mielekkääksi!

33 Palveluinnovaatio 2: Uudistettu lastensuojelun perhetyö Lastensuojelulaitoksen lakkauttaminen 2012 Syntyi lastensuojelun perhetyön tiimi: 9 perhetyöntekijää ja tiimin vetäjä Perhetyön prosessi mallinnettu: neljä vaihetta, kesto n. 15 kuukautta Työntekijällä kerrallaan 3-4 perhettä, käyntien kesto keskimäärin 3 tuntia, 3-4 tapaamista viikossa Vanhemmuustyöskentely, jonka tavoite on se, että vähitellen vanhemmat ottavat vastuun lastensa perustarpeiden täyttämisestä Periaatteita: avoimuus, työn läpinäkyvyys, suunnitelmallisuus, luottamuksellisuus, huolellisuus

34 Toki tehty paljon muutakin kehittämistä: Voimavarojen lisääminen ei ole ratkaissut! Koko lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän ja toimintaajatuksen uudistamista tehty ja edelleen tehdään: Perheet ovat yhteisiä Kun lasten ja perheiden palvelut ja niihin käytettävät resurssit koottu hallinnollisesti yhteen, pääsemme paremmin toteuttamaan yhtenäistä toimintakulttuuria ja järkevää lasten ja perheiden tuen tarpeista lähtevää resurssien kohdentamista Prosessiajattelu johtotähtenä: sattumanvaraisista tukitoimista hallituiksi prosesseiksi Mm. Toimiva lapsi ja perhe (THL) työmenetelmien käyttöön otto kaikissa palveluissa Lähikouluperiaate Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin toimenpideohjelma Yhteisiä koulutuksia kaikille lasten ja nuorten palveluissa toimiville

35 Vision ja ideologian muutoksen johdonmukainen johtaminen koko palvelujärjestelmässä Vaatii paljon johtamiselta ja esimiestyöltä Vaatii aikaa ja sitkeyttä Muutosehdotukset koetaan helposti loukkauksena Päätöksentekijöillä oli rohkeutta tehdä isoja päätöksiä, mutta heti alkoi kyseenalaistaminen ja epäily Huoli perinteisen neuvolatyön imagosta oli kohtalaisen suuri Lastensuojelun henkilöstöllä vahva hätä siitä, että heitä ei kuulla: miksi lisätään neuvolatyöntekijöitä, kun suurin kuorma ja vaje lastensuojelussa Koulu, varhaiskasvatus: Miksi lastensuojelu ei tee mitään? Vastaus: resurssien lisääminen vanhentuneeseen toimimattomaan palvelujärjestelmään on turhaa Koulu, varhaiskasvatus, nuorisotyö: Helposti pidetään tiukasti ajatuksesta, mikä on minun perustehtäväni, lastensuojelu hoitaa loput

36 Vision ja ideologian muutoksen johdonmukainen johtaminen koko palvelujärjestelmässä Tarvittavat resurssit ja osaaminen on jo olemassa! Tällä hetkellä kamppaillaan ammattikuntien heimoajattelun rikkomisen kanssa Hyvinvointiyhteiskunnan elämän ja kuoleman kysymys on virtausten aikaansaaminen professioiden kesken" Ja "annetaan osaamisen virrata laatikosta toiseen" (Jaana Utti 2012)

37 Lukujen valossa tuottavuutemme on kasvanut

38

39

40 Kuva 3. Lapsipalveluiden kustannuksia yhteensä (milj. ) Imatralla [1] Häiriöpalvelumenot sisältävät lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, lasten- ja nuorten psykiatrian menot sekä sivistystoimen erityispalveluita kuten koulukotien ja kouluavustajien kustannuksia.

41 Lastensuojelun tunnuslukuja Imatralla Tunnusluku Pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia ja nuoria Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä lapsia ja nuoria vuoden aikana Lastensuojeluilmoituksia vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Perhehoitoon sijoitetut % kaikista pitkäaikaisista sijoituksista (31.12) Lastensuojelun laitosostopalvelumenot vuoden aikana (milj. euroa) 2,2 2,0 2,4 2,0 2, ,3 2,2 2,0 1,2 1,2

42 ELÄMÄÄ JA ONNEA Saimaan sylissä, Vuoksen varrella

43 Mitä vuosi 2016 tuokaan tullessaan?

44 Eksote perhepalvelut kartalla Lasten ja nuorten talo Imatra Matalan kynnyksen palvelut, virkaaikainen päivystys, verkostotyö, liikkuvat palvelut ja palvelun räätälöinti Lasten ja nuorten talo Lappeenranta Matalan kynnyksen palvelut, virkaaikainen päivystys, verkostotyö, liikkuvat palvelut ja palvelun räätälöinti Lähipalveluina neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perhetyö ja kotipalvelu Oppilas- ja opiskeluhuollon sekä lastensuojelun alueelliset tiimit

45 Eksote perhepalveluiden toimintaperiaatteita Kasvu- ja kehitysympäristössä tehtävä työ: Tuetaan perheitä siten, että lapsi ja nuori voi elää ikäkautensa mukaista elämää kotonaan, käydä lähikoulua tai päiväkotia Koko perheen huomioiminen (lapsiasiakkuuden välttäminen) Osallisuus ja yhteisösuuntautuneisuus Tuki ja hoito räätälöidään yhdessä perheen kanssa heidän yksilöllisen tarpeensa mukaan yli toimintayksikkörajojen; tulijan tai lähettäjän ei tarvitse tietää mitä tukea tarvitaan, huoli riittää Verkostotyö (yhteinen työ, päivähoito, koulut) ja vastuutyöntekijämalli Ei pompottelua: jos kokemus, että ei voi itse auttaa, ei automaattisesti lähetetä muualle, vaan pyydetään työpari Oikea-aikaisuus ja jonottomuus Vaikuttavuuden arviointi, näyttöön perustuvat hoidot Tavoitteen lapsen ja perheen kannalta yksi, ymmärrettävä ja ennakoitavissa oleva palvelukokonaisuus

46 Mikä muuttui ? Imatran lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut (pois lukien nuorisopalvelut) siirtyivät Eksoten järjestämisvastuulle, yli 80 työntekijää Imatralle perustettiin maakunnan toinen Lasten ja nuorten talo: - Matalan kynnyksen palvelutarpeen arviointi, vastaanotto ja puhelinneuvonta - Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö - Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Kehitykselliset palvelut - Perheoikeudelliset palvelut - Lastensuojelun palvelut

47 Peruspalveluiden vahvistaminen Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli koko Eksoteen ja sen edelleen kehittäminen Neuvolan perhetyöhön kaksi vastaavaa sosiaalityöntekijää (LPR/Imatra) Neuvolapalveluiden alle Eksoten lapsiperheiden peruspalveluiden kokonaisuus (0-18-vuotiaat lapset ja perheet): Palvelutarpeen arvio, perhetyö, kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta

48 Perhepalvelut johtaja Tiina Kirmanen Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Ylilääkäri Leena Suomalainen Ylilääkärit ja lääkärit Tulosyksiköt Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut Palvelupäällikkö Anne Korhonen Lastensuojelu Palvelupäällikkö Raija Kojo Neuvola Palveluesimies Anu Koponen Opiskeluhuolto Palveluesimies Kirsi Leinonen Toimintayksiköt Tuki kehitykseen ja vanhemmuuteen (TuKeVa) Palveluesimies Tiina Vormisto Avohuolto Palveluesimies Merja Saarinen Sijaishuolto Palveluesimies Marjaleena Aarnio Tarulantuvan perhetukikeskus Palveluesimies Marja Riikonen Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut Palveluesimies Ulla Jäppinen Kivisalmen lapsi- ja nuorisokoti Palveluesimies Sari Ruhanen Nuorisoryhmäkoti, Myllymäen nuorten asunnot, Turvakoti Palveluesimies Mirja Saikko Mansikkarinteen lasten ja nuorten koti Palveluesimies Maritta Mälkiä TERVEYSPIIRI

49 Yhteistyö kunnan lasten ja nuorten palveluiden ja sote-alueen välillä tulee rakenteellistaa Kokonaistieto alueen/kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja sen kehityksestä maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöryhmät Yhteisesti sovittu toiminnan ideologia ja periaatteet. Tavoite, että Eksoten perhepalvelut ja kuntien lasten ja nuorten palvelut muodostavat yhteneväisen kokonaisuuden. Hallinnolliset siilot ei näy ulospäin lapsille, nuorille ja perheille.

50 ELÄMÄÄ JA ONNEA Saimaan sylissä, Vuoksen varrella

51 Eksote perhepalvelut kartalla Lasten ja nuorten talo Imatra Matalan kynnyksen palvelut, virkaaikainen päivystys, verkostotyö, liikkuvat palvelut ja palvelun räätälöinti Lasten ja nuorten talo Lappeenranta Matalan kynnyksen palvelut, virkaaikainen päivystys, verkostotyö, liikkuvat palvelut ja palvelun räätälöinti Lähipalveluina neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perhetyö ja kotipalvelu Oppilas- ja opiskeluhuollon sekä lastensuojelun alueelliset tiimit