Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois- Karjalan aluekehittäjistä
|
|
- Hannele Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois- Karjalan aluekehittäjistä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 19/2009
2 Satu tolonen Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois- Karjalan aluekehittäjistä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 19/2009
3
4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 19/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 19/2009 MEE Publications Regional development 19/2009 Tekijät Författare Authors Satu Tolonen Julkaisuaika Publiceringstid Date Huhtikuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö, Arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois-Karjalan aluekehittäjistä Tiivistelmä Referat Abstract Siirtyminen hallinnosta hallintaan on siirtänyt valtaa keskushallinnolta alueille. Samanaikaisesti aluekehittäminen on kehittynyt vuorovaikutteisempaan suuntaan ja verkostoituminen on noussut yhdeksi kehittämisen avainsanoista. Tämän tutkimuksen kohteena on Pohjois-Karjalan aluekehittäjäverkosto. Tutkimuksessa kartoitetaan kehittäjien muodostaman verkoston rakenne eli tunnistetaan keskeisessä asemassa olevat ja sivummalle jääneet toimijat. Lisäksi tutkimus tarkastelee toimijoiden vaikuttamistapoja, toiveita aluekehittämisen fokukseksi sekä kahdeksan eri kehittämisohjelman tuloksellisuutta ja kykyä edistää kehittäjien verkostoitumista. Tutkimusaineisto on hankittu kahden kyselyn avulla, joista ensimmäisessä kartoitettiin verkoston jäsenistö ja toisessa kerättiin varsinainen verkostosuhdetieto. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty verkostoanalyysiä. Menetelmää ei aikaisemmin juuri ole aluekehittämisen analysoinnissa hyödynnetty. Laajemmassa tutkimuskentässä käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosien aikana huomattavasti. Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkostosta on tunnistettavissa keskeisimmät verkostovaikuttajat sekä yksilötasolla ja toimijaryhmittäin/organisaatioittain tarkasteltuna. Keskeisyys määrittyy tässä verkostosuhteiden määrän ja suhteiden laadullisten tekijöiden perusteella. Tulosten mukaan virkamiehillä, kuten maakuntaliiton ja TE-keskuksen edustajilla, on vahva asema maakunnan kehittämisessä. Tavat vaikuttaa kehittämiseen ovat kuitenkin moninaiset. Merkittävimpiin tapoihin lukeutuvat vaikuttaminen verkostoitumisen edistämisen, vaikutusvaltaisen hallinnollisen aseman sekä tiedon, ideoiden ja innovaatioiden kautta. Pohjoiskarjalaiset aluekehittäjät pitävät verkostoitumista tärkeänä. Henkilökohtaisia verkostosuhteita arvostetaan ja verkostoitumista hyvin edistäneitä ohjelmia pidetään tuloksellisimpina. Analysoidun aluekehittäjäverkoston rakenne ei ole pysyvä. Lähivuosina kehittäjistä moni jää eläkkeelle ja verkoston jäsenistö tulee muuttumaan. Tulosten mukaan verkoston sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan rakennu pelkästään yksilöiden varaan vaan pääomaa on kertynyt myös organisaatiotasolle. Tämä on positiivista toiminnan jatkuvuuden kannalta. Verkostoituminen kuuluu monien kehittämisohjelmien tavoitteisiin. Jatkossa verkostoanalyysiä voitaisiinkin hyödyntää aiempaa laajemmin ohjelmien arvioinneissa. Kiintoisaa olisi myös tarkastella hallinnollisten aluerajojen yli ulottuvia, jopa kansainvälisiä verkostosuhteita ja kartoittaa verkostotoiminnan elinkaarta. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: suunnittelija Satu Tolonen, puh Asiasanat Nyckelord Key words Pohjois-Karjala, alueellinen kehittäminen, verkostot, verkostoituminen ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 106 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by työ- ja elinkeinoministeriö, arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd
5
6 Esipuhe Aluekehittäminen perustuu toimijoiden yhteistyöhön, verkostoihin. Kehittämisessä keskeistä on seudun yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten, välittäjäorganisaatioiden, julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyö. Muodollinen yhteistyö toimijoiden välillä ei vielä riitä. Alueellisen kehittämisen vireen sanelee alueella oleva sosiaalinen pääoma, luovuus ja organisaatiokapasiteetti, joita käyttämällä löydetään uudet hedelmälliset yhteistyön muodot eri toimijoiden välillä. Verkostoista on aluekehittämisen teoreettisessa keskustelussa puhuttu jo kaksi vuosikymmentä, mutta niistä on ollut vaikea saada empiiristä tutkimuksellista otetta. Käsillä oleva opinnäyte on tietääkseni ensimmäinen aluekehittäjien alueellisesta verkostosta tehty analyysi. Suuri kiitos ja onnittelut tekijälle siitä, että on uskaltanut lähteä tällaiseen pioneerityöhön menestyksekkäästi. Verkostojen selvittäminen on työlästä, mutta tärkeää. Työn tulokset ovat todella kiinnostavia. Tulosten avulla ymmärretään paikallista ja alueellista kehittämisdynamiikkaa paremmin. Tämän opinnäytteen sovelletulla metodilla tultaneen työ- ja elinkeinoministeriössä selvittämään myös muiden alueiden verkostoja. JANNE ANTIKAINEN Aluekehitysjohtaja
7
8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tutkimuskohteena Pohjois-Karjalan aluekehittäjäverkosto Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rakenne Yhteiskunnan muutos ja verkostoituminen Hallinnosta hallintaan käsitteitä ja piirteitä Hallinta Suomessa Verkostokäsite Verkostojen sosiaaliset rakenteet Verkostot ja alueellinen kehittäminen Aiempia tutkimuksia aluekehittämisen verkostoista Alueellisen kehittämisen nykytila Aluepolitiikka ja alueiden kehittäminen Euroopan unionin aluepolitiikka Kansallinen aluekehittämisjärjestelmä Aluepolitiikkaa eri aluetyypeillä Aluekehittämisen arviointi Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Verkostoanalyysi tutkimusmenetelmänä Tutkimusaineisto ja aineiston hankinta Pohjois-Karjala aluekehittäjän toimintaympäristönä Maakunnan sijainti ja osa-alueet Aluekehittämisohjelmat ja kehittämisen tavoitteet Aluekehityksen tila Pohjois-Karjalan aluekehittäjien verkostoituminen Aluekehittämisverkoston jäsenistö Aluekehittämisverkoston rakenne yksilötasolla Aluekehittämisverkoston rakenne toimijaryhmätasolla Alueelliset kehittämisohjelmat verkostoitumisen edistäjinä Verkoston toimijoiden toiveet maakunnan kehittämisen painopisteiksi Yhteenveto ja johtopäätökset...91 Lähteet...97 Liite 1. Jako toimijaryhmiin Liite 2. Ensimmäinen kysely Liite 3. Toinen kysely
9
10 1 Johdanto 1.1 Tutkimuskohteena Pohjois-Karjalan aluekehittäjäverkosto Tämä tutkimus käsittelee Pohjois-Karjalan alueellista kehittämistä ja aluekehittäjien muodostamaa yhteistyöverkostoa. Alueellisessa kehittämisessä mukana olevien paikallisten toimijoiden yhteistyö, motivaatio ja taito edistää alueensa hyvinvointia ovat nykyisin entistäkin tärkeämpiä, sillä alueiden rooli oman kehityksensä luotsaajina on voimistunut. Muutos on osa laajempaa yhteiskunnallista kehityskulkua, jossa keskushallinnon ohjaamasta hallinnosta ollaan siirtymässä laajemman toimijajoukon osallistavaan hallintaan. Hallintaan siirtymisen myötä on alettu korostaa verkostoitumista ja verkostoista on tullut uusi toimintatapa, jonka on toivottu tarjoavan paremmat edellytykset tulokselliselle aluekehittämiselle. Alueiden kehitystä ja aluekehittäjien verkostoitumista tuetaan aluekehittämisohjelmilla. Toimivat aluekehittämisohjelmat ja sitoutuneiden aluekehittäjien työpanos on tutkimuksen kohdealueella Pohjois-Karjalassa tarpeen. Maakunta on aluekehityksen kannalta haasteellinen alue, jossa väestömäärä vähenee ja elinkeinorakenteen muutos on aiheuttanut työpaikkojen menetyksiä. Tämänkaltaiset Pohjois- Karjalaa koetelleet vaikeudet ovat omalta osaltaan lisänneet maakunnan toimijoiden verkostoitumista ja saaneet toimijoita yhdistämään voimiaan. Verkostomainen toimintatapa ei ole luonteeltaan hierarkkinen. Tästä huolimatta kaikki Pohjois-Karjalankaan verkostotoimijat eivät ole yhtä keskeisessä asemassa verkostorakenteessa ja toisilla toimijoilla on huomattavasti enemmän valtaa ja vaikuttamismahdollisuuksia kuin toisilla. Tässä tutkimuksessa näitä sosiaalisia ra-kenteita tarkastellaan verkostoanalyysimenetelmien avulla. Yksilötasoisia verkostorakenteita ei aiemmassa aluekehittämisverkostojen tutkimuksessa tiettävästi ole analysoitu verkostoanalyysimenetelmillä, mikä tekee tutkimuksesta varsin uraauurtavan ja ainutlaatuisen. Verkostorakenteen analysoinnin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan aluekehittäjien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja aluekehittämisohjelmien roolia verkostoitumisen edistäjinä. Käytännön syistä kaikkia ohjelmainstrumentteja ei käydä läpi, vaan tarkastelu kohdistuu maakuntaohjelmaan ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimiin Euroopan unionin ja kansallisiin kehittämisvälineisiin. EU:n kehittämisohjelmista mukana ovat alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite (EAKR ja ESR), Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite sekä Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti. Kansallisista kehittämisvälineistä tarkastelussa ovat osaamiskeskus-, aluekeskus-, saaristo- ja maaseutuohjelma. Maaseutuohjelma muodostaa poikkeuksen muista tarkasteltavista kehittämisvälineistä, 9
11 sillä ohjelman sisällöstä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimana on ainoastaan alueellinen maaseutuosio. Tutkimus on Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle tehty Pro Gradu -opinnäytetyö, joka on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriössä osana aluekehittämisen kokonaisarviointihanketta. Ministeriössä työn tekemistä on ohjannut aluekehitysjohtaja Janne Antikainen. Erityisesti verkostoanalyysimenetelmän käytössä neuvoja on antanut valtiotieteiden lisensiaatti Petri Uusikylä konsultointiyritys Net Effect Oy:stä. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään kansallisen ohjelmarakenteen uudistamistyössä ja erityisesti pohdittaessa eri toimijoiden mukaan saamista aluekehittämisen ohjelmatyöhön. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rakenne Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa aluekehittäjien muodostamasta verkostosta Pohjois-Karjalassa, sillä aluekehittäjien yhteistyörakenteilla on huomattava vaikutus maakunnan kehitykseen. Lisäksi selvitetään maakunnan aluekehityksen tilaa ja ohjelmallisen kehittämisen välineiden rooleja verkostoitumisen edistäjinä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1 Millainen on Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkoston rakenne? Mitä tahoja Pohjois-Karjalan aluekehittäjien muodostaman verkoston keskeisimmät jäsenet edustavat ja mihin verkostojäsenten vaikutus aluekehittämisessä perustuu? (Verkoston keskeisimmät jäsenet määrittyvät tässä suhteiden määrän, suhteiden merkityksellisyyden ja yhteydenpidon tiiviyden mukaan). 2 Ovatko kaikki olennaiset toimijat mukana aluekehittämisessä, miten kyseiset toimijat on saatu mukaan kehittämiseen tai mikä on ollut toimijoiden osallistumisen esteenä? 3 Mikä on aluekehittämisohjelmien merkitys verkostoitumisen edistämisessä ja mihin maakunnan aluekehittämisessä tulisi toimijoiden näkökulmasta panostaa? Tutkimuksen rakenne on seuraava. Luvussa kaksi selvennän tutkimuksen teoreettista pohjaa eli käsittelen yhteiskunnassa tapahtunutta siirtymistä hallinnosta hallintaan, verkostoja käsitteenä ja verkostoitumista laajemmin sekä erityisesti aluekehittämisen näkökulmasta. Tarkoituksenani on nivoa tutkimusaihe osaksi laajempaa yhteiskunnassa tapahtunutta kehitystä ja verkostoajattelun nousua. Luvussa kolme luon katsauksen aluekehittämisjärjestelmään ja aluekehittämisen nykytilaan, sillä eritasoiset ja eri aluetyypeillä toimivat kehittämisvälineet vaikuttavat aluekehittäjien toimintaan tutkimusalueella. Luvussa neljä käsitellään tutkimuksen menetelmät ja aineiston ominaisuudet sekä hankintaprosessi. Luku antaa perustiedot käyttämäni tutkimusmenetelmän, verkostoanalyysin, mahdollisuuksista. Tutkimuskontekstin käyn läpi luvussa viisi, jossa selvennän aluekehittäjien toimintaympäristön keskeiset piirteet sekä aluekehittämisohjelmien että aluekehityksen kannalta. Aluekehittämisohjelmien ja aluekehittäjien pyrkimyksenä on kohentaa alueen kehitystilaa, 10
12 joten käsittelemäni kehitysindikaattorit antavat viitteitä toiminnan tuloksellisuudesta, joskin aluekehitykseen vaikuttavat myös monet muut vaikutteet ja kehityskulut. Tutkimuksen empiirinen osuus, luku kuusi, selventää Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkoston rakennetta ja aluekehittämisohjelmien vaikutuksia. Analysoin kehittämisverkostoa sekä yksilöiden että toimijaryhmien tasolla ja nostan esiin verkoston keskeisimmät toimijat. Aluekehittämisohjelmien verkostoitumisvaikutusten osalta analyysin kohteena on kahdeksan aluekehittämisohjelmaa ja verkostovaikutusten lisäksi tarkastellaan aluekehittäjien näkemyksiä näiden kehittämisvälineiden tuloksellisuudesta. Luvussa seitsemän kokoan tutkimuksen yhteen ja tuon esiin keskeiset johtopäätökset. 11
13 2 Yhteiskunnan muutos ja verkostoituminen 2.1 Hallinnosta hallintaan käsitteitä ja piirteitä Yhteiskunnan hallintojärjestelmä ja toimintatavat ovat yhteydessä alueellisten toimijoiden mahdollisuuksiin vaikuttaa alueensa kehitystilaan. Kysymys on pitkälti siitä, onko valta keskitetty keskushallinnolle vai onko alueilla ja seuduilla rooli oman tulevaisuutensa luojina. Sotaraudan (1996) mukaan valta on nyky-yhteiskunnassa hajautunut entistä useammalle taholle. Tämä on seurausta kansallisissa hallintojärjestelmissä tapahtuneesta muutoksesta, jonka taustalla ovat talouden vapautuminen ja markkinavoimien korostuminen. Samanaikaisesti valtioiden välinen keskinäinen riippuvuus on kasvanut ja mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen suorien toimenpiteiden avulla ovat heikentyneet. Uusi tilanne on johtanut hallinnan periaatteiden muotoutumiseen. Hallintaa pidetään yleisesti vaihtoehtona hallinnolle eli valtion kontrollille (Hirst 2000). Käsitteen sisältö ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä käyttötarkoitus vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä hallinnalla tarkoitetaan. Hallinnan (engl. governance) kielitieteelliset juuret pohjautuvat kreikan kielen sanaan kubernân ja latinan kielen sanaan gubernare, jotka molemmat viittaavat laivan ohjaamiseen. (Kjær 2004). Hallinto (engl. government) eroaa hallinnasta, sillä hallinto viittaa hallitsemisesta vastaaviin instituutioihin ja toimijoihin, kun taas hallinta viittaa hallitsemistapaan ja käytäntöihin (Jessop 1998). Hallinta kattaa kaikki tahattomat ja tarkoitukselliset ohjausmekanismit, jotka vaikuttavat politiikkaprosesseihin (Kickert et al. 1997). Hirst (2000) on havainnut hallintatermiä käytettävän viidessä eri merkityksessä. Ensinnäkin hallintakäsitettä käytetään puhuttaessa hyvästä hallinnasta. Hyvän hallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat vakaa hallinnonjärjestelmä, laillisuusperiaate, tehokas valtionhallinto ja demokratian toimiminen. Toinen muunnos koskee hallinnan kansainvälistä ulottuvuutta ja tästä näkökulmasta hallinta merkitsee kansallisvaltion roolin heikentymistä globalisaation myötä. Hallinnan kolmas käyttötapa, yritysten hallinta (engl. corporate governance), liittyy yritysten kontrollija vastuusuhteisiin sekä avoimuuteen johdon toiminnan suhteen. Neljäs merkitys taas liittyy 1980-luvun alussa tapahtuneeseen uusien julkisjohtamisen strategioiden (engl. new public management strategies) yleistymiseen ja olennaista tässä on muun muassa markkina- ja asiakaslähtöisyyden periaatteiden tuominen julkisyhteisöjen johtamiskäytäntöihin. Hallinnan viides käyttötapa on tämän tutkimuksen kannalta keskeisin. Siinä hallinta nähdään uusina käytäntöinä koordinoida toimintoja verkostojen, kumppanuussuhteiden ja keskusteluareenoiden kautta. Tämänkaltaista sosiaalista hallintaa on löydettävissä kaupungeista, alueilta ja yksityiseltä sektorilta ja tälle menettelytavalle 12
14 on tyypillistä monipuolisen toimijajoukon, kuten esimerkiksi ammattiyhdistysten, elinkeinoelämän järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja paikallishallinnon edustajien, mukana olo. Toiminta on luonteeltaan demokratiaa edistävää, mutta ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että verkostohallinta on luonteeltaan paikallista ja tästä johtuen se sulkee helposti uudet toimijat ulkopuolelle. (emt.). Rhodes (2000) on Hirstin tavoin löytänyt hallintakäsitteelle useita määritelmiä käyttötarkoituksen mukaan. Keskeisimpänä lisänä Hirstin työhön ovat Rhodesin määritelmät hallinnasta uutena poliittisena taloutena ja sosio-kyberneettisenä järjestelmänä. Mikäli hallinta käsitetään uutena poliittisen taloutena, nousee tarkastelun keskiöön talouden hallinto ja kansalaisyhteiskunnan, valtion ja markkinatalouden rajojen hämärtyminen. Jos taas hallinta nähdään sosiokyberneettisenä järjestelmänä, olennaista on väite, että enää ei ole olemassa yhtä itsenäistä viranomaista, vaan jokaisen politiikkalohkon alueella toimii useita toimijoita. Määritelmien ja käyttötapojen eroavaisuuksista huolimatta myös Rhodes korostaa verkostojen merkitystä hallinnassa todetessaan verkostojen olevan hallinnan käsitteen ydin julkisen hallinnon opeissa. Hallinta viittaa siis itseorganisoituviin, organisaatioiden välisiin verkostoihin, joille on ominaista organisaatioiden keskinäinen riippuvuus, verkostojen jäsenten välinen jatkuva kanssakäynti, luottamukseen ja yhteisiin sääntöihin perustuvat vuorovaikutus sekä huomattava riippumattomuus valtiosta. Myös Sotarauta (1996) näkee usean toimijan yhteistyön keskeiseksi piirteeksi nyky-yhteiskunnan tavassa toimia kuvatessaan julkisessa hallinnossa tapahtunutta muutosta epävarmuuden hallinnoinnin ja epäselvyyden hallinnan käsiteparilla. Epävarmuuden hallinnoinnin pohjalla oli usko tieteeseen ja asioiden hallittavuuteen. Suunnittelussa keskeistä oli prosessi, jossa päätöksentekijä tukeutui tutkimuksiin, malleihin ja selvityksiin parhaan ratkaisun löytämiseksi. Resurssien uskottiin kasvavan jatkuvasti ja poliittinen huomio kohdistui niiden jakamiseen. Epävarmuuden hallinnoinnin kausi päättyi, kun ja 1970-lukujen usko asioiden hallittavuuteen murtui 1980-luvulla. Tilalle nousi epäselvyyden hallinta. Epäselvyyden hallinnassa suhtautuminen ongelmiin eroaa aiemmasta, sillä ratkaisujen ei enää uskota löytyvän yhdestä yksiköstä, vaan useiden yksikköjen välisestä vuorovaikutuksesta. Tämän käsityksen mukaisesti valta on epäselvyyden hallinnassa jakautunut usealle toimijalle. Muutos kohti epäselvyyden hallintaa näkyy myös suunnitteluajattelun kehityksessä. Epävarmuuden hallinnoinnissa suunnittelulla pyrittiin laaja-alaisen kehityksen ohjaamiseen. Tämän suunnittelutehtävän merkitys kuitenkin on heikentynyt. Samanaikaisesti markkinavoimien vaikutus kehitykseen on voimistunut ja raja julkisen ja yksityisen sektorin välillä on muuttunut aiempaa epäselvemmäksi. Suunnittelussa tämä on tarkoittanut siirtymistä keskitetystä suunnittelusta kohti hajautetumpaa suunnitteluotetta. Toisin sanottuna unitaristisen, instituutioihin perustuneen suunnittelun tilalle on muodostunut atomistisempi ja individualistisempi suunnitteluideologia. (emt.). 13
15 Mäntysalo (2007) on tarkastellut tapahtunutta suunnitteluteorioiden kehitystä osallistumisen näkökulmasta käymällä läpi eri aikakausien ja teoreetikoiden näkemyksiä. Tarkastelusta piirtyy kuva kehityskulusta, joka on edennyt tietoon, objektiivisuuteen ja asiantuntijuuteen vahvasti nojautuvasta suunnittelusta subjektiivisempaan ja osallistavampaan suuntaan. Kehityskaaren jälkimmäiselle puoliskolle sijoittuvassa filosofi Jürgen Habermasin ajatuksiin pohjaavassa kommunikatiivisessa suunnittelussa keskeistä on konsensuksen löytäminen eri osapuolten välillä. Käytännön toiminnassa kaikkia osapuolia tyydyttävän konsensusratkaisun löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa. (emt.). Agonistisessa suunnittelussa konsensukseen pääsemistä ei pidetä yhtä suuressa arvossa. Agonismissa osapuolet etsivät rakentavassa hengessä demokraattisia päätöksiä, jotka ovat osittain konsensuaalisia, mutta joissa kuitenkin hyväksytään myös ratkaisemattomiksi jääneet erimielisyydet (Hillier 2002, cit. Mäntysalo 2007). Agonistista suunnittelua voidaankin pitää kommunikatiivista suunnitteluteoriaa realistisempana. Esimerkiksi aluekehittämisessä konsensukseen pääseminen voi olla hankalaa, sillä kuten Sotarauta, Kosonen ja Viljamaa (2007) toteavat, alue ei ole yksi yhtenäinen toimija vaan useiden toimijoiden muodostama kokonaisuus ja tässä kokonaisuudessa eri toimijoiden intressit ja tavoitteet saattavat erota ja vain harvan toimijan ensisijaisena tavoitteena on alueen kehittäminen. Verkostojen kannalta epävarmuuden hallinnoinnin ja epäselvyyden hallinnan ero näyttäytyy kuvan 1 osoittamalla tavalla. Epävarmuuden hallinnointia kuvaavassa kaaviossa eri hallinnonalo jen sektoriohjelmat halkovat yhteiskunnan verkostoja eli ryhmää toimijoita, jotka ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Ongelman muodostaa se, että yhtä verkostoa koskevia päätöksiä tehdään usealla eri hallinnon alalla. Tällöin eri ohjelmat ja päätökset saattavat olla ristiriitaisia keskenään, koska ne halkovat verkostoja näkemättä kokonaisuutta. Epäselvyyden hallinnassa lähes tymistapa on täy sin toinen, sillä on tie dostettu, ettei yhteis kunnan verk koja ja ongel mia voi hallita pilkkomalla ja tehtäviä jaka malla. Tällöin valta ja taito ongelmien ratkaisuun eivät löydy yksittäisistä yksiköistä vaan niiden välisistä vuorovaikutussuh teista. Ideaalitilan teessa sektoriohjelmat eivät enää pilko verkostoja, vaan sen sijaan vahvistavat toimijoi den yhteistyösuhteita. (Sotarauta 1996). 14
16 Kuva 1. Siirtyminen epävarmuuden hallinnoinnista epäselvyyden hallintaan verkostojen kannalta. Epävarmuuden hallinnoinnissa sektoriohjelmat halkovat yhteiskunnan verkostoja. Epäselvyyden hallinnassa verkostot eivät enää pirstoudu sektoriohjelmien vaikutuksesta vaan ohjelmat vahvistavat toimijoiden yhteistyösuhteita (Sotarauta 1996, muokattu). Sotaraudan mallia hallintaan siirtymisestä voidaan soveltaa aluekehittämiseen. Kuvassa 2 punertavat nuolet havainnollistavat aluekehittämisohjelmia, jotka vaikuttavat verkostotoimijoiden työhön ja pyrkivät luomaan edellytyksiä yhteistoiminnalle. Verkostotoimijoiden yhteydet (mustat viivat) suuntau tuvat sekä verkoston sisälle että verkoston ulkopuolelle. Ulkopuoliset suhteet eivät välttämättä ole yhtä tiiviitä tai merkityksellisiä kuin verkoston sisäiset suhteet. Ne ovat kuitenkin verkoston toiminnan kannalta tärkeitä, sillä ulkopuolelle suun tautuvat yhteydet kytkevät paikallisen tai alueellisen kehittäjäverkoston laajempaan kansalliseen ja kansain väliseen aluekehittämisyhteisöön. Malliin lisätyt vihreät nuolet kuvaavat tarvetta eri ohjel mien toimijoiden väliseen vuoropuheluun ja ohjelmavälineiden koordinointiin, sillä ohjelmien tavoitteet ovat usein päällekkäisiä (ks. esim. luku 5.2) ja paremmalla koordinaatiolla kehittämisvälineillä voitaisiin joko keskittyä useampiin kehittämistavoitteisiin tai vaihtoehtoi sesti saada synergiaetuja, mikäli kehittämistavoitteet ja toimet ovat samankaltaisia. Synergiaetuja voidaan saavuttaa myös yhdistämällä kehittämisohjelmia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kansallisessa aluekehittämisessä alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) muodostaminen kolmen nykyisen erityisohjelman pohjalta on askel tähän suuntaan. (ks. kpl. 3.3). 15
17 Kuva 2. Sotaraudan (1996) näkemys epäselvyyden hallinnasta sovellettuna aluekehittämiseen. Ideaalitilanteessa aluekehittämisohjelmat tukevat aluekehittämisverkostojen sisäisiä ja välisiä yhteistyösuhteita. Vihreät nuolet on lisätty alkuperäiseen malliin kuvaamaan ohjelmien välistä vuorovaikutusta ja tehtävänjaon selkiyttämistä. 2.2 Hallinta Suomessa Käsitys valtion roolista ja julkisen sektorin rakenteesta ja tehtävistä on muuttunut myös Suomessa. Yhtenäisvaltiomalli on vaihtunut hallinta-ajattelun mukaiseen eriytyneeseen hallintomalliin. Aikaisemmin valtion roolina oli ohjata ja johtaa keskitetysti yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä, kun taas nykyisin korostetaan valtion vastuuta talouden ja yhteiskunnan toimintajärjestelmien ylläpitäjänä yhteistoiminnassa markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. (Saukkonen 2008). Suomessa ollaan siirtymässä ylhäältä alas suuntautuneesta johtamisrakenteesta yhä enemmän alhaalta ylös suuntautuvaan, ohjelmaperusteiseen malliin, jossa ovat mukana eri aluetasojen julkisen ja yksityisen sektorin toimijat. Voidaankin todeta, että verkostohallinta on noussut uudeksi lähestymistavaksi sekä poliittisissa että hallinnollisissa tehtävissä. (Neubauer et al. 2007). Valtion tehtäväkentän muokkautumisen ohella myös aluehallinto on kohdannut merkittäviä muutoksia. Aluehallinnon uudelleen pohtimisen taustalla ovat EU-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset ja hallintateoriaan pohjautuvat unionin läheisyys- ja kumppanuusperiaatteet (ks. luvut 2.1 ja 3.2) (Jauhiainen & Niemenmaa 2006). Suomalainen hallintojärjestelmä on aiemmin perustunut vahvaan valtionhallintoon ja kuntien paikallishallintoon, kun taas EU:n rakennerahastopolitiikan keskeinen piirre on hallinnon eri tasojen kumppanuuden toteutuminen hallinnoinnissa ja toimeenpanossa. Tästä johtuen rakennerahasto-ohjelmien vaatimukset ovat vaikuttaneet huomattavasti suomalaisen aluehallinnon kehitykseen. Näihin uudistuksiin lukeutuvat maakuntien liittojen nostaminen aluekehitysviranomaisiksi EU-jäsenyyden 16
18 kynnyksellä vuonna 1994 ja aluehallintoa kokoavien työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen vuonna (Valle 2002). Aluehallinnon tehtäväkenttä on edelleen murroksessa. Hallintaan siirtymiseen liittyvä pyrkimys hajautetumpaan päätöksentekoon tulee esiin pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman linjauksissa, joiden mukaan hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan (Pääministeri 2007). Hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi valtiovarainministeriössä on käynnissä aluehallinnon uudistamishanke (ALKU). Hankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tuloksellisesti ja tehokkaasti toimiva aluehallinto. Käytännössä valtion nykyisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit ja tiepiirit) tehtävät järjestetään uudelleen kahden viranomaisen alle. Lisäksi maakuntien liittojen kokoavan ja yhteen sovittavan roolin vahvistuessa aluekehitystyön vaikuttavuutta ja kansainvaltaista ohjausta pyritään lisäämään. ALKU-hankkeen uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. (Valtiovarainministeriö 2008). Vallanhajauttamisperusteiden lisäksi hankkeen taustalla on pyrkimys vähentää aluehallinnon kuluja. Valtiotason ja aluehallinnon lisäksi kehitys kohti hallintaa näkyy myös suomalaisessa paikallishallinnossa. Airaksisen, Nyholmin ja Haverin mukaan suomalainen kunnallishallinto on ollut muutostilassa 1980-luvun lopulta lähtien. Muutoksessa ollaan askel askeleelta siirtymässä hallinnosta hallintaan ja samalla perinteisestä kuntamallista verkostokuntaan. Uuteen hallintajärjestelmään sisältyy pyrkimys ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia monia toimijoita käsittävän yhteystyöverkon kautta sen sijaan, että turvauduttaisiin vain oman kunnan hallinto-organisaatioon. Huomiota on kohdistettu yhä enemmän sisäisestä hallinnosta ulkoisiin suhteisiin ja sidosryhmiin sekä asiantuntijahallinnosta poliittisiin ja kansalaislähtöisempiin hallinnan malleihin. Muutoksessa on siis kyse byrokraattisen hallintojärjestelmän korvaamisesta verkostoyhteiskunnalla. (Airaksinen et al. 2004). Kunnallishallinnossa tällä hetkellä meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) on Suomen historian huomattavin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus. Hankkeen seurauksena kunnat joutuvat etsimään uusia yhteistyökumppaneita. Kuntaliitosten myötä kuntien koot tulevat kasvamaan entisestä. Kuntien laajetessa uhkana on päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista. PARAS-uudistus toteutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Suomalaisessa aluekehittämisessä on aluehallinnon tapaan nähtävissä hallinnan periaatteiden voimistumista. Suomalaisessa kaupunkipolitiikassa hallinta näkyy käytännöissä, joihin osallistuvat eri tasojen toimijat ja eturyhmät, mukaan lukien kolmannen sektorin organisaatiot (Kähkönen 2006). Maaseutupolitiikassa hallintaajattelun mukainen uusi maaseutuparadigma taas tarkoittaa muun muassa päätöksenteon ja hallinnon siirtämistä alue- ja paikallistasolle. Näissä tehtävissä toteutetaan kumppanuutta, jossa osapuolina ovat julkisen ja yksityisen sektorin edustajat ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat. (Vihinen 2007). 17
19 2.3 Verkostokäsite Hallinnan ja verkostoitumisen käsitteet linkittyvät toisiinsa ja hallintaan siirtymisen myötä on alettu korostaa myös verkostoitumista. Mattila ja Uusikylä (1999) pitävät verkostotermin käytön yleistymistä selittävinä tekijöinä suuria yhteiskunnallisia muutoksia, kuten globalisaatiokehitystä, politiikan ja hallinnon rakenteiden hajauttamista, julkisen ja yksityisen sektorin välisen eron hämärtymistä ja tietoverkkojen räjähdysmäistä kasvua. Verkostolähestymistapa on tarjonnut käsitteellisen välineen tämän monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden tarkasteluun. Verkostokäsitteen yleistyttyä Cooke ja Morgan (1993) ovat jopa alkaneet puhua verkostoparadigmasta, jonka avulla voidaan ymmärtää yritysten ja alueiden kehityksen uusia piirteitä. Verkostomaisina rakenteita on havaittavissa hyvin erityyppisten asioiden ja ilmiöiden yhteydessä. Castellsin (2000) mukaan verkostoja on esimerkiksi politiikan, huumekaupan ja median yhteydessä. Castellsille verkostot ovat joukko noodeja eli solmukohtia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi kansalliset ministerit ja komissaarit muodostavat noodeja Euroopan unionia hallinnoivassa poliittisessa verkostossa. Verkostojen ei kuitenkaan tarvitse olla elollisia, sillä noodeina voivat toimia myös elottomat esineet, kuten vaikkapa tietoa lähettävät, välittävät ja vastaanottavat matkapuhelimet. Linnamaan ja Sotaraudan (2000) mukaan verkosto voidaan yksinkertaisimmillaan käsittää eriasteisiksi ja eri tavoin vakiintuneiksi suhteiksi toisistaan riippuvaisten ja yhteisen intressin ympärille organisoituneiden toimijoiden välillä Verkostot on perinteisesti jaettu fyysis-spatiaalisiin ja organisatorisiin verkostoihin. Fyysis-spatiaalisissa verkostoissa fyysisen aluerakenteen ja maantieteellisen sijainnin merkitys korostuu. Erilaiset kehityskäytävät ja kaupunkivyöhykkeet ovat esimerkkejä fyysis-spatiaalisista verkostorakenteista. Organisatoriset verkostot voidaan määritellä organisaatioiden ja niissä toimivien ihmisten yhteistyösuhteiksi. Näiden verkostojen jäsenistöihin kuuluu paikallis- ja aluehallinnon organisaatioiden lisäksi myös muita kehittämisessä keskeisiä organisaatioita, kuten esimerkiksi yrityksiä, oppi- ja tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. (Mustikkamäki & Viljamaa 2001). Mustikkamäki ja Viljamaa (2001) ovat jaotelleet verkostot hieman perinteisestä ryhmittelystä poiketen kolmeen tyyppiin; fyysislähtöisiin verkostoihin, fyysistoiminnallisiin verkostoihin ja toiminnallisiin verkostoihin. Fyysisissä verkostoissa yhteistyökumppanit valikoituvat ensisijaisesti maantieteellisen sijainnin ja/ tai infrastruktuurin perusteella. Fyysistoiminnallisissa verkostoissa yhteistyökumppanit on haettu osaksi maantieteellisen sijainnin ja/ tai infrastruktuurin perusteella, mutta tämän lisäksi myös erilaiset asia- ja ilmiölähtöiset yhteistyö- ja kehittämistarpeet ovat vaikuttaneet verkostoitumiseen. Toiminnallisissa verkostoissa yhteistyökumppanit etsitään sen mukaisesti, kenellä on tarvittavaa osaamista, teknologiaa, resursseja tms. 18
20 tai kenen kanssa on määriteltävissä yhteinen ongelma, asia tai ilmiö, jonka ympärille verkosto muodostetaan. Verkostojen luokittelu eri tyyppeihin ei ole kovinkaan yksiselitteistä. Esimerkiksi tutkimuksen kohteena oleva pohjoiskarjalaisten aluekehittäjien verkostoa voidaan jossain määrin pitää fyysisenä verkostona, sillä toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sijainti ja/ tai juuret saman maakunnan sisällä ovat vaikuttaneet verkoston muotoutumiseen ja toimintaan. Verkostossa on kuitenkin myös fyysistoiminnallisen ja toiminnallisen verkoston piirteitä, sillä yhteiset kehittämistarpeet luovat pohjan yhteistyölle. Ehkäpä totuudenmukaisin luokittelu tutkimuksen kohteena olevan verkoston osalta on fyysistoiminnallinen verkosto, sillä pelkkä sijainti tai toiminnalliset tekijät eivät yksinään selitä Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkoston rakenteiden muodostumista. 2.4 Verkostojen sosiaaliset rakenteet Verkoston toiminta perustuu toimijoiden välisille suhteille. Suhteet rajoittavat toimijoiden valintamahdollisuuksia, mutta toimivat samalla myös resursseina, joita voidaan hyödyntää (Mattila & Uusikylä 1999). Verkosto käsitetään helposti hyvän yhteistyön symboliksi. Verkostomaisuus ei kuitenkaan ole onnistuneen yhteistoiminnan tae, vaan kyse on enemmänkin yhdestä vaihtoehdosta yhdessä tekemisen organisoimiseksi. Verkostoissa tapahtuva yhteistyö on luonteelta ei-hierarkkista ja vastavuoroista. Tämä erottaa verkostoyhteistyön esimerkiksi markkinasuhteista ja hierarkioista. (Linnamaa & Sotarauta 2000). Verkostomaisen toiminnan taustalla on siis oletus vastavuoroisesta yhteistyöstä itsenäisten toimijoiden välillä (Linnamaa & Sotarauta 2001). Nämä yhteyssuhteet, olivat ne sitten virallisia tai epävirallisia, muodostavat verkoston. Suhteiden syvyys, sisältö ja muoto vaihtelevat merkittävästi ja tämä tekee verkostojen rajojen määrittelystä erittäin hankalaa. Ihanteellisessa tilanteessa verkostojen yhteistyösuhteissa vallitsee luottamus ja osapuolten välinen vuorovaikutus on intensiivistä. (Raunio 2000). Verkostojen yhteydessä puhutaankin usein sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma on käsitteenä noussut esiin erityisesti talous- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Taustana sosiaalisen pääoman tutkimiselle on taloustieteen painottamien tekijöiden, kuten pääom an ja työ- ja markkinatilanteen, kyvyttömyys selittää tyydyttävästi yksilöiden, yritysten, organisaatioiden ja alueiden kehityksen, toimintakyvyn tai menestymisen eroja. Huomio on tästä johtuen kohdistunut aineellisten tekijöiden lisäksi aineettomiin tekijöihin ja yksilöllisten tekijöiden lisäksi sosiaalisiin tekijöihin. (Lemola 2006). Sosiaalisen pääoman teoria pohjautuu käsitykseen, että sosiaalisilla verkostoilla on arvo, joka ilmenee sosiaalisten kontaktien vaikutuksena yksilöiden ja ryhmien tuottavuuteen. Sosiaalisissa verkostoissa taas olennaista on vastavuoroisuus ja luottamus. (Putnam 2000). Coleman (1998) jakaa sosiaalisen pääoma kolmeen muotoon, jotka ovat velvoitteet ja odotukset, informaatiokanavat ja sosiaaliset normit. 19
Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä
1 Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä Seinäjoki 13.12.2013 2 Sisältö Lähtökohta: (Alue-)kehittämisen iso kuva Toimijuus aluekehittämisessä? Hanketoimija
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotAluehallinnon uudistaminen
Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotYHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen
YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotMiten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto
Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto 17.8.2016 Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotVerkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012
Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa Helena Ahonen KT 9.2.2012 Lähteenä käytetty ja lisää voi lukea.. Reija Linnamaa (2004) Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky. Tampereen
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotOSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA
OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotKainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013
Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma
LisätiedotVerkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso
Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen
LisätiedotKANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN
KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotSuomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely
Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen
LisätiedotNykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotAluerakenteen kehitysnäköaloja
Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
LisätiedotJyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön
Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014
LisätiedotVipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET
LisätiedotRakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa
LisätiedotOsaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat
Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotTULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI
TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotMiten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?
Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo
LisätiedotALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA
ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotPirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen
Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö
Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMaakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa
Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset. Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari Hallitusneuvos Tarja Hyvönen
Miten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari 9.6.2010 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Paikallishallinnon muutos Kuntarakenteen ja palvelurakenteen ja kanavien
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotAvoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotTulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet
Kuntamarkkinat 12.9.2018 Muutos onnistuu strategisella henkilöstöjohtamisella - seminaari Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Professori Vuokko Niiranen Sosiaali- ja terveysjohtamisen
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotTilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta
Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotOulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle
Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotAluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä
Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotVerkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011
Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotMMM:n hallinnonalan energiapäivä
MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotSähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotIDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI
IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
Lisätiedot