Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois- Karjalan aluekehittäjistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois- Karjalan aluekehittäjistä"

Transkriptio

1 Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois- Karjalan aluekehittäjistä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 19/2009

2 Satu tolonen Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois- Karjalan aluekehittäjistä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 19/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 19/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 19/2009 MEE Publications Regional development 19/2009 Tekijät Författare Authors Satu Tolonen Julkaisuaika Publiceringstid Date Huhtikuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö, Arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Aluekehittämisverkostot vielä hallintokeskeisiä? Verkostoanalyysi Pohjois-Karjalan aluekehittäjistä Tiivistelmä Referat Abstract Siirtyminen hallinnosta hallintaan on siirtänyt valtaa keskushallinnolta alueille. Samanaikaisesti aluekehittäminen on kehittynyt vuorovaikutteisempaan suuntaan ja verkostoituminen on noussut yhdeksi kehittämisen avainsanoista. Tämän tutkimuksen kohteena on Pohjois-Karjalan aluekehittäjäverkosto. Tutkimuksessa kartoitetaan kehittäjien muodostaman verkoston rakenne eli tunnistetaan keskeisessä asemassa olevat ja sivummalle jääneet toimijat. Lisäksi tutkimus tarkastelee toimijoiden vaikuttamistapoja, toiveita aluekehittämisen fokukseksi sekä kahdeksan eri kehittämisohjelman tuloksellisuutta ja kykyä edistää kehittäjien verkostoitumista. Tutkimusaineisto on hankittu kahden kyselyn avulla, joista ensimmäisessä kartoitettiin verkoston jäsenistö ja toisessa kerättiin varsinainen verkostosuhdetieto. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty verkostoanalyysiä. Menetelmää ei aikaisemmin juuri ole aluekehittämisen analysoinnissa hyödynnetty. Laajemmassa tutkimuskentässä käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosien aikana huomattavasti. Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkostosta on tunnistettavissa keskeisimmät verkostovaikuttajat sekä yksilötasolla ja toimijaryhmittäin/organisaatioittain tarkasteltuna. Keskeisyys määrittyy tässä verkostosuhteiden määrän ja suhteiden laadullisten tekijöiden perusteella. Tulosten mukaan virkamiehillä, kuten maakuntaliiton ja TE-keskuksen edustajilla, on vahva asema maakunnan kehittämisessä. Tavat vaikuttaa kehittämiseen ovat kuitenkin moninaiset. Merkittävimpiin tapoihin lukeutuvat vaikuttaminen verkostoitumisen edistämisen, vaikutusvaltaisen hallinnollisen aseman sekä tiedon, ideoiden ja innovaatioiden kautta. Pohjoiskarjalaiset aluekehittäjät pitävät verkostoitumista tärkeänä. Henkilökohtaisia verkostosuhteita arvostetaan ja verkostoitumista hyvin edistäneitä ohjelmia pidetään tuloksellisimpina. Analysoidun aluekehittäjäverkoston rakenne ei ole pysyvä. Lähivuosina kehittäjistä moni jää eläkkeelle ja verkoston jäsenistö tulee muuttumaan. Tulosten mukaan verkoston sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan rakennu pelkästään yksilöiden varaan vaan pääomaa on kertynyt myös organisaatiotasolle. Tämä on positiivista toiminnan jatkuvuuden kannalta. Verkostoituminen kuuluu monien kehittämisohjelmien tavoitteisiin. Jatkossa verkostoanalyysiä voitaisiinkin hyödyntää aiempaa laajemmin ohjelmien arvioinneissa. Kiintoisaa olisi myös tarkastella hallinnollisten aluerajojen yli ulottuvia, jopa kansainvälisiä verkostosuhteita ja kartoittaa verkostotoiminnan elinkaarta. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: suunnittelija Satu Tolonen, puh Asiasanat Nyckelord Key words Pohjois-Karjala, alueellinen kehittäminen, verkostot, verkostoituminen ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 106 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by työ- ja elinkeinoministeriö, arbets- och näringsministeriet, Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Aluekehittäminen perustuu toimijoiden yhteistyöhön, verkostoihin. Kehittämisessä keskeistä on seudun yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten, välittäjäorganisaatioiden, julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyö. Muodollinen yhteistyö toimijoiden välillä ei vielä riitä. Alueellisen kehittämisen vireen sanelee alueella oleva sosiaalinen pääoma, luovuus ja organisaatiokapasiteetti, joita käyttämällä löydetään uudet hedelmälliset yhteistyön muodot eri toimijoiden välillä. Verkostoista on aluekehittämisen teoreettisessa keskustelussa puhuttu jo kaksi vuosikymmentä, mutta niistä on ollut vaikea saada empiiristä tutkimuksellista otetta. Käsillä oleva opinnäyte on tietääkseni ensimmäinen aluekehittäjien alueellisesta verkostosta tehty analyysi. Suuri kiitos ja onnittelut tekijälle siitä, että on uskaltanut lähteä tällaiseen pioneerityöhön menestyksekkäästi. Verkostojen selvittäminen on työlästä, mutta tärkeää. Työn tulokset ovat todella kiinnostavia. Tulosten avulla ymmärretään paikallista ja alueellista kehittämisdynamiikkaa paremmin. Tämän opinnäytteen sovelletulla metodilla tultaneen työ- ja elinkeinoministeriössä selvittämään myös muiden alueiden verkostoja. JANNE ANTIKAINEN Aluekehitysjohtaja

7

8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tutkimuskohteena Pohjois-Karjalan aluekehittäjäverkosto Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rakenne Yhteiskunnan muutos ja verkostoituminen Hallinnosta hallintaan käsitteitä ja piirteitä Hallinta Suomessa Verkostokäsite Verkostojen sosiaaliset rakenteet Verkostot ja alueellinen kehittäminen Aiempia tutkimuksia aluekehittämisen verkostoista Alueellisen kehittämisen nykytila Aluepolitiikka ja alueiden kehittäminen Euroopan unionin aluepolitiikka Kansallinen aluekehittämisjärjestelmä Aluepolitiikkaa eri aluetyypeillä Aluekehittämisen arviointi Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Verkostoanalyysi tutkimusmenetelmänä Tutkimusaineisto ja aineiston hankinta Pohjois-Karjala aluekehittäjän toimintaympäristönä Maakunnan sijainti ja osa-alueet Aluekehittämisohjelmat ja kehittämisen tavoitteet Aluekehityksen tila Pohjois-Karjalan aluekehittäjien verkostoituminen Aluekehittämisverkoston jäsenistö Aluekehittämisverkoston rakenne yksilötasolla Aluekehittämisverkoston rakenne toimijaryhmätasolla Alueelliset kehittämisohjelmat verkostoitumisen edistäjinä Verkoston toimijoiden toiveet maakunnan kehittämisen painopisteiksi Yhteenveto ja johtopäätökset...91 Lähteet...97 Liite 1. Jako toimijaryhmiin Liite 2. Ensimmäinen kysely Liite 3. Toinen kysely

9

10 1 Johdanto 1.1 Tutkimuskohteena Pohjois-Karjalan aluekehittäjäverkosto Tämä tutkimus käsittelee Pohjois-Karjalan alueellista kehittämistä ja aluekehittäjien muodostamaa yhteistyöverkostoa. Alueellisessa kehittämisessä mukana olevien paikallisten toimijoiden yhteistyö, motivaatio ja taito edistää alueensa hyvinvointia ovat nykyisin entistäkin tärkeämpiä, sillä alueiden rooli oman kehityksensä luotsaajina on voimistunut. Muutos on osa laajempaa yhteiskunnallista kehityskulkua, jossa keskushallinnon ohjaamasta hallinnosta ollaan siirtymässä laajemman toimijajoukon osallistavaan hallintaan. Hallintaan siirtymisen myötä on alettu korostaa verkostoitumista ja verkostoista on tullut uusi toimintatapa, jonka on toivottu tarjoavan paremmat edellytykset tulokselliselle aluekehittämiselle. Alueiden kehitystä ja aluekehittäjien verkostoitumista tuetaan aluekehittämisohjelmilla. Toimivat aluekehittämisohjelmat ja sitoutuneiden aluekehittäjien työpanos on tutkimuksen kohdealueella Pohjois-Karjalassa tarpeen. Maakunta on aluekehityksen kannalta haasteellinen alue, jossa väestömäärä vähenee ja elinkeinorakenteen muutos on aiheuttanut työpaikkojen menetyksiä. Tämänkaltaiset Pohjois- Karjalaa koetelleet vaikeudet ovat omalta osaltaan lisänneet maakunnan toimijoiden verkostoitumista ja saaneet toimijoita yhdistämään voimiaan. Verkostomainen toimintatapa ei ole luonteeltaan hierarkkinen. Tästä huolimatta kaikki Pohjois-Karjalankaan verkostotoimijat eivät ole yhtä keskeisessä asemassa verkostorakenteessa ja toisilla toimijoilla on huomattavasti enemmän valtaa ja vaikuttamismahdollisuuksia kuin toisilla. Tässä tutkimuksessa näitä sosiaalisia ra-kenteita tarkastellaan verkostoanalyysimenetelmien avulla. Yksilötasoisia verkostorakenteita ei aiemmassa aluekehittämisverkostojen tutkimuksessa tiettävästi ole analysoitu verkostoanalyysimenetelmillä, mikä tekee tutkimuksesta varsin uraauurtavan ja ainutlaatuisen. Verkostorakenteen analysoinnin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan aluekehittäjien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja aluekehittämisohjelmien roolia verkostoitumisen edistäjinä. Käytännön syistä kaikkia ohjelmainstrumentteja ei käydä läpi, vaan tarkastelu kohdistuu maakuntaohjelmaan ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimiin Euroopan unionin ja kansallisiin kehittämisvälineisiin. EU:n kehittämisohjelmista mukana ovat alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite (EAKR ja ESR), Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite sekä Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti. Kansallisista kehittämisvälineistä tarkastelussa ovat osaamiskeskus-, aluekeskus-, saaristo- ja maaseutuohjelma. Maaseutuohjelma muodostaa poikkeuksen muista tarkasteltavista kehittämisvälineistä, 9

11 sillä ohjelman sisällöstä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimana on ainoastaan alueellinen maaseutuosio. Tutkimus on Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle tehty Pro Gradu -opinnäytetyö, joka on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriössä osana aluekehittämisen kokonaisarviointihanketta. Ministeriössä työn tekemistä on ohjannut aluekehitysjohtaja Janne Antikainen. Erityisesti verkostoanalyysimenetelmän käytössä neuvoja on antanut valtiotieteiden lisensiaatti Petri Uusikylä konsultointiyritys Net Effect Oy:stä. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään kansallisen ohjelmarakenteen uudistamistyössä ja erityisesti pohdittaessa eri toimijoiden mukaan saamista aluekehittämisen ohjelmatyöhön. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rakenne Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa aluekehittäjien muodostamasta verkostosta Pohjois-Karjalassa, sillä aluekehittäjien yhteistyörakenteilla on huomattava vaikutus maakunnan kehitykseen. Lisäksi selvitetään maakunnan aluekehityksen tilaa ja ohjelmallisen kehittämisen välineiden rooleja verkostoitumisen edistäjinä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1 Millainen on Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkoston rakenne? Mitä tahoja Pohjois-Karjalan aluekehittäjien muodostaman verkoston keskeisimmät jäsenet edustavat ja mihin verkostojäsenten vaikutus aluekehittämisessä perustuu? (Verkoston keskeisimmät jäsenet määrittyvät tässä suhteiden määrän, suhteiden merkityksellisyyden ja yhteydenpidon tiiviyden mukaan). 2 Ovatko kaikki olennaiset toimijat mukana aluekehittämisessä, miten kyseiset toimijat on saatu mukaan kehittämiseen tai mikä on ollut toimijoiden osallistumisen esteenä? 3 Mikä on aluekehittämisohjelmien merkitys verkostoitumisen edistämisessä ja mihin maakunnan aluekehittämisessä tulisi toimijoiden näkökulmasta panostaa? Tutkimuksen rakenne on seuraava. Luvussa kaksi selvennän tutkimuksen teoreettista pohjaa eli käsittelen yhteiskunnassa tapahtunutta siirtymistä hallinnosta hallintaan, verkostoja käsitteenä ja verkostoitumista laajemmin sekä erityisesti aluekehittämisen näkökulmasta. Tarkoituksenani on nivoa tutkimusaihe osaksi laajempaa yhteiskunnassa tapahtunutta kehitystä ja verkostoajattelun nousua. Luvussa kolme luon katsauksen aluekehittämisjärjestelmään ja aluekehittämisen nykytilaan, sillä eritasoiset ja eri aluetyypeillä toimivat kehittämisvälineet vaikuttavat aluekehittäjien toimintaan tutkimusalueella. Luvussa neljä käsitellään tutkimuksen menetelmät ja aineiston ominaisuudet sekä hankintaprosessi. Luku antaa perustiedot käyttämäni tutkimusmenetelmän, verkostoanalyysin, mahdollisuuksista. Tutkimuskontekstin käyn läpi luvussa viisi, jossa selvennän aluekehittäjien toimintaympäristön keskeiset piirteet sekä aluekehittämisohjelmien että aluekehityksen kannalta. Aluekehittämisohjelmien ja aluekehittäjien pyrkimyksenä on kohentaa alueen kehitystilaa, 10

12 joten käsittelemäni kehitysindikaattorit antavat viitteitä toiminnan tuloksellisuudesta, joskin aluekehitykseen vaikuttavat myös monet muut vaikutteet ja kehityskulut. Tutkimuksen empiirinen osuus, luku kuusi, selventää Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkoston rakennetta ja aluekehittämisohjelmien vaikutuksia. Analysoin kehittämisverkostoa sekä yksilöiden että toimijaryhmien tasolla ja nostan esiin verkoston keskeisimmät toimijat. Aluekehittämisohjelmien verkostoitumisvaikutusten osalta analyysin kohteena on kahdeksan aluekehittämisohjelmaa ja verkostovaikutusten lisäksi tarkastellaan aluekehittäjien näkemyksiä näiden kehittämisvälineiden tuloksellisuudesta. Luvussa seitsemän kokoan tutkimuksen yhteen ja tuon esiin keskeiset johtopäätökset. 11

13 2 Yhteiskunnan muutos ja verkostoituminen 2.1 Hallinnosta hallintaan käsitteitä ja piirteitä Yhteiskunnan hallintojärjestelmä ja toimintatavat ovat yhteydessä alueellisten toimijoiden mahdollisuuksiin vaikuttaa alueensa kehitystilaan. Kysymys on pitkälti siitä, onko valta keskitetty keskushallinnolle vai onko alueilla ja seuduilla rooli oman tulevaisuutensa luojina. Sotaraudan (1996) mukaan valta on nyky-yhteiskunnassa hajautunut entistä useammalle taholle. Tämä on seurausta kansallisissa hallintojärjestelmissä tapahtuneesta muutoksesta, jonka taustalla ovat talouden vapautuminen ja markkinavoimien korostuminen. Samanaikaisesti valtioiden välinen keskinäinen riippuvuus on kasvanut ja mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen suorien toimenpiteiden avulla ovat heikentyneet. Uusi tilanne on johtanut hallinnan periaatteiden muotoutumiseen. Hallintaa pidetään yleisesti vaihtoehtona hallinnolle eli valtion kontrollille (Hirst 2000). Käsitteen sisältö ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä käyttötarkoitus vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä hallinnalla tarkoitetaan. Hallinnan (engl. governance) kielitieteelliset juuret pohjautuvat kreikan kielen sanaan kubernân ja latinan kielen sanaan gubernare, jotka molemmat viittaavat laivan ohjaamiseen. (Kjær 2004). Hallinto (engl. government) eroaa hallinnasta, sillä hallinto viittaa hallitsemisesta vastaaviin instituutioihin ja toimijoihin, kun taas hallinta viittaa hallitsemistapaan ja käytäntöihin (Jessop 1998). Hallinta kattaa kaikki tahattomat ja tarkoitukselliset ohjausmekanismit, jotka vaikuttavat politiikkaprosesseihin (Kickert et al. 1997). Hirst (2000) on havainnut hallintatermiä käytettävän viidessä eri merkityksessä. Ensinnäkin hallintakäsitettä käytetään puhuttaessa hyvästä hallinnasta. Hyvän hallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat vakaa hallinnonjärjestelmä, laillisuusperiaate, tehokas valtionhallinto ja demokratian toimiminen. Toinen muunnos koskee hallinnan kansainvälistä ulottuvuutta ja tästä näkökulmasta hallinta merkitsee kansallisvaltion roolin heikentymistä globalisaation myötä. Hallinnan kolmas käyttötapa, yritysten hallinta (engl. corporate governance), liittyy yritysten kontrollija vastuusuhteisiin sekä avoimuuteen johdon toiminnan suhteen. Neljäs merkitys taas liittyy 1980-luvun alussa tapahtuneeseen uusien julkisjohtamisen strategioiden (engl. new public management strategies) yleistymiseen ja olennaista tässä on muun muassa markkina- ja asiakaslähtöisyyden periaatteiden tuominen julkisyhteisöjen johtamiskäytäntöihin. Hallinnan viides käyttötapa on tämän tutkimuksen kannalta keskeisin. Siinä hallinta nähdään uusina käytäntöinä koordinoida toimintoja verkostojen, kumppanuussuhteiden ja keskusteluareenoiden kautta. Tämänkaltaista sosiaalista hallintaa on löydettävissä kaupungeista, alueilta ja yksityiseltä sektorilta ja tälle menettelytavalle 12

14 on tyypillistä monipuolisen toimijajoukon, kuten esimerkiksi ammattiyhdistysten, elinkeinoelämän järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja paikallishallinnon edustajien, mukana olo. Toiminta on luonteeltaan demokratiaa edistävää, mutta ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että verkostohallinta on luonteeltaan paikallista ja tästä johtuen se sulkee helposti uudet toimijat ulkopuolelle. (emt.). Rhodes (2000) on Hirstin tavoin löytänyt hallintakäsitteelle useita määritelmiä käyttötarkoituksen mukaan. Keskeisimpänä lisänä Hirstin työhön ovat Rhodesin määritelmät hallinnasta uutena poliittisena taloutena ja sosio-kyberneettisenä järjestelmänä. Mikäli hallinta käsitetään uutena poliittisen taloutena, nousee tarkastelun keskiöön talouden hallinto ja kansalaisyhteiskunnan, valtion ja markkinatalouden rajojen hämärtyminen. Jos taas hallinta nähdään sosiokyberneettisenä järjestelmänä, olennaista on väite, että enää ei ole olemassa yhtä itsenäistä viranomaista, vaan jokaisen politiikkalohkon alueella toimii useita toimijoita. Määritelmien ja käyttötapojen eroavaisuuksista huolimatta myös Rhodes korostaa verkostojen merkitystä hallinnassa todetessaan verkostojen olevan hallinnan käsitteen ydin julkisen hallinnon opeissa. Hallinta viittaa siis itseorganisoituviin, organisaatioiden välisiin verkostoihin, joille on ominaista organisaatioiden keskinäinen riippuvuus, verkostojen jäsenten välinen jatkuva kanssakäynti, luottamukseen ja yhteisiin sääntöihin perustuvat vuorovaikutus sekä huomattava riippumattomuus valtiosta. Myös Sotarauta (1996) näkee usean toimijan yhteistyön keskeiseksi piirteeksi nyky-yhteiskunnan tavassa toimia kuvatessaan julkisessa hallinnossa tapahtunutta muutosta epävarmuuden hallinnoinnin ja epäselvyyden hallinnan käsiteparilla. Epävarmuuden hallinnoinnin pohjalla oli usko tieteeseen ja asioiden hallittavuuteen. Suunnittelussa keskeistä oli prosessi, jossa päätöksentekijä tukeutui tutkimuksiin, malleihin ja selvityksiin parhaan ratkaisun löytämiseksi. Resurssien uskottiin kasvavan jatkuvasti ja poliittinen huomio kohdistui niiden jakamiseen. Epävarmuuden hallinnoinnin kausi päättyi, kun ja 1970-lukujen usko asioiden hallittavuuteen murtui 1980-luvulla. Tilalle nousi epäselvyyden hallinta. Epäselvyyden hallinnassa suhtautuminen ongelmiin eroaa aiemmasta, sillä ratkaisujen ei enää uskota löytyvän yhdestä yksiköstä, vaan useiden yksikköjen välisestä vuorovaikutuksesta. Tämän käsityksen mukaisesti valta on epäselvyyden hallinnassa jakautunut usealle toimijalle. Muutos kohti epäselvyyden hallintaa näkyy myös suunnitteluajattelun kehityksessä. Epävarmuuden hallinnoinnissa suunnittelulla pyrittiin laaja-alaisen kehityksen ohjaamiseen. Tämän suunnittelutehtävän merkitys kuitenkin on heikentynyt. Samanaikaisesti markkinavoimien vaikutus kehitykseen on voimistunut ja raja julkisen ja yksityisen sektorin välillä on muuttunut aiempaa epäselvemmäksi. Suunnittelussa tämä on tarkoittanut siirtymistä keskitetystä suunnittelusta kohti hajautetumpaa suunnitteluotetta. Toisin sanottuna unitaristisen, instituutioihin perustuneen suunnittelun tilalle on muodostunut atomistisempi ja individualistisempi suunnitteluideologia. (emt.). 13

15 Mäntysalo (2007) on tarkastellut tapahtunutta suunnitteluteorioiden kehitystä osallistumisen näkökulmasta käymällä läpi eri aikakausien ja teoreetikoiden näkemyksiä. Tarkastelusta piirtyy kuva kehityskulusta, joka on edennyt tietoon, objektiivisuuteen ja asiantuntijuuteen vahvasti nojautuvasta suunnittelusta subjektiivisempaan ja osallistavampaan suuntaan. Kehityskaaren jälkimmäiselle puoliskolle sijoittuvassa filosofi Jürgen Habermasin ajatuksiin pohjaavassa kommunikatiivisessa suunnittelussa keskeistä on konsensuksen löytäminen eri osapuolten välillä. Käytännön toiminnassa kaikkia osapuolia tyydyttävän konsensusratkaisun löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa. (emt.). Agonistisessa suunnittelussa konsensukseen pääsemistä ei pidetä yhtä suuressa arvossa. Agonismissa osapuolet etsivät rakentavassa hengessä demokraattisia päätöksiä, jotka ovat osittain konsensuaalisia, mutta joissa kuitenkin hyväksytään myös ratkaisemattomiksi jääneet erimielisyydet (Hillier 2002, cit. Mäntysalo 2007). Agonistista suunnittelua voidaankin pitää kommunikatiivista suunnitteluteoriaa realistisempana. Esimerkiksi aluekehittämisessä konsensukseen pääseminen voi olla hankalaa, sillä kuten Sotarauta, Kosonen ja Viljamaa (2007) toteavat, alue ei ole yksi yhtenäinen toimija vaan useiden toimijoiden muodostama kokonaisuus ja tässä kokonaisuudessa eri toimijoiden intressit ja tavoitteet saattavat erota ja vain harvan toimijan ensisijaisena tavoitteena on alueen kehittäminen. Verkostojen kannalta epävarmuuden hallinnoinnin ja epäselvyyden hallinnan ero näyttäytyy kuvan 1 osoittamalla tavalla. Epävarmuuden hallinnointia kuvaavassa kaaviossa eri hallinnonalo jen sektoriohjelmat halkovat yhteiskunnan verkostoja eli ryhmää toimijoita, jotka ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Ongelman muodostaa se, että yhtä verkostoa koskevia päätöksiä tehdään usealla eri hallinnon alalla. Tällöin eri ohjelmat ja päätökset saattavat olla ristiriitaisia keskenään, koska ne halkovat verkostoja näkemättä kokonaisuutta. Epäselvyyden hallinnassa lähes tymistapa on täy sin toinen, sillä on tie dostettu, ettei yhteis kunnan verk koja ja ongel mia voi hallita pilkkomalla ja tehtäviä jaka malla. Tällöin valta ja taito ongelmien ratkaisuun eivät löydy yksittäisistä yksiköistä vaan niiden välisistä vuorovaikutussuh teista. Ideaalitilan teessa sektoriohjelmat eivät enää pilko verkostoja, vaan sen sijaan vahvistavat toimijoi den yhteistyösuhteita. (Sotarauta 1996). 14

16 Kuva 1. Siirtyminen epävarmuuden hallinnoinnista epäselvyyden hallintaan verkostojen kannalta. Epävarmuuden hallinnoinnissa sektoriohjelmat halkovat yhteiskunnan verkostoja. Epäselvyyden hallinnassa verkostot eivät enää pirstoudu sektoriohjelmien vaikutuksesta vaan ohjelmat vahvistavat toimijoiden yhteistyösuhteita (Sotarauta 1996, muokattu). Sotaraudan mallia hallintaan siirtymisestä voidaan soveltaa aluekehittämiseen. Kuvassa 2 punertavat nuolet havainnollistavat aluekehittämisohjelmia, jotka vaikuttavat verkostotoimijoiden työhön ja pyrkivät luomaan edellytyksiä yhteistoiminnalle. Verkostotoimijoiden yhteydet (mustat viivat) suuntau tuvat sekä verkoston sisälle että verkoston ulkopuolelle. Ulkopuoliset suhteet eivät välttämättä ole yhtä tiiviitä tai merkityksellisiä kuin verkoston sisäiset suhteet. Ne ovat kuitenkin verkoston toiminnan kannalta tärkeitä, sillä ulkopuolelle suun tautuvat yhteydet kytkevät paikallisen tai alueellisen kehittäjäverkoston laajempaan kansalliseen ja kansain väliseen aluekehittämisyhteisöön. Malliin lisätyt vihreät nuolet kuvaavat tarvetta eri ohjel mien toimijoiden väliseen vuoropuheluun ja ohjelmavälineiden koordinointiin, sillä ohjelmien tavoitteet ovat usein päällekkäisiä (ks. esim. luku 5.2) ja paremmalla koordinaatiolla kehittämisvälineillä voitaisiin joko keskittyä useampiin kehittämistavoitteisiin tai vaihtoehtoi sesti saada synergiaetuja, mikäli kehittämistavoitteet ja toimet ovat samankaltaisia. Synergiaetuja voidaan saavuttaa myös yhdistämällä kehittämisohjelmia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kansallisessa aluekehittämisessä alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) muodostaminen kolmen nykyisen erityisohjelman pohjalta on askel tähän suuntaan. (ks. kpl. 3.3). 15

17 Kuva 2. Sotaraudan (1996) näkemys epäselvyyden hallinnasta sovellettuna aluekehittämiseen. Ideaalitilanteessa aluekehittämisohjelmat tukevat aluekehittämisverkostojen sisäisiä ja välisiä yhteistyösuhteita. Vihreät nuolet on lisätty alkuperäiseen malliin kuvaamaan ohjelmien välistä vuorovaikutusta ja tehtävänjaon selkiyttämistä. 2.2 Hallinta Suomessa Käsitys valtion roolista ja julkisen sektorin rakenteesta ja tehtävistä on muuttunut myös Suomessa. Yhtenäisvaltiomalli on vaihtunut hallinta-ajattelun mukaiseen eriytyneeseen hallintomalliin. Aikaisemmin valtion roolina oli ohjata ja johtaa keskitetysti yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä, kun taas nykyisin korostetaan valtion vastuuta talouden ja yhteiskunnan toimintajärjestelmien ylläpitäjänä yhteistoiminnassa markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. (Saukkonen 2008). Suomessa ollaan siirtymässä ylhäältä alas suuntautuneesta johtamisrakenteesta yhä enemmän alhaalta ylös suuntautuvaan, ohjelmaperusteiseen malliin, jossa ovat mukana eri aluetasojen julkisen ja yksityisen sektorin toimijat. Voidaankin todeta, että verkostohallinta on noussut uudeksi lähestymistavaksi sekä poliittisissa että hallinnollisissa tehtävissä. (Neubauer et al. 2007). Valtion tehtäväkentän muokkautumisen ohella myös aluehallinto on kohdannut merkittäviä muutoksia. Aluehallinnon uudelleen pohtimisen taustalla ovat EU-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset ja hallintateoriaan pohjautuvat unionin läheisyys- ja kumppanuusperiaatteet (ks. luvut 2.1 ja 3.2) (Jauhiainen & Niemenmaa 2006). Suomalainen hallintojärjestelmä on aiemmin perustunut vahvaan valtionhallintoon ja kuntien paikallishallintoon, kun taas EU:n rakennerahastopolitiikan keskeinen piirre on hallinnon eri tasojen kumppanuuden toteutuminen hallinnoinnissa ja toimeenpanossa. Tästä johtuen rakennerahasto-ohjelmien vaatimukset ovat vaikuttaneet huomattavasti suomalaisen aluehallinnon kehitykseen. Näihin uudistuksiin lukeutuvat maakuntien liittojen nostaminen aluekehitysviranomaisiksi EU-jäsenyyden 16

18 kynnyksellä vuonna 1994 ja aluehallintoa kokoavien työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen vuonna (Valle 2002). Aluehallinnon tehtäväkenttä on edelleen murroksessa. Hallintaan siirtymiseen liittyvä pyrkimys hajautetumpaan päätöksentekoon tulee esiin pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman linjauksissa, joiden mukaan hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan (Pääministeri 2007). Hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi valtiovarainministeriössä on käynnissä aluehallinnon uudistamishanke (ALKU). Hankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tuloksellisesti ja tehokkaasti toimiva aluehallinto. Käytännössä valtion nykyisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit ja tiepiirit) tehtävät järjestetään uudelleen kahden viranomaisen alle. Lisäksi maakuntien liittojen kokoavan ja yhteen sovittavan roolin vahvistuessa aluekehitystyön vaikuttavuutta ja kansainvaltaista ohjausta pyritään lisäämään. ALKU-hankkeen uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. (Valtiovarainministeriö 2008). Vallanhajauttamisperusteiden lisäksi hankkeen taustalla on pyrkimys vähentää aluehallinnon kuluja. Valtiotason ja aluehallinnon lisäksi kehitys kohti hallintaa näkyy myös suomalaisessa paikallishallinnossa. Airaksisen, Nyholmin ja Haverin mukaan suomalainen kunnallishallinto on ollut muutostilassa 1980-luvun lopulta lähtien. Muutoksessa ollaan askel askeleelta siirtymässä hallinnosta hallintaan ja samalla perinteisestä kuntamallista verkostokuntaan. Uuteen hallintajärjestelmään sisältyy pyrkimys ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia monia toimijoita käsittävän yhteystyöverkon kautta sen sijaan, että turvauduttaisiin vain oman kunnan hallinto-organisaatioon. Huomiota on kohdistettu yhä enemmän sisäisestä hallinnosta ulkoisiin suhteisiin ja sidosryhmiin sekä asiantuntijahallinnosta poliittisiin ja kansalaislähtöisempiin hallinnan malleihin. Muutoksessa on siis kyse byrokraattisen hallintojärjestelmän korvaamisesta verkostoyhteiskunnalla. (Airaksinen et al. 2004). Kunnallishallinnossa tällä hetkellä meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) on Suomen historian huomattavin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus. Hankkeen seurauksena kunnat joutuvat etsimään uusia yhteistyökumppaneita. Kuntaliitosten myötä kuntien koot tulevat kasvamaan entisestä. Kuntien laajetessa uhkana on päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista. PARAS-uudistus toteutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Suomalaisessa aluekehittämisessä on aluehallinnon tapaan nähtävissä hallinnan periaatteiden voimistumista. Suomalaisessa kaupunkipolitiikassa hallinta näkyy käytännöissä, joihin osallistuvat eri tasojen toimijat ja eturyhmät, mukaan lukien kolmannen sektorin organisaatiot (Kähkönen 2006). Maaseutupolitiikassa hallintaajattelun mukainen uusi maaseutuparadigma taas tarkoittaa muun muassa päätöksenteon ja hallinnon siirtämistä alue- ja paikallistasolle. Näissä tehtävissä toteutetaan kumppanuutta, jossa osapuolina ovat julkisen ja yksityisen sektorin edustajat ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat. (Vihinen 2007). 17

19 2.3 Verkostokäsite Hallinnan ja verkostoitumisen käsitteet linkittyvät toisiinsa ja hallintaan siirtymisen myötä on alettu korostaa myös verkostoitumista. Mattila ja Uusikylä (1999) pitävät verkostotermin käytön yleistymistä selittävinä tekijöinä suuria yhteiskunnallisia muutoksia, kuten globalisaatiokehitystä, politiikan ja hallinnon rakenteiden hajauttamista, julkisen ja yksityisen sektorin välisen eron hämärtymistä ja tietoverkkojen räjähdysmäistä kasvua. Verkostolähestymistapa on tarjonnut käsitteellisen välineen tämän monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden tarkasteluun. Verkostokäsitteen yleistyttyä Cooke ja Morgan (1993) ovat jopa alkaneet puhua verkostoparadigmasta, jonka avulla voidaan ymmärtää yritysten ja alueiden kehityksen uusia piirteitä. Verkostomaisina rakenteita on havaittavissa hyvin erityyppisten asioiden ja ilmiöiden yhteydessä. Castellsin (2000) mukaan verkostoja on esimerkiksi politiikan, huumekaupan ja median yhteydessä. Castellsille verkostot ovat joukko noodeja eli solmukohtia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi kansalliset ministerit ja komissaarit muodostavat noodeja Euroopan unionia hallinnoivassa poliittisessa verkostossa. Verkostojen ei kuitenkaan tarvitse olla elollisia, sillä noodeina voivat toimia myös elottomat esineet, kuten vaikkapa tietoa lähettävät, välittävät ja vastaanottavat matkapuhelimet. Linnamaan ja Sotaraudan (2000) mukaan verkosto voidaan yksinkertaisimmillaan käsittää eriasteisiksi ja eri tavoin vakiintuneiksi suhteiksi toisistaan riippuvaisten ja yhteisen intressin ympärille organisoituneiden toimijoiden välillä Verkostot on perinteisesti jaettu fyysis-spatiaalisiin ja organisatorisiin verkostoihin. Fyysis-spatiaalisissa verkostoissa fyysisen aluerakenteen ja maantieteellisen sijainnin merkitys korostuu. Erilaiset kehityskäytävät ja kaupunkivyöhykkeet ovat esimerkkejä fyysis-spatiaalisista verkostorakenteista. Organisatoriset verkostot voidaan määritellä organisaatioiden ja niissä toimivien ihmisten yhteistyösuhteiksi. Näiden verkostojen jäsenistöihin kuuluu paikallis- ja aluehallinnon organisaatioiden lisäksi myös muita kehittämisessä keskeisiä organisaatioita, kuten esimerkiksi yrityksiä, oppi- ja tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. (Mustikkamäki & Viljamaa 2001). Mustikkamäki ja Viljamaa (2001) ovat jaotelleet verkostot hieman perinteisestä ryhmittelystä poiketen kolmeen tyyppiin; fyysislähtöisiin verkostoihin, fyysistoiminnallisiin verkostoihin ja toiminnallisiin verkostoihin. Fyysisissä verkostoissa yhteistyökumppanit valikoituvat ensisijaisesti maantieteellisen sijainnin ja/ tai infrastruktuurin perusteella. Fyysistoiminnallisissa verkostoissa yhteistyökumppanit on haettu osaksi maantieteellisen sijainnin ja/ tai infrastruktuurin perusteella, mutta tämän lisäksi myös erilaiset asia- ja ilmiölähtöiset yhteistyö- ja kehittämistarpeet ovat vaikuttaneet verkostoitumiseen. Toiminnallisissa verkostoissa yhteistyökumppanit etsitään sen mukaisesti, kenellä on tarvittavaa osaamista, teknologiaa, resursseja tms. 18

20 tai kenen kanssa on määriteltävissä yhteinen ongelma, asia tai ilmiö, jonka ympärille verkosto muodostetaan. Verkostojen luokittelu eri tyyppeihin ei ole kovinkaan yksiselitteistä. Esimerkiksi tutkimuksen kohteena oleva pohjoiskarjalaisten aluekehittäjien verkostoa voidaan jossain määrin pitää fyysisenä verkostona, sillä toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sijainti ja/ tai juuret saman maakunnan sisällä ovat vaikuttaneet verkoston muotoutumiseen ja toimintaan. Verkostossa on kuitenkin myös fyysistoiminnallisen ja toiminnallisen verkoston piirteitä, sillä yhteiset kehittämistarpeet luovat pohjan yhteistyölle. Ehkäpä totuudenmukaisin luokittelu tutkimuksen kohteena olevan verkoston osalta on fyysistoiminnallinen verkosto, sillä pelkkä sijainti tai toiminnalliset tekijät eivät yksinään selitä Pohjois-Karjalan aluekehittämisverkoston rakenteiden muodostumista. 2.4 Verkostojen sosiaaliset rakenteet Verkoston toiminta perustuu toimijoiden välisille suhteille. Suhteet rajoittavat toimijoiden valintamahdollisuuksia, mutta toimivat samalla myös resursseina, joita voidaan hyödyntää (Mattila & Uusikylä 1999). Verkosto käsitetään helposti hyvän yhteistyön symboliksi. Verkostomaisuus ei kuitenkaan ole onnistuneen yhteistoiminnan tae, vaan kyse on enemmänkin yhdestä vaihtoehdosta yhdessä tekemisen organisoimiseksi. Verkostoissa tapahtuva yhteistyö on luonteelta ei-hierarkkista ja vastavuoroista. Tämä erottaa verkostoyhteistyön esimerkiksi markkinasuhteista ja hierarkioista. (Linnamaa & Sotarauta 2000). Verkostomaisen toiminnan taustalla on siis oletus vastavuoroisesta yhteistyöstä itsenäisten toimijoiden välillä (Linnamaa & Sotarauta 2001). Nämä yhteyssuhteet, olivat ne sitten virallisia tai epävirallisia, muodostavat verkoston. Suhteiden syvyys, sisältö ja muoto vaihtelevat merkittävästi ja tämä tekee verkostojen rajojen määrittelystä erittäin hankalaa. Ihanteellisessa tilanteessa verkostojen yhteistyösuhteissa vallitsee luottamus ja osapuolten välinen vuorovaikutus on intensiivistä. (Raunio 2000). Verkostojen yhteydessä puhutaankin usein sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma on käsitteenä noussut esiin erityisesti talous- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Taustana sosiaalisen pääoman tutkimiselle on taloustieteen painottamien tekijöiden, kuten pääom an ja työ- ja markkinatilanteen, kyvyttömyys selittää tyydyttävästi yksilöiden, yritysten, organisaatioiden ja alueiden kehityksen, toimintakyvyn tai menestymisen eroja. Huomio on tästä johtuen kohdistunut aineellisten tekijöiden lisäksi aineettomiin tekijöihin ja yksilöllisten tekijöiden lisäksi sosiaalisiin tekijöihin. (Lemola 2006). Sosiaalisen pääoman teoria pohjautuu käsitykseen, että sosiaalisilla verkostoilla on arvo, joka ilmenee sosiaalisten kontaktien vaikutuksena yksilöiden ja ryhmien tuottavuuteen. Sosiaalisissa verkostoissa taas olennaista on vastavuoroisuus ja luottamus. (Putnam 2000). Coleman (1998) jakaa sosiaalisen pääoma kolmeen muotoon, jotka ovat velvoitteet ja odotukset, informaatiokanavat ja sosiaaliset normit. 19

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä

Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä 1 Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä Seinäjoki 13.12.2013 2 Sisältö Lähtökohta: (Alue-)kehittämisen iso kuva Toimijuus aluekehittämisessä? Hanketoimija

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012

Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012 Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa Helena Ahonen KT 9.2.2012 Lähteenä käytetty ja lisää voi lukea.. Reija Linnamaa (2004) Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky. Tampereen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot