Tarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista"

Transkriptio

1 Tarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista Luonnonsuojelulakiin tehtiin keväällä 2011 muutamia metsästystä koskevia muutoksia. Merkittävin on pääsääntö, jonka mukaan metsästys on metsästyslain 8 alueen ulkopuolella ( Etelä-Suomessa ) lähtökohtaisesti kielletty kaikilla luonnonsuojelualueilla, joskin poikkeuksia voidaan tehdä, kunhan suojelun tavoitteet tai alueen muu käyttö ei vaarannu. Metsästyslain 8 alueella ( Pohjois- Suomessa ) lähtökohta on päinvastainen, pyynti on sallittu, mutta se voidaan kieltää, mikäli pyynti vaarantaa suojelun tavoitteita tai on ristiriidassa muun käytön kanssa. LsL-uudistuksen vaikutukset näkyvät lähivuosien aikana varsinkin ML 8 -alueen ulkopuolella sijaitsevilla valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen hankituilla alueilla, joita on yhteensä satoja tuhansia hehtaareita. Nämä mm. soidensuojelu-, vanhojen metsien suojelu- tai lehtojensuojeluohjelmiin sekä myös Naturaan kuuluvat alueet saavat lainsäädännön suojan (=perustamisasetuksen) joko ympäristöministeriön asetuksella (alle 100 ha) tai valtioneuvoston asetuksella (yli 100 ha). Tässä ympäristöministeriön vetämässä prosessissa ratkaistaan myös alueen metsästyskäytännöt. Myöhemmässä vaiheessa myös jo aikanaan 80- ja 90-luvuilla perustettujen suojelualueiden säädökset päivitetään uudistuneen lain hengen mukaisiksi. Tämän lisäksi on mahdollista, että laajemmat metsästysrajoitukset nousevat keskusteluun myös Pohjois-Suomen suojelualueiden osalta. Hallituksen esityksestä (HE) luonnonsuojelulain (Lsl) muutoksesta voidaan kuitenkin johtaa monia perusteita sille, miksi metsästys voisi yhä olla sallittua perustettavilla luonnonsuojelualueilla. HE:n hengen mukaan metsästys voidaan nähdä myös yhtenä luonnonsuojelualueiden luonnonhoitomuodoista. Metsästyksen merkitystä ei tulisi siis tarkastella suppeasti vain riistaeläimiin kohdistuvana verotuksena, vaan toimintana, jolle voidaan asettaa myös tavoitteita ja lisäarvoja osana suojelualueiden aktiivista hoitoa. Tämä sitoo paikallisyhteisöt osaksi alueiden hoitoa ja käyttöä. Eteläisen Suomen suojelualueiden perustaminen on käynnistynyt keväällä 2012 Varsinais-Suomen pilottihankkeella, ja toimet etenevät lähiaikoina myös muualle. Mm. Keski-Pohjanmaalla prosessia ollaan käynnistämässä. Varsinais-Suomessa järjestetyissä alueellisissa kuulemistilaisuuksissa on nostettu esille kaksi erilaista metsästyksen käsitettä: Pyynti, joka tapahtuu lsl-lain 15 :n nojalla sekä pyynti joka tapahtuu 17 nojalla. Pilotissa lainsäädäntöä on tulkittu siten, että alle 100 hehtaarin laajuisella suojelualueella voidaan toimia ainoastaan luonnonsuojelulain 15 mahdollistamin keinoin. Yli 100 hehtaarin laajui-

2 silla alueilla on mahdollista toimia sekä 15 nojalla, että mahdollisesti metsästää Lsl 17 antamin mahdollisuuksin. Luonnonsuojelulain 15 pykälä pähkinänkuoressa Luonnonsuojelulain mukainen haitallisten eläinten yksilöiden vähentäminen tai poistaminen on kuvattu 15 :ssä. Pykälän mukaista pyyntiä, josta toisinaan käytetään hieman harhaanjohtavasti nimitystä metsästys, ei siis lähtökohtaisesti toteuteta metsästyslain mukaisten tavoitteiden perusteella (kestävä käyttö, riistanhoito), vaan se on laadittu turvaamaan luonnonsuojelualueen suojelutavoitteet. Käytännössä 15 2 mom. voidaan tulkita siten, että pyynnin kohteena oleva eläin aiheuttaa haittaa suojelualueen suojelun tavoitteelle. Toiminta on tyypillisimmillään minkin ja supikoiran pyyntiä, joiden suojeluarvoille aiheuttama haitta on selvästi osoitettavissa. Joissakin tapauksissa, esim. Selkämeren kansallispuistossa, pykälää on sovellettu myös valkohäntäpeuran metsästykseen (katso kohta vieraslajit). Jos joku haluaa esim. hakea lupaa metsäkauriin metsästykseen luonnonsuojelulain 15 pykälän mukaisesti, tulee hänen siis ensin pystyä osoittamaan haitta nimenomaan luonnonsuojelualueen suojelutavoitteille momentin mukaan alueen ulkopuolinen haitta voi olla joissain tapauksissa peruste poistaa pyyntiluvanvaraisia riistaeläimiä luonnonsuojelualueelta (huom. ei koske metsäkaurista). Hallituksen esityksessä todetaan tästä mahdollisuudesta seuraavaa: Käytännössä lainkohta tulisi sovellettavaksi lähinnä hirvieläinten liikenteelle aiheuttamien vahinkojen torjumisessa, harmaahylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisessä sekä ympäristölle vaaraa aiheuttavien karhu- ja susiyksilöiden poistamisessa. Luonnonsuojelulain 15 mukaiset luvat ovat poikkeuslupia, joita voi anoa tapauskohtaisesti alueen hallinnasta vastaavalta viranomaiselta eli metsähallitukselta.

3 Luonnonsuojelulain 17 pykälä pähkinänkuoressa Luonnonsuojelulain 17 mahdollistaa metsästyslain mukaisen metsästyksen sallimisen valtioneuvoston asetuksella edellyttäen, että alueen pinta-ala on laajempi kuin 100 hehtaaria. Tämä mahdollisuus on kirjattu myös hallituksen esitykseen. Perusperiaatteena on, että metsästys ei saa haitata alueen muuta virkistyskäyttöä, eikä vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Hallituksen esityksessä todetaan seuraavaa pykälästä 17a: Eteläisessä Suomessa luonnonsuojelualueet ovat pinta-alaltaan usein pienialaisia verrattuna Pohjois-Suomen vastaaviin alueisiin. Näillä luonnonsuojelualueilla on usein myös huomattavaa merkitystä ulkoilun ja virkistyksen kannalta. Näillä alueilla on siksi yleensä tarpeen säädellä metsästystä tarkemmin kuin metsästyslain 8 :n tarkoittamilla alueilla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää metsästyksen sallimisesta, jos metsästys ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Perustettavilla muilla luonnonsuojelualueilla metsästyksestä päätettäisiin siten edellä mainituista lähtökohdista käsin tapauskohtaisesti huomioon ottaen jokamiehenoikeudet, virkistys ja luontoarvot. Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että mahdollisuus metsästyksen laajempaan sallimiseen on siis olemassa. Perustettavien luonnonsuojelualueiden joukossa on monia alueita, jotka ovat hyvin syrjäisiä eikä niillä käytännössä ole virkistyskäyttöpaineita. Tällaisia ovat erityisesti suuret suoalueet. Metsästys on usein ollut tähän saakka osa näiden alueiden käyttöä, ja se on paikallisten käyttäjien taholta integroitu alueen muuhun käyttöön joustavasti. Näillä alueilla on tapauskohtaisesti mahdollista päätyä laajempaan metsästyskäytäntöön ilman, että alueiden perustamistarkoitus millään lailla vaarantuu. Tällaisilla alueilla esiintyvät pääasiallisesti metsästyksen kohteena olevat riistalajit eivät ole niitä lajeja, joiden perusteella alueet on valittu Natura verkostoon. Tällaisia lajeja ovat esim. hirvi, metsäkauris ja kettu. Hallituksen esityksessä todetaan metsästyksen suhteen tehtävistä rajoituksista yli 100 hehtaarin alueella seuraavaa: Tarvittavat rajoitukset valmistellaan yhteistyössä eri intressitahojen kanssa. Metsästystä koskevat rajoitukset voivat olla myös alueellisia, ajallisia tai kohdistua tiettyyn riistaeläinlajiin. Varsinais-Suomen pilottihankkeessa metsästettäväksi esitetty lajilista perustuu pääasiassa vieraslajeihin (valkohäntäpeura, minkki ja supikoira, sekä hirven ajo) ja käytännössä listan ulkopuolelle jää suurin osa riistalajeista ja rauhoittamattomista eläinlajeista. Kaikkien lintulajien metsästys olisi kiellettyä. Ainoaa poikkeusta näihin perussääntöihin on kaavailtu niille perusteilla oleville suojelualueille, joille Metsähallitus on tehnyt hoito- ja käyttösuunnitelman. Näillä alueilla rajoitettu linnustus olisi sallittua tehdyn suunnitelman mukaisesti. Jollei kosteikkoalueelle ole tehty hoito- ja käyttösuunnitelmaa,

4 on suurempi riski, että metsästys koko alueella tulee kielletyksi. Kuulemistilaisuuksissa näihin alueisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hallituksen esityksen mukaan poikkeukset laajemman metsästyksen sallimiseksi voivat olla esim. ajallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästys voitaisiin rajata alkamaan esim. marraskuun alusta alkaen, mikäli alueella on pelkoa muun virkistyskäytön häiriintymisestä. Poikkeukset voivat olla myös alueellisia. Eli suojelualueelle voidaan rajata jokin alue, jolla voidaan edelleen metsästää sen perustamisen jälkeen. Mitkä ovat sitten hyviä perusteluja metsästyksen jatkumiselle suojelualueella Hallituksen esitykseen ei suoraan ole kirjattu sitä mitä nämä perustelut voisivat olla. Hallituksen esitys lähtee siitä, että tarvittavat rajoitukset valmistellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tällä pyritään varmistamaan se, ettei muuta virkistyskäyttöä haitata, suojelualueen perustamistarkoitus ei vaarannu ja pääsääntö siitä, että metsästys on lähtökohtaisesti kiellettyä, säilyy. Seuraavassa on riistaeläinlajeittain listattu joitakin perusteluja metsästyksen jatkumiseksi suojelualueilla: Hirvi: Hirvikannan hoito perustuu suunnitelmallisuuteen ja laajoilla (käytännössä koko maakunnan pintaalalla) alueilla tapahtuvaan seuruemetsästykseen. Seuruemetsästys, jonka olennainen osa eteläisessä Suomessa ovat maastoon sijoitetut passiketjut, tarvitsee yhtenäisiä pinta-aloja. Suunnitelmalliseen metsästykseen kuuluu se, että passilinjat voi sijoittaa maastoon sekä turvallisesti että metsästyksen kannalta tehokkaasti. Mikäli suojelualueet pirstaloivat metsästysalueita, vaikeutuu näiden kriteerien täyttäminen. Hirvieläinten metsästyksessä tehokkuus vähentää häiriötä. Käytännössä pelkällä hirven ajo-oikeudella lisätään häiriötä, kun metsästäminen hankaloituu ja hirviä ei saadakaan mahdollisesti ammuttua. Hirvi aiheuttaa myös vahinkoa, ja vahinkojen mahdollisuus tiettyjen riistaeläinten osalta tulisi ottaa huomioon säädettäessä aluekohtaisia rauhoituksia Lsl 17 perusteella alueiden perustamisasetuksissa. Lsl 15 mekanismin käyttäminen kokonaisvaltaisena ratkaisuna hirven osalta esimerkiksi metsävahinkojen torjumiseksi ei ole tarkoituksenmukaista. Myöskään hallituksen esityksen perusteluissa ei mainita metsävahinkoja sen kaltaisina vahinkoina, joiden osalta luonnonsuojelulain kohtaa tulisi soveltaa. Monelle suurelle perustettavalle suojelualueelle olisi perusteltua sallia hirvenmetsästys hirven ajon sijasta. Metsäkauris: Metsäkaurista ei voi ensinkään poistaa minkään ulkopuolisen haitan johdosta soveltaen luonnonsuojelulain kohtaa. Metsäkaurista voi siis poistaa ainoastaan suojelualueen luonnonsuojeluhaitan johdosta. Metsäkauriskanta kasvoi voimakkaasti vielä joitakin vuosia sitten, ja tällöin se aiheutti

5 keskustelua myös mahdollisista vahingoista. Vahingot koskivat pääasiassa erikoisviljelmiä, mutta myös metsätaloutta. Nyttemmin metsäkauriskannan kasvu on taittunut ilveksen saalistuksen johdosta. Suojelualueet perustetaan käytännössä ikuisiksi ajoiksi, eikä lsl- mekanismilla pystytä torjumaan mahdollisia suojelualueiden ulkopuolisia vahinkoja. Tämän takia olisi järkevää pyrkiä saamaan metsäkauriin metsästys mahdolliseksi ainakin sellaisilla suojelualueilla, joiden lähistöllä on esimerkiksi metsätaloudelle tärkeitä alueita tai mahdollisesti erikoisviljelmiä. Metsäkauris elää varsin suppeilla alueilla esim. valkohäntäpeuraan ja hirveen verrattuna ja voi muodostaa tiheitäkin kantoja suojelualueiden tuntumaan, jossa ne saavat olla rauhassa. Mahdollisen kettukapiepidemioiden johdosta saattaa metsäkauriskanta kääntyä kasvuun ja vahinkokeskustelu tulla jälleen ajankohtaiseksi. Metsäkaurista metsästetään usein samoissa ajojahdeissa kuin valkohäntäpeuraakin, jonka metsästys aiotaan sallia. Metsäkauriin metsästyksen salliminen ei siten lisäisi myöskään alueen häiriötä. Näitä seikkoja voi käyttää perusteluna, kun tuo kuulemistilaisuudessa esille syitä, miksi metsäkauriin metsästyksen tulisi jatkua. Edellä mainittu koskettaa myös villisikaa, mikäli se Suomessa lähivuosina alkaa runsastua. Kettu: Kettukannat ovat Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa erityisen runsaat. Ne ovat runsastuneet ihmisen toiminnan ansiosta, ja kantojen voimistuminen näkyy erityisesti alueilla, joissa pirstaleinen maisema runsaine ravintovarantoineen lisää kettujen lukumäärää ja niiden saalistuspainetta muihin pienriistakantoihin. Kettu aiheuttaa myös haittaa erityisesti kosteikkoalueilla, joiden lähistöllä olevilla suojelualueilla olisi luonnollista mahdollistaa ketun metsästys luonnonsuojelulain 17 mukaisella asetuksella. Tämä tukee näiden alueiden suojelun tavoitteita ja tällöin kettuja voitaisiin pyytää samalla, kun metsästetään alueelta supikoiria ja minkkejä. Luonnonsuojelulain 15 mekanismilla lisätään byrokratiaa, jos alueella lintuja syövän ketun poistamiseksi joudutaan anomaan erillistä lupaa Metsähallitukselta ( jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi ). Kettu ei millään alueella ole se peruste, miksi alue on otettu suojeluun. Päinvastoin kettu toimii runsaiden pienpetokantojen alueella tautivektorina (rabies ja kettukapi) levittäen edellä mainittuja tauteja supikoiran kanssa muihin edellä mainituille taudeille alttiina oleviin lajeihin. Rabieksen uhka on marginaalinen, mutta esim. Varsinais-Suomesta on tavattu kapin saastuttamia ilveksiä, joita on lopetettu mm. Perniössä ja Laitilassa. Kettukannan pitämiseksi alhaisella tasolla tulisi metsästyksen olla mahdollisimman tehokasta. Linnustus kosteikkoalueilla: Kosteikkoalueilla tulisi säilyttää rajoitettu mahdollisuus linnustukseen. Myös nyt perustettavilla suojelualueilla (niiden osalta jotka ovat kosteikkoja) tämä tulisi ottaa huomioon. Kaikille perustettaville kosteikko-suojelualueille ei luultavasti ole vielä laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Ilman hoito- ja käyttösuunnitelmaa voi käydä niin, että koko kosteikkoalue perustettaessa rauhoitetaan metsästykseltä ja tällöin alueen metsästäjät suljetaan ulos alueen käyttäjien joukosta ja samalla myös alueen hoito

6 menettää paljon. Yhteistyömahdollisuudet vieraspetojen poistamisen osalta kaventuvat merkittävästi. Vapaaehtoistyön kustannushyöty jätetään tällöin huomioimatta. ideoita kosteikoille: linnustus rajatulla alueella vaikkapa noin 5-10 ennalta määrättyä päivää vuodessa varsinainen kosteikon ydinalue voidaan jättää rauhaan ja pyynti voitaisiin kohdistaa sivummalle vieraspetojen pyyntimotiivi syntyy linnustamismahdollisuuden sivutuotteena, rahalla ei voida enää motivoida, jos kaikki linnustusmahdollisuudet viedään > huom. myös EU-direktiivit edellyttävät kosteikkojen tehokasta hoitoa kokonaisuutena metsästäjät osallistuvat myös vesilintukantojen seurantaan mm. perustamalla laskentapisteitä suojelualueille Vieraslajit: Nyt meneillään olevan kuulemiskierroksen osalta YM:n ja Metsähallituksen metsästettävien eläinten lista perustuu hirven ajoa lukuun ottamatta vieraslajien metsästykseen. Listalla ei ole mainittu kaikkia vieraslajeja. Lain muotoilun perusteella: Lsl 15 Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa voidaan sen perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen tai laitoksen luvalla: 2 kohta) vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muidenkin kasvi- ja eläinlajin yksilöiden lukumäärää Vieraslajien vähentäminen on luvanvaraisesti mahdollista ja ilmeisesti lain tulkintaan sisältyy se olettamus, että vieraslaji on automaattisesti vahingollinen luonnonsuojelualueen alkuperäislajeille ja suojelun tavoitteelle. Onkin huomioitava, että luonnonsuojelulain 15 mukaisella luvalla on mahdollista suorittaa samojen eläinten poistoa kuin mitä on ehdotettu nyt metsästettäviksi lajeiksi luonnonsuojelulain 17 nojalla perustettavien alueiden rauhoitusmääräyksissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei mitään poikkeusta laajempaan metsästykseen olla nyt käsillä olevan ehdotuksen mukaan itse asiassa tekemässä. Voidaankin kysyä, kannattaako metsästysseurojen nyt esitellyllä lajilistalla vuokrata alueita ensinkään metsästykseen. Hakemalla luonnonsuojelulain 15 mukaisen luvan valkohäntäpeuran, minkin ja supikoiran metsästykselle sekä hirven ajolle pääsee eroon metsähallituksen vuokrahinnasta, koska Lsl 15 mukainen lupa on ilmainen. YM asetus 1281/2011: maksuttomia ovat kuitenkin tieteelliseen tai opetustarkoitukseen tai haitallisesti lisääntyneen eliölajin vähentämiseksi myönnetty lupa tai tehty päätös.

7 Kanalinnut: Kanalinnut eivät ole nousseet Varsinais-Suomessa käytävissä kuulemistilaisuuksissa keskusteluun, koska kanalinnustusta ei alueella käytännössä harjoiteta juuri lainkaan. Muualla Suomessa tilanne on toinen. Monilla alueilla kanalinnustus on ylivoimaisesti tärkein pienriistan metsästysmuoto. Kanalintujen osalta tilannetta mutkistaa se, että nämä linnut kuuluvat lintudirektiivin liitteeseen I, jonka mukaan näiden lajien suojeluun on osoitettava erityisiä suojelualueita. Kanalintujen voidaan katsoa olevan peruste sille, miksi jotkin alueet on valittu Natura-verkostoon. Toisaalta kanalinnut kuuluvat myös liitteeseen II, ja Suomella on täten mahdollisuus metsästää näitä lajeja. Lisäksi kestävän käytön periaate toteutuu kanalintujen metsästyksessä varsin edistyksellisesti (riistakolmiot, valtioneuvoston asetus, metsähallituksen lupamyynnin mitoitus). Kanalintujen osalta tulee käydä periaatteellinen keskustelu siitä, miten nyt perustettavilla suojelualueilla tullaan suhtautumaan kanalintujen metsästykseen. Metsästyksen salliminen tulee kuitenkin kirjata kunkin alueen osalta Lsl 17 mukaisiin rauhoitusmääräyksiin, jotta metsästys voisi olla mahdollista. Kanalintujen osalta kannattaa pyrkiä/tyytyä ratkaisuihin, jotka turvaavat edes jonkinlaisen metsästysmahdollisuuden säilymisen niiden osalta. Muun muassa teeren syyssoidinmetsästyksen haitoista on olemassa tieteellistä näyttöä ja tällöin kannattanee vapaaehtoisesti pyrkiä rajaamaan syyssoidinalueet pois metsästysoikeuksien piiristä, jotta muu metsästys voisi säilyä. Kanalintujen osalta riistakolmiolaskentojen järjestäminen voisi auttaa perusteluna, sillä niiden avulla tapauskohtaisuuden peruste voisi toteutua, kun käytössä on tietoa metsästyksen kestävyydestä ja riistakannoista juuri sillä alueella. Lisäksi saalisseurannan järjestäminen on tärkeää, mikäli jonkinlainen kanalintujen metsästysoikeus aiotaan säilyttää. Tässä voi auttaa tieto siitä, että Metsähallitus ja riistakeskus ovat kehittämässä sähköistä saalispäiväkirjaa, jonka käyttöön luonnonsuojelualueilla metsästävät voitaisiin velvoittaa osana päätöstä metsästysoikeudesta. YHTEENVETOA kuulemistilaisuudet koskevat valtion maille perustettavia suojelualueita, Naturan yksityismailla ovat maanomistajien kanssa tehdyt sopimukset voimassa, eivätkä uuden ls-lain linjaukset/kuulemiset (toistaiseksi) koske niitä, painetta tulee varmasti, kun maanomistajat vaihtuvat tms. kuulemistilaisuudet laajenevat Varsinais-Suomen pilotin jälkeen muualle maahan tässä paketissa esitetyt ideat ja metsästykseen liittyvät tulkinnat koskevat Etelä- ja Keski- Suomen alueita, koska suhtautuminen metsästykseen on ML 8 pykälän alueella paljon sallivampaa (ei rajoituksia), joskin uusia rajoituksia voidaan esittää sinnekin

8 luonnonsuojelulain 15 pykälän mahdollisuudet hyvin rajatut, neuvotteluissa kannattaa pyrkiä siihen, että tätä laajempi metsästys sallitaan luonnonsuojelulain 17 pykälän nojalla tapauskohtaisesti ja intressiryhmien kanssa sopien o kannattaa tarjota alueellisia ja ajallisia rajoituksia o kannattaa tarjota metsästäjien apua kohteen hoidossa, muun muassa valvontaa, erilaisia laskentoja, vieraspetojen pyyntiä ym. luonnonhoitoa kuten talkooapua o ehdotuksia voi perustella kohteen hoidon näkökulmasta ja sosiaalisesta näkökulmasta metsästyksen ja luonnonsuojelun yhteensovittamisessa saattaa kannattaa harkita myös sitä, että metsästysoikeus ei kuulukaan koko metsästysseuran jäsenistölle, vaan vaikkapa jollekin spesialistiryhmälle, joka sitoutuu alueen hoitoon (laskennat, vieraspetopyynnit, valvonta) sopimuksen perusteella. Tämäkin mahdollisuus kannattaa hyödyntää, jos sillä voidaan estää totaalikielto.

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari 29.1.2013 SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg Esityksen sisältö 1. Soidensuojeluohjelman laatiminen

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA) Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko

Lisätiedot

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v )

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v ) Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla Suomen riistakeskus (v.16.8.2017) 1 16.8.2017 Hirvieläinten metsästys vahtimalla Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (759/2016)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä

Lisätiedot

Luonnonsuojelusuuntausten kehitys

Luonnonsuojelusuuntausten kehitys Luonnonsuojelusuuntausten kehitys vanhakantainen ja ideologinen käsitys suljetaan pois ihminen ja ihmistoiminnot oletus: luonto säilyy alueella muuttumattomana ja aktiivista hoitoa ei tarvita. Lsl:n henki:

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysasetuksen muuttaminen Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Luonnos 20.6.2012 Hallituksen esitys Eduskunnalle Koloveden kansallispuistoa koskevaksi laiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1990 perustettua Koloveden kansallispuistoa

Lisätiedot

Kansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta

Kansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Kansallispuisto Porkkalaan 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Otteita Luonnonsuojelulaista 1/2 11 Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 614 /2007 214 Metsästysoikeuden vuokraaminen/hakemukset Kaukon Erämiehet ry:ltä ja Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot ry:ltä Maankäyttö/SK: Kaukon Erämiehet ry on esittänyt kaupungille, että

Lisätiedot

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Ympäristöministeriölle LAUSUNTO Viitaten lausuntopyyntöön 12.3.2012 (Dnro YM016:00/2007) Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Suomen Metsästäjäliitto kiittää

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Suomen riistakeskus riistapäällikkö Keijo Kapiainen 5.9.2012 10.9.2012 Suomen riistakeskus 1 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien

Lisätiedot

HE 99/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutoksia luonnonsuojelulain

HE 99/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutoksia luonnonsuojelulain Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutoksia luonnonsuojelulain valtionmaiden luonnonsuojelualueita koskeviin

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen

Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen 23.1.2013 Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen Tämän muistion tarkoituksena on kuvata ympäristöministeriössä valmisteilla olevan soidensuojelua

Lisätiedot

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Lausunnon pyytäminen Varsinais-Suomeen perustettavia valtion luonnonsuojelualueita koskevista asetusluonnoksista.

Lausunnon pyytäminen Varsinais-Suomeen perustettavia valtion luonnonsuojelualueita koskevista asetusluonnoksista. Ympäristöministeriö Viite YM Lausuntopyyntö dnro. YM3/500/2013 Asia Lausunnon pyytäminen Varsinais-Suomeen perustettavia valtion luonnonsuojelualueita koskevista asetusluonnoksista. Lausunnon antaja Suomen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO Lausuntotiivistelmä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueita koskevista asetusehdotuksista (VN ja YM) saadusta palautteesta 1. Ministeriöt Maa-

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koloveden kansallispuistosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Koloveden kansallispuistosta. Lailla laajennettaisiin vuonna

Lisätiedot

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti:

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti: 2011/00029 Suomen riistakeskus Etelä -Häme Julkiset hallintotehtävät Lukiokatu 14 13100 HÄMEENLINNA (03) 644650 Pvm Nro 22.3.2011 2011/00029 PÄÄTÖS Ypäjän Riistamiehet ry Jani Nurminen Hyrsynkulmantie

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 634. Laki Kolin kansallispuiston laajentamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä elokuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 634. Laki Kolin kansallispuiston laajentamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä elokuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1996 N:o 634 637 SISÄLLYS N:o Sivu 634 Laki Kolin kansallispuiston laajentamisesta... 1719 635 Laki Valkmusan kansallispuistosta...

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi

Lisätiedot

Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta. HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen

Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta. HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen Esityksen tavoitteet ja aikataulu Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman

Lisätiedot

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut

Lisätiedot

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Selkämeren kansallispuistossa Mikael Nordström Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Metsästys Jokamiehenoikeus Mahdollisuus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi Pyhä-Luoston kansallispuistosta

YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi Pyhä-Luoston kansallispuistosta YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi Pyhä-Luoston kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain 1 :n 1 momentin B kohdan

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Porot ja koirat Merja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 109/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Liesjärven kansallispuiston laajentamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1956 perustettua ja vuonna 1982

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15 Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0653/2005 Marion Locker, Saksan kansalainen, Itävallan eläinsuojeluyhdistyksen puolesta, Ala-Itävallan

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki 2015 Jarmo Kiuru Kustantaja: Oikeusasematieto Oy, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD - Books on Demand, Nordsteds,

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta; Laki Punkaharjun luonnonsuojelualueesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910138#e-7 138/1991 Dokumentin versiot Viitetiedot Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991 Asetus Punkaharjun luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 230/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Leivonmäen kansallispuistosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Leivonmäen kansallispuistosta. Leivonmäen kunnassa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 14.9.2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosissa

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

1 Voimassaolo Tämä sopimus alkaa 1. tammikuuta 2017 ja päättyy 31. joulukuuta 2026.

1 Voimassaolo Tämä sopimus alkaa 1. tammikuuta 2017 ja päättyy 31. joulukuuta 2026. METSÄSTYSVUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Raahen kaupunki, Y-tunnus 7987-6 Ruskatie 9240 Pattijoki VUOKRAMIES Piehingin Erämiehet ry., Y-tunnus os. Hammarinkuja 2 9240 Pattijoki Tällä vuokrasopimuksella olemme

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIMAAN LUONNONSUOJELUALUEISTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIMAAN LUONNONSUOJELUALUEISTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Luonnos 19.3.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIMAAN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Asiassa on kysymys pääosin Etelä- Savossa Saimaan järvialueella

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies MMM:n ajankohtaista Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 3.3.2016 1 Suden kannanhoidollinen metsästys Alustava arvio onnistumisesta ennen kesää Talven kanta-arvio Luken arvio saaliin rakenteesta (naaraat,

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Soidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa. Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3.

Soidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa. Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3. Soidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3.2013 Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaisen luonnonsuojeluohjelman laatiminen

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2015 A. LASKENTAOSA 2015 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2017-2018 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: - Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014 441/2014 Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Metsästysoikeuksien luovuttamisen periaatteet ja metsästystaksat Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan metsästyslakia muutettavaksi siten, että metsäkauriin metsästykseen

Lisätiedot