YMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO
|
|
- Yrjö Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO Lausuntotiivistelmä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueita koskevista asetusehdotuksista (VN ja YM) saadusta palautteesta 1. Ministeriöt Maa- ja metsätalousministeriö pitää hyvänä, että alueilla nykyään harjoitettuja metsästyskäytäntöjä on pyritty jatkamaan, jos ne eivät vaaranna suojelun tavoitteita. Se pitää hirvenmetsästystä ja pienriistan metsästystä koskevia esityksiä erittäin myönteisinä. Metsästyslain 8 :n alueen läheisyyttä ei kuitenkaan tulisi käyttää perusteena metsästyksen normaalia sallivammalle käytännölle, koska se voi kääntäen tarkoittaa, että kauempana metsästykseen suhtauduttaisiin rajoittavammin. Ministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kettu on jätetty metsästyksen ulkopuolelle. Tämän voi johtua ketunpyynnin vähäisyydestä alueella. Näin ollen metsästyksestä aiheutuu todennäköisesti vain vähän häiriötä alueen muulle käytölle. Asetuksessa tulisi varautua kettukannan runsastumiseen, jolloin sen rajoittaminen voi tarkoittaa poikkeuksellisten keinojen käyttöä. Asetusmuistiossa ei myöskään käsitellä suurpetojen metsästystä. Suomen riistakeskuksen myöntäminen poikkeuslupien käyttöä ei tule hankaloittaa valtion alueella. Suurpetojen metsästys tulisikin sallia kaikilla alueilla. Ministeriö pitää tarpeettomana edellyttää vieraslajien yksilöiden poistamiseen luontopalvelujen lupaa, näiden metsästys tulisi sallia suoraan asetuksella. Asetusmuistiossa tulisi todeta metsästykseen sallittavaa maapinta-alan osalta vain ne alueet, joilla metsästystä todellisuudessa harjoitetaan, eikä sisällyttää osuuteen pelkkään hirvenajoon tai pienpetojen pyyntiin varattuja alueita. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että jatkovalmistelussa on otettava huomioon erityisesti niiden metsästysseurojen lausunnot, joiden metsästyskäytäntöihin asetuksella on vaikutusta. Puolustusministeriöllä ei ollut asiassa lausuttavaa. 2. Maakuntaliitot ja kunnat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto pitää hyvänä, että asetuksilla toteutetaan maakunta- ja seutukaavavarauksiin sisältyviä luonnonsuojelualueita. Se pitää ehdotukseen sisältyviä metsästysmahdollisuuksien rajoituksia kohtuullisina. Perusteluista ei ilmene, miksi Kärsämäjärvien 532 ha alueella pienriistan metsästys on rajattu pois. Lisäksi maakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että Ohinevan alueeseen (212 ha, VNA) on sisällytetty erillään olevia pieniä palstoja, joilla metsästys on sallittu. Alle 100 ha:n alueille ei pitäisi soveltaa systemaattista metsästyskieltoa. Tämä tulisi hoitaa lainsäädäntömuutoksella tai kiinteistöjen yhdistämisellä perustamisvaiheessa. Kainuun liitto pitää tärkeänä, että osittain Kainuun puolella sijaitsevan Rimpinevan luonnonsuojelualueen valmistelussa ja suunnittelussa turvataan luonnon monimuotoisuuden ohella myös metsästäjien ja muiden luonnon virkistyskäyttäjien oikeudet riittävässä määrin. Kajaanin kaupungilla, Kärsämäen kunnalla, Pyhäjärven kaupungilla eikä Pyhännän kunnalla ole huomautettavaa asetusluonnoksista. Sievin kunta toteaa lausuntonaan, että alueella on vireillä useita tuulivoimahankkeita, joista osa sijaitsee suhteellisen lähellä perustettavia luonnonsuojelualueita. Valtioneuvoston päätöksen melutasojen ohjearvioista (993/1992) mukaan luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Koska luonnonsuojelualueita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöaikana, niillä ei tulisi soveltaa yöaikaisia melun ohjearvoja. Kunnan alueelle perustettava suojelualueet ovat merkittäviä metsästys- ja luonnonmarjojen keruualueita, joten niillä ei tulisi myöhemminkään rajoittaa liikkumista luonnonsuojelulain 18 :n 2 momentin perusteella. Muuten kunnalla ei ole huomautettavaa asetusluonnoksista. 1
2 3. Viranomaistahot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt huomioita Lauttanevan ja Haudannevan alueiden pinta-alojen, Haapaveden lintuvesien ja soiden, Hirsinevan, Lauttanevan ja Lamminnevan alueita koskevien tietojen sekä Lapinnevan ja Venenevan suojelualueiden karttoihin liittyviin tarkistustarpeisiin. Suomen ympäristökeskus pitää asetuksia hyvin valmisteltuina. Se pitää erityisen tärkeänä, että linnustollisesti arvokkailla suojelualueilla metsästystä rajoitetaan ajallisesti niin, että muu linnusto ei häiriinny ja lähde ennenaikaisesti muutolle. Vesilintujen osalta metsästyksen rajoittaminen runsaisiin ja kannoiltaan vakaisiin lajeihin sinisorsa, tavi ja telkkä on perusteltua. Haapanan pesimäaikainen kanta on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana 47 % ja se tultaneen luokittelemaan vuoden 2016 uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi. Haapanan metsästystä ei näin ollen tulisi sallia asetuksessa ehdotetuilla suojelualueilla. SYKE toteaa, että asetusmuistiossa esitettyjen suojelualueiden hoitotoimenpiteiden lisäksi voi olla tarpeen umpeenkasvun uhkaamien lintuvesien kunnostus ja vieraslajien aktiivinen jatkuva torjunta. Se pitää tärkeänä, että hoito- ja ennallistamistyöt selvitetään perusteellisesti ja niiden suunnitteluun ja toteutukseen varaudutaan myös taloudellisesti. Keskeisiä kohteita ovat suojelualueet, joiden vesitalouden tilan säilyttäminen tai parantaminen edellyttää ojitettujen alueiden ennallistamista, lintukosteikot ja perinnebiotoopit. Lisäksi SYKE kiinnittää huomiota suojelualueiden ulkopuolisilla alueilla tehtävien toimenpiteiden vaikutuksiin (esim. kunnostusojitukset) suojelualueiden vesitalouteen ja muistuttaa Natura 2000 alueiden heikentämiskiellosta. Luonnonsuojelun, metsätalouden ja maanomistajien yhteistyön edistäminen olisi tässä suhteessa tärkeää. Metsähallitus katsoo, että asetuksilla turvataan alueiden suojelutavoitteet ja valmistelussa on hyvin yhteensovitettu eri tahojen, erityisesti metsästäjien tarpeet. Se katsoo, että vieraslajien minkin ja supikoiran pyynti perustettavilla suojelualueilla tulisi toteuttaa mahdollisimman kevyellä lupaprosessilla. Se esittää harkittavaksi, tulisiko niiden pyynti sallia suoraan asetuksella ilman erillistä poikkeamislupaa. Erityisen tärkeää tämä olisi sellaisilla VN:n asetuksella perustettavilla suojelualueilla, jotka kuuluvat osittain tai kokonaan pienriistan lupametsästysalueisiin. Kyseisillä alueilla sallittaisiin melko kattavasti myös muuta metsästyslain mukaista metsästystä, jolloin henkilökohtaisella metsästysluvalla voitaisiin sallia metsästettäväksi myös minkkiä ja supikoiraa. Osalla suojelualueista metsästys esitetään aloitettavaksi vasta Eriaikainen metsästys voi hankaloittaa metsästystä ja sen valvontaa. Metsähallitus katsoo myös, että suurpetojen metsästyksen kieltämisen vaikutukset alueiden luontoarvoihin jäävät vähäisiksi. Kielto vaikeuttaa käytännön metsästyksen toteuttamista. Vesilintujen metsästyksen rajoittaminen voi eräillä alueita vaikuttaa negatiivisesti niillä toimivien metsästysseurojen mielenkiintoon toteuttaa pienpetojen poistoa ja muita luonnonhoitotöitä. Metsähallitus kiinnittää huomiota alueiden perustamisen investointikustannuksiin, joiden tulisi olla euroa. Ahvenjärven suojelualueen osalta ehdotettu hirvenmetsästyksen järjestely voi olla hankala toteuttaa, jos hirvi kaatuu alueelle, jossa metsästys ei ole sallittua. Rajaus vaikeuttaa myös valvontaa. Kinkerinsaarennevan osalta Metsähallitus toteaa, että alue on ollut metsästyskäytössä ennen vuotta Olisi loogista, että alueella sallittaisiin hirven, metsäjäniksen, metson, teeren, pyyn, haapanan, sinisorsan, tavin ja telkän metsästys. 4. Metsästystä edustavat tahot Suomen riistakeskus pitää asetuksia hyvin valmisteltuina ja riistatalouden näkökulmia ja paikallisia tarpeita huomioivana. Metsästyksen arvo alueiden virkistyskäyttömuotona ja luonnonhoitokeinona tulee ottaa huomioon. Hirven metsästyksen osalta riistakeskuksella ei ole asetuksiin huomautettavaa. Suurpetojen metsästystä ei huomioida asetuksissa eikä perustelumuistiossa mitenkään. Erittäin tiukasti säädelty suurpetojen poikkeuslupien käyttö ei sinällään vaaranna alueiden perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Jos poikkeuslupien käyttö estyy suojelualueilla, siitä voi sen sijaan aiheutua huomattavaa haittaa. Tämän vuoksi riistakeskus esittää, että alueilla sallitaan suurpetojen poikkeuslupien käyttö. Pienriistaa koskevat ratkaisut on pääosin hyväksyttäviä. Vieraslajien ja ketun saalistuspaine tulisi ottaa huomioon. Kettu on tehokas levittäytyjä ja tulee esiintymään luonnontilaista tiheämpänä kantana pienialaisilla suojelualueilla. Kettu, minkki ja supikoira tulisikin sallia suoraan asetuksella, jolloin niitä olisi mahdollista ampua muun metsästyksen yhteydessä. Venenevan alueen osalta riistakeskus kiinnittää huomiota Pelson luonnonpuistoon rajoittuvien osa-alueiden metsästysjärjestelyihin, joilla metsästys on täysin kielletty. Alueella on metsästys sallittu 1960-luvulta lähtien ja sen läheisyydessä tapah- 2
3 tuu suhteessa liikennevirtoihin paljon hirvikolareita (yhteensä 3 vuosina ). Osa-alueilla tulisi sallia hirvenmetsästys ja pienriista kuten muulla Venenevan alueella. Karhunkämmenen Erä ry toteaa lausuntonaan, että asetus ottaa Mällinevan alueen osalta hyvin huomioon alueen metsästyskäytännön eikä siihen ole huomauttamista. Kestilän Eräveikot ry katsoo, ettei sen vuokraamilla alueilla Venenevan suojelualueella tule rajoittaa hirvenmetsästystä eikä pienpetojen kanalintujen ja jänisten pyyntiä. Kanalintujen metsästys tapahtuu kestävän käytön periaatteella ja esimerkiksi metsoa koskien on tehty viime vuosina yksi saaliskiintiöpäätös ja riekko on ollut rauhoitettuna jo useita vuosia. Lisäksi seura tekee alueella riistakolmiolaskentaa. Seuran alueeseen rajoittuu Pelson luonnonpuistoon kuuluva Vahtinevan alue, jolla metsästys on kielletty. Alueesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että metsästyskiellolla on tuhoisia vaikutuksia metsästykselle ja metsävahinkoina sekä pienpetojen lisääntymisenä. Seuran vuokraamilla alueilla metsästyksestä ei aiheudu haittaa alueen muulle käytölle, joten tulee metsästys sallia hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellyllä alueella ja samassa laajuudessa. Lisäksi osa alueesta sijaitsee Vaalan kunnan alueella, jossa metsästys on luonnonsuojelulain 17 a :n mukaan lähtökohtaisesti sallittu. Samalla alueella ei tule olla erilaisia metsästyskäytäntöjä sen perusteella, minkä kunnan alueella ne sijaitsevat. Lisäksi Venenevan suojelualueeseen kuuluvalla 4 osa-alueella (ei ole vuokrattu seuralle), joille ei ole esitetty metsästyksen sallimista, tulisi se sallia nykymuodossaan, koska muuten alueen metsästyskäyttökokonaisuus rikkoontuu. Oulaisten riistanhoitoyhdistys pitää ehdotettuja metsästysjärjestelyitä sopivina muilta osin, mutta Piurukkaniemen alueelle esitetään haapanan, sinisorsan, tavin ja telkän metsästyksen sallimista alkaen. Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että asetuksella on turvattava mahdollisimman laajasti alueiden nykykäytännön mukaisen käytön jatkuminen. Alueilla tulee sallia pienpetojen pyynti, koska supikoiran, minkin, ketun ja näädän metsästyskielto on suuri uhka alueiden metsäkana- ja vesilintukannoille. Luonnonsuojelulain poikkeuslupamekanismi ei ole riittävä, vaan turhan byrokratian välttämiseksi Metsästäjäliitto edellyttää, että sekä vieras- että kotoperäisten pienpetojen metsästyksen salliminen tulee olla lähtökohtana perustettavien luonnonsuojelualueiden metsästysjärjestelyjä suunniteltaessa. Metsästyslain 8 :n alueella sijaitsevalla Rimpinevan suojelualueella metsästyksen tulee olla lähtökohtaisesti sallittua, joten esitettyjä lajikohtaisia tai ajallisia rajoituksia ei voi hyväksyä. Asetusehdotuksessa kapeaksi rajattu metsästettävien riistalajien määrä vaikeuttaa merkittävällä tavalla metsästyksen järjestämistä ja riistakantojen kestävää hoitoa. Tarpeettomia rajauksia ei näin ollen tule tehdä. Ehdotuksella ei Metsästäjäliiton mukaan päästä esitettyyn tavoitteeseen eli etteivät alueelle vakiintuneet paikalliset metsästyskäytännöt sanottavasti muutu. Asetuksessa tulee huomioida myös ajan mittaan tapahtuvat muutokset alueen riistakannoissa ja lajien välisissä suhteissa. Esimerkiksi riekon osalta tilanne voi tulevaisuudessa muuttua. Riistaeläinten rauhoitusajoista säädetään MMM:n asetuksella ja seurat säätelevät metsästystä alueillaan. Nyt asetuksella esitettävä metsästyksen säätely tulisi osittain olemaan päällekkäistä tarpeetonta byrokratiaa. Hirvenmetsästystä tulee voida alueilla harjoittaa pääsääntöisesti siinä muodossa, kuin se tälläkin hetkellä tapahtuu. Hirven ajo ei ole riittävä ja mahdollisen haavoittuneen eläimen lopettaminen ls- alueella tulee olla aina sallittua. Lisäksi asetus vaikeuttaa entisestään suurpetojen metsästystä alueilla, jolla on kielteinen vaikutus petovahinkoihin. Koko hankkeen valmistelu ja toteutus on ollut puutteellista ja hyvän hallinnon vastaista. Myöskään EU ei edellytä metsästyksen kieltämistä suojelualueilla. Suomen Metsästäjäliiton Oulun piiri ja alueella toimivat eräät metsästysseurat (Kestilän Eräveikot, Leiviskänrannan Metsästysseura, Mäläskän Erä, Piippolan Metsästysyhdistys, Piippolan seudun riistanhoitoyhdistys, Pulkkilan Erä, Pyhännän Metsästysyhdistys, Saviselän Erämiehet, Tyrnävän Riistansuojelijat, Vaitinniemen Metsästysseura) pitävät ehdottoman tärkeänä sujuvan metsästystavan turvaamiseksi ja metsästyslupien saamiseksi, että suojelualueille myönnetään suurpetojen metsästysoikeus. Suurpetojen kannanhoidollisten sekä vahinkoperäisten metsästyslupien hakuehdoissa on tyypillisesti vaatimuksena laajat metsästysalueet. Kyseisen alueen susipopulaatio on ollut viime vuosina erityisen vahva (2-3 poikuetta vuodessa, 3 laumaa). Sudenmetsästys vaatii laajoja metsästysalueita. Lisäksi tahot katsovat, että ketun ja näädän metsästys alueilla tulee sallia. Lajit eivät ole vaarassa metsästyksen takia. Niiden metsästys tukee lintukantojen, erityisesti riekon ja metsähanhen riistanhoidollisia tavoitteita luonnonsuojelualueilla. Metsähanhea koskee jo väliaikainen rauhoituspäätös ja moninkertainen rauhoituspäätös ei ole tarpeen. Pohjoissuomalaista vanhaa metsähanhen metsästysperinnettä ja kulttuuria tulee tukea erämaisilla suoalueilla. Vastaavasti riekon osalta tahot eivät pidä tarpeellisena sen rauhoittamista asetuksella, kun kantaa voidaan hoitaa riistanhoitotoimenpiteillä. Lausuntonsa 3
4 pohjalta tulee ympäristöministeriön, Suomen hallituksen ja eduskunnan pohtia, toteutuuko nykyisen hallitusohjelman tavoitteet turhien säädösten suhteen ja tuottaako metsästyspaine Pohjois-Pohjanmaalla ylitsepääsemättömän uhan elinympäristöjen suojelulle. Tyrnävän Riistasuojelijat ry, Tyrnävän Riistanhoitoyhdistys sekä Temmesjoen metsästysseura ovat tyytyväisiä siihen, että Venenevan alueella on otettu huomioon metsästyksestä kuulemisessa esitettyjä näkökohtia ja toteavat, että metsästysmahdollisuuksien tulee vastata alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Tahot esittävät, että alueella sallittaisiin myös pienpetojen, vieraslajien ja kanadanmajavan metsästys alkaen sekä metsäkauriin metsästys välisenä aikana. Vuolijoen riistanhoitoyhdistys toteaa Rimpinevan Kajaanin puoleisten alueiden osalta, että olisi riittävää rajata metsästys alueella alkamaan lukien eikä riistakohtaisia rajoituksia ole tarpeen antaa. Erityisesti nisäkäslajien metsästyksen rajoittaminen alueella on kohtuutonta eikä rajoitusten perusteeksi ole esitetty faktoja. 5. Luonnonsuojelujärjestöt Birdlife Suomi pitää hyvänä, että suojelualueiden perustaminen saadaan päätökseen mahdollisimman pikaisesti. Se huomauttaa, että kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA) kuuluva Haapaveden Osmanki jää edelleen vaille suojelua ja pyytää ministeriötä kiirehtimään alueen suojelua. Lähtökohtaisesti metsästys vähentää luonnonsuojelullisia arvoja ja sillä voi olla vaikutusta lajiston ekologiaan. Metsästys ei täten kuulu automaationa luonnonsuojelualueille. Jos sitä sallitaan, tulee sen perustua riittäviin aluekohtaisiin tutkimuksiin perustuviin arvioihin sen vaikutuksesta alueella suojeltaviin lajeihin ja luontotyyppeihin. Tämä arvio puuttuu asetusluonnoksesta. Metsästys- tai luonnonsuojelulaki ei tunne perustetta siitä, että 8 :n alueen lähellä rauhoitusmääräyksistä voitaisiin joustaa. Metsästyskiellon tulee aina olla pääsääntö. Asetuksessa (95 % alueesta) metsästyksen salliminen on pääsääntö. Etenkin kana- ja vesilintujen metsästystä tulee rajoitta ehdotettua tiukemmin. Vähintään niin, että kaikilla alueilla on riittävän laaja osa-alue, jolla metsästystä ei sallita. Venenevan alueella vesilintujen metsästyksen tulisi olla kokonaan kiellettyä tai sille sallittu alue tulisi rajata huomattavasti suppeammaksi. Ehdotus tarkoittaa, että valtaosa linnuille tärkeästä alueesta muuttuu niille kelvottomaksi kesken syysmuuttokauden. Vesilintujen metsästyksen ei tulisi millään kohteella alkaa ennen 20.9., erityisesti Haudannevan alueella on epäjohdonmukaisesti sallittu kanalintujen metsästys alkaen mutta vesilintujen osalta ei ole vastaavaa rajoitusta. Haapanan metsästystä ei tule sallia lainkaan, koska se on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi. Perustamisasetukseen tulisi kirjata, että kulloinkin kansallisesti tai kansainvälisesti uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi arvioitujen lajien metsästäminen on luonnonsuojelualueilla kielletty. Rauhoitusmääräyksiin ei tule säätää siirtymäsäännöstä metsästyksen osalta. Linnuston kannalta merkittävimmille alueille olisi perusteltua määrätä liikkumisrajoituksia jo perustamisasetuksessa. Alueita hallinnoivalle viranomaiselle tulee taata riittävät resurssit suojelutavoitteita vastaavan hoidon toteuttamiseksi ja tilan seurannan mahdollistamiseksi. Myös rajoitusten noudattamisen valvontaan on osoitettava resursseja. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola- Kainuu ry kannattaa suojelualueiden perustamista. Vieraslajien, kuten minkin, supikoiran ja kanadanmajavan poistaminen alueilta on suotavaa. Muun metsästyksen toteuttamisessa tulee käyttää harkintaa, jotteivät suojelutavoitteet vaarannu. Tärkeillä lintujen muutonaikaisilla levähdysalueilla ei ole syytä harjoittaa laajamittaista metsästystä sen häiriövaikutuksen vuoksi. Metsästyksen vaikutuksia alueen linnustoon on syytä seurata. Luonto-Liitto viittaa hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan valtion mailla lisätään luonnonsuojelualueita ja esittää, että suojelualueiden rajauksia korjataan siten, että suoraan perustettaviin alueisiin rajautuvat valtion maiden metsätalouden ulkopuolelle jo siirretyt alueet rajataan mukaan suojelualueisiin. Esimerkkinä Itämäen alueen rajaukseen tulisi lisätä METSO-kohteet, alue-ekologisen verkoston luontokohteet sekä säilyneet ja ennallistamiskelpoiset suokuviot. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry katsoo, että metsästyssopimusten tulee raueta siinä vaiheessa, kun asetus tulee voimaan. Se katsoo, että metsästyksen asema suojelualueiden käytössä on liian vahva, koska metsästyskiellon tulee olla pääsääntö. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala maakunnan eteläosassa on pieni suhteessa muuhun maa- ja vesipinta-alaan, joten luonnonsuojelualueiden täysi rauhoittaminen metsästykseltä ei ole este metsästyksen harjoittamiselle. Metsästys voi häiritä myös joi- 4
5 denkin rauhoitettujen lajien, kuten kurjen ja metsähanhen syysmuuton aikaista levähtämistä. Pienriistan täysrauhoitus olisi perusteltua seuraavilla kosteikoilla: Hirsinevan, Ison Honkanevan, Lauttanevan, Mällinevan, Haapaveden lintuvedet ja suot, Ison Karsikkonevan, Haudannevan, Pitkänevan, Pesänevan, Rimpinevan ja Venenevan luonnonsuojelualueilla. Lisäksi se olisi perusteltua Itämäen alueella, koska tukee metsäkanalintujen hoitoa. Lisäksi Venenevan linnusto tulee rauhoittaa metsästykseltä kokonaan, suojelualue on Pohjois-Pohjanmaan 3. paras lintusuo. Metsästyskielto estäisi myös lieveilmiöitä, kuten mönkijäliikennettä suojelualueella. Veneneva on maakuntaliiton virkistysverkkoselvityksessä mainittu yhtenä merkittävimmistä hiljaisista alueista. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että valtion maille kohdistuvat suojelutoimet suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja siksi suojelualueiden perustamisen yhteydessä suojellaan myös alueisiin rajautuvat valtion alueet, jotka on aikaisemmilla päätöksillä siirretty metsätalouden ulkopuolelle. Ympäristöministeriön asetuksella perustettavien alueiden osalta liitto esittää aluekohtaisina kommentteina: Korteojankorpien aluetta tulee laajentaa, esim. itäpuolen korpialue olisi hyvä ennallistamiskohde; Mäykänahon alueella Harakkanevan suojelualue tulisi perustaa omalla nimellään; Alakankaan alueella rajausta tulisi laajentaa eteläpuolen suoalueella ja suon itäpuolinen metsä, jossa kulkee luontopolku. Valtioneuvoston asetuksella perustettavien alueiden osalta liitto katsoo, että metsästystä on painotettu alueen muun käytön kustannuksella. Erityisesti lintujen metsästystä tulisi säädellä tiukemmin, jottei vaaranneta tärkeitä levähdys- ja ruokailualueita. Metsästyksellä on häiriövaikutusta myös muihin kuin metsästettäviin lajeihin. Kanalintujen osalta on rajattava ulos esim. teeren ydinsoidinalueet, joilta huippukukkojen hävittäminen on haitallista kevään poikastuotannolle. Tällaista kestämätöntä metsästystä ei tule sallia suojelualueilla lainkaan. Myöskään valikoimattomia pyydyksiä, kuten hetitappavia rautoja ei saa käyttää, koska niihin joutuu sivusaaliina muitakin lajeja. Voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten tulee päättyä asetuksen astuessa voimaan. VNA:n osalta aluekohtaisina kommentteina: Nurmesjärven osalta pohjoisosan suo-ojikot (8 ha) tulisi sisällyttää rajaukseen; Haudannevan osalta ennallistamisen kannalta tärkeät reunaojikot tulisi sisällyttää rajaukseen; Iso-Karsikkoneva on jo perustettu suojelualueeksi, joten kohde tulisi nimetä kahden uuden osa-alueen nimillä, alueeseen tulisi sisällyttää Jokinevan alue, joka on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi soidensuojelun täydennysohjelman valmistelussa; Kärsämäjärvien alueeseen on syytä sisällyttää myös Kuohuneva; Itämäen alueeseen tulisi sisällyttää Lähteennevan itä- ja koillispuolinen ojittamaton alue sekä pohjois- ja eteläpuolelta liittyvät METSO-kohteet, alue-ekologisen verkoston luontokohteet sekä säilyneet ja ennallistamiskelpoiset suokuviot; Kinkerinsaarennevaa tulisi lounaassa laajentaa valtion omistamilla ojittamattomilla soilla; Pesänevan aluetta tulisi laajentaa valtion omistamilla reuna-alueilla (44,75 ha), joiden on Metsähallituksen kuivatusselvityksessä todettu vaikuttavan heikentävästi Natura-alueen vesitalouteen; Pitkänevan alueella Rahkasaarten alueen jättäminen pois ei ole perusteltua; Rimpinevan alueella Loukkukaarron osa-aluetta olisi syytä laajentaa tien eteläpuolisilla suo- ja metsäalueilla; Venenevan aluetta syytä olennaisesti laajentaa ottamalla soidensuojeluohjelman yhteydessä valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut valtion suoalueet; Mällinevan aluetta syytä laajentaa hieman luoteispäässä jotta reunaojitukset saataisiin suojelun ja ennallistamisen piiriin. 6. Maanomistaja- ja muut järjestöt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK ry katsoo, etteivät perusteluissa esitetyt suojelutavoitteet välttämättä edellytä luonnonsuojelualueiden perustamista. Esityksestä ei käy ilmi, millä tavoin suojelualueiden perustaminen tuo lisäarvoa suhteessa siihen, että alueet jo kuuluvat Natura 2000 verkostoon ja valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Tässä taloustilanteessa tulisi käydä keskustelua taloudellisten resurssien käytöstä lisäsuojeluun. Suojelualueiden perustamista ei voi perustella virkistyskäytöllä, koska laajat jokamiehenoikeudet mahdollistavat jo nyt virkistyskäytön. Metsästys tulisi sallia alueilla nykyisessä laajuudessaan, turhat aika-, laji- ja aluerajoitukset tulee poistaa. Rajoituksia voidaan määrätä vain, jos ne ovat välttämättömiä alueen alkuperäisen suojelutarkoituksen turvaamiseksi. Metsästyksen laajaa sallimista tukee myös valtioneuvoston päätös alueiden sisällyttämisestä Natura 2000 verkostoon. Metsästys ei aiheuta Natura-alueilla kiellettyä häiriötä kuin erityisen tärkeillä linnustonsuojelualueilla ja harmaahylkeiden suojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. Lisäksi ympäristöministeriön asetuksella perustettaville suojelualueille on tehtävä metsästyksen sallimista koskevat poikkeus. Tämä on välttämätöntä ja perusteltua alueen perinteikkään metsästyshistorian kannalta. Metsästyksen sallimisen näillä alueilla ei voi katsoa vaarantavan alueen perustamistarkoitusta eikä metsästyksen kieltämistä voida perustella ainoastaan alueiden pienehköllä pinta-alalla. Metsästysoikeuden rajoittaminen estää tehokkaan 5
6 elinkeinon harjoittamisen. Suurpetojen metsästys tulisi sallia aina riistakeskuksen luvilla määrätyllä alueella. Suurpetojen metsästys on erityisen tärkeää metsäpeuran suojelun parantamiseksi. Myöskään ketun metsästyksen kieltämiselle ei ole esitetty perusteluita. MTK katsoo, että metsästyksessä tulisi siirtyä yleiseurooppalaiseen metsästyskulttuuriin, jossa metsästys olisi pääsääntöisesti sallittua luonnonsuojelualueilla. Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto MTK Pohjois-Suomi ry katsoo, ettei suojelualueiden perustaminen tuo lisäarvoa Natura 2000 alueiden suojelutavoitteiden turvaamiselle. Metsästysoikeuksia alueilla ei tule rajoittaa. Vain metsästys sallimalla voidaan estää mm. metsätaloudelle aiheutuvien hirvivahinkojen lisääntyminen kohtuuttomasti. Suurpetojen metsästykselle ei tule asettaa lisärajoituksia. Sudet aiheuttavat alueella kotieläinvahinkoja, Pesänevan, Pitkänevan, Mällinevan ja Alakankaan suojelualueet sijaitsevat karjatalouskeskittymän sisällä. Nautakarjan laiduntamisvelvoitteen (60 päivän laidunnus välillä) täyttäminen ja lähialueen suurpetokannan kasvu tulisivat johtamaan yhä lisääntyvään petovahinkojen määrään. Myös ketun metsästys estyisi, vaikka sille ei ole esitetty perusteluita. Asetusluonnoksen negatiivisia vaikutuksia ei ole arvioitu esimerkiksi yksilön perusoikeuksiin tai elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksiin. MTK Keski-Pohjanmaa katsoo myös, ettei suojelualueiden perustaminen ole tarpeen alueiden suojelemiseksi ja toteaa, ettei negatiivisia vaikutuksia ole arvioitu. Metsästysrajoitukset voivat aiheuttaa mm. taimikkotuhojen lisääntymiseen, jos hirvenmetsästystä rajoitetaan. MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa asetusluonnoksessa esitettyjen riistaeläinlajien metsästysmahdollisuuksien järjestämistä myös muilla uusilla suojelualueilla. Suurpetojen kannan kasvun alueella voidaan sanoa uhkaavan yksilön oikeutta terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Psyykkinen ja sosiaalinen terveys ovat vaarantuneet tai vaarantumassa mm. Keski-Pohjanmaalla Toholammilla ja Halsualla. Tämän vuoksi kaikilla perustettavilla luonnonsuojelualueilla, myös vastaisuudessa perustettavilla, tulisi sallia vahinkoa aiheuttavien petoeläinten metsästäminen ja petoeläinten kannanhoidollinen metsästys. Suomen Ladulla ei ole huomautettavaa asetukseen. Se pitää hyvänä, ettei alueille ole tarvetta erityisille liikuntarajoituksille, koska alueet ovat tärkeitä virkistysympäristöjä. On tärkeää, että käytön ohjaamiseksi voidaan tarvittaessa perustaa ulkoilureitti tai polku
Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko
LisätiedotMetsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille
Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotAsia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta
Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi
LisätiedotOriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotSoidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg
Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari 29.1.2013 SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg Esityksen sisältö 1. Soidensuojeluohjelman laatiminen
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotTurun hallinto-oikeuden päätös
Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotSuomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia
Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotLänsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen
Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen kevät 2018 Valmistelutyöstä Alueiden rajaukset ja taustatiedot on selvitetty Metsähallituksessa yhteistyössä Lapin
LisätiedotSUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio
SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän
LisätiedotKainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi
Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMetsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta
Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta 21.3.2017 Nykytila Hossa-Irnin paliskunta on jakautunut 3 kunnan alueelle Poronhoitoalueen pahinta
LisätiedotAjatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotSoidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.
Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi. Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11
LIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11 LIITE 2 VÄLINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi 2,5 1,25 0 2,5 Kilometriä Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
Lisätiedot644/2017. Liitteet. Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11. LIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi
Liitteet Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11 LIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi 4 LIITE 2 VÄLINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi 5 2,5 1,25 0 2,5Kilometriä Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014
LisätiedotLausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta
Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotIBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia
IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto
LisätiedotRajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotTeppo Rantanen, Biolan Group
Sammaleen keruun periaatteet Teppo Rantanen, Biolan Group Näitä periaatteita olivat laatimassa Biolan Group, Kekkilä Oy, Koneyrittäjien liitto, Metsähallitus, MTK, Turveruukki Oy ja Vapo Oy Sammaleen käyttö
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 14.9.2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosissa
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Lisätiedot2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153
SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 Jarmo Laaksonen Telkkäkuja 8 23500 UUSIKAUPUNKI PÄÄTÖS Pvm Nro 13.08.2013 2013/00153 2013/00153 1 METSÄSTYSLAIN 10 :N MUKAINEN
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua ja vuonna 1989 laajennettua Seitsemisen kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
Lisätiedotkokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotRiistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.
Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista
LisätiedotLuonnonsuojelusuuntausten kehitys
Luonnonsuojelusuuntausten kehitys vanhakantainen ja ideologinen käsitys suljetaan pois ihminen ja ihmistoiminnot oletus: luonto säilyy alueella muuttumattomana ja aktiivista hoitoa ei tarvita. Lsl:n henki:
LisätiedotSuostrategian toteutus, kommentteja
Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
LisätiedotRudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015
Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
Lisätiedot17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8
Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotTarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista
Tarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista Luonnonsuojelulakiin tehtiin keväällä 2011 muutamia metsästystä koskevia muutoksia. Merkittävin on pääsääntö, jonka mukaan metsästys on metsästyslain
LisätiedotPAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen
j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti
LisätiedotJorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet
ELÄMÄÄ SOILLA Suotavoitteet 2018 2030 Suomessa on uskomattoman kaunis ja maailmanmittakaavassa myös aivan ainutlaatuinen suoluonto. Se ei kuitenkaan säily ilman apuamme. Paloma Hannonen Luonnonsuojeluliiton
LisätiedotVieraslajit ja kasvintuhoojat
Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotSuostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
LisätiedotKunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO
Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho
Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 109/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Liesjärven kansallispuiston laajentamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1956 perustettua ja vuonna 1982
LisätiedotPäähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi Vastaanottaja:
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotAvoin paikkatieto viljelijän avuksi
Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 24.6.2015 Satu Sundberg luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
Lisätiedot