Lausunnon pyytäminen Varsinais-Suomeen perustettavia valtion luonnonsuojelualueita koskevista asetusluonnoksista.

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Viite YM Lausuntopyyntö dnro. YM3/500/2013 Asia Lausunnon pyytäminen Varsinais-Suomeen perustettavia valtion luonnonsuojelualueita koskevista asetusluonnoksista. Lausunnon antaja Suomen Metsästäjäliitto PL 91 (Kinturinkuja 4) RIIHIMÄKI Lausunto Yleistä Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. ei hyväksy suomalaisen metsästyskulttuurin ja metsästysmahdollisuuksien alasajoa esitetyllä tavalla. Asetusluonnokset rajoittaisivat esitetyssä muodossa toteutuessaan merkittävällä tavalla suomalaista perinteistä metsästystä. Esitetyille rajoituksille ei ole perusteita, valmistelu on ollut puutteellista ja hyvän hallinnon vastaista. Euroopan yhteisön säädökset eivät edellytä esitettyjä rajoituksia. Metsästäjäliiton käsityksen mukaan asetusten vaikutukset eivät ole selvinneet kansalaisille. Tämän vuoksi asetusluonnoksiin on tehtävä merkittäviä korjauksia ennen kuin ne hyväksytään. Perustelut Yleisperustelut Euroopan yhteisö-näkökulma Kansallispuistojen nimeäminen tapahtui Euroopassa pää-asiassa maailmansotien välisenä aikana. Ne perustettiin yleensä vähemmän asutuille alueille, ylläpidettiin keskeisten hallintojen toimesta ja niitä suojeltiin tiukasti kieltämällä kaikenlainen toiminta, metsästys mukaan lukien luvulta lähtien on Euroopan luonnonsuojelualueiden maapinta-ala noussut eksponentiaalisesti ja samalla ovat muuttuneet käsitykset siitä, miten alueita tulisi hoitaa. Eurooppalaisen maiseman ollessa perinteisesti sidoksissa ihmistoiminnan (esim. maatalouden ja metsänhoidon) kanssa, esiin nousi kysymyksiä hoidon tehokkuudesta, hallinnosta ja suojeltujen alueiden kestävästä rahoituksesta. Vastauksena suojelualueita

2 alettiin katsoa ennemmin sosiaalisina hankkeina ja niitä ruvettiin hoitamaan yhteistyössä yhteiskuntatieteilijöiden, paikallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Natura 2000 verkoston edistäminen, eli EU:n luontodirektiivi vuodelta 1992, on todiste käsitysten kehittymisestä. Direktiivi vaatii, että suojelutoimissa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset. Eurooppa on saanut paljon aikaan, vaikka toteutus ei ole aina mennyt täysin sujuvasti. Vaikka Natura 2000 hyödyttää metsästystä suojelemalla luonnontilaisia alueita kehityshankkeilta ja elinympäristöjen tuhoutumiselta, on siitä myös paikallisella tasolla haittaa joillekin harrastuksille, metsästykselle mukaan lukien, tiettyjen hallinnon asettamien rajoitusten takia. Kreikka ja Suomi vaikuttavat vielä olevan poikkeustapauksia, jotka asettavat laajoja metsästyskieltoja suurille osille alueitaan ilman riittävää tieteellistä näyttöä metsästyksen haitallisuudesta. Kiellot vaikuttavat paikallisiin sosioekonomisiin ja ekologisiin toimintoihin: metsästäjien harrastukseensa ja siihen liittyvään toimintaan käyttämä raha ja aika ovat tärkeitä resursseja maaseudun kehitykselle, elinympäristöjen suojelulle ja lajien seurannalle. Suojelualueita ei voida pitää eristettyinä turvapaikkoina. Ne täytyy liittää laajempaan, monikäyttöiseen maisemaan, jotta pystytään takaamaan ekologinen yhtenäisyys ja liitettävyys samalla kun huomioon otetaan sosioekonomiset ja sosiokulttuuriset seikat. Suurin ongelma suojelumenetelmässä, jossa ei ole mitään varsinaisia hoitotoimia, on se, että ei ajatella suojelualueen ulkopuolella olevien alueiden hoitotarpeita luonnon monimuotoisuuden ja paikallisten ihmisten hyväksi (esim. riistatuhojen ehkäisy). Euroopan komission teettämä tutkimus tarkasteli Natura 2000 alueiden nimittämisiä ja hoitoa koko EU:ssa, tutkimuksessa todettiin, että paras tapa toimia on menetelmä, jossa pienet hallintoelimet ovat mukana suunnittelussa, jolloin saadaan ihmisten näkökulma otettua huomioon. Sen vuoksi Eurooppa onnistuisi parhaiten suojelussa jatkamalla ja optimoimalla paikallisen väestön ja sidosryhmien osallistumisprosessia suojelualueiden hallinnoinnissa. Mikäli Suomessa suojelua jatketaan asetusluonnoksissakin esitetyin tavoin, jakautuvat kansalaisten mielipiteet jyrkästi kahtia. Tämä aiheuttaa turhaa luonnonsuojeluvastaisuutta sekä suomalaisen perinteisen metsästyksen mahdollisuudet heikkenevät aiheettomasti. Myöskään kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN ei edellytä metsästyksen kategorista kieltämistä. Kansallinen näkökulma Natura-alueet ja paikallisen päätäntävallan heikentäminen Kun Natura-alueita perustettiin vuonna 2005 valtioneuvoston päätöksellä (YM6/500/2003), saatiin aikaan laaja ekologinen verkosto, kun paikallisille asukkaille asetettiin perinteisiä luonnonsuojelualueita kevyempiä velvoitteita. Valtioneuvoston tuolloin tekemä päätös painottaa juuri suojeltavan luontotyypin tai eliön turvaamista. Päätökseen on kirjattu, että maataloutta ei ole tarkoitus rajoittaa, kalastus ja metsästys saavat jatkua ja niin edelleen. Metsästyksestä esimerkiksi on kirjattu: Alueen sisällyttäminen Natura verkostoon ei pääsääntöisesti vaikuta metsästysoikeuksiin eikä niiden käyttöön, sillä Natura-alueiden suojelun tavoitteena on tiettyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suojelu ---- Metsästystä ei ole pidettävä tällaisena häiriönä. (YM6/500/2003)

3 Paikallisille maanomistajille Natura-verkostoa markkinoitiin turvallisena suojelumuotona, sillä se ei muun muassa estä metsästystä, ei pelkoa ylisuojelusta. Nyt ollaan ottamassa täysin toinen linja. Uuden luonnonsuojelulain perusteella ollaan Natura-alueet liittämässä suojelualueverkostoon, jossa metsästys on Lapin eteläpuolella pääosin kiellettyä. Lisäksi nyt esillä olevan lainsäädännön toimeenpanon täsmennystekstissä halutaan laajentaa luvanvaraisuutta ja antaa virkamiehille mahdollisuus kieltää kansalaisilta toimintoja hallintopäätöksellä. Tavallinen kansalainen ollaan johdattamassa luvanhaun, valitusoikeuksien ja kuulemistilaisuuksien viidakkoon. Metsästäjäliitto pitää kehitystä huolestuttavana. Suojelun pitäisi saada kansalaisten hyväksyntä, ei tuntua siltä kuin vanhat lupaukset oltaisiin tekemässä mitättömiksi. EU on korostanut, että suojeluasioissa on otettava huomioon paikalliset ihmiset, koska vain siten suojelulle saadaan yleinen hyväksyntä. EU ei myöskään edellytä metsästyksen kieltämistä Natura 2000 alueilla. Nämä seikat on vielä erikseen tarkistettu ympäristökomissaari Janez Potočnikilta. On selvää, että riistaeläinten kestävä metsästys ei heikennä alueiden suojeluarvoa, tämä on todettu niin EU:ssa kuin uuden luonnonsuojelulain hallituksen esityksessäkin (HE 99/2009 vp). Sen sijaan metsästyksellä on EU:n näkemyksen mukaan merkittävä rooli luonnonsuojelussa. Metsästäjäliitto esittääkin, että Natura-alueiden ja näille alueille perustettavien uusien luonnonsuojelualueiden perustamisen ja lainsäädännön toimeenpanon linjausten yhteydessä muistettaisiin paikallisten asukkaiden huomioiminen. Metsästystä harrastaa Suomessa yli ihmistä. He tarvitsevat paikalliset alueensa, jotta esimerkiksi hirvikannan säätely voidaan suorittaa onnistuneesti. Hirvenajo, jota uusille luonnonsuojelualueille tarjotaan, ei ole heidän kannaltaan ollenkaan sama asia kuin hirven metsästys. Myös muut metsästysmuodot on turvattava. Näin omalta osaltaan turvataan sekä Naturaalueiden perustamisen yhteydessä kirjattu lainsäätäjän tahto, kansalaisille annetut lupaukset että paikallisten asukkaiden hyväksyntä. Metsästyksen turvaaminen löytyy paitsi valtioneuvoston vuoden 2005 Natura-päätöksestä, myös uuden luonnonsuojelulain valmistelusta, sillä hallituksen esitykseen on kirjattu: Mikäli perustettava luonnonsuojelualue sisältyy myös Natura verkostoon, noudatetaan lisäksi, mitä valtioneuvosto on metsästyksen osalta päätöksessään asiasta erikseen todennut. Näillä alueilla tavoitteena on myös, että voimassa olevat metsästyskäytännöt eivät olennaisella tavalla muutu. (HE 99/2009 vp) Metsästäjäliiton näkökohdat Suomi on Kreikan lisäksi ainoa maa Euroopassa, jossa valmistellaan esitetyn kaltaisia kategorisia metsästyskieltoja suojelualueille. Jos metsästäjä ottaa suojelualueella riistasaaliin haltuunsa kestävän käytön mukaisen metsästyksen keinoin, millä tavalla alueen suojeltavat luontoarvot vaarantuvat? Tähän kysymykseen eivät asetusta valmistelleet virkamiehet ja poliitikot ole kyenneet vastaamaan. Luonnoksissa ei ole huomioitu metsästyksen monimuotoisuutta eikä kuulemistilaisuuksissa esitettyjä malleja metsästyksen toteuttamiseksi alueilla. Asetuksissa on unohdettu lähes täysin se, että suojelumääräysten ja käyttörajoitusten tulee perustua

4 alueen suojelutarkoitukseen. Siinä tapauksessa, että metsästys ei haittaa suojelutarkoituksen toteumista alueella, ei ole olemassa lakiin perustuvia syitä metsästyksen kieltämiselle. 1) Asetusluonnoksen perustamistarkoituksen tulee keskittyä maakunnallisesti ja kansallisesti arvokkaiden luontokohteiden suojeluun. Metsästyksen rajoitustarve tulee arvioida asiantuntijoiden toimesta tapauskohtaisesti ja paikallisia ihmisiä tulee kuulla aidosti. Näin ei ole tapahtunut. 2) Metsästyksellä on keskeinen merkitys riistakantojen sääntelyssä osana luonnonhoitoa. Koska metsästys ei vaaranna alueen luontoarvojen suojelua, se tulee sallia osana alueiden käyttöä. Riistakantojen sääntely metsästyksen keinoin on osa luonnonhoitoa. Metsästyksellä ei voida katsoa olevan uhkaa alueen perustamistarkoitukselle. 3) Metsästyksen salliminen perustettaviksi esitetyillä alueilla ei pääsääntöisesti tuota haittaa suojelutarkoituksen täyttymiselle. Paikalliset metsästäjät ja muut luonnon virkistyskäyttäjät ovat myös aikojen kuluessa sopeuttaneet toimintojaan juohevasti yhteensopiviksi. Metsästys on useilla alueilla loppusyksyn aikainen merkittävin luonnon virkistyskäyttömuoto, jonka jatkuminen tulee ehdottomasti turvata. Tähän päästään helposti ajallisilla rajoituksilla, mikäli ne ovat tarpeen 4) Metsästyksen sallimisella perustettavilla alueilla mahdollistetaan vaikuttaminen eläinlajien kannanvaihteluihin. Alueet ovat suhteellisen pieniä ja näin ollen ei ole järkevää rajata niitä pois metsästykseltä 5) Metsästyksen säätely perustettavilla alueilla tulee byrokratian minimoimiseksi ja kulujen säästämiseksi järjestää asiantuntijaviranomaisen, joka tässä tapauksessa on Suomen riistakeskus, toimivaltaan kaikilta osin. 6) Kaikkien neljän Suomessa esiintyvien maasuurpetojen (susi, ilves, ahma, karhu) kannat ovat vahvistuneet ja tulevat vahvistumaan edelleen, siinä määrin, että niiden metsästys tulee perustettavilla alueilla sallia. Suurpetojen metsästyksen kieltäminen perustettavilla alueilla voi pahimmillaan johtaa hankaliin tilanteisiin, mikäli petoja joudutaan erityistilanteissa poikkeusluvilla poistamaan asutusalueilta, mutta pedot siirtyvät metsästyskieltoalueelle. 7) Asetusluonnos on valmisteltu puutteellisesti. Paikallisille metsästysseuroille järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa ei ole toimitettu etukäteen karttaliitteitä, jolloin alueiden vaatimiin erityisvaatimuksiin olisi voitu tutustua. Kuulemistilaisuuksista ei kaikissa tapauksissa ole toimitettu pöytäkirjaa tai muistiota, vaikka tällaiset tilaisuuksissa on luvattu toimittaa. Niiden alueiden osalta, joilla ei ole ollut voimassa olevaa vuokrasopimusta ei kuulemista ole toteutettu välttämättä lainkaan. 8) Perustettavilla alueilla tulee sallia metsästys myös muiden kuin vieraslajien osalta. Myös metsästystapojen valikoimaa tulee laajentaa koskemaan rauta ja loukkupyyntiä, koiran käyttöä, jousimetsästystä ja muita suojelualueille hyvin soveltuvia pyyntitapoja. Tarpeettomat rajoitukset myös lisäävät alueiden hoidon kustannuksia, kun metsästäjien vapaaehtoistyön osuus vieraspetojen poistossa laskee. Näin voi käydä jos muu kuin vieraspetojen poisto kielletään.

5 Riihimäellä Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Lauri Kontro puheenjohtaja Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja Kinturinkuja 4, PL 91 puhelin Nordea Riihimäki fax Sampo