VAIKEA MARKKINATILANNE JATKUI. SÄÄSTÖKUURI TOTEUTETTU, RAHAVIRTA POSITIIVINEN, TASE VAHVISTUI

Transkriptio

1 CRAMON OSAVUOSIKATSAUS VAIKEA MARKKINATILANNE JATKUI. SÄÄSTÖKUURI TOTEUTETTU, RAHAVIRTA POSITIIVINEN, TASE VAHVISTUI Liikevaihto: 331,3 (436,5) milj. euroa, laskua 24,1 %; paikallisissa valuutoissa laskua 17,6 % EBITA-liikevoitto 15,9 (82,3) milj. euroa, laskua 80,7 %; EBITA-marginaali 4,8 (18,9) % Osakekohtainen tulos: laimentamaton -0,40 (1,37) ja laimennettu -0,40 (1,37) euroa Säästökuuri toteutettu, säästöt 50 miljoonaa euroa vuositasolla Rahavirta investointien jälkeen kolmannella vuosineljänneksellä 27,6 (-1,9) miljoonaa euroa Käyttökate (EBITDA) 80,9 (144,9) miljoonaa euroa, 24,4 (33,2) prosenttia liikevaihdosta Omavaraisuusaste nyt 38,0 % (32,4 %), nettovelkaantumisaste 113,1 % (147,1 %) Konsernin rahavirta investointien jälkeen on positiivinen vuonna Arvioimme EBITA-liikevoiton paranevan toisella vuosipuoliskolla ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna Markkinatilanne stabiloitumassa, ensimmäisiä merkkejä elpymisestä. Tiukkaa kulukuria jatketaan KESKEISET TUNNUSLUVUT (1.000 e) 7-9/09 7 9/08 1-9/09 1 9/ /08 Liikevaihto, e Liikevoitto ennen yritys hankinnoista aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) Liikevoitto (EBIT) Tulos ennen veroja (EBT) Katsauskauden tulos Tulos/osake (EPS) ennen yrityshankinnoista 0,01 0,64-0,28 1,49 1,84 aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja, laimennettu, e Tulos/osake (EPS), laimentamaton, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 Tulos/osake(EPS), laimennettu, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 Oma pääoma/osake, e 10,37 11,39 10,42 Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, -1,6 16,9 14,9 % Omavaraisuusaste, % 38,0 32,4 32,4 Nettovelkaantumisaste (gearing), % 113,1 147,1 149,3 Korolliset nettovelat Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin % liikevaihdosta 7,5 38,8 34,7 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö kauden lopussa YHTEENVETO TAMMI-SYYSKUUN TULOKSESTA 2009 Cramo-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2009 oli 331,3 (436,5) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna liikevaihto pieneni 24,1 prosenttia. Useiden eurooppalaisten valuuttojen suhde euroon heikentyi; paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 17,6 prosenttia. Liikevaihto heinäsyyskuussa oli 115,1 (155,7) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto pieneni kolmannella vuosineljänneksellä 26,1 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa liikevaihdon muutos oli - 22,0 prosenttia. Taantuman jatkuminen ja vähäiset investoinnit vaikuttivat negatiivisesti sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 15,9 (82,3) miljoonaa euroa eli 4,8 (18,9) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 9,6 (34,2) miljoonaa euroa ja 8,3 (22,0) prosenttia liikevaihdosta. Tammi-syyskuun käyttökate (EBITDA) oli 80,9 (144,9) miljoonaa euroa eli 24,4 (33,2) 1 (18)

2 prosenttia liikevaihdosta. Säästötoimenpiteistä huolimatta Cramo on jatkanut tulevaisuuden kehityshankeitaan: tietojärjestelmissä, kalustonhallinnassa ja uusissa palvelukonsepteissa. Uudelleenorganisointikulut olivat tammi-syyskuussa 4,7 miljoonaa euroa, josta heinä-syyskuussa toteutui 1,7 miljoonaa euroa. Luottotappiot ja luottotappiovaraukset olivat tammi-syyskuussa 4,6 (2,3) miljoonaa euroa, josta heinä-syyskuussa 2,1 (0,8) miljoonaa euroa. Konsernin poistot olivat tammi-syyskuussa 65,0 (62,6) miljoonaa euroa eli 19,6 (14,3) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin poistopolitiikka perustuu aikasidonnaisiin tasapoistoihin, ts. se ei vastaa kaluston alentuneita käyttöasteita. Segmenttikohtaisesti liikevaihto pieneni tammi-syyskuussa kaikilla markkina-alueilla, mutta useimmilla markkinoilla kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna. EBITAliikevoitto oli tammi-syyskuussa positiivinen Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Ruotsissa kannattavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Suomessa kannattavuus parani sopeutustoimien ansiosta heinä-syyskuussa hyvälle tasolle. Norjassa kannattavuus on ollut tyydyttävä. Tanskassa ja Keski- ja Itä-Euroopassa kannattavuus oli edelleen epätyydyttävä. Keski- ja Itä-Euroopassa käyttökate (EBITDA) kuitenkin parani edellisestä vuosineljänneksestä 1,1 miljoonaa euroa ja oli kolmannella vuosineljänneksellä 2,6 miljoonaa euroa positiivinen, 21,3 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin nettovelkaantumisaste jatkoi parantumista kolmannella vuosineljänneksellä ja oli ,1 prosenttia (121,5 prosenttia ja 147,1 prosenttia ). Omavaraisuusaste oli 38,0 prosenttia (36,4 prosenttia ja 32,4 prosenttia ). Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli tammi-syyskuussa 35,3 (-108,8) ja heinä-syyskuussa 27,6 (-1,9) miljoonaa euroa positiivinen. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Markkinat stabiloituivat kolmannella vuosineljänneksellä, ja havaittavissa oli ensimmäisiä merkkejä elpymisestä. Rakennusteollisuuden syklisyydestä ja teollisuuden alhaisesta investointitasosta johtuen Cramo-konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotetaan kuitenkin pysyvän loppuvuonna alhaisella tasolla. Julkisen sektorin elvytystoimet rakentamisen eri osa-alueilla, erityisesti maa- ja vesirakentamisessa, helpottavat taantuman vaikutuksia. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella pitkät sopimukset tasaavat suhdannevaihteluja Cramon toiminnassa. Saatuaan merkittävimmät uudelleenjärjestelyt valmiiksi, yhtiö jatkaa edelleen tiettyjä kululeikkauksia. Henkilöstön kokonaismäärä vähenee noin 30 prosenttia vuonna 2009 verrattuna elokuun 2008 tilanteeseen. Muut toimenpiteet tähtäävät yleisen tehokkuuden ja vuokrakaluston käyttöasteiden parantamiseen. Sopeutustoimenpiteillä tavoitellaan noin 35 miljoonan euron kulusäästöjä vuonna Vuonna 2010 kulutaso on noin 50 miljoonaa euroa pienempi. Kone- ja laitevuokrauspalveluiden kysyntä saattaa useilla markkinoilla edelleen laskea alkuvuonna Viimeaikaiset ensimmäiset arviot markkinoiden elpymisestä sekä asuntotuotannon piristyminen tukevat arviota, jonka mukaan kone- ja laitevuokrauspalveluiden kysyntä kääntyisi kasvuun vuoden 2010 toisella puoliskolla. Vuoden 2010 arvioihin liittyy kuitenkin edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2009 ovat arviolta miljoonaa euroa ja kohdistuvat pääasiassa siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Vuonna 2009 kalustonhallinnassa on keskitytty kaluston käytön optimointiin Cramon markkina-alueiden välillä sekä käytettyjen koneiden myyntiin. Konserni arvioi, että investointitaso tulee olemaan alhainen myös vuonna Useiden eurooppalaisten valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa vuonna 2009 negatiivisesti Cramo-konsernin lukuihin edellisvuoteen verrattuna. Konsernin rahavirta investointien jälkeen on positiivinen vuonna Arvioimme EBITA-liikevoiton paranevan toisella vuosipuoliskolla ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. 2 (18)

3 LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa ja myy siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramo Oyj on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiöllä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Sekä uusien asuinrakennusten että liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähentyivät alkuvuonna merkittävästi, mutta asuntojen uudisrakentaminen on alkanut elpyä syksyllä useilla markkinoilla. Korjausrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen ovat kasvaneet. Muun teollisuuden ja julkisen sektorin hankinnoissa päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Cramo-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2009 oli 331,3 (436,5) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna liikevaihto pieneni 24,1 prosenttia. Liikevaihtoa pienensi heikon kysyntätilanteen lisäksi useiden eurooppalaisten valuuttojen, erityisesti Ruotsin kruunun, heikentyminen suhteessa euroon. Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa oli -17,6 prosenttia. Cramo-konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 115,1 (155,7) miljoonaa euroa. Taantumasta johtuen alalle tyypillinen kausivaihtelu jäi edellisvuosia pienemmäksi. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto pieneni kolmannella vuosineljänneksellä 26,1 prosenttia, mutta useimmilla markkinoilla kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna. Paikallisissa valuutoissa liikevaihdon muutos oli 22,0 prosenttia. Liikevaihto pieneni tammi-syyskuussa kaikilla markkina-alueilla. EBITA-liikevoitto oli tammi-syyskuussa positiivinen Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Ruotsissa kannattavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Suomessa kannattavuus parani heinä-syyskuussa hyvälle tasolle sopeutustoimenpiteiden ansiosta. Norjassa kannattavuus on ollut tyydyttävä. Tanskassa ja Keski- ja Itä-Euroopassa kannattavuus on edelleen epätyydyttävä. Sopeutustoimien ansiosta kannattavuus kuitenkin parani Keski- ja Itä-Euroopassa kolmannella vuosineljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. EBITA-liikevoitto oli tammi-syyskuussa 15,9 (82,3) miljoonaa euroa, missä on laskua 80,7 prosenttia. EBITAmarginaali oli 4,8 (18,9) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoitto heinä-syyskuussa oli 9,6 (34,2) miljoonaa euroa ja EBITA-marginaali 8,3 (22,0) prosenttia liikevaihdosta. Vaikka liikevaihto jäi kolmannella vuosineljänneksellä alhaiselle tasolle, kannattavuus oli säästötoimenpiteiden ansiosta odotusten mukainen. Heikentynyt markkinatilanne on laskenut vuokrauskaluston käyttöasteita alkuvuoden aikana lähes kaikilla markkinoilla. Hintakilpailu on kiristynyt ja on edelleen voimakasta erityisesti Tanskassa sekä Keski- ja Itä- Euroopassa. Myös uudelleenorganisointikulut sekä luottotappiot ja -varaukset heikensivät tulosta. Uudelleenorganisointikulut olivat tammi-syyskuussa 4,7 miljoonaa euroa, josta 1,7 miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Luottotappiot ja luottotappiovarausten kasvu oli tammi-syyskuussa 4,6 (2,3) miljoonaa euroa, josta 2,1 (0,8) miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) oli 10,8 (77,2) miljoonaa euroa eli 3,3 (17,7) prosenttia liikevaihdosta. Voitto ennen veroja oli -6,7 (58,9) miljoonaa euroa ja katsauskauden tulos -12,4 (41,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli -0,40 (1,37) euroa. Laimennettu osakekohtainen tulos oli -0,40 (1,37) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 3,0 (13,2) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) -1,6 (16,9) prosenttia. INVESTOINNIT JA POISTOT Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 24,9 (169,3) miljoonaa euroa ja kohdistuivat pääasiassa siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Kone- ja laitevuokrauksen nettoinvestoinnit olivat negatiiviset. Kone- ja laitevuokrauksen tarvitsemat investoinnit on toteutettu pääosin konsernin sisäisin kalustosiirroin, jotka olivat noin 19 miljoonaa euroa tammi-syyskuussa (18)

4 Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja ohjelmistoihin kohdistuneet poistot ja arvonalentumiset olivat 65,0 (62,6) miljoonaa euroa. Konsernin poistopolitiikkaa, joka perustuu aikaan perustuviin tasapoistoihin, ei ole muutettu vastaamaan kaluston alentuneita käyttöasteita. Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 5,1 (5,1) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteismäärä katsauskauden lopussa oli 154,5 (159,4) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Liiketoiminnan rahavirta tammi-syyskuussa oli positiivinen 49,9 (78,4) miljoonaa euroa. Kolmannella vuosineljänneksellä liiketoiminnan rahavirta oli 28,5 (34,3) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta tammisyyskuussa oli -14,6 (-187,2) miljoonaa euroa. Investointitasoa laskettiin suunnitelmien mukaisesti, ja suurin osa investoinneista kohdistui siirtokelpoisten tilojen tuotealueelle. Rahoituksen rahavirta tammi-syyskuussa oli -25,6 (109,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 16,1 (19,2) miljoonaa euroa. Nettomuutos käteisvaroissa oli 9,7 (1,0) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli tammi-syyskuussa 35,3 (-108,8) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli kolmannella vuosineljänneksellä selvästi positiivinen, 27,6 (-1,9) miljoonaa euroa. Koko vuoden rahavirta investointien jälkeen on positiivinen. Kalustomyynnit olivat 12,7 miljoonaa euroa, josta 4,8 miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Kaluston nettomyyntivoitto oli 1,2 miljoonaa euroa, josta 0,1 miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Myytäviksi luokiteltuja omaisuuseriä oli taseessa katsauskauden päättyessä 6,0 miljoonaa euroa. Kalustomyynnit ovat Cramolle konsernin sisäisten siirtojen lisäksi merkittävä keino sopeuttaa kaluston määrä markkinatilanteeseen. Cramo-konsernin korollinen vieras pääoma katsauskauden lopussa oli 428,8 (532,9) miljoonaa euroa. Vaihtuvakorkoisista lainoista oli suojattu koronvaihtosopimuksilla 152,7 miljoonaa euroa. Näistä korkosuojauksista 136,8 miljoonaan euroon sovelletaan suojauslaskentaa. Lyhytaikaisista lainoista 85,0 miljoonaa euroa on lainoja, jotka on nostettu lyhytaikaisina pitkäaikaisista rahoituslimiiteistä. Cramokonsernilla oli käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 122,0 miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 110,0 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 12,0 miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka oli 412,7 (513,7) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelkaantumisaste jatkoi parantumista kolmannella vuosineljänneksellä ja oli ,1 prosenttia (121,5 prosenttia ja 147,1 prosenttia ). Konserni odottaa korollisten nettovelkojen määrän edelleen vähentyvän vuoden 2009 aikana, ja sen seurauksena nettovelkaantumisaste pienenee. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli 548,4 (621,9) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 974,6 (1.085,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 38,0 (32,4) prosenttia. KONSERNIRAKENNE Cramo-konserniin kuuluivat katsauskauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Lisäksi Cramo Oyj omistaa rahoitusyhtiön Belgiassa sekä konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa. Ylimmän johtoryhmän jäsenten omistama Cramo Management Oy on yhdistelty konserniin SIC-12 mukaisena erityistä tarkoitusta varten perustettuna yhtiönä (Special Purpose Entity). Kone- ja laitevuokrausta tarjosi katsauskauden lopussa 286 (298) vuokrauspalvelupisteen verkosto. 4 (18)

5 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Cramon päätavoitteet vuonna 2009 ovat positiivinen rahavirta investointien jälkeen, nettovelkaantumisasteen pienentäminen ja paras mahdollinen kannattavuus heikkenevillä markkinoilla. Kysyntätilanteen heikkenemisestä huolimatta tavoitteena on edelleen myös markkina-aseman vahvistaminen. Kannattavuuden ja positiivisen rahavirran turvaaminen edellyttävät kulurakenteen voimakasta sopeuttamista muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Sopeutustoimiin sisältyy myös kalustomyynnit, kalustosiirrot maiden välillä ja uusia toimipisteitä hyödyntäen sekä käyttökohteiden laajentaminen rakentamisesta vapautuneelle vuokrauskalustolle. Lähivuosina Cramon tavoitteena on edelleen laajentaa toimintaansa myös uusille markkina-alueille. Säästötoimenpiteistä huolimatta Cramo on määrätietoisesti jatkanut investointeja tietojärjestelmien, liiketoimintaprosessien ja palvelukonseptiensa kehittämiseen suunnitellusti. Konsernin uusi yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön Ruotsissa kesäkuussa. Suomessa käyttöönotto tapahtuu keväällä 2010 ja muualla konsernissa vaiheittain sen jälkeen. Konserni on lisännyt yrittäjävetoisten franchising-toimipisteiden osuutta Suomessa, Latviassa ja Liettuassa. Cramon tavoitteena on olla asiakkaiden näkökulmasta ensisijainen vuokrausratkaisujen tarjoaja. Tavoitteena on olla kullakin markkina-alueella toimialan kahden suurimman toimijan joukossa sekä toimialan yksi kannattavimmista yrityksistä. HENKILÖSTÖ JA MUUTOKSET JOHDOSSA Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin (2.643) työntekijää (henkilötyövuosina). Katsauskauden lopun henkilöstömäärä oli (2.832) (henkilötyövuosina). Lisäksi konsernissa työskenteli 31 (98) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstö jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 631 työntekijää (28,2 prosenttia konsernista), Ruotsi 698 (31,2 prosenttia), Norja 188 (8,4 prosenttia), Tanska 120 (5,4 prosenttia) sekä Keski- ja Itä-Eurooppa 602 (26,9 prosenttia). Heikentyneen markkinatilanteen seurauksena henkilöstön määrää on edelleen vähennetty irtisanomisilla ja toistaiseksi voimassa olevilla lomautuksilla. Henkilöstöä vähennetään vuonna 2009 noin 30 prosenttia verrattuna elokuun 2008 tilanteeseen, jolloin henkilöstömäärä oli suurimmillaan (3006 työntekijää vuokratyövoima mukaan luettuna). Jo päätetyt sopeutustoimet viedään suunnitellusti loppuun vuoden 2009 aikana. Henkilöstön kehittämisohjelmia jatkettiin kaudella suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökoulutuksessa on keskitytty erityisesti asiakaspalvelu- ja myyntivalmiuksen kehittämiseen. Johtoryhmän rakennetta uudistettiin syyskuun alussa. Cramo-konsernin johtoryhmä muodostuu nyt seuraavista henkilöistä: konsernijohtaja Vesa Koivula, varakonsernijohtaja Göran Carlson uutena vastuualueenaan liiketoiminnot Tanskassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa sekä talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen vastuualueinaan myös liiketoiminnan kehitys, lakitoiminnot ja henkilöstön kehittäminen. Vesa Koivula, Göran Carlson ja Martti Ala-Härkönen muodostavat konsernin ylimmän johtoryhmän ( Executive Committee ). Muut johtoryhmän jäsenet ovat Tatu Hauhio, johtaja, Suomi; Erik Bengtsson, johtaja, Ruotsi; Jarmo Laasanen, johtaja, Baltian maat ja Venäjä; uutena jäsenenä Finn Løkken, johtaja, Norja; Ossi Alastalo, johtaja, siirtokelpoisten tilojen kalustonhallinta, Martin Holmgren, johtaja, kone- ja laitevuokrauksen kalustonhallinta sekä Eva Harström, tietohallintojohtaja. 5 (18)

6 LIIKETOIMINTA SEGMENTEITTÄIN Cramo-konsernin liiketoiminta jakaantuu viiteen maantieteelliseen segmenttiin, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Segmenttitietojen lisäksi Cramo raportoi siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Vertailuvuonna 2008 liiketoiminta oli jaettu kahteen segmenttiin: kone- ja laitevuokraukseen sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaan. Kone- ja laitevuokrausliiketoiminta oli jaettu maantieteellisiin segmentteihin, joista Norja ja Tanska raportoitiin yhtenä segmenttinä. Cramo julkaisi segmenttikohtaiset vertailutiedot vuodelta Cramo-konsernin tammi-syyskuun 2009 liikevaihdosta 69,7 (94,8) miljoonaa euroa eli 20,8 (21,2) prosenttia kertyi Suomen markkinoilta, 158,3 (207,1) miljoonaa euroa eli 47,3 (46,4) prosenttia Ruotsista, 47,1 (52,5) miljoonaa euroa eli 14,1 (11,8) prosenttia Norjasta ja 27,0 (34,1) miljoonaa euroa eli 8,1 (7,7) prosenttia Tanskasta. Liikevaihdosta 32,8 (57,7) euroa eli 9,8 (12,9) prosenttia kertyi Keski- ja Itä-Euroopasta. Suomi Cramo-konsernin liikevaihto Suomessa oli katsauskaudella 69,7 (94,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 26,5 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 7,1 (19,5) miljoonaa euroa eli 10,1 (20,6) prosenttia liikevaihdosta. Tulos sisältää 1,0 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 23,8 (34,0) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 4,3 (9,7) miljoonaa euroa eli 18,0 (28,4) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto jäi tavoitellusta, mutta sopeutustoimien ansiosta kannattavuus oli odotusten mukainen. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 58 ( : 61). Rakennusteollisuudessa aloitetaan Suomessa tänä vuonna uusia hankkeita selkeästi vähemmän kuin mitä käynnissä olleita hankkeita valmistuu. Asuntotuotannossa pohja saavutettiin todennäköisesti kesällä 2009, jonka jälkeen sekä uusien asuntojen aloituksissa että korjausrakentamisessa on ollut havaittavissa jonkin verran piristymistä. Valtion tukitoimilla on tärkeä merkitys uusien vuokra-asuntojen rakentamisessa ja korjausrakentamisessa. Liike- ja toimistorakentaminen on edelleen hyvin vähäistä. Maa- ja vesirakentamisessa valtion elvytystoimet kohdistuvat erityisesti vuoteen Hintakilpailu on ollut alkuvuonna kireää useilla kone- ja laitevuokrauksen tuotealueilla. Cramo tarjoaa Suomessa kattavasti myös vuokraukseen liittyviä työmaa- ja asennuspalveluita, ja niiden kysyntään ja hintaan taantuma on vaikuttanut vuokraustakin voimakkaammin. Kone- ja laitevuokrauksessa taantuma näkyy lisäksi keskimääräisten vuokrausaikojen lyhentymisenä. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella kysyntä on säilynyt hyvänä ja tilauskanta alkuvuoden tasolla. Kysyntää ylläpitävät kuntien erilaiset tilatarpeet. Cramo on jatkanut kone- ja laitevuokrauspalveluissa vuoden 2008 lopussa aloitettuja toimenpiteitä henkilöstön vähentämiseksi. Elokuun alussa aloitetut uudet YT-neuvottelut vuokraus- ja työmaapalveluissa työskentelevän henkilöstön vähentämiseksi saatiin päätökseen syyskuun lopussa. Kone- ja laitevuokrauskalustoa on sopeutettu kysyntään myymällä vanhaa kalustoa. Noin 10 toimipistettä on muutettu franchising-periaatteella toimivaksi. Rakennusteollisuus RT arvioi lokakuussa rakentamisen vähenevän Suomessa 12 prosenttia vuonna 2009 ja kolme prosenttia vuonna Asuinrakentamisen aloitukset ovat vähentyneet alkuvuonna noin 30 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen lähes 60 prosenttia. RT arvioi talonrakentamisen vähenevän yhteensä 15 prosenttia vuonna Maa- ja vesirakentaminen vähenee kaksi prosenttia, sillä elvytystoimet alkavat näkyä vasta ensi vuonna. Korjausrakentamisen kasvu jää vuonna 2009 yhteen prosenttiin eli pienemmäksi kuin alkuvuonna arvioitiin. Korjausrakentaminen edustaa noin 40 prosenttia kaikesta asuinrakentamisesta Suomessa. Euroconstruct arvioi kesäkuussa 2009 Suomen rakennusmarkkinoiden supistuvan kuluvana vuonna yli 13 prosenttia. Uusien asuntojen aloitukset vähenevät noin 24 prosenttia, liike- ja toimistorakentaminen 26 6 (18)

7 prosenttia ja maa- ja vesirakentaminen reilut kaksi prosenttia. Korjausrakentamisen arvioidaan lisääntyvän noin kaksi prosenttia. Ruotsi Ruotsin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 158,3 (207,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 23,6 prosenttia. Paikallisessa valuutassa liikevaihdon muutos oli 13,8 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 28,2 (48,9) miljoonaa euroa eli 17,8 (23,6) prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdon ja tuloksen euromääräistä kehitystä edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna heikensi Ruotsin kruunun selkeä heikkeneminen suhteessa euroon. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 55,3 (70,7) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 11,1 (18,9) miljoonaa euroa eli 20,0 (26,8) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen kannattavuus oli markkinatilanteeseen nähden hyvä. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 115 ( : 111). Rakentaminen ja konevuokrauspalveluiden kysyntä oli katsauskaudella Ruotsissa edelleen vaimeaa. Pohjois-Ruotsissa ja Tukholman alueella on kuitenkin käynnissä useita suuria rakennushankkeita ja teollisuuden investointeja, mutta hintakilpailu on Tukholman alueella kiristynyt. Etelä-Ruotsissa on kolmannella vuosineljänneksellä ollut havaittavissa joitakin merkkejä rakentamisen elpymisestä. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella markkinatilanne on pysynyt hyvänä. Muun muassa pitkien sopimusten ansiosta Cramo on pystynyt pitämään hintatason kohtuullisena, ja kannattavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Jakson merkittävin asiakassopimus tehtiin NCC:n kanssa. Sen mukaisesti Cramo on yksi NCC:n viidestä vuokrauspalveluiden toimittajasta Ruotsissa. Cramon Etelä-Ruotsin ja Tanskan toiminnot ovat lisänneet yhteistyötään huollossa ja logistiikassa. Henkilöstökulujen leikkaukset on toteutettu suunnitellusti, ja kone- ja laitekantaa on sopeutettu heikentyneeseen markkinatilanteeseen kalustoa myymällä. Ruotsin Rakennusteollisuus (Sveriges Byggindustrier) heikensi lokakuussa hieman keväällä julkaisemaansa arviota kuluvan vuoden markkinakehityksestä. Ruotsin Rakennusteollisuus arvioi rakentamisen supistuvan vuonna 2009 kahdeksan prosenttia, mutta kääntyvän kolmen prosentin kasvuun vuonna Asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 24 prosenttia. Liike- ja toimistorakentamisen arvioidaan kasvavan prosentilla. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan lisääntyvän noin yhdeksän prosenttia julkisen sektorin ja energiayhtiöiden investointien ansiosta. Euroconstruct arvioi kesäkuussa 2009 Ruotsin rakennusmarkkinoiden supistuvan kuluvana vuonna noin kolme prosenttia. Uusien asuntojen rakentaminen supistuu yli 30 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen noin kahdeksan prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan lisääntyvän lähes 15 prosentilla. Norja Norjan liikevaihto oli tammi-syyskuussa 47,1 (52,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 10,2 prosenttia. Paikallisessa valuutassa liikevaihto pieneni 1,7 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 3,1 (5,6) miljoonaa euroa eli 6,6 (10,6) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 15,6 (18,2) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 0,9 (2,3) miljoonaa euroa eli 5,5 (12,7) prosenttia liikevaihdosta. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 27 ( : 27). Norjassa Cramo on pystynyt hyödyntämään vuonna 2008 laajennettua toimipisteverkostoaan ja on kasvattanut edelleen markkinaosuuttaan. Cramo on onnistunut laajentamaan asiakaskuntaansa erityisesti suurten ja keskisuurten rakennusyhtiöiden sekä teollisuuden alalla. Jakson merkittävin asiakassopimus tehtiin NCC:n kanssa. Myös siirtokelpoisten tilojen tuotealueella kysyntä on jatkunut kohtuullisen hyvänä. Siirtokelpoisten tilojen avulla Cramo on laajentanut asiakaskuntaansa julkiselle sektorille ja teollisuuteen. Norjassa julkisen sektorin elvytystoimet rakentamisessa ovat olleet Pohjoismaista suurimmat, ja tämä näkyy myös Cramon liiketoiminnassa. Elvytystoimet kohdistuvat erityisesti maa- ja vesirakentamiseen sekä julkisiin palveluihin. 7 (18)

8 Cramo jatkaa toimenpiteitä Norjan toimintojen kannattavuuden kehittämiseksi. Toimenpiteet sisältävät logistiikan, kuljetusten sekä huolto- ja kunnossapitoverkoston uudelleenorganisointia sekä jonkin verran henkilöstövähennyksiä. Cramon tavoitteena on olla johtava vuokrauspalveluiden tarjoaja myös Norjassa. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistaman arvion mukaan rakentaminen supistuu Norjassa lähes kuusi prosenttia vuonna Uusien asuntojen aloitukset vähenevät 24 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen yhdeksän prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan noin 14 prosenttia. Tanska Tanskan liikevaihto oli tammi-syyskuussa 27,0 (34,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 20,8 prosenttia. EBITA-liiketulos oli -4,5 (0,5) miljoonaa euroa. Tulos sisältää 2,5 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja, joista 1,1 miljoonaa euroa kohdistuu kolmannelle vuosineljännekselle. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 9,7 (11,8) miljoonaa euroa ja EBITA-liiketulos -1,6 (0,2) miljoonaa euroa eli -16,1 (1,6) prosenttia liikevaihdosta. Tulosta rasittivat edelleen uudelleenorganisointikulut, ja jakson kannattavuus oli epätyydyttävä. Uudelleenorganisointikulut sisältävät kaluston myynnistä aiheutuneita myyntitappiota 0,8 miljoonaa euroa, joista 0,5 miljoonaa euroa kohdistui kolmannelle vuosineljännekselle. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 17 ( : 22). Markkinatilanne on jatkunut Tanskassa heikkona, ja voimakas kilpailu pirstoutuneilla markkinoilla on laskenut hintoja edellisvuoteen verrattuna selvästi. Tämä näkyy myös Cramon liikevaihdossa ja tuloksessa. Hintataso on viime aikoina kuitenkin vakiintunut. Toimenpiteet kulujen karsimiseksi, kaluston vähentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi jatkuivat kolmannella vuosineljänneksellä. Toimintaa on tehostettu kuljetuksissa, asiakaspalvelussa ja huollossa, minkä lisäksi yhteistyötä on lisätty Cramon Etelä-Ruotsin toimintojen kanssa. Henkilöstön määrää on vähennetty uutta toimintamallia vastaavaksi. Jakson aikana Cramo myi Tanskan nosturikalustonsa vuokrauspalveluyhtiö Ajos A/S:lle. Ajos A/S on rakennusyhtiö MT Højgaardin omistama kalustoyhtiö. Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta Cramo on arvionsa mukaan onnistunut kasvattamaan markkinaosuuttaan teollisuuden ja julkisen sektorin vuokrauspalveluiden tarjoajana Tanskassa. Markkinaosuus on vahvistunut erityisesti siirtokelpoisten tilojen tuotealueella. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistaman arvion mukaan rakentaminen supistuu Tanskassa noin kahdeksan prosenttia vuonna Uusien asuntojen rakentaminen vähenee 40 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen noin kymmenen prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan viisi prosenttia. Myös korjausrakentamisen arvioidaan Tanskassa hieman lisääntyvän. Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Itä-Euroopan liikevaihto tammi-syyskuussa oli 32,8 (57,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 43,1 prosenttia, paikallisvaluutoissa muutos oli -36,7 prosenttia. EBITA-liiketulos oli -12,4 (9,6) miljoonaa euroa eli -37,9 (16,7) prosenttia liikevaihdosta. Tulos sisältää 0,8 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja, joista 0,2 miljoonaa kohdistui kolmannelle vuosineljännekselle. Kauden tulos sisältää myös luottotappiota ja luottotappiovarauksia 2,3 (0,8) miljoonaa euroa, joista 1,0 (0,4) kohdistui kolmannelle vuosineljännekselle. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 12,0 (23,6) miljoonaa euroa ja EBITA-liiketulos -3,0 (5,4) miljoonaa euroa eli -25,1 (22,8) prosenttia liikevaihdosta. Jakson kannattavuus oli edelleen epätyydyttävä. Käyttökate kuitenkin parani edellisestä vuosineljänneksestä 1,1 miljoonaa euroa ja oli kolmannella vuosineljänneksellä 2,6 miljoonaa euroa positiivinen, 21,3 prosenttia liikevaihdosta (sisältäen luottotappiot, luottotappiovaraukset ja uudelleenorganisointikulut). Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 69 ( : 82). 8 (18)

9 Tappiollinen EBITA-liiketulos johtuu kysynnän merkittävästä heikkenemisestä, vuokraushintojen laskusta, korkeista luottotappioista, kustannusrakenteen uudelleenjärjestelyjen aiheuttamista kuluista sekä erityisesti toiminnan kasvuvaiheessa tehtyihin kalustoinvestointeihin liittyvistä poistoista. Sopeutustoimenpiteiden ansiosta kannattavuus kuitenkin parani edellisestä vuosineljänneksestä. Rahoituskriisistä johtuvan taloudellisen taantuman vaikutukset ovat olleet Keski- ja Itä-Euroopassa odotettua voimakkaampia. Kysyntä supistui alkuvuonna erityisen voimakkaasti Baltian maissa. Myös Tsekissä, Slovakiassa ja Venäjällä taantuma on vähentänyt kysyntää odotettua enemmän. Puolassa vuokrauspalveluiden kysyntää ylläpitävät merkittävät maa- ja vesirakentamisen hankkeet sekä jalkapallon tulevien EM-kisojen vaatimat investoinnit. Uudisrakentamisen voimakas vähentyminen ja kiristynyt kilpailu ovat laskeneet hintatasoa, mikä näkyy myös Cramon liikevaihdossa ja tuloksessa. Cramo on jatkanut toimintansa määrätietoista sopeuttamista heikentyviin markkinoihin keventämällä edelleen toimipisteverkon rakennetta, karsimalla kuluja ja henkilöstömäärää, myymällä kalustoa sekä tehostamalla vuokrauskaluston optimointia markkinoiden välillä. Voimakkaimmin nämä toimet ovat kohdistuneet Baltian maiden liiketoimintaan, jossa henkilöstöä on vähennetty noin 60 prosentilla elokuuhun 2008 verrattuna. Latvian ja Liettuan liiketoiminnat on yhdistetty, ja maiden yhteinen toimipisteverkosto tulee olemaan vuoden lopussa noin 20 toimipistettä, joista puolet toimii franchising-periaatteella. Virossa sopeutustoimenpiteet ovat kohdistuneet kaluston määrään ja kiinteiden kulujen vähentämiseen. Kiinteitä kuluja on karsittu myös muilla Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Samanaikaisesti myynnin ohjausta on tehostettu kehittämällä muun muassa myynnin seurantajärjestelmää ja hinnoittelua sekä laajentamalla asiakaspohjaa uusille asiakassegmenteille. Kehittyvien markkinoiden reagointi taloudelliseen taantumaan ja siitä toipumiseen saattaa poiketa kehittyneiden teollisuusmaiden sopeutumisesta ja vaihdella huomattavasti myös maiden välillä. Pitkän aikavälin näkymät vuokraustoiminnalle koko Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla ovat edelleen myönteiset. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistama arvio Keski- ja Itä-Euroopan rakennusmarkkinoiden kehityksestä vuonna 2009 on selvästi negatiivisempi kuin joulukuussa 2008 julkistettu arvio. Uusimpien arvioiden mukaan rakentaminen supistuu vuonna 2009 sekä Virossa että Latviassa noin 20 prosenttia ja Liettuassa 15 prosenttia. Venäjällä rakentamisen arvioidaan supistuvan 15 prosenttia. Tsekin tasavallassa rakentamisen arvioidaan supistuvan noin kolme ja Slovakiassa noin neljä prosenttia. Puolassa tie- ja vesirakentaminen on EU:n tukemana edelleen voimakasta ja rakentamisen kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan 5,5 prosenttia. Talonrakentamisen arvioidaan kuitenkin supistuvan Puolassa noin seitsemän prosenttia. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n osakepääoma oli ,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä kappaletta sisältäen Cramo Management Oy:n omistamaa osaketta. Osakkeiden lukumäärässä tai osakepääomassa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia. VOIMASSAOLEVAT OPTIO-OHJELMAT JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Optio-ohjelman 2006 perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2006A alkanut ja päättyy Optio-oikeuksilla 2006B merkintäaika on ja optiooikeuksilla 2006C Optio-ohjelma perustuu ylimääräisen yhtiökokouksen päätökseen ja optio-oikeuksien määrä on siinä yhteensä enintään kappaletta. Cramo Oyj ilmoitti hakevansa listausta 2006A-optio-oikeuksille NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä alkaen. 2006A-optio-oikeuksia on laskettu liikkeelle kappaletta, joista optiota on yhtiön 31 avainhenkilön hallussa ja optiota Cramo Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön hallussa eikä niitä käytetä osakkeiden merkintään. Kukin 2006A-optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Cramo Oyj:n osakkeen 13,16 euron merkintähintaan. Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi näiden merkintöjen seurauksena nousta enintään uudella osakkeella. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on enintään 2,3 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakepääoman korotuksen jälkeen. 9 (18)

10 Varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään kappaletta. Merkintähinta perustuu osakkeen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä lokakuussa Osakkeiden merkintäaika on Cramo Oyj:n hallitus ilmoitti konsernin ylimmän johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmasta, jonka tavoitteena on sitouttaa ylimmän johtoryhmän jäsenet yhtiöön. Osakeomistusta varten ylimmän johtoryhmän jäsenet ovat perustaneet Cramo Management Oy -nimisen yhtiön, joka on ostanut markkinoilta Cramo Oyj:n osakkeita mennessä yhteensä kappaletta yhteensä noin 2,48 miljoonalla eurolla. Järjestely on voimassa syksyyn 2012 saakka. Cramo Management Oy:n omistamien Cramo Oyj:n osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelyn voimassaoloaikana. HALLITUKSEN VOIMASSAOLEVAT VALTUUDET Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä sekä näiden osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaata omaa pääomaa käyttämällä. Hallitus voi käyttää valtuutusta myös osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen omia osakkeita koskevien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamiseen. Hallituksella on myös valtuudet jakaa vuoden 2006 optio-oikeuksia korkeintaan kappaletta sekä vuoden 2009 optio-oikeuksia kappaletta. MUUTOKSET OMISTAJAKUNNASSA Cramo Oyj sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on alittanut viisi prosenttia. USB AG:n omistusosuus oli tuolloin osaketta eli 4,05 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj vastaanotti jaksolla UBS AG:lta arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on kasvanut USB AG:n osuus yhtiön äänimäärästä ja osakepääomasta oli tuolloin kpl ja 4,54 %. UBS AG ilmoitti myös järjestelystä, jossa sillä on oikeus lunastaa takaisin osaketta, mikä on 0,60 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Mikäli tämä järjestely toteutuu, USB AG:n omistusosuus on osaketta ja 5,14 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on alittanut viisi prosenttia. USB AG:n omistusosuus oli tuolloin osaketta eli 3,97 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin sekä konsernin yritysostojen onnistumiseen. Liiketoiminnan riskitekijät ovat kasvaneet taloudellisen taantuman seurauksena. Kuluvana vuonna voimistuneita riskejä ovat myös rahoituksen saatavuus, rahoituksen hinta sekä luottotappiot. Tämän lisäksi heikentynyt markkinatilanne lisää konsernin yrityskaupoista aiheutuneisiin tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. Konsernin riskienhallintaan kiinnitetään muuttuneessa toimintaympäristössä entistä suurempaa huomiota. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Cramo Oyj sai katsauskauden jälkeen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan seuraavien yhtiöiden ja yksityishenkilöiden yhteenlaskettu osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä ylitti yhden neljäsosan (1/4): Hartwall Capital Oy, K. Hartwall Invest Oy Ab, Kusinkapital Ab, Pinewood Invest OÜ, Gustav Tallqvist, Christel Hartwall, Pallas Capital Oy, Fyrklöver-Invest 10 (18)

11 Oy, Antonia Hartwall, Emma Hartwall, Axel Hartwall ja Gulle Therman. Näiden tahojen yhteenlaskettu osuus oli tuolloin osaketta eli 25 prosenttia Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Päättäessään vuoden 2008 osingosta, Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous antoi hallitukselle tehtäväksi arvioida lisäosingon maksamisen edellytyksiä vuonna Arvioituaan huolellisesti kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia, Cramo Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan , ettei se ehdota lisäosingon maksamista vuonna TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN TAULUKKO-OSA Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, mukaisesti. Samoja laadintaperiaatteita ja taloudellisten tunnuslukujen määrittelyjä on noudatettu kuin Cramo Oyj:n tilinpäätöstiedotteessa. Yhtiö on ottanut käyttöön seuraavat standardit, standardien muutokset ja tulkinnat: IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen, IFRS 8, Operating Segments (toimintasegementti), IAS 23, Vieraan pääoman menot ja SIC-12 Konsernitilinpäätös erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt. IFRS 8, Operating Segments standardin soveltamisen vaikutuksista yhtiö on julkaissut erillisen tiedotteen. Muilla muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Cramon taloudellisiin lukuihin. 11 (18)

12 KONSERNITASE (1.000 e) Muutos % VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , Liikearvo , Muut aineettomat hyödykkeet , Myytävissä olevat sijoitukset ,3 314 Saamiset , Johdannaisinstrumentit ,9 Laskennalliset verosaamiset *) PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ , LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus , Myyntisaamiset ja muut saamiset , Verosaamiset , Johdannaisinstrumentit Rahavarat , LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ , Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät VARAT YHTEENSÄ , OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma , Ylikurssirahasto , Arvonmuutosrahasto ,0 117 Suojausrahasto , Muuntoerot , Kertyneet voittovarat , Emoyhtiön omistajille kuuluva oma , pääoma Vähemmistöosuus 503 Hybridi pääoma OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , PITKÄAIKAISET VELAT Varaukset ,2 186 Laskennalliset verovelat , Johdannaisinstrumentit Korolliset velat , Muut pitkäaikaiset velat , PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ , LYHYTAIKAISET VELAT Osto- ja muut velat , Korolliset velat , Johdannaisinstrumentit Verovelat , LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ , Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat VELAT YHTEENSÄ , OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ , *) Muutos yli 100 prosenttia. 12 (18)

13 KONSERNITULOSLASKELMA /09 7-9/08 1-9/09 1-9/ /08 (1.000 e) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO % liikevaihdosta 6,8 20,7 3,3 17,7 15,8 Rahoituskulut (netto) VOITTO ENNEN VEROJA % liikevaihdosta 1,8 15,7-2,0 13,5 11,0 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO % liikevaihdosta -0,9 11,6-3,7 9,6 8,4 Laimentamaton osakekohtainen tulos, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 LAAJA TULOSLASKELMA 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/ / (1.000 e) TILIKAUDEN VOITTO Muut laajan tuloksen erät -Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen Muuntoerojen vaikutus, verojen jälkeen Muut laajan tuloksen erät yhteensä TILIKAUDEN LAAJA TULOS (18)

14 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (1.000 e) Osakepääoma Ylikurssirahasto Yhteens ä Hybridi pääoma Oma pääoma yhteensä Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat, muuntoerot ja suojausrahasto Vähemmistöosuus Oma pääoma Laaja tulos Osakeperusteiset maksut Osingonjako Oma pääoma Oma pääoma Laaja tulos Osakeperusteiset maksut Osingonjako Vähemmistöosuus Hybridi pääoma Oma pääoma (18)

15 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1.000 e) 1-9/09 1-9/ /08 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Maksetut osingot Lainojen lisäys(+)/vähennys(-) Leasing-velkojen lisäys(+)/vähennys(-) Hybridi pääoma Omien osakkeiden hankinta -500 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT KAUDEN ALUSSA Muuntoero RAHAVARAT KAUDEN LOPUSSA VASTUUSITOUMUKSET (1.000 e) Omasta puolesta Yrityskiinnitykset Pantit Hybridi pääoman korot Muut vastuut JOHDANNAISSOPIMUKSET (1.000 e) NA MA NA MA NA MA NA = nimellisarvo MA = markkina-arvo Koronvaihtosopimukset Valuuttatermiinit (18)

16 TUNNUSLUKUJA Muutos % Siirtokelpoisten tilojen tilauskanta yhteensä, e , Siirtokelpoisten tilojen vuokrauksen tilauskanta, e , Siirtokelpoisten tilojen myynnin tilauskanta, e , Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin, e , % liikevaihdosta 7,5 38,8 34,7 Henkilöstö keskimäärin , Henkilöstö kauden lopussa , Tulos/osake, e laimentamaton 1) -0,40 1,37 *) 1,59 Tulos/osake, e laimennettu 2) -0,40 1,37 *) 1,59 Oma pääoma/osake, e 3) 10,37 11,39-9,0 10,42 Omavaraisuusaste, % 38,0 32,4 32,4 Korolliset nettovelat, e , Nettovelkaantumisaste, % 113,1 147,1 149,3 Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä, kpl , Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, kpl , Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistu , osakemäärä, kpl *) muutos yli 100 prosenttia 1) Rekisteröidystä osakemäärästä vähennetty Cramo Management Oy:n hankkimat osakkeet 2) Optiotodistusten oikeuttamien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistuna 3) Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä kauden päättyessä SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT (1.000 e) Konsernin liiketoimintasegmentit jakautuvat maantieteellisesti ja ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Liikevaihto segmenteittäin (1.000 e) 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/ /08 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski- ja Itä-Eurooppa Segmenttien välinen liikevaihto Liikevaihto yhteensä Liikevoitto ennen yrityshankinnoista 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/ /08 aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) segmenteittäin (1.000 e) Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski- ja Itä-Eurooppa Kohdistamattomat myyntivoitot ja muut tuotot Kohdistamattomat konsernitoiminnot Eliminoinnit EBITA-liikevoitto yhteensä (18)

17 EBITA-% segmenteittäin 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/ /08 Suomi 18,0 28,4 10,1 20,6 20,9 Ruotsi 20,0 26,8 17,8 23,6 23,0 Norja 5,5 12,7 6,6 10,6 8,8 Tanska -16,1 1,6-16,5 1,5-6,5 Keski- ja Itä-Eurooppa -25,1 22,8-37,9 16,7 12,8 Konsernin EBITA-% 8,3 22,0 4,8 18,9 17,6 TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 7-9/09 4-6/09 1-3/ /08 10/08-9/ /08 Liikevaihto EBITA-liikevoitto % liikevaihdosta 8,3 4,4 1,4 13,8 7,5 17,6 SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA Osakkeet % 1 Hartwall Capital Oy Ab ,67 2 K.Hartwall Invest Oy ,93 3 Rakennusmestarien Säätiö ,08 4 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ,93 5 Odin Finland ,21 6 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,15 7 Cramo Management Oy ,03 8 Rakennusmestarit ja Insinöörit Amk Rkl ,98 9 Nordea Nordenfund ,97 10 Fondita Nordic Micro Cap -sijoitusrahasto ,90 10 suurinta omistajaa yhteensä ,85 Hallintarekisteröidyt ,57 Muut ,58 Kaikki yhteensä ,00 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Cramo Oyj allekirjoitti toisella vuosineljänneksellä sopimuksen euron korollisesta lainasta Cramon ylimmän johtoryhmän omistaman Cramo Management Oy:n kanssa. Lainasta oli nostettu euroa mennessä. Cramo Management Oy:n tarkoitus on sitouttaa ylimmän johtoryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan Cramo Oyj:n osakkeita. TIEDOTUSTILAISUUS Yhdistetty tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys (webcast) järjestetään tiistaina klo ravintola Palace Gourmet'n Konferenssisalissa osoitteessa Eteläranta 10 Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä internetissä osoitteessa Internetlähetyksen tallennetta voi seurata osoitteessa iltapäivästä lähtien. TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN AJANKOHDAT 2010 Cramo Oyj:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2009 julkaistaan keskiviikkona (18)