Transkriptio

1 Turun ammatti-instituutti Taustaa Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvussa Syrjäytymisvaara kasvaa erityisopettajankoulutusta lisätty erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus- ja ohjaustaitoja tarvitsee jokainen opettaja 1

2 Ammatillinen erityisopetus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tasa-arvo, yhdenvertaisuus Mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena Ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä Ammatillista erityisopetusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena Ammatilliset erityisoppilaitosten tehtävät Ammatillinen erityisopetus ammatillisessa peruskoulutuksessa Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksenja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. 2

3 Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät Valmentava ja kuntouttava Perustutkinto (sis. oppis., näyttöt.) Ammatti ja erikoisammattitutkinto Yhteensä Opetushallituksen tilastotietoja Erityisopiskelijoita eri koulutusaloilla

4 Ammatillisen koulutuksen erityisopiskelijat erityisopetuksen järjestämispaikan mukaan Vuosi Muussa ammatillista koulutusta antavassa oppilaitoksessa Ammatillisessa erityisoppilaitoksessa Erityisopetusryhmässä Yleisopetuksen ryhmässä 2) Yhteensä 1) Osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä stä, % Ammatillise koulutuksen opiskelijamäärä , , , , , , ) Vuonna 2009 erityisopiskelijoista opiskeli oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa, 521 näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja 190 oppisopimuskoulutuksessa. 2) 2) Sisältää oppisopimuskoulutuksen ja muualla kuin ammatillisissa erityisoppilaitoksissa järjestetyn näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen Ammatillisen eritysopetuksen toimenpideohjelma Sopiva esteetön oppimisympäristö Fyysinen, tietotekninen, psyykkinen Alakohtaista koulutustarjontaa monipuolistetaan vastaamaan opiskelijan, työelämän ja yhteiskunnan tarpeita (vrt. Kesu) Vaikeimmin vammaisten opetus turvataan Tavoitteena on, että koko nuorisoikäluokka suorittaisi tulevaisuutensa turvan varalle tutkinnon ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa (Kesu) Työelämäyhteyksiä kehitetään Työssäoppiminen erityisopiskelijan kohdalla edistää koulutuksen läpäisyä ja työllistymistä (Kesu) Erityisopetusta tulisi järjestää aloille, joille odotettavissa työvoimapulaa Vrt. Kesu: Tekniikka ja liikenne, sos. ja terv. ala, palveluala. Oppisopimuskoulutuksella lisää alakohtaista laajentamista 4

5 KESU 2016 LÄHTÖKOHTIA Tavoitteena nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi v Koulutustason nostaminen Koulutuksellinen tasa arvo läpi koko koulutuskentän Nuorisoikäluokkien pieneneminen, huoltosuhteen heikentyminen Ammatillisessa koulutuksessa Koulutustakuu: peruskoulun päättäneille taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa, OPSO:ssa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muualla. Kriteeri koulutuspaikkojen suuntaamisessa! tavoite: 2020 yli 90% vuotiaista perusasteen jälkeinen tutkinto (nyt n. 85%) 5

6 Lukio ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen jatkossakin erillisinä kokonaisuuksina Toteutetaan keskeyttämisen vähentämisen ohjelma Yhteisvalinnassa etusijalla perusasteen päättävät ja ilman tutkintoa olevat. Muut ohjataan ensisijaisesti aikuisten näyttötutkintoihin. Älä ole uhri 12 6

7 13 Stressin ja vaikeuksien välttäminen ei edesauta selviytymisen kokemusta Niiden onnistunut kohtaaminen sen sijaan vahvistaa ihmistä. 14 7

8 Oppimisvaikeuksien suhde syrjäytymiskehitykseen? Erityisesti tunnistamattomat selviytymisongelmat ja niihin liittyvät häpeän ja epäonnistumisen kokemukset ovat merkittävä riskitekijä psyykkiselle hyvinvoinnille ja koulutuksesta syrjäytymiselle. 15 Tutkimusta esim. lasten ja nuorten oppimisvaikeuksista on runsaasti. Laadullinen tutkimus, joka perustuu asianomaisen omiin kokemuksiin oppimisvaikeuksista on vähäisempää. Kehitykselliset oppimisvaikeudet ymmärretään koko elämänkaaren mittaisiksi. 16 8

9 Alisuoriutuminen ja yrittämättäjättäminen? Onnistumisten niukkuus ja asioiden oppimattomuus Vaikutus käsitykseen omasta oppimisesta ja selviytymisestä 17 Oppimisen vaikeus haittaa selviytymistä arjessa, opinnoissa ja työelämässä vähintään 5 %:lla väestöstä Oppimisvaikeuksien yhteydessä myös muiden vaikeuksien esiintyminen samanaikaisesti (komorbiditeetti) on tavallista. Käytännössä se tarkoittaa useiden erityisvaikeuksien tai tarkkaavuushäiriöiden esiintymistä yhdessä. 18 9

10 Oppimisvaikeudet ovat aikuisille suurempi ongelma kuin ne olivat muutama vuosikymmen sitten, sillä yhteiskunta on muuttunut paljon erityisesti koulutuksen ja tiedonkäsittelyn vaatimusten suhteen. Yhteiskunnan muutokset voisivat olla myös uusia mahdollisuuksia. Neurotieteet ovat kuitenkin vahvistaneet havaintomme siitä, että oppiminen on ihmiselle elinikäinen mahdollisuus. Koulutuksen tiedetään olevan yhteydessä sekä parempaan työllisyyteen että terveyteen. 19 Toisin kuin usein ajatellaan, oppimisvaikeuden selvittämisellä on paljon myönteisiä vaikutuksia ihmiselle itselleen. Tieto todettavissa olevasta oppimisvaikeudesta koetaan leimaamisen sijaan usein helpottavana ja ongelmaa rajaavana 20 10

11 Ongelmien riittävän varhainen tunnistaminen haasteellista Lasten ja nuorten psykososiaalinen pahoinvointi on lisääntynyt. Syrjäytymiskehityksessä perheen ja lähipiirin vaikutus on ratkaiseva. Syrjäytyminen, koulutuksellinen syrjäytyminen (social/educational exclusion) Prosessi, jossa vähitellen syrjäydytään oppimisen, opiskelun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen valtavirrasta. Vrt. oppimisvaikeuksien ja käyttäytymishäiriöiden tilastollinen yhteys Drop-out Polku väkivaltaiseen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen Johtaa epäsosiaaliseen käyttäytymiseen Aikuisten uhmaaminen Kouluvalmiuksien puute Jäykät, yksipuoliset vuorovaikutustavat Aggressiivisuus ikätovereita kohtaan Puutteelliset ongelmanratkaisukeinot Altistuminen riskitekijöille perheessä, ympäristössä, koulussa, yhteisössä Köyhyys, hyväksikäyttö, laiminlyönti Kova ja epäjohdonmukainen vanhemmuus Lähimpien päihdeongelmat Henkinen, fyysinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö Väkivallan/aggressiivisuuden mallit Media väkivalta Negatiiviset kouluasenteet Muutokset perheessä Vanhempien rikollisuus Johtaa tuhoisiin pitkäaikaisiin tuloksiin Koulusta putoaminen, syrjäytyminen, nuorisorikollisuus Päihteiden jatkuva käyttö, rikollisjengit Väkivaltainen käyttäytyminen, aikuisrikollisuus Elämän mittainen riippuvuus yhteiskunnan tukijärjestelmistä Tuottaa negatiivisia lyhytaikaisia tuloksia Lintsaus, pinnaaminen, ikäisten ja opettajien hyljeksintä Huono koulu menestys Lukuisia rikkomuksia koulun sääntöjä kohtaan Mahdollisia koulun vaihtoja Päihteet mukana aikaisessa vaiheessa 11

12 Oppimisvaikeuksiin liittyviä ongelmia Masennus Alisuoriutuminen Hätäisyys hitaus Huolimattomuus Käyttäytymisen häiriöt Itsetuntoongelmat Tulkinnat Laiska Ei kuuntele Ei keskity Tyhmä Lahjaton Huolimaton Epäsosiaalinen Yrittämisen puute Vähättely ADHD ja positiiviset piirteet Piirre Pulmia yksityiskohtiin keskittymisessä Piirre Vaikeuksia ylläpitää tarkkaavaisuutta Ei seuraa ohjeita Impulsiivinen käyttäytyminen Vaikeaa arvioida oman toiminnan seurauksia Puhuu paljon PositiivienePiirre Hahmottaa laajempia kokonaisuuksia Positiivinen piirre Siirtyy sujuvasti tehtävästä toiseen Luo omat toimintamallit. On toimelias ja luova. Nopea oivaltamaan Halukas ottamaan riskejä, ei pelkää muutoksia. Nauttii esiintymisestä ja on erinomainen puhuja. (Koskinen ja Hautaluoma: 2009) 24 12

13 Se, millaiseksi luulet minua, mitä teet minulle ja millainen olet minua kohtaan, sellaiseksi tulen (Håkan Jenner) Mitä opettaja voi tehdä? Tunnistaa oman opettajuutensa lähtökohdat Arvioida avoimesti omia vahvuuksia ja kehittämisalueita Hankkia lisätietoa vahvistaa kehittämisalueita Huolehtia jaksamisestaan Hakea tukea kollegoilta, oppilashuoltoryhmältä, hakea konsultaatiota 13

14 Opettajuuden päivittäminen Onko opettajan tärkein tehtävä jakaa tietoa? Olla alansa asiantuntija? Ohjata ja motivoida oppimista? Tukea oppilaan elämää kokonaisvaltaisesti? Keskustelujen käynnistäjä pohtimaan, kyseenalaistamaan ja ymmärtämään ohjaaja? Vuorovaikutustilanteiden mahdollistaja? Viitekehyksenä opettajan toiminnalle Ihmisen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen Ihmisen temperamentin merkityksen ymmärtäminen Ihmisen yksilöllisyyden arvostaminen Kasvun ja kehityksen jatkuva arviointi; ei arvostelu huomio osaamisiin ja onnistumisiin sekä kehitettäviin asioihin Ammatillisuus suhteessa omiin tunnereaktioihin oman tunnekodin tunnistaminen reflektointi arjen työvälineenä 14

15 Mitä yksilöllinen kohtaaminen on? Oppilaan kunnioittaminen ja arvostaminen ihmisenä tasa-arvoinen kohtaaminen Halu ohjata ja opettaa sekä tukea Myönteisyys Oppilaan aito huomiointi; näkeminen ja kuunteleminen Ei-sanan käyttörajoite palautteessa ja kommunikoinnissa Sitoutuminen ja pitkäjänteisyys haasteellisissa tilanteissa odotukset käyttäytyminen palaute itsearvostus myönteinen tunne onnistuminen ponnistuksen lisääminen epäonnistuminen ahdistuminen opittu avuttomuus (kykyjen heikkous) Itsearvostus ( itsetunto ) Lea Pulkkinen 15

16 MIKSI PALAUTE ON NIIN TÄRKEÄÄ? Yksilön kannalta Yksilön toiminta perustuu palautteen saamiseen ympäristöstä Erityisesti muutostilanteessa palautetta tarvitaan ja kerätään Jokaisella ihmisellä on tuen tarve; palaute on yhteydessä ymmärretyksi tulemiseen, arvostetuksi tulemiseen Työn tekemisen kannalta Palautteen avulla siirretään tarpeellista informaatiota Arvioidaan ja suunnataan toimintaa: suunnitelmat, tavoitteet, sopimukset, tiedonkulku, vuorovaikutus, palaute, arviointi ja kehittäminen ohjaavat toimintaa Ihannetyöhön kuuluu välitön, oikeaan osuva palaute MIKSI PALAUTE ON NIIN VAIKEAA? Palaute on ihmisten välistä vuorovaikutusta Neutraalia palautetta ei ole, viestin myötä herää aina tunne Yksilön minuuden keskeisin piirre on yhtenäisyys eli koherenssi, jota suojellaan Yksilön kyky vastaanottaa palautetta on rajallinen, ryhmän kyky on suurempi Rakentavan kokemuksen perustana on mahdollisuus sovittaa uusi tieto osaksi itsetuntemusta Palautteen antaminen on vastuullista toimintaa Velvollisuus palautteen antamiseen aiheuttaa tunnekuormaa, jonka vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä 16

17 VUOROVAIKUTUKSEN JA PALAUTTEEN ONNISTUMISEN RATKAISEVAT: Organisaation toimintatapa, työkulttuuri; millaista vuorovaikutusta ja palautteen antamista harjoitetaan Yhteisön ilmapiiri; voiko hankaliakin asioita ottaa esille, kestääkö turvallisuus Toimivat vuorovaikutuksen välineet; kehityskeskustelut, kokoukset, palautemekanismit Yksilöiden (sekä palautteen antajan että vastaanottajan) kyky ja halu tavoitteenmukaiseen toimintaan Tehtäväkeskeisyys Avoimen vuorovaikutuksen hyväksyminen Halu ja kyky arvioida omaa ammattitaitoa, osaamista Halua kehittyä ja nähdä oma osuus toiminnassa SE EI MUUTU, JOKA EI SUUTU! Palautteen tarkoitus on auttaa kehittymään! Palautteen säännöt: Keskity käyttäytymiseen, sitä voi muuttaa persoonaa ei Valitse ajoitus, viivästynyt palaute vaikuttaa eri tavoin Ole täsmällinen, esitä havaintojasi, ei tulkintoja tai yleistyksiä Pidä positiivinen ja negatiivinen erillään Ole valmiina antamaan ja vastaanottamaan Ole rehellinen Ole jämäkkä, älä hyökkäävä Valmistaudu kuuntelemaan Sopikaa ratkaisuista ja tulevista muutoksista Positiivista palautetta voi antaa julkisesti, kielteistä ei 17