Puutarhaviljelysten rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuus- ja käyttökelpoisuustutkimukset vuonna 1974
|
|
- Tapio Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o Anneli Karhiniemi, Raili Pessala, Tapani Pessala, Jaakko Säkö, Antero Tattari, Vuokko Virolainen: Puutarhaviljelysten rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuus- ja käyttökelpoisuustutkimukset vuonna TIKKURILA 9
2 Sisällysluettelo Kokeissa käytetyt torjunta-aineet D - D Marjan- ja hedelmänviljely Mansikka , 0 0 D - D Mustaherukka )0 0 0 e e ee ea ea 00 0 D - D Omena D - D 8 Vihannesviljely avomaalla Keräkaali O O 00 0 G D 9 - D Kukkakaali D - D Pikkuistukassipuli " ( 00 D - D Kylvö- ja taimisipuli D - D 8 Porkkana D 9 - D 0 Punajuurikas D - D Herne D - D Pensaspapu 0 00OOOOOOO OG 000 D - D Uusien aineiden alustava tarkastus 0 9 D - D Taimitarhaviljely Puu- ja pensastaimisto D! - D Lasinalaisviljely Kasvunsäädetutkimukse-t e CO 0 D - D
3 D kuutarhantutklmuslaitos Kokeissa ma.ana olleet rikkakasvien haviul,eet Tehoaine Vjmts--,e Tehoaine,..% A. Fenolit, :;.inoseb-amiini B. Benatson:;tr:, diklobeniili. klortiamidi 0. Fenoksiyndisteet. MOPA D. Karbamaatit. EPTC. fonm :difaami -(a klorprofaami b klorprbfaii E. Amidit monalidi monall(/inuroni napropamidi propakiori propytsamidi prynaklori F. Ureat, diuroni/amitroli diurenicakvatti linuroni_ metok.suron G. Diatsiinit lenasiili pyratsoni maleiinihydratsidi terbasiiii ' Triatsiinit atratsiini atratsiini atratsiini/diklobeniii, desmetryyni prometryyni 9, terbuletyyliatsiini 0. terbuletyyliatsiini terbuletyy -iatsiini/ametryyni, terbuletyyliatsiini/ametryyni terbutryyni syan.atsijoni I. Muut yhdisteet bentatsonj. bromofenosiini/terbuletyyllatsini Bern-r-dinoseb Oasc. 'on 0. Rikk.-,ruohontuho?refix Horm.-tuho 0 80 Epta -E Beta- al Sipu: axi jauhe Siu an, neste Potalan Potalan DevrInol Ramrod Kerb Butisan Ustinex FA Totaool Lorox Dosanex / /0 0/ Venzar, 80 Fyramin, MH-0 0 Sinbar 80 Atra 0 Gesaprim 0 Silvex Metsän Silvex Porto Semeron Gesagard 0 Primatol Simatsin Gardoprim 80 Gardobrim Gardopax- Cardepax Jgran BaLgran Fanfron Oompi 0 0 rikkaruolicntuhb./../. 0 0 rj. ) 80 sr. ) / /..)./. 0 r-,^
4 D.. Puut arhcntutkimuslait o s T,ehoine di f ensokvatt i 9, 0,. " glyf o s a.att, s o am idi/ enasiil :.. met at såli, simatoi±ni/parakvatti syanat si ini/mekoproppi trifluraliini 8 0, Valmi st e Avenge 00 AVenge/C it owett Avenge/BeroI Avenge/ SB Roundup Merpel an AZ Pr obe YF 9 - ett T re f an B arn on Bayer Bayer 0 W0 9 Tehoaine:0 Kokeis8a:niukela > olleet kasvunsäät e et-. T ehoaine, Jclorfonium kl ormekvatt i ortoniili Valmi st e Pho sf on Korren vahvi st aja IRD 8 rae rrl eho aine,0.0
5 D Puutarbantutkimuslaitos,ARJAN JA HEDELMÄNVILjELY Mansilka. rlicakasvihävitteidc-. 9- Nr. urw~,wi rus, W u W.ww-rw -www. HtS. Lannoitus: 9', 0 Hes, Psf, 00 \ks, 00 KsJ., 00 Psf. Istutus 0/9-, pailckarsistutus kesä- j. elokuussa 9. Lajike Senga Sengana. Saden korjuu: /-/8. Koeruutu: m ruuducsa 0 tninta, ol. Tairväli: i. Lohko=otehiä. Kerra:ateei koi, o- Käsittelyaja = aikainen keväkäsittely, / (. C, %) c, IlIb rikkaka,,vustcn taimettumi= jälkeen, / (9. 8 %) wur Nw u. Kr/ w. K. tw, KK Kw w sw Ku NU r Teho aine Käsit- Lena- Lenasiili + Simatsiini+ Simat Käyttömäärä kg/ha tele- siili fenmedifaami faami 'Käsittelyaika mätön., ± III a III a III b III a + III b 'TT a III b Valmiste W. KW KK KK KW KW KW KA W. KW KK W. K. K. 8 K. u. K. KW KW KK KM 8 KW Kw Mansikka sato ee,r KUi KM kg/a sl. marjakoko g/kpl sl. rehevyys 0 - / w. KW K..8 K. K. ww KK N. w. K K. ww mw KM ww KM K, ww K. ww ww 8,9 wew w. - 0/ Rikkakasvit rehevyys 0 - / / Rikkakasvi.lajeja: saunakukka voikukka voikukka voikl&ka voikukka saunakukka voikukka saunakukka Peltoohdake pelto-ohdake valvatti voikukka apila valvatti saunakvcka valvatti pelto-oh- pelto-ohpihatäl.deltomatara saunakukka dake dake timö pihatähtimö pihatatar syysmaitiainen uran /KR.0 er../ mora r 'KW ON, Krel :j.okeissa käytetyt kauppavalmisteet ja niiden tehoainepitoisuudet läytyvät järjestysnumeron mukaan lopussa olevasta häviteluettelosta. Kaikkien uusien valmiste'_d= tehoaineilla ei ole vielä yleisesti hyväksyttyä tehoainenimeä,.wr?en kohaalla on tulostaniukose,a nimiehdotus, -valmistenumero tai kauppavalmistenimi. Vertaillirlsta hävitteistä fenmedifaamilla yksin käytettynä ei ollut riittävää tehovaikutusta rikkakasveihin. Simatsiini + femedifaami tehosi,paremmin kun lenasiili + fenmedifaami. Simatsiinin ja lenasiilin välillä ei ollut merkittävää te-, hoeroa. Tämä johtui -syksyllä perustetun koealueen runsaasta monivuotisten rikkakasvien määrästä,
6 A Puutarhantutkimislpitr Mansikka,: rikkakasyhavttteiden_tarkastus, Maalaji: HtS'.'Lannoitus 00 ks 9, 00 X.',:, 00, Psf'.-. IEit,tus: 0/-, Lajike: Senga Sengana. Sadonkorjuu: //::, Ko.,eruuti:: - ruudusa 0 :0Ånt;W: Riviväli: cm. Taimiväli: 0 cm. Lohkomenetelmä 'Kerrantect: kpl, Käsittelyajat: III a = kevätkdtteiy o III b = rikkakasvuston taimettumisen 'jälkeen / (., Teho aine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika N'ialmiste imalr Lenasiili + Käsittelemätön fenmedifaami. +,0 III a III b 9 =, -=,..-,,- Simat fenmedifaami. +,0 Iii: a++ III b = MEM.,: imme. :..0 emo. =oml, Ocel, w.wa'.0, Fedifaami. Ii Mansikka sato kg/a sl. marjakokö g/kpl sl..8 rehevyys 0- / 0/ Rikkakasvit rehevyys 0 - / 0/8 8 9,u 0) rikkåkasvilajeja pihatähtimö saunakukka peltomatar pelto-ohdake peltoukonkaali peltomatara pihatähtimö saunåkukka voikukka pihatähtimö saunakukka voikukka peltomatara 8 pihatähtimå saunako.kka peitcmatara peltoemj,kki ecm'sm Nr., ffica pgwn. Simatsiinin + fenmedifaamin teho rikkakasveihin oli hieman parempi kuin nasiilin + fenmedifaamin. Fenmedifaami yksin käytettynä ei adtanut riittävää tor juntatehaa. Satoerot jäivät: vähäisiksi. Simatsiinilla + fenmedifaamilla saatiin suurin sato. Hävitteiden heikko teho pihatähtimöön johtui Sateisesta kesästä,
7 D fflail Mustaherukka, rikkåkasvihävitteiden tarkastus 9 - mnr ~Nl... C. ecm, eaaa suo. I ^0 aaa Maalaji: HsS. Viljavuusluvut:(/-) ph., Ca 00, K 0, P, D'O., Mg -8Y.. LannoitusjI9- _ 00 Nks, 00 Psf, 9 00 ICSU. I StUtUS : /0. Istutusetäisyy x m. Ruutu: m 9 ruudussa pensas. Koeara: 0 m. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä. frajike: Ojebyn. Käsittelyt: -/-- ja --~. Havainnot: 9/8 ja 9 Tehoaine Vai- Käyttömiste määrä n:o kg/ha ien. Rehevyys% mustaherukka, rikkakasvit keski- keski- 9/8 /9 arvo 9/8 /9 arvo Rikkakasvit (- JJ Moni- Yksivuotiset vuotiset --i' - me. e boe' emr. w aa. ro an.. -- Käsittelemätön 9 Klortiamidi, Diklobeniili, Simatsiini Atratsiini Atratsiini Atratsiini/ diklobeniili./ lo 8 Terbuletyyliatsiini/ diklobeniili./ Atratsiini + propytsdi Propytsamidi Vertailtavista hävitteistä hyvän tehovaikutuksen antoivat klortiamidi, atratsiini + propytsamidi, atratsiini/diklobebiili. Kohtalaisia teholtaan olivat diklobeniili, terbuletyyliatsiini/diklobeniili, simatsiini ja atratsiinin suurempi käyttömäärä, jonka tulosta heikensi runsas kortteen määrä. Atratsiinin pienempi käyttömäärä jäi edellisiä heikompitehoiseksi. Propytsamidin teho rikkåkasveihin oli riittämätön, ruuduilla kasvoi runsaasti saunakukkaa ja pillikettä.
8 D PuutarhantutkimuslaitoS Mustaherukka, rikkakasvihävitteiden takåstus 9Ṭ maa MOD saf se. die eme I ==ne Maalaji: HsS. ViljavuusluVut.: (/-) pi, Ca 00, K 0, P, uo, Mg 8, Ji Lannoitus": 00.,ts, 00 Ps, 00 I.C, Istutus: -. Istutusetäisyys: x m. Ruutu: m ruudussa pensas. Koeala: 0 M Kerranteet: kpl. Lohkornenetelma La,ke Öjebyn. Ksjel-Yt: -/,+ C, %, + C, %) j.--ṯietyyliat'i;jli ruiskute sekä sirote / (+0 0, %) Havainnot: 8/8 ja /9 Tehoaine Rehevyys% Rikkåkasvit Vai Käyttö mustaherukka rikkåkasvit % miste määrä. keski, keski Moni Yksi n:o kg/ha 8/8 /9 arvo 8/8 /9 arvo vuotiset vuotiset «eli en,/ Käsittelemätön Klortiamidi Diklobeniili Simatsiini Atratsiini Atratsiini/ diklobeniili./ Terbuletyylatsiini/ diklobeniili./ At,ratsiini + propytsamidi Terbuletyyli atsiini, ruis kute Terbuletyyli atsiini si rote me,. me. cas Rikkakasviteholtaan erittäin hyviä olivat terbuletyyliatsiini ruiskutteena ja at ratsiini. Terbuletyyliatsiini sirotteena tehosi rikkakasveihin heikoimmin. Muiden koejäsenten väliset erot olivat vähäisiä, diklobeniili tehosi niistä parhaiten.
9 D Puut arhantutkimuslaitos Omenapuut, rikkåkasvihävitteiden tarkastus, - Maalaji HtS. stutus: 9. Istutustäisyys x m. Lajike risteytysaineistoa. Koeruutu: 8 m 9 ruudussa - puuta. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä. Käsitte- ajat: 0/ (+ 0, %), / (+ C;GT; / (+0 d- IjYT:ja-TW-T--cW Tehoaine.. Valmis- Käyttö- Käyttö- Rehevyys Rikkpkasvit te määrä aika 0 - no kg/ha rikkåkasvit moni- :,:-_si- / 0/8 keski-vuoti- vuotj arvo Käsittelemätön 0 0 Terbuletyyliatsiini, / e,0 rj Diklobeniili 0.0!I o Atratsiini.0?, 9 o Atratsiini/diklobeniili.0/.0 9 go lo Terbuletyyliatsiini/ diklobeniili.0/.0 / Atratsiini / propytsamidi Simatsiini/paråkvatti Diuroni/parakvatti Diuroni/amitroli Terbuletyyliatsiini/ ametryyni, rj Terbuletyyliatsiini/ ametryyni sr. Terbuletyyliatsiini sr.. 8/ 8 o Too./,? o 8 o./.0? /. / 0 0../.8 v? o Tarkastuskokeissa mukana olleiden hävitteiden teho rikkåkasveihin oli verrattain hyvä. Parhaan torjuntatuloksen antoivat diuroni/amitroli ja terbuletyyliatsiini/ ametryyni. Näiden koejäsenien ruuduilla kasvoi vain hieman pihatähtimöä. Hävitteiden ei todettu vioittaneen omenapuita.
10 D8 Puut arhantutkimuslait o s Omenapuut rikkåkasvihävitteiden taxkastus 9- HtS..ṡtutus: 9. Istutus.etäisyys: x m. Låjikẹ: risteytysaineistoa. Koeruutu: 8 m ruudussa - puuta. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä. Käsittely-- ajat: ffitud /-. (+ C, %) parakvatti-seoset /- (-- )b 9 %) jälkivaikutuksen havainnointi: /- Tehoaine Valmista no Käyttömäärä kg/ha Rehevyys 0 - rikkåkasvit / sel a Lem RikkakasVit mor-;. yksivuo.- vuc,- tiset %isot Käsittelemätön c-az 9 Klortiamidi Diklobeniili.0 99 Atratsiini.0 Propytsamidi Atratsiini/ diklobeniili Terbuletyyliatsiini/ diklobeniili.0/.0 9.0/ Atratsiini propytsamidi Simatsiini/ paråkvatti.0/. Diuroni/paråkvatti. 9 Jälkivaikutuksen havainnointi 9 keväällä ruiskutetuilla koejäsenillä osoitti simatsiini/paråkvatti valmisteen tehokkaan vaikutusajan pisimmäksi. Rauduilla kasvoi vain vähän voi- ja saunakukkaa. Hyvätehoisiksi osoittautuivat myöskin atratsiini terbuletyyliatsiini/diklobeniili ja atratsiini/propytsamidi. Propytsamidin jälkivaikutus oli huomattavasti muita heikompi..ruuduilla kasvoi runsaasti saunakukkaa ja lutukkaa.
11 D9 Puut arhantutkimuslaitos VIHANNESVILJLY AVOMAALLA Keräkaali, rikkakäsvihävitteiden tarkastus, 98 Maalaji skht. yi.l.i.avusluvuṭ: (/-) ph., Ca 00, K 00, P, NO,, Mg, Jl.. ;annoitus:0 Y-pus, 00 Psf, 0 Blb 0 Mns,_ (/) 00 Nks, (/) 0 Nks. Kylvö: tä'f<rtiä, "i-aales Blåtopp Sem. St. NF SF /, kesälajike_golden Acre H g. IAT-:tus: -/. PerkauS: käsittelemättömät ruudut.fl.-korjuu: kesälajike, /8. f/8 /ja 9/8, talvilajike 9/9 ja /0. Kasvinsuojelu: R-Dimetoaatti-kastelu ennen istutusta kaayiwpäsenttoukkien torjumiseksi /- ja -ruiskutus / kaaliperhosen- ja kaalikoin toukkia vastaan. Sadetus: /, 8/, 9/. ja 9/. Rikkakasvien laskenta: 9/. Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Käsittc- Desmet- Trifluralemätön ryyni liini kerran 0.. perattu III ' (I) Valmiste Keräkaali kesälajikesato kg/a sl. talvilajikesato kg/a sie hyvät kerät p-% vaillin, kerät p-%. rehevyys 0- kesälajike 9/ talvilajike 9/ / Col, «UI Rikkakasvit rehevyys 0-9/ /8 0 (perattu) lukumäärä 9/: pillike / kpl/m saunakukka kpl/m / pihatähtimö kpl/m orvokki kpl/m 0 ' jatkuu
12 D 0 Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Käsittelemätön kerran perattu Desmetryyni 0. III Trifluraliini. (I) a-i m-i s-t e ;--- punapeippi kpl/m 0 - jauhosavikka kpl/m 9 peltoemäkki kpl/m peltohatikka kpl/m / 0 muut -sirkk0 kpl/m 9 0 -sirkk. yht0 kpl/m sl. 8 tuorepaino g/m sl. 9 Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika +propaklori (I) III Propaklori Prynaklori..0 III ValMiste ii Keräkaali kesälajikesato kg/a 0 sl. talvilajikesato kg/a 80 si. 0 hyvät kerät P 9 vaillin. kerät % rehevyys 0 - kesälajike 9/ talvilajike 9/ /8 Rikkakasvit rehevyys 0-9/ /8 Koeruutu: -,. - _ 8. m (, m ), ruudussa. rivi kesälajiketta, riviä talvilajiketta. Riviväliz cm. Taimiväli: 0 cm. Kerranteet:, _ kpl. Lohkomenetelmä., - Käsittelyajat: (I")--= viljelykasvn istutusta muokkaus maahan joustopiikki- _. äkeellä / (+,. C, %) TT.' = vk istutuksesta, taimissa - uutta lehteä, / (+, 0, 8%) lukumäärä 9/ pillike kpl/m, /, saunakukka kpl/mpihatähtimö kpi/m orvokki kpl/m punapeippi kpl/m jatkuu
13 D Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Propaklori Prynaklori +propåklori (I). eee0 cm..9 Valmiste Faei w Na La. =M C. m... maa jauhosavikka kpl/m peltoemäkki kpl/m peltohatikka kpl/m muut -sirkk. kpl/m 8 -sirkk. yht. kpl/m s. tuorepaino g/m '8 sl.' Rikkakasviteholtaan paras koejäsen oli trifluraliini + propaklori. Yksin käytet-. tynä trifluraliini tehosi paremmin kuin propaklori, jönka teho jäi heikpimmaksi muihinkin koejäseniin verrattuna. KeSälajikkeella oli vållin eroja Satotuloksissa, vain käsittelemätön oli tuntuvasti pienisatoisin. Talvilajikkeella trifluraliini + propåklori antoivat parhaan kaalisadon. Kesälajikesatog F-arvo 0.8, merk. ero kdas m-% 9., xxx Talvilajikesatos F-arvo. 9 merk. ero 8 kg/a9 m-% 0.8
14 D Kukkåkaali, rikkåkasvihävitteiden. tarkastus, 9 skht. Viljavuusluvut: (/-) ph. 9 Ca 009 K 00, P, N0, Mg, Jl., Lannoitus: 0 Ypus, 00 Psf, 0 B, 0 Mns9 (/) 0d Nks. (/) 0 Nks.Kylyö: Istutus: /. Lajike:'Erfurter 9 AHSSFH. Perkgus: käsittelemättöffiät ruudut 0- uu: 9/8, /8, /9 ja /9. Kasvinsauje Fosdriiniruiskutus / kaaliperhosen ja kaalikoin toukkia vastaan. Sadetukset: /9 8/, 9/ ja 8/. Rikkekasvien laskenta 0/. - - Teho aine Käyttömäärä kg/ha Käsittelya,ika em me.ffi Käsitte- Trifluralemätön, liini kerran 0.9, nerattu (I) czs c. Trifluraliini. (T) Valmiste Kukkåkaali sato kg/a.. sl. I-laatuluokka p-% II-laatuluokka p-% myyntikelvoton p-% rehevyys 0 - / /8 Rikkakasvit rehevyys 0 - / /8 lukumäärä 0/ / pihatähtimö kplilm pillike kpl/m peltomatara kpl/m orvokki kpl/m peltoemäkki kpl/m punapeippi kpl/m linnunkaali kpl/m muut -sirkk. kpl/m -sirkk0 yht. kpl/m sio tuorepaino g/m sl (perattu)9 8 o o 9 9 jatkuu "="=.
15 D PUutarhantutkimuslaitos Koeruutu: m (9.0 m ), ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Taimiväli': 0 cm. Korranteet:. kplolohkometelmä. Käsittelyt..: (I). ennen viljelykasvin istutusta muokkaus maahan joustopiikki äkeellä, / (+9 C, %) istutuksesta, taimissa - uutta lehteä, / (+. 0, % Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Valmiste Propåklori Ttifluraliini Prynaklori + propåklori iii (t) + III III KUkkakaali sato I-laatuluokka II-laatuluokka myyntikelvoton kg/a si. rehevyys 0 - / /8 Rikkåkasvit reheyyys 0 - / /8 lukumäärä 0/: pihatähtimö / kpl/m pillike kpl/m peltomatara kpl/m orvokki kpl/m peltoemäkki kpl/m punapeippi kpi/m linnunkaali kpl/m muut -sirkk kpl/m -sirkk. yht kpl/m si. tuorepaino g/m si , Propåklori,ja prynakloriruuduil saatiin pienimmät sadot ja rikkåkasvien kasvu oli niissä rehevintä. Muiden koejäsenien Väliset erot jäivät pieniksi. Ainoastaan trifluraliini + propåklori koejäsenestä tuli satoa vähän runsaammin kuin käsittelemättömästä. Sato: F-arvo 0., merk. ero kg/a, m-% 8.
16 D, Pikkuistutussipuli9 rikkakasvihävitteiden tarkastus 90 - Koepaikka: Hämeen koaasema9 Pälkäne. HtHs. Viljavuusluvut: () ph.9 Ca 09 K 09 P,, ±-.., Mg 9 BO 0. Cu.0, Mn 8.09 J.0. Lannoitus: l000 Ykl. I stut u:?,; / Rikkakasvien laskenta: /: Perkaus: kaikki ri,m`d'u:t-. C or. juu: 99. Lajike: Stuttgarter Riesen. ESTkasvi: k -s-änto: Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika KäSitte- nuroni lemätön9 kerran,0+0..pex'attu.".. -- ' Linuron:: 'roniat;ti. 0 b OI - Lfl.0 ± 0. III a + III D Valmista Pikkuistukassipuli tuoresato paino rehevyys 0- Rikkåkasvit rehevyys 0-, kda sl, dkpl 8 8 sl / / / / 8 0 9/ lukumäärä / / lutukka kpl/m, o taskuruoho kpl/mc" 0 pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m 9 pihasaunio kpl/m 9 9 peltovillakko kpl/m 0 peltoemäkki kpl/m 9 tattaret kpl/m 9 piharatamo kpl/m 8 0 muut -sirkk. kpl/m -sirkk. yht. kpl/m 8 9 sl. 0 g/m tuorepaino 9 8 sl. 80 jatkuu
17 D Koeruutu:,0 m (9.0 m )9 ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Taimiväli: 0 cm. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä.. Tehoaine Käyttömäärä Käsittelyaika Prometryyni Propak ProPak+loriFernedi-Metatsoli iori Klorpror faami. kg/ha.. faajn III b I...+. III b III b Terbutryyni.0 III a ocao,.e må Valmiste est moo eitå,adi o ; ozia Pikkuistukassipuli tuoresato paino rehevyys 0- Rikkakasvit rehevyys 0- kg/a sl. g/kpl sl. / / / / 9/9 lukumäärä / lutukka / kpl/m taskuruoho kpl/m pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m pihasaunio kpl/m peltovillakko kpl/m peltoemäkki kpl/m tattaret kpl/m piharatamo kpl/m muut -sirkk. kpl/m -sirkk, yht. tuorepaino kpl/m sl. / g/m sl o o 8 o o o o o 8 8 o o o o 0 o o o Tarkastetuista hävitteistä oli glyfosaatti tehottomin. Propåklorin ja fenmedifaamin teho oli jonkin verran heikompi kuin muiden aineiden9 joiden väliset. erot olivat melko pieniä. Propaklorin + klorprofaamin teho pihasaunioon ja peltoemäkkiin oli heikompi kuin muihin rikkåkasveihin. Terbutryynin teho. tattareihin ei ollut riittävä. Linuronin ja prometryynin jaettujen - sekä kertakäsittelyjen väliset erot olivat pieniä. Metatsoli tehosi rikkakasveihin'hyvin. Sipulisato: F-arvo. xxx9 merk. ero 8 kg/a9 m-%.
18 D kylvö-,ja. taimisipuli,jikkåk,asvihävitteiden_tarkasiu. 98 Köepaikkå:: Hämeen koeasema, Pälkäne. Maalaji: Viljavuusluvut: () ph,, Ca 0, K, P 0, Mg 9, 0.8, Cu 0, Mn,, N0_, 0, Jl Lannoitus s 000 dolomiittikalkkia syksyllä YPUS:kevääln,. Esikasvi: porkkana. Istutus la kylvö :/. Sadetukeet::. /, 0/. Korjuu: 0/9. Lajike::- Rijnsbr-irger AH. 0 Tehoaine KäsitteleMätön Glyfokerran perattu saatti Käyttömäärä kg/ha. Käsittelyaika I b Klorprofwmi.. I a Klorpofaami -- propåklori. +. a Propaklori. I a emmi. =0. weill cam.0 «MM L.M.0 Wer.å =. Met,... Valmiste a b Kylvösipuli tuore sato kg/a 8 8 paino g/kpl rehevyys 0 - / 9 / Taimisipuli tuoresato kg/a sl paino g/kpl 0 si rehevyys 0 - / / Rikkåkasvit rehevyys 0 - /, / 9/9 lukumäärä -/ lutukka / kpl/m taskuruoho kpl/m pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m 8 saunio kpl/m peltovillakko kpl/m 8 peltoemäkki kpl/m 0 piharatamo kpl/m pihanurmikka kpl/m 0 valvatti kpl/m rautanokkonen kpl/m 8 pelto-orvokki kpl/m pelto-ohdake kpl/m muut -sirkk. kpi/m' -sirkk. kpl/m 9 sl korte kpl/m,.., 0 tuorepaino dm '9 sl
19 D Koeruutuz. m ( m ),ruudussa riviä. R±viväli:Kylvösipuli crn aimisipuli 0 cm. Kerranteet: kpl. LPhkomPnet.elma. KäsjA:te-J,Ya.iat: I a = välittömästi kylvn ja istutuksen jälkeen / ( C, I b = vrk kylvöstä ja istutuksesta / ( -09 %) III = kylvösipulin taimettumisen jälkeen 0/ ( C 80 %) Tehoaine Fenmedi- Metat- Promet- Terbut- Pryna-- Klorprofaami sali ryyni ryyni klori faami Käyttömäärö-kg/ha Kä,sittelyaika. II III a la la la.8,-.o;;wcomido...m. M«, Valmista Kylvösipuli tuoresato paino M00..,. a g/kpl rehevyys 0 - / / Taimisipuli tuoresato kg/a 8 sl Paino g/kpl sl rehevyys 0 - / / Rikkakasvit rehevyys 0 - / 9 9 / lo /9 9 lukumäärä -/: lutukka kpl/m o 9 o taskuruoho kpl/m o --. o o pillike kpl/m 8 jauhosavikka kpl/m o o saunio kpl/m 0 0 peltovillakko kpl/m o 0 peltoemäkki kpl/m o o o piharatamo kpl/m 0 o o pihanurmikka kpl/m o valvatti kpl/m 8 o rautanokkonen kpl/m o pelto-orvokki kpl/m o 8 8 o pelto-ohdake kpl/m o o o muut -sirkk, kpl/m -sirkk. yht. kpl/m si., korte kpl/m- tuorepaino o g/m si
20 D 8 Metatsoli tehosi parhaiten rikkakasveihin, mutta vioitti kylvö ja taimisipulia. Fenmedifaami, terbutryyni ja prynaklori tehosivat rikkakasveihin jonkin verran muita hävitteitä paremmin. Glyfosaatin torjuntatulos oli heikoin ja vioitus si puleissa erittäin voimakasta. Suurin sato saatiin fenmedifaamiruuduilta. Kylvösipuli, sato, F arvo.+, merk. ero 98 kg/a, m %. Taimisipuli, sato: F arvo.0+, merk. ero kg/a, m.0
21 D 9 porkkana. rikkakasvihävitteiden tarkastus99 - Koepaikka: Hämeen koeasema, Pälkäne. Maalaji: HHt, rm. Vil'avuusluvut: () ph.9 Ca 09 K 9 P 09 Mg 99 Bo 0.89 Cu 0, Mn , Jl..'Jjannoitus: 000 dolomiittikalkkia syksyllä 9, 00 Ypus kevallä 9 00 Uks. Esikasvi: kesantona. Kylvö: /. Sadetukset: /9 0/. Rikkakasvien laskenta: lf/t. Perkaus: kaikki ruudut 0-/.. Korjuu: /0. Lajike: Nantes N:o 0 Notabene OE SFL. Teho aine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika - Valmista Käsittelemätön, kerran perattu Glyfo- Linuroni Linuroid. Monalidi Monalidi saatti linuroni -Y :0 +.0 Ib Ia+ III III - Ib Ib+ III 8 8 Porkkana kokonaissato kg/a sl. I -laatuluokka kg/a 8 naatit kg/ a rehevyys 0 - / /0 Rikka:kasvit rehevyys 0 - / /0 lukumäärä /: lutukka kpl/mo taskuruoho kpl/m pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m saunio kpl/m peltovillakko kpl/m pihatähtimö kpl/m pihanurmikka kpl/m rautanokkonen kpl/m / pelto-orvokki kpl/m muut -sirkk. kpl/m sirkk. yht. kpl/m 88 sl. tuorepaino 0 sl jatkuu
22 Koeruutu: m ( L-)hkomenetelmä: Käsittelyajat: I a I b III = D 0 \ m ) ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Kerranteet: kpl. = ennen viljelykasvin. taimettumistå / (8 C9 0 %). ennen viljelykasvin taimettumistå9 osa rikkåkasveista sirkkalehtiasteella, /'((å' %), viljelykasvin taimettumj:sen jälkeen, / ( %) Teho aine Metoksuroni Metoksuroni Prometryyni Monalidi/ Prometlinuroni ryyni Käyttömäärä kg/ha / Käsittelyaika III I a + III III I b I III Porkkana kokonaissato I-laatuluoldca naatit rehevyys 0 Rikkåkasvit rehevyys 0 lukumäärä lutukka taskuruoho pillike jauhosavikka Saunio peltovillakko pihatähtimö pihanurmikka rautanokkonen pelto-orvokki muut -sirkk. -sirkk. yht. tuoråpaino kg/a sl, kg/a p-% kg/a / /0, - / /0 / / kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m sl, g/m sl o o o o o o 9 o o o o o o o o o Tarkastuskokeessa olleiden hävitteiden torjuntateho oli yleensä hyvä, Vain glyfosaatin tehovaikutus jäi liian lyhyeksi. Näillä ruuduilla kasvoi rikkåkasveja runsaasti jo kesäkuun lopulla. Kokeen muiden hävitteiden väliset tehoerot olivat pieniä. Sadon määrässä neljä koejäsentä, linuroni + linuroni, linuroni9 monalidi + linuroni ja metoksuroni saavuttivat muita paremman tason. +++ Sato: F-arvo. merk. ero kg/a m-%.9
23 D. Punajuurikas rikkåkasvihävitteiden tarkastus 9 - Maalaji: skht. Villp,vuusluvut: (/-) ph., Ca 00, K 00, P, NC-) 9 Mg, Jl.. Lannoitus: 0 Ypus, 00 Psf, 0 B, 0 Mns. Kylvö: /, taimettuminen. Korjuu: /9. Lajike: Rubia Hg SF. Sadetukset: 0/. Rikkakåsvien askent-w-. Perkaus: käsittelemättömät ruudut /. Tehoaine Käyttömäärä kg/a Käsittelyaika - Käsittelemätön, kerran perattu Glyfosaatti, Lenasiili. (I) Lenasiili + LEA o III a Valmista 8 8 Punajuurikas sato naatit kg/a sio kpl/a sio kg/a sl., rehevyys 0 / / go 89 go 90 Rikkåkasvit rehevyys 0 - / /8 lukumäärä / pillike kpl/m peltoemäkki kpl/m -pihatähtimö kpl/m orvokki kpl/m saunakukka kpl/m peltomatara kpl/m _punapeippi kpl/m jauhosavikka kpl/m virna kpl/m muut -sirkk.kpl/m -sirkk. yht.kpl/m si. tuorepaino g/m si. (perattu) _ o o lo 9 lo jatkuu
24 Koeruutu:. m ( m.)9 Lohkomenetelmä. Käsittelyajat: (I) ruudussa riviä. Riviväli: = ennen-viljelykasvin kylvöä, äkeellä9 / (9 c, %) =.nnen viljelykasvin kylvöä, = viljelykasvin taimettumisen viljelykasvin taimettumisen D. - 0 cm. Kerr.åp: kpl. muokkaus maahan joustopiikki- / ( C, %).' jälkeen, / (. 09 %) jälkeen, / (. C, %) Tehoaine - Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika 'Fyratsoni 'Penmedi- Pyratsoni Fenmedifaami faamj Fenmedifaami () () + III b III a III a + III b Valmiste 9 Punajuurikas sato kg/a 9 0 si. 8 kpl/a 8 sl. - naatit kg/a 0 0. sl.? reheyyys 0 - Rikkakasvit reheyyys 0 - / /8 / / lukumäärä / pillike. / kplimo 9 8 o peltoemäkki kpl/m o o pihatähtimö kpl/m 9 orvokki kpl/m saunakukka kpl/m peltomatara kpl/m punapeippi kpl/m o o jauhosavikka kpl/m o virna kpl/m - muut -sirkk. kpl/m` 8 9 -sirkk. yht. kpl/m sl tuorepaino /m 8 / sl. 9 Tarkastuskokeen hävitteistä glyfosaatin rikkakasviteho oli heikoin. Muiden aineiden tehokkuus oli hyvä, pyratsonin + fenmedifaamin erittäin hyvä. Satotulosten väliset erot olivat pieniä lukuunottamatta glyfpsaatin heikkoa tulosta. Parhaan sadon antoi fenmedifaamin jaettu käsittely. Sato: F-arvo., merk. ero ke.;',/a, m--%.
25 D - HerneJikkakasvihävlttesiden_tarkastus.. 9 %P,: skht. Viliavuusluvutz (/-) ph. Ca 0C. K 00 P, N.O. 9 Mg 9 Jl.. Lannoitus 8 0_Ypus.00 tsf, 0 I- 0 Mns.,,K,lvö: /, taimettuminen 0/. La:Tikes'.0åus: perfection. SadetuKset: 0/. Sadonkorjuu: /9. Perkausg käsittelemättömät ruudut /8. mos or, Offio. Sea 0,. o-ro saa osa ars wra ors rvor. oro r-s sora es osa s. Tehoaine nsitte.terbut., _Terbutryyni+ Syanat lemätn. ryyni- MCPA siini Käyttömäärä kg/ha kerran Käsittelyaika perattu SYanat siini.0 ±II r-sam W,9 Valmiste Herne palkosato g/0 versoa sl. 9 0 versosato g/0 kpl sl. 0 9 rehevyys 0 9/ / Rikkakasvit rehevyys 0 9/ 9, 9 0 /8 0 ((perattu)8 ' lukumäärä /8 pillike i kpl/m, 8 punapeippi kpl/m 0 0 peltomatara kpl/m pihatähtimö kpl/m orvokki kpl/m jauhosavikka kpl/m o peltoemäkki kpl/m 9 kiertotatar kpl/m o o saunakukka kpl/m o 8 o o muut sirkk. kpl/m o sirkk. yht. kpl/m sl. 8 9 tuorepaino g/m sl. 9 jatkuu
26 D Koeruutu: netelmä. m 9 ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Kerranteita: kpl. Lohkome-. käsiåtelyajat: I. heti viljelykasvin kylvön jälkeen / (+9 C, ; %) III - viljelykasvin taimettumisen jälkeen / ( (+. CP 88 %) Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Dinosebiamiini. III --= Linuroni,0 Bentatsoni Bentatsoni + MCPA III III Valmiste Herne palkosato g/0 versoa' verso sato g/0 kpl sl. rehevyys 0 9/ / Rikkakasvit rehevyys 0 - lukumäärä /8 pillike punapeippi. peltomatara pihatähtimö orvokki. jauhosavikka peltoemäkki kiertotatax saunakukka muut -sirkk. -sirkk. yht. tuorepaino 9/ /8 / kplim, kpl/m'" kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m sl. g/m. sl , 9.. Dinosebiamiini antoi parhaan torjuntatuldksen. Linuronin tehottomuus johtui käsittelyajankohdasta. Välittömästi.viljälykasvin 'kyqvön.jälkeen ruiskutettaessa ruuduille ei ollut vielä taimettunut rikka:kasveja. Tärbutryyni + MCPA ja bentatsoni + MCPA tehosivat rikkakasveihin hyvin. MCPA vioitti hernettä ohimenevästi. Terbut ryyni yksin käytettynä a antanut riittävää torjuntatulosta. Syanatsiinin aikaisempi käsittely tehosi rikkakasveihin heikommin kuin myöhäisempi.
27 D PensaSpapu, -rikkakasvihävitteiden.tarkastus, 9 - Maalaji: skht. ViljavuuSluvut:.. (/-) ph., Ca 00, K 00, P, N(:), 9 - kg -, J - 0. Lannoitus: 0 Ypus, 00 Psf, 0 Blb, 0 Mns. Kylvö: /, taimettuminen =- e: Prelude'RS SF-. Sadetukset: 0/. Sadon korjuu: 8/8 ja 9/9. PerkauS: käsfrb-elemättömät ruudut /8. Tehoaine Käsittelemätön, TC Glyfokerran perattu, saatti Käyttömäärä kg/ha. Käsittelyaika (I) (I) Triflura- Näpropamidi 'uni (I) (I) Valmiste 0 Pensaspapu palkosato versosato kg/a sl, kg/a sl. rehevyys 0 - / /8. Rikkakasvit rehevyys 0 - / /8 (perattu) lukumäärä /8 pillike kpl/m jauhosavikka / kpl /m saunaktkka kpl/m orvokki kpl/m punapeippi kpl/m peltomatara kpl/m pihatähtimö kpl/m virna - kpl/m kiertotatar kpl/m peltoemäkki kpl/m muut -sirkk. kpl/m -sirkk. yht. kpl/m slo tuorepaino dm sio La= ae.ni a.. so maa j atkuu
28 D koeruutu:.8 m (8.0 m ) ruudussa rivia. Rivivali: 0 cm. Taimiväli: 0 cm , Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä... Usittelin,ia±, ( - muokkaus maahanoustöpiikkiäkeellä ennen viljelykasvin kylvöä -/ (9 C %) I = ruiskutus ennen Viljelykasvin taimettumista / ( ö C,ä %) III = ruiskutus viljelykasvin taimettumisen jälkeen / ( %) Tehoaine Käyttömäärä Käsittelyaika kg/ha Napropa- midi..0 Dinosebi- T.,inuroni EflLiii.8.0 Tcṟbutryyni..0 Terbutryyni+MCPA , III Valmiste ea Pensaspapu palko sato kg/a sl. verso sato kg/a sl. rehevyys 0 - / /8 Rikkakasvit rehevyys 0 - / /8 lukumäärä /8 pillike kpl/m jauhosavikka / kpl im saunakukka kpl/im orvokki kpl/m, punapeippi kpl/m- / peltomatara kpl/mo pihatähtimö kpl/rri / virna kpl/m kiertotatar kpl/m / peltoemäkki kpl/m, muut -sirkk. kpl/m- -sirkk, yht. kpl m tubrepaino sl lo g lo Rikkakasveihin tehosivat hyvin EFTC, trifluraliini, napropamidi (Muokattuna) ja terbutryyni + MCPA. Voimakasta vioitusta pavulle aiheuttivat napropamidi (muokattuna) ja terbutryyni + MCPA. Dinosebiamiini ja terbutryyni olivat merkittävästi tehokkaampia kuin glyfosaatti, napropamidi ja linuroni. Suurin sato korjattiin EPTC-ruuduilta. Palkosato: F -arvo., xxx merk. ero kg/a, m-%.
29 D.Puutarhantutkimuslaitös Uusien rikkakasvien_alutava tarkast, 9 ' Maalaji: skht. Viljavuupluvuts (/-) DH., Ca.00, K 0, P 9 NO, Mg, Jl.. La:nṉoi-ti-:-H00 Ypue, 00 Psf, 0 Blb, 0 Mns.. Kylvö.ja.istutuss -/. KoeruutW-- m-. RiviväliS om, kutakin kasvilajia riviä. tuksets = kylvön jälkeen ennen viljälykasvin taimettumista, aikainen 9/- TWrC, %)- ja myöhäinen / (. C, 8 %). III = viijelykasvin taimettumisen jälkeen, aikainen 0/ (. C, '%) ja myöhäinen (.8 C, :%). Jälkikylvöt muokattuun maahan 9 ja 8 viikon kuluttua ruiskutuksesta hävitteiden pysyvyyden testaamiseksi, testikasveina rypsi, apila ja raiheinä. Rehevyyshavainnots -8/89 0-/8 ja /9. Taulukoissa on kasvien rehevyys ilmoitettu proåentteina käsittelemättömästä. Viljelxkasvien rehevzys aikainen ruiskutus Valmiste Käsit- Valmis- Rehevy-ystely- mis - aika tett a kg/h-: /.Q' -P Käsittelemätön 'Bayer _?, _ vf _. Merpelan AZ _?? _ Afalon III III I III Potablan S I _,i _ Roundup _ " " _ -?? - III Roudup III _. _ iii WL 9 III _ 9, _ III Barnon III _ III Faneron III Compi III Metrex III III Bayer 0 III _ 9 _ III Avenge 00 III _ " _ iii Avenge/ Citowett III Avenge/ III Berol III Avenge. III SP III ':(--.,,..., --.,-P.0 m - -P,--- d -?.ri 0 :--- d lo o o lo 0 o o o lo go o o o 0 o lo ' go ioo o o o o o o o o 0 0 o 0 o o go go lo o () O 0 o 0 o o o o o o 0. o o o o 0 o o o o 0 o o 0-90 o o o o o o _. 0 d0 - -Joo _ 8 09 _.
30 D 8 Kokeessa oli mukana rikkakasvihävitettä, joilla ruiskutettiin viljelykasvilajia. Ennen viljelykasvin taimettumi'sta ruiskutetuista hävitteistä tehosivat rikkakasveihin hyvin Bayer 9 MerpelapAZ ja Potablan S. Nämä hävitteet vioittivat viljelykasveja muita voimakkaammin.:peruna, sokerijuurikas, punajuurikas ja vehnä kestivät hyvin Bayer-.:-käsittelyjä. Merpelan.A.-käsittelyjä ei mikään viljelykasvi kestänyt vioittumatta. Porkkana ja peruna kestivät hyvin Potablan S-käsittelYjä.. Hävitteiden pysyvyyttä maassä tutkittiin kylvämällä käsitellyille ruuduille eri aikana rypsiä, apilaa ja raiheinää. Merpelan A, 8 kg/ha, pysyi maassa pisimmän ajan. Viljelykasvien taimettumisen jälkeen tehdyistä ruiskutuksista tehosivat rikkakasveihin hyvin Bayer, Afalon, Roundup, Faneron Compi, Metrex, ja Bayer 0. Roundup-käsittelyt vioittivat kaikkia viljelykasveja voimakkaasti. Muita voimakkaasti vioittaneita olivat Faneron Compi, Metrex ja Bauer 0 Peruna ja i.stukassipuli kestivät näitä hävitteitä muita viljelykasveja paremmin. Käyttömäärä ja käsittelyaika vaikuttivat huomattavasti viljelykasvien kestävyyteen.
31 D 9 Puut ary.i. ant ut k imu sl ail o s Vil j elykasvi en rehevvys myöhäinen ruiskutus - - Valmist e Käsit.j- Valtely- misaika tetta kdha /ha., d Rehevyy, P- Kylvösipuli - KLisitt elemä'tön. Bayer u u _ Merpel an u _ Af al on u _ III Potablan S _ u _ Roundu.p u-- - u - III _ III u _ III WL 9 III _ Barnon III _ u III Faneron C ombi III _ u III Metrex III _ u _ III Bayer 0 III - Avenge 00 III - " - III Avenge/ III Citowett III Avenge/Berol III _ u III Avenge SP III _ u _ III lo lo u 9 0 o o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o go go o o o 9 0 o o o o o 0 o 0 o o o o o 0 o o o o o o o 0 o o o 9 o o o 0 o o o
32 D 0 Puutarhantutkimusla-itos Uusien rikkakasvihävitteiden alustava tarkastus 9 Rikkakasvien_rehevyys ja kestäneet lajit Valmiste Käsit Vai-- Rikka tely mis kasvien aika tet rehevyys ta kg/ha 0 /ha,-- x.--i L H E, 0 w -p,-[ 0 Käsittelemätön x x Bayer.j x. x I 0. x _,, _ III 0 x III 8 Merpelan AZ I 8 x 8 - Afalon 0....,.. Potablan S I 0._ u._,. I 0 0 Roundup I.,..,'9... I 0. I 0 III. III 8 WL 9 III. 88 III 88 Barnon III ,. III 0 90 Faneron CompiIII... 9 _.. III x Metrex III. x III. x. Bayer 0 III x _ -'- " - III x.avenge 00 III 90 x x _VV III 90 x x -Avenge/ III Citowett III 0 Avenge/Berol III x x - " ' -- : III 8 Avenge SP III. x x III x x Jauhosav ikka Kestäneet lajit..) d H > H r--i ffi 0 C- _,-, '-d P. C_ H J._-, - d,.., '0 Fi 0 -P b r:, p n,-, i. -P d - " -; i -P --P , r-'.0 0 i.- C) 0.--i!_-_, d m d f---i fl,.-,,- -. -, x x x x x x x x x x x, x x x x x x x xxxx x x III x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x _ III 0 x x X x xxxx x xx x xxxxx x x x x x x x x x x x x x x --+ x x x x x x xxxx xxxx x x xxxx x x
33 D Uusien rikkakasvihävitteiden alustava tarkastus 9 Hävitteiden pysyvyys maassa jälk%ylvöt rypsillä raiheinällä ja apilalla MR«. c..c-v Ara ONO. e c ca. Valmista Rehevyys- % aika tetta kg/ha /ha rypsi viikkoa rai- apiheinä la viikkoa ryp- rai- apisi heinä la 8 viikkoa ryp- rai- apisi heinä la e,m. mar. ce, erv, Mm', LIEN, Neena Käsittelemätön Bayer 9 III 9 III Merpelan AZ I _ u Afalon III Potablan S _ u _ Roundup _ III _ u III _ u _ III W 9 III? III Barnon III 9? III Faneron Compi III III Metrex III _ u Bayer 0 III _ u _ III Avenge 00 III - " - IIT Avenge/ III Citowett III Avenge/Berol III - " - III Avenge/ III SP III lo 8 0 0,.. lo ldo o go ioo go ac. re --a -
34 TAIMITARHAVILJELY Puu-ja pensastaimisto rikkakasvihävitteiden tarkastus 9- Maalaji: htljs m. Viljavuusluvut:(/-): ph., Ca 000, K 0, P.0, Jl 0., NO Lannoitus: 00 Nks, -00ksu,' 00 Psf. Istutus: 8, -/-. Koeruutu: 0 m Riviväli: 0 cm. Taimiväliz 0 cm, Kerranteet: käsittelyt kpl, kasvilajit kpl, rcasvilajit' kpl., Lohkomenetelmä: Käsittelyt: 9: viikko istutuksesta / (9 C, %), diuronitrakvatti-seos / (cc, %); : uusintakäsittely osalla koejäseniä /. perkaukset: 9/8- kaikki ruudut, 0/- kaikki ruudut. Havainnot : 0/..Havainnot rikkakasveista - aa aan anka Ui aa Ua aa aa La aa La ma L. u. ta aan Ma La UM La UM ta La MM aan ai aa La La aa aa aa aa m. Imna UM La La ai man Tehoaine Valmiste Rikkakasvien rehevyys Runsaimmin esiintyneet Käyttömäärä/ no 0-- rikkåkasvilajit kertaruiskutus käsittely käsittelyä um am aan ea. am, am mem ma nua La La a. UM affl aa Käsittelemätön aa ma aa La MM La U. La, MM saunakukka, peltoukonnauris, matara, tattaret, peltoemäkki, rantanenätti Klorit-'idi.0 kg/ha 0 Diklobeniili.0 kg/ha 0 Lunuroni.0 kg/ha Lenasiili.0 kg/ha 8 Atratsiini.0 kg/ha peltonauris, rantane - nätti peltoemäkki, peltoukon-- nauris, saunakukka ohdake, peltoemäkki, matara, saunakukka rantanenätti, saunakukka, peltoukonnauris, matara ohdake, rantanenätti Atratsiini/ diklobeniiii.0/.0 kg/ha ohdake Atratsiini + propytsamidi kg/ha Propytsamidi.0 kg/ha Diuroni/parakvatti.0/.0 kg/ha rantanenätti, saunakukka, peltorkonnauris, matara saunakukka, ohdake, peltoukonnauris, rantanenätti saunakukka, orvokki
35 D Viljelykasvien kunto 0- Tehoaine Valmiste K.äyttömäärä, kg/ha - Käsitte lemätön - Klor tiamidi. () +. Diklo Linuroni beniili () () +. + Lenasiili (8) + kle. e.,-} :-.0 No... sx waria Berberis thunbergii Carägana arborescens 90 0 Cornus alba!sibiricat :Cötoneaster lucidus Crataegus intricata 9 9 Lonicera tatarica 90 9 Parthenocissus vitacea Philadelphus pubdååens 90 9 go Populus balsamifera 'Påtentilla frutidosa 8 90 go 9 Rosa rugosa Ribes alpinum, Salix fragilis 'Bullatai, Spiraea bum. Froebelii/, 80 Spiraea cin.'grefshew 90 Synphoricarpos albus Syringa josikaea 9 8. go. Keskimäärin go.= Tehoaine/tehoaineseos Atrat Atratsiini/ siini diklobeniili Valmiste () () Käyttömäärä, kg/ha + / / +L o Atratsiini+ Pröpytä Diuroni/ propytsamidi amidi parakvätti (+) () () + / Berberis thunbergii arboresce.r ou Camus alba'sibiricat Cotoneaster lucidus Grataegus intricata 9 Lonicera tatarica 9 Parthenocissus vitacea Philadelphus pubescens 90 Populus balsamifera Potentilla fruticosa Rosa rugosa Ribes alpinum Sali/ fragilisulla-bat Spiraea bum.tfroebeliu Spiraea cin.?grefsheimf Symphoricarpos albus Syringa josikaea Keskimäärin
36 D PuutarhantutkmUslaitos Puu- ja pensastäimistossa suoritettiin uusintakäsittelyt osalle edellisenä vuonna käsiteltyjä ruutuja. Kaikki ruudut oli kuitenkin porattu vuoden 9 elokuun lopussa. Tämän vuoksi oli heinäkuussa suoritetun havainnoinnin aikoihin rikka:kasveja vähän sekä käsittelemättömillä että uueintakäsittelyn saaneilla ruuduilla. Tarkoitus olikin seurata lähinnä viljelykasvien menestymistä perättäisten käsittelyjen jälkeen, Viljelykasvit voivat rikkakasvien vähyyden vuoksi kasvaa esteettä. Runsaan sateen ansiosta kasvu muodostuikin rehevksi, Ktään suoranaisia näkyviä vioituksia, lehtien kellastumista tai ruskettumista, ei havaittu. Sen sijaan edellisenä vuonna heikkokuntoisista lajeista oli talven aikana kuollut monia yksilöitä. Nämä kasvit olivat jo alkujaan, istu:busvaiheessa heikkoja ja kättolyt vaikuttivat edelleen heikentävästi. Erityisen rehevää ou monien lajien kasvu atratsiini/diklobeniili-seoskäsittelyn jälkeen ja yleens::;, niillä ruuduilla, missä ei ollut edellisenä vuonna paljon rikkakaeveja. Yksittäisistä tapauksista voitaneen mainita, että Caragana karsi klortiamidista ja Rosa diklobeniilista. Tämä johtuu näiden kasvien muutenkin huonosta kunnosta, Pienikokoinen Spiraea oinerea 'Grefsheiml taas kasvoi heikosti lenasiili- ja propytsamidi-ruuduilla, koska nämä aineet olivat tehonneet huonosti rikkakasveihin.
37 D LASINALAISVILJLLY RuUkkuruusu klormekvatin tehotarkastus 0 Istutus: 9/,, muovr-aukkuihin. Leikkaus: ennen istutusta - silmun yläpuo lelta, leikkauskorkeus n. em. Latvoli:LW8/ neljännen lehtiparin yläpuolelta, tarkistuslatvonta /. LäMPötilats ja päivälämpötila kohotettiin 8/ 0seen, / 8 Cseen ja alennettiin / CSeen. Viljavuusluvuts (/) ph.9, Ca, K 80, P 0, NO_ N 9 J 9.:LannpituSs kaikki kastelut % lannoiteliuoksella, / druukk Psf. KasVunSäädekäSitej:yt: / ja /, dl/ruukku kasteluna. Lajike: Morsdag. Koejäsens -8 ri:jukkua-,: Analysointi: -8/. Valmiste n:o. Tehoainemäärä Kukkien lu kumäärä kpl Nuppujen lu kumäärä kpl Lehdistön Lehtien väri ja versojen korkeus tasaisuus cm Käsittelemätön , 0 0, Väri normaavers9issa epätasaisuutta Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset 8 Väri normaali, versoissa epätasaisuutta 9 Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset Väri normaalia tummempi, versot suhteellisen tasaise 8 Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset Väri normaalia vaaleampi, versoiåda,epätasaisuutta Väri normaalia vaaleampi Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset 0 -\ä,l,i nörinaali, versot suh teellisen tasaiset Väri normaalia tummempi, versot suhteellisen tasaise Koetulosten perusteella klormekvatti vaikutti merkittävästi versojen tasaisuuteen. Voimakkaimmat käsittelyväkevyydet aiheuttivat lievää kloraattisuutta alalehdissä. Kaksi kertaa tehdyt käsittelyt nopeuttivat jonkinverran kukkien avautumista. Kas vien korkeuteen ei klormekvatilla ollut selvästi havaittavaa vaikutusta.
38 D Neilikka klärmpkvatin tehotarkastuel j9 I$.-t.S /-, " muoviruukkuihin. Scania0 c Lm.pötilat juurrutusaikana +8 C9 / - / +-8 C, /' C9 ti.mietusvar C. / tuuletusvara Co viljåvuusluvut.g. (/-') PH., Ca 09 K 9, F 9 NO 009 Jl 8.. (/-) ph.y, ca itö, K, P0, NO 0, Jl 8...Lannoitus: kastelu 0. % lannoiteliuoksella. Valotus: /-8/9 klo d määrin 00 luksia.:valolähde, HCRG-00 W-lamput. Valmiste n:o Tehoainemäärä -% Käsittelyaika 00 _.0 ee GY Käsittelemätön å x0. y0. I+ II I+: - Versot: pituus cm leikkåuspituus cm Kukat: halkaisija cm o laatuluokka I-k. kpl/kasvi (%) 0.8,() 0,8() 0.(9) 0.(9)0. (8) 0.()0.9 () " - ". (9),(o).(),().(),8().(9) VI 0. (8) 0. (8) 0.(0) 0.() 0.() 0,(8)0.() c.u Ov cet 0, 0.0 +IV- ewa ;ca c,z eva se x0.0 + Kukkia yht. - - " Haljenneita- " Sadon korjuupäivien.().().().().().().() 0. () 0.(0) 0.() 0.( ) 0.() 0.() 0.() / 8/ / 8/ 9/ / / Koejäsen: = ruukkua. Käsittelyajat: I) /9 II /9 III) /, IV) /9 V) /9 VI) /. KäsittelytaPa: lehdet ruiskutettiin märiksi, kiihneaineena Citc»,rett. Jokaisella käsitteyvahuuiiu koejäsentä, ruiåkutuskertoja vaihdeltiin -.- Tehoainemäärä-% x 0.0 x x 0.8 x 0.8 x 0.8 xo.0 Käsittelyaika I+ II+III I+II+III+IV I I+II I+II+III Versot: pituus cm leikkauspituus cm 0.. : Kukat: halkaisija cm laatuluokka I-lk kpl/kasvi (0,) 0. () 0. (0) 0. () 0. (). () 0, () II-lk - " -.8 ().8 (9). (0).0 ().8 () 0. (0). () VI III-lk- " - 0. () 0. () 0. ( ) 0. () 0.9 (). (8o). (). (. (). ().8 (0o).8 ().().() Kukkia yht.- " xhaljenneita 0. (8) 0. () 0. () 0. () 0. (9) 0. ( ) 0. () Sadon korjuupäivin / 8/ 9/ 8/ 9/ 9/ 8/ 'haljenneiden luku siåältyy eri laatuluokiåsa olnviin lukuihin +IV V+VI
39 D Klormekvattia käytettiin kokeessa ruiskutteena vaihdellen käsittelyväkevyyttä ja ruiskutuskertoja. Käsittelyväkevyyden kasvaessa ja käsittelykertojen lisääntyessä versojen pituus lyheni merkittävästi ja laatu heikkeni. Kukkien kokoon ja haljenneiden määrään kasvunsäädekäsittelyillä ei todettu olleen vaikutusta. Käsittelemättömiin verrattuna kasvunsäädekäsittelyt nopeuttivat.jonkinverran kukkien avautumista. ' clikukka9 klo 'ilekvatin ja klorfoniumin tehotarkastus, Tstutusg /9 /" muoviruukkuihing L.,,j),L.ce.s Dark Red Irene. Lämpötilat: / yö- ja päivälämpötila 09 /-/ -g 09: / C, tuuletusvara9 helmikuussa C, maaliskuussa C ja huhtikuussa (:) å yiljavuusluvutg (/) ph., Ca 9 K 9 P 809 N0, 0, Jl 8.. Lannoitus: kaetelu:(-.-0. % lannoiteliuoksella. Kasvunsäädekäsittelyt: Klormekvatti, kasteluna dl/ruukku, ruiskutteena lehdet _- mariksi. Kasittelypaivat9 ja osalle ruukuista toinen käsittely 8/. Klorfonium /9 sekoitus istutusmaahan. Koseng Klormekvatti9 ruukkua, klorfonium ja käsittelemätön, ruukkua. AnalysoiAig /. Valmisteet: 9. mm mm» elm cm maw com omå Nue.mte.m eus w, mme cam ' bmm wok mem Tehoainemäärä Kukinto Kukkien vai- Lehdistön Lehdistön väri ja sien keski- korkeus koko Kukkivat NUpuisLeh- pituus cm cm kpl sa våri distöstä Tkpl erossa kpl - Kloimekvatti, Käsittelemätön ' ' 8.0 Kastelug 0.9 crj. 0.9 % % % % % 8. 9 Ruiskutusg 0-.FV,, % + 0. % % % + 0. %. Väri ja koko normaali väri ja koko normaali pienempiä ja tummempia kuin normaalit väri ja koko normaali pienempiä ja tummempia kuin normaalit väri ja koko normaali väri ja koko normaali väri ja koko normaali väri ja koko normaali. Klorforium 8 mg/.0 -"-,0.0 väri ja koko normaali väri ja koko normaali väri ja koko normaali Klormekvatti lyhensi kukkavarsien pituutta tuntuvasti kaksi kertaa 0.8 % kasteluna. Suurimmat käytetyt kastelu- ja ruiskutusväkevyydet aiheuttivat vioitusta lehdissä. Kaksi kertaa kastelluissa kasveissa lehdet olivat pieniä ja tummia, näiden koejäsenten lehdistön korkeus oli hieman madaltunut. Klorfoniumin ei todettu vaikuttaneen pielikukan kukintojen ja lehdistön kehitykseen tässä kokeessa.
40 D 8 Vinolehti, klormekvatin tehotarkastus, -----e- Istutus: /, /" muoviruukkuihin. Lajike: Schwabenland, LUmpötilat: /-/ -8 C, tuuletusvara, o C. Viljavuusluvut: (8/) ph., Ca, K. -g, P, NO 0 Jl.. Lannoitus: kastelu 0. lannoiteliuoksella. Lyhytoäiväkäsittelv: 0-8/, r pimeä aika vuorokaudessa / tuntia ( ). Koejäsen: ' r)tkkua käsittelemätön ruukkua. KasvunSäädekäsittelytz kastelu, 9/ ja 9/, dl/ ruukku9 ruisk.tus9 9/ ja 9/, lehdet märiksi Analysointi: /. Valmiste n:o. Teho ainemäärä - lem m Käsittelyaika pv Lehdistön korkeus cm Kukat avautuneet näkyvät kpl nuput kpl Lehtien väri ja koko beaa isme Käsittelemätön Ruiskutus: arw elles, / r, "9 9/ / ,, I.0 0.,.0 Kastelu: 0.9-9/ , "9 9/ / 8.0 0, ,,.0 9 GI koko ja väri normaalit koko ja väri normaalit koko ja väri normaalit koko normaalia pienempi, väri normaalia vaaleampi koko ja väri normaalit koko normaalia pienempi, väri normaali koko normaalia pienem. pi, väri normaalia vaaleampi koko normaalia pienempi, väri normaalia vaaleampi väri ja koko normaalit väri ja koko normaali väri normaalia vaaleampi,koko normaali väri normaalia tummempi, koko normaalia pienempi väri ja koko normaali väri normaalia vaaleampi, koko normaalia pienempi väri.normaalia vaaleampi, koko normaali ffia mica eem. ce Klormekvatti rajöitti lievästi kasvien korkeutta. Kokeen tuloksen mukaan ruiskutuskäsittelyt tehosivat kastelua paremmin. Lehtien kokoon ja väriin ei kasvunsääteellä todettu olleen selvää vaikutusta. Pienilehtiset kasvit Olivat useimmin myöskin väriltään vaaleita.
41 D 9 Puut arhantutkimuslaitos Vinolehti 9 klormekvatin tehotarkastus9 IStUtUS /8, /,, muoviruukkuihin. Lajike: Schwabenland& Lämpötilat: / T -8 C, tuuletusvara - C, k..uvuts (8/9) ph -., Ca 00, K 0, P, 0 9, Jl.. Lannoitus: kastelu 0. % lannoiteliuoksella, 8J druukku kaksoissuperfosfaattia."valotus: -/0, klo W m hehkulampuilla. Koejäsen: ruukkua. -Cunsäädekäsittelyt: Ruiskutuksena, lehdet märiksi, kasteluna dl/ruukku, käsittelyaj-a, /9, III 0/0. Valmista n:o. Tehoain.emäärä - Käsittelyaika _ Lehdistön Kukat korkeus Avautuneet Näkyvät CM kpl" nuflut.. kpl Lehtien väri ja koko Käsittelemätön Ruiskutus: 0.0 ' I I + III II, III II + III.0 Kastelu I + II II ' >.0 : II II + III.0 9 Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri normaalia tummempi, koko normaali Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit, 'Tri normaalia tummempi, koko normaali Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri normaalia tummempi, koko normaali smellee Kokeen tuloksen mukaan klormekvatilla oli lievä vaikutus kasvien korkeuteen. Ainoastaan 0. %-ruiskute kaksi kertaa annettuna hieman madalsi kasveja. Lehtien kokoon ja väriin klormekvatilla ei ollut selvää vaikutusta. Kasvunsäädekäsittely lisäsi kukkien määrää kastelluissa koejäsenissä käsittelemättömiin verrattuna.
42 .. D 0 Vinolehti 9 klorm ekvatin tehotarkastus. 9 IStUtUSg /89 /u muoviruukkuihin. Lajike: Princess Astrid. Lämpöt_ at: /t- / /0 o C, tuuletusvara o C, /0-/0 0 C, tuuletusvara C, i8/io- 9/ 8 C. Lannoitus: kastelu 0. % lannoitelioksella, 8/9 druukku kaksoissuperfosfaattia, 8/9 g/ruukku kaksoissuperjosfaattia. Koeläscms 8 ruukkua, Kasvunsäädekäsittelyt: /0 ja /09 kasteluna dl/ruukku,ruiskutuksona lehdot märiksi Valmista: Tehoainemäärä Kontrolli.. 9 Ruiskutuss Kastelu: Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri normaalia tummempi Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Lehtien väriin ja kokoon ei kasvunsääteellä ollut vaikutusta. Kaksi kertaa tehdyt ruiskutukset madalsivat hieman kasvien kokonaiskorkeutta ja kåksikertaa tehdyt kastelut lehdistön korkeutta. Kukkien määrässä ei ollut eroja koejäsenten välillä.
43 D KesäkUkat klormekvatin ja klorfoniumin tehotarkastus9 Kylvö: 9/, turpeella täytettyihin laatikoihin. Lämpötilat: idätysaikana 8 C, tuuletusvara C, taimikasvatusaikana -9 C, tuuletusvara C. Lannoitus: /- / kastelu 0. o lannbiteliuoksella. Kasvunsäädekäsittelyt: klormekvatti, kas teluna, / dl/potti ( X cm.), / dla-tr--(=--c-gt-- / jp-aṯir9. x. cm), ruiskutus, lehdet märiksi. Klorfonium, sekoitus maahan 0/. Koejäsen: tainta. Analysointi: 8=0/., Tjlmisteet n:o 9 Tehoainemäärät Klormekvatilla käsitellyt Korkeus cm Kukat kpl Nuput kpl Lehtien väri Ainevioitukset Ageratum käsittelemätön ruiskutus / ja 8 0 /, x 0.08 kastelu /9 0, Antirrhinum käsittelemätön ruiskutus / ja /, x 0.08 kastelu / 0, Ob98 ChrYsanthemum käsittelemätön 0 0 ruiskutus /9 /9 x kastelu / / Dahlia käsittelemätön 9 ruiskutus 0/, /, x kastelu 0/ 0. 8 " 0. " 0,98 9 Phlox käsittelemätön 0 ruiskutus 0/9 /, x 0:08 kastelu 0/ 0. 8 " 0. V? norm.?i 9 vaälea tumma 9 norm. 9 / 9 norm. norm. tumma 9 vioitusta _ u _ voimakasta vioitusta lievää vioitusta vioitusta " u lievää vioitusta vioitusta Salvia käsittelemätön 8 ruiskutus / /9 x _ kastelu / 0. " 0. norm. ; vioitusta _ jatkuu
44 D Puutarhantutkiffitslaitos Tehoainemäärät -% Korkeus Kukat Yuput Lehtien Ainevioitukset Klormekvatilla väri käsitellyt cm kpl kpl Tagetes käsittelemätön ruiskutus 0/9 / x kastelu 0/ 0, lo Viola käsittelemätön ruiskutus 0/ 0.08 kastelu / 0.,0 9 9 norm, 9 / 9? norm.?/ 0 lievää vioitusta vioitusta voimakasta vioi, tusta Koekasvit (): Ageratum (Blue Blazer) Antirrhinum (Royal Cerise), Chrysanthemum (multioaule), Dahlia (Early Bird), Phlox (Ideal), Salvia (Flamenoo), Tagetes. (flaughty Marietta), Viola (Admiratio), Petunia (.alibu), Petunia (Ambassadör), Petunia (helakanpunainen) - -- Tehoainemäärät, mg/ maata Koko Kukat Nuput Lehtien Aineklorfonitmilla käsitellyt korkeus väri vioitukset cm kpl kpl Petunia (Ambassadör) Käsittelemätön 9 o norm. 0/,..8 8 w,.,i.0 0,:), Petunia (Malibu) Käsittelemätön 8 8 norm. 0/.8 n Petunia (helakan pun ) Käsittelemätön 0/.8 8 V? / au a. mar au aa umm aa m aa aa ara aa aa aa a. aa aa aar aa aa mra a. aa aa mar ar. am ea am aa aa rue aa aa ura mm. aa mme am Klormekvatti vaikutti madaltavasti Ageratumin, Antirrhinumin, Phfoxin, Salvian ja Violan pituuskasvuun, Ainevioittksia esiintyi Ageratumissa, Antirrhinumissa, Chrysanthemumissa, Salviassa ja Violassa. Kukkien lukumäärä väheni voimakkaasti vioittuneissa koejäsenissä heikentyneen kasvun seurauksena. Klorfonium ei vaikuttanut kokeessa olleiden petunialajikkeiden pituuskasvuun ja ktkintaan.
45 ,,,, u _,, -0- r_-= r. --..;_,...':,,,, :!' - : -,*-:.Å`: : - r;.-'..k., ''. -- :- -! , :!!!,...,.._ ssi r.,nn.,-,. -,.....,9... _.., -.-,, --,.W. -,.,...--_,--, r - : _r.-?' t-`..-. : t -.:., ir -f...- : ' :a Å, - rop z, -,- ;:i _.,...::.:, -,....,-_,-J; :~,,-,t:--....t--;- :.-, - '''...l. --, '''''-` '.-,... '.,;_, - -:*..- I
KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 7
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 7 Anneli Karbiniemi, Raili Pessala, Tapani Pessala, Jaakko Säkö, Vuokko Virolainen: Rikkakasvien torjunta-aineiden ja kasvunsääteiden koetulokset
Rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuus- ja käyttökelpoisuustutkimukset
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 Leila-Riitta Erviö, Risto Lallukka, Britt Pessala : Rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuus- ja käyttökelpoisuustutkimukset vuonna 1974
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella
Kuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty
Refine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
KASVINVILJELYLAITOS TIEDOTE N:o 19
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOS TIEDOTE N:o 19 LEILA-RIITTA ERVIO: RIKKAKAS VIEN RUISKUTUSA1KA SYYS VEHNÄSSÄ APILAN SUOJAVILJAN RIKKAKASVIN- TORJUNTA RIKKAKASVIEN TORJUNTA ÖLJYPELLAVASTA
Uutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa
Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa 1 Heikki Jalli. Tapio Kujala Luke etunimi.sukunimi @luke.fi Rikkakasvien kasvun säätely kemiallisesti perustuu pellon rikkakasvilajiston tuntemiseen
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 6 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö) Peltoemäkki (Fumaria officinalis)
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
TARGET SC/Minor use/ (5)
1(5) Minor use käyttöohje TARGET SC Rikkakasvien torjuntaan Varoitus Haitallista nieltynä.. Skadligt vid förtäring. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Mycket giftigt för
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus
2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen
Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa
www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata
Aikaiset keräkaalilajikkeet. Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo maalla
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Aikaiset keräkaalilajikkeet Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo
PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE
Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 Avomaan vihannesviljely Irma Hupila & Raili Pessala PORKKANAN KYLVÖ PLANET JUNIORILLA JA MINI-NIBEXILLA Raili Pessala PURJON TAIMIKASVATUS
KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 6 Leila-Riitta Erviö, Risto Lallukka, Britt Pessala: Rikkakasvien torjunta-aineiden koetulokset 1975 Peltoviljely VANTAA 1976 SISÄLLYSLUETTELO
Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon
Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ seminaari 23.11.211 Hyvinkää,
Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla
CDQ SX Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla kaksi tehokasta tehoainetta tribenuroni-metyyli 222 g metsulfuroni-metyyli 111 g lehti- ja maavaikutteinen, tehoaa myös ruiskutuksen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
Goltix 70 WG/ (3)
Goltix 70 WG/29.9.2016 1(3) Myyntipäällyksen teksti GOLTIX 70 WG Rikkakasvien torjuntaan Varoitus Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
Luotettava teho leveälehtisiin rikkakasveihin myös vaihtelevissa olosuhteissa
Luotettava teho leveälehtisiin rikkakasveihin myös vaihtelevissa olosuhteissa Pixxaro TM Pro sisältää täysin uutta Arylex-tehoainetta sekä ennestään tuttuja fluroksipyyriä ja florasulamia. Pixxaro Pro:n
Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla
Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia
Johdatus päivän teemaan
Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke) 4.4.2017 1 TODELLISUUTTA 2007-2009 Luonnonmukaisesti viljellyillä
glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:
Kuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
Aurea CL + + DASH. Rikkakasvit kuolevat Clamox-ruiskutuksen jälkeen 1-2:ssa viikossa
TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen Suomeen
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta
Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset
Myyntipäällyksen teksti
Ariane S/ 21.11.2011 1 (3) ARIANE S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaineet MCPA 200 g/l fluroksipyyri 40 g/l klopyralidi 20 g/l Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: EW
Ajankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
Tankkiseokset turvallisesti ja maltilla
Tankkiseokset turvallisesti ja maltilla Marja Turakainen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus, SjT Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 Sisältö Juurikkaan rikkakasvintorjuntaan vaikuttavat tekijät Vioitusriski
SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen
SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ
PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ 7.4.2015 Reseptit rukiin kasvinsuojeluun Lasse Matikainen Berner Oy BERNERIN MYYNTIIN TULLEET UUDET KASVINSUOJELUAINEET Bernerin tuotevalikoima kasvaa noin 40 uudella valmisteella
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla
Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla kaksi tehokasta tehoainetta tribenuroni-metyyli 222 g metsulfuroni-metyyli 111 g lehtivaikutuksen lisäksi maavaikutus saa käyttää pohjavesialueilla
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
Rehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
Viljan kasvinsuojelu 2013
Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest
Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4)
Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS Rikkakasvien torjuntaan Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille. Kan ge skadliga långtidseffekter på vattenlevande organismer. Säilytä lasten
Neuvonallist herbisidikokeet Jokioinen ja Inkoo
Neuvonallist herbisidikokeet Jokioinen ja Inkoo Heikki Jalli ja Lotta Poikolainen Luonnonvarakeskus (Luke) Neuvonnalliset 1 2017 Rikkakasvit Jokioisilla käsittelyhetkellä Pillike 21 kpl/m 2 BBCH 12-32
Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Glyfomax Bio/23.1.2013 1(8) GLYFOMAX BIO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
Pakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
Kasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
Ei rikkoja puutarhassa MAX
Ei rikkoja puutarhassa MAX/20.12.2005 1 (7) Ei rikkoja puutarhassa MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Rodeo/KTTK 10.1.2006 1 (8) RODEO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi:
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista
Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista voidaan päätellä? Erja Huusela-Veistola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun
KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o II
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o II Leila-Riitta Erviö, Risto Lallukka, Britt Pessala: Rikkakasvien torjunta-aineiden ja kasvunsääteiden koetulokset 1976 Peltoviljely VANTAA
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä
M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä!SWIA 0 \ S-ZSOTOOP DZDATA S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA SÄVIÄN S-ISOTOOPPIDATA ANALYYSITULOSTEN SELITYKSET VASEMMALTA OIKEALLE LABORATORIOKOODI
Herne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
Rypsin viljelyn mahdollisuudet. Liminka 20.1.2010
Rypsin viljelyn mahdollisuudet Liminka 20.1.2010 Rypsi Brassica rapa - polveutuu peltokaalista - rypsi -nauris Kaali Brassica oleracea - kukkakaali, keräkaali jne Rapsi Brassica nabus -rapsi - lanttu Öljykasvien
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,
3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.
t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b
I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI
Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa
Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)
Keräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön
Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja
Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)
Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) koeviljelyn kokemuksia Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Kumariini tuoksuiset heinät Maarianheinät (Hierochloe) Metsämaarianheinä
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet. Eng Landscape
Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet Select Plus heinämäisten rikkojen torjuntaan Kletodiimi 120g/l HRAC-luokka: A (ACCase estäjä) (samaa ryhmää kuin muutkin fopit ja diimit Kepasipuli, Porkkana, Rehujuurikas,
Maatilan MCPA Trio/ 19.1.2015 1 (3) Varoitus
Maatilan MCPA Trio/ 19.1.2015 1 (3) MAATILAN MCPA TRIO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Varoitus Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Voi aiheuttaa allergisen
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.
TI E f as 8 5 5 pu ke lu pi ip iv - le / te AP 1 4 KI +8 8 +8 9 O le lem ht a ip ss uu a st ol oa ev aa rk ki ip met A L 31 6 L AP P LE IK S E T ei l y tu pu r u va liu m k u at m to äk i in u hl M 22