Komennolla Muokkaa-Väriasetukset avautuu tämännäköinen ikkuna:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Komennolla Muokkaa-Väriasetukset avautuu tämännäköinen ikkuna:"

Niilo Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PHOTOSHOP CS ALBUMIN RAKENTAJALLE Alkeiden perusteiden pohjatiedot Photoshop on laaja ohjelmisto, jonka käyttömahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset. Tämä ohje liittyy versioon 8 (CS), mutta samat toimenpiteet löytyvät esim. Elements-versioista ja muistakin kuvankäsittelyohjelmista. Kotikäyttöön löytyy edullisia ja ilmaisiakin ohjelmia (Gimp). Käyttöliittymän ulkonäkö saattaa vaihdella, mutta yleensä on niin, että kun osaa käyttää yhtä ohjelmaa, löytää hakemalla samat toimenpiteet muistakin. Seuraavat ohjeet keskittyvät niihin perustoimenpiteisiin, joilla tiedostona oleva kuva (skannattu tai digikameralla kuvattu) muokataan mahdollisimman hyvälaatuisena sijoitettavaksi taittoohjelmaan. Sillä tehdyt sivut voidaan sitten tulostaa tavalliseen tapaan tai tallettaa pdfmuotoisena vaikkapa verkkosivuille sijoitettaviksi. Pitemmälle meneviin kuvankäsittelyn hienouksiin tässä ei puututa - niistäkin on kursseja tarjolla. Alkuasetukset Tarkistetaanpa ensin, että pysytellään koko ajan samassa värijärjestelmässä. Verkkojulkaisuun on yleensä srgb täysin käypäinen, mutta tulostettavia sivuja tehtäessä saattaa olla perusteita käyttää AdobeRGB-järjestelmää. (Ohjelmissa värejä käsitellään numeroina, ja värijärjestelmä tarkoittaa sitä, miten värit ja mumerot liittyvät toisiinsa). Komennolla Muokkaa-Väriasetukset avautuu tämännäköinen ikkuna: Laita ruksit ruutuihin kuvan mukaan ja tarkista, että pudotusvalikoista on valittuna kuvan mukaiset vaihtoehdot. Tämän tarkoitus on, että ohjelma muuntaa kaikki avattavat kuvatiedostot samaan (AdobeRGB) värijärjestelmään, mutta huomauttaa asiasta aina, kun avattava tiedosto on alunperin jossain muussa tilassa.

Käyttöliittymän ulkonäkö saattaa vaihdella, mutta yleensä on niin, että kun osaa käyttää yhtä ohjelmaa, löytää hakemalla samat toimenpiteet muistakin.

2 Kuvan rajaaminen Aina kuvasta ei käytetä koko alaa. Rajaustyökalulla voidaan valita kuvasta haluttu alue. Rajauskehystä voidaan säätää sen kahvoista ja käännellä vinoonkin. Tässä yhteydessä voi joko suoristaa hiukan vinossa olevan kuvan tai kallistaa kuvaa jännittävämmän sommittelun luomiseksi.

Rajauskehystä voidaan säätää sen kahvoista ja käännellä vinoonkin.

3 Kuvan koko Kullekin kuvalle on määriteltävä koko, jossa sitä käytään. Mahdollista myöhempää käyttöä varten arkistoitavat kuvat on hyvä säilyttää sen kokoisina kuin ne ovat ja muttaa kokoa vasta sitten, kun tiedetään tarve. Koko saadaan säädettyä komennolla Kuva-Kuvan koko. Avautuvaan ikkunaan voidaan syöttää haluttu mitta (leveys tai korkeus) joko pikseleinä tai senttimetreinä. Pidetään resoluutio arvossa 300 tuumalle ja interpolaatiossa ruksi sekä vaihtoehto bicubic. Ruksi kohdassa säilytä mittasuhteet estää kuvan korkeus/leveys-suhteen mnuuttamisen - jos haluat vääristää kuvaa, ota ruksi pois. Silloin voi syöttää sekä pituuden että leveyden. Jos suunnitelmassasi on tietty kuvan koko (ja sivusuhde) tärkeä, voi olla kätevämpää antaa kyseiset mitat jo rajaustyökalulle (yläreunan ruudut, kun k.o. työkalu on valittuna). Silloin saa automaattisesti juuri sen kokoisen kuvan rajauksen yhteydessä.

Koko saadaan säädettyä komennolla Kuva-Kuvan koko. Avautuvaan ikkunaan voidaan syöttää haluttu mitta (leveys tai korkeus) joko pikseleinä tai senttimetreinä.

4 Roskien poisto Kuvassa on joskus roskia. Skannatussa kuvassa näin on lähes aina, mutta digikameralla kuvatuissakin on joskus jälkiä, jotka aiheutuvat kameran kennolle päässeeestä pölyhiukkasesta. Roskien siivoamiseen on Photoshopissa kaksi (no, kolmekin) työkalua. Leimasintyökalulla voidaan kopioida roskatonta kohtaa roskan päälle (ja tietysti tehdä paljon muutakin). Korjaussiveltimellä voidaan kopioida toisesta kuvan kohdasta pintarakennetta niin, että alkuperöinen väri ja tummuus säilyy... ainakin melkein, ainakin joskus... ehkä... Oheisen kuvan henkilön poskessa on roska, joka ei varsinaisesti kaunista. Poistetaan se korjauassiveltimellä: valitaan Alt-näppäin pohjassa klikkaamalla vierestä alue, jossa ei ole ongelmia. Kohdan on hyvä olla suunnilleen samaa väriä ja etenkin pintarakennetta kuin on tarkoitus saada korjauksella aikaan. Sopivan kokoisella työkalulla vedetään ongelmakohdan yli - ja hupsista, sehän katosi. Siveltimien kokoa voi muttaa yläreunan liukusäätimellä tai antamalla pikselimitan k.o. ruutuun.

Korjaussiveltimellä voidaan kopioida toisesta kuvan kohdasta pintarakennetta niin, että alkuperöinen väri ja tummuus säilyy... ainakin melkein, ainakin joskus... ehkä.

5 Automaattinen värinkorjailu Kuvankäsittelyohjelmien automaattisäädöt ovat melko monipuolisia. Kuitenkaan kukaan kunniallinen kuvankäsittelijä ei koskaan käytä niitä - paitsi ehkä silloin, kun kukaan ei näe. Käsin säätämällä saadaan yleensä melkein yhtä hyvä tulos huomattavasti suuremmalla vaivannäöllä. Värinkorjailu automaatilla hoituu komennolla Kuva-Säädöt-Automaattinen värinkorjailu. Ennen käyttöä on syytä tarkistaa automatiikan nasetukset. Niihin päästään (muun muassa) komennolla Kuva-Säädöt-Tasot ja klikkaamalla avautuvasta ikkunasta kohtaa Asetukset. Laittele valikoihin kuvan mukaiset ruksit ja luvut. Jos/kun ruksi Tallenna oletusasetuksiksi on valittuna, ovat nämä jatkossa käytössä yksinkertaisemmin sillä komennolla Kuva-Säädöt-Automaattinen värinkorjailu.

Käsin säätämällä saadaan yleensä melkein yhtä hyvä tulos huomattavasti suuremmalla vaivannäöllä. Värinkorjailu automaatilla hoituu komennolla Kuva-Säädöt-Automaattinen värinkorjailu.

6 Sävyalan säätö Sävyalalla tarkoitetaan tässä kuvan tummuutta/vaaleutta. Se on tietysti melkein samaa kuin värien säätökin, ja hoituu samalla valikollakin. Avataan uudelleen säätöikkuna komennolla Kuva-Säädöt-Tasot Ikkunassa voidaan säätää (monen muun jutun ohella) kolmea asiaa: valkoista kohtaa, mustaa kohtaa ja keskiharmaata sävyä. Säädetään kuvan tummuus silmälle mieluisaksi siirtelemällä histogrammikuvion alapuolella olevista kolmesta kolmiosta keskimmäistä. Pidä huolta, että katselet kuvaa kohtisuoraan; kannettavien koneiden kuvan tummuus riippuu katselukulmasta! Tulostusta varten poistetaan kuvasta usein ihan mustat ja täysin valkoiset sävyt. Tämä voidaan tehdä säätelemällä alimmaisen palkin kolmioita tai syöttämällä lukuja sen yläpuolella oleviin ruutuihin. Arvot mustalle ja valkoiselle saattavat olla sopivia. Muitakin säätöjä on vaikka kuinka, mutta pärjäillään aluksi näillä... Lisää voidaan opetella sitten tarpeen mukaan.

Säädetään kuvan tummuus silmälle mieluisaksi siirtelemällä histogrammikuvion alapuolella olevista kolmesta kolmiosta keskimmäistä.

7 Terävöinti Kuvan viimeistelyyn kuuluu myös terävöinti. Se ei aina ole tarpeen, koska skanneri tai digikamera on voinut jo tehdä terävöintiä - ohjelmistostaan riippuen. Terävöinnillä tarkoitetaan ääriviivojen vahvistamista. tumman ja vaalean alueen rajaa jyrkennetään. Liioiteltuna terävöinti tekee rajalle tummemman ja vaaleamman reunaviivan. Terävöinti tehdään yleensä suodattimella nimeltä Epäterävä maski. Nimi juontuu graafisen tuotannon filmin käytön ajoilta. Suodatin löytyy komennolla Suodin-Terävöitys-Epäterävä maski. Kirjallisuudessa suodin kulkee usein myös nimellä USM (Unsharp mask). Suotimen valikoissa kysytään kolmea kohtaa. Määrä, säde ja kynnys ovat parhaimmillaan kuvakohtaisia, mutta moniin kuviin sopivat yllä käytetyt.

Terävöinti tehdään yleensä suodattimella nimeltä Epäterävä maski. Nimi juontuu graafisen tuotannon filmin käytön ajoilta. Suodatin löytyy komennolla Suodin-Terävöitys-Epäterävä maski.

8 Tulostusprofiili Kuvan värit on aluksi säädetty ruudulla näkyvinä. Paperilla värit toistuvat jossain määrin toisin, mikä on hyvinkin ymmärrettävää - nehän tuotetaan kokonaan eri menetelmällä. Tulostamista varten voidaan tiedoston värijärjestelmä muuttaa kirjoittimelle sovitetuksi. Tämä tehdään komennolla Kuva-Tila-Muunna profiiliksi Avautuvassa ikkunassa valitaan kohdetilaksi käytössä olevan kirjoittimen profiili. Muut valinnat voi pitää vaikkapa kuvan mukaisina.

menetelmällä. Tulostamista varten voidaan tiedoston värijärjestelmä muuttaa kirjoittimelle sovitetuksi.

9 Talletus Muokattu kuva on hyvä tallettaa eri nimellä kuin alkuperäinen. Originaaliahan voi aina sitten käsitellä uudestaan muuhunkin tarkoitukseen. Nimien organisointiin on hyvä kehittää jokin järjestelmä, vaikka sitten huonompikin. Kuvien määrän kasvaessa niiden löytäminen alkaa tuottaa vaikeuksia. Hyvä tapa voi olla esim. nimen alkuosan säilyttäminen samana, esim. kissasta kuvattu otos on nimeltään katti1.jpg, siitä tehty muokattu versio katti1b.jpg, nettiä varten pienennetty katti1web.jpg, tulostettavaksi valmisteltu katti1c.jpg jne. Kuvaan voi tehdä muistiinpanoja komennolla Tiedosto-Tiedoston tiedot avautuvassa ikkunassa. Tänne voi tulevia hakuja varten kirjoitella esim. missä ja mikä tiedosto alkuperäinen on tai muita terveisiä. Kuvatiedoston tallettaminen on samanlaista kuin muidenkin tiedostojen. Jos valitaan tiedostomuodoksi tif, seuraa kysymys pakkauksesta. Yleensä tähän vastaataan ei mitään.. Jpg-muodon valintaa seuraa kysymys pakkauksen tasosta. Verkkoon taso voi olla 8-10, joskus pienempikin; arkistoon tai tulostettavaksi tarkoitettuun tiedostoon ei ole varsinaista syytä käyttää muuta kuin parasta laatua 12. Tiedostomuotoja on muitakin, mutta nyt tässä yhteydessä emme välitä niistä. Ruksi tuossa kohden hoitaa väriprofiilitiedon tallettamisen.

nimen alkuosan säilyttäminen samana, esim. kissasta kuvattu otos on nimeltään katti1.jpg, siitä tehty muokattu versio katti1b.jpg, nettiä varten pienennetty katti1web.

Samankaltaiset tiedostot

Digikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV

Digikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV Digikuvan peruskäsittelyn sittelyn työnkulku Soukan Kamerat 22.1.2007 Sisält ltö Digikuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Skannaus Kuvan kääntäminen Värien säätö Sävyjen säätö Kuvan koko ja resoluutio