Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 1. VUOSIEN STRATEGISET TAVOITTEET 1.1. PERUSTEHTÄVIIN VAIKUTTAVAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTRENDIT Toteutuneet ja toteutumassa Valtiontalouden kiristyminen on lisännyt tarvetta keskittyä ydintehtäviin. Toisaalta tiedontuotannon tarve aiempaa laajempaan ja monitieteisempään lähestymistapaan on samanaikaisesti kasvanut. Sektoroitumisen vähentämiseksi ja tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi LYNETin (Luonnonvara- ja ympäristöntutkimuksen yhteenliittymä) toiminnan aloittaminen ja aktiivinen osallistuminen sen tutkimusohjelmiin ja muuhun toimintaan on ollut merkityksellistä. Tarve valtion sektoritutkimuksen toimintojen ja rahoituksen uudelleen järjestämiseksi on edelleen lisääntynyt ja suunnittelu uusien rakenteiden muodostamiseksi on aloitettu. Eläinluonnonvarojen suojelu ja toisaalta niiden kestävä hyödyntäminen elinkeinojen ja harrastustoiminnan kautta ovat joutuneet usein törmäyskurssille. Tämä on lisännyt kala-, riista- ja porovarojen arviointiin sekä niiden kestävään ja eettiseen hyödyntämiseen liittyviin toimiin, politiikkoihin, arvoihin/asenteisiin ja myös talouteen liittyvää tiedontarvetta. Eräät Suomelle uudet eläinlajit ja aiemmin harvinaiset tai vähälukuiset lajit ovat runsastuneet (merimetso, hylkeet, suurpedot) aiheuttaen ristiriitoja ja paineita kantojen hallittuun säätelyyn niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Vastaavasti, aiemmin runsaslukuisampien, metsästyksellisesti tärkeiden lajien (esim. metsähanhi, metsäpeura) taantuminen on johtanut metsästyksen rajoittamiseen ja lisännyt tiedontarpeita kannanmuutoksen syistä. Lohen mereisen eloonjäännin ja lohi-istutusten tuloksellisuuden heikkeneminen on vaikeuttanut palaavien lohimäärien ennustamista sekä lisännyt luonnonlohen osuutta saaliissa ja korostanut luonnontuotannon suojelemisen ja elvyttämisen merkitystä. Varsinkin vaellussiian, lohen ja meritaimenen lisääntymisen turvaaminen ja kalastuksen rajoittaminen ovat nousseet korostetusti esille ja pakottavat etsimään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kalastuksen toimintamalleja. Porojen laiduntaminen kilpailee yhä enemmän muiden maankäytön muotojen kanssa, ja jäkälälaitumien kunto on edelleen heikentynyt. Kala- ja porotalouden alkutuotanto on yhtäältä keskittynyt yhä harvemmille toimijoille. Tuotanto on aiempaa erikoistuneempaa ja ammattimaisempaa, mikä on edellyttänyt yrittäjyyden ja taloudellisen osaamisen vahvistamista. Alkutuotannon harjoittajien ikääntyminen ja elinkeinojen kannattavuusongelmat ovat aiheuttaneet ennakoidusti kalastus-, kalanviljely- ja poroelinkeinon yrittäjien määrän vähentymistä ja omistuspohjan muuttumista. Alkutuotannon ja yrittäjyyden edellytysten turvaamiseksi on etsitty aktiivisesti keinoja kansallisten teemaohjelmien avulla (vesiviljely, ammattikalastus, jalostus). Myös vapaa-ajan kalastuksen ja riistatalouden yhteyteen on kehitetty uusia liiketoiminnan muotoja. Poronhoidon kannattavuusongelmiin on kiinnitetty huomiota. Samalla myös sekä vapaa-ajan kalastukseen että metsästykseen ja niiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen arvoon liittyvä tietotarve on kasvanut. Näköpiirissä Valtionhallinnon muutosten, etenkin talouden supistumisen, odotetaan jatkuvan ja osin kiristyvän. Tähän kehitykseen tutkimuslaitos vastaa toteuttamalla strategiaansa, keskittymällä päätehtäviin eli eläinluonnonvarojen hyödyntämistä palvelevan tiedon ja asiatuntemuksen tuottamiseen sekä tiedon jatkojalostukseen ja käytäntöön vientiin. Nähtävissä on, että luonnonvaratalouden merkitys 2

3 ja painoarvo tulee kasvamaan. Edellä esitetyt trendit ja niihin liittyvä tiedontarve jatkuvat ja vaativat tutkimuspanostusta. Laaja-alaisen asiantuntijuuden tarve eläinluonnonvarojen hyödyntämisen ja suojelun vaikutuksista ja tarpeista erityisesti suhteessa maankäyttöön, ilmastonmuutokseen, Itämeren ekosysteemiin, bioenergiaan/-talouteen ja muihin ihmisen toimintoihin kasvaa nopeasti. Näihin tutkimustarpeisiin vastaaminen koordinoidaan suurelta osin LYNET-ohjelmien ja muun tutkimusyhteistyön avulla. MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia tulee suuntaamaan rahoitusta seuraaviin teemoihin: 1) politiikan vaikuttavuus, ennakointi ja skenaariot; 2) elinkeinojen kestävä kilpailukyky, kannattavuus ja tuottavuus; sekä 3) riskien arviointi, ennakointi ja hallinta. Lisäksi TTS-kaudella tutkimuslaitoksen tutkimusta linjaavat etenkin uusi hallitusohjelma, sektoritutkimuslaitosten rakenteen ja rahoituksen uudelleen järjestelyt, MMM:n toimialan tulevaisuuskatsaus vuoteen 2020, EU:n Itämeristrategian toimeenpano, riistakonsernin tutkimusstrategia sekä EU:n meristrategiadirektiivin toimeenpano. Suunnittelukaudella valtioneuvoston johdolla toimeenpannaan luonnonvarastrategiaa, jossa panostetaan innovatiiviseen biotalouteen sekä mm. Suomen arktisen alueen politiikkaan. Näiden ohjelmien ja strategioiden toteuttamiseen tarvitaan RKTL:n perustehtävien pohjalta tuotettavaa tietoa, mutta niukkenevien resurssien myötä myös selkeitä valintoja ja priorisointia tutkimuslaitoksen resurssien käytössä. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta on valmisteltu suunnitelma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja RKTL:n yhdistämiseksi. Suunnitelmassa esitetään, että vuoden 2013 alussa tehtäisiin yhdistymispäätös ja käynnistettäisiin yhdistymishanke vuosiksi niin, että uusi Luonnonvarakeskus voisi aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Alustavan aikataulun mukaan TTS-kauteen osuvat Luonnonvarakeskuksen yhdistämisvalmistelua ja kolme ensimmäistä toimintavuotta VAIKUTTAMINEN TOIMIALAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEISIIN Kala-, riista- ja porotalouden politiikkasektoreiden tavoitteena on edistää kala- ja riistakantojen monipuolista hyödyntämistä kestävän käytön sallimissa rajoissa sekä tukea toimialan elinkeinojen kannattavuutta. RKTL tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti - tuottaa tutkimuksellista perustaa riistalaji- ja elinympäristökohtaisten kannanhoitosuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen sekä ottamalla toiminnassaan huomioon keskeisimpien jo valmistuneiden riistaeläinlajeja tai niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien toimenpideehdotukset ja tutkimustarpeet sekä julkisen riistakonsernin strategiset tavoitteet - huolehtii porolaidunten tilan arvioinnista sekä poronhoidon ja porotalouden tutkimuksesta erityisesti osana arktista tutkimusta - tuottaa tietoa kala- ja riistavaroista sekä arvioi ja ennustaa kala- ja riistakantojen tilaa niiden kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen perustaksi - edistää tietotuotannolla kala- ja porotalouden elinkeinoja sekä tuottaa kalatalouden tilastot sekä tietoa kalan, riistan ja poron käytöstä, jalostuksesta ja kaupasta - osallistuu elinkeinokalatalouden sektorikohtaisten kehittämisohjelmien toimeenpanoon sekä EU:n Itämeri-strategian vesiviljelyosion edellyttämiin tutkimus- ja kehittämistehtäviin - huolehtii elinkeinokalatalouden alkutuotantoon liittyvän tutkimustiedon tuottamisesta ja analysoinnista 3

4 - tuottaa tietoa vapaa-ajankalastuksen ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian ja kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman toteuttamiseksi - tuottaa tietoa kalatiestrategian toteuttamiseksi - vastaa riistakantojen kannanarvioinneista kehittäen erityisesti suurpetokantojen tutkimusta sekä huolehtimalla lisäksi saalistilastoinnista ja sen kehittämisestä erityisesti sähköisen saalistiedon keruujärjestelmän osalta - huolehtii taantuvien riistalajien edellyttämästä tutkimuksesta - huolehtii riistakonfliktien ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen hallintaa koskevasta tutkimuksesta mm. kehittäen riistakonfliktien vaihtoehtoisia hallintamalleja ja -menetelmiä sekä tutkien kannansäätelyn dynamiikkaa. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet, sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien aiheuttamat muutostarpeet TOIMINNALLISET LINJAUKSET SEKÄ MMM:N KANNANOTTOA EDELLYTTÄVÄT EHDOTUKSET Visio Tietoa kestäviin valintoihin Päätehtävät Tutkimuslaitoksen päätehtävänä on tuottaa tietoa hyödynnettävistä eläinluonnonvaroista. Päätöksentekoa varten tarvitaan lisäksi tiedon yhdistämistä, tulkintaa ja erilaisia johtopäätöksiä, ratkaisuvaihtoehtoja ja malleja, joita päätöksentekijä voi hyödyntää. Tiedon loppukäyttäjä odottaa valmiimpia asiakasratkaisuja ja sovelluksia toimintansa ja toimialansa kehittämiseen. Eläinluonnonvarojen hyödyntämistä palvelevan tiedon ja asiantuntemuksen tuottaminen Kestävä kala- ja riistavarojen hyödyntäminen sekä porotalous ja vesiviljelytuotanto edellyttävät luotettavaa tietoa eläinkantojen runsaudesta ja muutoksista sekä tuotannon edellytyksistä ja vaikutuksista. Luotettavat seurannat, kanta-arviot sekä tilastot saaliin määrästä, rakenteesta ja tuotosta ovat tärkeimmät tehtävät ja perusta tietovarantojen korkeatasoiselle jalostamiselle ja hyödyntämiselle. Vastaavan seuranta- ja tutkimustiedon tuottaminen elinkeinoista ja yritystoiminnasta sekä alan harrastajista luo kattavan tietopohjan kala- ja riistavarojen hyödyntämisen ja suojelun sekä niihin liittyvän elinkeino- ja harrastustoiminnan vuorovaikutuksesta. Päätehtävien tietopohjan varmentaminen edellyttää joissakin tapauksissa strategista perustutkimusta. Päätehtävät on määritelty seuraavasti: - riista- ja kalavarojen kestävä käyttö ja elinvoimaisuus - toimialan elinkeinojen kannattavuus ja kilpailukyky - riista- ja kalavarojen käytön ja suojelun väliset erilaiset odotukset ja ristiriidat - uhanalaisten kalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitäminen Tiedon jatkojalostus ja käytäntöön vienti Tutkimuslaitos tuottaa kala- ja riista-alan toimijoille vaihtoehtoisia toiminta- ja ennakointimalleja sekä niiden vaikuttavuuden arviointia. Asiakasnäkökulmaa korostamalla kehitetään konkreettisia työkaluja julkishallinnon päätöksentekoon ja toimialan strategiseen kehittämiseen. Hankkeet 4

5 suunnitellaan alusta lähtien yhdessä asiakkaiden ja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Aktiivisesti tutkitaan uusia mahdollisuuksia elinkeinojen toiminnan monipuolistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi sekä virkistystoiminnan tukemiseksi. Autamme asiakkaitamme tietotuotantomme hyödyntämisessä ja tiedon käytäntöön viennissä. Tavoitteena on tuottaa korkeatasoista, riippumatonta tietoa ja asiantuntemusta sekä ratkaisuja riista-, kala- ja porotaloudesta poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen päätöksenteon sekä muun yhteiskunnan käyttöön. Toimintalinjat Tutkimuslaitoksen toimintalinjat perustuvat vuonna 2012 laaditun strategian käytäntöön vientiä tukevaan tutkimus- ja asiakkuusprosessiin ja keskeisten toimintojen uudelleen organisoitumiseen. Tutkimus- ja asiakkuusprosessin uudistamisella varmistetaan, että tuottamamme tieto ja asiantuntijuus kohtaavat nykyistä paremmin asiakkaiden ja tiedon loppukäyttäjien tarpeet ja että tuottamastamme tiedosta on käytännön hyötyä. Kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa asiantuntijapalveluita ja laajennamme vuorovaikutteisia verkkopalveluja, joilla tuemme valtion avoimuusperiaatteita, toimialahallinnon päätöksentekoa sekä alan elinkeinojen kehittämistä. Olemme mukana toimialan kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Toiminnassamme keskitymme päätehtäviemme tukemiseen. Vahvistamme talous- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta sekä riistantutkimusta, erityisesti suurpetojen osalta. Tuemme riista- ja kalatalouspolitiikan päätöksentekoa tasapuolisesti. Kalastoseurannat, tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu sekä niihin liittyvät asiantuntijatehtävät säilytetään volyymiltään nykytasolla. Vahvistetaan politiikkalohkojen sisällä yhteiskunnallista ja taloudellista tutkimusta sekä asiantuntijatoimintaa ja samalla supistetaan varsinaista tutkimustoimintaa riista-, poro- ja kalatalouden politiikkalohkoilla. Strategisen perustutkimuksen resurssit keskitetään päätehtäviä tukeviin hankkeisiin. Vesiviljelytoimintaa supistetaan suunnitelmallisesti. LYNET-yhteenliittymän sekä Luonnonvarakeskuksen toiminnan kehittäminen Hyödynnämme luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteistyötä (LYNET) monitieteisissä ja useamman hallinnonalan kattavissa ohjelmissa ja hankkeissa (mm. Itämeri, ilmastonmuutos, bioenergia, kestävä maankäyttö, ruokaohjelma). Myös kenttätöissä ja tukipalveluissa lisätään yhteenliittymäyhteistyötä. Lisäksi pyritään yhdistämään toimitiloja. Tuleva Luonnonvarakeskus vaikuttaa kalan-, riistan- ja porontutkimuksen toimintaympäristöön. Suurin muutos tapahtuu substanssitehtäviä tukevissa palveluissa, jotka yhdistyvät. Myös tutkimusja asiantuntijatoiminnan toimintatavat yhtenäistetään. Nämä tuovat muutoksia nykyisiin käytäntöihin ja mahdollisesti myös tutkimuksen painotuksiin. Alustavien suunnitelmien mukaan tutkimus- ja asiantuntijatoiminta järjestetään priorisoituville vaikuttavuustavoitealueille tutkimusohjelmiksi ja projekteiksi. MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Tuottavuusohjelman ja RKTL:n tiedossa jo olevan rahoitustilanteen heikentymisen johdosta sekä tulevien valtiontalouteen kohdistuvien menoleikkausten ennakoimiseksi tutkimuslaitos on valmistellut toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman, johon sisältyy 5 6 toimipaikan/pisteen lakkauttaminen (vrt. kohta 2.2). 5

6 Maa- ja metsätalousministeriö saa loppuvuodesta 2012 käsiteltäväkseen tutkimuslaitoksen esityksen alueellisten toimipaikkojen vähentämiseksi KAUDEN AIKANA TOTEUTETTAVAT TUOTTAVUUTTA LISÄÄVÄT JA TOIMINTAMÄÄRÄRAHATARVETTA VÄHENTÄVÄT TOIMENPITEET Tuottavuusohjelman ja RKTL:n tiedossa jo olevan rahoitustilanteen heikentymisen johdosta sekä tulevien valtiontalouteen kohdistuvien menoleikkausten ennakoimiseksi tutkimuslaitos sopeuttaa toimintansa vuosina Sopeuttamistoimissa tutkimuslaitos pyrkii turvaamaan päätehtäviensä palvelutason sekä henkilöstön aseman. Säästötavoite toteutetaan pääosin vähentämällä vesiviljelylaitosten ja tutkimusasemien määrää sekä säästämällä henkilöstömenoista eläköitymisen kautta. Tutkimuslaitos osallistuu myös valtionhallinnon VaTu- ohjelman yhteisiin tuottavuushankkeisiin. 2. VUOSIEN TULOSTAVOITTEET 2.1 TOIMINNALLISET TAVOITTEET a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Tutkimuslaitos parantaa työn tuottavuutta tehostamalla toimintaa sekä sopeuttamalla tehtävät resursseihin. Tutkimuslaitos toimii maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen sektoritutkimuslaitosten muodostamassa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä LYNETissä maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen ja yhteenliittymän päätösten mukaisesti. Aiempaa suurempi osuus näiden tutkimuslaitosten tutkimuksesta ja muista toiminnoista koordinoidaan yhteenliittymän kautta. TTS-kaudella tutkimuslaitos osallistuu biotaloutta, ilmastonmuutosta, kestävää maankäyttöä ja Itämerta koskeviin yhteisiin tutkimusohjelmiin sekä laitoksen toimialan kannalta keskeisiin uusiin ohjelmiin. Myös Luonnonvarakeskus tehostaa toiminnallista tehokkuutta. Asiakastarpeisiin suunnitelluilla, monialaisilla tutkimusohjelmilla ja -projekteilla vastataan kattavasti yhteiskunnan tarpeisiin. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteutuksessa kehitetään toimipaikkaverkostoa sekä metsätilastoinnin ja riistaseurantojen tiedon yhteiskäyttöä ja avaamista avoimeen käyttöön. Vesiviljelytoiminnan tuloksellisuutta kehitetään edelleen. Muutosten suunnittelussa otetaan huomioon uusin kalalajien uhanalaisuusarvio, kalatiestrategia, alueellisten kalatalousviranomaisten laatimat selvitykset kalanpoikasten istutustarpeista sekä asiakkailta ja sidosryhmiltä saatu palaute. Tutkimuslaitos jatkaa palvelukeskuksen asiakkaana. Hankintatointa tehostetaan edelleen mm. Hansel-sopimuksia ja sähköistä hankintajärjestelmää hyödyntäen. Tutkimuslaitos siirtyy Kiekujärjestelmän käyttäjäksi MMM:n hallinnonalan aikataulussa. Tutkimuslaitoksen menoista katetaan 33 % ulkopuolisella rahoituksella (maksullinen toiminta, EUrahoitus, yhteistoiminnan rahoitus), joka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. 6

7 Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet Tutkimuslaitoksen kustannuskehitykseen vaikuttaa ensisijaisesti tuottavuusohjelmien toteuttaminen. Kokonaismenojen arvioidaan alenevan suunnittelukauden loppuun mennessä tämän hetken tiedoilla noin 2,0 milj. euroa. Budjettirahoitus vähenee suunnittelujaksolla n 1. milj. euroa, jonka lisäksi toiminta on sopeutettava vuosien budjettirahoitusta suurempiin menoihin, jotka katettaan lisäämällä ulkopuolista rahoitusta ja tarpeen mukaan siirtomäärärahoja purkamalla. Kokonaismenoihin vaikuttaa vuositasolla paljon myös ulkopuolisen rahoituksen määrä. Taulukossa 1a esitetyt päätoimintojen kustannukset sisältävät myös kirjaamisoikeudet, poistot ja korot ja henkilötyövuodet (taulukko 1b) myös kirjaamisoikeudella tehdyn työn. Taulukko 1a. Päätoimintojen kustannukset (milj. euroa) Päätoiminnot TP 2010 TP 2011 TS 2012 TAE Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 6,48 6,66 7,00 6,95 7,00 7,00 7,00 7,00 Kalastoseuranta 3,89 3,96 3,90 3,85 3,90 3,90 3,90 3,90 Riista- ja poroseuranta 1,77 1,78 2,30 2,30 2,30 2,30 2,30 2,30 Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 0,82 0,92 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Tutkimus ja asiantuntijuus 11,63 12,96 11,70 10,90 11,20 11,20 11,10 11,10 Kalatalous 9,02 9,99 9,00 8,40 8,60 8,50 8,40 8,40 Tutkimus 6,70 7,49 6,70 6,30 6,30 6,20 6,10 6,10 Asiantuntijatehtävät 1,70 1,84 1,70 1,70 1,80 1,80 1,80 1,80 Maksullinen toiminta 0,62 0,66 0,60 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 Riista- ja porotalous 2,61 2,97 2,70 2,50 2,60 2,70 2,70 2,70 Tutkimus 1,90 2,21 1,80 1,70 1,70 1,70 1,70 1,70 Asiantuntijatehtävät 0,71 0,76 0,70 0,70 0,86 0,96 0,96 0,96 Maksullinen toiminta 0,00 0,00 0,20 0,10 0,04 0,04 0,04 0,04 Vesiviljely 6,14 5,50 6,15 5,65 5,55 5,40 5,40 5,40 Vesiviljely 3,21 2,32 3,40 3,00 3,80 3,70 3,70 3,70 Maksullinen toiminta 1,97 2,32 1,85 1,85 1,00 1,00 1,00 1,00 Sopimuskasvatus 0,96 0,86 0,90 0,80 0,75 0,70 0,70 0,70 Muu palvelutuotanto 0,50 0,53 0,45 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Yhteensä 24,75 25,65 25,30 23,80 24,05 23,90 23,80 23,80 Valtion palvelukeskus- ja järjestelmäratkaisut sekä tietohallinnon kehittäminen kasvattavat lyhyellä aikavälillä substanssitehtäviä tukevien tehtävien kustannuksia. Vuonna 2010 alkanut eläköitymiskehitys, tuottavuusohjelmien sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukainen toimipaikkaverkoston kehittäminen vähentää henkilöstö-, vuokra- ja muita kustannuksia suunnittelukaudella. Voimavaratarvetta vähentäviä tekijöitä ovat myös LYNET- ja Luonnonvarakeskuksen sekä muusta verkostoitumisesta saatavat kustannushyödyt, tutkimuslaitoksen sisäisen yhteistyön kehittäminen, tietohallinnon kehittäminen, itsepalvelumahdollisuuden tarjoaminen asiakkaille tiedon hankinnassa, tuottavuuden nousu tilastoinnin, seurannan ja tutkimuksen prosessien tehostamisen seurauksena, vähän tuloksia tuottavien toimintojen karsiminen sekä omaisuuden hallinnan parantaminen. 7

8 Taulukko 1b. Päätoimintojen henkilötyövuodet (sis. kirjaamisoikeudella sekä työllisyysvaroin tehdyn työn) Päätoiminnot TP 2010 TP 2011 TS 2012 TAE Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 83,20 84,0 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5 Kalastoseuranta 54,70 51,8 51,0 51,0 51,0 51,0 51,0 51,0 Riista- ja poroseuranta 21,40 20,7 25,4 25,4 25,4 25,4 25,4 25,4 Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 7,10 11,5 7,1 7,1 7,1 7,1 7,1 7,1 Tutkimus ja asiantuntijuus 140,40 144,1 135,4 135,4 135,3 135,3 135,3 135,3 Kalatalous 104,70 111,1 98,8 98,8 97,7 97,2 96,7 96,7 Tutkimus 89,20 85,9 82,0 82,0 81,0 80,5 80,0 80,0 Asiantuntijatehtävät 14,30 19,2 15,6 15,6 15,6 15,6 15,6 15,6 Maksullinen toiminta 1,20 6,0 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 Riista- ja porotalous 35,70 33,0 36,6 36,6 37,6 38,1 38,6 38,6 Tutkimus 32,10 26,2 33,0 33,0 33,0 33,0 33,0 33,0 Asiantuntijatehtävät 3,60 6,8 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 Maksullinen toiminta 0,00 0,0 0,0 0,0 1,0 1,5 2,0 2,0 Vesiviljely 59,40 53,0 56,0 56,0 53,4 53,0 53,0 53,0 Vesiviljely 45,00 27,1 43,0 43,0 45,0 45,0 45,0 45,0 Maksullinen toiminta 13,10 25,0 12,0 12,0 7,7 7,3 7,3 7,3 Sopimuskasvatus 1,30 0,9 1,0 1,0 0,7 0,7 0,7 0,7 Muu palvelutuotanto 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 283,00 281,0 274,9 274,9 272,2 271,8 271,8 271,8 Tutkimuslaitoksessa toimeenpantua ministeriön tulostavoitteiden ja strategian muutosten mukaista voimavarojen uudelleen kohdentamista jatketaan. Vesiviljelyn ja tukipalvelujen, lukuun ottamatta tietohallinnon, voimavaroja on siirretty tutkimukseen. Eniten kasvaneita aloja ovat olleet asiantuntijatehtävät, maasuurpetotutkimus, elinkeinotutkimus, kansainvälistyminen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kehittäminen. Tulevalla TTS-kaudella panostetaan ydintehtäviin kehittämällä tutkimusten ja seurantojen tuotantoprosesseja. Voimavaroja suunnataan, mm. Luonnonvarakeskus- ja LYNET-yhteistyössä tehtävään monitieteelliseen tutkimukseen, jossa yhdistyvät ekologiset ja sosioekonomiset näkökohdat sekä panostetaan sosioekonomiseen tutkimukseen. Valtionhallinnon linjausten mukaan lisätään yhteistyötä muiden sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja osallistutaan laaja-alaisiin, monitieteisiin tutkimusohjelmiin. Yhteistyötä kehitetään hallinnonalan muiden tutkimuslaitosten kanssa sekä tutkimuksessa että tukipalveluissa. Lisäksi lisätään ostopalvelun käyttöä ja sisäistä yhteistyötä. Varmistetaan resurssit myös uusiin tehtäviin. 8

9 Taulukko 1c. Päätoimintojen tuotot (milj. euroa) Päätoiminnot TP 2010 TP 2011 TS 2012 TAE Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 1,43 0,99 1,03 0,90 1,03 1,03 1,03 1,03 Kalastoseuranta 1,20 0,76 0,80 0,70 0,80 0,80 0,80 0,80 Riista- ja poroseuranta 0,00 0,02 0,00 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 0,23 0,21 0,23 0,10 0,23 0,23 0,23 0,23 Tutkimus ja asiantuntijuus 2,72 3,08 1,64 1,54 1,91 1,91 1,91 1,91 Kalatalous 2,44 2,65 1,35 1,25 1,60 1,60 1,55 1,55 Tutkimus 1,78 1,81 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Asiantuntijatehtävät 0,13 0,28 0,11 0,05 0,30 0,30 0,25 0,25 Maksullinen toiminta 0,53 0,56 0,44 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 Riista- ja porotalous 0,28 0,43 0,29 0,29 0,31 0,31 0,36 0,36 Tutkimus 0,23 0,34 0,24 0,24 0,22 0,22 0,22 0,22 Asiantuntijatehtävät 0,05 0,09 0,05 0,05 0,05 0,05 0,10 0,10 Maksullinen toiminta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 0,04 0,04 0,04 Vesiviljely 1,64 1,99 1,49 1,40 1,70 1,70 1,70 1,70 Vesiviljely 0,00 0,02 0,00 0,00 0,70 0,70 0,70 0,70 Maksullinen toiminta 1,64 1,97 1,49 1,40 1,00 1,00 1,00 1,00 Sopimuskasvatus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muu palvelutuotanto 0,25 0,36 0,20 0,20 0,10 0,10 0,10 0,10 Yhteensä 6,04 6,42 4,36 4,04 4,74 4,74 4,74 4,74 Päätoimintojen menoissa ja henkilötyövuosissa sekä menojen kululajittaisessa jakaumassa on huomioitu tuottavuusohjelman muutokset. Taulukko 1d. Tuottojen jakautuminen (milj. euroa) 2010 tot 2011 tot 2012 arv 2013 arv 2014 arv 2015 arv 2016 arv 2017 arv Tuotot toiminnan laadun mukaan Maksullinen toiminta 2,14 2,43 2,03 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 Yhteisrahoitteinen toiminta 2,39 3,66 1,23 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Yhteistoiminta 1,32 0,16 0,90 2,10 2,10 2,10 2,10 2,10 Muut tuotot 0,19 0,17 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 Tuotot rahoituslähteen mukaan Maksut suoritteista 2,14 2,43 2,03 1,54 1,54 1,54 1,54 1,54 Maksut muilta TA-momenteilta 3,02 1,55 1,20 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 Maksut budjettitalouden ulkopuolisilta rahastoilta 0,04 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 Maksut valtiontalouden ulkopuolelta 0,84 2,42 1,11 1,68 1,68 1,68 1,68 1,68 Tuotot yhteensä 6,04 6,42 4,36 4,74 4,74 4,74 4,74 4,74 Tuottoja vastaavan toiminnan kokonaiskustannukset (milj. euroa) 14,70 15,33 9,23 11,97 11,97 11,97 11,97 11,97 Vastaavan toiminnan henkilötyövuodet 168,05 167,99 100,29 140,00 140,00 140,00 140,00 140,00 9

10 Tilojen käytön tehokkuutta lisätään mm. toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman mukaan sekä hyödyntämällä Senaatti-kiinteistöjen tilahallintajärjestelmää. Tilakustannukset henkilötyövuotta kohden nousevat suunnittelukaudella lievästi Senaatti-kiinteistöjen vuokrankorotusten ja henkilöstömäärän pienenemisen vuoksi, vaikka joitakin toimipaikkoja/pisteitä lakkautetaankin. Taulukko 2. Kulujen jakautuminen kululajeittain (milj. euroa) Kululajit TP 2010 TP 2011 TA Henkilöstökulut 14,10 14,39 14,20 14,20 14,20 14,10 14,00 14,00 Toimitilavuokrakulut 2,99 3,11 2,90 2,70 2,60 2,50 2,50 2,50 Palvelujen ostokulut 3,77 3,35 3,30 3,20 3,20 3,10 3,00 3,00 Muut kulut 4,02 4,64 3,79 3,10 3,45 3,60 3,70 3,70 Investointimenot 0,68 0,47 0,49 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Yhteensä 25,56 25,96 24,68 23,80 24,05 23,90 23,80 23,80 Tuottavuus ja taloudellisuus Tutkimuslaitoksen tilakustannukset ovat henkilöstökustannusten ohella merkittävin kustannuserä. Toimipaikkastrategian mukaisia tutkimusyhteisöjä vahvistetaan edelleen. Valtiohallinnon linjausten ja tuottavuusohjelman mukaisesti jatkamme toimipaikkaverkoston kehittämistä suunnitelmakauden aikana siten, että tarvittavat kustannussäästöt saadaan toteutettua. Toimipaikkaratkaisuissa hyödynnetään sektoritutkimuslaitosten suunnitteilla olevien uudelleenjärjestelyjen tarjoamat mahdollisuudet. Taulukko 3. Tutkimuslaitoksen tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavat tunnusluvut Työn tuottavuus kpl/htv, mätilitra/htv tai poikasyksikkö/htv TP 2010 TP 2011 TS Kokonaistuottavuus (3. vuoden ka.) Työntuottavuus (3. vuoden ka.) Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/ tutkija-htv, 1000 euroa Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit/tutkija-htv, kpl 1,10 0,83 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Muut julkaisut/tutkija-htv, kpl 2,60 2,77 3,00 3,00 3,10 3,10 3,10 3,10 Kanta-arviot kpl 0,30 0,26 0,48 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 Tilastot kpl 1,20 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Mäti, litraa Laitospoikaset 1000 py à 50 g /kpl Luonnonravintopoikaset 1000 py à 5 g /kpl Yksikkökustannukset /kpl, /mätilitra tai /poikasyksikkö TP 2010 TP 2011 TS Kanta-arviot, kpl Tilastot, kpl Mäti, litraa Laitospoikaset 1000 py à 50 g /kpl 0,99 1,34 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Luonnonravintopoikaset 1000 py à 5 g /kpl 0,10 0,14 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 10

11 Ulkoinen rahoitus Rahoituspohjan laajentaminen ja maksullisen tutkimustoiminnan lisääminen on tutkimuslaitoksen pitkän tähtäimen tavoitteena. Muutos lisää asiakaslähtöisyyden tarvetta, kasvattaa kilpailua rahoituksesta sekä edesauttaa yhteistyötä laajentuville uusille tutkimusalueille. Kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta tulee kiristymään myös valtion sektoritutkimuksen kehittämistavoitteiden mukaan, jossa siirrytään yhä laajemmin tilaaja-tuottajamalliin perustuvaan rahoitukseen. Menestyminen kilpailussa edellyttää kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista koostuvien tuottajakonsortioiden ja verkostojen muodostamista. Maksullisen toiminnan kannattavuus Tavoitteena on, että maksullinen toiminta on kustannukset kattavaa ja kannattavaa. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteiden maksullisen toiminnan kannattavuus on suunnittelukaudella edellisten vuosien tasolla. Maksullisen toiminnan tulot säilyvät nykyisellä tasolla. Vesiviljelytuotteiden kannattavuutta parannetaan kehittämällä uusia tuotteita ja tehostamalla toimintaa. Useimpien viljelylaitosten perustamisessa ei ole otettu huomioon kaupallisen toiminnan taloudellisia reunaehtoja. Tämä on aiheuttanut vaikeuksia saavuttaa asetettuja kannattavuustavoitteita. Vesiviljelytuotannon on katsottu palvelevan yhteiskuntaa kokonaisuudessaan tavalla, joka yhteisölainsäädännön nojalla mahdollistaa maksulliseen toimintaan ohjautuvan tuen. Maksullisen toiminnan kustannuslaskennan uudistuksen käyttöönottoaikataulu riippuu mm. muista valtiohallinnon taloushallinnon kehittämistoimenpiteistä. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen määräksi arvioidaan tulevina vuosina 2,5 milj. euroa. Kiristyvä tutkimusrahoituksen kilpailu ja erityisesti EU-rahoituksen myöntöperusteiden muutokset vaikeuttavat yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavien tulojen lisäämistä. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuustavoitteeksi TTS-kaudella asetetaan 40 %. Kustannusvastaavuus riippuu saadun rahoituksen säännöistä, kustannuksien tukikelpoisuudesta sekä vaadittavasta omasta rahoitusosuudesta. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijatehtävien odotetaan lisääntyvän. Tieteellinen julkaisutoiminta pyritään pitämään saavutetulla tasolla. Muiden julkaisujen määrää pyritään kasvattamaan. Vesiviljelyn tuotantomäärät supistuvat tuotantoyksiköiden määrän vähentymisen myötä. 11

12 Taulukko 4. Tutkimuslaitoksen suoritteet TP 2010 TP 2011 TS Annetut lausunnot Työryhmäjäsenyydet Tieteelliset julkaisut (3 vuoden ka.) Muut julkaisut Tilastot ja kanta-arviot Mäti, litraa Laitospoikaset, 1000 py à 50 g /kpl Luonnonravintopoikaset, 1000 py à 5 g /kpl Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa, kpl Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Tutkimuslaitos jatkaa vuonna 2012 aloitettua tutkimus- ja asiakkuusprosessin käytäntöön vientiä ja kehittämistä. Tutkimusohjelma- ja projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Tutkimuslaitoksen toiminnan eettisyys varmistetaan. Vesiviljelyn toiminta varmistetaan ISO-standardien mukaan rakennetuilla laatu- ja ympäristöjärjestelmillä. Myös kanta-arvioinnin, tilastoinnin ja tutkimuksen prosessien laatuun panostetaan. Tutkimuslaitoksen vuosina toteutettavan palvelukartoituksen tulosten perusteella kehitetään toimintaa asiakastarpeita vastaavaksi. Tietoturvasuunnitelman toteuttamista jatketaan. d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys Henkilötyövuosien määrä laskee tuottavuusohjelman mukaisesti. Tutkimuslaitos on vähentänyt ministeriön kehykseen ja tuottavuusohjelmaan sisältyvät henkilötyövuodet etupainotteisesti. Etupainotteinen vähennys johtuu suunniteltua suuremmasta eläköitymisestä ja suunnitelmallisesta määräaikaisen työvoiman vähentämisestä. Tutkimuslaitoksen talousarviorahoituksella rahoitetun henkilöstön määrä on viime vuosina ollut laskeva, ja suunnittelukaudella tämä kehitys jatkuu. Työministeriön rahoittaman työllisyystyövoiman määrää on supistettu merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana ja se pysynee nykyisellä tasolla. Nykyiset henkilöstövoimavarat kohdennetaan ydintehtäviin toiminnan painoalueiden perusteella. Osa eläkkeelle jäävien henkilöiden hoitamista tehtävistä on tutkimuslaitoksen ydintehtäviä ja ne edustavat keskeistä osaamista. Niiden jatkumisen turvaamiksi tarvitaan ko. tehtäviin uutta henkilöstöä ja myös hiljaisen tiedon siirtämistä. Maltilliset rekrytoinnit vapautuviin tai tutkimuslaitoksen kehittämisen edellyttämiin uusiin tehtäviin tehdään strategisten linjausten ja toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman mukaan. 12

13 Henkilöstön ammatillista osaamista arvioidaan ja kartoitetaan yhdessä Lynet-laitosten kanssa, jotta uusien tehtävien ja menetelmien vaatima osaaminen voidaan turvata myös vähäisten rekrytointimahdollisuuksien aikana. Suunnittelukauden aikana arvioidaan mihin tulevaisuuden osaamiseen on panostettava ja mitä osaamista on erityisesti ylläpidettävä. Koulutustasoindeksiä sekä korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuutta nostetaan mm. nostamalla tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuutta rekrytoinnin kautta. Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista pidetään nykyisellä tasolla (n. 57 %). Henkilöstöjohtamisen taitoja ja valmiuksia kehitetään. Työkyvyn ylläpitoon panostetaan säännöllisillä työpaikkaselvityksillä, liikuntaseteleillä ja terveystarkastuksilla sekä tarvittaessa hoitoon ohjauksella. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisella turvataan yhdenvertaiset työedellytykset sekä naisille että miehille. Henkilöstötyötyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti (VM-Baro) ja sen perusteella toteutetaan kehittämishankkeita. Henkilöstötilinpäätöksessä olevia tunnuslukuja hyödynnetään kattavasti henkisten voimavarojen arvioinnissa. Taulukko 5. Henkilöstörakenne Henkilöstörakenne (htv) 2010 tot 2011 tot 2012 arv 2013 arv 2014 arv 2015 arv 2016 arv 2017 arv Johtajat 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 Tutkimuksen asiantuntijat 110,7 110,9 112,0 113,0 113,0 114,0 114,0 114,0 Tutkimuksen muu henkilökunta 72,2 74,8 72,0 71,9 69,2 68,3 68,3 68,3 Vesiviljelyn asiantuntijat 6,1 6,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Vesiviljelyn muu henkilökunta 55,5 51,0 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 Tukipalvelujen asiantuntijat 13,1 14,6 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 Tukipalvelujen muu henkilökunta 18,6 17,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,5 14,5 Yhteensä 283,2 281,5 274,9 274,9 272,2 271,8 271,8 271,8 Osaaminen TP 2010 TP 2011 TS arv 2014 arv 2015 arv 2016 arv 2017 arv Koulutustasoindeksi 5,4 5,6 5,4 5,6 5,7 5,7 5,8 5,8 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus 48,7 53,3 48,0 53,5 54,0 54,5 55,0 55,0 Tutkijakoulutuksen suorittaneiden %- osuus 18,6 21,7 18,6 22,0 22,0 22,0 22,0 22,0 2.2 TOIMINTAMENOJEN VÄHENTÄMINEN: KESKEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET JA INVESTOINTIHANKKEET Palkeiden palvelujen käyttö Palkeiden asiakkaaksi tutkimuslaitos siirtyi vaiheittain. Ennen siirtoa prosessit muutettiin mahdollisimman pitkälle Kieku-mallin mukaisiksi. Talouspalvelun siirto toteutettiin vaiheittain ja tällä hetkellä tutkimuslaitos hyödyntää kaikkia Palkeiden tarjoamat palveluja. talouspalvelun siirto henkilöstöpalvelu siirto Palvelukeskuksen käyttäjäksi siirtyminen ei ole vähentänyt työmäärää suunnitellun mukaan ja näin ollen Palvelukeskuksen palvelumaksu on kohtuuttoman suuri suhteessa saatuun hyötyyn. Tilankäytön tehostaminen 13

14 Tuottavuusohjelman ja RKTL:n tiedossa jo olevan rahoitustilanteen heikentymisen johdosta sekä tulevien valtiontalouteen kohdistuvien menoleikkausten ennakoimiseksi tutkimuslaitos on mm. laatinut toimipaikkaverkoston kehittämiseen liittyvän suunnitelman, joka sisältää 5 6 toimipaikan/pisteen lakkauttamisen. Toteuttamisen aikataulu on suunniteltu huomioiden henkilöstöön liittyvät järjestelyt sekä vuokrasopimusten irtisanomisajat. Toimipaikkojen vähentämisen arvioidaan tuovan säästöjä pääasiassa vuokramenoista kumulatiivisesti noin sopeuttamissuunnitelman suunnittelukauden ( ) loppuun mennessä verrattuna vuoden 2010 tasoon. Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistymisen myötä yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa samalla työssäkäyntialueella olevat toimipaikat toiminnallisten ja ulkopuolisten yhteistyömahdollisuuksien mukaan. Toimintoja keskitetään alueellisesti ja enintään 6 toimipaikasta luovutaan vuoteen 2020 mennessä. Toimipaikoista luopumiseen tähtäävä työ aloitetaan Säästöä ei arvioida syntyvän vielä 2017 loppuun mennessä. Matkustusmäärien vähentäminen Tutkimuslaitos on valtiohallinnon tavoitteiden mukaisesti sekä määrärahojen supistumisen seurauksena vähentänyt matkustamista. Asetettu 8 %:n vähentäminen toteutui jo vuonna Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana vähentää matkustusmenoja Tutkimuslaitos on ottanut käyttöön laajasti videoneuvottelujärjestelmän. Tämä on vähentänyt toimipaikkojen välistä matkustamista, säästää matkustusmenoja ja lisäksi tehostaa työajan käyttöä. Taulukko 6. Matkustusmenot vuosina tot 2011 tot 2012 arv 2013 arv 2014 arv 2015 arv 2016 arv 2017 arv Matkustuspäivät (arvio) Matkustusmenot, milj. euroa 0,78 0,98 0,86 0,85 0,84 0,83 0,81 0,78 Tietojärjestelmähankkeet Tutkimuslaitoksen hallinnassa on laaja ja arvokas tutkimus- ja seuranta-aineisto. Sen käyttöä tehostamme ja parannamme panostamalla tiedonhallinnon järjestelmiin ja palveluihin. Tietovarantojen kehittäminen ja tiedon jakelu on yksi tutkimuslaitoksen keskeisistä kehittämislinjauksista. Tavoitteen toteuttamiseksi toteutamme useita tietohallinnon kehittämisprojekteja. Toistaiseksi VIP ei ole vaikuttanut tutkimuslaitoksen toimintaan. Hallinnollisten sähköisten järjestelmien käyttö ja lisenssit on hankittu Palvelukeskuksen kautta. Tuottavuusohjelman ja henkilötyövuosien seuranta sekä suunnittelu (liite 2) Tutkimuslaitokselle suunnittelukaudelle esitetyt rahoitusresurssit johtavat käytännössä suurempaan henkilöstön pienennykseen kuin tuottavuusohjelmassa esitetyt htv-kehykset. Valtiohallinnon tavoitteiden mukaisesti henkilöstömäärä vähenee ja tuottavuus nousee. Suunnittelukaudella tarkennetaan ja toteutetaan valtiohallinnon ohjeiden perusteella valmisteltua vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa, jossa on perustehtävien osalta esitetty kuvaus vaikuttavuuden ja 14

15 tuloksellisuuden parantamisen tavoitteista ja keinoista sekä edellytyksistä. Ohjelman toteuttamisen myötä henkilötyövuosien määrä laskee suunnitelman mukaan. 15

16 Muut Investointien määrät vähenevät mm. määrärahojen vähenemisen ja toimpaikkaverkoston kehittämisen seurauksena verrattuna aikaisempaan tasoon. Ne kohdistetaan tuloksellisuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin. 2.3 MERKITTÄVÄT TULOSALUE-, TEHTÄVÄALUE- SEKÄ PROSESSITASOISET TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Tutkimus- ja asiantuntijatoimintaa suunnataan strategian mukaisesti kohti laajempia ja monitieteisempiä sekä asiakasläheisempiä projekteja ja ohjelmia, jotka tukevat seuraavia tutkimusalueita ja - teemoja: 1. Luonnonvarojen seuranta ja arviointi a. Kalaseurannat ja kanta-arviot b. Riistaseurannat ja kanta-arviot c. Tietovarannot ja tiedon jakelu 2. Luonnonvaratalouden kannattavuus ja kilpailukyky a. Tilastot, ennusteet, analyysit b. Elinkeinojen edellytykset ja kilpailukyky c. Uudet liiketoiminta-alueet 3. Luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen a. Politiikka- ja hoitotoimien vaikutukset sekä ennakointi b. Käytön nykytila ja muutokset c. Kestävän käytön toimintamallit 4. Elinympäristöt ja monimuotoisuus a. Monimuotoisuuden indikaattorit b. Elinympäristöjen tila ja muutokset c. Kantojen hoitostrategiat Kalavarojen, riistakantojen ja porolaidunten seuranta ja arviointi sekä tilastotoimi Kalavarojen seuranta ja arviointi (tutkimusalue 1) Kalakantojen arviointi on tutkimuslaitoksen pysyvä tehtävä, johon sisältyvät kalavara-arvioiden laadinta ja tieteellinen neuvonanto kalavarojen hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä. Suunnittelukaudella korostuvat seuranta- ja arviointoprosessien kehittäminen ja tietovarantojen parempi hyödyntäminen. Silakan, kilohailin, turskan ja lohen kanta-arviot ja niihin perustuva tieteellinen neuvonanto tuotetaan ICESin koordinoimana kansainvälisenä yhteistyönä. Tuloksia hyödynnetään erityisesti merialueen saaliskiintiöiden määrittämisessä sekä suunnitelmallisen kalastuksen järjestämisessä niin merialueilla kuin sisävesissäkin. Vuosittain laaditaan raportti silakan, kilohailin, lohen, turskan sekä merialueen kuha- ja ahven- sekä Pohjanlahden siikakantojen tilasta sekä ennusteet seuraaville vuosille. Merialueen kalakantoihin kohdistuva näytteenotto toteutetaan EU:n tiedonkeruuohjelman mukaisesti. Sisävesialueella keskitytään tärkeimpien muikkukantojen sekä Inarijärven kalavarojen seurantaan. Suunnittelukaudella osallistutaan myös laajoihin, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaviin hankkeisiin. Näissä kehitetään uusia kalakantojen arviointimenetelmiä kalastuksen säätelyn tueksi ja tuotetaan tietoa mm. Jäämeren alueen lohikantojen kestävän hyödyntämisen perustaksi. Suunnittelukaudella tuotetaan myös keskeistä kansallisen rapustrategian edellyttämää tietoa rapukantojen tilasta ja tuottavuudesta. 16

17 Riistakantojen seuranta ja arviointi (tutkimusalue 1) Riistakantojen arviointi on tutkimuslaitoksen pysyvä tehtävä, johon sisältyvät riistavara-arvioiden laadinta ja tieteellinen neuvonanto riistavarojen hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä. Suunnittelukaudella korostuvat seuranta- ja arviointoprosessien kehittäminen ja tietovarantojen parempi hyödyntäminen. Tavoitteena on antaa ajankohtaista tietoa riistakantojen koosta, kantojen koon muutoksista ja jälkeläistuotosta. Tärkeimpiä hyödyntäjiä ovat riistahallinnon toimijat etenkin metsästyksen säätelyyn liittyvien ohjeiden ja määräysten laatimisessa. Riistalajien osalta vastataan myös EU:n luonto- ja lintudirektiivien edellyttämien raportointivelvoitteiden täyttämisestä. Arviointimenetelmien ja raportoinnin kehittäminen etenkin tilastotieteen ja tietotekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen on keskeinen osa kannanarviointiprosessia. Suurpeto- ja hirvieläinseurannat sekä taantuvat ja uhanalaiset riistalajit ovat erityisiä kehittämiskohteita. Seurantojen keskeisenä osana on edelleen metsästäjien kanssa tapahtuva yhteistyö, jota tehostetaan mm. tiedon keräämisen ja raportoinnin osittaisella siirrolla verkkopalveluun Julkisen riistakonsernin tietohallintostrategian mukaisesti. EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämät tehtävät (tutkimusalue 4) EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa pantu toimeen vesienhoitolailla ja -asetuksella. Vesienhoidon kalastoon liittyvät tehtävät on osoitettu kalataloushallinnolle sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitos vastaa jokien ja järvien kalaston perusseurannasta sekä maa- ja metsätalouden hajakuormittamien vesien kalastoseurannasta ympäristöhallinnon kanssa yhteistyössä laaditun ohjelman mukaisesti. Suunnittelukaudella kehitetään jokien ja järvien kalastoperusteisia luokittelumenetelmiä ja huolehditaan niiden yhteensopivuudesta kansallisen luokittelun ja muiden EU-maiden kalaperusteisten luokittelumenetelmien kanssa. Tulosten ensisijainen käyttötarkoitus on vesienhoidon tavoitteiden toteutumisen mittaaminen vesienhoitokaudella Kalayhteisöjen rakenteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä erilaisissa vesissä kertyvää tietämystä käytetään myös kalavesien hoitomenetelmien kehittämisessä ja tutkimustoiminnassa. EU:n meristrategiadirektiivin edellyttämät tehtävät (tutkimusalue 4) EU:n meristrategiadirektiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä sekä merenhoidon järjestämisestä koskevalla asetuksella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle on säädöksissä määritelty tehtäviä liittyen mm. merialueen tilan alustavan arvioinnin tekemiseen, hyvän tilan ja ympäristötavoitteiden määrittelyyn, meren tilan indikaattorien kehittelyyn, seurantaohjelmien käynnistämiseen sekä merenhoitosuunnitelman valmisteluun tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvien asioiden osalta. Vuosina meristrategiatyön pääpaino on meren tilan indikaattorien kehittämisessä ja seurantaohjelmien käynnistämisessä koskien kalastoa ja merilintuja. Direktiivin määrittelemän aikataulun mukaan merialueiden tilan seurantaohjelmat tulee käynnistää vuonna 2014 ja ensimmäinen kansallinen merenhoitosuunnitelma valmistuu vuonna Porolaitumien seuranta (tutkimusalue 4) Porolaitumien seurannan tärkeimpiä tavoitteita on tuottaa tietoa hallinnon tarpeisiin porolukujen määrittämistä varten. Etenkin talvilaitumien kunto vaikuttaa suoraan porojen kuntoon, lisäruokinnan tarpeeseen ja edelleen elinkeinon kannattavuuteen. Seurantamenetelmiä ja tiedonhallintajärjestelmiä kehitetään muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa hyödyntäen uusia kaukokartoitusja satelliittiseurantamenetelmiä. 17

18 Tilastotoimi (tutkimusalue 2) Tilastotoimi tuottaa kala- ja riistatalouden viralliset tilastot ja ylläpitää tilastoinnin kannalta tarpeellisia tietovarantoja. Tilastointi vastaa EU-säädösten mukaisista kalastustilastoinnin velvoitteista EU:n tilastovirastolle EuroStatille, sekä muista kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista tilastovelvoitteista (mm. FAO ja ICES). Tilastotoimi vastaa myös EU:n tiedonkeruuasetusten mukaisesta kalataloutta koskevasta taloudellis-yhteiskunnallisesta tietotuotannosta ja tietojen raportoinnista, sekä säädösten kehittämiseen liittyvästä asiantuntijatyöstä. Tilastointiaiheet kattavat ammattikalastuksen merellä ja sisävesillä, vesiviljelyn, kalan tuottajahinnat, jalostuksen, ulkomaankaupan ja kulutuksen sekä vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen. Suunnittelukaudella tärkeitä, osin koko hallinnonalaa koskevia kehityshankkeita ovat tilastotuotannon tietohallinnon kehittäminen, tilastoprosessien yhdenmukaistaminen, tilastojen ja muiden tietovarantojen sähköinen julkaiseminen (esim. PxWeb) sekä kalatalousalan yritysten tilinpäätöstilaston kehittäminen. Riistasaalistilastointia kehitetään huomioiden erityisesti vähälukuiset ja taantuvat riistalajit. Osana LYNETin tilasto-ohjelmaa kehitetään kansainvälistä tilastoyhteistyötä sekä luonnonvara- ja ympäristötilastojen vertaisarviointien käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Tilastointia ohjaa myös Suomen Virallisen Tilaston (SVT) -neuvottelukunta. Suunnittelukaudelle sijoittuu myös Tilastolain uudistus. Tutkimus, kalatalouspolitiikkalohko Kalakantojen elinympäristöjen ja monimuotoisuuden turvaaminen (tutkimusalue 4) Ekologisen tiedon tarve kasvaa erityisesti uhanalaisista sekä taloudellisesti merkittävistä kala- ja rapukannoista kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Suunnittelukaudella tutkitaan ja kehitetään uusia kalavesien ja kalakantojen arviointi- ja hoitokeinoja erityisesti vaelluskalakantojen vahvistamiseksi ja monimuotoisuudesta huolehtimiseksi. Kehitetään myös monimuotoisuuden ylläpidon edellyttämiä toimintamalleja ja viljelytoiminnan ohjausta tavoitteena mm. istutusten tuloksellisuuden parantaminen. Suunnittelukaudella korostuu tiedon tuotanto uuden kalastuslain velvoitteisiin sekä kalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun. Tutkittua tietoa tarvitaan myös muuttuvan ympäristön vaikutuksista kaloihin, kalavesien tilaan ja kalatalouteen. Itämeritutkimukset (tutkimusalueet 2, 3, 4) Itämeritutkimuksissa tuotetaan tietoa erityisesti rannikkoalueen olosuhteista, jotka vaikuttavat ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen edellytyksiin. Tavoitteena on, että kalakantojen tuottoa pystytään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti vaarantamatta rannikkovesien kalakantojen elinvoimaisuutta. Suunnittelukauden keskeisiä tehtäviä ovat mm. hylkeiden ja merimetsojen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamien haittojen selvittäminen, rannikon vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen poistokalastuksen edellytyksiin liittyvät tutkimukset, sekä rannikon kalojen lisääntymisalueiden kartoitukset. Rakennettujen jokien kalatalous (tutkimusalueet 2, 3, 4) Rakennettujen jokien kalatalouteen keskittyvissä tutkimuksissa tuotetaan rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa tukevaa tietoa Kansallisen kalatiestrategian toimeenpanemiseksi ja laajemminkin yhteiskunnan tarpeisiin. Tavoitteena on edistää vaelluskalakantojen kestävää käyttöä, sekä edistää rakennettujen jokien kalataloutta ja kalastusmatkailun kehittymistä. Suunnitelmakauden keskeisinä tehtävinä on tuottaa kalatiestrategian toteutusta tukevaa tietoa 18

19 sekä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja biologisiin, ekoteknisiin ja sosioekonomisiin kysymyksiin padottujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Tutkimus, riistapolitiikkalohko (tutkimusalueet 3 ja 4) Riistantutkimuksen keskeisenä tehtävänä on tuottaa kannanarviointia ja -säätelyä tukevaa tietoa populaatiokoon vaihteluiden syistä. Tärkeä tutkimusta suuntaava tekijä on laji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien tietotarpeet. Tutkimusta painotetaan yhteiskunnallisesti tärkeimpiin, kuten vahinkoa aiheuttaviin, taantuviin tai erityisiä kannansäätelytoimia vaativiin lajeihin. Suunnittelukauden keskeisiä aiheita ovat suurpetojen ja hirvieläinten väliset vuorovaikutukset, suurpetokantojen hoidon ekologiset perusteet kuten populaatioekologia, kantojen rakenne ja metsästyskestävyys, sekä eri lajien elinympäristöt ja tilankäyttö ja suhde ihmistoimintoihin. Tiedon tarve kasvaa suurpetojen ja riistaeläinten hallintaan liittyvien politiikka- ja hoitotoimien vaikutusten arvioinnissa ja ennakoinnissa. Biologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät toimintamallit ovat edellytys riistavahinkojen vähentämiseen, riistakantojen hyödyntämiseen ja uhanalaisten lajien suojeluun liittyvien ristiriitojen hallitsemiseksi. Tutkimus, riista- ja kalatalouspolitiikkalohkojen yhteiset Luonnonvaratalous ja kilpailukyky (tutkimusalue 2) Tutkimuksen tärkeimpiä ohjaavia strategioita ovat kansalliset MMM:n teemaohjelmat vesiviljelystä, ammattikalastuksesta ja jalostuksesta, LYNETin ohjelmista etenkin bioenergia/biotalous, riistakonsernin tutkimusstrategia, EU:n Itämeristrategia, Rehustrategia ja Tekesin Sapuska -ohjelma. Kala-, riista- ja porotalouden elinkeinoihin liittyvissä tutkimuksissa tuotetaan suunnittelukaudella tietoa toimialan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on ennakoida elinkeinojen ja toimintaympäristön kehitystä, sekä tutkimuksen keinoin edistää laadukasta, terveellistä, monipuolista ja kestävää tuotantoa koko arvoketjussa. Suunnittelukaudella tuotetaan myös tietoa, jonka avulla voidaan kehittää tuotantotekniikoita ja ympäristötaloudellista ohjausta, sekä lisätä ruokakalatuotannon viljelylajeja. Lisäksi tutkitaan vähäarvoisesta kalasta saatavien biomassojen sekä sen sivuvirtojen liiketaloudellisia ja ravitsemuksellisia edellytyksiä ja muita eläinraaka-aineisiin liittyviä biotaloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia. Kehitetään edelleen vesiviljelyyn liittyvän osaamisen tuotteistamista ja vientiä. Selvitetään varsinkin vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Porotutkimuksen keskeisenä teemana on tutkia porolaidunten käytön, poronhoidon ja porotalouden kytköksiä muihin elinkeinoihin ja maankäytön muotoihin osana arktista kokonaisuutta. Eläinluonnonvarojen käytön yhteensovittaminen (tutkimusalue 3) Tietoa tarvitaan eläinluonnonvarojen käytön, suojelun, omistuksen ja toimijaryhmien nykytilasta, muutoksista ja muutosten vaikutusten ennakoinnista. Luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen edellyttää tietoa mm. kannanhoito- ja politiikkatoimien vaikutuksista. Näköpiirissä on, että tiedon tarve aineellisten ja aineettomien arvojen määrittämiseksi kasvaa. Tutkimustoimintaa ohjaa suurelta osin MMM:n tietotarpeet kala- ja riistatalouden strategisessa kehittämisessä sekä säädösvalmistelussa. Tutkimustiedon tarve lisääntyy vapaa-ajan kalastuksen ja metsästyksen ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen arvoon ja yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyen. Suunnittelukaudella tutkitaan kalastuksen ja kalankasvatuksen hallinnan käytäntöjä 19