Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009"

Transkriptio

1 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009

2 2

3 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009 Pirkanmaan liitto Julkaisu D 92 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2009 Sarja D, julkaisu nro 92 ISBN ISSN Pohjakartat lupa nro 226/MML/09 Painosmäärä 600 kpl Painopaikka Tampereen Yliopistopaino Oy (Juvenes Print) 4

5 LUKIJALLE Pirkanmaan kehitys on 2000-luvulla ollut varsin myönteistä muihin maakuntiin nähden. Maakunnan väestö, työpaikat ja tuotanto ovat kasvaneet kärkivauhtia. Myös Pirkanmaan aluetalouteen vaikuttaa vuonna 2008 alkanut maailman talouden taantuma. Vientimarkkinoiden pysähtyminen ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu heikentävät Pirkanmaan kaltaisen voimakkaan vientimaakunnan talousperustaa. Maakunnan kehittämiseen vaikuttavat lisäksi kansalliset kehitystrendit, kuten väestön ikääntyminen ja keskittyminen, julkisen talouden kiristyminen ja työvoimaresurssien väheneminen. Tämä Pirkanmaan aluetalouskatsaus on jatkoa vuonna 2003 valmistuneelle Pirkanmaan aluetalouden rakenne ja seutukuntaprofiilit -julkaisulle. Katsauksen tavoitteena on tarjota näkymä Pirkanmaan aluetalouden tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista pääasiassa 2000-luvulla. Muutoksien ymmärtäminen ja analysointi on olennainen osa aluekehitystyötä. Peilaamalla toteutunutta kehitystä yhdessä määriteltyyn visioon voidaan paremmin arvioida kehittämisen painopistealueita ja kohdentaa kehittämisen toimenpiteitä. Katsauksen tarkoituksena on yleisellä tasolla arvioida kehitysnäkymiä toteutuneen kehityksen ja vallitsevan taloustilanteen pohjalta. Katsaus on osa aluekehityksen seuranta- ja strategiatyötä ja sen tarkoituksena on luoda aluekehityksen piirissä työskenteleville toimijoille tietopohjaa strategisen suunnittelun ja operatiivisen päätöksenteon tueksi. Tarkastelutasona on ensisijaisesti maakunta, mitä osin tarkennetaan seutukuntakohtaisesti. Pirkanmaan tilastotietoja verrataan muihin maakuntiin ja koko maan keskimääräisiin arvoihin, jolloin saadaan monipuolisempi kuva Pirkanmaan kehityksestä. Tunnuslukuja arvioitaessa on hyvä muistaa Tampereen vaikutus koko maakunnan keskiarvoihin. Seutukuntien ja kuntien välillä erot saattavat myös olla hyvinkin suuria. Pirkanmaan aluetalouden tilan taustaksi tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti kansainvälisen talouden ja Suomen kansantalouden näkymiä ja kehitystä. Maakunnan aluetalouteen vaikuttavien keskeisimpien tunnuslukujen ja kuntatalouden lisäksi katsauksessa paneudutaan tuotanto- ja työllisyysvaikutuksiltaan Pirkanmaan keskeisten toimialojen aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Lopuksi hahmotellaan maakunnan aluekehitystyön tulevia tarpeita. Katsaus on tehty Pirkanmaan liitossa. Sen tilastoaineiston on koonnut tutkimussihteeri Paula Panula. Aluekehityssuunnittelija Heidi Pyykkösen ja Mikko Koposen tekstin on julkaisuksi toimittanut erityisasiantuntija Reijo Kahelin ja taittanut yksikön sihteeri Maija Lumijärvi. Katsauksen liitteessä määritellään eräitä julkaisussa käytettyjä käsitteitä. 5

6 6

7 SISÄLLYS LUKIJALLE 5 1. TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Kansainvälisen talouden kehitys ja näkymät Suomen kansantalouden kehitys 2000-luvulla Maakuntien tuotannon kehitys 2000-luvulla KEHITYS PIRKANMAALLA Väestön kehitys maakunnassa Työlliset ja työttömät Pirkanmaalla Pirkanmaan alueellinen kehitys BTV-indiaattorilla mitattuna Kiinteän pääoman bruttomuodostus Tutkimus- ja kehitystoiminta Kotitalouksien tulot Pirkanmaalla Valtion tulot ja menot KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Kuntatalouden kehitys Suomessa ja Pirkanmaalla Kuntatalouden tunnuslukuja Pirkanmaalla Arvioita kuntatalouden kehitysnäkymistä PIRKANMAALLA MONIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE Työpaikat ja arvonlisäys päätoimialoittain Pirkanmaan aluetalouden keskeiset toimialat Toimialakontribuutio - Pirkanmaan kokonaistuotannon kasvu Keskeisten toimialojen liikevaihto ja teollisuuden viennin kehitys Pirkanmaan pk-yritykset Pirkanmaan toimialojen kehitysnäkymät TOTEUTUNUT KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET 48 LIITE Käsitemääritelmiä 51 7

8 8

9 TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA 1. TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Enempää Pirkanmaan kuin minkään muunkaan alueen aluetaloutta on mahdotonta tarkastella ja analysoida eristäytyneenä järjestelmänä, koska kaikki alueet ovat kiihtyvän globalisaatiokehityksen ja Euroopan integraation myötä yhä enemmän riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Etenkin euroalueen talouskehitys on vaikuttanut ratkaisevasti Pirkanmaahan ja koko Suomeen. Tämä vaikutus ei lähitulevaisuudessa ole ainakaan pienenemässä KANSAINVÄLISEN TALOUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT Maailmantaloudessa on ollut poikkeuksellisen vahva kasvujakso, sillä viimeisen viiden vuoden aikana maailman kokonaistuotanto on lisääntynyt keskimäärin 4,5-5 prosenttia vuodessa. Globalisaatiokehitys ja erityisesti Kiinan, Intian ja useiden muiden kehittyvien Aasian talouksien kasvu ja rakennemuutos ovat vauhdittaneet maailman talouskasvua. Kiihtynyt maailmanlaajuinen talouskasvu on osaltaan kiristänyt useita raaka-ainemarkkinoita ja johtanut hintojen osin jopa räjähdysmäiseen nousuun. Esimerkiksi rautamalmin sopimushinta ja raakaöljyn hinta ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2004 alusta, vaikkakin öljyn maailmanmarkkinahinta taantuman myötä on kesästä 2008 laskenut merkittävästi. Tuotannon kasvun huippu saavutettiin useimmissa maissa vuosina Vuoden 2007 lopulla alkoi näkyä merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuussa 2009 alussa julkaiseman ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu kääntyy tänä vuonna 1,3 prosenttia negatiiviseksi. IMF:n arvioiden mukaan globaalin talouskriisin odotetaan hellittävän ensi vuonna (2010), jolloin tuotannon odotetaan kääntyvän taas hitaaseen noin kahden prosentin kasvuun. Euroalueen talouskasvu on ollut viimeisen neljän vuoden aikana laaja-alaista ja sisämarkkinoiden kysyntä on ollut kasvun keskeinen vauhdittaja. Marraskuussa 2008 euroalueelle julistettiin virallisesti taloudellinen taantuma ensimmäistä kertaa 15 vuoteen, koska bruttokansantuote heikentyi jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Myös Suomelle tärkeät vientimaat Ruotsi ja Saksa vajosivat loppuvuodesta 2008 virallisesti taantumaan ja Saksan kokonaistuotannon kasvun uskotaan jäävän tänä vuonna miltei kuusi prosenttia negatiiviseksi. OECD ja IMF ovat arvioineet euroalueen talouskasvun hidastuneen vuonna 2008 noin prosenttiin ja jäävän tänä vuonna 4,2 prosenttia luku 1990-luku Afrikka Aasia Kiina Intia Lähi-itä USA Lat. Amerikka EU Euroalue Maailma Lähde: ETLA, Maailman pankki Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 1. Maailman talouskasvu alueittain (%) 9

10 miinusmerkkiseksi. Arvioiden mukaan euroalueen talous kääntyisi hienoiselle kasvu-uralle vasta tämän vuoden loppupuolella, mutta loppuvuoden kasvu ei kuitenkaan pysty nostamaan koko vuoden kasvulukuja positiiviseksi. OECD uskoo, että vasta vuoden 2010 puolivälin jälkeen euroalueen talouskasvu pyörähtää taas kunnolla vauhtiin. Kansainvälisen talouden ongelmat ovat vaikuttaneet myös valuuttakursseihin ja sitä kautta vientimarkkinoihin. Euro on vahvistunut suhteessa moneen valuuttaan. Tämä on hillinnyt tuontihinnoista johtuvia kustannuspaineita, mutta samalla se on heikentänyt eurotalouksien kilpailukykyä. Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen ja vahva euro ovat tyrehdyttäneet vientiä myös Suomessa etenkin Venäjän vienti on heikentynyt vahvan euron vuoksi SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS 2000-LUVULLA Vuosina Suomen talouskasvu on ollut vahvaa laajalla rintamalla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 4,2 prosenttia vuonna 2007, mikä jäi hieman alle edellisen vuoden kasvun. Kasvuvauhti oli kuitenkin edelleen selvästi EU-maiden 2,9 prosentin keskimääräistä kasvua korkeampaa. Bruttokansantuote oli 180 miljardia euroa vuonna BKT:n kasvu vuosina oli selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvon. Valtionvarainministeriön talouskatsauksen mukaan talouskasvua on vauhdittanut erityisesti viennin ja yksityisen kysynnän kasvaminen. Vuonna 2007 kulutus ja investoinnit lisääntyivät vauhdikkaimmin sitten vuoden 1998 ja kohottivat talouden investointiasteen runsaaseen 20 prosenttiin luvun talouden vahvan kehityksen ansiosta työllisyys kohentui ja verotulot kasvattivat julkisen talouden ylijäämää. Suomen bruttokansantuotteen kasvu hidastui huomattavasti vuoden 2008 loppua kohti. Tilastokeskus arvioi Suomen kokonaistuotannon kasvun olleen vuonna 2008 noin yhden prosentin luokkaa. Vuonna 2009 Suomen kokonaistuotannon uskotaan yleisesti supistuvan edelleen kolmesta kuuteen prosenttia ja vielä ensi vuonnakin noin 1,5 prosenttia. On kuitenkin muistettava, että vallitsevassa talouden taantumassa talouskasvun ennusteita on vaikea laatia ja niihin on syytä suhtautua vain suuntaa-antavina lukuina. Kokonaistuotannon supistuessa työllisyys heikkenee. Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvion mukaan vuosina työllisyys heikke ,7 2,8 4,9 4,2 0,9 3,3 2,5 1, , * 2010* 2011* 2012* 2013* -5,0 10 Lähde: Tilastokeskus *Valtiovarainministeriön ennuste BKT:n muutos, % Kuvio 2. Suomen bruttokansantuotteen muutos (%) ennuste, markkinahintaan Pirkanmaan liitto 2009

11 TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Taulukko 1. Valtiontalouden tunnuslukuja, ennusteet Mrd. muutos (%) Bruttokansantuote markkinahintaan 186 4,2 0,9-5,0-1,4 Tavaroiden ja palvelujen vienti 82 8,1-1,1-17,4-1,9 Investoinnit 38 8,7 1,0-9,0-5,0 yksityiset 34 9,0 1,3-10,0-4,5 julkiset 5 6,8-1,3-1,9-8,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 2,1 0,8-3,4-5,2 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,2 35,8 42,6 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 67,3 66,6 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 9,0 9,5 Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus Pirkanmaan liitto 2009 nee noin kahden prosentin vuosivauhtia, yhteensä noin henkilöllä. Marraskuussa 2008 ilmestyneen työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteen mukaan teollisuusmaiden talousaktiviteetin vaimeneminen vaikuttaa olennaisesti Suomen läntisen vientikysynnän hidastumiseen. Vuoden 2009 viennin uskotaan jo romahtavan miltei kymmenen prosenttia. Viennin vaikeudet jatkuvat vielä vuonna Kysyntänäkymien heikkeneminen ja talouden epävarmuus ovat vaikuttaneet myös yksityisen ja julkisen sektorin investointeihin. Tänä vuonna investointien kasvun arvioidaan pysähtyvän kokonaan ja kääntyvän, etenkin yksityisellä sektorilla, noin kymmenen prosenttia negatiiviseksi. Yritykset ovat tulleet suhdannenäkymien synkentymisen myötä varovaisiksi ja lykkäävät hankkeitaan. Julkisen sektorin investointien uskotaan jatkavan positiivisella kasvu-uralla mm. valtion elvytystoimien ansiosta. Inflaatio eli hintatason yleinen kohoaminen Suomessa on ollut viime vuosina noin 4 prosenttia, mikä vastaa euroalueen keskitasoa. Korkea inflaatio on lisännyt kansalaisten epäluottamusta kansantalouden kehitykseen. Inflaatiokehitys on kuitenkin hiljentynyt ja tänä vuonna sen uskotaan yleisesti asettuvan puolentoista prosentin tuntumaan. Ensimmäisenä julkisen talouden tilan heikkeneminen näkyy valtiontaloudessa, ennen muuta suhdanneherkkien verotulojen, kuten yhteisöverotulojen kertymissä. Valtiovarainministeriön mukaan valtion rahoitusasema kääntyy ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä alijäämäiseksi ja julkinen velka kasvaa huomattavasti. Verotulojen aleneminen ja työttömyyden hoitoon liittyvät kustannukset kuormittavat kunta- ja valtiontaloutta merkittävästi tulevina vuosina. Suomen kansantalouden kehitys riippuu varsin voimakkaasti informaatioteknologia-alan teollisuudesta. Ongelmina nähdään yleisesti informaatioteknologian vähäinen hyödyntäminen perinteisillä tuotannonaloilla ja väestön ikääntyminen. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa on vähän pk-yrityksiä, jotka ovat vakaita työllistäjiä vaikeinakin aikoina MAAKUNTIEN TUOTANNON KEHI- TYS 2000-LUVULLA Vuonna 2006 Pirkanmaan alueellinen tuotannon kokonaisarvo (BKTA) oli euroa/asukas, mikä oli maakunnista viidenneksi suurin, mutta kuitenkin hieman pienempi kuin koko maan keskimääräinen arvo ( /asukas). Manner- Suomessa ylivoimaisesti suurin asukaskohtainen BKTA oli Uudellamaalla ( /asukas) ja pienin Kainuussa ( /asukas). Vuosina voimakkaimmin BKTA asukasta kohden on kasvanut Itä-Uudellamaalla, jossa kasvua on tullut jopa 56 prosenttia ( /asukas). Vähiten kasvua oli Etelä-Karjalassa, noin 12 prosenttia (2 963 /asukas). Pirkanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote on tarkastelujakson aikana kasvanut 29 prosenttia, joka vastaa 11

12 6 828 euron asukaskohtaista kasvua. Koko maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kasvu oli hieman Pirkanmaata hitaampaa, noin 24 prosenttia (6 165 /asukas). Uudenmaan osuus koko maan markkinahintaisesta BKT:sta oli vuonna 2006 reilu kolmannes (35 %). Pirkanmaa oli toisella sijalla (8,6 %) ja Varsinais- Suomi kolmantena (8,2 %). Vuosina koko maan keskimääräinen BKT:n kasvu oli 26 %. Pirkanmaa ohitti BKT-osuudessaan Varsinais-Suomen. Pirkanmaalla kasvu oli noin 35 prosenttia Varsinais-Suomen kasvun jäädessä noin 28 prosenttiin. Maakunnista eniten (63 %) bruttokansantuotetta onnistui kasvattamaan Itä-Uusimaa, minkä taustalla on ollut energian hinnan nousu. Etelä-Karjalassa kasvua oli vain 10 prosenttia. Uusimaa Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Koko maa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 12 Kuvio 3. Aluebruttokansantuote maakunnittain, /asukas

13 TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Työtunnin aikana tuotetun bruttokansantuotteen arvo vaihtelee paljon maakunnittain, mikä selittyy pääosin tuotantorakenteiden erilaisuudella ja tuotantoon valjastetun pääoman määrällä. Myös yrittäjien, erityisesti maataloudessa toimivien suuri osuus sekä yrittäjää kohti kirjautuneiden työtuntien suuri määrä alentaa työtuntia kohti lasketun bruttokansantuotteen arvoa. Vuonna 2006 koko maassa bruttokansantuotetta yhtä työtuntia kohti kertyi 40 euroa. Pirkanmaalla päästiin lähes samaan euromäärään (39,50 ). Eniten tuotettiin Itä-Uudellamaalla, missä yhden työtunnin kertymä oli yli 50 euroa. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa työtunnin tulos jäi heikoimmaksi (30 ), mikä osaltaan kuvaa maakuntien maatalousvaltaisuutta. Vuosien 2000 ja 2006 välillä bruttokansantuote tehtyä työtuntia kohti on kasvanut Pirkanmaalla vajaan neljänneksen (23 %), mikä on vain hieman koko maan keskimääräistä kasvua (21 %) suurempaa. Itä-Uudellamaalla kasvua oli 47 prosenttia. Sen sijaan Etelä-Karjalassa kasvu oli vain yhdeksän prosenttia. Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Ulkoalue Koko maa yhteensä milj. (arvo käyvin hinnoin) Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 4. Bruttokansantuote markkinahintaan 2006, milj. 13

14 Itä-Uusimaa Uusimaa 46,7 50,2 Kymenlaakso Etelä-Karjala Pirkanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kainuu Koko maa 42,2 41,3 39,5 38,9 38,8 38,2 37,7 37,2 36,7 36,3 36,1 35,1 34,6 34,4 33,4 33,3 30,0 30,0 40, Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 5. Bruttokansantuote maakunnittain tehtyä työtuntia kohti 2006, euroa 14

15 KEHITYS PIRKANMAALLA 2. KEHITYS PIRKANMAALLA Tässä luvussa tarkastellaan väestön määrässä ja ikärakenteessa sekä työllisyydessä tapahtuneita muutoksia maakuntatasolla. Seudullista kehitystä selvitetään tuotannon, työllisyyden ja väestön vuosimuutokset yhteen nivovalla BTV-indikaattorilla. Lisäksi tässä luvussa tarkastellaan investointeja, kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja sekä valtion tulojen ja menojen kohdentumista VÄESTÖN KEHITYS MAAKUNNASSA Pirkanmaan väestökehitys on vuosikymmeniä ollut positiivinen. Vuoden 2008 lopussa pirkanmaalaisia oli yhteensä henkeä. Pirkanmaalaisten osuus koko maan väestöstä oli yhdeksän prosenttia. Positiivisen muuttotaseen ennustetaan kasvattavan maakunnan väestöosuutta voimakkaasti vuoteen 2030, jolloin Tilastokeskus arvioi eri ennusteissaan Pirkanmaan väkiluvuksi noin Pirkanmaan tilannetta kuvaa, että jo vuonna 2006 Pirkanmaan todellinen väestönkehitys ylitti edellisen Tilastokeskuksen vain pari vuotta aiemmin tehdyn trendiennusteen asukkaalla. Vuosina Pirkanmaan väkiluku on lisääntynyt noin seitsemällä prosentilla eli noin asukkaalla. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut hitaasti ja on nyt noin kaksi prosenttia. Pirkanmaalla asuvien ulkomaalaisten suhteellinen osuus koko maan ulkomaalaisväestöstä laski vuonna Tampereen seutukunnassa asuu noin 70 prosenttia koko maakunnan väestöstä luvulla Tampereen seutu on kasvanut erittäin voimakkaasti, keskimäärin liki asukkaalla vuodessa. Kuntaliiton rakennemuutoskatsauksen (1/2009) mukaan Tampereen seudun väestönkasvu on ollut koko maan voimakkainta. Esimerkiksi vuosina Tampereen absoluuttinen väestönkasvu on ollut yli kaksinkertainen Oulun ja Helsingin seutuihin verrattuna. Samaan aikaan yhdestätoista koko maan suurimmasta muuttovoittokunnasta kuusi kuntaa oli Tampereen seutukunnassa. Väestö vähenee puolestaan maakunnan reuna-alueilla ja erityisesti Ylä-Pirkanmaalla luvulla Ylä-Pirkanmaan väestö on vähentynyt keskimäärin 189 hengellä vuodessa. Vastaava luku Luoteis-Pirkanmaalla on 84 henkeä ja Lounais-Pirkanmaalla 77 henkeä. Etelä- ja Kaakkois- Pirkanmaalla väestömuutos on ollut positiivista Trendiennuste 2004 Väestöennuste 2007 Toteutunut Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 6. Pirkanmaan väestönkehitys ja ennusteet vuoteen

16 Pirkanmaan väestön ikärakenne on melko lähellä koko maan väestön rakennetta. Nyt yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 17 prosenttia ja alle 15-vuotiaiden osuus saman verran, mutta vuonna 2030 arvioidaan 65 vuotta täyttäneitä olevan jo noin neljännes väestöstä. Etenkin vuoden 2010 jälkeen yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti. Väestön vanheneminen on muuttotappioita kokeneiden maakunnan reuna-alueiden erityispiirre. Vuonna 2007 vanhushuoltosuhde oli Pirkanmaalla noin 25, kun vuonna 2020 sen arvioidaan olevan miltei 36 ja vuonna 2040 jo 42,5. Väestöllisen huoltosuhteen ja vanhushuoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaakin suuria paineita Pirkanmaan kuntataloudelle tulevaisuudessa, vaikka maakunnan vanhushuoltosuhteen ennakoidaan olevan maan parhaimmistoa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan myös työllisten määrän odotetaan laskevan Pirkanmaalla noin 67 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Väestön voimakkaasta ikääntymisestä ja työllisten määrän vähenemisestä seuraa taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen. Vuonna 2006 koko maan keskimääräinen huoltosuhde oli 129 (ei-työllistä sataa työllistä kohti). Pirkanmaalla huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa parempi, noin 126. Kainuussa se oli 176. Paras tilanne oli Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, joissa 100 työllistä kohti oli 102 ei-työllistä henkilöä Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 2007 Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 7. Pirkanmaan väestön kehitys ikäryhmittäin 16

17 KEHITYS PIRKANMAALLA 2.2. TYÖLLISET JA TYÖTTÖMÄT PIR- KANMAALLA Koko maassa työttömyysaste on 2000-luvulla laskenut yli kolme prosenttiyksikköä ja työllisyysaste on puolestaan noussut samaan tahtiin. Pirkanmaan kehitys on pääosin seurannut koko maan kehitystä. Viimeisen kahden vuoden aikana työttömyyden lasku ja työllisyysasteen nousu on Pirkanmaalla kuitenkin kääntynyt negatiiviseen suuntaan vastoin koko maan kehitystä. Vuonna 2008 Pirkanmaalla oli työllisiä , mikä on noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna Koko maassa työllisten lukumäärä on lisääntynyt vastaavana ajanjaksona noin kahdeksan prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pirkanmaan työllisyysaste on laskenut vuoden aikana yli 71 prosentista alle 70 prosenttiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Pirkanmaalla oli vuonna 2008 työttömiä , mikä on 29 prosenttia vähemmän kuin vuonna Koko maassa työttömien väheneminen on ollut keskimäärin kolme prosenttiyksikköä Pirkanmaata vilkkaampaa. Vuonna 2008 Pirkanmaan työttömyysaste nousi edellisvuodesta liki prosenttiyksiköllä. Kun koko maassa työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 6,1 %, oli sen Pirkanmaalla 7 %. Helmikuussa 2009 työttömyysaste oli Pirkanmaalla 10,8 % (koko maassa 9,4 %). Työvoimaviranomaisten ilmoittama keskimääräinen vuoden 2008 työttömyysaste oli Pirkanmaalla puolestaan 8,5 ja koko maassa 7,6. Helmikuussa 2009 vastaavat luvut olivat Pirkanmaalla 10,8 % ja koko maassa 9,4 %. 72 Työllisyysaste (%) Työttömyysaste (%) Työllisyysaste Pirkanmaa (15-64-v.), (%) Työllisyysaste koko maa (15-64-v.), (%) Työttömyysaste Pirkanmaa (%) Työttömyysaste koko maa (%) 0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 8. Pirkanmaan ja koko maan työllisyys- ja työttömyysaste

18 Työttömyyden lisääntyminen Pirkanmaalla johtuu suurelta osin lomautusten määrän suuresta kasvusta loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna Pirkanmaan TE-keskuksen työllisyyskatsauksen (3/2009) mukaan lomautettujen määrä maaliskuussa 2009 (3 985 henkilöä) oli noussut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta noin 350 prosenttia eli henkilöä. Ammattiryhmittäin työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt eniten rakennustyössä (35,8 %) ja teollisessa työssä (33,7 %). Pirkanmaan työvoimatoimiston avoimet työpaikat ovat vuoden 2008 maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun vähentyneet 45 prosentilla. Merkittävin muutos avoimien työpaikkojen osalta on ollut kuljetus- ja liikennetyössä sekä teollisessa työssä, joissa avoimia paikkoja oli 85 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvalla vuosikymmenellä työpaikkojen määrä on kasvanut vain Tampereen seutukunnassa, kun muissa seutukunnissa työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia tai määrä on lähtenyt laskuun. Pirkanmaan työmarkkinoiden keskeisimmät muutokset viime vuosien ajalta voidaan kiteyttää kolmeen ilmiöön: - työvoiman rekrytointiongelmat ovat pahentuneet (työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma), - työvoiman kysyntä on vähentynyt ja - työttömyyden lasku on hidastunut ja kääntynyt nousuun. 18 Kuvio 9. Pirkanmaan kuntien kesk imääräinen t yöt tömy ysaste 20 08, Työ- ja elinkeinoministeriön luvut

19 KEHITYS PIRKANMAALLA 2.3. PIRKANMAAN ALUEELLINEN KEHI- TYS BTV-INDIKAATTORILLA MITATTUNA Bruttokansantuotetta monipuolisemman työkalun alueiden välisen kehityksen vertailuun tarjoaa BTVindikaattori. Se kuvaa alueen yleiskehityksen suuntaa mittaamalla tuotannon, työllisyyden ja väestön vuosimuutosten keskimääräistä poikkeamaa koko maan muutoksesta. Indikaattori tiivistää aluekehityksen yhdeksi luvuksi, joka suunnan lisäksi kertoo poikkeaman suuruuden. Maakunnista parhaiten vuosina on pärjännyt Itä-Uusimaa, jossa BTV-indikaattorilla mitattu kehitys on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä koko maan vuosittaista muutosta ripeämpää. Seuraavaksi suotuisinta kehitys on ollut Pirkanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pirkanmaalla BTV-indikaattorin kaikki kolme osa-aluetta ovat kehittyneet varsin tasaisesti koko maata nopeammin. Pirkanmaan seutukuntien kehitys vuosina Tampereen seutukunnan kehitys on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä koko maan vuosittaista muutosta positiivisempaa. Seutukunnan menestys perustuu tasaisesti tuotannon, väestön ja työllisten määrän kasvuun. Toisena olevan Kaakkois-Pirkanmaan menestys perustuu pääasiassa tuotannon suotuisaan Itä-Uusimaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa BKTA Työlliset Väkiluku Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Lappi Satakunta Kainuu Etelä-Karjala -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 10. BTV-indikaattori maakunnittain

20 kasvuun. Kaakkois-Pirkanmaan BTV-indeksi oli 0,2 prosenttia positiivinen, vaikka työllisyyskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä hieman heikompaa. Etelä-Pirkanmaan negatiivinen yleiskehitys on seurausta työllisyyden kehityksestä, joka on 0,4 prosenttiyksikköä koko maan keskimääräistä vuotuista kehitystä heikompaa. Sen sijaan väkiluvun ja tuotannon muutokset eivät ole olleet seutukunnassa yhtä voimakkaita. Pirkanmaan seutukunnista kehitys on ollut kaikkein heikointa Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaalla, missä seutukuntien väkiluku on vähentynyt eniten, työpaikkakehitys on ollut hitainta ja tuotannon muutos jäänyt kauas koko maakunnan keskimääräisestä. Molemmat seutukunnat ovat jääneet Pirkanmaan keskimääräisestä yleiskehityksestä jälkeen yli kaksi prosenttiyksikköä. Kuten kuvio 11 osoittaa, neljässä Pirkanmaan seutukunnassa yleiskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa vuosina Vuosina vain Tampereen seutu ylsi positiiviseen BTV-indeksiin. Vuosiin verrattuna Pirkanmaan seutukunnista muut paitsi Luoteis-Pirkanmaa ovat parantaneet yleiskehitystään. Luoteis-Pirkanmaa onkin menettänyt Pirkanmaan seutukuntien välisen kolmannen sijansa ja jäänyt viimeiseksi negatiivisena jatkuneen yleiskehityksen vuoksi. Lounais-Pirkanmaan yleiskehitys on parantunut aiemmasta vertailusta eniten ja se on kääntänyt aikaisemman -1,9 prosentin BTV-indeksin -0,5 prosenttiin. Negatiivisesta BTV-indeksistä huolimatta myös Ylä-Pirkanmaa ja Etelä-Pirkanmaa ovat parantaneet yleiskehitystään edellisestä aikasarjasta yli prosenttiyksiköllä. Maakuntatasoisessa tarkastelussa Tampereen seutukunnan kansallisestikin erittäin vahva yleiskehitys on nostanut yksinään koko Pirkanmaan keskimääräisen BTV-indeksin varsin korkealle. Tällöin maakunnan sisällä muiden seutukuntien kehitys näyttää heikolta. Näin ei kuitenkaan kaikilta osin ole, kun Pirkanmaan seutukuntia verrataan maan muihin seutukuntiin. Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus 1/2009 on tarkastellut BTV-indeksin kehitystä maakunnissa Tampereen sk BKTA Työlliset Väkiluku Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Lounais- Pirkanmaa Etelä- Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Luoteis- Pirkanmaa -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1, Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liito 2009 Kuvio 11. BTV-indikaattori seutukunnittain Pirkanmaalla

21 KEHITYS PIRKANMAALLA ja seutukunnissa vuosina Pirkanmaalla Tampereen, Kaakkois-Pirkanmaan ja Lounais- Pirkanmaan seutukunnissa yleiskehitys oli koko maan keskimääräistä kehitystä parempaa. Tampereen seutukunnassa yleiskehitys oli neljänneksi suotuisinta Kokkolan, Loviisan ja Porvoon jälkeen. Tampereen ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnissa kaikki BTV-indikaattorin osa-alueet (tuotanto, työllisyys, väestö) kehittyivät koko maata vauhdikkaammin. Lounais-Pirkanmaalla vain väestökehitys oli koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa, mutta yleiskehitys jäi työllisyyden ja tuotannon vetämänä koko maata paremmaksi. Kuntaliiton katsauksen mukaan kehitys on ollut heikkoa etenkin Etelä-Pirkanmaalla ja Luoteis- Pirkanmaalla. Etelä-Pirkanmaan BTV-indikaattorin kehitys oli vuosina Suomen seutukunnista neljänneksi heikointa heti Juvan, Jämsän ja Itä-Lapin jälkeen. Luoteis-Pirkanmaan yleiskehitys on ollut Suomen seutukunnista seitsemänneksi heikointa. Myös Ylä-Pirkanmaalla yleiskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa erityisesti heikon tuotannon ja väestökehityksen vetämänä. Etelä-Pirkanmaalla tuotannon muutoksen osuus BTV-indikaattorin miinusmerkkisestä poikkeamasta oli kolme neljännestä ja työllisyyden osuus runsaan viidenneksen. Tuotannon kehitys olikin maan kolmanneksi heikointa Juvan ja Jämsän jälkeen. Vertailuvuosista vain vuonna 2004 Etelä-Pirkanmaan tuotanto kasvoi ripeästi, mutta se ei pystynyt poistamaan muiden vuosien aiheuttamaa kokonaisvaikutusta. Talouden taantuman seurauksena Etelä-Pirkanmaa on kokenut edelleen kiihtyvää teollisuustuotannon alasajoa ja laajoja irtisanomisia. Tulevina vuosina Etelä-Pirkanmaan BTV-indeksi näyttänee nykyistä huomattavasti pahemmalta. Luoteis-Pirkanmaan sijoitus maan seitsemänneksi alhaisimmalle sijalle johtuu erityisesti työllisyyden heikosta kehityksestä. Se on ollut Luoteis-Pirkanmaalla heikointa Itä-Lapin, Pielisen Karjalan, Juvan ja Tornionlaakson ohella. Luoteis- Pirkanmaalla tuotannon osuus oli noin puolet seutukunnan BTV-indikaattorin miinusmerkkisestä poikkeamasta. 175 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto // Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Koko maa Kuvio 12. Investoinnit Länsi-Suomen Allianssin alueella ja koko maassa (2000=100) 21

22 KIINTEÄN PÄÄOMAN BRUTTO- MUODOSTUS Vuonna 2006 Pirkanmaan investointien arvo eli kiinteän pääoman bruttomuodostus oli miljoonaa euroa, mikä oli maakunnista neljänneksi suurin. Pirkanmaan osuus koko maan investoinneista oli noin kahdeksan prosenttia. Uudellamaalla investoitiin miljoonaa euroa, mikä oli 36 % koko maan investoinneista. Investointien arvo kasvoi Pirkanmaalla 14 prosenttia vuosina Samaan aikaan Uudenmaan investointien arvo kasvoi 36 prosenttia. Kuviossa 12 on esitetty Länsi-Suomen maakuntien aineelliset investoinnit indekseinä. Aikasarjasta laskettujen indeksien avulla maakuntien investointivolyymit ovat vertailukelpoisia muutoksen suuruuden suhteen. Indeksiluvusta ei sen sijaan voi päätellä investointien määrää. Koko maan investoinnit ovat kasvaneet tasaisesti tarkastelujakson aikana. Etenkin vuodesta 2004 lähtien koko maassa on investoitu selvästi vuotta 2000 enemmän. Pirkanmaalla investoitiin vuosina suhteellisesti vähemmän kuin vuonna 2000, mutta vuosina 2005 ja 2006 selvästi enemmän. Pirkanmaan investointiaste on ollut 2000-luvun koko maan keskimääräistä investointiastetta heikompi ja se on ollut maakuntien häntäpäässä. Tähän on vaikuttanut osaltaan se, että Pirkanmaan investointien painopiste on siirtynyt teollisista investoinneista osaamiseen ja muihin ns. aineettomiin investointeihin. Länsi-Suomen maakunnista Satakunnassa on investoitu vuosina suhteellisesti paljon verrattuna edellisiin vuosiin tai muihin maakuntiin. Satakunnan poikkeuksellisen suurta investointimäärän kasvua selittää osaltaan Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyö. Myös Pohjanmaan investointien huomattava kehitys vuosina erottuu vertailussa. Maakunnan investointien määrät kasvoivat tuolloin yli 50 prosenttia kääntyen sitten laskuun. Keski-Suomessa investointimäärät ovat olleet koko tarkastelujakson ajan yli vuoden 2000 investointimäärän. Vertailluista maakunnista investoinnit kasvoivat vähiten Etelä-Pohjanmaalla, keskimäärin 1,3 % vuodessa TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimus- ja kehitysmenot ovat kiinteän pääoman bruttomuodostukseen rinnastettavia investointeja, jotka vaikuttavat toimialan tai alueen tulevaan kehitykseen ja kilpailukykyyn. T&K-menot ovat perinteisten investointien tapaan pitkävaikutteisia. Tilastokeskuksen arvion mukaan koko maan tutkimus- ja kehitysmenojen kokonaissumma noussee vuonna 2008 runsaaseen 6,4 miljardiin euroon. Yritysten osuus on tästä 4,6 miljardia ja yliopistojen ja korkeakoulujen osuus 1,2 miljardia euroa. Valtion T&K-panostus on noin 560 miljoona euroa. Vuonna 2007 koko maan tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,47 prosenttia ja vuonna 2008 sen arvioidaan olleen 3,37 prosentin tasolle. EU:ssa ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan yli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on EU:n tavoitetaso. Pirkanmaan T&K-menojen osuus aluebruttokansantuotteesta vuonna 2006 oli 6,6 prosenttia. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan osuus (7,4 %) oli Pirkanmaata korkeampi. Pirkanmaan suuret T&K- panostukset vahvistavatkin maakunnan asemaa korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakuntana. Vuonna 2007 Pirkanmaan T&K-toimintamenot asukasta kohti olivat euroa. Vain Pohjois- Pohjanmaalla vastaavat menot asukasta kohti (2 450 ) olivat Pirkanmaata hieman suuremmat. Näissä maakunnissa T&K-toimintamenot olivat lähes kaksi kertaa yli maan keskiarvon (1 178 / asukas). Yli koko maan keskiarvon ylsivät myös Uusimaa (1 805 /asukas) ja Varsinais-Suomi (1 373 /asukas). Manner-Suomessa pienimmät menot asukasta kohti olivat Kymenlaaksossa (152 ), Etelä-Pohjanmaalla (154 ) ja Keski-Pohjanmaalla (200 ).

23 KEHITYS PIRKANMAALLA Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjanmaan maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois- Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Hämeen maakunta Satakunnan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Varsinais- Suomi Koko maa Päijät-Hämeen maakunta 200 Uusimaa Lapin maakunta Etelä-Savon maakunta 100 Etelä-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Kainuun maakunta T&K-menojen kehitys vuosina , Indeksi 1995 = 100 Keski-Pohjanmaan maakunta Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 13. Tutkimus- ja kehittämismenot maakunnittain 2007, milj. Määrällisesti mitattuna Pirkanmaa on Uudenmaan jälkeen suurin T&K-panostaja. Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2007 olivat miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 16 prosentin osuutta koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista. Uudenmaan vastaava osuus oli 40 prosenttia (2 507 milj. ) ja Pohjois-Pohjanmaan osuus 15 prosenttia (939 milj. ). Tutkimus- ja kehitystoiminnan painoarvo Pirkanmaalla näkyy myös siinä, että T&K-panostukset ovat kasvaneet huomattavasti koko maan keskimääräistä kasvua nopeammin. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan kasvu on ollut Pirkanmaan kanssa samaa luokkaa. Vuodesta 1995 Pirkanmaan T&K-panostukset ovat kasvaneet liki viisinkertaisiksi KOTITALOUKSIEN TULOT PIRKAN- MAALLA Suomessa vuosina käypähintainen bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 4,4 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset kasvoivat koko maassa keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Eniten palkansaajakorvaukset kasvoivat Itä-Uudellamaalla (6 %). Vajaan kuuden prosentin vaiheille ylsi myös Pirkanmaa. Omaisuustulojen kasvu koko maassa oli vuosina keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa. Pirkanmaalla kotitalouksien omaisuustulot kasvoivat 3,7 prosenttia vuodessa. Omaisuustulo- 23

24 Taulukko 2. Ensitulon ja käytettävissä olevan tulon muutos maakunnittain , keskimääräinen kasvu vuodessa (%) Palkansaaja- Sekatulo, Toiminta- Omaisuus- Omaisuus- Sosiaali- Muut tulon- Verot ja Sosiaali- Muut tulon- Käytettävissä korvaukset netto ylijäämä tulot menot Ensitulo etuudet siirrot tulona maksut turvamaksut siirrot menona oleva tulo Resurssit Käyttö Resurssit Käyttö Uusimaa 4,2 13,2 3,9-0,4 5,3 3,8 5,1 5,8 2,5 4,3 4,2 4,4 Varsinais-Suomi 4,1 1,6 4,0 6,2 3,1 4,2 4,0 6,8 2,5 4,0 5,2 4,7 Kanta-Häme 5,5 1,1 4,2 4,4 3,5 5,0 3,7 7,6 2,5 4,9 6,0 5,3 Päijät-Häme 4,3 0,5 3,7 4,4 2,3 4,0 4,3 6,2 2,4 3,8 5,2 4,6 Kymenlaakso 3,8 1,3 3,6 3,7 1,9 3,7 3,3 6,2 1,7 3,3 4,8 4,2 Etelä-Karjala 3,9 0,1 4,1 1,8 1,9 3,4 3,3 5,6 1,0 3,5 4,9 4,1 Itä-Uusimaa 6,0 0,3 4,3 7,4 4,2 5,7 4,9 5,5 4,0 5,4 5,7 6,1 Satakunta 4,2-0,1 3,7 3,7 1,3 3,9 3,2 5,4 2,2 3,7 4,4 4,1 Pirkanmaa 5,7 2,0 4,9 3,7 4,3 5,2 4,1 6,6 3,4 5,3 5,2 5,4 Keski-Suomi 4,9 1,3 4,1 2,4 2,5 4,3 4,1 5,4 2,2 4,4 4,9 4,9 Etelä-Pohjanmaa 5,5-0,7 3,4 3,2 1,9 4,3 3,4 5,5 2,4 4,6 4,9 4,4 Pohjanmaa 4,9 1,2 4,0 1,2 2,1 4,1 3,6 5,7 2,3 4,1 4,9 4,4 Etelä-Savo 4,2-0,9 3,4 4,9 2,2 3,7 3,0 4,3 2,1 3,6 5,2 3,8 Pohjois-Savo 4,8 0,1 3,7 3,5 3,6 4,2 3,2 4,3 2,2 4,2 5,4 4,3 Pohjois-Karjala 4,6 0,2 3,8 1,8 2,9 3,8 3,0 4,4 1,8 4,1 5,2 3,9 Kainuu 3,5-1,8 3,0 2,7 1,7 2,9 2,4 6,9 0,9 2,7 4,3 3,3 Keski-Pohjanmaa 5,2 2,5 5,0 6,8 3,4 5,2 3,6 4,7 3,0 4,7 5,6 5,3 Pohjois-Pohjanmaa 5,2 3,2 5,8 1,3 3,2 4,6 4,8 5,8 2,6 4,9 5,5 5,2 Lappi 3,8 1,8 4,1 5,2-0,3 3,9 2,9 4,7 1,5 3,3 4,6 4,3 Ahvenanmaa 3,0-1,0 4,0 6,2 5,8 3,3 4,8 2,8 7,3 2,1 7,5 2,9 Koko maa 4,5 3,0 4,1 2,1 3,4 4,1 4,0 5,7 2,5 4,3 4,9 4,6 24 jen kärjen muodostavat Itä-Uudenmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Omaisuustulot kyseisissä maakunnissa ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Myös Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa keskimääräinen kasvu oli Pirkanmaata korkeampi, noin 5-6 prosenttia vuodessa. Vuonna 2006 kotitalouksien ensitulot asukasta kohden kasvoivat koko maassa 4,1 prosenttia. Nopeinta kasvu oli Keski-Pohjanmaalla (7,8 %) ja Varsinais-Suomessa (6,1 %). Myös Pirkanmaalla yllettiin maan keskiarvoa parempaan kasvuun (5,2 %). Taulukko 2 osoittaa, että palkansaajakorvaukset ovat kasvaneet kotitalouksien verotusta nopeammin ja käytettävissä olevien tulojen kasvu on ollut ensitulon kasvua suurempaa. Kotitalouksien tuloerot maakuntien välillä olivat vuonna 2006 huomattavan suuria. Uudenmaan ensitulo asukasta kohti oli yli euroa eli 30 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ensitulot jäivät alle euroon eli noin 74 prosenttiin koko maan tasosta. Pirkanmaalla vuoden 2006 kotitalouksien ensitulot olivat noin euroa asukasta kohti. Alueiden väliset erot kaventuvat merkittävästi, kun tarkastellaan tulonsiirtojen jälkeen käytettävissä olevaa kotitalouksien tuloa. Koko maan keskiarvo oli noin euroa asukasta kohti. Pirkanmaalla jäätiin hieman sen alle ( /asukas). Enimmillään käytettävissä olevat tulot olivat Uudellamaalla (vajaa ) ja pienimmillään Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa (vajaa / asukas). Tulonsiirrot vaikuttivat siten, että Uudenmaan enemmyys suhteessa koko maahan supistui 17 prosenttiin. Vastaavasti Kainuu ja Pohjois-Karjala pääsivät 87 prosenttiin maan keskimääräisestä tasosta VALTION TULOT JA MENOT Valtiovallan toimet vaikuttavat maakuntien kehitykseen monin eri tavoin. Julkisen vallan aluevaikutuksia sisältävillä toimilla eli suurella aluepolitiikalla on ollut aikojen saatossa mittavia vaikutuksia Suomen aluerakenteen kehitykseen ja muotoutumiseen nykyisen kaltaiseksi. Suuren aluepolitiikan keskiössä alueellisten tulonsiirtojen toteuttajana on valtion budjettitalous. Valtio kerää itselleen tuloja taloudellisesti menestyviltä alueilta suhteellisesti enemmän kuin heikommilta alueilta. Sen sijaan valtion menot ovat suhteellisesti suuremmat heikommin menestyville kuin hyvinvoiville alueille. Budjettitalous muodostaa siten lähes automaattisen aluekehitystä vakauttavan ja tasapuolistavan järjestelmän. Valtion tulot ovat veroja ja veroluonteisia tuloja. Vuonna 2006 valtion verot ja veroluonteiset tulot olivat yhteensä noin 34,7 miljardia euroa. Tuloista noin kaksi viidesosaa perustuu liikevaihtoon ja lähes saman verran tulojen ja varallisuuden verottamiseen. Noin 13 prosenttia karttuu valmisteveroista ja muista veroluonteisista maksuista.

25 KEHITYS PIRKANMAALLA Koko maassa keskimääräinen verokertymä vuonna 2006 oli euroa/asukas. Pirkanmaalla valtion saamat verotulot asukasta kohti olivat lähes 400 euroa pienemmät (6 194 ), mikä osoittaa maakunnassa asuvan keskimääräistä pienituloisempaa väestöä. Valtion verotulokertymä Pirkanmaalta on vuosina kasvanut 11,6 prosenttia, kun koko maan keskimääräinen verotulojen lisäys on ollut 10,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asukaskohtaisia verotuloja kertyi yli euroa ja Ahvenanmaalla noin euroa. Pääkaupunkiseudulla pelkästään tuloveroina saatiin lähes yhtä paljon kuin Pohjois- Karjalassa kaikkien verojen kertymä oli yhteensä. Vähiten verotuloja valtio sai Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Etelä-Savosta sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta, joissa asukaskohtainen verokertymä jäi alle euroon. Valtion menot ovat toimintamenoja, tulonsiirtoja tai muita menoja. Valtion menoista toimintaan kuluu reilu kolmannes, kunnille siirretään vajaa neljännes ja yksityisille vajaa viidennes. Yrityksille siirtyvä osuus on vajaa kymmenys ja muiden siirtojen osuus on runsas kymmenys valtion menoista. Vuonna 2006 valtion menoihin kului kaikkiaan 38,1 miljardia euroa, eli 3,4 miljardia euroa enemmän kuin se sai maakunnista tuloja. Koko maan keskimääräinen menojen lisääntyminen on aikajaksolla ollut noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2006 valtion menot asukasta kohti olivat keskimäärin Pirkanmaalle kohdentui valtiolta euroa/asukas. Suurin menorasite valtiolle tulee Ahvenanmaalta ( ). Manner- Suomen maakunnista suurimmat asukaskohtaiset menot syntyi valtiolle Kainuusta (8 100 ). Pienin valtion menotaakka oli Itä-Uudellamaalla (hieman yli euroa asukasta kohti). Hallinnonaloittain valtion menot ( /asukas) Pirkanmaalla vuosina jakautuivat kuvion 14 mukaisesti. Kuviossa esitetään myös ennuste vuoden 2008 menojen hallinnonalakohtaisesta jakautumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot olivat yli kolmasosan ministeriöiden yhteenlasketuista menoista. Vuonna 2006 hallinnonalan asukaskohtaiset menot Pirkanmaalla olivat euroa. Menot kohdistuivat pääosin Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen avustuksiin, kuten valtionosuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot ovat olleet kasvussa viime vuosien aikana. Kuitenkin Pirkanmaalle kohdentuvat menot sijoittuvat hieman koko maan keskiarvon alapuolelle e 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtionvarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Puolustusmininsteriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Muut ministeriöt Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 14. Valtion menot hallinnonaloittain Pirkanmaalla 25

26 Seuraavaksi suurimmat asukaskohtaiset menot Pirkanmaalla ovat opetusministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla, joista kummankin määrärahat ovat olleet noin viidennes kaikista määrärahoista. Opetusministeriön hallinnonalan menoista rahoitetaan muun muassa peruskoulutusta, ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta sekä yliopistokoulutusta ja tutkimusta. Pirkanmaa sijoittuu maakuntien vertailussa samalle tasolle pienempien yliopistomaakuntien (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjanmaa) kanssa. Tätä selittää ainakin osittain Pirkanmaan suuri väestömäärä. Suurimmat opetusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot ovat Uudellamaalla. Vuosina 2002 ja 2006 opetusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot olivat Pirkanmaalla euroa, mutta vuonna 2004 menot jäivät alle tuhanteen euroon. Julkisen rahoituksen vastapainona todettakoon, että kaikesta Suomeen korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehitystoimintaan tulleesta ulkomaisten yritysten rahoituksesta liki 40 prosenttia ohjautui Tampereen yliopistoon. Puolustusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot olivat Pirkanmaalla vuonna 2006 noin euroa. Vuodesta 2002 hallinnonalan menot Pirkanmaalla ovat kasvaneet yli 400 eurolla asukasta kohti. Muiden hallinnonalojen osuus Pirkanmaalla vaihtelee ministeriöiden määrärahojen osalta noin kahden ja kymmenen prosentin välillä. Työja elinkeinoministeriön menot ovat Pirkanmaalla merkittäviä erityisesti teknologia- ja innovaatiopolitiikan sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suurimmat vuosittaiset menot kohdennetaan liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Pirkanmaalla nämä hallinnonalan menot ovat pysytelleet tasaisesti muita maakuntia alhaisempina. Valtion menot yhteensä (euroa asukasta kohti) ovat kasvaneet Pirkanmaalla vuosien aikana 14 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin valtion asukaskohtaisen verotulokertymän kasvu (11,6 %) Pirkanmaalta. Tästä huolimatta Pirkanmaa on yhä valtion budjetissa niin sanottu nettomaksaja eli maakunta maksaa valtiolle veroja enemmän kuin saa rahanjaossa tuloja maakuntaan. Vuonna 2004 menot Pirkanmaalta valtiolle oli 187 euroa asukasta kohti. Vuonna 2006 vastaava asukaskohtainen menoerä oli 75 euroa. Valtion maakunnista saamat verotulot vähennettyinä valtion menoilla maakuntiin ilmenevät asukaskohtaisina lukuina seuraavasta kuviosta. 26

27 KEHITYS PIRKANMAALLA Itä-Uusimaa Muu uusimaa Pääkaupunkiseutu Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Koko maa Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 15. Valtion nettotulot maakunnittain 2004 ja 2006 (verotulot - menot), /asukas 27

28 3. KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Kuntatalouden osuus koko aluetalouden arvonlisäyksestä on merkittävä. Arvonlisäys muodostuu lähes kokonaan kansalaisten kannalta olennaisten hyvinvointipalveluiden tuottamisesta. Tässä luvussa tarkastellaan kuntatalouden keskeisiä tunnuslukuja tukeutuen kuntien tilinpäätöstietoihin pääosin vuosilta Vuoden 2008 osalta tiedot ovat tilinpäätösten ennakkotietoja. Maakuntatasoisessa tarkastelussa maakuntien keskiarvoihin vaikuttavat merkittävästi suurten kaupunkikeskusten, kuten Tampereen, talous. Pienten kuntien talous saattaa olla hyvinkin ahtaalla, vaikka se ei näykään maakunnan keskiarvoluvuissa. On myös tunnistettava, että Pirkanmaan kunnat eroavat toisistaan merkittävästi sekä väestöltään, elinkeinorakenteeltaan että resursseiltaan luvulla Pirkanmaalla tapahtuneet kuntaliitokset on tässä tarkastelussa otettu huomioon yhdistämällä liitoskuntien tunnusluvut kuluvan vuoden mukaiseen kuntajaotukseen. Tarkastelussa on siis 24 kuntaa KUNTATALOUDEN KEHITYS SUO- MESSA JA PIRKANMAALLA Kuntataloudessa on monia epävarmuustekijöitä. Maailman ja maamme kokonaistalouden kehityksestä ei varmuudella voida tehdä pitkälle ulottuvia ennusteita. Väestön ikääntyminen ja tämän seurauksena huoltosuhteen heikkeneminen kasvattaa kuntien palvelutuotannon kustannuksia ja toisaalta myös vähentää kunnan verotuloja, joilla palveluita ylläpidetään. Palvelutarpeiden lisääntyminen näkyy Pirkanmaan kuntien huomattavana toimintakulujen kasvuna. Pirkanmaan kuntien toimintakulut kasvoivat vuosina jopa 65 prosenttia koko maan keskiarvon ollessa 62 prosenttia. Vuosina kuntien toimintakulut kasvoivat Pirkanmaalla 9,6 prosenttia. Kuntien menoja ovat lisänneet erityisesti palkka- ja henkilökulujen kasvu sekä lisääntyneet palveluiden ostot. Koko maassa kuntien toimintakulujen kasvu oli vastaavana aikana noin 6 prosenttia Toimintakulut (1000 ) Toimintakulujen kasvu-% edelliseen vuoteen Lähde: Tilastokeskus Toimintakulut yhteensä muutos edelliseen vuoteen-% Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 16. Kuntien toimintakulujen kehitys Pirkanmaalla

29 KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Vuoden 2008 tilinpäätöstietojen mukaan Pirkanmaan 24 kunnasta seitsemän teki alijäämäisen tuloksen. Alijäämää kertyi näissä kunnissa yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 Pirkanmaan kunnissa muodostui kuitenkin ylijäämää yhteensä 201 miljoonaa euroa eli noin 419 euroa asukasta kohti laskettuna. Vuotta aikaisemmin Pirkanmaan kuntien ylijäämä oli 32 miljoonaa euroa eli 66 euroa/asukas. Vuonna 2008 maakunnan kuntien yhteinen ylijäämä kasvoi voimakkaasti. Tähän vaikutti merkittävästi Tampereen tulos, joka oli noin 178 M ylijäämäinen (vuonna 2007 noin 21,7 M ) 3.2. KUNTATALOUDEN TUNNUSLUKU- JA PIRKANMAALLA Yli puolet Pirkanmaan kunnista nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Vuodelle 2009 tuloveroprosentteja nostettiin huomattavasti maltillisemmin 18 kuntaa piti tuloveroprosentin ennallaan ja vain neljä kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan. Pirkanmaan korkein tuloveroprosentti (20,50) on Parkanossa, Kylmäkoskella, Urjalassa ja Vesilahdessa. Alhaisin tuloveroprosentti (18,00) on Tampereella. Vuoden 2009 keskimääräinen tuloveroprosentti on Pirkanmaalla 18,70. Se on 0,11 prosenttiyksikköä viime vuoden keskiarvoa korkeampi. Pirkanmaan tuloveroprosentti on jo kolmatta vuotta koko maan keskiarvoa (18,59) korkeampi. Maakunnista korkein tuloveroprosentti on Lapissa (19,84). Alhaisimmat tuloveroprosentit ovat Ahvenanmaalla (17,50) ja Uudellamaalla (17,93). Vuoden 2008 verotulot asukasta kohden laskettuina olivat koko maassa euroa. Pirkanmaalla ne olivat Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvoivat Pirkanmaalla keskimäärin 9,1 prosenttia koko maan vastaavan kasvun ollessa 7,6 prosenttia. Kasvua tapahtui kaikissa maakunnan kunnissa. Verotulokertymän kehitys mukailee Pirkanmaalla koko maan kehitystä varsin yhdenmukaisesti. Absoluuttisesti tarkasteltuna koko maan keskimääräiset verotulot asukasta kohden ovat tarkastelujaksolla hieman Pirkanmaan keskiarvoja suuremmat, mutta verotulojen suhteellinen kasvu asukasta kohden on ollut Pirkanmaalla koko maata suurempaa. Vuosina Pirkanmaan verotulojen kasvu oli yhteensä 50 prosenttia, koko maassa noin 36 prosenttia. 18,8 18,6 18,4 18, ,8 17,6 17,4 17, Punkalaitumen tiedot mukana 2005 alkaen Pirkanmaa Kuvio 17. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti 2009 Koko maa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Työttömyys Työllisyys BKT Liite 1: Keskeiset tilastolähteet Liite 2: Liitetaulukot 27.2.2017/MH Väkiluku: neljä suurinta maakuntaa,

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen Maakuntien suhdannekehitys 23-27 Alueiden kehittäminen SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 44/27 2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 6.9.27 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.2.2016 Työllisten määrä 1-64v: VAR / FI Takana haastava historia 2 0 222,6 22,0 2 00 2 497

Lisätiedot