Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009"

Transkriptio

1 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009

2 2

3 Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009 Pirkanmaan liitto Julkaisu D 92 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2009 Sarja D, julkaisu nro 92 ISBN ISSN Pohjakartat lupa nro 226/MML/09 Painosmäärä 600 kpl Painopaikka Tampereen Yliopistopaino Oy (Juvenes Print) 4

5 LUKIJALLE Pirkanmaan kehitys on 2000-luvulla ollut varsin myönteistä muihin maakuntiin nähden. Maakunnan väestö, työpaikat ja tuotanto ovat kasvaneet kärkivauhtia. Myös Pirkanmaan aluetalouteen vaikuttaa vuonna 2008 alkanut maailman talouden taantuma. Vientimarkkinoiden pysähtyminen ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu heikentävät Pirkanmaan kaltaisen voimakkaan vientimaakunnan talousperustaa. Maakunnan kehittämiseen vaikuttavat lisäksi kansalliset kehitystrendit, kuten väestön ikääntyminen ja keskittyminen, julkisen talouden kiristyminen ja työvoimaresurssien väheneminen. Tämä Pirkanmaan aluetalouskatsaus on jatkoa vuonna 2003 valmistuneelle Pirkanmaan aluetalouden rakenne ja seutukuntaprofiilit -julkaisulle. Katsauksen tavoitteena on tarjota näkymä Pirkanmaan aluetalouden tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista pääasiassa 2000-luvulla. Muutoksien ymmärtäminen ja analysointi on olennainen osa aluekehitystyötä. Peilaamalla toteutunutta kehitystä yhdessä määriteltyyn visioon voidaan paremmin arvioida kehittämisen painopistealueita ja kohdentaa kehittämisen toimenpiteitä. Katsauksen tarkoituksena on yleisellä tasolla arvioida kehitysnäkymiä toteutuneen kehityksen ja vallitsevan taloustilanteen pohjalta. Katsaus on osa aluekehityksen seuranta- ja strategiatyötä ja sen tarkoituksena on luoda aluekehityksen piirissä työskenteleville toimijoille tietopohjaa strategisen suunnittelun ja operatiivisen päätöksenteon tueksi. Tarkastelutasona on ensisijaisesti maakunta, mitä osin tarkennetaan seutukuntakohtaisesti. Pirkanmaan tilastotietoja verrataan muihin maakuntiin ja koko maan keskimääräisiin arvoihin, jolloin saadaan monipuolisempi kuva Pirkanmaan kehityksestä. Tunnuslukuja arvioitaessa on hyvä muistaa Tampereen vaikutus koko maakunnan keskiarvoihin. Seutukuntien ja kuntien välillä erot saattavat myös olla hyvinkin suuria. Pirkanmaan aluetalouden tilan taustaksi tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti kansainvälisen talouden ja Suomen kansantalouden näkymiä ja kehitystä. Maakunnan aluetalouteen vaikuttavien keskeisimpien tunnuslukujen ja kuntatalouden lisäksi katsauksessa paneudutaan tuotanto- ja työllisyysvaikutuksiltaan Pirkanmaan keskeisten toimialojen aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Lopuksi hahmotellaan maakunnan aluekehitystyön tulevia tarpeita. Katsaus on tehty Pirkanmaan liitossa. Sen tilastoaineiston on koonnut tutkimussihteeri Paula Panula. Aluekehityssuunnittelija Heidi Pyykkösen ja Mikko Koposen tekstin on julkaisuksi toimittanut erityisasiantuntija Reijo Kahelin ja taittanut yksikön sihteeri Maija Lumijärvi. Katsauksen liitteessä määritellään eräitä julkaisussa käytettyjä käsitteitä. 5

6 6

7 SISÄLLYS LUKIJALLE 5 1. TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Kansainvälisen talouden kehitys ja näkymät Suomen kansantalouden kehitys 2000-luvulla Maakuntien tuotannon kehitys 2000-luvulla KEHITYS PIRKANMAALLA Väestön kehitys maakunnassa Työlliset ja työttömät Pirkanmaalla Pirkanmaan alueellinen kehitys BTV-indiaattorilla mitattuna Kiinteän pääoman bruttomuodostus Tutkimus- ja kehitystoiminta Kotitalouksien tulot Pirkanmaalla Valtion tulot ja menot KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Kuntatalouden kehitys Suomessa ja Pirkanmaalla Kuntatalouden tunnuslukuja Pirkanmaalla Arvioita kuntatalouden kehitysnäkymistä PIRKANMAALLA MONIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE Työpaikat ja arvonlisäys päätoimialoittain Pirkanmaan aluetalouden keskeiset toimialat Toimialakontribuutio - Pirkanmaan kokonaistuotannon kasvu Keskeisten toimialojen liikevaihto ja teollisuuden viennin kehitys Pirkanmaan pk-yritykset Pirkanmaan toimialojen kehitysnäkymät TOTEUTUNUT KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET 48 LIITE Käsitemääritelmiä 51 7

8 8

9 TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA 1. TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Enempää Pirkanmaan kuin minkään muunkaan alueen aluetaloutta on mahdotonta tarkastella ja analysoida eristäytyneenä järjestelmänä, koska kaikki alueet ovat kiihtyvän globalisaatiokehityksen ja Euroopan integraation myötä yhä enemmän riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Etenkin euroalueen talouskehitys on vaikuttanut ratkaisevasti Pirkanmaahan ja koko Suomeen. Tämä vaikutus ei lähitulevaisuudessa ole ainakaan pienenemässä KANSAINVÄLISEN TALOUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT Maailmantaloudessa on ollut poikkeuksellisen vahva kasvujakso, sillä viimeisen viiden vuoden aikana maailman kokonaistuotanto on lisääntynyt keskimäärin 4,5-5 prosenttia vuodessa. Globalisaatiokehitys ja erityisesti Kiinan, Intian ja useiden muiden kehittyvien Aasian talouksien kasvu ja rakennemuutos ovat vauhdittaneet maailman talouskasvua. Kiihtynyt maailmanlaajuinen talouskasvu on osaltaan kiristänyt useita raaka-ainemarkkinoita ja johtanut hintojen osin jopa räjähdysmäiseen nousuun. Esimerkiksi rautamalmin sopimushinta ja raakaöljyn hinta ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2004 alusta, vaikkakin öljyn maailmanmarkkinahinta taantuman myötä on kesästä 2008 laskenut merkittävästi. Tuotannon kasvun huippu saavutettiin useimmissa maissa vuosina Vuoden 2007 lopulla alkoi näkyä merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuussa 2009 alussa julkaiseman ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu kääntyy tänä vuonna 1,3 prosenttia negatiiviseksi. IMF:n arvioiden mukaan globaalin talouskriisin odotetaan hellittävän ensi vuonna (2010), jolloin tuotannon odotetaan kääntyvän taas hitaaseen noin kahden prosentin kasvuun. Euroalueen talouskasvu on ollut viimeisen neljän vuoden aikana laaja-alaista ja sisämarkkinoiden kysyntä on ollut kasvun keskeinen vauhdittaja. Marraskuussa 2008 euroalueelle julistettiin virallisesti taloudellinen taantuma ensimmäistä kertaa 15 vuoteen, koska bruttokansantuote heikentyi jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Myös Suomelle tärkeät vientimaat Ruotsi ja Saksa vajosivat loppuvuodesta 2008 virallisesti taantumaan ja Saksan kokonaistuotannon kasvun uskotaan jäävän tänä vuonna miltei kuusi prosenttia negatiiviseksi. OECD ja IMF ovat arvioineet euroalueen talouskasvun hidastuneen vuonna 2008 noin prosenttiin ja jäävän tänä vuonna 4,2 prosenttia luku 1990-luku Afrikka Aasia Kiina Intia Lähi-itä USA Lat. Amerikka EU Euroalue Maailma Lähde: ETLA, Maailman pankki Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 1. Maailman talouskasvu alueittain (%) 9

10 miinusmerkkiseksi. Arvioiden mukaan euroalueen talous kääntyisi hienoiselle kasvu-uralle vasta tämän vuoden loppupuolella, mutta loppuvuoden kasvu ei kuitenkaan pysty nostamaan koko vuoden kasvulukuja positiiviseksi. OECD uskoo, että vasta vuoden 2010 puolivälin jälkeen euroalueen talouskasvu pyörähtää taas kunnolla vauhtiin. Kansainvälisen talouden ongelmat ovat vaikuttaneet myös valuuttakursseihin ja sitä kautta vientimarkkinoihin. Euro on vahvistunut suhteessa moneen valuuttaan. Tämä on hillinnyt tuontihinnoista johtuvia kustannuspaineita, mutta samalla se on heikentänyt eurotalouksien kilpailukykyä. Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen ja vahva euro ovat tyrehdyttäneet vientiä myös Suomessa etenkin Venäjän vienti on heikentynyt vahvan euron vuoksi SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS 2000-LUVULLA Vuosina Suomen talouskasvu on ollut vahvaa laajalla rintamalla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 4,2 prosenttia vuonna 2007, mikä jäi hieman alle edellisen vuoden kasvun. Kasvuvauhti oli kuitenkin edelleen selvästi EU-maiden 2,9 prosentin keskimääräistä kasvua korkeampaa. Bruttokansantuote oli 180 miljardia euroa vuonna BKT:n kasvu vuosina oli selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvon. Valtionvarainministeriön talouskatsauksen mukaan talouskasvua on vauhdittanut erityisesti viennin ja yksityisen kysynnän kasvaminen. Vuonna 2007 kulutus ja investoinnit lisääntyivät vauhdikkaimmin sitten vuoden 1998 ja kohottivat talouden investointiasteen runsaaseen 20 prosenttiin luvun talouden vahvan kehityksen ansiosta työllisyys kohentui ja verotulot kasvattivat julkisen talouden ylijäämää. Suomen bruttokansantuotteen kasvu hidastui huomattavasti vuoden 2008 loppua kohti. Tilastokeskus arvioi Suomen kokonaistuotannon kasvun olleen vuonna 2008 noin yhden prosentin luokkaa. Vuonna 2009 Suomen kokonaistuotannon uskotaan yleisesti supistuvan edelleen kolmesta kuuteen prosenttia ja vielä ensi vuonnakin noin 1,5 prosenttia. On kuitenkin muistettava, että vallitsevassa talouden taantumassa talouskasvun ennusteita on vaikea laatia ja niihin on syytä suhtautua vain suuntaa-antavina lukuina. Kokonaistuotannon supistuessa työllisyys heikkenee. Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvion mukaan vuosina työllisyys heikke ,7 2,8 4,9 4,2 0,9 3,3 2,5 1, , * 2010* 2011* 2012* 2013* -5,0 10 Lähde: Tilastokeskus *Valtiovarainministeriön ennuste BKT:n muutos, % Kuvio 2. Suomen bruttokansantuotteen muutos (%) ennuste, markkinahintaan Pirkanmaan liitto 2009

11 TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Taulukko 1. Valtiontalouden tunnuslukuja, ennusteet Mrd. muutos (%) Bruttokansantuote markkinahintaan 186 4,2 0,9-5,0-1,4 Tavaroiden ja palvelujen vienti 82 8,1-1,1-17,4-1,9 Investoinnit 38 8,7 1,0-9,0-5,0 yksityiset 34 9,0 1,3-10,0-4,5 julkiset 5 6,8-1,3-1,9-8,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 2,1 0,8-3,4-5,2 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,2 35,8 42,6 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 67,3 66,6 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 9,0 9,5 Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus Pirkanmaan liitto 2009 nee noin kahden prosentin vuosivauhtia, yhteensä noin henkilöllä. Marraskuussa 2008 ilmestyneen työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteen mukaan teollisuusmaiden talousaktiviteetin vaimeneminen vaikuttaa olennaisesti Suomen läntisen vientikysynnän hidastumiseen. Vuoden 2009 viennin uskotaan jo romahtavan miltei kymmenen prosenttia. Viennin vaikeudet jatkuvat vielä vuonna Kysyntänäkymien heikkeneminen ja talouden epävarmuus ovat vaikuttaneet myös yksityisen ja julkisen sektorin investointeihin. Tänä vuonna investointien kasvun arvioidaan pysähtyvän kokonaan ja kääntyvän, etenkin yksityisellä sektorilla, noin kymmenen prosenttia negatiiviseksi. Yritykset ovat tulleet suhdannenäkymien synkentymisen myötä varovaisiksi ja lykkäävät hankkeitaan. Julkisen sektorin investointien uskotaan jatkavan positiivisella kasvu-uralla mm. valtion elvytystoimien ansiosta. Inflaatio eli hintatason yleinen kohoaminen Suomessa on ollut viime vuosina noin 4 prosenttia, mikä vastaa euroalueen keskitasoa. Korkea inflaatio on lisännyt kansalaisten epäluottamusta kansantalouden kehitykseen. Inflaatiokehitys on kuitenkin hiljentynyt ja tänä vuonna sen uskotaan yleisesti asettuvan puolentoista prosentin tuntumaan. Ensimmäisenä julkisen talouden tilan heikkeneminen näkyy valtiontaloudessa, ennen muuta suhdanneherkkien verotulojen, kuten yhteisöverotulojen kertymissä. Valtiovarainministeriön mukaan valtion rahoitusasema kääntyy ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä alijäämäiseksi ja julkinen velka kasvaa huomattavasti. Verotulojen aleneminen ja työttömyyden hoitoon liittyvät kustannukset kuormittavat kunta- ja valtiontaloutta merkittävästi tulevina vuosina. Suomen kansantalouden kehitys riippuu varsin voimakkaasti informaatioteknologia-alan teollisuudesta. Ongelmina nähdään yleisesti informaatioteknologian vähäinen hyödyntäminen perinteisillä tuotannonaloilla ja väestön ikääntyminen. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa on vähän pk-yrityksiä, jotka ovat vakaita työllistäjiä vaikeinakin aikoina MAAKUNTIEN TUOTANNON KEHI- TYS 2000-LUVULLA Vuonna 2006 Pirkanmaan alueellinen tuotannon kokonaisarvo (BKTA) oli euroa/asukas, mikä oli maakunnista viidenneksi suurin, mutta kuitenkin hieman pienempi kuin koko maan keskimääräinen arvo ( /asukas). Manner- Suomessa ylivoimaisesti suurin asukaskohtainen BKTA oli Uudellamaalla ( /asukas) ja pienin Kainuussa ( /asukas). Vuosina voimakkaimmin BKTA asukasta kohden on kasvanut Itä-Uudellamaalla, jossa kasvua on tullut jopa 56 prosenttia ( /asukas). Vähiten kasvua oli Etelä-Karjalassa, noin 12 prosenttia (2 963 /asukas). Pirkanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote on tarkastelujakson aikana kasvanut 29 prosenttia, joka vastaa 11

12 6 828 euron asukaskohtaista kasvua. Koko maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kasvu oli hieman Pirkanmaata hitaampaa, noin 24 prosenttia (6 165 /asukas). Uudenmaan osuus koko maan markkinahintaisesta BKT:sta oli vuonna 2006 reilu kolmannes (35 %). Pirkanmaa oli toisella sijalla (8,6 %) ja Varsinais- Suomi kolmantena (8,2 %). Vuosina koko maan keskimääräinen BKT:n kasvu oli 26 %. Pirkanmaa ohitti BKT-osuudessaan Varsinais-Suomen. Pirkanmaalla kasvu oli noin 35 prosenttia Varsinais-Suomen kasvun jäädessä noin 28 prosenttiin. Maakunnista eniten (63 %) bruttokansantuotetta onnistui kasvattamaan Itä-Uusimaa, minkä taustalla on ollut energian hinnan nousu. Etelä-Karjalassa kasvua oli vain 10 prosenttia. Uusimaa Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Koko maa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 12 Kuvio 3. Aluebruttokansantuote maakunnittain, /asukas

13 TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Työtunnin aikana tuotetun bruttokansantuotteen arvo vaihtelee paljon maakunnittain, mikä selittyy pääosin tuotantorakenteiden erilaisuudella ja tuotantoon valjastetun pääoman määrällä. Myös yrittäjien, erityisesti maataloudessa toimivien suuri osuus sekä yrittäjää kohti kirjautuneiden työtuntien suuri määrä alentaa työtuntia kohti lasketun bruttokansantuotteen arvoa. Vuonna 2006 koko maassa bruttokansantuotetta yhtä työtuntia kohti kertyi 40 euroa. Pirkanmaalla päästiin lähes samaan euromäärään (39,50 ). Eniten tuotettiin Itä-Uudellamaalla, missä yhden työtunnin kertymä oli yli 50 euroa. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa työtunnin tulos jäi heikoimmaksi (30 ), mikä osaltaan kuvaa maakuntien maatalousvaltaisuutta. Vuosien 2000 ja 2006 välillä bruttokansantuote tehtyä työtuntia kohti on kasvanut Pirkanmaalla vajaan neljänneksen (23 %), mikä on vain hieman koko maan keskimääräistä kasvua (21 %) suurempaa. Itä-Uudellamaalla kasvua oli 47 prosenttia. Sen sijaan Etelä-Karjalassa kasvu oli vain yhdeksän prosenttia. Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Ulkoalue Koko maa yhteensä milj. (arvo käyvin hinnoin) Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 4. Bruttokansantuote markkinahintaan 2006, milj. 13

14 Itä-Uusimaa Uusimaa 46,7 50,2 Kymenlaakso Etelä-Karjala Pirkanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kainuu Koko maa 42,2 41,3 39,5 38,9 38,8 38,2 37,7 37,2 36,7 36,3 36,1 35,1 34,6 34,4 33,4 33,3 30,0 30,0 40, Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 5. Bruttokansantuote maakunnittain tehtyä työtuntia kohti 2006, euroa 14

15 KEHITYS PIRKANMAALLA 2. KEHITYS PIRKANMAALLA Tässä luvussa tarkastellaan väestön määrässä ja ikärakenteessa sekä työllisyydessä tapahtuneita muutoksia maakuntatasolla. Seudullista kehitystä selvitetään tuotannon, työllisyyden ja väestön vuosimuutokset yhteen nivovalla BTV-indikaattorilla. Lisäksi tässä luvussa tarkastellaan investointeja, kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja sekä valtion tulojen ja menojen kohdentumista VÄESTÖN KEHITYS MAAKUNNASSA Pirkanmaan väestökehitys on vuosikymmeniä ollut positiivinen. Vuoden 2008 lopussa pirkanmaalaisia oli yhteensä henkeä. Pirkanmaalaisten osuus koko maan väestöstä oli yhdeksän prosenttia. Positiivisen muuttotaseen ennustetaan kasvattavan maakunnan väestöosuutta voimakkaasti vuoteen 2030, jolloin Tilastokeskus arvioi eri ennusteissaan Pirkanmaan väkiluvuksi noin Pirkanmaan tilannetta kuvaa, että jo vuonna 2006 Pirkanmaan todellinen väestönkehitys ylitti edellisen Tilastokeskuksen vain pari vuotta aiemmin tehdyn trendiennusteen asukkaalla. Vuosina Pirkanmaan väkiluku on lisääntynyt noin seitsemällä prosentilla eli noin asukkaalla. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut hitaasti ja on nyt noin kaksi prosenttia. Pirkanmaalla asuvien ulkomaalaisten suhteellinen osuus koko maan ulkomaalaisväestöstä laski vuonna Tampereen seutukunnassa asuu noin 70 prosenttia koko maakunnan väestöstä luvulla Tampereen seutu on kasvanut erittäin voimakkaasti, keskimäärin liki asukkaalla vuodessa. Kuntaliiton rakennemuutoskatsauksen (1/2009) mukaan Tampereen seudun väestönkasvu on ollut koko maan voimakkainta. Esimerkiksi vuosina Tampereen absoluuttinen väestönkasvu on ollut yli kaksinkertainen Oulun ja Helsingin seutuihin verrattuna. Samaan aikaan yhdestätoista koko maan suurimmasta muuttovoittokunnasta kuusi kuntaa oli Tampereen seutukunnassa. Väestö vähenee puolestaan maakunnan reuna-alueilla ja erityisesti Ylä-Pirkanmaalla luvulla Ylä-Pirkanmaan väestö on vähentynyt keskimäärin 189 hengellä vuodessa. Vastaava luku Luoteis-Pirkanmaalla on 84 henkeä ja Lounais-Pirkanmaalla 77 henkeä. Etelä- ja Kaakkois- Pirkanmaalla väestömuutos on ollut positiivista Trendiennuste 2004 Väestöennuste 2007 Toteutunut Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 6. Pirkanmaan väestönkehitys ja ennusteet vuoteen

16 Pirkanmaan väestön ikärakenne on melko lähellä koko maan väestön rakennetta. Nyt yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 17 prosenttia ja alle 15-vuotiaiden osuus saman verran, mutta vuonna 2030 arvioidaan 65 vuotta täyttäneitä olevan jo noin neljännes väestöstä. Etenkin vuoden 2010 jälkeen yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti. Väestön vanheneminen on muuttotappioita kokeneiden maakunnan reuna-alueiden erityispiirre. Vuonna 2007 vanhushuoltosuhde oli Pirkanmaalla noin 25, kun vuonna 2020 sen arvioidaan olevan miltei 36 ja vuonna 2040 jo 42,5. Väestöllisen huoltosuhteen ja vanhushuoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaakin suuria paineita Pirkanmaan kuntataloudelle tulevaisuudessa, vaikka maakunnan vanhushuoltosuhteen ennakoidaan olevan maan parhaimmistoa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan myös työllisten määrän odotetaan laskevan Pirkanmaalla noin 67 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Väestön voimakkaasta ikääntymisestä ja työllisten määrän vähenemisestä seuraa taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen. Vuonna 2006 koko maan keskimääräinen huoltosuhde oli 129 (ei-työllistä sataa työllistä kohti). Pirkanmaalla huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa parempi, noin 126. Kainuussa se oli 176. Paras tilanne oli Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, joissa 100 työllistä kohti oli 102 ei-työllistä henkilöä Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 2007 Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 7. Pirkanmaan väestön kehitys ikäryhmittäin 16

17 KEHITYS PIRKANMAALLA 2.2. TYÖLLISET JA TYÖTTÖMÄT PIR- KANMAALLA Koko maassa työttömyysaste on 2000-luvulla laskenut yli kolme prosenttiyksikköä ja työllisyysaste on puolestaan noussut samaan tahtiin. Pirkanmaan kehitys on pääosin seurannut koko maan kehitystä. Viimeisen kahden vuoden aikana työttömyyden lasku ja työllisyysasteen nousu on Pirkanmaalla kuitenkin kääntynyt negatiiviseen suuntaan vastoin koko maan kehitystä. Vuonna 2008 Pirkanmaalla oli työllisiä , mikä on noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna Koko maassa työllisten lukumäärä on lisääntynyt vastaavana ajanjaksona noin kahdeksan prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pirkanmaan työllisyysaste on laskenut vuoden aikana yli 71 prosentista alle 70 prosenttiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Pirkanmaalla oli vuonna 2008 työttömiä , mikä on 29 prosenttia vähemmän kuin vuonna Koko maassa työttömien väheneminen on ollut keskimäärin kolme prosenttiyksikköä Pirkanmaata vilkkaampaa. Vuonna 2008 Pirkanmaan työttömyysaste nousi edellisvuodesta liki prosenttiyksiköllä. Kun koko maassa työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 6,1 %, oli sen Pirkanmaalla 7 %. Helmikuussa 2009 työttömyysaste oli Pirkanmaalla 10,8 % (koko maassa 9,4 %). Työvoimaviranomaisten ilmoittama keskimääräinen vuoden 2008 työttömyysaste oli Pirkanmaalla puolestaan 8,5 ja koko maassa 7,6. Helmikuussa 2009 vastaavat luvut olivat Pirkanmaalla 10,8 % ja koko maassa 9,4 %. 72 Työllisyysaste (%) Työttömyysaste (%) Työllisyysaste Pirkanmaa (15-64-v.), (%) Työllisyysaste koko maa (15-64-v.), (%) Työttömyysaste Pirkanmaa (%) Työttömyysaste koko maa (%) 0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 8. Pirkanmaan ja koko maan työllisyys- ja työttömyysaste

18 Työttömyyden lisääntyminen Pirkanmaalla johtuu suurelta osin lomautusten määrän suuresta kasvusta loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna Pirkanmaan TE-keskuksen työllisyyskatsauksen (3/2009) mukaan lomautettujen määrä maaliskuussa 2009 (3 985 henkilöä) oli noussut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta noin 350 prosenttia eli henkilöä. Ammattiryhmittäin työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt eniten rakennustyössä (35,8 %) ja teollisessa työssä (33,7 %). Pirkanmaan työvoimatoimiston avoimet työpaikat ovat vuoden 2008 maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun vähentyneet 45 prosentilla. Merkittävin muutos avoimien työpaikkojen osalta on ollut kuljetus- ja liikennetyössä sekä teollisessa työssä, joissa avoimia paikkoja oli 85 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvalla vuosikymmenellä työpaikkojen määrä on kasvanut vain Tampereen seutukunnassa, kun muissa seutukunnissa työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia tai määrä on lähtenyt laskuun. Pirkanmaan työmarkkinoiden keskeisimmät muutokset viime vuosien ajalta voidaan kiteyttää kolmeen ilmiöön: - työvoiman rekrytointiongelmat ovat pahentuneet (työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma), - työvoiman kysyntä on vähentynyt ja - työttömyyden lasku on hidastunut ja kääntynyt nousuun. 18 Kuvio 9. Pirkanmaan kuntien kesk imääräinen t yöt tömy ysaste 20 08, Työ- ja elinkeinoministeriön luvut

19 KEHITYS PIRKANMAALLA 2.3. PIRKANMAAN ALUEELLINEN KEHI- TYS BTV-INDIKAATTORILLA MITATTUNA Bruttokansantuotetta monipuolisemman työkalun alueiden välisen kehityksen vertailuun tarjoaa BTVindikaattori. Se kuvaa alueen yleiskehityksen suuntaa mittaamalla tuotannon, työllisyyden ja väestön vuosimuutosten keskimääräistä poikkeamaa koko maan muutoksesta. Indikaattori tiivistää aluekehityksen yhdeksi luvuksi, joka suunnan lisäksi kertoo poikkeaman suuruuden. Maakunnista parhaiten vuosina on pärjännyt Itä-Uusimaa, jossa BTV-indikaattorilla mitattu kehitys on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä koko maan vuosittaista muutosta ripeämpää. Seuraavaksi suotuisinta kehitys on ollut Pirkanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pirkanmaalla BTV-indikaattorin kaikki kolme osa-aluetta ovat kehittyneet varsin tasaisesti koko maata nopeammin. Pirkanmaan seutukuntien kehitys vuosina Tampereen seutukunnan kehitys on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä koko maan vuosittaista muutosta positiivisempaa. Seutukunnan menestys perustuu tasaisesti tuotannon, väestön ja työllisten määrän kasvuun. Toisena olevan Kaakkois-Pirkanmaan menestys perustuu pääasiassa tuotannon suotuisaan Itä-Uusimaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa BKTA Työlliset Väkiluku Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Lappi Satakunta Kainuu Etelä-Karjala -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 10. BTV-indikaattori maakunnittain

20 kasvuun. Kaakkois-Pirkanmaan BTV-indeksi oli 0,2 prosenttia positiivinen, vaikka työllisyyskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä hieman heikompaa. Etelä-Pirkanmaan negatiivinen yleiskehitys on seurausta työllisyyden kehityksestä, joka on 0,4 prosenttiyksikköä koko maan keskimääräistä vuotuista kehitystä heikompaa. Sen sijaan väkiluvun ja tuotannon muutokset eivät ole olleet seutukunnassa yhtä voimakkaita. Pirkanmaan seutukunnista kehitys on ollut kaikkein heikointa Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaalla, missä seutukuntien väkiluku on vähentynyt eniten, työpaikkakehitys on ollut hitainta ja tuotannon muutos jäänyt kauas koko maakunnan keskimääräisestä. Molemmat seutukunnat ovat jääneet Pirkanmaan keskimääräisestä yleiskehityksestä jälkeen yli kaksi prosenttiyksikköä. Kuten kuvio 11 osoittaa, neljässä Pirkanmaan seutukunnassa yleiskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa vuosina Vuosina vain Tampereen seutu ylsi positiiviseen BTV-indeksiin. Vuosiin verrattuna Pirkanmaan seutukunnista muut paitsi Luoteis-Pirkanmaa ovat parantaneet yleiskehitystään. Luoteis-Pirkanmaa onkin menettänyt Pirkanmaan seutukuntien välisen kolmannen sijansa ja jäänyt viimeiseksi negatiivisena jatkuneen yleiskehityksen vuoksi. Lounais-Pirkanmaan yleiskehitys on parantunut aiemmasta vertailusta eniten ja se on kääntänyt aikaisemman -1,9 prosentin BTV-indeksin -0,5 prosenttiin. Negatiivisesta BTV-indeksistä huolimatta myös Ylä-Pirkanmaa ja Etelä-Pirkanmaa ovat parantaneet yleiskehitystään edellisestä aikasarjasta yli prosenttiyksiköllä. Maakuntatasoisessa tarkastelussa Tampereen seutukunnan kansallisestikin erittäin vahva yleiskehitys on nostanut yksinään koko Pirkanmaan keskimääräisen BTV-indeksin varsin korkealle. Tällöin maakunnan sisällä muiden seutukuntien kehitys näyttää heikolta. Näin ei kuitenkaan kaikilta osin ole, kun Pirkanmaan seutukuntia verrataan maan muihin seutukuntiin. Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus 1/2009 on tarkastellut BTV-indeksin kehitystä maakunnissa Tampereen sk BKTA Työlliset Väkiluku Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Lounais- Pirkanmaa Etelä- Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Luoteis- Pirkanmaa -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1, Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liito 2009 Kuvio 11. BTV-indikaattori seutukunnittain Pirkanmaalla

21 KEHITYS PIRKANMAALLA ja seutukunnissa vuosina Pirkanmaalla Tampereen, Kaakkois-Pirkanmaan ja Lounais- Pirkanmaan seutukunnissa yleiskehitys oli koko maan keskimääräistä kehitystä parempaa. Tampereen seutukunnassa yleiskehitys oli neljänneksi suotuisinta Kokkolan, Loviisan ja Porvoon jälkeen. Tampereen ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnissa kaikki BTV-indikaattorin osa-alueet (tuotanto, työllisyys, väestö) kehittyivät koko maata vauhdikkaammin. Lounais-Pirkanmaalla vain väestökehitys oli koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa, mutta yleiskehitys jäi työllisyyden ja tuotannon vetämänä koko maata paremmaksi. Kuntaliiton katsauksen mukaan kehitys on ollut heikkoa etenkin Etelä-Pirkanmaalla ja Luoteis- Pirkanmaalla. Etelä-Pirkanmaan BTV-indikaattorin kehitys oli vuosina Suomen seutukunnista neljänneksi heikointa heti Juvan, Jämsän ja Itä-Lapin jälkeen. Luoteis-Pirkanmaan yleiskehitys on ollut Suomen seutukunnista seitsemänneksi heikointa. Myös Ylä-Pirkanmaalla yleiskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa erityisesti heikon tuotannon ja väestökehityksen vetämänä. Etelä-Pirkanmaalla tuotannon muutoksen osuus BTV-indikaattorin miinusmerkkisestä poikkeamasta oli kolme neljännestä ja työllisyyden osuus runsaan viidenneksen. Tuotannon kehitys olikin maan kolmanneksi heikointa Juvan ja Jämsän jälkeen. Vertailuvuosista vain vuonna 2004 Etelä-Pirkanmaan tuotanto kasvoi ripeästi, mutta se ei pystynyt poistamaan muiden vuosien aiheuttamaa kokonaisvaikutusta. Talouden taantuman seurauksena Etelä-Pirkanmaa on kokenut edelleen kiihtyvää teollisuustuotannon alasajoa ja laajoja irtisanomisia. Tulevina vuosina Etelä-Pirkanmaan BTV-indeksi näyttänee nykyistä huomattavasti pahemmalta. Luoteis-Pirkanmaan sijoitus maan seitsemänneksi alhaisimmalle sijalle johtuu erityisesti työllisyyden heikosta kehityksestä. Se on ollut Luoteis-Pirkanmaalla heikointa Itä-Lapin, Pielisen Karjalan, Juvan ja Tornionlaakson ohella. Luoteis- Pirkanmaalla tuotannon osuus oli noin puolet seutukunnan BTV-indikaattorin miinusmerkkisestä poikkeamasta. 175 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto // Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Koko maa Kuvio 12. Investoinnit Länsi-Suomen Allianssin alueella ja koko maassa (2000=100) 21

22 KIINTEÄN PÄÄOMAN BRUTTO- MUODOSTUS Vuonna 2006 Pirkanmaan investointien arvo eli kiinteän pääoman bruttomuodostus oli miljoonaa euroa, mikä oli maakunnista neljänneksi suurin. Pirkanmaan osuus koko maan investoinneista oli noin kahdeksan prosenttia. Uudellamaalla investoitiin miljoonaa euroa, mikä oli 36 % koko maan investoinneista. Investointien arvo kasvoi Pirkanmaalla 14 prosenttia vuosina Samaan aikaan Uudenmaan investointien arvo kasvoi 36 prosenttia. Kuviossa 12 on esitetty Länsi-Suomen maakuntien aineelliset investoinnit indekseinä. Aikasarjasta laskettujen indeksien avulla maakuntien investointivolyymit ovat vertailukelpoisia muutoksen suuruuden suhteen. Indeksiluvusta ei sen sijaan voi päätellä investointien määrää. Koko maan investoinnit ovat kasvaneet tasaisesti tarkastelujakson aikana. Etenkin vuodesta 2004 lähtien koko maassa on investoitu selvästi vuotta 2000 enemmän. Pirkanmaalla investoitiin vuosina suhteellisesti vähemmän kuin vuonna 2000, mutta vuosina 2005 ja 2006 selvästi enemmän. Pirkanmaan investointiaste on ollut 2000-luvun koko maan keskimääräistä investointiastetta heikompi ja se on ollut maakuntien häntäpäässä. Tähän on vaikuttanut osaltaan se, että Pirkanmaan investointien painopiste on siirtynyt teollisista investoinneista osaamiseen ja muihin ns. aineettomiin investointeihin. Länsi-Suomen maakunnista Satakunnassa on investoitu vuosina suhteellisesti paljon verrattuna edellisiin vuosiin tai muihin maakuntiin. Satakunnan poikkeuksellisen suurta investointimäärän kasvua selittää osaltaan Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyö. Myös Pohjanmaan investointien huomattava kehitys vuosina erottuu vertailussa. Maakunnan investointien määrät kasvoivat tuolloin yli 50 prosenttia kääntyen sitten laskuun. Keski-Suomessa investointimäärät ovat olleet koko tarkastelujakson ajan yli vuoden 2000 investointimäärän. Vertailluista maakunnista investoinnit kasvoivat vähiten Etelä-Pohjanmaalla, keskimäärin 1,3 % vuodessa TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimus- ja kehitysmenot ovat kiinteän pääoman bruttomuodostukseen rinnastettavia investointeja, jotka vaikuttavat toimialan tai alueen tulevaan kehitykseen ja kilpailukykyyn. T&K-menot ovat perinteisten investointien tapaan pitkävaikutteisia. Tilastokeskuksen arvion mukaan koko maan tutkimus- ja kehitysmenojen kokonaissumma noussee vuonna 2008 runsaaseen 6,4 miljardiin euroon. Yritysten osuus on tästä 4,6 miljardia ja yliopistojen ja korkeakoulujen osuus 1,2 miljardia euroa. Valtion T&K-panostus on noin 560 miljoona euroa. Vuonna 2007 koko maan tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,47 prosenttia ja vuonna 2008 sen arvioidaan olleen 3,37 prosentin tasolle. EU:ssa ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan yli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on EU:n tavoitetaso. Pirkanmaan T&K-menojen osuus aluebruttokansantuotteesta vuonna 2006 oli 6,6 prosenttia. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan osuus (7,4 %) oli Pirkanmaata korkeampi. Pirkanmaan suuret T&K- panostukset vahvistavatkin maakunnan asemaa korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakuntana. Vuonna 2007 Pirkanmaan T&K-toimintamenot asukasta kohti olivat euroa. Vain Pohjois- Pohjanmaalla vastaavat menot asukasta kohti (2 450 ) olivat Pirkanmaata hieman suuremmat. Näissä maakunnissa T&K-toimintamenot olivat lähes kaksi kertaa yli maan keskiarvon (1 178 / asukas). Yli koko maan keskiarvon ylsivät myös Uusimaa (1 805 /asukas) ja Varsinais-Suomi (1 373 /asukas). Manner-Suomessa pienimmät menot asukasta kohti olivat Kymenlaaksossa (152 ), Etelä-Pohjanmaalla (154 ) ja Keski-Pohjanmaalla (200 ).

23 KEHITYS PIRKANMAALLA Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjanmaan maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois- Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Hämeen maakunta Satakunnan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Varsinais- Suomi Koko maa Päijät-Hämeen maakunta 200 Uusimaa Lapin maakunta Etelä-Savon maakunta 100 Etelä-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Kainuun maakunta T&K-menojen kehitys vuosina , Indeksi 1995 = 100 Keski-Pohjanmaan maakunta Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 13. Tutkimus- ja kehittämismenot maakunnittain 2007, milj. Määrällisesti mitattuna Pirkanmaa on Uudenmaan jälkeen suurin T&K-panostaja. Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2007 olivat miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 16 prosentin osuutta koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista. Uudenmaan vastaava osuus oli 40 prosenttia (2 507 milj. ) ja Pohjois-Pohjanmaan osuus 15 prosenttia (939 milj. ). Tutkimus- ja kehitystoiminnan painoarvo Pirkanmaalla näkyy myös siinä, että T&K-panostukset ovat kasvaneet huomattavasti koko maan keskimääräistä kasvua nopeammin. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan kasvu on ollut Pirkanmaan kanssa samaa luokkaa. Vuodesta 1995 Pirkanmaan T&K-panostukset ovat kasvaneet liki viisinkertaisiksi KOTITALOUKSIEN TULOT PIRKAN- MAALLA Suomessa vuosina käypähintainen bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 4,4 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset kasvoivat koko maassa keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Eniten palkansaajakorvaukset kasvoivat Itä-Uudellamaalla (6 %). Vajaan kuuden prosentin vaiheille ylsi myös Pirkanmaa. Omaisuustulojen kasvu koko maassa oli vuosina keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa. Pirkanmaalla kotitalouksien omaisuustulot kasvoivat 3,7 prosenttia vuodessa. Omaisuustulo- 23

24 Taulukko 2. Ensitulon ja käytettävissä olevan tulon muutos maakunnittain , keskimääräinen kasvu vuodessa (%) Palkansaaja- Sekatulo, Toiminta- Omaisuus- Omaisuus- Sosiaali- Muut tulon- Verot ja Sosiaali- Muut tulon- Käytettävissä korvaukset netto ylijäämä tulot menot Ensitulo etuudet siirrot tulona maksut turvamaksut siirrot menona oleva tulo Resurssit Käyttö Resurssit Käyttö Uusimaa 4,2 13,2 3,9-0,4 5,3 3,8 5,1 5,8 2,5 4,3 4,2 4,4 Varsinais-Suomi 4,1 1,6 4,0 6,2 3,1 4,2 4,0 6,8 2,5 4,0 5,2 4,7 Kanta-Häme 5,5 1,1 4,2 4,4 3,5 5,0 3,7 7,6 2,5 4,9 6,0 5,3 Päijät-Häme 4,3 0,5 3,7 4,4 2,3 4,0 4,3 6,2 2,4 3,8 5,2 4,6 Kymenlaakso 3,8 1,3 3,6 3,7 1,9 3,7 3,3 6,2 1,7 3,3 4,8 4,2 Etelä-Karjala 3,9 0,1 4,1 1,8 1,9 3,4 3,3 5,6 1,0 3,5 4,9 4,1 Itä-Uusimaa 6,0 0,3 4,3 7,4 4,2 5,7 4,9 5,5 4,0 5,4 5,7 6,1 Satakunta 4,2-0,1 3,7 3,7 1,3 3,9 3,2 5,4 2,2 3,7 4,4 4,1 Pirkanmaa 5,7 2,0 4,9 3,7 4,3 5,2 4,1 6,6 3,4 5,3 5,2 5,4 Keski-Suomi 4,9 1,3 4,1 2,4 2,5 4,3 4,1 5,4 2,2 4,4 4,9 4,9 Etelä-Pohjanmaa 5,5-0,7 3,4 3,2 1,9 4,3 3,4 5,5 2,4 4,6 4,9 4,4 Pohjanmaa 4,9 1,2 4,0 1,2 2,1 4,1 3,6 5,7 2,3 4,1 4,9 4,4 Etelä-Savo 4,2-0,9 3,4 4,9 2,2 3,7 3,0 4,3 2,1 3,6 5,2 3,8 Pohjois-Savo 4,8 0,1 3,7 3,5 3,6 4,2 3,2 4,3 2,2 4,2 5,4 4,3 Pohjois-Karjala 4,6 0,2 3,8 1,8 2,9 3,8 3,0 4,4 1,8 4,1 5,2 3,9 Kainuu 3,5-1,8 3,0 2,7 1,7 2,9 2,4 6,9 0,9 2,7 4,3 3,3 Keski-Pohjanmaa 5,2 2,5 5,0 6,8 3,4 5,2 3,6 4,7 3,0 4,7 5,6 5,3 Pohjois-Pohjanmaa 5,2 3,2 5,8 1,3 3,2 4,6 4,8 5,8 2,6 4,9 5,5 5,2 Lappi 3,8 1,8 4,1 5,2-0,3 3,9 2,9 4,7 1,5 3,3 4,6 4,3 Ahvenanmaa 3,0-1,0 4,0 6,2 5,8 3,3 4,8 2,8 7,3 2,1 7,5 2,9 Koko maa 4,5 3,0 4,1 2,1 3,4 4,1 4,0 5,7 2,5 4,3 4,9 4,6 24 jen kärjen muodostavat Itä-Uudenmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Omaisuustulot kyseisissä maakunnissa ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Myös Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa keskimääräinen kasvu oli Pirkanmaata korkeampi, noin 5-6 prosenttia vuodessa. Vuonna 2006 kotitalouksien ensitulot asukasta kohden kasvoivat koko maassa 4,1 prosenttia. Nopeinta kasvu oli Keski-Pohjanmaalla (7,8 %) ja Varsinais-Suomessa (6,1 %). Myös Pirkanmaalla yllettiin maan keskiarvoa parempaan kasvuun (5,2 %). Taulukko 2 osoittaa, että palkansaajakorvaukset ovat kasvaneet kotitalouksien verotusta nopeammin ja käytettävissä olevien tulojen kasvu on ollut ensitulon kasvua suurempaa. Kotitalouksien tuloerot maakuntien välillä olivat vuonna 2006 huomattavan suuria. Uudenmaan ensitulo asukasta kohti oli yli euroa eli 30 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ensitulot jäivät alle euroon eli noin 74 prosenttiin koko maan tasosta. Pirkanmaalla vuoden 2006 kotitalouksien ensitulot olivat noin euroa asukasta kohti. Alueiden väliset erot kaventuvat merkittävästi, kun tarkastellaan tulonsiirtojen jälkeen käytettävissä olevaa kotitalouksien tuloa. Koko maan keskiarvo oli noin euroa asukasta kohti. Pirkanmaalla jäätiin hieman sen alle ( /asukas). Enimmillään käytettävissä olevat tulot olivat Uudellamaalla (vajaa ) ja pienimmillään Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa (vajaa / asukas). Tulonsiirrot vaikuttivat siten, että Uudenmaan enemmyys suhteessa koko maahan supistui 17 prosenttiin. Vastaavasti Kainuu ja Pohjois-Karjala pääsivät 87 prosenttiin maan keskimääräisestä tasosta VALTION TULOT JA MENOT Valtiovallan toimet vaikuttavat maakuntien kehitykseen monin eri tavoin. Julkisen vallan aluevaikutuksia sisältävillä toimilla eli suurella aluepolitiikalla on ollut aikojen saatossa mittavia vaikutuksia Suomen aluerakenteen kehitykseen ja muotoutumiseen nykyisen kaltaiseksi. Suuren aluepolitiikan keskiössä alueellisten tulonsiirtojen toteuttajana on valtion budjettitalous. Valtio kerää itselleen tuloja taloudellisesti menestyviltä alueilta suhteellisesti enemmän kuin heikommilta alueilta. Sen sijaan valtion menot ovat suhteellisesti suuremmat heikommin menestyville kuin hyvinvoiville alueille. Budjettitalous muodostaa siten lähes automaattisen aluekehitystä vakauttavan ja tasapuolistavan järjestelmän. Valtion tulot ovat veroja ja veroluonteisia tuloja. Vuonna 2006 valtion verot ja veroluonteiset tulot olivat yhteensä noin 34,7 miljardia euroa. Tuloista noin kaksi viidesosaa perustuu liikevaihtoon ja lähes saman verran tulojen ja varallisuuden verottamiseen. Noin 13 prosenttia karttuu valmisteveroista ja muista veroluonteisista maksuista.

25 KEHITYS PIRKANMAALLA Koko maassa keskimääräinen verokertymä vuonna 2006 oli euroa/asukas. Pirkanmaalla valtion saamat verotulot asukasta kohti olivat lähes 400 euroa pienemmät (6 194 ), mikä osoittaa maakunnassa asuvan keskimääräistä pienituloisempaa väestöä. Valtion verotulokertymä Pirkanmaalta on vuosina kasvanut 11,6 prosenttia, kun koko maan keskimääräinen verotulojen lisäys on ollut 10,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asukaskohtaisia verotuloja kertyi yli euroa ja Ahvenanmaalla noin euroa. Pääkaupunkiseudulla pelkästään tuloveroina saatiin lähes yhtä paljon kuin Pohjois- Karjalassa kaikkien verojen kertymä oli yhteensä. Vähiten verotuloja valtio sai Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Etelä-Savosta sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta, joissa asukaskohtainen verokertymä jäi alle euroon. Valtion menot ovat toimintamenoja, tulonsiirtoja tai muita menoja. Valtion menoista toimintaan kuluu reilu kolmannes, kunnille siirretään vajaa neljännes ja yksityisille vajaa viidennes. Yrityksille siirtyvä osuus on vajaa kymmenys ja muiden siirtojen osuus on runsas kymmenys valtion menoista. Vuonna 2006 valtion menoihin kului kaikkiaan 38,1 miljardia euroa, eli 3,4 miljardia euroa enemmän kuin se sai maakunnista tuloja. Koko maan keskimääräinen menojen lisääntyminen on aikajaksolla ollut noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2006 valtion menot asukasta kohti olivat keskimäärin Pirkanmaalle kohdentui valtiolta euroa/asukas. Suurin menorasite valtiolle tulee Ahvenanmaalta ( ). Manner- Suomen maakunnista suurimmat asukaskohtaiset menot syntyi valtiolle Kainuusta (8 100 ). Pienin valtion menotaakka oli Itä-Uudellamaalla (hieman yli euroa asukasta kohti). Hallinnonaloittain valtion menot ( /asukas) Pirkanmaalla vuosina jakautuivat kuvion 14 mukaisesti. Kuviossa esitetään myös ennuste vuoden 2008 menojen hallinnonalakohtaisesta jakautumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot olivat yli kolmasosan ministeriöiden yhteenlasketuista menoista. Vuonna 2006 hallinnonalan asukaskohtaiset menot Pirkanmaalla olivat euroa. Menot kohdistuivat pääosin Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen avustuksiin, kuten valtionosuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot ovat olleet kasvussa viime vuosien aikana. Kuitenkin Pirkanmaalle kohdentuvat menot sijoittuvat hieman koko maan keskiarvon alapuolelle e 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtionvarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Puolustusmininsteriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Muut ministeriöt Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 14. Valtion menot hallinnonaloittain Pirkanmaalla 25

26 Seuraavaksi suurimmat asukaskohtaiset menot Pirkanmaalla ovat opetusministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla, joista kummankin määrärahat ovat olleet noin viidennes kaikista määrärahoista. Opetusministeriön hallinnonalan menoista rahoitetaan muun muassa peruskoulutusta, ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta sekä yliopistokoulutusta ja tutkimusta. Pirkanmaa sijoittuu maakuntien vertailussa samalle tasolle pienempien yliopistomaakuntien (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjanmaa) kanssa. Tätä selittää ainakin osittain Pirkanmaan suuri väestömäärä. Suurimmat opetusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot ovat Uudellamaalla. Vuosina 2002 ja 2006 opetusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot olivat Pirkanmaalla euroa, mutta vuonna 2004 menot jäivät alle tuhanteen euroon. Julkisen rahoituksen vastapainona todettakoon, että kaikesta Suomeen korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehitystoimintaan tulleesta ulkomaisten yritysten rahoituksesta liki 40 prosenttia ohjautui Tampereen yliopistoon. Puolustusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot olivat Pirkanmaalla vuonna 2006 noin euroa. Vuodesta 2002 hallinnonalan menot Pirkanmaalla ovat kasvaneet yli 400 eurolla asukasta kohti. Muiden hallinnonalojen osuus Pirkanmaalla vaihtelee ministeriöiden määrärahojen osalta noin kahden ja kymmenen prosentin välillä. Työja elinkeinoministeriön menot ovat Pirkanmaalla merkittäviä erityisesti teknologia- ja innovaatiopolitiikan sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suurimmat vuosittaiset menot kohdennetaan liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Pirkanmaalla nämä hallinnonalan menot ovat pysytelleet tasaisesti muita maakuntia alhaisempina. Valtion menot yhteensä (euroa asukasta kohti) ovat kasvaneet Pirkanmaalla vuosien aikana 14 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin valtion asukaskohtaisen verotulokertymän kasvu (11,6 %) Pirkanmaalta. Tästä huolimatta Pirkanmaa on yhä valtion budjetissa niin sanottu nettomaksaja eli maakunta maksaa valtiolle veroja enemmän kuin saa rahanjaossa tuloja maakuntaan. Vuonna 2004 menot Pirkanmaalta valtiolle oli 187 euroa asukasta kohti. Vuonna 2006 vastaava asukaskohtainen menoerä oli 75 euroa. Valtion maakunnista saamat verotulot vähennettyinä valtion menoilla maakuntiin ilmenevät asukaskohtaisina lukuina seuraavasta kuviosta. 26

27 KEHITYS PIRKANMAALLA Itä-Uusimaa Muu uusimaa Pääkaupunkiseutu Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Koko maa Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 15. Valtion nettotulot maakunnittain 2004 ja 2006 (verotulot - menot), /asukas 27

28 3. KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Kuntatalouden osuus koko aluetalouden arvonlisäyksestä on merkittävä. Arvonlisäys muodostuu lähes kokonaan kansalaisten kannalta olennaisten hyvinvointipalveluiden tuottamisesta. Tässä luvussa tarkastellaan kuntatalouden keskeisiä tunnuslukuja tukeutuen kuntien tilinpäätöstietoihin pääosin vuosilta Vuoden 2008 osalta tiedot ovat tilinpäätösten ennakkotietoja. Maakuntatasoisessa tarkastelussa maakuntien keskiarvoihin vaikuttavat merkittävästi suurten kaupunkikeskusten, kuten Tampereen, talous. Pienten kuntien talous saattaa olla hyvinkin ahtaalla, vaikka se ei näykään maakunnan keskiarvoluvuissa. On myös tunnistettava, että Pirkanmaan kunnat eroavat toisistaan merkittävästi sekä väestöltään, elinkeinorakenteeltaan että resursseiltaan luvulla Pirkanmaalla tapahtuneet kuntaliitokset on tässä tarkastelussa otettu huomioon yhdistämällä liitoskuntien tunnusluvut kuluvan vuoden mukaiseen kuntajaotukseen. Tarkastelussa on siis 24 kuntaa KUNTATALOUDEN KEHITYS SUO- MESSA JA PIRKANMAALLA Kuntataloudessa on monia epävarmuustekijöitä. Maailman ja maamme kokonaistalouden kehityksestä ei varmuudella voida tehdä pitkälle ulottuvia ennusteita. Väestön ikääntyminen ja tämän seurauksena huoltosuhteen heikkeneminen kasvattaa kuntien palvelutuotannon kustannuksia ja toisaalta myös vähentää kunnan verotuloja, joilla palveluita ylläpidetään. Palvelutarpeiden lisääntyminen näkyy Pirkanmaan kuntien huomattavana toimintakulujen kasvuna. Pirkanmaan kuntien toimintakulut kasvoivat vuosina jopa 65 prosenttia koko maan keskiarvon ollessa 62 prosenttia. Vuosina kuntien toimintakulut kasvoivat Pirkanmaalla 9,6 prosenttia. Kuntien menoja ovat lisänneet erityisesti palkka- ja henkilökulujen kasvu sekä lisääntyneet palveluiden ostot. Koko maassa kuntien toimintakulujen kasvu oli vastaavana aikana noin 6 prosenttia Toimintakulut (1000 ) Toimintakulujen kasvu-% edelliseen vuoteen Lähde: Tilastokeskus Toimintakulut yhteensä muutos edelliseen vuoteen-% Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 16. Kuntien toimintakulujen kehitys Pirkanmaalla

29 KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Vuoden 2008 tilinpäätöstietojen mukaan Pirkanmaan 24 kunnasta seitsemän teki alijäämäisen tuloksen. Alijäämää kertyi näissä kunnissa yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 Pirkanmaan kunnissa muodostui kuitenkin ylijäämää yhteensä 201 miljoonaa euroa eli noin 419 euroa asukasta kohti laskettuna. Vuotta aikaisemmin Pirkanmaan kuntien ylijäämä oli 32 miljoonaa euroa eli 66 euroa/asukas. Vuonna 2008 maakunnan kuntien yhteinen ylijäämä kasvoi voimakkaasti. Tähän vaikutti merkittävästi Tampereen tulos, joka oli noin 178 M ylijäämäinen (vuonna 2007 noin 21,7 M ) 3.2. KUNTATALOUDEN TUNNUSLUKU- JA PIRKANMAALLA Yli puolet Pirkanmaan kunnista nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Vuodelle 2009 tuloveroprosentteja nostettiin huomattavasti maltillisemmin 18 kuntaa piti tuloveroprosentin ennallaan ja vain neljä kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan. Pirkanmaan korkein tuloveroprosentti (20,50) on Parkanossa, Kylmäkoskella, Urjalassa ja Vesilahdessa. Alhaisin tuloveroprosentti (18,00) on Tampereella. Vuoden 2009 keskimääräinen tuloveroprosentti on Pirkanmaalla 18,70. Se on 0,11 prosenttiyksikköä viime vuoden keskiarvoa korkeampi. Pirkanmaan tuloveroprosentti on jo kolmatta vuotta koko maan keskiarvoa (18,59) korkeampi. Maakunnista korkein tuloveroprosentti on Lapissa (19,84). Alhaisimmat tuloveroprosentit ovat Ahvenanmaalla (17,50) ja Uudellamaalla (17,93). Vuoden 2008 verotulot asukasta kohden laskettuina olivat koko maassa euroa. Pirkanmaalla ne olivat Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvoivat Pirkanmaalla keskimäärin 9,1 prosenttia koko maan vastaavan kasvun ollessa 7,6 prosenttia. Kasvua tapahtui kaikissa maakunnan kunnissa. Verotulokertymän kehitys mukailee Pirkanmaalla koko maan kehitystä varsin yhdenmukaisesti. Absoluuttisesti tarkasteltuna koko maan keskimääräiset verotulot asukasta kohden ovat tarkastelujaksolla hieman Pirkanmaan keskiarvoja suuremmat, mutta verotulojen suhteellinen kasvu asukasta kohden on ollut Pirkanmaalla koko maata suurempaa. Vuosina Pirkanmaan verotulojen kasvu oli yhteensä 50 prosenttia, koko maassa noin 36 prosenttia. 18,8 18,6 18,4 18, ,8 17,6 17,4 17, Punkalaitumen tiedot mukana 2005 alkaen Pirkanmaa Kuvio 17. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti 2009 Koko maa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Aluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi

Aluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi 1 Aluebarometri 2013 julkistus 13.12.2012 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä verkkokysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TIETOISKU 15.12.2014 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012

TIETOISKU 15.12.2014 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012 BKT asukasta kohden vuonna 2012 ( ) 50 000 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012 40 000 47 957 Bruttokansantuote laski vuonna 2012 huomattavasti Varsinais-Suomessa, kuten muissakin Etelä- Suomen

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TEM-analyyseja 48 /2013

TEM-analyyseja 48 /2013 TEM-analyyseja 48 /2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Ilkka Mella Laura Pouru ISSN 1797-5271 ISBN 978-953-227-707-7 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 2011-2013 Ilkka Mella Laura Pouru Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot