Vammaispalvelujen kehittäminen

Transkriptio

1 1 Vammaispalvelujen kehittäminen Aini Kimpimäki

2 2 Mistä vammaispolitiikka syntyy? historiamme ja kulttuuriperintömme vaikuttavat siihen, miten vammaisuus ja riippuvuus kohdataan ja miten siihen vastataan (koko yhteiskunnan haaste) kansainväliset vaikutukset yhdenmukaistavat näkemyksiä ja toimintoja maassamme ja maailmassa (pohjoismaat, YK, EU, EN) nykytila ja tulevaisuuden odotukset motivoivat toimintaamme = teemme tulevaisuutta nyt

3 3 Ajankohtaiset ainekset Lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä kehittämishaasteineen Hallitusohjelma kirjauksineen ja kehyksineen Kunta- ja palvelurakenneuudistus muutoshaasteineen YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ratifiointihaasteineen Vammaispoliittinen selonteko linjauksineen ja evästyksineen Muiden hallinnonalojen muutosten vaikutukset (opetus-, työ-, ympäristö- liikenne- )

4 4 Hallitusohjelman vammaispolitiikka Vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi laaditaan vammaispoliittinen ohjelma, jossa linjataan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet. Jatketaan vammaispalvelulain ja erityishuoltolain yhdistämistä. Kehitetään vammaisten henkilökohtaista avustaja-järjestelmää vaiheittain. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vahvistetaan vammaispalvelujen rahoitusta sekä järjestämis- ja tuottamistapoja vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

5 5 hallitusohjelman vammaispolitiikka Tuetaan vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään. Hallituksen tavoitteena on esteetön yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä esteettömyyteen tietoyhteiskunnassa, mm hyödyntämällä uusia mahdollisuuksia turvata palveluja vammaisille.

6 6 Vammaispalvelutilastoa v Vammaispalveluja koskevat erityislait Vammaispalvelulaki - tästä avust. + palv.as. Kehitysvammalaki - tästä laitosh. + as.palv Yhteensä (vpl + kvl) Asiakkaat asiakasta n. 6 % asiakasta n. 38 % asiakasta Kustannukset 220 milj. n. 41 % 500 milj. n. 73 % 720 milj.

7 7 Vammaislainsäädännön uudistaminen Edellinen hallitus aloitti valmistuneet/valmistuvat selvitykset: Kumpuvuori: Juridinen esiselvitys (2004), Paara: Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen (2005), Selonteko ja sen tausta-aineistot (2006), Kumpuvuori: Perusoikeuksien rajaaminen (2006), STM:n Hengityshalvaustyöryhmä (2006), Kumpulainen: Kehitysvammapalvelut 2004 (2007) Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen 2007 Lisäksi lausunnot ja kannanotot sekä valmistelutyö STM:ssä

8 8 Avustajatoiminta tilastoissa Avustajatoiminnan piirissä = avustajan työnantajina: 1990: 2000: : vammaista henkilöä avustajia on osin - myös palveluasumisen piirissä olevilla henkilöillä, joita v oli yhteensä 3088 henkilöä avustajatoiminta on suhteellisesti voimakkaimmin kasvanut vammaispalvelu (lisäys yhteensä 240 %) 3,4 % vammaispalvelujen asiakkaista vuonna 2001 ja 18,3 % vammaispalvelujen kustannuksista vuonna 2001

9 9 Mitä olemme oppineet avustaja-asiassa? Avustaja on vammaisten henkilöiden priorisoima kehittämiskohde Nykyiseen työnantaja-malliin tarvitaan vaihtoehtoja; kaikki eivät voi tai halua olla avustajan työnantajina Moni vaikeavammainen henkilö jää palvelun ulkopuolelle tai saa avustajatunteja tarpeeseensa nähden niukasti Potentiaalisten avustajatoiminnan tarvitsijoiden määrä on n henkilöä (nykyisin käyttäjiä max henkilöä) Jos sekä saajien määrää että tuntimääriä lisätään tarpeen mukaisesti, kokonaiskustannukset ovat noin 400 milj. euroa (nykyisin vajaat 100 milj. palveluasuminen mukaan luettuna)

10 10 Avustaja -yhteenvetoa Avustajatoiminnalla on lainsäädäntöpohja Avustajatoiminnan kehittymistä seurataan tilastoina Avustaja on suhteessa eniten laajentunut vammaispalvelu Avustajatoimintaa on kehitetty hankkeilla Toiminnan kehittämistä on pohdittu ja esitetty, mutta esitykset eivät ole edenneet lainsäädännön muutoksiksi Lainsäädännön kehittämisen esteenä ovat olleet toiminnan korkeat kustannukset Vammaisille henkilöille avustaja on toimivin tapa itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi

11 11 Hallituksen ohjelma ja henkilökohtainen apu Kehitetään vammaisten henkilökohtaista avustaja-järjestelmää vaiheittain. Henkilökohtainen apu -järjestelmää kehitetään osana vammaislainsäädännön uudistamista Kustannusnäkymät ja henkilöstön saatavuus haasteellisia Henkilökohtainen apu kohdennetaan vaikeavammaisille henkilöille Turvataan ensi vaiheessa avun ja tuen saaminen elämän välttämättömimpiin toimintoihin; jatkossa priorisointi vammaisjärjestöjen kanssa Henkilökohtainen apu voi sisältää avustajan lisäksi myös muuta apua ja tukea osallistumisen ja osallisuuden varmistamiseksi

12 12 Tulkkipalvelut valtion vastuulle Tulkkipalvelu = kommunikaatiopalvelu, joka on kirjattu perustuslain kielellisiin oikeuksiin ja johon subjektiivinen oikeus VPL:ssa PARAS-rakenneryhmä : tulkkipalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu siirretään kunnilta valtiolle SOTKA -tilastot: 1990: : 3791 (kasvu 63 %) Erillisselvitys tulkkipalvelut 2001 (Kumpulainen, 2003): asiakkaat 3200 henkilöä = 3,5 % VPL-asiakkaista kustannukset 6,3 milj. = 3,8 % VPL-kust:sta opiskelutulkkaus ja työelämän tulkkaus kasvussa

13 13 Miksi tulkkipalvelu päätettiin siirtää? enemmän kommunikaatio- kuin sosiaalipalvelu: perustuslain kielellisten oikeuksien turvaamiseksi palvelun järjestämisen tarvittavan erityisosaamisen vahvistaminen selkeästi rajattavissa oleva asiakaskunta tulkkipalvelua ei voida korvata muulla palvelulla opiskeluun ja työelämään liittyvän tulkkipalvelun kysynnän kasvu aiheuttaa kustannuspiikkejä osaan kunnista

14 14 Tulkkipalvelun keskittäminen käyttäjien yhdenvertaisuus vahvistuu palvelun ja toiminnan periaatteet yhtenäistyvät (saavutettavuus ja laatu) järjestäjätahon erityisosaaminen kumuloitavissa luotavissa yhtenäinen ja kattava seurantajärjestelmä osaksi palvelujärjestelmää etätulkkauksen kehittämismahdollisuus paranee suunnitelmallinen kehittämistoiminta mahdollista Kysymyksessä on hallinnollinen muutos: tulkkipalvelun saamisen kriteerit ja määrä pysyvät muuttumattomina

15 15 Mitä siirto merkitsee? STM tehnyt riskianalyysin intressiryhmille (käyttäjät tuottajat ja järjestäjät) STM on tilannut ja saanut asiantuntijalausunnon, josta on pyydetty kommentit helmikuun aikana (lausunto STM:n nettisivuilla) Kela on antanut oman lausuntonsa: uusi tehtävä, aikataulu 2010 Käytännön järjestämiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan yhdessä Kelan ja kanssa eri intressitahoja kuunnellen STM valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset Pulaa tulkeista - palvelun tuottajat tarvitaan jatkossakin Tavoite: käyttäjät tuskin huomaavat muutosta, paitsi palvelun saatavuuden parantumisena!

16 16 PARAS-uudistus ja vammaispalvelut Yksittäisille kunnille vaikeita ja kustannuksiltaan suurimpia (vammaisten henkilöiden asumisen ja osallistumisen turvaavat palvelut) joissa suuri kysynnän satunnaisvaihtelu, erityisosaamisen tarve sekä useiden palvelujen samanaikainen ja pitkäaikainen tarve Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa esillä kunnan ja valtion suhde ja työnjako (mm. elatustuki puitelailla ja tulkkipalvelut erillispäätöksellä kunnilta valtiolle)

17 17 PARAS-uudistus ja vammaislainsäädäntö PARAS- uudistus vaikuttaa uudistuvan vammaislainsäädännön rakenteeseen ja sisältöön: 1. Millainen palvelurakenne syntyy? palvelujen järjestäminen kunta/yhteistoiminta-alueilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä 2. Millainen valtionosuusjärjestelmä luodaan? kalliiden vammaispalvelujen (mm. vaikeavammaisten palveluasumisen ja avustaja-) kustannusten jakaantuminen kuntien sekä kuntien ja valtion kesken

18 18 Palvelurakenne ja erityishuoltopiirit jatkossa erityispalveluista vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset kuntayhtymät, joiden pohjana nyk. sairaanhoitopiirit kunnan kuuluttava yhteen kuntayhtymään; ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat ruotsinkieliseen kuntayhtymään mahdollisuus huolehtia nykyistä paremmin sosiaalihuollon erityispalveluista kehitysvammahuollon erityishuoltopiirit eivät jatkossa pakkokuntayhtymiä, mutta kunnat voivat sopia vapaaehtoisesta kuntayhtymästä erityishuollon hoitamiseksi (Vaalijala ja Varsinais- Suomi sekä yhdistyvät Uudenmaan ja Hämeen erityishuoltopiirit) mahdollisuus keskittää harvoin tarvittavia ja syvää osaamista edellyttäviä palveluja valtakunnallisesti erityisvastuualueittain

19 19 Kehitysvammalaki jatkossa Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat pykälät jäisivät voimaan, mutta kehitysvammalaki olisi jatkossa toissijainen vammaispalvelulakiin verrattuna Hallintoa koskevat pykälät PARAS-uudistuksen mukana sosiaalihuoltolakiin tai erilliseen sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolakiin Perustuslain mukaisten oikeuksien rajoituksia (pakon ja rajoitusten käyttö hoidon yhteydessä) koskevat säädökset erilliseen lainsäädäntöön

20 20 Kehitysvammahuollon tulevaisuus Eristävästä erityisyydestä yhteisölliseen erityisosaamiseen Kuntayhtymien hallinnollinen muutos osana PARAS-hanketta: tarvitaan visio riittävän pitkälle Kehitysvammapalvelujen integraatio muiden vammaispalvelujen sekä sosiaalihuollon muiden erityispalvelujen kanssa Kehitysvammaisten asumisen järjestäminen ARA:n investointiavustusten yhtenä prioriteettina lähivuosina Tarve nopeuttaa laitosten hajauttamisvauhtia: laitosta ei tarvita asumisen järjestämiseksi 2000-luvulla (Niemelän raportti 2007:73) Erityisosaamisen jakelun muutos: asiakkaiden kokoamisen sijasta osaaminen asiakkaiden luokse tukemaan palvelujen järjestämistä

21 21 Säädösvalmistelun aikatauluja PARAS-uudistuksen vuoksi tarvittavat muutosesitykset (mm. SHL, KVL, VPL, KTL, ESHL) KVL: kehitysvammapalvelujen hallinto 2008 VPL: tulkkipalvelujen siirto kunnilta valtiolle 2009 Vammaislainsäädännön uudistaminen henkilökohtaisen avun kehittämisen vaiheistus ja käynnistyminen YK:n sopimuksen ratifioimiseksi tehtävät muutokset: kotikuntalainsäädännön muutos perusoikeuksien rajoittamista koskeva laki

22 22 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2006 Allekirjoittaneita valtioita n. 110; Suomi ja EU allekirjoittaneet sopimuksen ensimmäisten joukossa. Ei vielä kansainvälisesti voimassa (ratifioineita valtioita alle 10) Sopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys keskeinen ajatus: tavoitteena vahvistaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista Valinnainen pöytäkirja mahdollistaa yksilövalituksen Suomessa lainsäädäntö on jo lähes sopimuksen mukainen ratifiointia varten tarvitaan 1) kotikuntalainsäädännön rajoitusten poistaminen sekä 2) perustuslain mukaisia rajoituksia (pakkotoimien käyttöä) koskevan lainsäädännön täsmentäminen

23 23 YK:n sopimus Sopimuksen ratifiointi ja seuranta UM:n vastuulla: UM julkaisee sopimuksen suomeksi (ruotsinkielinen käännös saataneen Ruotsista) STM on julkaissut selkoesitteen sopimuksesta suomeksi ja ruotsiksi Sopimuksen edellyttämä kansallinen seurantajärjestelmä kehitettävä mahdollisuuksia: seuranta hajaantuu useille tahoille, jollakin koordinointivastuu seuranta keskitetään uudelle elimelle tai integroidaan muun ihmisoikeusseurannan osaksi

24 24 Vammaispolitiikan keskeiset periaatteet (selonteko 2006) Vammaisilla henkilöillä on oikeus: yhdenvertaisuuteen (perustuslaki, kv-sopimukset) osallisuuteen (myönteinen suhtautuminen, kumppanuus, esteiden poistaminen) tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin (tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiseksi)

25 25 Vammaispoliittinen ohjelma Lähtökohdat: Vammaispoliittisen selonteon evästykset konkretisoidaan eri hallinnonalojen tulevaksi toiminnaksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklat integroidaan suomalaiseksi vammaispolitiikaksi Tähdätään noin 10 vuoden jaksoon Yhteinen tehtävä eri hallinnonalojen ja muiden tahojen kanssa STM ohjaa ja Stakes koordinoi valmistelua

26 26 Lämmin kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa rakentamaan yhdenvertaista Suomea