Aika keskiviikko klo kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A. Julkunen Pirkko. Korhonen Pentti Kuusela Marjatta

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika keskiviikko klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Ainasoja Merja varapuheenjohtaja Hovi Tauno jäsen Julkunen Pirkko jäsen Kivikari Urpo jäsen Korhonen Pentti jäsen Kuusela Marjatta jäsen Lahti Marika jäsen Nappu Juha jäsen Åminne Folke jäsen Muurinen Heikki varajäsen Hlavatý Jari Hellstén Jorma kv:n pj kv:n vpj Hirvonen Martti kirkkoherra Ijäs Antti vt. kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra Rinne Heimo kirkkoherra Sepponen Eero kirkkoherra, poistui klo Vahtola Pirjo kirkkoherra Fager Mia Heino Paula Hurme Hannu Kaisti Aapo Kallio Hannu Kosola Seppo lakimies, sihteeri tiedotuspäällikkö yhteisten työmuotojen johtaja talous- ja suunnittelujohtaja hallintojohtaja kiinteistöjohtaja Poissa Määttänen Petra jäsen Järvensivu Jukka kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra 663 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 665 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 666 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 667 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Folke Åminne ja Merja Ainasoja. 668 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin kiertokirje nro 2402 Kiertokirje sisältää seuraavat aiheet: 1. Sähköisessä muodossa toimiva kiertokirje 2. Hiippakunnalliset kolehdit Synodaalikokous Kirkkoherrojen kokous 5. Lääninrovastien kokous 6. Pastoraalitutkinto 7. Papiksi vihkimisen päivämäärät Vuoden 2009 Yhteisvastuukeräyksen hiippakunnallisen osuuden jakaminen Kiertokirje on nähtävänä kirkkoneuvoston kokouksessa.

3 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä - tuomiokapituli on päättänyt muuttaa pastori Rauno Vestin vuorotteluvapaan ajankohtaa hänen pyynnöstään ja myöntää kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 :n nojalla virkavapautta Turun Katariinanseurakunnan seurakuntapastorin (III) virasta ajalla vuorotteluvapaata varten edellyttäen, että teologian maisteri Elina Joutsiniemi vihitään papiksi ja että hän saa vokaation Turun Katariinanseurakunnan seurakuntapastorin (III) viransijaiseksi edellä mainituksi ajaksi - tuomiokapituli on päättänyt kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n ja 4 :n 2 momentin nojalla määrätä pastori Kirsi Huoposen Turun Henrikinseurakunnan seurakuntapastorin (II) viransijaiseksi ajaksi Palkkaus % välyksestä - tuomiokapituli on päättänyt kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n ja 4 :n 2 momentin nojalla määrätä pastori Elina Joutsiniemen Turun Katariinanseurakunnan seurakuntapastorin (III) viransijaiseksi ajaksi Palkkaus % välyksestä - tuomiokapituli on päättänyt kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n nojalla määrätä Marith Leppäkarin Piikkiön seurakunnan seurakuntapastorin virkaan lukien siksi ajaksi, kuin pastori Henna-Riikka Rinne hoitaa viransijaisena Piikkiön seurakunnan kappalaisen virkaa. Palkkaus % välyksestä - tuomiokapituli on päättänyt määrätä pastori Petri Laitisen yhteisen kirkkoneuvoston esityksestä yhteiskunnallisen työn papin virkaan kuuden (6) kuukauden koeajaksi lukien tai sopimuksen mukaan - tuomiokapituli on päättänyt kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 :n ja KirVESTES :n nojalla myöntää pastori Kirsi Hakanpäälle edelleen virkavapautta Turun Mikaelinseurakunnan seurakuntapastorin (III) virasta ajalle Ilmoitus taloustoimistolle. 3. Pöytäkirjoja yhteisen lähetystyön toimikunnan pöytäkirja nro 5/ kiinteistölautakunnan pöytäkirja nro 7/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. 4. Martinseurakunnan seurakuntaneuvoston päätöksiä

4 seurakuntaneuvosto on valinnut nuorisotyönohjaajan virkaan Eetu Kuokkasen. Virka tulee ottaa vastaan lukien tai sopimuksen mukaan - seurakuntaneuvosto on myöntänyt diakoni Krista Helppilälle eron lukien hänen omasta anomuksestaan Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. Hallintojohtajan asiat 669 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 44/2009 Yleiskirjeen aiheena on yhteistyö KL-kuntahankinnat Oy:n kanssa. Kirkkohallituksen tiedusteluun seurakuntien kiinnostuksesta hankintatoimen kehittämiseen ja yhteistyöhön KL-kuntahankinnat Oy:n kanssa seurakunnista 68 prosenttia ilmoitti halukkuutensa yhteistyöhön. Kuntahankinnat on hankinlalain 11 :n mukainen Kuntaliiton kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon yhteishankintayksikkö, jolla on oikeus kilpailuttaa ja tehdä tavaroita ja palveluja koskevia puitejärjestelyjä tai hankintasopimuksia asiakkaittensa puolesta. Kuntahankinnat kerää volyymit, kilpailuttaa ja tekee puitejärjestelyt sekä puite- ja hankintasopimuksen ja hoitaa sopimushallinnan asiakkaiden puolesta. Menettely tuo volyymietua, hinta- ja prosessisäästöjä sekä monipuolista hankintaosaamista. Tuotealueet valitaan asiakkaiden toivomusten mukaan. Yhtiö kattaa kulunsa sopimustoimittajien maksamilla palvelumaksuilla. Kirkkohallitus ja Kuntahankinnat ovat valmistelleet hankintayhteistyötä ja tehneet keskenään hankintayhteistyösopimuksen. Seurakunnat ja Kirkon keskusrahasto/kirkkohallitus ovat Kuntahankintoihin nähden ulkopuolisia organisaatioita, joiden puolesta yhtiö ei voi tehdä hankintapäätöstä ja sopimusta ilman yhteistyösopimusta ja valtuuksia. Koska seurakunnat ovat itsenäisiä hankintayksiköitä, Kirkon keskusrahasto/kirkkohallitus ei voi myöskään tehdä hankintapäätöksiä ja sopimuksia seurakuntien puolesta ilman valtuuksia.

5 Sovitun yhteistyömallin mukaisesti kukin seurakunta päättää itsenäisesti ryhtymisestä hankintayhteistyöhön. Tämän päätöksenteon jälkeen allekirjoitetaan hankintayhteistyösopimus sekä kilpailutuskohtainen sitoumusvaltakirja, jotka toimitetaan Kirkkohallituksen hankintayksikköön. Lisäksi jokaisesta kilpailutuksesta täytetään pyydetty volyymitietolomake. Kirkkohallituksen hankintayksikkö toimittaa asiakirjat ja volyymitietojen yhteenvedon Kuntahankinnoille. Hankintayhteistyösopimus tehdään vain kerran yhteistyön alkaessa ja sen jälkeen sitoumusvaltakirja tehdään jokaisesta kilpailutuksesta, johon seurakunta haluaa osallistua. Yleiskirjeen liitteenä on sopimus hankintayhteistyöstä, sitoumus/valtakirja yhteishankintaan liittymisestä sekä eri sitoumus/valtakirja IT-laitteiden yhteishankintaan liittymisestä. Yleiskirje liitteineen kuuluu seuraavasti: Liite Kuntahankinnat järjestää erillisenä kilpailutuksena IT-alueiden tarvitsemien laitteiden kilpailutuksen. IT-alueiden, jotka tulevat tähän kilpailuttamiseen mukaan, tulee toimittaa tarvittavat volyymitiedot, hankintayhteistyösopimukset ja sitoumusvaltakirjat Kirkkohallituksen hankintayksikköön mennessä. Kuntahankinnoilla on parhaillaan meneillään kopio- ja monitoimilaitteiden kilpailun asiakaskartoitus ja siihen liittyvien volyymitietojen kerääminen. Tältä osin hankintayhteistyösopimus, sitoumusvaltakirja ja volyymitiedot tulee olla kerättyinä mennessä. Yleiskirjeessä kehotetaan tarkistamaan seurakuntien hankintatoimen ohjeistusta. Seurakuntien tulee omalla hankintaohjeellaan, johtosäännöillä ja kirkkoneuvoston päätöksillä määrät, miten hankintatoimeen liittyvät valta ja vastuut jaetaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä taloussuunnittelupäällikkö Päivi Järvisen tehtäviin kuuluu hankintatoimen kehittäminen. Kannan ottaminen siihen, kuinka paljon hankintoja kannattaa ohjata KL-kuntahankinnat Oy:n kautta ei voi tämän selvitystyön kesken ollen muodostaa. Seurakuntayhtymän kannattaa liittyä yleiskirjeen liitteenä olevaan puitesopimukseen KLkuntahankinnat Oy:n kanssa, koska se antaa mahdollisuuden hyötyä tästäkin verkostosta. Kirkkoneuvoston päätös asiassa on hyvä tehdä tässä vaiheessa, koska umpeutuva IT-alueen hankintoja koskeva kilpailutus edellyttää puitesopimukseen liittymistä. tä IT-alueen hankintojen toteuttamistavasta ei ole vielä olemassa. Kaiken hankintatoimen siirtämisestä sen kautta hoidettavaksi ei siis ole kysymys. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 44 / 2009.

6 Kirkkoneuvosto päättää liittyä KL-kuntahankinnat Oy:n ja Kirkon keskusrahaston neuvottelemaan raamisopimukseen hankintayhteistyöstä. Ilmoitus taloussuunnittelujohtajalle, ATK-päällikölle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 670 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 45 / 2009 Yleiskirjeen aiheet ovat: 1. Lisäys rahoituslaskelmaohjeeseen 2. IT-yhteistyöalueiden toimintaan liittyvä kirjanpito ja tilastointi Yleiskirjeen 5 /2007 liitteenä on annettu ohje rahoituslaskelman laadinnasta ja sen kaavasta. Kirjanpitoasioiden neuvottelukunta on täydentänyt rahoituslaskelmasta annettua ohjetta. Päivitetty rahoituslaskelmaohje on yleiskirjeen liitteenä ja se pyydetään liittämään taloushallinnon perusohjeet kansioon. Yleiskirjeessä annetaan lisäksi ohjeita IT-yhteistyöalueiden kirjanpidon ja tilastoinnin hoitoon. Yleiskirje on nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 45 / 2009 ja lähettää sen tiedoksi ja noudatettavaksi taloustoimistoon ja atkpäällikölle. Ilmoitus taloustoimistolle ja atk-päällikölle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 671 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 46 / 2009 Yleiskirje kuuluu seuraavasti: Ilmastohälytys, toivo, toiminta: Kirkonkellot soivat sunnuntaina klo 15 ilmastonsuojelun puolesta.

7 Kellojensoittokampanja liittyy ihmisten ja muun luomakunnan kannalta merkittäviin YK:n ilmastoneuvotteluihin Kööpenhaminassa. Ilmastoneuvottelujen yhteydessä järjestettävä ekumeeninen jumalanpalvelus päättyy Kööpenhaminassa klo Kirkkojen maailmanneuvosto ja Tanskan kirkot kutsuvat kristittyjä kaikkialla maailmassa osoittamaan samalla kellonlyömällä huolensa ilmastonmuutoksesta ja sitoutumisensa sen hillitsemiseen. Kirkkohallitus suosittaa seurakunnille osallistumista tähän ekumeeniseen kampanjaan sunnuntaina Seurakunnat voivat osallistua siihen: 1. Järjestämällä hartaushetken Ilmastohälytys, toivo, toiminta klo Kirkonkellot voivat kutsua hartauteen ja soida sen päätteeksi. Jos se arvioidaan omassa seurakunnassa ja kirkossa toimivaksi, voivat kellot soida myös keskellä hartautta (tämä on esitetty vaihtoehtona tilaisuutta varten laaditun hartauden aineistossa). Kampanjaan liittyvää hartausmateriaalia on saatavissa KJM:n sivuilla 2. Soittamalla kirkonkelloja omassa seurakunnassa sopivaksi katsotun ajan alkaen klo Lisätietoa: Yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen, , Lisäksi tietoa on kirkkohallituksen sivuilla. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkot ovat mukana kirkon kellojen soitossa klo Kiinteistöjohtaja on sopinut käytännön järjestelyistä seurakuntien kanssa. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 46 / Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 672 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A16/2009 Yleiskirjeen aiheena on A/H1N1)v-rokotuksissa käyminen työaikana. Tartuntatautilain nojalla työnantajan tulee sallia työntekijän hankkia lain tarkoittama rokotus työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. A(H1N1)v-virusta vastaan annettavat rokotukset ovat tartuntatauti-

8 lain 11 :n tarkoittamia rokotuksia, joten niissä käyminen luetaan työaikaan, jos käynti ei ole ollut vaikeudetta mahdollista muuten kuin työaikana. Palkan maksaminen työstä poissaolon ajalta edellyttää aina virka- tai työehtosopimuksen määräystä tai lain säännöstä. A(H1N1)v-virusrokotuksessa käymiseen kuluvan ajan lukeminen työajaksi on KirVESTES:n määräyksistä poikkeava käytäntö, joka perustuu tartuntalakiin. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi ja noudatettavaksi Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A16 / Viikkonaakassa tiedotetaan, että A/H1N1)v-virusrokotuksessa on mahdollista käydä työaikana, ellei rokotuksessa käynti vaikeudetta ole mahdollista työajan ulkopuolella. Ilmoitus tiedotustoimistolle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 673 PIIKKIÖN SEURAKUNNAN MÄÄRÄAIKAISEN DIAKONIAN VIRKA Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että Piikkiön seurakuntaan perustetaan määräaikainen diakonian virka, josta 50 % olisi nuorisotyötä ja 50 % diakoniatyötä. Seurakuntaneuvoston esitys kuuluu seuraavasti: Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että Piikkiön seurakuntaan perustettaan määräaikainen diakonian virka, josta 50 % olisi nuorisotyötä ja 50 % diakoniatyötä. Kelpoisuus virkaan on diakonian viran kelpoisuus. Piikkiön seurakunnassa on tällä hetkellä yksi diakonissan virka ja yksi nuorisotyönohjaajan virka. Seurakunnan kokoon ja nuorten määrään nähden tarvitaan lisää työvoimaa. Viran perustamisesta lähtien virka jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Virka on määräaikainen, koska halutaan seurata, onko puolikas lisävirka molempiin työmuotoihin tarpeellinen. Piikkiön seurakunta haluaa taloudellisen taantuman aikana lisätä diakonia ja nuorisotyötä. Työttömyyden ja taantuman aiheuttamat muut ongelmat lisäävät henkistä ahdistusta ja syrjäytymistä sekä aikuisten että nuorten keskuudessa. Nämä ongelmat heijastuvat koko perheeseen. Taloudellinen taantuma on suhdanneilmiö, jonka odotetaan väistyvän, myös siitä syystä virka perustetaan määräaikaisena. Perusteluja työvoiman lisäämiseksi diakoniatyöhön:

9 Retki- ja leiritoiminnassa tarvitaan usein vähintään kahta työntekijää turvallisuussyiden takia. Joissakin asiakastapaamisissa ja asiakaskäynneillä tarvitaan kahta työntekijää. Kaikkia asioita ei saa eikä voi ohjeistuksen mukaan hoitaa yksin. Taloudellinen taantuma tulee lisäämään asiakaskontakteja. 2. Diakoniatyössä työmuotoja on paljon ja ikäjakauma on laaja. Diakoniatyö on yksilö- ja ryhmätyötä, sekä retki- ja leirityötä. 3. Diakoniatyöhön kuuluu mm. yhteisvastuukeräys, kansanvälinen diakoniatyö, diakoniakasvatus, surutyö, vanhus- ja eläkeläistyö, päihde- ja kriminaalityö, yksinhuoltajat ja muut perheet, mielenterveystyö, vapaaehtoistyö, omaishoitotyö, kehitysvammatyö ja muut vammautuneet. Yhdelle työntekijälle ei riitä tarpeeksi aikaa paneutua kaikkiin työmuotoihin. Monista työmuodoista kertyy vuodessa paljon kokouksia, palavereita ja työryhmiä. 4. Lomien, sairaslomien, työmatkojen ja koulutusten takia olisi hyvä, että olisi kaksi työntekijää, jotka voisivat tuurata toisiaan. Päivystysaikoja ja sovittuja vastaanottoja ei tarvitse peruuttaa, jos on toinen työntekijä. Perusteluja työvoiman lisäämiseksi nuorisotyöhön: 1. Retki- ja leiritoimintaan sekä nuorten iltoihin tarvitaan usein vähintään kahta työntekijää turvallisuussyiden takia. Taloudellinen taantuma lisää kysyntää nuorten toiminnalle. 2. Tällä hetkellä Piikkiön seurakunnassa on viisi rippikouluryhmää ja vain yksi nuorisotyönohjaaja, joka ei pääse kaikille leireille. 3. Piikkiössä nuorisotyö on ollut jo vuosia pääsääntöisesti erityisnuorisotyötä. Perustettavaksi esitetyn diakonian viran tehtäväluetteloksi esitetään seuraavaa: Diakoniatyö (50% työajasta) - osallistuu henkilökohtaiseen asiakastyöhön: sielunhoito ja kriisityö, koti- ja laitoskäynnit, päivystys- ja vastaanottotyö, - osallistuu avustustyöhön ja neuvontatyöhön - järjestää yhdessä muiden työntekijöiden kanssa retkiä, leirejä, seurakunnan tilaisuuksia ja ohjaa ihmisiä muihin tilaisuuksiin - yhteistyö yhtymän sisällä ja Kaarinan kaupungin kanssa - yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa ja erilaisten yhdistysten kanssa - seurakunnan diakoniatiimin jäsen - osallistuu yhtymän diakonityöntekijöiden ja diakoniapappien yhteisiin kokoontumisiin - osallistuu vanhustyöhön ja onnittelukäynteihin - osallistuu perhetyöhön - osallistuu päihdetyöhön, mielenterveystyöhön ja kehitysvammaistyöhön - osallistuu surutyöhön

10 vapaaehtoistyön organisointi: koulutus, rekrytointi, huolto - osallistuu diakoniakasvatukseen - osallistuu yhteisvastuukeräykseen - lisäksi muut esimiehen määräämät tehtävät Nuorisotyö (50% työajasta) - osallistuu isoskoulutukseen ja isosten leiritoimintaan - osallistuu rippikoulutyöhön erityisesti omien kesäleiriryhmien osalta - osallistuu avoimiin oviin ja yökahvilaan - osallistuu koulujen päivänavauksiin - vuorovuosina nuorisotyöntekijän kanssa joko osallistuu yhtymän kymppileirien järjestämiseen tai vastaa seurakunnan omasta varhaisnuorten tms. leiristä (leiri voi olla myös esimerkiksi perheleiri, lastenleiri tai muu vastaava lapsiperheiden kesäohjelma) - varhaisnuorisotyön viikkotoiminnan järjestäminen - osallistuu mahdollisuuksien mukaan VaNu:n kokouksiin - lisäksi muut esimiehen määräämät tehtävät Seurakuntaneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Piikkiön seurakuntaan perustetaan määräaikainen diakonian virka, josta 50% on diakoniatyötä ja 50% nuorisotyötä. Kelpoisuus virkaan on diakonian viran kelpoisuus. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 502 0% mukainen. Viran perustamisesta lähtien virka jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Päätettiin esityksen mukaisesti. Normaalisti seurakuntien ja muiden yksikköjen tulisi pyrkiä tekemään uusia virkoja ja tehtäviä koskevat ehdotukset siten, että ne ehditään käsitellä normaalin talousarviosuunnittelun raameissa. Seurakuntien määrärahojen jakomallin mukainen taloudellinen itsenäisyys huomioiden Piikkiön seurakunnan esitys voidaan kuitenkin käsitellä em. menettelytavan ulkopuolellakin. Seurakunta on varmistanut sen, että sillä on taloudelliset edellytykset tähän virkaan. Kyseessä on määräaikainen diakonian virka. Taloustilanne aiheuttaa erityisiä työttömyysriskejä Piikkiön seurakunnan alueen väestölle konepajateollisuuden epävarman tilauskannan vuoksi. Pidän tämän määräaikaisen viran perustamista perusteltuna. Johtoryhmä puoltaa esitystä. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että Piikkiön seurakuntaan perustetaan määräaikaisen diakoniatyöntekijän virka. Kelpoisuus virkaan on diakonian viran kelpoisuus. Viran tehtävistä 50 % on diakoniatyötä ja 50 % nuorisotyötä. Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 502/0% mukaan.

11 Ilmoitus kirkkovaltuustolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 674 KESKUSVAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN Kirkkolain 8 luvun 6 pykälän mukaan kirkkoneuvosto voi asettaa seurakuntavaaleja varten keskusvaalitoimikunnan, jonka tehtävät määrätään kirkon vaalijärjestyksessä. Kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 1 pykälässä todetaan, että yhteinen kirkkoneuvosto voi asettaa keskusvaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on seurakuntayhtymän seurakuntien puolesta hyväksyä toimenpidesuunnitelma ja aikataulu seurakuntavaalien toimeenpanemiseksi, huolehtia kirkon vaalijärjestyksessä tarkoitettujen kuulutusten ja ilmoitusten laatimisesta ja tietoon saattamisesta sekä muutoinkin avustaa seurakuntien vaalilautakuntia vaalien yhtenäisessä toteuttamisessa. Kuulutukset ja ilmoitukset, joista on ilmoitettava lehdessä tai jotka on lehdessä julkaistava, voidaan, ellei kirkkolain 3 luvun 5 pykälästä muuta johdu, saattaa seurakuntien jäsenten tietoon myös yhteiskuulutuksena. Johtoryhmä esittää, että kirkkoneuvosto asettaisi keskusvaalitoimikunnan, jonka puheenjohtajaksi tulisi kirkkoherra Jouni Lehikoinen, jäseniksi kirkkoherrat, keskusrekisterin johtaja, hallintojohtaja, lakimies ja tiedotuspäällikkö sekä sihteeriksi hallintosihteeri Armi Laaksonen. Kirkkoneuvosto päättää asettaa keskusvaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 1 pykälän mukaiset tehtävät samanaikaisen ja yhtenäisen vaalimenettelyn toteuttamiseksi kaikissa seurakunnissa huomioiden kuitenkin paikalliset olosuhteet. Toimikuntaan valitaan puheenjohtajaksi kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja jäseniksi seurakuntien kirkkoherrat, keskusrekisterin johtaja, hallintojohtaja, lakimies ja tiedotuspäällikkö sekä sihteeriksi hallintosihteeri Armi Laaksonen. Ilmoitus valituille, seurakuntaneuvostoille ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin.

12 ANSIOMERKKIEN JAKOPÄIVÄ Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan ansiomerkkien myöntämisestä 40 vuotta, 30 vuotta ja 20 vuotta seurakuntayhtymän palveluksessa olleille työntekijöille. Jakotilaisuuden ajankohta jäi silloin vielä avoimeksi. Ansiomerkkien jakotilaisuus esitetään järjestettäväksi tammikuun 28. päivänä 2010 Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa klo 14. Ansiomerkkien jaon suorittavat tuomiorovasti Rauno Heikola ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Kirkkoneuvosto päättää, että ansiomerkkien jakotilaisuus järjestetään Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa tammikuun 28. päivänä 2010 klo 14. Tilaisuuteen kutsutaan ansiomerkkien saajien lisäksi kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuvat ja niiden työpisteiden johtajat, joiden alaisina on ansiomerkkien saajia. Ansiomerkkien jakajina toimivat tuomiorovasti Rauno Heikola ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Tilaisuudessa järjestettävän kahvitarjoilun kulut suoritetaan kirkkoneuvoston käyttövaroista. Ilmoitus ansiomerkkien saajille, ao. esimiehille, kirkkovaltuuston puheenjohtajalle, kirkkovaltuuston varapuheenjohtajalle, kirkkoneuvoston puheenjohtajalle, kirkkoneuvoston jäsenille, hallintojohtajalle, toimitalon vahtimestarille, tiedotustoimistolle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 676 DIAKONIAKESKUKSEN YHTEISKUNNALLISEN TYÖN DIAKONIATYÖNTEKIJÄ ANTTI ARON IRTISANOUTUMISILMOITUS Yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijä, työalavastaava Antti Aro on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle päivätyn kirjeen: Irtisanoudun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen työn diakonin virasta alkaen. Antti Aro. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää merkitä Antti Aron irtisanoutumisilmoituksen tiedokseen todeten, että Aron palvelussuhde päättyy Samalla

13 kirkkoneuvosto kiittää Antti Aroa pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Antti Aro, Hannu Suihkonen, henkilörekisterin pitäjä ja taloustoimisto. hyväksyttiin. 677 YHTEISKUNNALLISEN TYÖN DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRAN AUKI JULISTAMINEN on myöntänyt Antti Arolle eron yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän virasta alkaen. Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen esittää, että kirkkoneuvosto julistaa yhteiskunnallisen työn papin viran haettavaksi. Viran tehtäviin kuuluu mm. toimiminen työttömien ja työttömyysuhan alla olevien ryhmien kanssa, päihdetyö sekä yhdyskuntatyön suunnittelu, kehittäminen ja toteutus. Lisäksi viranhaltija toimii kuolinviestitoiminnassa toisena koordinoinnista ja organisoinnista vastaavana työntekijänä. Viran on todettu olevan tarpeellinen. Viranhakuilmoitus on seuraava: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksessa on haettavana YHTEISKUNNALLISEN TYÖN DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRKA Yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän tehtävänä on suunnitella, kehittää ja toteuttaa yhdyskuntatyötä, toimia työttömien ja työttömyysuhan alla olevien kanssa tehtävässä työssä sekä osallistua päihdetyöhön seurakuntayhtymässä. Viranhaltija toimii osana diakoniakeskuksen yhteiskuntavastuun tiimiä. Viran kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto sekä viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä työkokemus. Viran hoitamisessa tarvitaan aloitteellisuutta, osallistavaa ja yhteisöllistä työotetta, hyviä yhteistyötaitoja, kykyä verkottua sekä työelämän kysymysten ja päihdetyön tuntemusta. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmässä 502. Peruspalkan lisäksi voidaan maksaa työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista palkanosaa, joka on enintään 18 % peruspalkasta. Valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Virka tulisi ottaa

14 vastaan tai sopimuksen mukaan. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakijan tulee olla ev.lut. kirkon jäsen. Virkaa koskeviin tiedusteluihin vastaa diakoniajohtaja Hannu Suihkonen p , Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset toimitetaan ansioluetteloineen viimeistään klo mennessä seurakuntayhtymän kirjaamoon Eerikinkatu 3 A, postiosoite PL 922, Turku. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää julistaa haettavaksi diakoniakeskukseen sijoitetun yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän viran esittelyn hakuilmoituksella. Samalla kirkkoneuvosto päättää oikeuttaa diakoniajohtaja Hannu Suihkosen hoitamaan virantäyttöprosessia siten, että esitys valittavasta henkilöstä tuodaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. Tiedoksi Hannu Suihkonen. hyväksyttiin. 678 PAULA HARTMANIN NIMITTÄMINEN TILAPÄISEKSI VIRANHALTIJAKSI YHTEISKUN- NALLISEEN TYÖHÖN Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen esittää, että yhteinen kirkkoneuvosto nimittäisi pastori Paula Hartmanin toimimaan tilapäisenä viranhaltijana yhteiskunnallisen työn pappina Diakoniakeskuksen yhteiskunnallisessa työssä tapahtuu työntekijävaihdoksia vuoden 2010 alusta lukien. Yhteiskunnallisen työn pappi Sakari Ojanen jää eläkkeelle alkaen. Sakari Ojanen siirtyi osa-aikaeläkkeelle vuonna 2006, josta alkaen hänen osa-aikasijaisenaan on toiminut pastori Paula Hartman. Myös Hartmanin osa-aikainen yhteiskunnallisen työn papin sijaisuus päättyy Ojasen jäädessä eläkkeelle. Samanaikaisesti yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijä Antti Aro on irtisanoutunut alkaen. Uutena yhteiskunnallisen työn pappina aloittaa pastori Petri Laitinen. Työntekijävaihdoksessa kriittisiä kohtia ovat uuden yhteiskunnallisen työn papin perehdyttäminen sekä erityisesti kuolinviestipäivystystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Kuolinviestitoiminnan koordinoinnista ja organisoinnista sekä yhteistyöstä poliisiin päin ovat olleet vastuussa Paula Hartman ja Antti Aro. Näiden asioiden turvaamiseksi on suunniteltu järjestelyä, jossa Paula Hartman jatkaisi tilapäisenä viranhaltijana yhteiskunnallisen

15 työn papin osa-aikaisessa (50 %) tehtävässä Näin saataisiin turvattua muutoksessa kuolinviestitoiminta ja uuden työntekijän perehdyttäminen tehtävään. Näiden lisäksi Hartman tekisi normaaleja osaaikaisuuteen mahtuvia yhteiskunnallisen työn papin tehtäviä. Syntyvät palkkakulut voidaan ottaa yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän viran säästyvistä palkkakuluista. Hartmania ei esitetä palkattavaksi avoimen viran hoitajaksi yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän virkaan. Uusi yhteiskunnallisen työn pappi taas aloittaa virassaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän virkasäännön mukaan työntekijä voidaan nimittää tilapäiseksi viranhaltijaksi virkaa perustamatta enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Tilapäinen viranhaltija otetaan palvelukseen joko määräajaksi tai määrätehtävää varten. Tilapäiseksi viranhaltijaksi nimitetylle papille haetaan virkamääräystä tuomiokapitulilta. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää nimittää pastori Paula Hartmanin tilapäiseksi viranhaltijaksi osa-aikaiseen (50 %) yhteiskunnallisen työn papin tehtävään ajalle Tilapäisen viranhaltijan palkkaus määräytyy yhteiskunnallisen työn papin viran palkan mukaan ja on %. Hartmanille pyydetään tälle ajalle virkamääräystä Porvoon tuomiokapitulilta. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Paula Hartman, Hannu Suihkonen, henkilöstörekisterin pitäjä, taloustoimisto ja Porvoon tuomikapituli. hyväksyttiin. 679 LOUNASSETELIN ARVO VUONNA 2010 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on ollut käytössä työntekijöiden työpäivien aikaista ateriointia varten lounassetelit alkaen. Verohallinto vahvistaa vuosittain lounassetelien verotusarvot. Seurakuntayhtymässä vuonna 2009 käytössä ollut lounasseteli oli verotusarvoltaan 5,50 euroa ja nimellisarvoltaan 7,10 euroa. Työnantaja on hankkinut lounassetelit nimellisarvohintaan 7,10 euroa ja työntekijä maksanut setelin verotusarvon 5,50 euroa. Lounassetelin ostovoima on ollut 7,10 euroa. Seurakuntayhtymän henkilöstöstä noin 265 työntekijää hankki vuoden aikana lounasseteleitä yhteensä kappaletta. Työnantajan kustannukset olivat yhteensä euroa (nimellisarvo-verotusarvo). Ravintolaruokailun arvonlisävero alenee alkaen 22 prosentista 13 prosenttiin. Tämän vuoksi ensi vuodelle on vahvistettu kahdet ravintoedun

16 arvot, toiset ajalle ja toiset alhaisemmat ajalle Uudet verotusarvot ajalla ovat seuraavat: Nimellisarvo Verotusarvo 9,50 9,20 8,80 8,70 8,40 8,20 8,00 7,70 7,50 7,10 6,80 7,13 6,90 6,60 6,53 6,30 6,15 6,00 5,78 5,70 5,70 5,70 Seurakuntayhtymän henkilöstöruokalan aterian hinta on 7,10 euroa. Hinta ei ole nousussa, joten lounassetelin nimellisarvoa ei ole painetta korottaa. Taloudellinen tilanne ei myöskään kannusta kasvattamaan henkilömenoja. Lounassetelin nimellisarvon esitetäänkin pysyttäväksi ennallaan. Lounassetelin verotusarvo eli työntekijän maksettavaksi jäävä osuus ajalla nousee 5,50 eurosta 5,70 euroon. Verotusarvo kuitenkin laskee alkaen, jolloin työntekijän maksettavaksi osuudeksi tulee 5,30 euroa nimellisarvon pysyessä ennallaan 7,10 eurossa. Leiripäivärahamääräyksissä noudatettava laitosruokailulle vahvistettu ravintoedun arvo on 4,28 euroa/ ateria ajalla ja 3,96 euroa/ ateria ajalla Kun työntekijä tosiasiallisesti valvoo ruokailua, ravintoedun arvo on 3,42 euroa/ ateria ajalla ja 3,18 euroa/ ateria ajalla Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää: 1. Vahvistaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä käytössä olevan lounassetelin verotusarvoksi 5,70 euroa ja nimellisarvoksi 7,10 euroa ajalla sekä ajalla verotusarvoksi 5,30 euroa ja nimellisarvoksi 7,10 euroa. 2. Leiripäivärahamääräyksissä noudatettava ravintoedun arvoksi vahvistetaan 4,28 euroa/ ateria ajalla ja 3,96 euroa/ ateria ajalla Kun työntekijän työtehtävänä on tosiasiallisesti valvoa ruokailua, ravintoedun arvo on 3,42 euroa/ ateria ajalla ja 3,18 euroa/ ateria ajalla Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi kaikki yksiköt ja taloustoimisto. hyväksyttiin.

17 LAPSITYÖNOHJAAJA KRISTIINA KESÄLÄN VIRKAVAPAA-ANOMUS (salainen asia) 681 LAPSITYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISEN NIMITTÄMINEN Kirkkoneuvosto on edellisessä asiakohdassa myöntänyt kasvatusasiainkeskuksen lapsityönohjaaja Kristiina Kesälälle vuosilomaa ja virkavapaata asti aikaisemmin myönnetyn virkavapaan jatkoksi. Kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme on päätöspöytäkirjallaan palkannut Kesälän aikaisemman virkavapaan sijaiseksi fil.yo Ida-Maria Pankan ajalle Kasvatusasiain johtokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt esittää kirkkoneuvostolle, että Kristiina Kesälän sijaiseksi hoitovapaan päättymiseen saakka nimitetään edelleen Ida-Maria Pankka. Koska Pankan edellinen sijaisuus kestää vuoden 2009 loppuun, uusi sijaisuus alkaisi ja päättyisi Ida-Maria Pankan palkkaus määräytyy KirVESTES:n 36 :n mukaan: Jos väliaikainen viranhaltija hoitaa viran tehtävät, mutta hänellä ei ole virassa edellytettyä kelpoisuutta, hänen peruspalkkansa voidaan määrätä enintään 15 % alemmaksi kuin 32 :n mukaan määritellyn vaativuusryhmän vähimmäispalkka on. Ida-Maria Pankka on opiskelija ja fil.yo eikä täytä lapsityönohjaajan viran kelpoisuusvaatimusta. Koska Pankan opintoihin sisältyy runsaasti uskontotieteen ja kasvatustieteen opintoja, on 5 %:n vähennys vähimmäispalkasta riittävä. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää nimittää lapsityönohjaaja Kristiina Kesälän vuosiloman ja virkavapausajan viransijaiseksi, vs. lapsityönohjaajaksi ajalle Ida-Maria Pankan. Pankan palkka on vaativuusryhmän 502 vähimmäispalkka vähennettynä 5 %:lla. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Ida-Maria Pankka, Jaanet Salminen, taloustoimisto ja henkilöstörekisterin pitäjä. hyväksyttiin.

18 LIIKUNTA- JA KULTTUURISETELI Verohallinto on antanut ohjeen työntekijän omaehtoisesta liikunta- ja kulttuuritoiminnasta verovapaana etuna, Dnro 1848/31/2008. Ohje löytyy internetistä osoitteesta O_MAIN Ohjeen mukaan vuoden 2009 alusta lukien työnantajan tarjoama tavanomainen ja kohtuullinen, koko henkilökunnalle suunnattu, työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta on säädetty verovapaaksi eduksi. Omaehtoisen toiminnan kohtuullinen enimmäismäärä on 400 euroa vuodessa. Omaehtoiseen liikunta- ja kulttuuripalvelujen käyttöön liittyy kuitenkin eräitä rajoituksia, jotka tarkemmin käyvät ilmi verohallinnon ohjeesta. Työnantajan kuittia vastaan maksamat palkansaajan itse valitseman harrastuksen maksut ovat aina veronalaista tuloa. Verohallituksen em. ohjeen myötä työantajan tarjoama etu laajeni koskemaan liikuntatoiminnan ohella myös kulttuuritoimintaa. Työnantaja voi järjestää liikunta- ja kulttuuritoimintaa työntekijöilleen kollektiivisesti varaamalla tilan ko. tarkoituksiin käytettäväksi tai palkkaamalla liikunnanohjaajan omiin tiloihinsa tai hankkimalla kaikkien työntekijöidensä käyttöön kausikortteja urheilu- tai kulttuuritapahtumiin. Liikuntapalvelut voidaan myös ostaa ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Samoin työnantaja voi järjestää yhteisiä teatterikäyntejä työntekijöilleen. Työnantaja voi myös tarjota mahdollisuuden työntekijöiden omaehtoiseen toimintaan antamalla työntekijöille liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Työntekijän omaehtoisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi harrastaa itse valitsemanaan ajankohtana ja valita harrastuspaikan ja tavan useiden eri vaihtoehtojen joukosta. Etu on työnantajan tarjoama silloin, kun työnantaja on järjestänyt edun työntekijän käyttöön, toisin sanoen tehnyt sopimuksen palveluntarjoajan tai toiminnan välittäjän kanssa sekä maksanut edusta aiheutuneet kustannukset tai osan niistä ulkopuoliselle taholle. Lisäksi etua käytettäessä työntekijä on voitava tunnistaa. Edun järjestämistapa voi siten olla liikunta-, kulttuuri- ja virikeseteli, tai jokin muu vastaava maksujärjestelmä, kuten esimerkiksi sirukortit ja erilaiset interaktiiviset järjestelmät ja mobiilipalvelut, joita käytettäessä työntekijän henkilöllisyydestä varmistutaan. Veroton liikuntaetu koskee sellaisia liikuntamuotoja, joita suomalaiset yleisesti harrastavat. Tavanomaisena liikuntatoimintana voidaan pitää esimerkiksi kuntosalikäyntiä, uintia sekä ohjattuja liikuntatunteja, kuten jumppaa, joogaa ja tanssia samoin kuin muitakin yksilölajeja, kuten ratsastusta, golfia, keilailua, suunnistusta ja laskettelua. Etu on tarkoitettu työntekijän oman aktiiviliikunnan tukemiseen, ei esim. vauvauintiin tai solariumiin.

19 Myöskään hieronta ei ole aktiiviliikuntaa, joten seteliä tai muuta maksujärjestelmää ei ole tarkoitettu sen kustannusten maksamiseen. Verovapaana omaehtoisena kulttuuritoimintana voidaan pitää työntekijän käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai vastaavassa muussa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Vastaavana muuna eri taiteenaloihin liittyvänä tapahtumana tai tilaisuutena pidetään elokuva-, kirjallisuus-, kuva-, muotoilu-, näyttämö-, rakennus-, sävel-, tanssi-, valokuva- ja sirkustaiteeseen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Verovapaus kattaa sisäänpääsyn edellä mainittuihin eri taiteenalojen tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Työntekijän omaehtoisena kulttuuritoimintana pidetään myös osallistumista ohjatulle, toiminnalliselle taidekurssille. Tällaisia ovat esimerkiksi elokuva-, kirjallisuus-, kuva-, muotoilu-, näyttämö-, rakennus-, sävel-, tanssi-, valokuva- ja sirkustaiteen kurssit. Jotta edellä mainitut taidekurssit olisivat verovapauden piirissä, edellytetään, että toiminta on työpajatyyppistä, ohjattua toimintaa, jossa lähtökohtana on itse tekeminen. Tällaisen kurssin materiaalihankinnat eivät kuitenkaan kuulu verovapauden piiriin. Kielikoulutus ja taidekurssit, jotka johtavat tutkintoon tai joita voidaan käyttää tutkinnon osana, eivät niin ikään kuulu omaehtoisen kulttuuritoiminnan soveltamisalaan. Seurakuntayhtymän nykykäytäntönä on tukea työntekijöiden omaehtoista liikuntaharrastusta 70 eurolla vuodessa. Muita seurakuntayhtymän tarjoamia etuja ovat - tuki polkupyöräkypärän hankintaan 20 kaikille yhtymän työntekijöille - Vuontispirttiraha enintään 96 /vuosi tai 32 /yö (tietyin rajoituksin) - henkilökunnan jumppa 1 kerta viikossa toimitalossa - lentopalloa ja jääkiekkoa molempia 1 kerta viikossa - virkistystoimikunnan vuosittain järjestämä laaja virkistystoiminta. Etuuksiin on oikeutettu: Vakituisessa virka- tai työsuhteessa oleva seurakuntayhtymän henkilöstö Sijaiset, joiden sijaisuus on tarkoitettu kestämään ainakin vuoden ajan Äitiyslomalla olevat, niin kauan kun he saavat palkkaa tai Kansaneläkelaitoksen alaista äitiyspäivärahaa Kesäteatterin ja kuntoilurahan osalta hautausmaan kesätyöntekijät, kun he ovat olleet seurakuntien palveluksessa vähintään viitenä kesänä ja vähintään kolme kuukautta kerrallaan, heidän tulee hankkia maksutositteisiin työnjohtajan varmennus ennen niiden esittämistä talousjohtajalle Työllistämistuella olevia tilapäisiä työntekijöitä koskevat samat säännökset kuin muitakin tilapäistyöntekijöitä. Työympäristötoimikunta on kokouksessaan käsitellyt liikunta- ja kulttuuriseteliasiaa. Kokoukselle tehtiin ehdotus, että yhtymässä siir-

20 rytään nykykäytännöstä setelien käyttöön siten, että liikuntasetelien rinnalla otetaan käyttöön myös kulttuurisetelit. Koska yhteiskunta on taloudellisesti taantumassa, joka vaikuttaa myös seurakuntayhtymän verotuloihin ja toimintaan, ei tuen tasoon ehdotettu korotusta. Työympäristötoimikunnan päätös asiassa oli seuraava: Seurakuntayhtymässä siirrytään liikunnan rahallisesta tukemisesta käyttämään seteleitä. Samalla liikuntasetelin rinnalla otetaan käyttöön kulttuuriseteli. Työympäristötoimikunta ehdottaa setelien toimittajan yhteiselle kirkkoneuvostolle. Kokonaistuen taso pidetään ennallaan 70 euroa/ kalenterivuosi. Käsittely Asiasta käytiin keskustelu, jonka aikana todettiin, että osa oli entisen käytännön kannalla. Näin ollen puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä: Ne, jotka kannattavat esityksen tekemistä kirkkoneuvostolle, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat entistä käytäntöä, äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Työympäristötoimikunta päätti esittää kirkkoneuvostolle, että seurakuntayhtymässä siirrytään liikunnan rahallisesta tukemisesta käyttämään seteleitä. Samalla liikuntasetelin rinnalla otetaan käyttöön kulttuuriseteli. Työympäristötoimikunta ehdottaa, että setelien toimittajaksi valitaan Smartum, jonka seteleitä saisi 68 /vuosi. Talous- ja suunnittelujohtajana Aapo Kaisti esitti eriävän mielipiteensä asiassa. Työympäristötoimikunnan ehdottama Smartum-kulttuuriseteli mahdollistaa työntekijöiden omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan laajalti Turun seudulla. Smartum-kulttuuriseteli mahdollistaa liikunta- ja kulttuuriharrastuksen Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa yhteensä 153 palveluntarjoajan toimipisteessä. Palveluntarjoajat ovat seuraavat: Liite Smartumin kulttuuriseteli on työsuhde-etu työkyvyn ja henkisen vireyden ylläpitämiseen. Seteli on ns. yhdistelmäseteli, viiden euron arvoinen maksuväline, jolla työnantaja kannustaa henkilöstöään kulttuuri- ja liikuntaharrastusten pariin. Kulttuuriseteli-verkostoon kuuluu jo yli 2400 kulttuuri- ja liikuntapaikkaa ympäri Suomen. Määrä kasvaa päivittäin. Koko Suomessa kulttuuriseteli käy maksuvälineenä yli 2400 eri kohteessa. Seurakuntayhtymä tukee nykyisellään työntekijöiden liikuntaharrastusta 70 eurolla vuodessa. Työympäristötoimikunnan ehdotus 68 euron edusta pe-

21 rustuu virheelliseen käsitykseen siitä, että Smartum-kulttuurisetelin arvo olisi 4 euroa/ kappale. Koska setelin arvo on 5 euroa/ kappale, kirkkoneuvostolle esitetään, että edun arvo pysyisi ennallaan 70 eurossa/ vuosi. Edun laajentaminen liikunnan ohella työntekijän omaehtoiseen kulttuuritoimintaan, tulee laajentamaan etua käyttävien työntekijöiden joukkoa. Viime vuosina työnantajan tarjoamaa liikuntaetua on käyttänyt vuosien aikana vuosittain keskimäärin 211 työntekijää eli noin puolet vakituisista ja pitkäaikaisista työntekijöistä. Vuonna 2008 liikuntarahaa maksettiin työntekijöille yhteensä euroa. Jos kaikki vakituisessa ja pitkäaikaisessa palvelussuhteessa olevat työntekijät ottaisivat edun täysimääräisenä, nousisi työnantajan kustannus edusta noin euroon. Aivan kaikki työntekijät eivät todennäköisesti kuitenkaan tule etua käyttämään. Liikuntaa ja kulttuuriharrastuksia tukemalla työnantaja edistää työntekijöiden työhyvinvointia, elämänlaadun hallintaa ja työssä jaksamista. Työn vastapainoksi on tärkeää, että jokainen työntekijä pääsee välillä irti arjesta itse valitsemansa harrastuksen parissa, olipa kyseessä sitten liikunta tai kulttuuri. Työntekijä tarvitsee työstä palautuakseen henkisiä ja fyysisiä virikkeitä. Kulttuuriseteli tukee henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja ylipäätään aktivoi työntekijöitä. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää muuttaa seurakuntayhtymässä olevaa työntekijöiden omaehtoista liikuntaa tukevaa käytäntöä siten, että seurakuntayhtymässä siirrytään käyttämään Smartum-kulttuuriseteliä. Smartum-kulttuuriseteli on työnantajan tarjoama verovapaa työsuhde-etu työkyvyn ja henkisen vireyden ylläpitämiseen. Seteli on ns. yhdistelmäseteli, viiden euron arvoinen maksuväline, jolla työnantaja kannustaa henkilöstöään kulttuuri- ja liikuntaharrastusten pariin. Kokonaistuen taso pidetään ennallaan 70 euroa/ kalenterivuosi. Uusi käytäntö otetaan käyttöön alkaen. Työnantaja pidättää itsellään oikeuden muuttaa päätöstä yksipuolisesti ilman korvausta. Tiedoksi kaikki yksiköt, työympäristötoimikunta ja taloustoimisto. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Kokouspäivänä RJ-Kuntoiluseteli Oy on ottanut yhteyttä ja tarjonnut seurakuntayhtymälle Tyky-Kuntoilusetelin käyttöönottamista. Keväällä 2009 tehdyn kartoituksen mukaan Smartum-kulttuuriseteli oli laajimmin käytettävissä. Saadun tiedon mukaan tilanne on saattanut muuttua syksyn aikana ja sen vuosi hallintojohtaja Hannu Kallio muutti esitystään siten, että kirkkoneuvosto päättäisi nyt ottaa nykyisen käytännön tilalla käyttöön liikuntaan ja kulttuuriin soveltuvan palvelusetelin. palvelu-

22 tarjoajasta tuodaan uuden kartoituksen jälkeen päätettäväksi kirkkoneuvoston seuraavaan kokoukseen. Kirkkoneuvosto päätti muuttaa seurakuntayhtymässä olevaa työntekijöiden omaehtoista liikuntaa tukevaa käytäntöä siten, että seurakuntayhtymässä siirrytään käyttämään palveluseteliä, jota voidaan käyttää sekä liikuntaan että kulttuuriin. palveluntarjoajasta tuodaan päätettäväksi kirkkoneuvoston kokoukseen Uusi käytäntö otetaan käyttöön alkaen. Muut työympäristötoimikunnan tarjoamat etuudet pysyvät ennallaan. Työnantaja pidättää itsellään oikeuden muuttaa päätöstä yksipuolisesti ilman korvausta. Tiedoksi kaikki yksiköt, työympäristötoimikunta, tiedotustoimisto ja taloustoimisto. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 683 MEHILÄISEN HINNANTARKISTUKSET VUODELLE 2010 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työterveyshuolto on järjestetty hankkimalla palvelut Mehiläisestä. Mehiläinen on toimittanut asiakkailleen tiedotteen Tiedotteessaan Mehiläinen kertoo palveluistaan ja hinnoittelun tarkistuksista. Tiedote on seuraava: Liite Mehiläisen hinnaston tarkistukset johtavat keskimäärin 2,9 %:n hinnankorotukseen. Mehiläisen työterveyden hinnasto vuodelle 2010 on seuraava: Liite Seurakuntayhtymän työntekijöilleen tarjoama työterveyshuolto ei kata kaikkia Mehiläisen tuottamia palveluja. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijöilleen tarjoama työterveyshuolto kattaa sopimuksen mukaan seuraavat palvelut: Liite Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto merkitsee tiedokseen Mehiläisen hinnaston vuodelle 2010 ja päättää hyväksyä hinnankorotukset. Tiedoksi kaikki yksiköt ja taloustoimisto. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin.

23 hyväksyttiin. 684 TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TARKASTUSKERTOMUS Turun ja Porin työsuojelupiiri on lähettänyt syrjintäasian selvityksestä laaditun tarkastuskertomuksen seurakuntayhtymälle. Tarkastuskertomus on seuraava: Liite Työsuojelupiiri on ryhtynyt selvitystyöhön, kun sen tietoon on saatettu useita Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työpaikkailmoituksia, joissa tehtävään valittavalta on edellytetty evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä. Avoimet tehtävät ovat koskeneet määräaikaisia hautausmaatyöntekijöitä, siivoojia, leirikeskusten työntekijöitä ja diakonialeirien avustajaa. Työsuojelupiiri on asian selvittämiseksi ja pyytänyt seurakuntayhtymää selvittämään miksi ja millä perusteilla työnantaja on edellyttänyt siivoojalta, hautausmaiden kesätyöntekijältä, diakonialeirien avustajalta sekä leirikeskuksen siivoojalta, keittiöapulaiselta ja keittäjältä kirkon jäsenyyttä. Seurakuntayhtymä toimitti selvityksensä pyyntöihin määräajassa ja Selvityksissään seurakuntayhtymä katsoi, että sillä on ollut peruste ja oikeus edellyttää hautausmaatyöntekijän, diakonialeirien avustajan, siivoojan, keittäjän ja keittiöapulaisen tehtäviin hakeutuvilta henkilöiltä kirkon jäsenyyttä. Tarkastuskertomuksessaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto katsoo, että selvityspyynnössä tarkoitetuissa työsuhteissa, diakonialeirien avustajaa lukuun ottamatta, ei voida aina perustellusti edellyttää seurakunnan jäsenyyttä. Kirkkolain 6 luvun 1 :n 2 momentin mukaan seurakunnan tai seurakuntayhtymän virassa sekä jumalanpalvelukseen, kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen liittyvässä pysyväisluoteisessa työssä voi olla vain evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Muissa kirkon työsuhteissa kirkkoon kuulumisen vaatimusta tulee työsuojelutoimiston käsityksen mukaan arvioida yhdenvertaisuuslain 6 :n ja 7 :n mukaisesti. Yhdenvertaisuuslain 6 :n mukaan ketään ei saa syrjiä mm. uskonnon tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain 7 :n mukaan syrjintänä ei pidetä sellaista erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus. Työsuojelutoimiston käsityksen mukaan selvityksenalaisissa tehtävissä ei diakonialeiriavustajaa lukuun ottamatta lähtökohtaisesti ole kysymys jumalanpalvelukseen, kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen liittyvä pysyväisluoteinen työ eikä asiallinen käyttäytyminen mainituissa tehtävissä

24 ole työsuojelutoimiston käsityksen mukaan riippuvainen kirkon jäsenyydestä. Jos työhönottoperusteena on seurakuntaan kuuluminen, syrjintä saattaa kohdistua joko välittömästi tai välillisesti kirkkoon kuulumattomiin tai muuhun uskontokuntaan kuuluviin henkilöihin. Kuitenkin työsuojelutoimiston mukaan seurakuntayhtymä voi edellyttää kirkon jäsenyyttä silloin, kun jäsenyydellä on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus. Lakimies on kesällä 2009 antanut selvityksen alaisia työtehtäviä omaaville yksiköille tiedon työsuojelupiirin tarkastuskertomuksen sisällöstä sekä kehotuksen noudattaa sitä haettaessa näihin tai vastaaviin tehtäviin työntekijöitä. Epäselvissä tapauksissa asiaa tulee pohtia lakimiehen kanssa. Kehotus on voimassa edelleen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on antamissaan selvityksissä monisivuisesti kuvaillut selvityksen alaisten tehtävien sisältöä ja niiden yhteistyöulottuvuuksia niin seurakuntayhtymän sisällä kuin asiakkaiden suuntaan. Työsuojelupiiri on tästä huolimatta lähes perustelematta päätynyt määräaikaisen siivoojan, hautausmaiden kesätyöntekijän sekä leirikeskuksen siivoojan, keittiöapulaisen ja keittäjän osalta vain toteamaan, ettei näissä tehtävissä aina voida perustellusti edellyttää seurakunnan jäsenyyttä. Työsuojelupiiri ei ole tarkastuskertomuksessaan ottanut perustellen kantaa jäsenvaatimukseen kunkin yksittäisen tehtävän osalta huomioiden seurakuntayhtymän selvitykset tehtävien sisällöistä. Antamissaan selvityksissä seurakuntayhtymä tuo yksityiskohtaisesti esille esimerkiksi hautausmaatyöntekijän ja leirikeskustyöntekijän työn merkityksen seurakunnan työlle sekä lisäksi tehtäviin kuuluvan asiakastyön ja yhteistyön seurakunnan hengellisten työntekijöiden kanssa. Näissäkin tehtävissä työskentelevät työntekijät liittyvät tärkeällä tavalla seurakunnan pysyväisluonteiseen toimintaan ja he osallistuvat kirkollisten toimitusten ja/tai diakonia- ja opetustilaisuuksien valmisteluun ja toteuttamiseen. Työsuojelupiiri ei perusteluissaan mitenkään huomioi näiden tehtävien liittymäkohtia hengelliseen työhön eikä perusteluissaan anna tehtävien sisällöille mitään merkitystä. Seurakuntayhtymä pyytääkin työsuojelupiiriä perustelemaan kantansa erikseen kunkin tarkastuskertomuksessa dnro 62/81/2009 yksilöidyn tehtävän osalta. Näissä perusteluissa seurakuntayhtymä pyytää työsuojelupiiriä lisäksi selvittämään minkä merkityksen työsuojelupiiri antaa tehtävien määräaikaisuudelle. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto merkitsee työsuojelupiirin tarkastuskertomuksen dnro 62/81/2009 tiedokseen. Samalla kirkkoneuvosto päättää pyytää työsuojelupiiriä perustelemaan antamansa toimintaohjeen kaikkien selvityspyynnöissä

25 mainittujen seurakuntayhtymän tehtävien osalta edellä selostusosassa ilmenevällä tavalla. Tiedoksi hallintojohtaja, lakimies, hautaustoimi, kiinteistötoimi, kasvatusasiainkeskus ja diakoniakeskus. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 685 OVO-KORVAUKSEN MAKSAMINEN IRMA HOKALLE Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti on ollut virkavapaalla Häntä on sijaistanut talouspäällikkö Irma Hokka. Hallintoviraston johtosäännön mukaan talouspäällikön tehtäviin kuuluu toimia talous- ja suunnittelujohtajan sijaisena. Aiemmin voimassa olleen KirVESTES:n (-2007) mukaan, jos määräys toisen viran tehtävien hoitoon tuli johtosäännöstä, maksettiin sijaisuudesta ovo-korvausta vasta 8 viikkoa ylittävältä osalta. Siihen saakka sijaistettavan tehtävän katsottiin sisältyvän määriteltyyn palkkaan. Nykyisen sopimuksen mukaan viranhaltijalle, joka tilapäisesti määrätään hoitamaan oman virkatehtävän ohella toisen viran tehtäviä, voidaan maksaa asiassa toimivaltaisen viranomaisen päättämä kohtuullinen korvaus. Sopimus ei sisällä määräyksiä kohtuullisen korvauksen suuruudesta tai sen määräytymisperusteista. Tämä kuvastaa sopimuksen linjaa siitä, että palkoista ja sen kaltaisista korvauksista päätetään paikallisesti. Seurakuntayhtymässä on noudatettu kohtuullisen korvauksen määrittämisessä kaikille työntekijöille yhtäläisin perustein vanhan virkaehtosopimuksen pohjalle luotua ohjeistusta, jonka johtoryhmä on hyväksynyt vuonna Johtosäännössä määritelty sijaistaminen ei automaattisesti nykyjärjestelmässä tarkoita sitä, että sijaistaminen on kaikissa tapauksissa huomioitu sijaistavan henkilön tehtäväkohtaisessa peruspalkassa. Varsinkaan pitempiaikaisissa sijaisuuksissa, jossa sijainen hoitaa oman viran ohella myös sijaistettavan viran tehtävät, on pohdittava ovo-korvauksen maksamista. Myös sijaistettavan tehtävän vaativuudella on merkitystä korvauksen tarvetta pohdittaessa. Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaistin poissaolo kesti Talouspäällikkö Irma Hokka on tehnyt tällä ajalla lähes kaikki talousjohtajan tehtävät. Hän on toiminut taloustoimiston esimiehenä ja kirkkoneuvostossa esittelijänä sekä johtoryhmän jäsenenä. On kohtuullista, että Hokalle maksetaan talousjohtajan sijaistamisesta oman viran ohella ovo-korvausta.