KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA"

Transkriptio

1 CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA Katja Isoaho (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n U n i o n, t h e R u s s i a n This programme F eis dfunded e r a tby i othe n European a n d tunion, h e the R erussian p u b lfederation i c o f Fand i nthe l arepublic n d of Finland

2 Käännöstyöt: Elena Gröhn Galina Vasilenko Erityisliikuntaseminaari Joensuussa Karelia ENPI CBC ohjelma, Cross Border Move for Health -projekti II

3 SISÄLLYS 1. ERITYISLIIKUNTASEMINAARI AVAUS JA TERVEHDYKSET ERIYTYVÄ LIIKUNTAKULTTUURI HAASTE TOIMIJAKENTÄLLE.2 4. ERITYISLIIKUNNAN MUUTTUVAT KÄSITTEET JA KÄYTÄNNÖT INKLUUSION EDISTÄMINEN LIIKUNNASSA JA URHEILUSSA ERITYISLIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITYS KARJALAN TASAVALLASSA LÄÄKETIETEELLINEN LIIKUNTA CP-VAMMAISILLE HENKILÖILLE SPESIAL OLYMPICSIN KEHITYS KARJALAN TASAVALLASSA 22 VUODEN AIKANA LIIKUNNAN JA URHEILUN VAIKUTUS KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN ELÄMÄN LATUUN KOKEMUKSISTA SPECIAL OLYMPICS OHJELMASSA VALMENTAMISESSA TYÖPAJAT...14 III

4 ERITYISLIIKUNTASEMINAARI Itä-Suomen liikuntaopiston hallinnoima Cross-Border Move for Health projekti järjesti Joensuussa kesäkuussa 2013 kaksipäiväisen erityisliikuntaseminaarin. Projekti kuuluu Karelia ENPI CBC - ohjelmaan. Seminaarissa perehdyttiin suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden johdolla Suomen ja Venäjän erityisliikunnan tilanteeseen ja käytäntöihin. Seminaari sisälsi luentoja, työpajoja ja vammaisurheilu tutuksi teemapäivään osallistumisen. Seminaariin osallistui lähes 70 erityisliikunnan ammattilaista ja opiskelijaa. Tässä raportissa on tiivistelmät luennoista. Lisäksi seminaariluentojen diaesitykset ovat luettavissa projektin internetsivuilla osoitteessa kohdassa julkaisut/seminaariesitykset. Avaus ja tervehdykset Seminaarin puheenjohtajana toiminut, entinen Varkauden kaupungin liikuntajohtaja, Juha Koivula kertoi, että Cross-Border Move for Health -projektille on jo suunnitteluvaiheessa rakennettu varsin kattava verkosto, jossa suomalaisia osapuolia on kahdeksan ja venäläisiä viisi. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen avasi seminaarin toivottaen vieraat tervetulleeksi Petroskoin ystävyyskaupunki Joensuuhun. Pohjois-Karjalalla on kiinteät ja monipuoliset matkailu-, kulttuuri- ja elinkeinoelämän siteet Venäjään ja Karjalan tasavaltaan. Karjalainen toivoi, että Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun syntyy liikunnasta ja sen monista muodoista pysyviä yhteistyömuotoja. 1 Erityisliikunnan suunnittelija Kari Koivumäki lähetti opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä tervehdyksen erityisliikuntaseminaarille. Seminaarin työpajoineen toivottiin avaavan uutta ja merkittävää yhteistyötä Karjalan alueen liikuntaväen kesken, erityisesti vammaisja erityisliikunnan alueella, ja synnyttävän ideoita siitä, kuinka yhteydenpitoa jatketaan seminaarin ja hankkeen jälkeen.

5 Koivumäen tervehdyksessä todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä on tehty yli 30 vuotta systemaattista työtä vammais- ja erityisliikunnan kehittämiseksi. Ministeriö tukee suomalaista erityisliikuntaa vuosittain 7,5 miljoonalla eurolla. Suomessa erityisliikunnan kentän kolme suurinta toimijaa ovat kuntien liikuntatoimi, vammaisliikuntajärjestöt sekä sosiaali- ja terveystoimi laitoksineen. Koivumäki muistutti, että suomalaiset vammaisliikuntajärjestöt ovat tehneet omaa merkittävää työtään jo noin 50 vuoden ajan. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n paikallista toimintaa on järjestetty monelle eri vammaisryhmälle vuosikymmenten ajan. Kuntien liikuntatoimen piirissä on ollut erityisliikunnan vastuutyöntekijöitä jo noin 30 vuoden ajan. Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen liikuntaopisto on järjestänyt alan koulutusta pitkään. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto: Eriytyvä liikuntakulttuuri haaste toimijakentälle Urheilu, myös erityisliikunta, jakautuu ammattimaiseksi huippu-urheiluksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvaksi urheiluseuratoiminnaksi. Vapaaehtoistyöhön perustuvassa urheiluseuratoiminnassa on mukana noin puolet suomalaisista lapsista. Liikuntakulttuuriin sisältyy myös monimuotoista kunto-, terveys- ja elämysliikuntaa. 2 Liikuntakulttuurin muutoksessa voidaan löytää kolme niin lapsia ja nuoria kuin erityisryhmiä koskevaa keskeistä piirrettä. Ensinnäkin liikkumisympäristöjen muutos on merkinnyt jokapäiväisen arkiliikunnan vähenemistä. Toisaalta on tapahtunut sukupolvisuhteen muutos, jolloin eri ikäryhmillä on entistä korostuneemmin omat tekemisensä. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena motivoida lapsia ja nuoria kilpaurheiluharrastuksiin. Kolmanneksi on tapahtunut selkeä kulttuurin muutos, mikä on synnyttänyt lasten ja nuorten omia liikuntakulttuureita. Tällaisia nuorisokulttuurisia liikkumisen muotoja ovat esimerkiksi niin Venäjällä kuin Suomessa nuorten itsensä organisoimat skeittaus, rullaluistelu ja parkour.

6 Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta voidaan sanoa, ettei liian vähäinen liikunta perustu pelkästään ihmisten omaan valintaan. On olemassa myös erilaisia rakenteellisia ihmisten liikkumista estäviä tekijöitä. Tärkeä rakenteellinen seikka on liikkumisen olosuhteet. Suomessa pyöräillään, kävellään ja rullaluistellaan erityisesti kevyen liikenteen väylillä. Liikunta ja urheilu ei ole pelkästään liikuntaorganisaatioiden ja järjestöjen asia, vaan yleisellä yhdyskuntasuunnittelulla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa ihmisten liikkumiseen. Kansainvälisissä vertailuissa on osoitettu, että suomalaiset aikuiset liikkuvat runsaasti. Laajaalainen kuntoliikunnan nousu käynnistyi Suomessa 1960-luvulta alkaen. Tällöin kuntoliikunnan osaksi elämäänsä omaksuneet ovat nyt ikääntyneitä ja harrastavat varsin laajasti kuntoliikuntaa Eri-ikäisten ihmisten liikunnan organisointi on tulevaisuudessa todella suuri haaste, myös erityisliikunnassa. Ensinnäkin liikuntaa ja urheilua harjoitetaan tulevaisuudessa uudenlaisissa fyysisissä ja sosiaalisissa toimintaympäristöissä, mikä näkyy esimerkiksi uusissa nuorisokulttuurisissa liikkumisen muodoissa. Toiseksi liikunnan organisointi on entistä vaikeampaa liikuntakulttuurin kohtaamien uudenlaisten kansalaisodotusten takia. Kolmanneksi eriytymiseen sisältyy liikuntakulttuurin entistä monimuotoisempi ja kirjavampi tavoitteellisuus. Jo erityisliikunnan sisällä tavoitteellisuus on todella monimuotoista. Neljänneksi liikunta ja urheilu kilpailevat jatkossakin vahvasti muiden kulttuurimuotojen kanssa. 3

7 Erityisliikunnan professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopisto: Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Ennen 1900-lukua nykyisestä erityisliikunnasta käytettiin kuntoutukseen liittyvää käsitettä lääketieteellinen voimistelu. Toisen maailmansodan tuomiin lukuisiin vammautumisiin tarvittiin puolestaan kuntoutuksellista liikuntaa. Sotien jälkeen siirryttiin vähitellen kuntoutuksellisesta ajatuksesta harrastuspuolelle ja kilpaurheiluun. Erityisliikunta ja soveltava liikunta syntyivät termeinä vasta luvuilla. Uusimpia termejä ovat 1990-luvulta alkaen inkluusio ja integraatio sekä 2000-luvulla kaikille avoin liikunta. Adapted physical activity on kansainvälisesti käytetty käsite. Suomenkielessä käytetään edelleen vammaisliikunta- ja urheilu käsitteitä. Toisaalta erityisryhmien liikuntakäsitteestä on siirrytty enemmän erityisliikunnan ja soveltavan liikunnan käsitteeseen. Toisaalta taas puhutaan siirtymisestä lääketieteellisestä näkökulmasta sosiaaliseen eli henkilöstä ympäristön muutokseen. Toisin sanoen ongelma ei ole henkilö, jolla on vamma, vaan ympäristö, jossa henkilö liikkuu. Viimeisen sadan vuoden aikana on tultu käsitteestä raajarikko-invalidi nimellä puhumiseen - matti ja maija. Henkilöä ei määritä hänen vammansa, vaan kullakin henkilöllä on identiteetti ja nimi, jota käytetään. Vamma on vain yksi henkilön ominaisuuksista. 4 Liikuntalain mukaan kunnan tulee huomioida erityisryhmät liikunnan järjestämisessä. Suomessa on noin puoli miljoonaa vammaista henkilöä. Tällä hetkellä eri puolella Suomea on noin 90 ohjaajaa, jotka vastaavat kunnissa erityisryhmien liikunnan järjestämisestä. Kunnat myös järjestävät vuosittain yli 2800 liikuntaryhmää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kuntien lisäksi erityisryhmien liikuntatoiminnan kaksi keskeistä järjestäjää ovat jatkuvasti olleet erityisliikunnan järjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset. Näiden lisäksi koululiikunnan osana tapahtuva vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden liikunnanopetus (=soveltava liikuntakasvatus) on määrällisesti neljäs merkittävä erityisryhmien liikunnan osa-alue.

8 Liikunnan merkitys erityisryhmille on suurempi kuin muulle väestölle. Erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat luontaisesti vähemmän. Tähän vaikuttaa myös ympäristö ja sen rajoitukset. Toisaalta erityisryhmiin kuuluvilla on suurempi riski moniin sekundäärisiin pitkäaikaissairauksiin. Vaikka valtaosa suomalaisista pitää liikunnan harrastamista tärkeänä, vain alle kolmasosa väestöstä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaan riittävästi eli lähes päivittäin. Oletus on, että erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat vieläkin vähemmän. Tutkimuspäällikkö Aija Saari, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry: Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Suomalaisessa vammaisurheilussa on käynnistetty useita inkluusio- ja integraatiohankkeita luvun alussa. Perinteisen diagnoosipohjaisen tarjonnan rinnalle on tavallisissa urheiluseuroissa ryhdytty organisoimaan yhteistä ja kaikille avointa liikuntatoimintaa. Vammaisurheilussa käytetään käsitteitä integraatio, inkluusio ja kaikille avoin toiminta. Moninaisessa maailmassa käytetään rinnakkain myös erityisliikuntaa, soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua. Arjen tasolla puhutaan myös vammaisurheilijoista, erityisliikkujista, mutta myös liikkumis- ja toimimisesteisistä henkilöistä. Lapsista puhuttaessa käytämme käsitteitä erityistä tukea tarvitseva lapsi tai vammainen ja pitkäaikaissairas lapsi. 5 Vammaisuuden kaksi keskeistä mallia ovat nimeltään medikaalinen ja sosiaalinen malli. Medikaalisessa mallissa vammaisuus nähdään yksilön keskeisenä ja hänen kaikkea tekemistään määrittävänä ominaisuutena, tragediana tai jonakin korjaamista ja muokkaamista vaativana. Sosiaalisessa mallissa vammaisuus on vain yksi piirre. Sosiaalinen malli auttaa kiinnittämään huomion ympäristöön, toimintatapoihin ja niihin palveluihin, jotka joko estävät tai mahdollistavat osallistumisen.

9 Integraation käsite kuuluu vammaisuuden yksilömallin mukaiseen toimintaan ja ajatteluun. Tällöin yksilö tunnistetaan erilaiseksi vamman tai diagnoosin perusteella. Integraatiopuheessa yksilöä siirretään eli integroidaan erillisestä yleiseen. Integraatioajattelun taustalla ovat ajatukset hoidosta, kuntoutuksesta, tuen tarpeesta ja myös kontrollista. Inkluusion käsite puolestaan kuuluu vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaiseen ajatteluun. Tällöin käytämme työkaluina vertaistukea ja vammaisten itsensä käynnistämiä ryhmiä, kuten vammaisurheilua. Inkluusiossa tavoitteena on 6 osallistumisen esteiden tunnistaminen, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus. Inkluusioajattelun taustalla näkyvät ajatukset kulttuurien moninaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Urheilun järjestökentällä on löydettävissä neljä selkeää syytä sille, miksi inkluusio ei etene. Ensinnäkin suomalaisilta liikuntapäättäjiltä puuttuu yhteinen inkluusiotavoite. Toiseksi sekavan terminologian takia ei tiedetä, mistä puhutaan ja mihin pyritään. Kolmanneksi prosessia hidastaa vammaisurheilujärjestöjen ja -liikkeiden yhteistyön puute. Tämä sama puute on myös nähtävissä

10 kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi kansainvälinen Special Olympics ja paralympia liike eivät kommunikoi keskenään. Neljänneksi epävarmuus, pelot ja kielteiset asenteet estävät inkluusion etenemistä. Inkluusion toteutumista edistää kohtaaminen ja tuttuus. Vammaisurheilun näkyminen yhteiskunnassa ja vammaisurheilun erilaisiin liikkujiin tutustuminen auttaa ja vie eteenpäin inkluusioita. Tarvitsemme myös erilaisia kokeiluja ja yhdessä tekemistä, joiden kautta vammaiset liikkujat muuttuvat meiksi, tutuiksi, normaaleiksi ja sitä kautta näkymättömiksi. Inkluusiota edistää myös se, mitä yhteiskunnassa muutenkin tapahtuu. Suomalaisessa koulujärjestelmässä lähikoulukehitys on tätä päivää. Pelkästään diagnoosiin perustuva erityisliikunta ja vammaisurheilu muuttuvat sen mukana. Erillisen erityisryhmätoiminnan rinnalle luodaan toimintakykyihin pohjautuvaa ja kaikille avointa toimintaa. Erityisosaajat ovat inkluusiossa uudessa roolissa: saattajina, neuvojina ja arvioijina. Erityisryhmien ja vammaisurheilun asiantuntijat muuttuvat kaikille avoimen toiminnan kehityskumppaneiksi. Entisten erityisosaajien tehtävänä on tukea prosessia, auttaa erityiskysymyksissä sekä toimia tulkkina vanhan ja uuden välissä. 7 Inkluusion edistämisessä on kuultava myös vammaisvähemmistöjen omaa ääntä. Inkluusiota ei voida edistää pelkkänä vammattomien asiantuntijoiden asiantuntijatyönä. Vammaisvähemmistöjen itsensä ja heidän edustajiensa mukanaolo ja osallisuus on tärkeää. Se, että he ovat mukana ja että heidät kuullaan, ehkäisee syrjäytymistä, epäluuloja ja eristäytymistä sekä sitouttaa ja lisää luottamusta. Ohjaajat voivat edistää inkluusiota inkluusiospektrillä, jossa on erilaisia tapoja toteuttaa inklusiivista toimintaa. Avoimet harjoitteet tai leikit toimivat sellaisenaan kaikille. Sovelletuissa harjoitteissa sovelletaan opetusmenetelmiä, sääntöjä, välineitä ja tilaa, kuten sokkopingiksessä. Rinnakkaisissa harjoitteissa harjoittelijat voivat valita eritasoisten tehtävien välillä, esim. rinnakkaiset radat. Käänteinen integraatio on malli, jossa vammattomat kokeilevat vammaisurheilun

11 pelejä ja harjoitteita, esim. maalipalloa. Erillinen harjoittelu tarkoittaa sitä, että toimintakyvyn tai - tason mukaan harjoitellaan omissa erillisissä ryhmissä. Osastopäällikkö Sergei Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja matkailuasioiden ministeriö: Erityisliikunnan ja -urheilun kehitys Karjalan tasavallassa Vammaisten kuntouttava toiminta Karjalan tasavallassa perustuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimus hyväksyttiin 13. joulukuuta 2006 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 61/106. Venäjä ratifioi yleissopimuksen vuonna Karjalan tasavallassa toimii erityisryhmien kuntoutusliikunnan ja -urheilun parissa 39 organisaatiota (36 vuonna 2010). Erityisliikuntaa ja -urheilua harrasti vuonna 2012 yli 2500 vammaista (1919 vammaista vuonna 2011). Vuonna 2012 Karjalan tasavallassa toimi 20 erityisliikunta-asiantuntijaa (vuonna ). Vammaiset harrastavat koripalloa, uintia, suunnistusta ja jalkapalloa. Karjalan tasavaltaan perustettiin vuonna 1981 Vammaisurheilun liitto. Vuosittain järjestetään Erityisurheilu Äänisjärven rannoilla - 10 lajin urheilukilpailut. Vammaisille nuorille järjestetään Segezhassa vuosittain erityisliikunnallinen tapahtuma Preodolenie (ylittäminen). Tapahtumaan osallistuu nuoria Karjalan tasavallan pohjoisista piireistä. Karjalan tasavalta rahoittaa karjalaisten vammaisurheilijoiden osallistumisen yleisvenäläisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Vuonna 2012 yli 30 karjalaista urheilijaa osallistui Luoteis-Venäjän kilpailuihin sekä Special Olympics -ohjelman tapahtumiin. 8 Karjalan tasavallan erityisliikunnan ja vammaisurheilun kehittämisen esteenä on niin puutteellinen infrastruktuuri ja asiantuntijoiden vähäinen määrä kuin taloudellisten resurssien riittämättömyys. Vammaisurheilijoille soveltuvia urheilupaikkoja on vain 34 (yhteensä 1415 urheilupaikkaa). Uusien

12 liikuntapaikkojen suunnittelussa on huomioitava liikuntavammaiset henkilöt. Karjalan tasavallassa ei ole nykyisin lasten ja nuorten erityisurheilukoulua. Vain kolmessa urheilukoulussa, Kalevalan, Äänisjärven ja Kontupohjan piireissä, järjestetään liikuntaa vammaisille lapsille. Perusteilla olevan lasten ja nuorten olympiareservierikoiskoulun erityisliikunnan osaston odotetaan osaltaan edistävän erityisliikunnan kehittämistä. Erityisliikunnan ja -urheilun kehittämiseen käytettiin vuonna 2012 noin ruplaa (noin euroa). Taloudellisten resurssien lisäksi vammaisurheilun kehittämisessä tarvitaan entistä enemmän eri tahojen voimavarojen yhdistämistä: Karjalan tasavallan, kaupunkien viranomaisten sekä liikunta- ja urheilu- ja vammaisjärjestöjen. Johtava asiantuntija, fysioterapeutti-lääkäri, Natalia Prostokishena, Karjalan tasavallan lääketieteellinen keskus: Lääketieteellinen liikunta CP-vammaisille henkilöille 9 CP-vammaisille järjestetään Venäjällä erityiskoulutusta esikoulusta ammatilliseen koulutukseen. Yksi tärkeimmistä CP-vammaisten oppiaineista erityiskouluissa on liikunta. Liikuntaharjoitukset toteutetaan yksilöllisesti, pienissä ryhmissä (2-6 henkilöä) sekä ryhmissä (7-14 henkilöä). Sovellettujen harjoitusten tarkoituksena on kehittää kotona, koulussa ja työssä tarvittavaa toimintakykyä. Sovellettuihin harjoituksiin kuuluvat järjestäytymisharjoitukset, kävely, juoksu, hyppely, kiipeily, rytmi- ja tanssiharjoitukset sekä harjoitukset välineiden kanssa, kuten kepit, pallot, vanteet ja liput. Liikunnallisilla peleillä on myönteisiä vaikutuksia lapsen tunteisiin, psyykkiseen tilaan ja kuntoutumiseen. Liikunnalliset pelit ja leikit kehittävät nopeutta, tarkkuutta, lihasvoimaa, kestävyyttä, koordinaatiota ja kykyä hallita tunteita. Kuntoutuksen tärkein tehtävä on lasten integroituminen yhteiskuntaan. Tällä tarkoitetaan sellaista toimintakykyä, joka antaa lapsille mahdollisuuden olla mahdollisimman vähäisessä määrässä

13 riippuvaisena ulkopuolisesta avusta, toimia aktiivisemmin elämässään sekä kommunikoida muiden erityiskoulun ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Kuntoutuksen periaatteina ovat motivaatio, riippumattomuus, palaute, kannustaminen, työ- ja vapaa-ajan johdonmukaisuus, harjoitusten sosiaalisuus, kuntoutusprosessin jatkuvuus, yhteistyö vanhempien kanssa sekä kuntoutuksen tehokkuus. Kuntoutuksen tehokkuus määritellään seuraavasti: parantuminen, oireiden loppuminen tai oireiden merkittävä vähentyminen, vähäinen parantuminen parannus tai ei vaikutusta. Pietarilaisen koulukeskus Dinamikan asiantuntijaryhmä on kehittänyt CP-vammaisille lapsille tarkoitetun liikuntakasvatusohjelman. Kaikilla oppitunneilla käytetään fysioterapeuttisia menetelmiä, yksilöllistä lähestymistapaa ja didaktisia periaatteita. Ohjelma koostuu liikunnanopetuksen alku-, kehittymis- ja valmennusvaiheiden harjoituksista. Dinamika koulukeskuksessa on kehitetty myös lasten liikuntakyvyn arviointimenetelmiä sekä CP-vammaisten lasten erityisliikuntaharrastusten tehokkuuden arviointikriteereitä. 10 S.V.Zuev, Venäjän Special Olympics Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan kehitysvammaisten julkisen hyväntekeväisyysorganisaation puheenjohtaja, Karjalan tasavallan kasvatustieteen kunnioitetun työntekijän arvonimi: Special Olympicsin kehitys Karjalan Tasavallassa 22 vuoden aikana Erityisliikunnan termi on määritetty vuoden 2007 Venäjän federaation liikuntakulttuuri- ja urheilulaissa. Pykälä 31 sisältää erityisliikunnan, liikkumis- ja toimintarajoitteisten henkilöiden fyysisen kuntoutuksen sekä vammaisurheilun. Tämän määritelmän mukaan erityisliikunta on tehokkaita kuntoutusmenetelmiä käyttävä yleisliikuntakulttuurin osa. Vammaisurheilun tarkoitus on

14 tukea vammaisia sosiaalistumisessa ja fyysisessä kuntoutuksessa. Pykälässä 12 Venäjän paralympia-, surdlympia- ja Special Olympics- toimintaa. määritellään Vammaisten henkilöiden luokittelu perustuu erityisoppilaitoksien luokitteluun. Erityisoppilaitokset jaetaan kahdeksaan tyyppiin, jotka ovat: 1. kuurot lapset 2. kuulovammaiset lapset ja lapset, jotka ovat kuuroutuneet varhaislapsuudessa 3. ja 4. näkövammaiset ja sokeat lapset 5. lapset, joilla on puheen ja kielen kehityshäiriöitä 6. lapset, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön häiriötä 7. lapset, joilla on psyykkisen kehityksen viivästymä 8. kehitysvammaiset lapset Special Olympics -järjestön tietokannan mukaan Karjalan tasavallan erityisoppilaitoksissa opiskeli 857 oppilasta vuonna 2006, 759 oppilasta vuonna 2007, 707 oppilasta vuonna 2008 ja 709 oppilasta vuonna Nämä tilastotiedot osoittavat, että kehitysvammaisuus on hyvin yleinen vammaisuuden tyyppi. Koululaisten lukuisat tutkimukset osoittavat, että kehitysvammaisten lasten psyykkiset ominaisuudet, puhe, muisti, näkö ja sormien motoriset taitot eivät ole riittävästi kehittyneet. Kehitysvammaisten lasten kasvatus- ja opetustyössä erityisliikunta on erittäin tärkeä fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita korjaava toimintatapa. 11 Karjalan tasavallan Special Olympics aloitti toimintansa vuonna Special Olympics -ohjelman mukaiseen kilpailu-, opetus- ja valmennustoimintaan osallistui Karjalan tasavallan kaikkien erityiskoulujen oppilaita (11 erityiskoulua ja Ladva kylän lastenkoti). Opettajat, opetusministeriön ja urheilukomitean työntekijät osallistuivat seminaareihin, joiden tarkoituksena oli lisätä kiinnostusta kehitysvammaisten urheilutoimintaan sekä perustaa paikallisia osastoja. Tammikuussa

15 1991 Moskovassa järjestettiin Special Olympicsin liittoseminaari, jonka kohderyhmänä olivat valmentajat. Huhtikuussa 1992 Karjalan tasavallassa, Petroskoissa ja Karhumäellä, järjestettiin ensimmäiset Euraasian Special Olympicsin talvikisat. Vuoteen 1994 mennessä lajeina olivat naisten lentopallo, koripallo, pöytätennis, yleisurheilu, painonosto, uinti, maastohiihto ja pikaluistelu. Nykyään Karjalan tasavallan yleisurheilijoilla on mahdollisuus harrastaa 17 olympiaurheilulajia. Spesial Olympicsin toimintaan osallistuminen on helppoa: ihmisille, joilla on terveysongelmia, järjestetään paikallisella tasolla opetus- ja valmennustunnit sekä urheilukilpailut. Ensimmäisellä tasolla kilpailijat osallistuvat kaupungin tai piirin, toisella Karjalan tasavallan ja kolmantena Venäjän tasolla järjestäviin kilpailuihin. Viimeisellä tasolla kilpailijat osallistuvat kansainvälisiin Special Olympics -kilpailuihin. Special Olympicsin toimintaan osallistumisella on erittäin tärkeä merkitys lasten kasvattamisessa, yhteiskuntaan sopeuttamisessa ja integraatiossa. Sosiaalisen analyysin mukaan erityisoppilaitosten erityisurheilua harrastavista kehitysvammaisista oppilaista yli 60 prosenttia jatkaa toisen asteen ammattioppilaitokseen, saa ammatin ja pääsee töihin. Erityisliikunnan ja -urheilun aktiivinen harrastaminen antaa monelle ihmiselle mahdollisuuden sopeutua yhteiskuntaan, saavuttaa henkilökohtaiset tavoitteensa ja osoittaa lahjakkuutensa. 12 Epäilemättä vaikein ongelma, johon Venäjän Special Olympics -järjestön kaikki paikalliset osastot törmäävät, on taloudellisten resurssien puute. Näitä resursseja tarvitaan ennen kaikkea kilpailujen järjestämiseen, urheiluvarusteiden ja palkintojen hankkimiseen sekä valmentajien palkkojen maksamiseen.

16 Yksityinen sektori ei ole vielä aktiivisesti tukenut toimintaa. Venäjän Special Olympicsin pääasiallisena rahoittajana on edelleen valtio, jota edustavat ministeriöt: terveydenhuollon ja sosiaalisen kehityksen ministeriö, opetusministeri sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriö. Nämä ministeriöt rahoittavat myös vammaisten tukitoimintaa. Karjalan tasavallan liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriö tukee ainoana viranomaisena tasavallan Spesial Olympicsin toimintaa. Tuki ei kuitenkaan riitä työntekijöiden palkkojen maksamiseen eikä tasavallan erityisliikunnan urheilu- ja kuntoutuskeskuksen toimintaan. Vammaisten parissa työskentelevillä työntekijöillä ei ole riittävästi erityisliikuntaan ja -urheiluun liittyvää asiantuntemusta. Karjalan tasavallan piireissä onkin suuri tarve koulutetuille erityisliikunnan työntekijöille. Johtaja Nina Bespalova, Karhumäen lasten ja nuorten urheilukoulu: Liikunnan ja urheilun vaikutus kehitysvammaisten lasten elämän latuun 13 Special Olympics on kansainvälinen ympärivuotinen urheilutapahtumien ja -kisojen -ohjelma, joka on tarkoitettu yli 8-vuotiaille kehitysvammaisille henkilöille. Bespalova alkoi työskennellä Venäjän Special Olympics:n slalom-urheiluohjelmassa 1990-luvun lopussa. Opetus alkoi yhdessä Karhumäen sisäoppilaitoksen liikunnanopettaja Vera Pohilkon kanssa. Ensimmäisessä ryhmässä oli kymmenen slalomista kiinnostunutta lasta. Lapset alkoivat oppia parhaiten visuaalisella opetuksella ja liikkeitä toistamalla. Oppilaat ovat menestyneet hyvin Special Olympics -talvikisoissa ja voittaneet useita mitaleja. Viime vuosina yhteistyö sisäoppilaitoksen kanssa on vaikeutunut taloudellisten vaikeuksien takia ja opetusta on ollut vaikea järjestää. Aiemmin lapset tulivat harjoituksiin pikkubussilla, enää tällaista mahdollisuutta ei ole ollut.

17 Säännölliset liikuntaharrastukset, osallistuminen kisoihin ja muihin sosiaalisiin tapahtumiin auttaa kehitysvammaisia oppimaan työelämässä vaadittavia taitoja ja toimimaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Urheilun avulla kehitysvammaiset saavat myös mahdollisuuden sopeutua yhteiskunnalliseen elämään ja tuntea itsensä tasavertaisiksi. Urheilu myös lisää myös yhteiskunnan hyväksyntää, ymmärrystä ja kunnioitusta heitä kohtaan. Rosa Ermolaeva, Karhumäen lasten ja nuorten urheilukoulu: Kokemuksista Special Olympics ohjelmassa valmentamista Vapaaehtoinen valmentaja Rosa Ermolaeva kertoi 12 vuoden kokemuksistaan Special Olympics ohjelmassa. Aloittaessaan valmentajana ohjelmalla ei ollut vielä selkeitä sääntöjä ja ohjeita. Vammaisten lasten valmentamisessa on ollut tärkeää kontaktin ja yhteisymmärryksen luominen. Ensimmäisten kilpailujen ja tulosten jälkeen lasten kiinnostus urheiluun lisääntyi. Ermolaeva on hyvin iloinen ohjelmaan pääsystään, koska sen myötä hän on saanut paljon uusia asioita ja kokemuksia elämäänsä ja kehittynyt ihmisenä. 14 Työpajat Toisen seminaaripäivän ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin itäsuomalaisten kuntien ja järjestöjen alueellisen liikunta- ja erityisliikuntaverkoston käynnistämisestä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennasen johdolla. Toisessa työpajassa pohdittiin erityisryhmien käsitettä Suomessa ja Venäjällä liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen ja johtavan asiantuntija N.A. Prostokishenan kanssa. Kolmannessa työpajassa tutustuttiin Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n tutkimuspäällikkö Aija Saaren opastuksella esteettömyyden perusteisiin ja liikuttiin lähiympäristössä pyörätuoleilla ja simulaatiolasein varustettuina. Neljännessä työpajassa liikuntatieteiden lisensiaatti Mauri Pietilä johdatti työpajaan

18 osallistuvat leikin maailmaan teemalla Leikki heterogeenisissä ryhmissä. Tämän lisäksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry järjesti seminaariin osallistuville Vammaisurheilu tutuksi - iltapäivän. 15

Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 This programme is funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland Tavoitteet 1. Lisätä tietoa lasten ja nuorten

Lisätiedot

CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH

CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH 2013 2014 Antti Vanhala & Piia Pöyhönen LYTS017 Kevät 2014 Sisällys 1. Johdanto... 3 2 Projektin esittely... 5 2.1 Projektin tavoitteet... 5 2.2 Yhteistyökumppanit ja rahoitus...

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS Olympiakasvatuksen monialaiset oppimiskokonaisuudet OPS2016 Itä-Suomen Liikkuva koulu seminaari Mikkeli 28.9.2016 Suomen Olympiakomitea Olympiakasvatuksen asiantuntijaryhmä:

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala Erityisopetuksen strategia 2007 OPM Marjatta Takala Erityisopetuksen kasvu Tilastotekniset tekijät Kuntoutushoidolliset tekijät Kehittynyt diagnosointi Tutkimuksen tuottama tieto Lainsäädäntö Tilastointi

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot