KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA"

Transkriptio

1 CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA Katja Isoaho (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n U n i o n, t h e R u s s i a n This programme F eis dfunded e r a tby i othe n European a n d tunion, h e the R erussian p u b lfederation i c o f Fand i nthe l arepublic n d of Finland

2 Käännöstyöt: Elena Gröhn Galina Vasilenko Erityisliikuntaseminaari Joensuussa Karelia ENPI CBC ohjelma, Cross Border Move for Health -projekti II

3 SISÄLLYS 1. ERITYISLIIKUNTASEMINAARI AVAUS JA TERVEHDYKSET ERIYTYVÄ LIIKUNTAKULTTUURI HAASTE TOIMIJAKENTÄLLE.2 4. ERITYISLIIKUNNAN MUUTTUVAT KÄSITTEET JA KÄYTÄNNÖT INKLUUSION EDISTÄMINEN LIIKUNNASSA JA URHEILUSSA ERITYISLIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITYS KARJALAN TASAVALLASSA LÄÄKETIETEELLINEN LIIKUNTA CP-VAMMAISILLE HENKILÖILLE SPESIAL OLYMPICSIN KEHITYS KARJALAN TASAVALLASSA 22 VUODEN AIKANA LIIKUNNAN JA URHEILUN VAIKUTUS KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN ELÄMÄN LATUUN KOKEMUKSISTA SPECIAL OLYMPICS OHJELMASSA VALMENTAMISESSA TYÖPAJAT...14 III

4 ERITYISLIIKUNTASEMINAARI Itä-Suomen liikuntaopiston hallinnoima Cross-Border Move for Health projekti järjesti Joensuussa kesäkuussa 2013 kaksipäiväisen erityisliikuntaseminaarin. Projekti kuuluu Karelia ENPI CBC - ohjelmaan. Seminaarissa perehdyttiin suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden johdolla Suomen ja Venäjän erityisliikunnan tilanteeseen ja käytäntöihin. Seminaari sisälsi luentoja, työpajoja ja vammaisurheilu tutuksi teemapäivään osallistumisen. Seminaariin osallistui lähes 70 erityisliikunnan ammattilaista ja opiskelijaa. Tässä raportissa on tiivistelmät luennoista. Lisäksi seminaariluentojen diaesitykset ovat luettavissa projektin internetsivuilla osoitteessa kohdassa julkaisut/seminaariesitykset. Avaus ja tervehdykset Seminaarin puheenjohtajana toiminut, entinen Varkauden kaupungin liikuntajohtaja, Juha Koivula kertoi, että Cross-Border Move for Health -projektille on jo suunnitteluvaiheessa rakennettu varsin kattava verkosto, jossa suomalaisia osapuolia on kahdeksan ja venäläisiä viisi. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen avasi seminaarin toivottaen vieraat tervetulleeksi Petroskoin ystävyyskaupunki Joensuuhun. Pohjois-Karjalalla on kiinteät ja monipuoliset matkailu-, kulttuuri- ja elinkeinoelämän siteet Venäjään ja Karjalan tasavaltaan. Karjalainen toivoi, että Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun syntyy liikunnasta ja sen monista muodoista pysyviä yhteistyömuotoja. 1 Erityisliikunnan suunnittelija Kari Koivumäki lähetti opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä tervehdyksen erityisliikuntaseminaarille. Seminaarin työpajoineen toivottiin avaavan uutta ja merkittävää yhteistyötä Karjalan alueen liikuntaväen kesken, erityisesti vammaisja erityisliikunnan alueella, ja synnyttävän ideoita siitä, kuinka yhteydenpitoa jatketaan seminaarin ja hankkeen jälkeen.

5 Koivumäen tervehdyksessä todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä on tehty yli 30 vuotta systemaattista työtä vammais- ja erityisliikunnan kehittämiseksi. Ministeriö tukee suomalaista erityisliikuntaa vuosittain 7,5 miljoonalla eurolla. Suomessa erityisliikunnan kentän kolme suurinta toimijaa ovat kuntien liikuntatoimi, vammaisliikuntajärjestöt sekä sosiaali- ja terveystoimi laitoksineen. Koivumäki muistutti, että suomalaiset vammaisliikuntajärjestöt ovat tehneet omaa merkittävää työtään jo noin 50 vuoden ajan. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n paikallista toimintaa on järjestetty monelle eri vammaisryhmälle vuosikymmenten ajan. Kuntien liikuntatoimen piirissä on ollut erityisliikunnan vastuutyöntekijöitä jo noin 30 vuoden ajan. Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen liikuntaopisto on järjestänyt alan koulutusta pitkään. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto: Eriytyvä liikuntakulttuuri haaste toimijakentälle Urheilu, myös erityisliikunta, jakautuu ammattimaiseksi huippu-urheiluksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvaksi urheiluseuratoiminnaksi. Vapaaehtoistyöhön perustuvassa urheiluseuratoiminnassa on mukana noin puolet suomalaisista lapsista. Liikuntakulttuuriin sisältyy myös monimuotoista kunto-, terveys- ja elämysliikuntaa. 2 Liikuntakulttuurin muutoksessa voidaan löytää kolme niin lapsia ja nuoria kuin erityisryhmiä koskevaa keskeistä piirrettä. Ensinnäkin liikkumisympäristöjen muutos on merkinnyt jokapäiväisen arkiliikunnan vähenemistä. Toisaalta on tapahtunut sukupolvisuhteen muutos, jolloin eri ikäryhmillä on entistä korostuneemmin omat tekemisensä. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena motivoida lapsia ja nuoria kilpaurheiluharrastuksiin. Kolmanneksi on tapahtunut selkeä kulttuurin muutos, mikä on synnyttänyt lasten ja nuorten omia liikuntakulttuureita. Tällaisia nuorisokulttuurisia liikkumisen muotoja ovat esimerkiksi niin Venäjällä kuin Suomessa nuorten itsensä organisoimat skeittaus, rullaluistelu ja parkour.

6 Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta voidaan sanoa, ettei liian vähäinen liikunta perustu pelkästään ihmisten omaan valintaan. On olemassa myös erilaisia rakenteellisia ihmisten liikkumista estäviä tekijöitä. Tärkeä rakenteellinen seikka on liikkumisen olosuhteet. Suomessa pyöräillään, kävellään ja rullaluistellaan erityisesti kevyen liikenteen väylillä. Liikunta ja urheilu ei ole pelkästään liikuntaorganisaatioiden ja järjestöjen asia, vaan yleisellä yhdyskuntasuunnittelulla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa ihmisten liikkumiseen. Kansainvälisissä vertailuissa on osoitettu, että suomalaiset aikuiset liikkuvat runsaasti. Laajaalainen kuntoliikunnan nousu käynnistyi Suomessa 1960-luvulta alkaen. Tällöin kuntoliikunnan osaksi elämäänsä omaksuneet ovat nyt ikääntyneitä ja harrastavat varsin laajasti kuntoliikuntaa Eri-ikäisten ihmisten liikunnan organisointi on tulevaisuudessa todella suuri haaste, myös erityisliikunnassa. Ensinnäkin liikuntaa ja urheilua harjoitetaan tulevaisuudessa uudenlaisissa fyysisissä ja sosiaalisissa toimintaympäristöissä, mikä näkyy esimerkiksi uusissa nuorisokulttuurisissa liikkumisen muodoissa. Toiseksi liikunnan organisointi on entistä vaikeampaa liikuntakulttuurin kohtaamien uudenlaisten kansalaisodotusten takia. Kolmanneksi eriytymiseen sisältyy liikuntakulttuurin entistä monimuotoisempi ja kirjavampi tavoitteellisuus. Jo erityisliikunnan sisällä tavoitteellisuus on todella monimuotoista. Neljänneksi liikunta ja urheilu kilpailevat jatkossakin vahvasti muiden kulttuurimuotojen kanssa. 3

7 Erityisliikunnan professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopisto: Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Ennen 1900-lukua nykyisestä erityisliikunnasta käytettiin kuntoutukseen liittyvää käsitettä lääketieteellinen voimistelu. Toisen maailmansodan tuomiin lukuisiin vammautumisiin tarvittiin puolestaan kuntoutuksellista liikuntaa. Sotien jälkeen siirryttiin vähitellen kuntoutuksellisesta ajatuksesta harrastuspuolelle ja kilpaurheiluun. Erityisliikunta ja soveltava liikunta syntyivät termeinä vasta luvuilla. Uusimpia termejä ovat 1990-luvulta alkaen inkluusio ja integraatio sekä 2000-luvulla kaikille avoin liikunta. Adapted physical activity on kansainvälisesti käytetty käsite. Suomenkielessä käytetään edelleen vammaisliikunta- ja urheilu käsitteitä. Toisaalta erityisryhmien liikuntakäsitteestä on siirrytty enemmän erityisliikunnan ja soveltavan liikunnan käsitteeseen. Toisaalta taas puhutaan siirtymisestä lääketieteellisestä näkökulmasta sosiaaliseen eli henkilöstä ympäristön muutokseen. Toisin sanoen ongelma ei ole henkilö, jolla on vamma, vaan ympäristö, jossa henkilö liikkuu. Viimeisen sadan vuoden aikana on tultu käsitteestä raajarikko-invalidi nimellä puhumiseen - matti ja maija. Henkilöä ei määritä hänen vammansa, vaan kullakin henkilöllä on identiteetti ja nimi, jota käytetään. Vamma on vain yksi henkilön ominaisuuksista. 4 Liikuntalain mukaan kunnan tulee huomioida erityisryhmät liikunnan järjestämisessä. Suomessa on noin puoli miljoonaa vammaista henkilöä. Tällä hetkellä eri puolella Suomea on noin 90 ohjaajaa, jotka vastaavat kunnissa erityisryhmien liikunnan järjestämisestä. Kunnat myös järjestävät vuosittain yli 2800 liikuntaryhmää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kuntien lisäksi erityisryhmien liikuntatoiminnan kaksi keskeistä järjestäjää ovat jatkuvasti olleet erityisliikunnan järjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset. Näiden lisäksi koululiikunnan osana tapahtuva vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden liikunnanopetus (=soveltava liikuntakasvatus) on määrällisesti neljäs merkittävä erityisryhmien liikunnan osa-alue.

8 Liikunnan merkitys erityisryhmille on suurempi kuin muulle väestölle. Erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat luontaisesti vähemmän. Tähän vaikuttaa myös ympäristö ja sen rajoitukset. Toisaalta erityisryhmiin kuuluvilla on suurempi riski moniin sekundäärisiin pitkäaikaissairauksiin. Vaikka valtaosa suomalaisista pitää liikunnan harrastamista tärkeänä, vain alle kolmasosa väestöstä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaan riittävästi eli lähes päivittäin. Oletus on, että erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat vieläkin vähemmän. Tutkimuspäällikkö Aija Saari, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry: Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Suomalaisessa vammaisurheilussa on käynnistetty useita inkluusio- ja integraatiohankkeita luvun alussa. Perinteisen diagnoosipohjaisen tarjonnan rinnalle on tavallisissa urheiluseuroissa ryhdytty organisoimaan yhteistä ja kaikille avointa liikuntatoimintaa. Vammaisurheilussa käytetään käsitteitä integraatio, inkluusio ja kaikille avoin toiminta. Moninaisessa maailmassa käytetään rinnakkain myös erityisliikuntaa, soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua. Arjen tasolla puhutaan myös vammaisurheilijoista, erityisliikkujista, mutta myös liikkumis- ja toimimisesteisistä henkilöistä. Lapsista puhuttaessa käytämme käsitteitä erityistä tukea tarvitseva lapsi tai vammainen ja pitkäaikaissairas lapsi. 5 Vammaisuuden kaksi keskeistä mallia ovat nimeltään medikaalinen ja sosiaalinen malli. Medikaalisessa mallissa vammaisuus nähdään yksilön keskeisenä ja hänen kaikkea tekemistään määrittävänä ominaisuutena, tragediana tai jonakin korjaamista ja muokkaamista vaativana. Sosiaalisessa mallissa vammaisuus on vain yksi piirre. Sosiaalinen malli auttaa kiinnittämään huomion ympäristöön, toimintatapoihin ja niihin palveluihin, jotka joko estävät tai mahdollistavat osallistumisen.

9 Integraation käsite kuuluu vammaisuuden yksilömallin mukaiseen toimintaan ja ajatteluun. Tällöin yksilö tunnistetaan erilaiseksi vamman tai diagnoosin perusteella. Integraatiopuheessa yksilöä siirretään eli integroidaan erillisestä yleiseen. Integraatioajattelun taustalla ovat ajatukset hoidosta, kuntoutuksesta, tuen tarpeesta ja myös kontrollista. Inkluusion käsite puolestaan kuuluu vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaiseen ajatteluun. Tällöin käytämme työkaluina vertaistukea ja vammaisten itsensä käynnistämiä ryhmiä, kuten vammaisurheilua. Inkluusiossa tavoitteena on 6 osallistumisen esteiden tunnistaminen, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus. Inkluusioajattelun taustalla näkyvät ajatukset kulttuurien moninaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Urheilun järjestökentällä on löydettävissä neljä selkeää syytä sille, miksi inkluusio ei etene. Ensinnäkin suomalaisilta liikuntapäättäjiltä puuttuu yhteinen inkluusiotavoite. Toiseksi sekavan terminologian takia ei tiedetä, mistä puhutaan ja mihin pyritään. Kolmanneksi prosessia hidastaa vammaisurheilujärjestöjen ja -liikkeiden yhteistyön puute. Tämä sama puute on myös nähtävissä

10 kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi kansainvälinen Special Olympics ja paralympia liike eivät kommunikoi keskenään. Neljänneksi epävarmuus, pelot ja kielteiset asenteet estävät inkluusion etenemistä. Inkluusion toteutumista edistää kohtaaminen ja tuttuus. Vammaisurheilun näkyminen yhteiskunnassa ja vammaisurheilun erilaisiin liikkujiin tutustuminen auttaa ja vie eteenpäin inkluusioita. Tarvitsemme myös erilaisia kokeiluja ja yhdessä tekemistä, joiden kautta vammaiset liikkujat muuttuvat meiksi, tutuiksi, normaaleiksi ja sitä kautta näkymättömiksi. Inkluusiota edistää myös se, mitä yhteiskunnassa muutenkin tapahtuu. Suomalaisessa koulujärjestelmässä lähikoulukehitys on tätä päivää. Pelkästään diagnoosiin perustuva erityisliikunta ja vammaisurheilu muuttuvat sen mukana. Erillisen erityisryhmätoiminnan rinnalle luodaan toimintakykyihin pohjautuvaa ja kaikille avointa toimintaa. Erityisosaajat ovat inkluusiossa uudessa roolissa: saattajina, neuvojina ja arvioijina. Erityisryhmien ja vammaisurheilun asiantuntijat muuttuvat kaikille avoimen toiminnan kehityskumppaneiksi. Entisten erityisosaajien tehtävänä on tukea prosessia, auttaa erityiskysymyksissä sekä toimia tulkkina vanhan ja uuden välissä. 7 Inkluusion edistämisessä on kuultava myös vammaisvähemmistöjen omaa ääntä. Inkluusiota ei voida edistää pelkkänä vammattomien asiantuntijoiden asiantuntijatyönä. Vammaisvähemmistöjen itsensä ja heidän edustajiensa mukanaolo ja osallisuus on tärkeää. Se, että he ovat mukana ja että heidät kuullaan, ehkäisee syrjäytymistä, epäluuloja ja eristäytymistä sekä sitouttaa ja lisää luottamusta. Ohjaajat voivat edistää inkluusiota inkluusiospektrillä, jossa on erilaisia tapoja toteuttaa inklusiivista toimintaa. Avoimet harjoitteet tai leikit toimivat sellaisenaan kaikille. Sovelletuissa harjoitteissa sovelletaan opetusmenetelmiä, sääntöjä, välineitä ja tilaa, kuten sokkopingiksessä. Rinnakkaisissa harjoitteissa harjoittelijat voivat valita eritasoisten tehtävien välillä, esim. rinnakkaiset radat. Käänteinen integraatio on malli, jossa vammattomat kokeilevat vammaisurheilun

11 pelejä ja harjoitteita, esim. maalipalloa. Erillinen harjoittelu tarkoittaa sitä, että toimintakyvyn tai - tason mukaan harjoitellaan omissa erillisissä ryhmissä. Osastopäällikkö Sergei Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja matkailuasioiden ministeriö: Erityisliikunnan ja -urheilun kehitys Karjalan tasavallassa Vammaisten kuntouttava toiminta Karjalan tasavallassa perustuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimus hyväksyttiin 13. joulukuuta 2006 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 61/106. Venäjä ratifioi yleissopimuksen vuonna Karjalan tasavallassa toimii erityisryhmien kuntoutusliikunnan ja -urheilun parissa 39 organisaatiota (36 vuonna 2010). Erityisliikuntaa ja -urheilua harrasti vuonna 2012 yli 2500 vammaista (1919 vammaista vuonna 2011). Vuonna 2012 Karjalan tasavallassa toimi 20 erityisliikunta-asiantuntijaa (vuonna ). Vammaiset harrastavat koripalloa, uintia, suunnistusta ja jalkapalloa. Karjalan tasavaltaan perustettiin vuonna 1981 Vammaisurheilun liitto. Vuosittain järjestetään Erityisurheilu Äänisjärven rannoilla - 10 lajin urheilukilpailut. Vammaisille nuorille järjestetään Segezhassa vuosittain erityisliikunnallinen tapahtuma Preodolenie (ylittäminen). Tapahtumaan osallistuu nuoria Karjalan tasavallan pohjoisista piireistä. Karjalan tasavalta rahoittaa karjalaisten vammaisurheilijoiden osallistumisen yleisvenäläisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Vuonna 2012 yli 30 karjalaista urheilijaa osallistui Luoteis-Venäjän kilpailuihin sekä Special Olympics -ohjelman tapahtumiin. 8 Karjalan tasavallan erityisliikunnan ja vammaisurheilun kehittämisen esteenä on niin puutteellinen infrastruktuuri ja asiantuntijoiden vähäinen määrä kuin taloudellisten resurssien riittämättömyys. Vammaisurheilijoille soveltuvia urheilupaikkoja on vain 34 (yhteensä 1415 urheilupaikkaa). Uusien

12 liikuntapaikkojen suunnittelussa on huomioitava liikuntavammaiset henkilöt. Karjalan tasavallassa ei ole nykyisin lasten ja nuorten erityisurheilukoulua. Vain kolmessa urheilukoulussa, Kalevalan, Äänisjärven ja Kontupohjan piireissä, järjestetään liikuntaa vammaisille lapsille. Perusteilla olevan lasten ja nuorten olympiareservierikoiskoulun erityisliikunnan osaston odotetaan osaltaan edistävän erityisliikunnan kehittämistä. Erityisliikunnan ja -urheilun kehittämiseen käytettiin vuonna 2012 noin ruplaa (noin euroa). Taloudellisten resurssien lisäksi vammaisurheilun kehittämisessä tarvitaan entistä enemmän eri tahojen voimavarojen yhdistämistä: Karjalan tasavallan, kaupunkien viranomaisten sekä liikunta- ja urheilu- ja vammaisjärjestöjen. Johtava asiantuntija, fysioterapeutti-lääkäri, Natalia Prostokishena, Karjalan tasavallan lääketieteellinen keskus: Lääketieteellinen liikunta CP-vammaisille henkilöille 9 CP-vammaisille järjestetään Venäjällä erityiskoulutusta esikoulusta ammatilliseen koulutukseen. Yksi tärkeimmistä CP-vammaisten oppiaineista erityiskouluissa on liikunta. Liikuntaharjoitukset toteutetaan yksilöllisesti, pienissä ryhmissä (2-6 henkilöä) sekä ryhmissä (7-14 henkilöä). Sovellettujen harjoitusten tarkoituksena on kehittää kotona, koulussa ja työssä tarvittavaa toimintakykyä. Sovellettuihin harjoituksiin kuuluvat järjestäytymisharjoitukset, kävely, juoksu, hyppely, kiipeily, rytmi- ja tanssiharjoitukset sekä harjoitukset välineiden kanssa, kuten kepit, pallot, vanteet ja liput. Liikunnallisilla peleillä on myönteisiä vaikutuksia lapsen tunteisiin, psyykkiseen tilaan ja kuntoutumiseen. Liikunnalliset pelit ja leikit kehittävät nopeutta, tarkkuutta, lihasvoimaa, kestävyyttä, koordinaatiota ja kykyä hallita tunteita. Kuntoutuksen tärkein tehtävä on lasten integroituminen yhteiskuntaan. Tällä tarkoitetaan sellaista toimintakykyä, joka antaa lapsille mahdollisuuden olla mahdollisimman vähäisessä määrässä

13 riippuvaisena ulkopuolisesta avusta, toimia aktiivisemmin elämässään sekä kommunikoida muiden erityiskoulun ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Kuntoutuksen periaatteina ovat motivaatio, riippumattomuus, palaute, kannustaminen, työ- ja vapaa-ajan johdonmukaisuus, harjoitusten sosiaalisuus, kuntoutusprosessin jatkuvuus, yhteistyö vanhempien kanssa sekä kuntoutuksen tehokkuus. Kuntoutuksen tehokkuus määritellään seuraavasti: parantuminen, oireiden loppuminen tai oireiden merkittävä vähentyminen, vähäinen parantuminen parannus tai ei vaikutusta. Pietarilaisen koulukeskus Dinamikan asiantuntijaryhmä on kehittänyt CP-vammaisille lapsille tarkoitetun liikuntakasvatusohjelman. Kaikilla oppitunneilla käytetään fysioterapeuttisia menetelmiä, yksilöllistä lähestymistapaa ja didaktisia periaatteita. Ohjelma koostuu liikunnanopetuksen alku-, kehittymis- ja valmennusvaiheiden harjoituksista. Dinamika koulukeskuksessa on kehitetty myös lasten liikuntakyvyn arviointimenetelmiä sekä CP-vammaisten lasten erityisliikuntaharrastusten tehokkuuden arviointikriteereitä. 10 S.V.Zuev, Venäjän Special Olympics Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan kehitysvammaisten julkisen hyväntekeväisyysorganisaation puheenjohtaja, Karjalan tasavallan kasvatustieteen kunnioitetun työntekijän arvonimi: Special Olympicsin kehitys Karjalan Tasavallassa 22 vuoden aikana Erityisliikunnan termi on määritetty vuoden 2007 Venäjän federaation liikuntakulttuuri- ja urheilulaissa. Pykälä 31 sisältää erityisliikunnan, liikkumis- ja toimintarajoitteisten henkilöiden fyysisen kuntoutuksen sekä vammaisurheilun. Tämän määritelmän mukaan erityisliikunta on tehokkaita kuntoutusmenetelmiä käyttävä yleisliikuntakulttuurin osa. Vammaisurheilun tarkoitus on

14 tukea vammaisia sosiaalistumisessa ja fyysisessä kuntoutuksessa. Pykälässä 12 Venäjän paralympia-, surdlympia- ja Special Olympics- toimintaa. määritellään Vammaisten henkilöiden luokittelu perustuu erityisoppilaitoksien luokitteluun. Erityisoppilaitokset jaetaan kahdeksaan tyyppiin, jotka ovat: 1. kuurot lapset 2. kuulovammaiset lapset ja lapset, jotka ovat kuuroutuneet varhaislapsuudessa 3. ja 4. näkövammaiset ja sokeat lapset 5. lapset, joilla on puheen ja kielen kehityshäiriöitä 6. lapset, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön häiriötä 7. lapset, joilla on psyykkisen kehityksen viivästymä 8. kehitysvammaiset lapset Special Olympics -järjestön tietokannan mukaan Karjalan tasavallan erityisoppilaitoksissa opiskeli 857 oppilasta vuonna 2006, 759 oppilasta vuonna 2007, 707 oppilasta vuonna 2008 ja 709 oppilasta vuonna Nämä tilastotiedot osoittavat, että kehitysvammaisuus on hyvin yleinen vammaisuuden tyyppi. Koululaisten lukuisat tutkimukset osoittavat, että kehitysvammaisten lasten psyykkiset ominaisuudet, puhe, muisti, näkö ja sormien motoriset taitot eivät ole riittävästi kehittyneet. Kehitysvammaisten lasten kasvatus- ja opetustyössä erityisliikunta on erittäin tärkeä fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita korjaava toimintatapa. 11 Karjalan tasavallan Special Olympics aloitti toimintansa vuonna Special Olympics -ohjelman mukaiseen kilpailu-, opetus- ja valmennustoimintaan osallistui Karjalan tasavallan kaikkien erityiskoulujen oppilaita (11 erityiskoulua ja Ladva kylän lastenkoti). Opettajat, opetusministeriön ja urheilukomitean työntekijät osallistuivat seminaareihin, joiden tarkoituksena oli lisätä kiinnostusta kehitysvammaisten urheilutoimintaan sekä perustaa paikallisia osastoja. Tammikuussa

15 1991 Moskovassa järjestettiin Special Olympicsin liittoseminaari, jonka kohderyhmänä olivat valmentajat. Huhtikuussa 1992 Karjalan tasavallassa, Petroskoissa ja Karhumäellä, järjestettiin ensimmäiset Euraasian Special Olympicsin talvikisat. Vuoteen 1994 mennessä lajeina olivat naisten lentopallo, koripallo, pöytätennis, yleisurheilu, painonosto, uinti, maastohiihto ja pikaluistelu. Nykyään Karjalan tasavallan yleisurheilijoilla on mahdollisuus harrastaa 17 olympiaurheilulajia. Spesial Olympicsin toimintaan osallistuminen on helppoa: ihmisille, joilla on terveysongelmia, järjestetään paikallisella tasolla opetus- ja valmennustunnit sekä urheilukilpailut. Ensimmäisellä tasolla kilpailijat osallistuvat kaupungin tai piirin, toisella Karjalan tasavallan ja kolmantena Venäjän tasolla järjestäviin kilpailuihin. Viimeisellä tasolla kilpailijat osallistuvat kansainvälisiin Special Olympics -kilpailuihin. Special Olympicsin toimintaan osallistumisella on erittäin tärkeä merkitys lasten kasvattamisessa, yhteiskuntaan sopeuttamisessa ja integraatiossa. Sosiaalisen analyysin mukaan erityisoppilaitosten erityisurheilua harrastavista kehitysvammaisista oppilaista yli 60 prosenttia jatkaa toisen asteen ammattioppilaitokseen, saa ammatin ja pääsee töihin. Erityisliikunnan ja -urheilun aktiivinen harrastaminen antaa monelle ihmiselle mahdollisuuden sopeutua yhteiskuntaan, saavuttaa henkilökohtaiset tavoitteensa ja osoittaa lahjakkuutensa. 12 Epäilemättä vaikein ongelma, johon Venäjän Special Olympics -järjestön kaikki paikalliset osastot törmäävät, on taloudellisten resurssien puute. Näitä resursseja tarvitaan ennen kaikkea kilpailujen järjestämiseen, urheiluvarusteiden ja palkintojen hankkimiseen sekä valmentajien palkkojen maksamiseen.

16 Yksityinen sektori ei ole vielä aktiivisesti tukenut toimintaa. Venäjän Special Olympicsin pääasiallisena rahoittajana on edelleen valtio, jota edustavat ministeriöt: terveydenhuollon ja sosiaalisen kehityksen ministeriö, opetusministeri sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriö. Nämä ministeriöt rahoittavat myös vammaisten tukitoimintaa. Karjalan tasavallan liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriö tukee ainoana viranomaisena tasavallan Spesial Olympicsin toimintaa. Tuki ei kuitenkaan riitä työntekijöiden palkkojen maksamiseen eikä tasavallan erityisliikunnan urheilu- ja kuntoutuskeskuksen toimintaan. Vammaisten parissa työskentelevillä työntekijöillä ei ole riittävästi erityisliikuntaan ja -urheiluun liittyvää asiantuntemusta. Karjalan tasavallan piireissä onkin suuri tarve koulutetuille erityisliikunnan työntekijöille. Johtaja Nina Bespalova, Karhumäen lasten ja nuorten urheilukoulu: Liikunnan ja urheilun vaikutus kehitysvammaisten lasten elämän latuun 13 Special Olympics on kansainvälinen ympärivuotinen urheilutapahtumien ja -kisojen -ohjelma, joka on tarkoitettu yli 8-vuotiaille kehitysvammaisille henkilöille. Bespalova alkoi työskennellä Venäjän Special Olympics:n slalom-urheiluohjelmassa 1990-luvun lopussa. Opetus alkoi yhdessä Karhumäen sisäoppilaitoksen liikunnanopettaja Vera Pohilkon kanssa. Ensimmäisessä ryhmässä oli kymmenen slalomista kiinnostunutta lasta. Lapset alkoivat oppia parhaiten visuaalisella opetuksella ja liikkeitä toistamalla. Oppilaat ovat menestyneet hyvin Special Olympics -talvikisoissa ja voittaneet useita mitaleja. Viime vuosina yhteistyö sisäoppilaitoksen kanssa on vaikeutunut taloudellisten vaikeuksien takia ja opetusta on ollut vaikea järjestää. Aiemmin lapset tulivat harjoituksiin pikkubussilla, enää tällaista mahdollisuutta ei ole ollut.

17 Säännölliset liikuntaharrastukset, osallistuminen kisoihin ja muihin sosiaalisiin tapahtumiin auttaa kehitysvammaisia oppimaan työelämässä vaadittavia taitoja ja toimimaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Urheilun avulla kehitysvammaiset saavat myös mahdollisuuden sopeutua yhteiskunnalliseen elämään ja tuntea itsensä tasavertaisiksi. Urheilu myös lisää myös yhteiskunnan hyväksyntää, ymmärrystä ja kunnioitusta heitä kohtaan. Rosa Ermolaeva, Karhumäen lasten ja nuorten urheilukoulu: Kokemuksista Special Olympics ohjelmassa valmentamista Vapaaehtoinen valmentaja Rosa Ermolaeva kertoi 12 vuoden kokemuksistaan Special Olympics ohjelmassa. Aloittaessaan valmentajana ohjelmalla ei ollut vielä selkeitä sääntöjä ja ohjeita. Vammaisten lasten valmentamisessa on ollut tärkeää kontaktin ja yhteisymmärryksen luominen. Ensimmäisten kilpailujen ja tulosten jälkeen lasten kiinnostus urheiluun lisääntyi. Ermolaeva on hyvin iloinen ohjelmaan pääsystään, koska sen myötä hän on saanut paljon uusia asioita ja kokemuksia elämäänsä ja kehittynyt ihmisenä. 14 Työpajat Toisen seminaaripäivän ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin itäsuomalaisten kuntien ja järjestöjen alueellisen liikunta- ja erityisliikuntaverkoston käynnistämisestä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennasen johdolla. Toisessa työpajassa pohdittiin erityisryhmien käsitettä Suomessa ja Venäjällä liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen ja johtavan asiantuntija N.A. Prostokishenan kanssa. Kolmannessa työpajassa tutustuttiin Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n tutkimuspäällikkö Aija Saaren opastuksella esteettömyyden perusteisiin ja liikuttiin lähiympäristössä pyörätuoleilla ja simulaatiolasein varustettuina. Neljännessä työpajassa liikuntatieteiden lisensiaatti Mauri Pietilä johdatti työpajaan

18 osallistuvat leikin maailmaan teemalla Leikki heterogeenisissä ryhmissä. Tämän lisäksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry järjesti seminaariin osallistuville Vammaisurheilu tutuksi - iltapäivän. 15

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 This programme is funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland Tavoitteet 1. Lisätä tietoa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH

CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH 2013 2014 Antti Vanhala & Piia Pöyhönen LYTS017 Kevät 2014 Sisällys 1. Johdanto... 3 2 Projektin esittely... 5 2.1 Projektin tavoitteet... 5 2.2 Yhteistyökumppanit ja rahoitus...

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA

LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA Hannu Itkonen (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Inklusiivisen työn kehittäminen vammais- ja erityisliikunnassa. Aija Saari 29.5.2012

Inklusiivisen työn kehittäminen vammais- ja erityisliikunnassa. Aija Saari 29.5.2012 Inklusiivisen työn kehittäminen vammais- ja erityisliikunnassa Aija Saari 29.5.2012 Taustoja Integraatio- ja inkluusioajattelu (hankkeet!) Vammaisurheilujärjestöjen yhdistyminen. YK:n vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN. - opas erityisliikunnan toimijoille

KAIKKI MUKAAN. - opas erityisliikunnan toimijoille KAIKKI MUKAAN - opas erityisliikunnan toimijoille Kaikki mukaan - opas erityisliikunnan toimijoille Hannu Itkonen (toim.) Kaikki mukaan opas erityisliikunnan toimijoille ISBN 978-952-68235-2-2 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Esitys - SoveLi ry:n esittely - Järjestöjen soveltava liikunta - Kuntien soveltava liikunta - Järjestöjen ja kuntien yhteistyö

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 Yleistä Kuntien erityisliikunnanohjaajien vuosittainen työseminaari toteutettiin Helsingissä 18.8.2011 Liikuntatieteellisen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot