KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA"

Transkriptio

1 CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA Katja Isoaho (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n U n i o n, t h e R u s s i a n This programme F eis dfunded e r a tby i othe n European a n d tunion, h e the R erussian p u b lfederation i c o f Fand i nthe l arepublic n d of Finland

2 Käännöstyöt: Elena Gröhn Galina Vasilenko Erityisliikuntaseminaari Joensuussa Karelia ENPI CBC ohjelma, Cross Border Move for Health -projekti II

3 SISÄLLYS 1. ERITYISLIIKUNTASEMINAARI AVAUS JA TERVEHDYKSET ERIYTYVÄ LIIKUNTAKULTTUURI HAASTE TOIMIJAKENTÄLLE.2 4. ERITYISLIIKUNNAN MUUTTUVAT KÄSITTEET JA KÄYTÄNNÖT INKLUUSION EDISTÄMINEN LIIKUNNASSA JA URHEILUSSA ERITYISLIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITYS KARJALAN TASAVALLASSA LÄÄKETIETEELLINEN LIIKUNTA CP-VAMMAISILLE HENKILÖILLE SPESIAL OLYMPICSIN KEHITYS KARJALAN TASAVALLASSA 22 VUODEN AIKANA LIIKUNNAN JA URHEILUN VAIKUTUS KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN ELÄMÄN LATUUN KOKEMUKSISTA SPECIAL OLYMPICS OHJELMASSA VALMENTAMISESSA TYÖPAJAT...14 III

4 ERITYISLIIKUNTASEMINAARI Itä-Suomen liikuntaopiston hallinnoima Cross-Border Move for Health projekti järjesti Joensuussa kesäkuussa 2013 kaksipäiväisen erityisliikuntaseminaarin. Projekti kuuluu Karelia ENPI CBC - ohjelmaan. Seminaarissa perehdyttiin suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden johdolla Suomen ja Venäjän erityisliikunnan tilanteeseen ja käytäntöihin. Seminaari sisälsi luentoja, työpajoja ja vammaisurheilu tutuksi teemapäivään osallistumisen. Seminaariin osallistui lähes 70 erityisliikunnan ammattilaista ja opiskelijaa. Tässä raportissa on tiivistelmät luennoista. Lisäksi seminaariluentojen diaesitykset ovat luettavissa projektin internetsivuilla osoitteessa kohdassa julkaisut/seminaariesitykset. Avaus ja tervehdykset Seminaarin puheenjohtajana toiminut, entinen Varkauden kaupungin liikuntajohtaja, Juha Koivula kertoi, että Cross-Border Move for Health -projektille on jo suunnitteluvaiheessa rakennettu varsin kattava verkosto, jossa suomalaisia osapuolia on kahdeksan ja venäläisiä viisi. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen avasi seminaarin toivottaen vieraat tervetulleeksi Petroskoin ystävyyskaupunki Joensuuhun. Pohjois-Karjalalla on kiinteät ja monipuoliset matkailu-, kulttuuri- ja elinkeinoelämän siteet Venäjään ja Karjalan tasavaltaan. Karjalainen toivoi, että Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun syntyy liikunnasta ja sen monista muodoista pysyviä yhteistyömuotoja. 1 Erityisliikunnan suunnittelija Kari Koivumäki lähetti opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä tervehdyksen erityisliikuntaseminaarille. Seminaarin työpajoineen toivottiin avaavan uutta ja merkittävää yhteistyötä Karjalan alueen liikuntaväen kesken, erityisesti vammaisja erityisliikunnan alueella, ja synnyttävän ideoita siitä, kuinka yhteydenpitoa jatketaan seminaarin ja hankkeen jälkeen.

5 Koivumäen tervehdyksessä todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä on tehty yli 30 vuotta systemaattista työtä vammais- ja erityisliikunnan kehittämiseksi. Ministeriö tukee suomalaista erityisliikuntaa vuosittain 7,5 miljoonalla eurolla. Suomessa erityisliikunnan kentän kolme suurinta toimijaa ovat kuntien liikuntatoimi, vammaisliikuntajärjestöt sekä sosiaali- ja terveystoimi laitoksineen. Koivumäki muistutti, että suomalaiset vammaisliikuntajärjestöt ovat tehneet omaa merkittävää työtään jo noin 50 vuoden ajan. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n paikallista toimintaa on järjestetty monelle eri vammaisryhmälle vuosikymmenten ajan. Kuntien liikuntatoimen piirissä on ollut erityisliikunnan vastuutyöntekijöitä jo noin 30 vuoden ajan. Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen liikuntaopisto on järjestänyt alan koulutusta pitkään. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto: Eriytyvä liikuntakulttuuri haaste toimijakentälle Urheilu, myös erityisliikunta, jakautuu ammattimaiseksi huippu-urheiluksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvaksi urheiluseuratoiminnaksi. Vapaaehtoistyöhön perustuvassa urheiluseuratoiminnassa on mukana noin puolet suomalaisista lapsista. Liikuntakulttuuriin sisältyy myös monimuotoista kunto-, terveys- ja elämysliikuntaa. 2 Liikuntakulttuurin muutoksessa voidaan löytää kolme niin lapsia ja nuoria kuin erityisryhmiä koskevaa keskeistä piirrettä. Ensinnäkin liikkumisympäristöjen muutos on merkinnyt jokapäiväisen arkiliikunnan vähenemistä. Toisaalta on tapahtunut sukupolvisuhteen muutos, jolloin eri ikäryhmillä on entistä korostuneemmin omat tekemisensä. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena motivoida lapsia ja nuoria kilpaurheiluharrastuksiin. Kolmanneksi on tapahtunut selkeä kulttuurin muutos, mikä on synnyttänyt lasten ja nuorten omia liikuntakulttuureita. Tällaisia nuorisokulttuurisia liikkumisen muotoja ovat esimerkiksi niin Venäjällä kuin Suomessa nuorten itsensä organisoimat skeittaus, rullaluistelu ja parkour.

6 Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta voidaan sanoa, ettei liian vähäinen liikunta perustu pelkästään ihmisten omaan valintaan. On olemassa myös erilaisia rakenteellisia ihmisten liikkumista estäviä tekijöitä. Tärkeä rakenteellinen seikka on liikkumisen olosuhteet. Suomessa pyöräillään, kävellään ja rullaluistellaan erityisesti kevyen liikenteen väylillä. Liikunta ja urheilu ei ole pelkästään liikuntaorganisaatioiden ja järjestöjen asia, vaan yleisellä yhdyskuntasuunnittelulla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa ihmisten liikkumiseen. Kansainvälisissä vertailuissa on osoitettu, että suomalaiset aikuiset liikkuvat runsaasti. Laajaalainen kuntoliikunnan nousu käynnistyi Suomessa 1960-luvulta alkaen. Tällöin kuntoliikunnan osaksi elämäänsä omaksuneet ovat nyt ikääntyneitä ja harrastavat varsin laajasti kuntoliikuntaa Eri-ikäisten ihmisten liikunnan organisointi on tulevaisuudessa todella suuri haaste, myös erityisliikunnassa. Ensinnäkin liikuntaa ja urheilua harjoitetaan tulevaisuudessa uudenlaisissa fyysisissä ja sosiaalisissa toimintaympäristöissä, mikä näkyy esimerkiksi uusissa nuorisokulttuurisissa liikkumisen muodoissa. Toiseksi liikunnan organisointi on entistä vaikeampaa liikuntakulttuurin kohtaamien uudenlaisten kansalaisodotusten takia. Kolmanneksi eriytymiseen sisältyy liikuntakulttuurin entistä monimuotoisempi ja kirjavampi tavoitteellisuus. Jo erityisliikunnan sisällä tavoitteellisuus on todella monimuotoista. Neljänneksi liikunta ja urheilu kilpailevat jatkossakin vahvasti muiden kulttuurimuotojen kanssa. 3

7 Erityisliikunnan professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopisto: Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Ennen 1900-lukua nykyisestä erityisliikunnasta käytettiin kuntoutukseen liittyvää käsitettä lääketieteellinen voimistelu. Toisen maailmansodan tuomiin lukuisiin vammautumisiin tarvittiin puolestaan kuntoutuksellista liikuntaa. Sotien jälkeen siirryttiin vähitellen kuntoutuksellisesta ajatuksesta harrastuspuolelle ja kilpaurheiluun. Erityisliikunta ja soveltava liikunta syntyivät termeinä vasta luvuilla. Uusimpia termejä ovat 1990-luvulta alkaen inkluusio ja integraatio sekä 2000-luvulla kaikille avoin liikunta. Adapted physical activity on kansainvälisesti käytetty käsite. Suomenkielessä käytetään edelleen vammaisliikunta- ja urheilu käsitteitä. Toisaalta erityisryhmien liikuntakäsitteestä on siirrytty enemmän erityisliikunnan ja soveltavan liikunnan käsitteeseen. Toisaalta taas puhutaan siirtymisestä lääketieteellisestä näkökulmasta sosiaaliseen eli henkilöstä ympäristön muutokseen. Toisin sanoen ongelma ei ole henkilö, jolla on vamma, vaan ympäristö, jossa henkilö liikkuu. Viimeisen sadan vuoden aikana on tultu käsitteestä raajarikko-invalidi nimellä puhumiseen - matti ja maija. Henkilöä ei määritä hänen vammansa, vaan kullakin henkilöllä on identiteetti ja nimi, jota käytetään. Vamma on vain yksi henkilön ominaisuuksista. 4 Liikuntalain mukaan kunnan tulee huomioida erityisryhmät liikunnan järjestämisessä. Suomessa on noin puoli miljoonaa vammaista henkilöä. Tällä hetkellä eri puolella Suomea on noin 90 ohjaajaa, jotka vastaavat kunnissa erityisryhmien liikunnan järjestämisestä. Kunnat myös järjestävät vuosittain yli 2800 liikuntaryhmää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kuntien lisäksi erityisryhmien liikuntatoiminnan kaksi keskeistä järjestäjää ovat jatkuvasti olleet erityisliikunnan järjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset. Näiden lisäksi koululiikunnan osana tapahtuva vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden liikunnanopetus (=soveltava liikuntakasvatus) on määrällisesti neljäs merkittävä erityisryhmien liikunnan osa-alue.

8 Liikunnan merkitys erityisryhmille on suurempi kuin muulle väestölle. Erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat luontaisesti vähemmän. Tähän vaikuttaa myös ympäristö ja sen rajoitukset. Toisaalta erityisryhmiin kuuluvilla on suurempi riski moniin sekundäärisiin pitkäaikaissairauksiin. Vaikka valtaosa suomalaisista pitää liikunnan harrastamista tärkeänä, vain alle kolmasosa väestöstä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaan riittävästi eli lähes päivittäin. Oletus on, että erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat vieläkin vähemmän. Tutkimuspäällikkö Aija Saari, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry: Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Suomalaisessa vammaisurheilussa on käynnistetty useita inkluusio- ja integraatiohankkeita luvun alussa. Perinteisen diagnoosipohjaisen tarjonnan rinnalle on tavallisissa urheiluseuroissa ryhdytty organisoimaan yhteistä ja kaikille avointa liikuntatoimintaa. Vammaisurheilussa käytetään käsitteitä integraatio, inkluusio ja kaikille avoin toiminta. Moninaisessa maailmassa käytetään rinnakkain myös erityisliikuntaa, soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua. Arjen tasolla puhutaan myös vammaisurheilijoista, erityisliikkujista, mutta myös liikkumis- ja toimimisesteisistä henkilöistä. Lapsista puhuttaessa käytämme käsitteitä erityistä tukea tarvitseva lapsi tai vammainen ja pitkäaikaissairas lapsi. 5 Vammaisuuden kaksi keskeistä mallia ovat nimeltään medikaalinen ja sosiaalinen malli. Medikaalisessa mallissa vammaisuus nähdään yksilön keskeisenä ja hänen kaikkea tekemistään määrittävänä ominaisuutena, tragediana tai jonakin korjaamista ja muokkaamista vaativana. Sosiaalisessa mallissa vammaisuus on vain yksi piirre. Sosiaalinen malli auttaa kiinnittämään huomion ympäristöön, toimintatapoihin ja niihin palveluihin, jotka joko estävät tai mahdollistavat osallistumisen.

9 Integraation käsite kuuluu vammaisuuden yksilömallin mukaiseen toimintaan ja ajatteluun. Tällöin yksilö tunnistetaan erilaiseksi vamman tai diagnoosin perusteella. Integraatiopuheessa yksilöä siirretään eli integroidaan erillisestä yleiseen. Integraatioajattelun taustalla ovat ajatukset hoidosta, kuntoutuksesta, tuen tarpeesta ja myös kontrollista. Inkluusion käsite puolestaan kuuluu vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaiseen ajatteluun. Tällöin käytämme työkaluina vertaistukea ja vammaisten itsensä käynnistämiä ryhmiä, kuten vammaisurheilua. Inkluusiossa tavoitteena on 6 osallistumisen esteiden tunnistaminen, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus. Inkluusioajattelun taustalla näkyvät ajatukset kulttuurien moninaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Urheilun järjestökentällä on löydettävissä neljä selkeää syytä sille, miksi inkluusio ei etene. Ensinnäkin suomalaisilta liikuntapäättäjiltä puuttuu yhteinen inkluusiotavoite. Toiseksi sekavan terminologian takia ei tiedetä, mistä puhutaan ja mihin pyritään. Kolmanneksi prosessia hidastaa vammaisurheilujärjestöjen ja -liikkeiden yhteistyön puute. Tämä sama puute on myös nähtävissä

10 kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi kansainvälinen Special Olympics ja paralympia liike eivät kommunikoi keskenään. Neljänneksi epävarmuus, pelot ja kielteiset asenteet estävät inkluusion etenemistä. Inkluusion toteutumista edistää kohtaaminen ja tuttuus. Vammaisurheilun näkyminen yhteiskunnassa ja vammaisurheilun erilaisiin liikkujiin tutustuminen auttaa ja vie eteenpäin inkluusioita. Tarvitsemme myös erilaisia kokeiluja ja yhdessä tekemistä, joiden kautta vammaiset liikkujat muuttuvat meiksi, tutuiksi, normaaleiksi ja sitä kautta näkymättömiksi. Inkluusiota edistää myös se, mitä yhteiskunnassa muutenkin tapahtuu. Suomalaisessa koulujärjestelmässä lähikoulukehitys on tätä päivää. Pelkästään diagnoosiin perustuva erityisliikunta ja vammaisurheilu muuttuvat sen mukana. Erillisen erityisryhmätoiminnan rinnalle luodaan toimintakykyihin pohjautuvaa ja kaikille avointa toimintaa. Erityisosaajat ovat inkluusiossa uudessa roolissa: saattajina, neuvojina ja arvioijina. Erityisryhmien ja vammaisurheilun asiantuntijat muuttuvat kaikille avoimen toiminnan kehityskumppaneiksi. Entisten erityisosaajien tehtävänä on tukea prosessia, auttaa erityiskysymyksissä sekä toimia tulkkina vanhan ja uuden välissä. 7 Inkluusion edistämisessä on kuultava myös vammaisvähemmistöjen omaa ääntä. Inkluusiota ei voida edistää pelkkänä vammattomien asiantuntijoiden asiantuntijatyönä. Vammaisvähemmistöjen itsensä ja heidän edustajiensa mukanaolo ja osallisuus on tärkeää. Se, että he ovat mukana ja että heidät kuullaan, ehkäisee syrjäytymistä, epäluuloja ja eristäytymistä sekä sitouttaa ja lisää luottamusta. Ohjaajat voivat edistää inkluusiota inkluusiospektrillä, jossa on erilaisia tapoja toteuttaa inklusiivista toimintaa. Avoimet harjoitteet tai leikit toimivat sellaisenaan kaikille. Sovelletuissa harjoitteissa sovelletaan opetusmenetelmiä, sääntöjä, välineitä ja tilaa, kuten sokkopingiksessä. Rinnakkaisissa harjoitteissa harjoittelijat voivat valita eritasoisten tehtävien välillä, esim. rinnakkaiset radat. Käänteinen integraatio on malli, jossa vammattomat kokeilevat vammaisurheilun

11 pelejä ja harjoitteita, esim. maalipalloa. Erillinen harjoittelu tarkoittaa sitä, että toimintakyvyn tai - tason mukaan harjoitellaan omissa erillisissä ryhmissä. Osastopäällikkö Sergei Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja matkailuasioiden ministeriö: Erityisliikunnan ja -urheilun kehitys Karjalan tasavallassa Vammaisten kuntouttava toiminta Karjalan tasavallassa perustuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimus hyväksyttiin 13. joulukuuta 2006 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 61/106. Venäjä ratifioi yleissopimuksen vuonna Karjalan tasavallassa toimii erityisryhmien kuntoutusliikunnan ja -urheilun parissa 39 organisaatiota (36 vuonna 2010). Erityisliikuntaa ja -urheilua harrasti vuonna 2012 yli 2500 vammaista (1919 vammaista vuonna 2011). Vuonna 2012 Karjalan tasavallassa toimi 20 erityisliikunta-asiantuntijaa (vuonna ). Vammaiset harrastavat koripalloa, uintia, suunnistusta ja jalkapalloa. Karjalan tasavaltaan perustettiin vuonna 1981 Vammaisurheilun liitto. Vuosittain järjestetään Erityisurheilu Äänisjärven rannoilla - 10 lajin urheilukilpailut. Vammaisille nuorille järjestetään Segezhassa vuosittain erityisliikunnallinen tapahtuma Preodolenie (ylittäminen). Tapahtumaan osallistuu nuoria Karjalan tasavallan pohjoisista piireistä. Karjalan tasavalta rahoittaa karjalaisten vammaisurheilijoiden osallistumisen yleisvenäläisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Vuonna 2012 yli 30 karjalaista urheilijaa osallistui Luoteis-Venäjän kilpailuihin sekä Special Olympics -ohjelman tapahtumiin. 8 Karjalan tasavallan erityisliikunnan ja vammaisurheilun kehittämisen esteenä on niin puutteellinen infrastruktuuri ja asiantuntijoiden vähäinen määrä kuin taloudellisten resurssien riittämättömyys. Vammaisurheilijoille soveltuvia urheilupaikkoja on vain 34 (yhteensä 1415 urheilupaikkaa). Uusien

12 liikuntapaikkojen suunnittelussa on huomioitava liikuntavammaiset henkilöt. Karjalan tasavallassa ei ole nykyisin lasten ja nuorten erityisurheilukoulua. Vain kolmessa urheilukoulussa, Kalevalan, Äänisjärven ja Kontupohjan piireissä, järjestetään liikuntaa vammaisille lapsille. Perusteilla olevan lasten ja nuorten olympiareservierikoiskoulun erityisliikunnan osaston odotetaan osaltaan edistävän erityisliikunnan kehittämistä. Erityisliikunnan ja -urheilun kehittämiseen käytettiin vuonna 2012 noin ruplaa (noin euroa). Taloudellisten resurssien lisäksi vammaisurheilun kehittämisessä tarvitaan entistä enemmän eri tahojen voimavarojen yhdistämistä: Karjalan tasavallan, kaupunkien viranomaisten sekä liikunta- ja urheilu- ja vammaisjärjestöjen. Johtava asiantuntija, fysioterapeutti-lääkäri, Natalia Prostokishena, Karjalan tasavallan lääketieteellinen keskus: Lääketieteellinen liikunta CP-vammaisille henkilöille 9 CP-vammaisille järjestetään Venäjällä erityiskoulutusta esikoulusta ammatilliseen koulutukseen. Yksi tärkeimmistä CP-vammaisten oppiaineista erityiskouluissa on liikunta. Liikuntaharjoitukset toteutetaan yksilöllisesti, pienissä ryhmissä (2-6 henkilöä) sekä ryhmissä (7-14 henkilöä). Sovellettujen harjoitusten tarkoituksena on kehittää kotona, koulussa ja työssä tarvittavaa toimintakykyä. Sovellettuihin harjoituksiin kuuluvat järjestäytymisharjoitukset, kävely, juoksu, hyppely, kiipeily, rytmi- ja tanssiharjoitukset sekä harjoitukset välineiden kanssa, kuten kepit, pallot, vanteet ja liput. Liikunnallisilla peleillä on myönteisiä vaikutuksia lapsen tunteisiin, psyykkiseen tilaan ja kuntoutumiseen. Liikunnalliset pelit ja leikit kehittävät nopeutta, tarkkuutta, lihasvoimaa, kestävyyttä, koordinaatiota ja kykyä hallita tunteita. Kuntoutuksen tärkein tehtävä on lasten integroituminen yhteiskuntaan. Tällä tarkoitetaan sellaista toimintakykyä, joka antaa lapsille mahdollisuuden olla mahdollisimman vähäisessä määrässä

13 riippuvaisena ulkopuolisesta avusta, toimia aktiivisemmin elämässään sekä kommunikoida muiden erityiskoulun ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Kuntoutuksen periaatteina ovat motivaatio, riippumattomuus, palaute, kannustaminen, työ- ja vapaa-ajan johdonmukaisuus, harjoitusten sosiaalisuus, kuntoutusprosessin jatkuvuus, yhteistyö vanhempien kanssa sekä kuntoutuksen tehokkuus. Kuntoutuksen tehokkuus määritellään seuraavasti: parantuminen, oireiden loppuminen tai oireiden merkittävä vähentyminen, vähäinen parantuminen parannus tai ei vaikutusta. Pietarilaisen koulukeskus Dinamikan asiantuntijaryhmä on kehittänyt CP-vammaisille lapsille tarkoitetun liikuntakasvatusohjelman. Kaikilla oppitunneilla käytetään fysioterapeuttisia menetelmiä, yksilöllistä lähestymistapaa ja didaktisia periaatteita. Ohjelma koostuu liikunnanopetuksen alku-, kehittymis- ja valmennusvaiheiden harjoituksista. Dinamika koulukeskuksessa on kehitetty myös lasten liikuntakyvyn arviointimenetelmiä sekä CP-vammaisten lasten erityisliikuntaharrastusten tehokkuuden arviointikriteereitä. 10 S.V.Zuev, Venäjän Special Olympics Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan kehitysvammaisten julkisen hyväntekeväisyysorganisaation puheenjohtaja, Karjalan tasavallan kasvatustieteen kunnioitetun työntekijän arvonimi: Special Olympicsin kehitys Karjalan Tasavallassa 22 vuoden aikana Erityisliikunnan termi on määritetty vuoden 2007 Venäjän federaation liikuntakulttuuri- ja urheilulaissa. Pykälä 31 sisältää erityisliikunnan, liikkumis- ja toimintarajoitteisten henkilöiden fyysisen kuntoutuksen sekä vammaisurheilun. Tämän määritelmän mukaan erityisliikunta on tehokkaita kuntoutusmenetelmiä käyttävä yleisliikuntakulttuurin osa. Vammaisurheilun tarkoitus on

14 tukea vammaisia sosiaalistumisessa ja fyysisessä kuntoutuksessa. Pykälässä 12 Venäjän paralympia-, surdlympia- ja Special Olympics- toimintaa. määritellään Vammaisten henkilöiden luokittelu perustuu erityisoppilaitoksien luokitteluun. Erityisoppilaitokset jaetaan kahdeksaan tyyppiin, jotka ovat: 1. kuurot lapset 2. kuulovammaiset lapset ja lapset, jotka ovat kuuroutuneet varhaislapsuudessa 3. ja 4. näkövammaiset ja sokeat lapset 5. lapset, joilla on puheen ja kielen kehityshäiriöitä 6. lapset, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön häiriötä 7. lapset, joilla on psyykkisen kehityksen viivästymä 8. kehitysvammaiset lapset Special Olympics -järjestön tietokannan mukaan Karjalan tasavallan erityisoppilaitoksissa opiskeli 857 oppilasta vuonna 2006, 759 oppilasta vuonna 2007, 707 oppilasta vuonna 2008 ja 709 oppilasta vuonna Nämä tilastotiedot osoittavat, että kehitysvammaisuus on hyvin yleinen vammaisuuden tyyppi. Koululaisten lukuisat tutkimukset osoittavat, että kehitysvammaisten lasten psyykkiset ominaisuudet, puhe, muisti, näkö ja sormien motoriset taitot eivät ole riittävästi kehittyneet. Kehitysvammaisten lasten kasvatus- ja opetustyössä erityisliikunta on erittäin tärkeä fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita korjaava toimintatapa. 11 Karjalan tasavallan Special Olympics aloitti toimintansa vuonna Special Olympics -ohjelman mukaiseen kilpailu-, opetus- ja valmennustoimintaan osallistui Karjalan tasavallan kaikkien erityiskoulujen oppilaita (11 erityiskoulua ja Ladva kylän lastenkoti). Opettajat, opetusministeriön ja urheilukomitean työntekijät osallistuivat seminaareihin, joiden tarkoituksena oli lisätä kiinnostusta kehitysvammaisten urheilutoimintaan sekä perustaa paikallisia osastoja. Tammikuussa

15 1991 Moskovassa järjestettiin Special Olympicsin liittoseminaari, jonka kohderyhmänä olivat valmentajat. Huhtikuussa 1992 Karjalan tasavallassa, Petroskoissa ja Karhumäellä, järjestettiin ensimmäiset Euraasian Special Olympicsin talvikisat. Vuoteen 1994 mennessä lajeina olivat naisten lentopallo, koripallo, pöytätennis, yleisurheilu, painonosto, uinti, maastohiihto ja pikaluistelu. Nykyään Karjalan tasavallan yleisurheilijoilla on mahdollisuus harrastaa 17 olympiaurheilulajia. Spesial Olympicsin toimintaan osallistuminen on helppoa: ihmisille, joilla on terveysongelmia, järjestetään paikallisella tasolla opetus- ja valmennustunnit sekä urheilukilpailut. Ensimmäisellä tasolla kilpailijat osallistuvat kaupungin tai piirin, toisella Karjalan tasavallan ja kolmantena Venäjän tasolla järjestäviin kilpailuihin. Viimeisellä tasolla kilpailijat osallistuvat kansainvälisiin Special Olympics -kilpailuihin. Special Olympicsin toimintaan osallistumisella on erittäin tärkeä merkitys lasten kasvattamisessa, yhteiskuntaan sopeuttamisessa ja integraatiossa. Sosiaalisen analyysin mukaan erityisoppilaitosten erityisurheilua harrastavista kehitysvammaisista oppilaista yli 60 prosenttia jatkaa toisen asteen ammattioppilaitokseen, saa ammatin ja pääsee töihin. Erityisliikunnan ja -urheilun aktiivinen harrastaminen antaa monelle ihmiselle mahdollisuuden sopeutua yhteiskuntaan, saavuttaa henkilökohtaiset tavoitteensa ja osoittaa lahjakkuutensa. 12 Epäilemättä vaikein ongelma, johon Venäjän Special Olympics -järjestön kaikki paikalliset osastot törmäävät, on taloudellisten resurssien puute. Näitä resursseja tarvitaan ennen kaikkea kilpailujen järjestämiseen, urheiluvarusteiden ja palkintojen hankkimiseen sekä valmentajien palkkojen maksamiseen.

16 Yksityinen sektori ei ole vielä aktiivisesti tukenut toimintaa. Venäjän Special Olympicsin pääasiallisena rahoittajana on edelleen valtio, jota edustavat ministeriöt: terveydenhuollon ja sosiaalisen kehityksen ministeriö, opetusministeri sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriö. Nämä ministeriöt rahoittavat myös vammaisten tukitoimintaa. Karjalan tasavallan liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriö tukee ainoana viranomaisena tasavallan Spesial Olympicsin toimintaa. Tuki ei kuitenkaan riitä työntekijöiden palkkojen maksamiseen eikä tasavallan erityisliikunnan urheilu- ja kuntoutuskeskuksen toimintaan. Vammaisten parissa työskentelevillä työntekijöillä ei ole riittävästi erityisliikuntaan ja -urheiluun liittyvää asiantuntemusta. Karjalan tasavallan piireissä onkin suuri tarve koulutetuille erityisliikunnan työntekijöille. Johtaja Nina Bespalova, Karhumäen lasten ja nuorten urheilukoulu: Liikunnan ja urheilun vaikutus kehitysvammaisten lasten elämän latuun 13 Special Olympics on kansainvälinen ympärivuotinen urheilutapahtumien ja -kisojen -ohjelma, joka on tarkoitettu yli 8-vuotiaille kehitysvammaisille henkilöille. Bespalova alkoi työskennellä Venäjän Special Olympics:n slalom-urheiluohjelmassa 1990-luvun lopussa. Opetus alkoi yhdessä Karhumäen sisäoppilaitoksen liikunnanopettaja Vera Pohilkon kanssa. Ensimmäisessä ryhmässä oli kymmenen slalomista kiinnostunutta lasta. Lapset alkoivat oppia parhaiten visuaalisella opetuksella ja liikkeitä toistamalla. Oppilaat ovat menestyneet hyvin Special Olympics -talvikisoissa ja voittaneet useita mitaleja. Viime vuosina yhteistyö sisäoppilaitoksen kanssa on vaikeutunut taloudellisten vaikeuksien takia ja opetusta on ollut vaikea järjestää. Aiemmin lapset tulivat harjoituksiin pikkubussilla, enää tällaista mahdollisuutta ei ole ollut.

17 Säännölliset liikuntaharrastukset, osallistuminen kisoihin ja muihin sosiaalisiin tapahtumiin auttaa kehitysvammaisia oppimaan työelämässä vaadittavia taitoja ja toimimaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Urheilun avulla kehitysvammaiset saavat myös mahdollisuuden sopeutua yhteiskunnalliseen elämään ja tuntea itsensä tasavertaisiksi. Urheilu myös lisää myös yhteiskunnan hyväksyntää, ymmärrystä ja kunnioitusta heitä kohtaan. Rosa Ermolaeva, Karhumäen lasten ja nuorten urheilukoulu: Kokemuksista Special Olympics ohjelmassa valmentamista Vapaaehtoinen valmentaja Rosa Ermolaeva kertoi 12 vuoden kokemuksistaan Special Olympics ohjelmassa. Aloittaessaan valmentajana ohjelmalla ei ollut vielä selkeitä sääntöjä ja ohjeita. Vammaisten lasten valmentamisessa on ollut tärkeää kontaktin ja yhteisymmärryksen luominen. Ensimmäisten kilpailujen ja tulosten jälkeen lasten kiinnostus urheiluun lisääntyi. Ermolaeva on hyvin iloinen ohjelmaan pääsystään, koska sen myötä hän on saanut paljon uusia asioita ja kokemuksia elämäänsä ja kehittynyt ihmisenä. 14 Työpajat Toisen seminaaripäivän ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin itäsuomalaisten kuntien ja järjestöjen alueellisen liikunta- ja erityisliikuntaverkoston käynnistämisestä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennasen johdolla. Toisessa työpajassa pohdittiin erityisryhmien käsitettä Suomessa ja Venäjällä liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen ja johtavan asiantuntija N.A. Prostokishenan kanssa. Kolmannessa työpajassa tutustuttiin Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n tutkimuspäällikkö Aija Saaren opastuksella esteettömyyden perusteisiin ja liikuttiin lähiympäristössä pyörätuoleilla ja simulaatiolasein varustettuina. Neljännessä työpajassa liikuntatieteiden lisensiaatti Mauri Pietilä johdatti työpajaan

18 osallistuvat leikin maailmaan teemalla Leikki heterogeenisissä ryhmissä. Tämän lisäksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry järjesti seminaariin osallistuville Vammaisurheilu tutuksi - iltapäivän. 15

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA

LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA Hannu Itkonen (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Inklusiivisen työn kehittäminen vammais- ja erityisliikunnassa. Aija Saari 29.5.2012

Inklusiivisen työn kehittäminen vammais- ja erityisliikunnassa. Aija Saari 29.5.2012 Inklusiivisen työn kehittäminen vammais- ja erityisliikunnassa Aija Saari 29.5.2012 Taustoja Integraatio- ja inkluusioajattelu (hankkeet!) Vammaisurheilujärjestöjen yhdistyminen. YK:n vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN. - opas erityisliikunnan toimijoille

KAIKKI MUKAAN. - opas erityisliikunnan toimijoille KAIKKI MUKAAN - opas erityisliikunnan toimijoille Kaikki mukaan - opas erityisliikunnan toimijoille Hannu Itkonen (toim.) Kaikki mukaan opas erityisliikunnan toimijoille ISBN 978-952-68235-2-2 (nid.) ISBN

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 Yleistä Kuntien erityisliikunnanohjaajien vuosittainen työseminaari toteutettiin Helsingissä 18.8.2011 Liikuntatieteellisen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA

PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto PÄÄMÄÄRÄNÄ KAIKILLE AVOIN JA YHTEINEN LIIKUNTA - SUOMALAISEN LIIKUNNAN INKLUUSIOKOKEMUSTEN ARVIOINTI 2005-2011 2 VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki SEMINAARIN

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Kainuun liikuntakysely

Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot