LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA
|
|
- Juha-Pekka Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA Hannu Itkonen (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n U n i o n, t h e R u s s i a n F e d e r a t i o n a n d t h e R e p u b l i c o f F i n l a n d
2 Hannu Itkonen Liikuntasosiologian professori, Jyväskylän yliopisto Liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä -seminaari Sortavala, hotelli Seurahuone Karelia ENPI CBC -ohjelma, Cross Border Move for Health -projekti II
3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. AVAUS JA TERVEHDYKSET ERILAISIA ORGANISAATIOKÄYTÄNTÖJÄ VAPAAEHTOISUUTTA JA ERITYISLIIKUNTAA ESIMERKKEJÄ JA KOKEMUKSIA MUUTA SEMINAARIOHJELMAA...15 III
4 JOHDANTO Liikunnan ja urheilun organisointiin vaikuttavat useat tekijät. Urheilun asema eri yhteiskunnissa muodostuu poikkeavaksi. Suomessa urheilun varhainen organisoituminen 1900-luvun alussa oli osa maan itsenäistymiskamppailua. Vuonna 1917 toteutuneen valtiollisen itsenäistymisen jälkeen Suomea tehtiin tunnetuksi urheilun kilpakentillä. Venäjän urheilun organisointi liittyy kiinteästi Neuvostoliiton vaiheisiin. Myös Neuvostoliitossa urheilun nähtiin palvelevan valtion tavoitteita. Näin ollen jo1920- luvun loppupuolella urheilua ryhdyttiin organisoimaan valtiojohtoisesti. Neuvostoliiton lakkauduttua venäläiset liikunnan organisaattorit ovat kokeneet aivan uudenlaisia haasteita. 1 Venäjän ja Suomen liikunnan ja urheilun organisoitumista verrattaessa huomio kiinnittyy aluksi yhteen merkittävään eroon. Venäjällä organisoitumisen perinne nojaa vahvasti jo Neuvostoliiton aikoina luotuihin käytäntöihin. Venäjällä urheilun organisoinnin keskeinen vastuu on julkisella sektorilla. Lasten ja nuorten urheilun osalta avainasemassa ovat urheilukoulut ja koululaitos. Suomessa liikunnan ja urheilun organisoinnissa avainasemassa on ollut vapaaehtoinen urheiluseuratoiminta.
5 Venäjän ja Suomen urheilun ja liikunnan organisoinnin kysymyksiin paneuduttiin Sortavalassa lokakuussa 2013 järjestetyssä seminaarissa. Kaksipäiväiset pohdinnat luentoineen olivat osa Cross-Border Move for Health -projektia. Kyseinen projekti on yksi osa laajemmasta Karelia ENPI CBC -ohjelmasta. Seuraavaan on koottu tiivistetysti seminaarin luennoissa esiin nousseita asioita. Tarkemmin luennoitsijoiden sanomaan voi perehtyä tutustumalla raporttiin sisältyviin dioihin projektin internetsivuilla osoitteessa kohdassa julkaisut/seminaariesitykset. 2
6 AVAUS JA TERVEHDYKSET Seminaarin avannut Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön osastopäällikkö S.A. Malashov korosti urheilun erilaisten organisaatiokäytäntöjen tarkastelemisen tarpeellisuutta. Paneutumalla poikkeaviin organisointitapoihin erilaisissa yhteiskunnissa urheilupäättäjät voivat oppia toisiltaan. Malashov nosti esille myös sen, että seminaarissa jatketaan erityisryhmien liikunnan organisointiin liittyvien kysymysten pohdintaa. Sortavalan kaupungin edustajat Krupin Sergei ja Uljanova Tatjana toivottivat seminaarivieraat tervetulleiksi kaupunkiin. Puhujat kertoivat, että vain parisen päivää sitten Sotshin olympialaisten olympiatuli oli kiertänyt Karjalan tasavallassa. Yksi olympiatulen kantajista oli ollut sortavalalainen urheilija. Sortavalan museossa on myös avattu näyttely, jonka teemana on urheilu. Tervetulotoivotusten esittäjät näkivät, että Suomen ja Venäjän liikuntaorganisaattoreiden on tulevaisuudessa mahdollista tehdä yhteistyötä lisääntyvässä määrin. Seminaarin toivottiin tuottavan ideoita ja luovan edellytyksiä liikunnallisen elämäntavan yleistymiselle. 3 Itä-Suomen liikuntaopiston rehtori Vesa Martikkala painotti puheenvuorossaan, että käynnistyvän seminaarin ja koko hankkeen toteutumisesta on vastannut laaja toimijaverkosto. Hän myös muistutti, että Itä-Suomen liikuntaopisto on koko
7 historiansa ajan tehnyt yhteistyötä Venäjän suuntaan. Urheilun ja liikunnan yhteistyö onkin oivallinen tapa lähentää naapurikansoja ja synnyttää ystävyyttä ja yhteistyötä. Projektipäällikkö Katja Isoaho esitteli tiivistetysti meneillään olevan projektin etenemistä. 4
8 ERILAISIA ORGANISAATIOKÄYTÄNTÖJÄ Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja matkailuasioiden varaministeri Jevgeni Shorohov tarkasteli alustuksessaan liikunnan ja urheilun organisointia Venäjällä sekä tulevaisuuden haasteita ja perspektiivejä Karjalan tasavallassa. Shorohov totesi, että seminaari on oivallista jatkoa yli 20 vuotta jatkuneelle yhteistyölle suomalaisten kumppanien kanssa. Shorohov osoitti, kuinka vuosien 2000 ja 2010 välisenä aikana säännöllisesti liikuntaa harrastavien määrä on kasvanut. Urheilun alueella on myös edistytty, sillä karjalaisten urheilijoiden määrä on lisääntynyt yleisvenäläisissä kilpailuissa. Uusia urheilupaikkoja on sekä rakennettu että rakenteilla. Huolestuttavana alustaja piti sitä, että urheilussa mukana olevien lapsien määrä on vähentynyt, kuten myös urheilukoulujen ja valmentajien määrä. Karjalan tasavallassa halutaankin jatkossa keskittyä erityisesti olosuhteiden parantamiseen. Tätä kautta voidaan vaikuttaa sekä urheiluharrastuksen lisääntymiseen että erityisliikunnan kehittämiseen. Tavoitteeksi on asetettu myös lisärahan suuntaaminen valmentajien palkkaukseen. Urheilukoulujen valmennuksen parantaminen onkin ensiarvoisen merkittävä asia, sillä tällä hetkellä tasavallan urheilukouluissa harjoittelee nuorta urheilijaa. 5 Shorohov kiinnitti huomiota myös kuntoliikunnan tilaan. Nykyistä yleisvenäläiseen kehitysohjelmaan perustuvaa järjestelmää hän piti sinällään hyvänä. Toimivia ovat myös yleisvenäläiset ja paikalliset tapahtumat, eri ikäryhmien ohjelmat sekä
9 opiskelijoiden liikunta tapahtumineen ja kilpailuineen. Uutena tärkeänä painopisteenä on invalidiurheilu. Etenkin Special Olympics on kehittynyt hyvin Sergei Zuevin johdolla. Väheksyä ei pidä myöskään veteraanien urheilua. Lisäksi varaministeri Shorohov piti tärkeänä kansainvälistä yhteistyötä liikunnan ja urheilun alueella. Jyväskylän yliopiston dosentti Kalervo Ilmanen esitti pitkän historiallisen tarkastelun suomalaisen liikunnan ja urheilun organisoitumisesta. Suomessa noin 150 vuoden mittainen liikunnan organisoituminen perustuu kolmen sektorin eli vapaaehtoisen seuratoiminnan, julkisen sektorin eli valtion ja kuntien sekä yksityisen yrityssektorin toimintaan. Ilmanen osoitti, kuinka liikunnan organisoitumisen käynnistymisessä 1870-luvulta alkaen avainasemassa olivat vapaaehtoiset seurat ja yksityiset yritykset luvulle siirryttäessä kunnat tulivat mukaan urheilun organisointiin. Keskeistä kuitenkin oli vahva urheilun ja liikunnan kansalaisyhteiskunnan muotoutuminen, mitä julkinen sektori tuki ennen kaikkea urheilu- ja liikuntapaikkoja rakentamalla. 6 Merkittävä muutos suomalaisessa liikuntakulttuurissa koettiin 1960-luvulla, jolloin kuntoliikunnan harrastus lisääntyi ripeästi. Muutoksen seurauksena kuntien oli ryhdyttävä rakentamaan koko kansan liikkumista palvelevia liikuntapaikkoja luku merkitsi valtion lisääntyvää rahoitusta kuntien liikuntatoimille luvun uusliberalismin seurauksena toimijasuhteet ovat muuttuneet uudella tavoin ja etenkin yksityisten yritysten osuus liikunnan organisoinnissa on lisääntynyt. Liikunnan ja
10 urheilun vapaaehtoinen seuratoiminta on kuitenkin säilynyt vireänä ja kunnat vastaavat edelleen merkittävästi liikunta- ja urheilupaikoista. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta esitteli alustuksessaan hankkeen alkukartoituksessa kertyneitä tutkimustuloksia. Alkukartoituksen aineistonkeruu oli toteutettu eri toimijoille suunnatuin kyselyin ja asiantuntijahaastatteluin sekä tutustumalla muuhun Venäjän Karjalan ja Pohjois- Karjalan liikuntaa ja urheilua valaisevaan aineistoon. Alkukartoituksen tämän seminaariraportin liitteenä olevat diat valaisevat eri tarkastelu-ulottuvuuksilla, millaisia seikkoja liikuntakulttuurin nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista nostettiin esille. Yhteenvetona Venäjän Karjalassa haasteina esiin nousi talouden haasteellisuus, tasavallan alueelliset erot sekä liikuntaharrastuksen polarisoituminen. Mahdollisuuksiksi nähtiin ennen kaikkea lisääntyvä urheilun arvostus sekä lisääntyvä liikunta- ja urheilupaikkarakentaminen. Pohjois-Karjalassa liikuntatoimijoita askarrutti kuntien talouden kiristyminen ja esillä olleet kuntaliitokset. Myös liikunnasta syrjäytyminen ja vapaaehtoistoiminnan säilyminen elinvoimaisena haluttiin tuoda esiin. 7
11 Toteutettu alkukartoituksen tieto suuntaa projektin toimenpiteitä. Kartoitus viestii kohdealueiden eroista ja toisaalta myös haasteiden samankaltaisuudesta. Yhteiset kokoukset ja tilaisuudet nähtiin tärkeiksi projektitoimintojen suuntaajiksi. Erityiseksi haasteeksi nähtiin pysyvien, myös projektin päättymisen jälkeen toimivien yhteistyöverkostojen rakentaminen. 8
12 VAPAAEHTOISUUTTA JA ERITYISLIIKUNTAA Seminaarin iltapäivä koostui kolmesta alustuksesta. Johtaja D. Makovetskaja Vapaaehtoistyön kehittämiskeskuksesta esitteli neljän vuoden aikana kertyneitä kokemuksia vapaaehtoistoiminnoista. Tietoa vapaaehtoisuudesta on Karjalan tasavallassa olemassa sangen vähän, sillä perinne on melko ohut. Vuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoisia ryhdytty kutsumaan erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäiset kokemukset saatiin suomalais-ugrilaisten kansojen ampumahiihtotapahtumasta. Näyttäisikin siltä, että onnistuminen riippuu lajiliiton johtajan suhtautumisesta. Vapaaehtoisten tehtävinä kisoissa oli katsojien vastaanotto, tuomareiden avustaminen ja muut vastaavanlaiset tehtävät. Oivallinen kokemus vapaaehtoistyön organisoinnista saatiin myös koirien valjakkokilpailuihin osallistumissa. 9 Onnistuminen edellyttää, että vapaaehtoistyön merkitys ymmärretään paikallisesti ja alueellisesti. Hyvä organisointi viehättää nuoria ja vapaaehtoistyön suosio kasvaa koko ajan. Järjestäjien tulisikin pohtia, millaisia tehtäviä vapaaehtoisille tarjotaan. Positiivinen suhtautuminen luo tärkeyden tunnetta. Vapaaehtoistyö on ensisijaisesti suunnittelua, toiseksi hyvää suhtautumista ja kolmanneksi ymmärrystä, miksi vapaaehtoistyöhön osallistutaan. Näin toimien tehokas yhteistyö mahdollistuu. Makovetskaja korosti, että vapaaehtoistoiminnan keskus on aina avoin kaikille!
13 Seurakehittäjä Sami Leinonen Pohjois-Karjalan Liikunnasta esitteli alustuksessaan maakunnan liikunnan ja urheilun seuratoimintoja. Edustamansa Pokali -järjestön päätehtävä on hyvinvoinnin edistäminen liikunnan ja urheilun avulla sekä liikuntakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden edistäminen. Järjestön painopisteitä ovat aikuisliikunta, lasten ja nuorten liikunta, seuratoiminta ja edunvalvonta. Pohjois-Karjalassa toimii 263 liikunta- ja urheiluseuraa, joissa on jäsentä. 157 seuraa saa kuntien avustusta. Vapaaehtoisista on aina pulaa. Seuroihin on saatu palkattua opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella seitsemän uutta päätoimista henkilöä kolmen vuoden ajaksi. Seurojen päätulonlähteet ovat kuntien tuki, talkoot, toiminnasta saadut tulot ja yhteistyökumppaneilta saatu rahoitus sekä erilaiset hankkeet. Mittava haaste on vapaaehtoistyön jatkuminen ja talouden säilyminen kestävällä pohjalla. Venäjän suuntaan yhteistyö urheiluseurojen ja muiden tahojen kanssa voisi olla suuri mahdollisuus, mutta konkreettisia toimenpiteitä on toteutunut toistaiseksi vähän. 10 Aluetoiminnan suunnittelija Anu Hämäläinen Suomen Vammaisurheilu- ja liikunnasta (VAU ry) käsitteli alustuksessaan erityisliikunnan ja vammaisurheilun yhteistyömuotoja Suomessa. Erityisliikunnan historiaa valaisten hän esitti, kuinka VAU:n toiminnassa on erilaisia painopistealueita. Järjestön yksi keskeinen tehtävä on
14 esteettömyyskysymysten selvittäminen sekä aihepiiriin liittyvä kouluttaminen. Hämäläinen toi luennossaan esiin, että Suomessa toimii 300 päätoimista erityisliikunnan ohjaajaa. Tuntityönä erityisliikunnan parissa ahertaa noin 300 ohjaajaa. Hämäläinen kertoi luennollaan kahdesta esimerkkitapauksesta. Mantin henkilökohtainen keilailuharrastus laajeni siten, että pian keilaamassa olikin kokonainen ryhmä. Kuopion Sporttiskerho puolestaan on esimerkki siitä, kuinka 7-13-vuotiaille lapsille voidaan järjestää vammasta riippumatta yhteistä toimintaa. Olennaista kerhon toiminnassa on se, että lapsia avustetaan liikkumaan eli ei liikuta heidän puolestaan. Sporttiskerhossa mukana olevat opiskelijat saavat toiminnasta tärkeitä kokemuksia ja lisäävät näin erityisliikunnan ohjauksen valmiuksiaan. Kyseisenlainen toiminta voisi olla urheiluseurojen uusi toimintamuoto, jota organisoimalla seuraan voitaisiin saada uusia jäseniä. 11
15 ESIMERKKEIJÄ JA KOKEMUKSIA Seminaarin toisen päivän esityksissä tuotiin esiin erilaisia toimintaesimerkkejä ja saatuja kokemuksia. Aino-juoksuklubin puheenjohtaja V.K. Aljohin kertoi, kuinka 1970-luvun laajentunut juoksuliike viritti toimintaa myös Venäjän Karjalassa. Vuonna 1983 muutaman aktiivin järjestämä tilaisuus kokosi Petroskoin stadionille 400 asiasta kiinnostunutta. Niinpä päätettiin perustaa Aino-juoksuklubi. Alussa toimintaan osallistui 250 juoksijaa, joista huomattava osa oli naisia. Lopulta toimintaan jäi mukaan 30 aktiivia. Jäsenmäärä kasvoi uudelleen vuonna 1985, jolloin toiminta siirtyi uudistetulle Spartak-stadionille. Pian mukana oli 150 juoksijaa. Klubilla on ollut omat toimitilat ja yhteistyötä on tehty suomalaisten juoksijoiden kanssa. Klubilaisten keski-ikä on kohonnut noin 50 vuoteen. 12 Talviuintiseura Viktorian toiminnan käynnistymisestä ja vaiheista puhui seuran puheenjohtaja I.N. Zholudeva. Terveyttä vaaliakseen hän jatkoi uimistaan syksyn tullen ja jatkoi sitä aina avantouintiin saakka. Zholudeva kertoi avantouinnin edellyttävän asennetta, jonka kirjailija Maksim Gorki on muotoillut itsensä voittamisen ideaksi. Juuri itsensä voittaminen tekee ihmisestä kaksi kertaa vahvemman. Ja tämä on mahdollista juuri avantouinnissa. Luennoitsijan oma esimerkki on ollut ratkaiseva sille, että seuraan on hakeutunut kaikenikäisiä avantouimareita. Nuorin on ollut 2-vuotias ja vanhimmat 80-vuotiaita. Zholudeva
16 muisteli, kuinka tärkeä kokemus oli vierailu Varkaudessa järjestetyissä suurissa talviuintikilpailuissa. Dosentti L.F. Kenareva Urheilun, liikunnan ja matkailun instituutista tarkasteli liikuntaharrastukseen liittyviä kysymyksiä liikuntafilosofisesta näkökulmasta. Hän korosti urheilumaailman olevan täynnä tunteita. Säännöllinen liikunnan harrastaminen tekee elämästä kaikin puolin rikkaamman. Liikunta terveysvaikutuksineen ja liikunnan sosiaaliseen elämään osallistuminen mahdollistaa hyvän ja pitkän elämän. Luennoitsija valaisi myös Venäjän amatöörihiihtoliiton vaiheita. Toimintaa järjestetään koko Venäjän alueella. Kenareva kertoi myös omista kokemuksistaan kilpaladuilla. Kilpailuihin osallistumisen myötä hän on saanut uusia ystäviä sekä Venäjältä että Suomesta. Instituutin toimesta hän ollut mukana laatimassa kymmenen julkaisua, jotka liittyvät liikuntaan ja terveeseen elämäntapaan. 13 Emerituslehtori Erkki Tervo Jyväskylän yliopistosta aloitti esiintymisensä muistuttamalla, että Suomessa on miljoona yli 65-vuotiasta kansalaista. Heidän hyvinvointinsa ja toimintakykynsä säilyminen edellyttää liikuntaa, Juuri tällaista toimintaa Tervo on järjestänyt jo useiden vuosikymmenten ajan. Konkreettisin liikuntaesimerkein ja videotallenteiden avulla hän esitteli, millaisia mahdollisuuksia ikääntyneiden liikunnan organisoimisessa on olemassa. Yhtenä suurena ikäihmisten liikunnan organisoimisen esteenä Tervo piti ennakkoasenteita, jotka estävät
17 liikuntatehtävien kokeilemisen. Toiminnassa mukana olleiden taitojen lisääntyminen ja suoritusten kohentuminen on parasta palautetta, mitä ikääntyneet voivat liikunnastaan saada. Joensuun seudun kansalaisopiston liikunnanohjaaja Jenni Raassina luennoi ikääntyneiden liikunnasta ja esitteli Joensuun kaupungin toimintamallin. Luennoitsija kuvaili aluksi, miten liikunta asemoituu osaksi kaupungin muita toimintoja. Tämän jälkeen hän esitti, kuinka vuonna 2011 laadittiin yhteistyösopimus Joensuun seudun kansalaisopiston ja Joensuun kaupungin liikuntapalvelujen kesken. Osapuolten työnjaon kuvaamiseen jälkeen Raassina esitti, kuinka toimintaa toteutetaan käytännössä. Vaikka yhteistyössä on ollutkin omat haasteensa, on liikkuvilta asiakkailta saatu kiittävää palautetta. 14
18 MUUTA SEMINAARIOHJELMAA Varsinaisten luentojen ja käytyjen keskustelujen lisäksi seminaarissa oli muutakin ohjelmaan. Itä-Suomen liikuntaopiston senioriliikuntaa esiteltiin Kirsi Heinosen haastattelun pohjalta ja seniorisalille osallistuvien videoterveisillä. Venäjän kehitysvammaisten liiton johtaja Olhovaya Tatjana loi katsauksen kehitysvammaisten lasten ja aikuisten liikuntaan sekä Special Olympicsin toimintaan. Ensimmäisen seminaaripäivän ohjelmaan sisältyivät tutustuminen historiallisesti erittäin kiinnostavaan Ruskealan marmorikaivokseen sekä juhlaillallinen, jonka yhteydessä vietettiin Aino-juoksuklubin puheenjohtaja Aljohinin 75-vuotispäivää. 15 Toisena seminaaripäivänä osanottajilla oli mahdollisuus tutustua joko ikääntyneiden kuntoutuskeskukseen tai lasten ja nuorten urheilukouluun.
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotKarelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Karelia ENPI CBC hanke: CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 This programme is funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland Tavoitteet 1. Lisätä tietoa lasten ja nuorten
LisätiedotLiikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto
Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotLoppuarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Loppuarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 28.11.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotCROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH
CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH 2013 2014 Antti Vanhala & Piia Pöyhönen LYTS017 Kevät 2014 Sisällys 1. Johdanto... 3 2 Projektin esittely... 5 2.1 Projektin tavoitteet... 5 2.2 Yhteistyökumppanit ja rahoitus...
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 2016
2016 Yhdessä enemmän 1 Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan lähtökohta ja perustehtävä Liikunnan aluejärjestöjen toimintaa ovat ohjanneet vahvasti Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehdyt tulossopimukset.
LisätiedotKANTU 2015 Liikunnan kansalaistoiminnan murrokset ja paikantumiset -työryhmän abstraktit To klo 15 18
KANTU 2015 Liikunnan kansalaistoiminnan murrokset ja paikantumiset -työryhmän abstraktit To 12.12.2015 klo 15 18 Liikuntakulttuurin murroksen historiallisia juuria Jouko Kokkonen, FT, erikoistutkija, Suomen
LisätiedotErityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa
PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen
LisätiedotKULTTUURIN YSTÄVYYSKAUPUNKI- YHTEISTYÖTÄ JOENSUU - PETROSKOI. Arto Pippuri Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
KULTTUURIN YSTÄVYYSKAUPUNKI- YHTEISTYÖTÄ JOENSUU - PETROSKOI Arto Pippuri Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja AKTIIVISTA KULTTUURIVAIHTOA Pienimuotoista kaupunkien välistä kulttuurivaihtoa on ollut jo
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta
Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee
LisätiedotLiiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun
Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun Muistikonferenssi 2017 Elina Rannikko, Anita Elfving Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Liiku ja Muista projekti 2015-2017 Projektin
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Järjestöneuvottelukunta 4.6.2018 Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry 1 PoPLi ry Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toimiva liikunnan ja urheilun palvelujärjestö
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.
LisätiedotOKM:n seuratuen haku
Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotSeuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku
Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen
LisätiedotTUL ry:n strategia
TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut
LisätiedotLiikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018
Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa
LisätiedotKarjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät
Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston
LisätiedotErityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotPohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015
Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen
LisätiedotCross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa
Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotKOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA
CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 KOOSTE ERITYISLIIKUNTA- SEMINAARISTA Katja Isoaho (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n U n i o n, t h e R u s s i a
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03
LisätiedotPohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotVerkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa
liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle
LisätiedotLapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat
Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
Lisätiedotb) Seuran/yhdistyksen/yhteisön kokonaisbudjetti kaudelle, jolle avustusta haetaan: 3 000
Polvijärven kunta Sivistyslautakunta YLEISAVUSTUKSEN HAKEMUS 1. HAKEMUKSEN KATEGORIA. VAIN YKSI RASTI/HAKEMUS x yleisavustus urheiluseuroille yleisavustus liikuntaa harrastaville yhteisöille yleisavustus
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotKunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu
Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi
LisätiedotLataa Nuoren urheilijan ravitsemus - Olli Ilander. Lataa
Lataa Nuoren urheilijan ravitsemus - Olli Ilander Lataa Kirjailija: Olli Ilander ISBN: 9789519147611 Sivumäärä: 300 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.24 Mb Nuoren urheilijan ravitsemus -kirja auttaa ohjaamaan
LisätiedotLiikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti
Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu
LisätiedotVUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015
VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet
LisätiedotLAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos
LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotSEURAVERKKO TULEE! Ota koppi! Käyttäjätunnus: seukehi Salasana: seukehi17.
SEURAVERKKO TULEE! Ota koppi! www.seuraverkko.fi/demo www.seuraverkko.fi/demo Käyttäjätunnus: seukehi Salasana: seukehi17 Seuratoiminta on suomalaisen liikunnan ja urheilun kulmakivi Seurojen päätehtävä
LisätiedotSEURATUET (VEIKKAUSVOITTOVAROISTA)
SEURATUET (VEIKKAUSVOITTOVAROISTA) SEURATUEN PAINOPISTEET edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastus-mahdollisuuksia mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen (uudet
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA
PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä
LisätiedotEUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
LisätiedotSinettiseura uudistus etenee
Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotAikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015
Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista
LisätiedotLahden tiedepäivä 12.11.2013
Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLiikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä
Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset
LisätiedotUudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
LisätiedotHARRASTA JA LIIKU SEURASSA
HARRASTA JA LIIKU SEURASSA Näkymiä urheiluseurassa harrastamisen mahdollisuuksista seurakehittäjille, seurojen valmentajille ja seurojen kehittämisestä päättäville tahoille. LOGO NYKYAJAN ONGELMA: FYYSISESTI
LisätiedotLajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars
Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto 2018 Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars Seuratoiminnan kasvumahdollisuudet Koko väestö Drop out Harrastajat liikunta- ja urheiluseurassa
LisätiedotKOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013
KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS
Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
Lisätiedot14.4. 2015 Mai-Brit Salo
14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotVUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala
VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (6) 115 Sj / Kunnan asukkaan aloite maksuttomasta sporttikortista yli 68- vuotiaille helsinkiläisille HEL 2012-008118 T 12 03 00 Päätös päätti kaupunginhallituksen
LisätiedotAlkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot
LisätiedotValmennuskeskusarviointi
Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta
LisätiedotSeurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi
Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotSeurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat
Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n
LisätiedotLiikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk
Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi
LisätiedotMuuramen Syke ry:n viestintäsuunnitelma
Muuramen Syke ry:n viestintäsuunnitelma Muuramen Sykkeen viestintäsuunnitelma vastaa kysymyksiin: miksi viestitään, mitä ja miten viestitään, kuka viestii ja kenelle, milloin ja missä. Suunnitelma laaditaan
LisätiedotVUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin
Turun Ammattikorkeakoulu VUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin Projektin kesto 1.5.2016-31.5.2018 Toiminta-alue Kansallinen Kumppanit Loimaan Jankko Loimaan Korikonkarit Loimaan
LisätiedotTavoite: Urheilijan tarpeiden huomioiminen Toimenpide Kumppanit Resurssit Mittari Aikataulu Aluetoiminnan ja - Valmennuksen
Urheilijan polku - Nostamme kansainväliselle huipulle Painopiste: varmistamme huippu-urheilulle ammattimaisen valmentautumisen edellytykset Tavoite: Urheilijan tarpeiden huomioiminen Aluetoiminnan ja -
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen
Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus
LisätiedotVirtaa ja elinvoimaaseuroihin (VIRE) kehittämishanke 1.9.2015-31.12.2017
Virtaa ja elinvoimaaseuroihin (VIRE) kehittämishanke 1.9.2015-31.12.2017 1 Hakijan yhteystiedot Pohjois-Karjalan Liikunta ry Rantakatu 35, 80100 Joensuu Kehittämishankkeen nimi ja kesto Virtaa ja elinvoimaa
LisätiedotTyövoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.
Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka
Lisätiedot29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa
LisätiedotSINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotEURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016
EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen
LisätiedotIdeapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)
8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto
Lisätiedot