POHJOIS-KARJALAN ALUEELLINEN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN ALUEELLINEN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013 2020"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN ALUEELLINEN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI Sosiaali- ja terveysministeriöön lähetetyn suunnitelman tarkennus 1. JOHDANTO Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina (KEHAS). Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumista yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Hallituksen vaihduttua valtioneuvosto teki uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätös perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan (STM:n raportteja ja muistioita 2012:5). Periaatepäätöksellä myös uusi hallitus sitoutui jatkamaan kehitysvammahuollon palvelurakenneuudistusta. Erityishuoltopiirien tai vastaavien kuntayhtymien johdolla, yhdessä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa laadittiin vuonna 2010 alueelliset suunnitelmat asumisohjelman toimeenpanosta ja siihen liittyvistä asumis- ja palvelutarpeista. Tämä suunnitelma pohjaa Pohjois-Karjalassa vuoden 2010 syksyllä tehtyyn alueelliseen suunnitelmaan. Lisäksi materiaalina on edellä mainitun valtakunnallisen suunnitelman lisäksi käytetty Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Pohjois-Karjalan osahankkeessa vuonna 2012 tehtyä Pohjois-Karjalan vammaisten asumisen suunnitelmaa vuosille (Suhonen, Leena ja Timonen, Kirsi: Oma koti, yksilöllinen tuki). Honkalampi-keskuksen alueella sijaitsevia laitoshoidon paikkoja oli yhteensä 85, joista pitkäaikaisen laitosasumisen paikkoja oli 66 ja lyhytaikaisen hoidon (tutkimus- ja kuntoutuspaikat, tilapäinen hoito, vuorohoito, kriisihoito) käytössä puolestaan oli 19 paikkaa. Honkalampi-keskuksessa ei asunut muita kuin kehitysvammaisia henkilöitä. Honkalampi-keskus toimii omalla alueellaan, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savon puolella Heinäveden kunnassa kehitysvammapalvelujen osaamis- ja tukikeskuksena. Honkalampikeskuksessa tukikohtaansa pitävä 23-henkinen moniammatillinen tiimi (lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, AAC-ohjaaja, seksuaalineuvoja ja musiikkiterapeutti) tekee 80 % asiakastyöhön käytetystä työajastaan avohuollon asiakkaille, jalkautuen ympäri maakuntaa; samat ammattilaiset vastaavat myös Honkalampi-keskuksessa asiakkaiden tarvitsemista asiantuntijapalveluista. Honkalampi-keskus toimii myös yhtenä alueensa kehitysvammahuollon täydennyskoulutuksen järjestäjänä: se kouluttaa kuntien sekä muiden alan toimijoiden työntekijöitä alueellisella koulutusmallilla, jossa vuosittain yhdessä kuntien kanssa suunnitellaan seuraavan vuoden koulutusohjelmat. Tämän alueellisen asumisen suunnitelman mukaisesti Honkalampi-keskus jatkaa toimintaansa alueensa erityispalvelujen resurssikeskuksena. Liitteessä 1 on Kuntaliiton karttapohjaan merkitty 15 kehitysvammalaitosta sekä ETEVAn HotHat-tukikeskukset. Kartalla olemme yrittäneet havainnollistaa oman alueensa

2 kehitysvammahuollon osaamiskeskuksina toimivien kehitysvammalaitosten toimintaalueiden laajuutta maan eri osissa. Etelä-Suomessa on maan tihein laitosverkosto ja suhteellisesti vähiten kehitysvammaisia. Mikäli Etelä-Suomessa operoitaisiin yhtä laajalla maantieteellisellä alueella kuin Honkalampi-keskuksesta käsin liikkuvat työntekijät Pohjois- Karjalassa tällä hetkellä tekevät, kattaisi Tampereelta käsin tehtävä jalkautuva työ lähes kaikki Etelä-Suomen kehitysvammalaitokset! Saman ympyrän sisällä Pohjois-Karjalassa sijaitsee yksi kehitysvammalaitos, Honkalampi-keskus, kun taas Etelä-Suomessa vastaavan ympyrän sisällä sijaitsee yhdeksän (9) kehitysvammalaitosta sekä kolme (3) HotHat-tukikeskusta! Kehitysvammaisten asumisesta ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen ja laitosasumisen purkaminen edellyttävät, että ensin alueella on järjestetty korvaava, tasokas muu hoito ja hoiva. Vuoden 2010 suunnitelman pohjatietoja kerättäessä pyydettiin kuntien kehitysvammahuollosta vastaavia työntekijöitä arvioimaan kuntansa kehitysvammaisten asumispalvelujen tarvetta. Tällä hetkellä kuntien suunnitelmissa olevat kehitysvammahuollon asumispalvelujen volyymin laajennukset kattavat kaksi viidesosaa kuntien arvioimasta asumispalvelujen lisätarpeesta. Suunnitelmat asumispalvelujen volyymin lisäämisestä ovat siis kasvaneet kahden vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin kehitysvammahuollon asumispalvelujen volyymin laajennukset kattoivat reilun kolmanneksen kuntien arvioimasta asumispalvelujen lisätarpeesta, mutta ovat edelleenkin niukat arvioituun asumispalvelujen lisätarpeeseen nähden. Palveluja tarvitsevien määrä nousee omaishoidon vähentymisen sekä kehitysvammaisten ihmisten ikärakenteen ja kohoavan eliniän odotteen vuoksi. Lisähaasteen laitoshoidon vähentämiselle tuovat Pohjois-Karjalan kehitysvammahuollon palvelurakenteen avohoitovaltaisuus (Honkalampi-keskuksessa asuvat vain kaikkein vaikeimmin monivammaiset kehitysvammaiset henkilöt), pitkät etäisyydet ja kuntien pääosin pienet väestöpohjat, minkä vuoksi haasteellisimmat asumispalvelut on joka tapauksessa järjestettävä kuntien yhteistyönä ja alueellisesti keskitettynä palveluna. Alueellisen suunnitelman tarkennusta on käsitelty kahdessa kokouksessa, joihin on kutsuttu Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) kaikkien jäsenkuntien sekä Pohjois-Karjalan kehitysvammaisten tukipiiri ry:n edustajat. Näiden foorumeiden välillä suunnitelmaa on yhteisen sopimuksen mukaisesti työstetty työrukkasessa, jonka jäseninä toimivat sosiaalipalvelujen päällikkö Mervi Paddar Helliliikelaitoksesta, vammaispalvelupäällikkö Anu Hagman Joensuun kaupungista, johtava sosiaaliohjaaja Tuula Malinen OKULI:sta, sosiaali- ja terveysjohtaja Kaisa Tanskanen Juuan kunnasta, johtava ohjaaja Pirkko Lipponen Nurmeksen kaupungista, puheenjohtaja Ritva Silvennoinen Pohjois-Karjalan Kehitysvammaisten Tukipiiri ry:stä, ylihoitaja Sari Hietala PKSSK:sta ja sosiaalijohtaja Jari Nevanto PKSSK:sta.

3 2. TOIMENPITEET 2.1 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OSALLISUUDEN JA OIKEUKSIEN VARMISTAMINEN Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle muuttavalle kehitysvammaiselle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelman lisäksi muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Toimenpiteet, joilla varmistetaan vammaisen ihmisen kuuleminen ja oikeudet muutosprosessissa: Vahvistetaan vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta tiedottamalla heille heidän oikeuksistaan ja kehittämällä paikallisia toimintamalleja tämän vahvistamiseksi. Vastuu tiedottamisesta on kunnan kaikilla hallinnonaloilla ja kehittäminen edellyttää hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan kehittämisestä. Asiakkaiden ja/tai läheisten kuuleminen/tiedotustilaisuudet. Palvelusuunnitelman valmistelu yhdessä asiakkaan kanssa etukäteen. Henkilön ja omaisten oma mielipide kirjataan palvelusuunnitelmaan. Palvelu- ja muuttosuunnitelma laaditaan siten, että henkilö itse ymmärtää sen sisällön. Apuna käytetään tarvittaessa erilaisia kommunikaatiokeinoja esim. selkokieltä ja graafisia merkkejä. Henkilön hyvin tuntevaa edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty edes tuetusti osallistumaan palvelujensa suunnitteluun. Vastuu palvelu- ja muuttosuunnitelman laatimisesta on kunnalla. Muuttosuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilön, hänen läheistensä ja lähettävän tahon kanssa. (http://www.pkssk.fi/yksilollinen-asuminen) Kartoitetaan ja otetaan käyttöön erilaisia läheisyhteistyön muotoja. Kunnan, toimintayksikön ja tulevan palvelujen tuottajan välisenä yhteistyönä varmistetaan, että henkilö saa tehostettua tukea muuttotilanteessa ennen ja jälkeen muuton, mukaan lukien muuttovalmennus ja tutustuminen eri asumisen vaihtoehtoihin. Kunnan ja lähettävän tahon vastuulla on osana muuton valmistelua antaa asiakkaalle neuvontaa ja ohjausta liittyen toimeentuloturvaan, Kelan etuuksiin, ml. terapiat, ja niiden hakemiseen tai niihin liittyvien muutosten ilmoittamiseen Kelalle. Henkilöllä on toimiva kommunikointikeino ja hänet ohjataan tarvittaessa terveydenhuollon apuvälinepalveluiden piiriin. Asumisen järjestäminen perustuu henkilön huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasuhteeseen tai johonkin muuhun asumiseen liittyvään hallintamuotoon ja siinä määriteltyihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. 2.2 VAMMAISTEN LASTEN OIKEUKSIEN VARMISTAMINEN Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi ja hänellä on oikeus asua omien vanhempiensa kanssa. Vammaisia lapsia ja perheitä tukevien palvelujen kehittämisellä varmistetaan lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Samalla turvataan myös muiden perheenjäsenten hyvinvointi. Vammaisella lapsella on oikeus päivähoitoon ja

4 opetukseen lähipalveluna sekä lapsen kehitystä edistäviin kuntoutus- ja muihin erityispalveluihin. Toimenpiteet, joilla varmistetaan vammaisten lasten oikeuksien toteutuminen: Varmistetaan lasten mahdollisuus asua kotonaan kehittämällä kotiin annettavaa apua ja tukea (mm. kotipalvelu, kotihoito) ja muita perhettä tukevia palveluja sekä varmistamalla toimivat yleispalvelut (mm. päivähoito, koulu, terveyspalvelut ja mielekäs vapaa-ajantoiminta). Selvitetään palvelusuunnittelulla lapsen ja perheen kokonaistilanne ja yksilölliset tarpeet. Lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin vammasta huolimatta. Turvataan vammaisille lapsille palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus siten, että palvelut järjestetään lasten yleis- ja erityispalveluissa eikä osana aikuisten palveluja. Kehitetään lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin ja kriisitilanteiden hoitoon myös muita kuin laitosratkaisuja (esim. jalkautuvat asiantuntijapalvelut ja kotiin annettavat erityispalvelut). Vammainen lapsi ja nuori saa tarpeen mukaiset apuvälineet. Vammaisella lapsella ja hänen perheellään on oikeus tarpeen mukaisiin lastensuojelun palveluihin. Kehitetään perhehoitoa huomioon ottaen riittävä tuki perhehoitajille. Kehitetään pienryhmäkotiratkaisuja niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan. Pienryhmäkoteja ei sijoiteta muiden palvelujen yhteyteen, vaan ne sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla ja vastaavat mahdollisimman pitkälle normaaleja asumisolosuhteita. Lasten pienryhmäkodit ovat maksimissaan 3-4 -paikkaisia. Keskeistä on turvata palvelujen jatkuvuus. Lapsen perusturvallisuus ja kiintymissuhteen muodostuminen vaarantuvat, jos häntä hoitavat työntekijät vaihtuvat usein. 2.3 PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Vammaisilla ihmisillä on oikeus kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Palveluja tulee olla saatavilla asiakkaan omalla äidinkielellä tai tarvittaessa tulkkipalveluja / vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja apuna käyttäen. Vastuu lähipalvelujen kehittämisessä on kaikilla kunnan hallinnonaloilla. Laitoksista ja lapsuudenkodeista muutto edellyttää, että palveluja on kehitetty lähiyhteisöön. Toimenpiteet, joilla varmistetaan palvelujen kehittyminen: Kunnat selvittävät kaikkien kehitysvammaisten kuntalaisten palvelujen tarpeet yhteistyössä kuntayhtymän kanssa sekä laativat suunnitelman asunto- ja palvelutarpeeseen vastaamisesta. Vahvistetaan kuntien ja kuntayhtymän yhteistyötä kehittämällä yhteistyömuotoja mm. palvelumuutosten ennakoimisessa.

5 Kehitetään ja otetaan käyttöön sellaisia palvelutarpeen arvioinnin välineitä, että tuleviin asumispalvelutarpeisiin kyetään paremmin vastaamaan (http://www.pkssk.fi/tyokalupakki). Alueellisen asumisvalmennuksen kehittäminen ja käyttöönotto (http://www.pkssk.fi/arvioiva-asumisvalmennus) Palveluohjauksellisen työotteen/palveluohjauksen alueellinen kehittäminen ja käyttöönotto erityisesti nuorten vammaisten elämänsuunnittelun ja yksilöllisen asumisen turvaamiseksi siirtymävaiheissa. (http://www.pkssk.fi/palveluohjausmalli) Uuden teknologian hyödyntäminen turvallisen ja toimivan asumisen varmistamisessa. Seudullisen yhteistyön vahvistaminen haastavasti käyttäytyvien, autististen nuorten asumisen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Alueellisen muuttovalmennusmallin ja yksilöllisen muuttosuunnitelman käyttöönotto. (http://www.pkssk.fi/yksilollinen-asuminen) Mahdollistetaan asiakkaalle yksilöllisesti suunniteltu, mielekäs päiväaikainen toiminta esim. kartoittamalla asiakkaan toiveita ja tarpeita yksilökeskeisen elämänsuunnittelun keinoin. Edistetään mahdollisuutta osallistua iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvaan vapaaajan toimintaan; asiakkaan osallistuminen mahdollistetaan esimerkiksi henkilökohtaisen avun tai kolmannen sektorin tuen turvin. Perhehoidon käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi kehitetään kuntien ja kuntayhtymän välistä yhteistyötä. Kehitysvammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tarvittaessa räätälöityinä palveluina. Kehitetään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tuetaan ja vahvistetaan palvelusuunnittelussa epävirallisen tuen rakenteita. Honkalampi-keskuksen asiantuntijoiden jalkautuvia palveluja kehitetään ja otetaan käyttöön. Asiakasmaksut määritellään siten, ettei henkilö ohjaudu asiakasmaksujen vuoksi toimeentulotuen jatkuvaan asiakkuuteen. 2.4 LAITOSASUMISEN LAKKAUTTAMINEN Laitoksesta muuttaminen edellyttää yhteisymmärrystä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Tämä neuvottelu on käynnistettävä riittävän ajoissa, jotta muuttoprosessi voidaan toteuttaa hallitusti ja henkilön oikeuksia kunnioittaen. Tavoitteena on, että laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, ettei pakkosiirtoja tehdä huomioiden ihmisten ikä ja elämäntilanne. Toimenpiteet, joilla varmistetaan laitosasumisen lakkauttaminen: Lisätään asumispalvelujen kokonaismäärää. Muutetaan asumispalvelujen rakennetta nykyistä yksilöllisempien asumisvaihtoehtojen suuntaan. Pohjois-Karjalaan tarvitaan kehitysvammaisille lisää asuntoryhmiä, erillisiä asuntoja sekä niihin vietäviä, asumista tukevia palveluja.

6 Laitoksessa asuvien muuttovalmennus toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä sekä kuntayhtymän ja kuntien henkilöstön kanssa. Edistetään henkilöstön sitoutumista ja osallistumismahdollisuutta muutosprosessiin. Järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä henkilöstön kanssa. Varmistetaan yhtenevällä kuntien omavalvonnalla ja aluevalvontaviranomaisten valvonnalla, että muutot tapahtuvat asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen ja asunnot haetaan soveltuvista kohteista sekä asiakkaat saavat tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Honkalampi-keskuksessa tuotetaan alueellisesti keskitetysti kaikkein vaativimpia kehitysvammaisten avohuollon asumispalveluja. Honkalampi-keskus toimii alueen vaativimpien palvelujen varmistajana. Tavoitteena on laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020-mennessä; Honkalampikeskuksen pitkäaikaishoidon paikkaluku alenee asiakkaiden, heidän läheistensä ja kuntien tahdon mukaisesti, kun korvaavia avovaihtoehtoja saadaan tilalle (ks. liite 3). 2.5 OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA HALLINNON-ALOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Palvelujen kehittäminen edellyttää osaamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan vahvistamista. Toimenpiteet osaamisen vahvistamiseen ja eri hallinnon alojen yhteistyöhön: Hyödynnetään työelämälähtöistä oppilaitosyhteistyötä. Nuorten palvelupolun kehittäminen itsenäistymisen tukemiseksi yhteistyössä nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa, mm. eri oppilaitokset, nuorisotoimi. Yhteistyössä koulu-/sivistystoimen, kunnan sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen sekä Honkalampi-keskuksen peruskoulun ja kehitysvammaneuvolan kanssa suunnitellaan peruskouluikäisten oppilaiden koulunkäyntijärjestelyjä lähikoulussa. Kehitetään alueellisia yhteistyöverkostoja johtamisen ja esimiestyön tueksi palvelurakenteen ja toimintatapojen muutoksessa. Osallistutaan valtakunnallisiin yhteistyöverkostoihin. Kehitetään henkilöstön monialaista ja -ammatillista työskentelyä ja yhteisvastuullisuutta asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi. Toteutetaan alueellista täydennyskoulutusta henkilöstön osaamisen varmistamiseksi. Hyödynnetään osaamisen vahvistamisessa sekä kehittämisessä nykyteknologiaa, mm. videoneuvottelutekniikkaa. Uusien asuntojen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tehdään verkostoyhteistyötä yli hallintorajojen niin, että mahdollistetaan toimivat asumisen ratkaisut (rakentaja, rakennuttaja, kunnan työntekijät, palvelun tuottaja, palvelunkäyttäjät ja heidän läheisensä). Turvataan osaaminen vahvistamalla tutkimusta ja systemaattisen tiedon saantia, mukaan lukien tilastointi.

7 Turvataan kehittämistyöllä laadukkaiden palveluiden kehittyminen lähiyhteisöihin yhdistäen eri tahojen rahoitusmuotoja. Honkalampi-keskusta kehitetään alueellisena kehitysvammapalvelujen osaamis- ja resurssikeskuksena.

8 LIITTEET Liite 1: Kehitysvammalaitokset ja HotHat-tukikeskukset (kartta) Liite 2: Arvio kehitysvammaisten asumispalvelujen tarpeesta ja investoinneista Liite 3: Toteutetut ja suunnitellut kehitysvammapalvelujen asuntoinvestoinnit Liite 4: Kuntakohtaiset suunnitelmat

9 Maakunnat Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa Kehitysvammalaitokset ja HotHattukikeskukset 12 Kehitysvammalaitokset HOTHAT-tukikeskukset Kehitysvammaisia > 8,3 / 1000 as Kehitysvammaisia 6,3 7,3 / 1000 as Kehitysvammaisia 3,1 4,9 / 1000 as Kehitysvammalaitoksissa hoitopäiviä vuodessa kehitysvammaista kohti vuonna 2010: -Helsinki 53,8 -Varsinais-Suomi 43,6 -Pirkanmaa 43,4 -Koko maa 26,0 -Pohjois-Karjala 22,0 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen, Kuntaliitto

10 Kuntien arvioima kehitysvammaisten asumispalvelujen lisätarve 2010 ja ilmoittamat investointisuunnitelmat palvelujen lisäämiseksi kunnittain PKSSK:n jäsenkunnissa 2010 ja PKSSK/Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen P-K:n aluehanke Valtimo Polvijärvi 5 11 Nurmes Outokumpu Liperi Lieksa Kontiolahti Juuka Joensuu Ilomantsi Tohmajärvi Rääkkylä Kitee Kesälahti Heinävesi lkm Arvioitu tarve Investointisuunnitelmat 2010 Investointisuunnitelmat 2012

11 Kehitysvammaisille kohdennetut asuntohankkeet Pohjois-Karjalan kuntayhtymän alueella Alkuperäiset hankekuvaukset ovat olleet julkaistussa Pohjois-Karjalan alueellisen asumisen suunnitelman liitteessä. Korostetuissa kohdissa on tietoa hankkeiden tämän hetkisestä tilanteesta; lisäksi listaa on täydennetty uusilla hankkeilla. Tiedot kerättiin haastattelemalla puhelimitse kuntien ja yksityisten palveluntuottajien vastuuhenkilöitä. a) Suunnitellut uudistuotantokohteet Hanke 1: Ryhmämuotoista asumista 7:lle kehitysvammaiselle. Kontiolahti v Kohteen omistaja Kontiolahden kunta. - Hanke on toteutunut suunnitellusti. Hanke 2: Ryhmämuotoista asumista 20:lle vaikeasti kehitysvammaiselle. Honkalampi-keskus, Liperi v Kohteen omistaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. - Hanke on toteutumassa, suunnittelutyö käynnissä. Hankkeella korvataan 23-paikkaisen peruskorjaamattoman osaston peruskorjaus; kyseinen osastorakennus puretaan uuden asumisyksikön valmistuttua. Hanke 3: Ryhmämuotoista asumista 12-14:lle kehitysvammaiselle. Lieksa v alkuun mennessä. Kohteen omistaja Honkalampi-säätiö. - Viime syksynä säätiö hakenut ARA:n rahoitusta, jota ei silloin saatu. Nyt haettu rahoitusta uudestaan. Jos ARA ei myönnä rahoitusta, säätiö rakennuttaa kohteen mahdollisesti omin varoin. Hanke 4: Ryhmämuotoista asumista 15:lle (3 x 5 ryhmäkoti) vaikeavammaiselle. Joensuu v alkuun mennessä. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Hanke ei ole tällä hetkellä toteutumassa. Hanke 5: Erillisrakennus, johon on suunniteltu asunnot 2-3 kehitysvammaiselle asiakkaalle v alkuun mennessä. Kohde sijaitsee Liperin kunnassa, omistajana yksityinen palvelun tuottaja - Hanke on toteutunut sellaisenaan. Hanke 6: Ryhmämuotoista asumista 15:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Joensuu v Kohteen omistaja Attendo. Hanke on toteutumassa. Hanke 7: Ryhmämuotoista asumista 15:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Joensuu v Kohteen omistaja Mediverkko. Hanke on toteutumassa.

12 Hanke 8: Joensuun kaupungin Antinkujan asumisyksikölle korvaavat tilat. Joensuu v Mikäli Antinkujan yksikön asiakkaat eivät muuta Mediverkon rakennuttamiin tiloihin (ks. edellä hanke 7); tarvittaneen rakennuttaja. Hanke 9: Pekkalan lasten ja nuorten yksikkö. Lasten ja nuorten tilapäiseen asumiseen, hoitoon ja/tai kuntoutukseen paikkaa. Joensuu v Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. Hanke 10: Joensuun Etelä-Vaarat alueen asumisyksikkö; henkilöstö 24/7. Joensuu v Kohteen omistaa Joensuun kaupunki. - Alustava tonttivaraus on Karhumäessä. Hanke 11: Vaikeasti vammaisten kehitysvammaisten asumisen tarpeisiin yksikkö; henkilöstö 24/7. Joensuu ? Kohteen omistaa Joensuun kaupunki. Toteutus Penttilän kaupunginosaan. b) Olemassa olevien asuntojen (asumispalveluyksiköt ja erilliset asunnot) peruskorjaustarpeet ja mahdollinen lisärakentaminen Hanke 1: Ohjatun ja tuetun asumisen yksikön peruskorjaus ja laajennus, niin että rakennuksiin tulee 8-10 yksiötä sekä ryhmäkoti 5:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Joensuu v Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Hanketta ei tulla toteuttamaan em. muodossa, koska kyseinen talo on todettu huonokuntoiseksi - Kiulutielle on tulossa tuetun asumisyksikkö, jossa 15 asuntoa. Valmistuu helmikuussa Hanke 2: Hyrsyläntien rivitaloasunnot; Joensuun kotien saneerauskohde. Asunnot toimivat Joensuun kaupungin Sepänkadun asumisyksikön siirtymätilana, 10 asuntoa. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Valmistunee loppuvuodesta Hanke 3: Peruskorjataan olemassa oleva asumisyksikkö 6:lle kehitysvammaiselle asiakkaalle ja laajennusosaan rakennetaan ryhmäkoti 5:lle kehitysvammaiselle sekä erillisiä yksiöitä 5:lle kehitysvammaiselle. Joensuun Eno v Kohteen omistaja Joensuun kaupunki. - Hanke ei toteudu em. muodossa. - Suunnitelmissa on noin 15 asunnon ryhmäkoti yhteistyössä Kontiolahden kanssa. Hanke 4: Kahden erillisen asumisyksikön yhdistämiseen liittyvä suunnitelma. Peruskorjataan ja laajennetaan olemassa olevaa asumisyksikköä niin, että siihen tulee kaksi 5:n hengen ryhmäkotia vaikeavammaisille sekä n. 5 yksiöitä ohjatun/tuetun asumisen palvelun tarpeisiin. Joensuu v alkuun mennessä. Kohteen omistaja Joensuun kaupunki.

13 - Sepänkadun alkuperäinen suunnitelma muuttunut, koska talo todettu korjauskelvottomaksi - Sepänkadulle tulossa uudisrakennus: kerrostalo, jossa 30 asuntoa asiakkaille. Valmistunee vuonna Hanke 5: Palvelukotirakennuksen peruskorjaus tukiasunnoiksi 6:lle kehitysvammaiselle asukkaalle. Lieksa v alkuun mennessä. Kohteen omistaja Honkalampi-säätiö. - Tulossa ei ole niinkään tukiasuntoja vaan pikemminkin autetun asumisen yksikkö. Ei 6 vaan 2-4 uutta paikkaa. Toiminnallisia tiloja on tulossa lisää ja vuorohoitopaikka. Hanke 6: Palvelukodin peruskorjaus ajanmukaiseksi 12:lle kehitysvammaiselle. Outokumpu v alkuun mennessä. Kohteen omistaja Honkalampi-säätiö. - hanke on suunnitteluvaiheessa; peruskorjauksen yhteydessä palvelukotia on suunniteltu laajennettavaksi yhdellä lisäpaikalla tilapäiskäyttäjiä varten Hanke 7: Ohjatun asumisen yksikön peruskorjaus ja laajentaminen 9:lle kehitysvammaiselle. Ilomantsi v Kohteen omistaja Ilomantsin kunta. - Asuntola Vekkuliin tehty sisäilmatyöryhmän määräämät työt. Vuoteen 2013 mennessä toiminta näissä tiloissa loppuu. Suunnitellun uuden yksikön kustannusarviot nousseet niin korkeiksi (4.10 kokous), että päätetty luopua hankkeesta. Määrätty työryhmä selvittämään tulevaisuuden tarpeita (kaupungin oma tuotanto vai ulkoistetaanko?) Viiden vuoden sisällä tulossa 15 kehitysvammaiselle uusi koti (erilaisia asumismuotoja). Hanke 8: Autetun asumisen yksikön peruskorjaus 7-8 kehitysvammaiselle. Nurmes v alkuun mennessä. Kohteen omistaja Nurmeksen kaupunki. - pintaremonttia tehty, jatkossa tehdään remonttia tarpeen mukaan - ei uusia asiakaspaikkoja tulossa Hanke 9: Honkalampi-keskuksen osastorakennuksen peruskorjaus asumispalveluyksiköksi 12-15:lle kehitysvammaiselle. Liperi v alkuun mennessä. Kohteen omistaja Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. - hanke ei toteudu c) Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset ml. siihen liittyvät peruskorjaustarpeet Hanke 1: Peruskorjataan kaksi rivitaloa kehitysvammaisten asumiskäyttöön. Kohderyhmä lähinnä itsenäistyvät nuoret. Asuntoja kohteessa 7. Juuka v Kohteen omistaa Juuan kunta. - ei ole vielä toteutunut, uusi toteutumisaika Hanke 2: Peruskorjataan asuntoryhmät, joissa 2 kaksiota ja 4 yksiötä, yht. 6-8 paikkaa kehitysvammaisille. Liperi v Kohteen omistaja Liperin kunta. - toteutunut sellaisenaan, 1.8 muuttivat ensimmäiset asukkaat

14 Hanke 3: Peruskorjataan rivitaloon ikääntyville kehitysvammaisille soveltuva ryhmäkoti, johon tulee 6 asukasta. Heinävesi v Kohteen omistaja Heinäveden kunta. - mahdollisesti lähiaikoina jäämässä tyhjilleen asunto, josta tehtäisiin ryhmäkoti-tyyppinen yksikkö enintään neljälle asukkaalle. Hanke 4: Peruskorjataan tukiasuntoja nuorille, itsenäistyville kehitysvammaisille. Kohteessa 7 asuntoa. Heinävesi v Kohteen omistaja Heinäveden kunta. - suunnitelmaan kirjatut tiedot virheellisiä, korjattu tieto ( kaksi nuorta ) ei ehtinyt suunnitelmaan - tällä hetkellä nämäkään kaksi itsenäistyvää nuorta eivät tarvitse asuntoa. Hanke 5: Peruskorjataan ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö 10:lle kehitysvammaiselle. Outokumpu v Kohteen omistaja Outokummun kaupunki. - hanke ei ole edennyt Hanke 6: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS) ostaa ja edelleen vuokraa sekä tarvittaessa peruskorjaa erillisiä asuntoja (tukiasuntoja) kehitysvammaisille. Kohteiden määrä Joensuun seutukunta v alkuun mennessä. Kohteen omistaja KVPS. - edetään suunnitelman mukaan Hanke 7: Peruskorjataan kerrostaloasuntoja kehitysvammaisille monimuotoiseen asumiseen. Peruskorjataan ryhmäkoti vaikeasti kehitysvammaisille nuorille (7 paikkaa) ja ryhmäkotiasumista ikääntyville ja keski-ikäisille kehitysvammaisille (7 paikkaa) sekä ohjattua asumista nuorille kehitysvammaisille (7 paikkaa). Samaan kerrostaloyhteisöön tulee myös tuettua ja itsenäistä asumista. Kitee v Kohteen omistaja on Kiteen kaupunki. - ei toteudu tuossa muodossa, koska ei saatu ARA:lta rahoitusta - marraskuun loppuun mennessä viidelle nuorelle ryhmäkoti (rivitalo) (Kytäniemi); mahdollisesti 2014 vastaavanlainen ryhmäkoti (rivitalo) samalle alueelle vanhemmille kehitysvammaisille

15 MUITA SUUNNITELMIA JUUKA - Käynnistetään 5-paikkainen kehitysvammaisten pienryhmäkoti Juukaan vuonna Kotiutetaan kotikuntaan 5 muihin kuntiin sijoitettua kehitysvammaista Viherkallion yksikköön. - Viherkallion asumisyksikön läheisyydessä olevat rivitalot suunnitteilla korjata kehitysvammaisten palveluasunnoiksi. Osa nuorten käyttöön ja osa ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaksi yksiköksi. LIEKSA - Tarvetta olisi kehitysvammaisten asuntoinvestoinneille. Marraskuun aikana kartoitetaan kunnan tilannetta. POLVIJÄRVI - ei asuntoinvestointeja tiedossa kunnan budjetissa - päivätoimintaan uusia tiloja ja ratkaisuja RÄÄKKYLÄ - Viherpolun palvelukoti: kokonaispaikkamäärä pysyy samana, mutta kehitysvammaisten paikkamäärän osuutta kasvatetaan suuremmaksi suhteessa ikääntyneiden paikkamäärään (tarvetta tälle on omassa ja lähikunnissa) VALTIMO - Aspa-säätiön Tarve-projektissa kartoitetaan kehitysvammaisten asumisen tilannetta ja tarpeita - nykyisen pienryhmäkodin laajennus tulevaisuudessa? (kunhan vapautuu kiinteistömassaa) - on otettava huomioon asumisen järjestämisessä, että ikääntyneitä kehitysvammaisia tulevaisuudessa enemmän

16 Ilomantsin perusturvalautakunnan suunnitelma kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä vuosille Suunnitelma toimitettava sosiaali ja terveysministeriöön mennessä 1.Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitetoimenpiteiden minimoiminen palvelu ja muuttosuunnitelmien laatiminen tuki muuttotilanteessa ennen ja jälkeen muuton (muuttovalmennus, tutustuminen asumisen eri vaihtoehtoihin ) neuvonta ja ohjaus toimeentuloturvaa koskevissa asioissa kommunikointikeinoista ja ja apuvälinepalveluista huolehtiminen asumisen järjestäminen huoneenvuokralain mukaisen vuokrasuhteen tai omistussuhteen perusteella Kaikilla ilomantsilaisilla kehitysvammaisilla on voimassa oleva palvelusuunnitelma, joka on kirjattu potilastietojärjestelmä Mediatriin. Suunnitelmien tarkistus ja päivitys tehdään 1 2 vuoden välein. Lasten ja nuorten kohdalla tarkistus tehdään vuosittain. Palvelusuunnitelmien tekemisen ja tarkistuksen yhteydessä toteutuu asiakkaan kuuleminen. Kuuleminen toteutuu kehitysvammaisten itsensä ja läheisten, omaisten ja mahdollisen edunvalvojan osalta. Mediatriin kirjatun palvelusuunnitelman kautta viranomaisverkosto näkee suunnitelman ja voi omassa työssään ottaa siihen kirjatut asiat huomioon. Asianosaisille jaetaan suunnitelmasta paperiversio. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa pystytään hyvin pitkälle kuulemaan asiakasta ja vastaamaan heidän esittämiin palvelutarpeisiin. Palvelujen järjestämisessä lähdetään liikkeelle kevyempien avo ja peruspalveluiden järjestämisestä. Asiakkaita kuullaan palveluiden tarpeesta ja päätös palveluista tehdään asiakkaan ja työntekijän/työntekijöiden näkemyksistä muodostuvana kompromissiratkaisuna. Asiakkaalla edessä olevassa muuttotilanteessa tutustutaan eri paikkoihin ja vertaillaan eri vaihtoehtoja. Varsinaista asumisvalmennusyksikköä ei Ilomantsin kunnalla tällä hetkellä ole. Asumisvalmennusyksikkö on suunnitteilla kuntaan mahdollisesti rakennettavan uuden kehitysvammaisten asumisyksikön yhteyteen. Pikkuhiljaa harjoitellaan ja totutellaan uuteen tulevaan asumispaikkaan. Toimeentuloturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvät asiat tulevat esille viimeistään palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä. Asiakkaille annetaan ohjausta ja neuvontaa. Aikuisten kommunikointitarpeisiin vastataan PKSSK:n neuvolan ammattilaisten toimesta. Kuntoutusohjaaja hoitaa alle 25 vuotiaiden kommunikointiin liittyvät ammattitehtävät. Aikuisten kommunikointikeinoista ja apuvälinepalveluista, mm. tulkkipalvelut ja terapiapalvelut, huolehtii PKSSK:n Honkalammen yksikkö.

17 Asumisen järjestäminen huoneenvuokralain mukaisena vuokrasuhteena tai omistussuhteena onnistuu kehitysvammaisten kohdalla paremmin kuin muiden vammaisten kohdalla. Asenteet ja soveltuvien asuntojen puute ovat syynä onnistumiseen tai epäonnistumiseen. 2. Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen lasten kotona asumisen mahdollistavien palvelujen kehittäminen (kotiin annettava apu ja tuki, mm. kotipalvelu ja kotihoito) muiden perhettä tukevien palvelujen ja toimivien yleispalvelujen kehittäminen (mm. päivähoito, koulu ja terveyspalvelut) palvelusuunnittelun kehittäminen vammaisten lasten palvelujen saatavuus ja oikea aikaisuus osana lasten yleis ja erityispalveluja (ei osana aikuisten palveluja) muut kuin laitosratkaisut lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin ja kriisitilanteiden hoitoon pienryhmäkotiratkaisujen kehittäminen niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan vammaisten lasten opetuksen järjestäminen lähtökohtana lähikouluperiaate Kotihoitoa on tarjolla, mutta resurssit ovat heikot suhteessa lapsiperhepalveluihin. Lähes koko resurssi kohdentuu vanhuspalveluihin. Kotihoidossa on yksi perhetyöntekijä lapsiperhepalveluihin. Vanhemmat, joille on syntynyt vammainen lapsi, eivät yleensä hae suoraan oma aloitteisesti apua ainakaan alkuvaiheessa. Apua haetaan tai tieto tulee usein verkostojen kautta. Vammaisen lapsen syntymä koetaan sillä tavalla vaikeaksi asiaksi, että pyritään itse pärjäämään mahdollisimman pitkälle. Päivähoitoa ja kuntouttavaa palvelua saadaan Ilomantsissa hyvin. Terapia ja avustaja asiat ovat aika hyvin kunnossa. Henkilökohtaisten avustajien resurssi kouluissa on suhteellisen hyvällä tasolla. Vaikeavammaisille lapsille pystytään järjestämään palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat. Neuvola, toiminta ja puheterapia sekä PKSSK:n kautta saatava erityisosaaminen on hyvällä tasolla. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan lasten osalta ainakin kerran vuodessa, erit.huollon asiakkailla toimii, neurologisten lasten osalta ei niin hyvin. Jos vammainen lapsi on päivähoidossa, päivähoidossa on sisäinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka huomioi myös vammaisuuden. Yhteistyön kehittämisen ja lisäämisen tarvetta on sosiaalityön ja lastensuojelun kanssa. Vammaisten lasten palvelujen saatavuus on muuten hyvä, paitsi voimakkaasti käytöshäiriöisten lasten kohdalla. Koulupuoli kokee, että he eivät saa tarpeeksi sosiaali ja terveyspalveluista tukea akuuttien kriisitilanteiden käsittelyyn. Kriistilanteisiin tarvittavien palvelujen tarve on ollut vähäistä. Yleensä on käytetty Honkalammen lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja ja ne on kirjattu palvelusuunnitelmaan.

18 Pienryhmäkotiratkaisujen kehittämisen tarve on vähäistä. Palvelu järjestyy hyvin perhehoidossa. Tällä hetkellä ei tarvetta, mutta tulevaisuudessa on tarve suurempi, kun perhehoito tulee vähenemään perhehoitajien eläköitymisen myötä.. Vammaisten lasten opetus toteutuu hyvin lähikouluperiaatteella. 3. Palvelujen kehittäminen kuntakohtaiset suunnitelmat, joissa määritellään tavoitteet ja keinot sille, miten kunnassa vastataan palvelurakenteen muutokseen ja laitoksista ja lapsuuden kodeista pois muuttavien vammaisten palvelutarpeisiin kehitysvammaisten kuntalaisten palvelutarpeen selvittäminen kunnissa ja suunnitelmat asunto ja palvelutarpeeseen vastaamisesta kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelujen kehittäminen ja järjestäminen kehitysvammaisten henkilöiden vaativien tarpeiden selvittäminen ja niihin vastaamisen keinot Ilomantsin kunnassa on meneillään suunnittelu kehitysvammaisten n. 15 paikkaisen asumispalveluyksikön uudisrakentamisesta tai jo olemassa olevan kiinteistön saneeraamisesta kehitysvammaisten käyttöön. Asumisyksikkö pyritään rakentamaan sellaiseen paikkaan, jossa esim. vanhusten palveluasumisessa käytettävien yökköjen työpanosta voitaisiin kohdentaa myös tämän yksikön kevyeeseen yövalvontaan. Asiakkaat olisivat pääasiassa nykyisestä asuntolasta siirtyviä sekä kotoa iäkkäiden vanhempien luota muuttavia kehitysvammaisia ja itsenäistyviä nuoria. Laitoksessa on tällä hetkellä 2 kehitysvammaista, jotka ovat olleet pitkään laitoksessa. Heidän ikä ja vammaisuuden aste on sellainen, että heidän siirtyminen kunnallisen asumispalvelujen piiriin ei olisi realistista. Kunnassa on tehty kartoitus kehitysvammaisten palvelu ja asumisen tarpeesta ja siltä pohjalta 15 paikkaisen asumispalveluyksikön saamista suunnitellaan. Suunnittelun yhteydessä arvioidaan myös autetun asumispalvelujen tarve ja se, onko järkevää ja taloudellista tuottaa palveluja itse kunnallisena toimintana vai ostopalveluna. Terveyspalvelut toimivat hyvin. Kehitysvammaiset hyötyisivät omalääkärisysteemistä, jos joku virkalääkäri olisi erikoistunut kehitysvammaisten hoitoon ja asiakkaat ohjautuisivat em. lääkärille. Keikkalääkärit, jotka eivät tunne asiakkaita pitemmältä ajalta, voivat herkästi ohjata heitä erityispalvelujen piiriin, vaikka asia hoituisi perusterveydenhuollossa. Vaativat palvelut saadaan hyvin Honkalammelta ja niiden selvittämiseen tarvittava erityisosaaminen tulee myös hyvin Honkalammen neuvolan ammattityöntekijöiden toimesta. Erikoislääkäripalveluiden kohdalla voitaisiin tehdä yhteistyötä Honkalampisäätiön Aurinkorinteen palvelukodin kanssa siten, että erikoislääkärin Ilomantsi päivänä asiakkaat hoidettaisiin keskitetysti samana päivänä.

19 4. Laitosasumisen lakkauttaminen laitoksia ylläpitävien tahojen ja kuntien tarkennetut suunnitelmat laitoshoitoa korvaavista ratkaisuista mukaan lukien lapsuuden kodeissa asuvien vammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät tarpeet ja ratkaisuvaihtoehdot laatukriteerit täyttävien asuntojen ja palvelujen turvaaminen asumisen järjestäminen osana tavallista asuinaluetta joko yksittäisissä asunnoissa tai pienissä asuinryhmissä, joissa asunnot täyttävät normaalin asunnon tunnuspiirteet Kuten kohdassa 2. on todettu, laitoshoidon korvaavat ratkaisut eivät tällä hetkellä ja tulevina vuosina ole ajankohtaisia. Lapsuuden kodeista muuttavien kohdalla on suunnittelu meneillään kohdan 2. mukaisesti. Kehitysvammaisille pystytään suhteellisen hyvin järjestämään asuntoja normaalissa asuntokannassa. Kun saadaan riittävä tuki asumiseen, niin asuminen hoituu hyvin. Kehitysvammaiset eivät aiheuta haittaa muille asukkaille, joten asennoituminen asuntojen vuokraamiseen on yleensä positiivista. Jos pystyttäisiin järjestämään normaalista asuntokannasta esim. rivitalo kehitysvammaisille, niin se vastaisi hyvin pienryhmän asumisen tarpeisiin 5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö sosiaali ja terveydenhuollon osaamisen varmistaminen vammaisalan työvoima ja osaamistarpeiden selvittäminen laadukkaiden palveluiden kehittäminen lähiyhteisöihin Kun Ilomantsin kehitysvammahuolto kuului Honkalammen alaisuuteen, Ilomantsin yksikköön on tehty laatukäsikirja. Laatukäsikirjaan kirjattuja asioita toteutetaan edelleen. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään, työtä ja toimintaa itsearvioidaan ja toimintaohjeita päivitetään. Työn tietoisuutta avarretaan yhteisissä kehittämispäivissä. Työntekijöiden osaamis ja koulutustarpeita kartoitetaan mm. kehityskeskustelujen ja kehittämispäivien yhteydessä. Työntekijöiden rekrytoinnissa on onnistuttu ts. päteviä hakijoita avoimiin paikkoihin on ollut. Ilomantsi Marika Haapalainen Pirjo Turunen Esko Oikarinen ma.sosiaalityönrekijä kuntoutusohjaaja perusturvajohtaja

20

21 Suunnitelma Joensuu- Kontiolahti sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen palveluiden rakentamisesta kehitysvammaisille kuntalaisille (KEHAS- ohjelman toteuttaminen): Valtioneuvoston edellyttämät toimenpiteet Toimenpiteet Joensuu Kontiolahti (Kehas-ohjelmasta) Nykytilanne ja kehittämisehdotukset/-kohteet Toimenpidealue: Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle muuttavalle kehitysvammaiselle Vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan tiedottamalla heille heidän oikeuksistaan ja kehittämällä eri hallinnonaloilla paikallisia toimintamalleja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi (1). Palveluja ja muuttoja suunniteltaessa käytetään erilaisia kommunikaatiokeinoja. Henkilön hyvin tuntemaa edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty edes tuetusti osallistumaan palvelujen suunnitteluun(2). Henkilöllä on käytössä toimiva kommunikaatiokeino (5). Kunnan, laitoksen ja tulevan palvelujen tuottajan välisenä yhteistyönä varmistetaan, että henkilö saa tehostettua tukea muuttotilanteessa (3). Läheisten kuulemis- ja keskustelutilaisuudet; järjestetään alueittain; kantakaupunki ( ) Etelä- vaarat alue ( ) Pohjoisen alue ( ) + asiakkaiden tiedotustilaisuudet keväällä Tiedottamista ja yhteistyötä jatketaan koko muutosprosessin ajan tarpeen mukaisesti. Yhteydenpito läheisiin / edunvalvojaan / omaan verkostoon mukaanotto / mukanaolo muutosprosessissa Yksilöllinen elämänsuunnittelu tiedon siirto muutto- ja muutostilanteissa Kommunikaatio / vuorovaikutus puheterapeutin / tulkkikeskuksen arvio Muuttovalmennus huolellinen suunnittelu ja toteutus ELY-keskukselta on haettu vuoden mittaista hankerahoitusta muuttovalmennuksen Asenne tiedottaminen, koulutus, media henkilöstö ja luottamushenkilöt yksilökeskeinen elämänsuunnittelu työvälineenä muutto- ja muutosprosessissa Käynnistetään muuttovalmennus Honkalammella vakituisesti asuvien asiakkaiden osalta

22 henkilölle laaditaan palvelusuunnitelman lisäksi muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen on palveluiden kehittämisen keskeisenä perustana. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluita tulee rakentaa normalisaation periaatteiden mukaisesti; normaalipalvelut ovat ensisijaisia, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain palvelut toissijaisia. Osana muuttoa annettava neuvonta ja ohjaus liittyen toimeentuloturvaan, Kelan etuuksiin ja niiden hakemiseen (4). Yksilöllistä tukea, hoivaa ja huolenpitoa edistävät palvelut (6). mallintamiseen. oma yksilöllisestä elämänsuunnittelusta lähtevä malli muuttovalmennuksen toteuttamiseen. Tietoa tuista asumistuki vammaistuet maksut /ylläpito muut normaalit elämisen menot muut palvelut: kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu Aikuissosiaalityö toimeentulo Palsu Yhteistyön tiivistäminen mm. kotihoidon kanssa Eho Yhteinen asiakassuunnitelma (uusi shl-laki) Kuntoutussuunnitelma Kelan kuntoutus: terapiat, muut tarvittavat palvelut Vastuutyöntekijä / vastuualue; asiantuntijuuden jakaminen Apuvälineet, kodin esteettömyys helmikuussa Muuttovalmennusprojektissa tuotetaan opas erilaisten etuuksien hakemisesta. Tiivis yhteistyö kehitysvammaisten Palvelusäätiön / Yksi naapureista - hankkeen kanssa. Kaksi asumisenohjaajaa aloittaa yksilöllisen asumisen tukemisen kehitysvammaisten kodeissa vuonna Vammaisen henkilön omaiset, ystävät ja tuttavat tukevat arjessa ja vapaaajalla Kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet vapaa-aikaan ja harrastamiseen; 2

23 Valtioneuvoston edellyttämät toimenpiteet Toimenpidealue: Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi ja hänellä on oikeus asua omien vanhempiensa kanssa. Vammaisia lapsia ja perheitä tukevien palvelujen kehittämisellä varmistetaan lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Samalla turvataan myös muiden perheenjäsenten hyvinvointi. Toimenpiteet Joensuu Kontiolahti (Kehas-ohjelmasta) Varmistetaan lasten mahdollisuus asua kotonaan kotiin annettavilla palveluilla, kuten kotipalvelulla ja kotihoidolla, ja muilla perhettä tukevilla palveluilla sekä toimivilla yhteispalveluilla. (9) Nykytilanne ja kehittämisehdotukset/-kohteet Normaaliuden periaate; lapsiperheiden palvelut normaalien palvelujen kautta Saumattoman yhteistyön luominen viranomaistahojen kesken räätälöity yhteistyö sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, kuntoutusohjaajat päällekkäisyyksien välttäminen, yhteiset asiakkaat yhteistyö kotihoidon kanssa päivähoidon perhetyö yhteinen neuvola / palvelupiste kotiin annettava tuki ja palvelut ohjautumaan neuvolan kautta ( neuvolan on mahdollista tunnistaa lasten ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen paikka, kaikki perheet käyttävät neuvolan palveluja. Neuvolaiän ohittaneiden tilanne (yhteisyö kouluterveydenhuollon kanssa) Tepsun kokeileminen myös vammaispalvelun puolella yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Yhteiset koulutukset ja käytäntöjen sovittaminen perhepalveluiden kanssa aiheita: lapsen kohtaaminen (huoli puheeksi), vanhempien kohtaaminen Tepsu = tehostettu perhetyö, Kehitetään yhteistyötä lastensuojelun ja vammaispalveluiden henkilöstön kesken Kartoitetaan vuoden 2013 aikana uudenlaisen neuvolatoiminnan järjestämiseen liittyvät mahdollisuudet, synergiat ja kustannukset; yhteistyö kaupungin omien palveluiden (mm. KASPER) sekä PKSSK:n sosiaalipalvelujen ja lasten neurologian kanssa. 3

24 Vammaisella lapsella on oikeus päivähoitoon ja opetukseen lähipalveluna sekä lapsen kehitystä edistäviin kuntoutus- ja muihin erityispalveluihin. Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Selvitetään palvelusuunnittelulla lapsen ja perheen kokonaistilanne ja yksilölliset tarpeet. Lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin vammasta huolimatta. (10) Kehitetään lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin ja kriisitilanteiden hoitoon muita kuin laitosratkaisuja (12). parityöskentely vammaispalvelun ja lastensuojelun yhteistyönä Lapsen kuuleminen ja siihen tarvittavien työmenetelmien kehittäminen kuvavalikon kehittäminen palvelusuunnitelmaan Lapsen mielipiteen kuuleminen alusta saakka asiakas mukana palavereissa lapset oppivat kertomaan omista asioistaan ja mielipiteistään. Läheisneuvonpito Varhaisen tuen mallinen kehittäminen Perhepalvelujen henkilöstön konsultointi mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Painopiste ennaltaehkäisevässä tuessa kriisien ehkäiseminen Kriisitilanteessa tiedon kulun varmistaminen / selkeyttäminen toimintamallin kehittäminen Yhteistyö sosiaalipäivystyksen ja muiden olemassa olevien palveluiden kanssa Oma tilapäishoidon yksikkö suunnitelmassa 2015, tavoitteena lisätä myös perhehoitoa Oman erityisneuvolatoiminnan käynnistäminen 2015? Lastensuojelun puolella on kehitetty paljon lasten / nuorten kuulemiseen apuvälineitä pesäpuun työvälineet leikki lastensuojelulta pesäpuukoulutusta vammaispalvelujen osallistuminen laajennetun perhetyön palaveriin Oman tiedon lisääminen: henkilöstön koulutukset Kriisiperhekäytäntö Akuuttityöryhmät (ml. mielenterveyspuoli) Väkivallan ehkäisytyön hanke 4

25 Vammaisella lapsella ja hänen perheellään on oikeus tarpeen mukaisiin lastensuojelun palveluihin (14). Kehitetään perhehoitoa huomioon ottaen riittävä tuki perhehoitajille (15). Joidenkin perhekotien erikoistuminen vammaisiin lapsiin tilapäishoidon mahdollisuus? Turvakoti Palvelusuunnitelmapalaverissa lastensuojelu on tarvittaessa mukana. Ennaltaehkäisyyn tarvitaan lastensuojelulta tukea. Oma tilapäishoidon yksikkö, enemmän perhehoitoa Oman lasten ja nuorten yksikön toiminnan käynnistyminen 2015? Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Selvitettävä pystytäänkö yhdistämään vammaispalvelujen ja lastensuojelun perhehoitajien rekrytointia ja palkkioita. Tukihenkilötoiminnan yhtenäistäminen; etsitään yhteisiä käytäntöjä lastensuojelun kanssa. Kehitetään pienryhmäkotiratkaisuja niiden lasten asumiseen, jotka eivät pysty tuettunakaan asumaan kotona (16). Varmistetaan, että vaikeavammaisten lasten oikeus perusopetuslain mukaiseen opetukseen turvataan (17). Pekkalan alueelle suunnitteilla lasten- ja nuortenyksikkö lasten ja nuorten asuminen, tilapäishoito ja kuntoutus Honkalammella käy laitoskoulua 23 Joensuulaista lasta, joista kaksi asuu pysyvästi laitoksessa. Muut lapset on hajautettu muihin kouluihin. Osa lapsista on monimuotoluokissa. Käynnistettävä yhteistyö Oppilashuollon kanssa Valmistuu 2015? Ohjaamo-hanke (16-20v.) Nuoret, jotka eivät vielä tiedä tulevaisuudesta (yhteistyö nuorisoaseman kanssa) 5

26 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen oppilashuoltoryhmät omiin kouluihin ja niihin asiantuntijat; myös koulukuraattorien palvelut Ongelmatilanteissa koulun tulee ottaa yhteys vammaispalveluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen, uudet käytänteet Eri siirtymävaiheet vaihdettava saattaen; päivähoidosta esiopetukseen, eskarista peruskouluun ja toisen asteen opintoihin; yhteistyön tiivistäminen Lähikouluperiaatteen vahvistaminen; tiivistetään yhteistyötä koulutoimen kanssa Jatko-opiskelujen pohtiminen riittävän ajoissa esim. asuminen. Joensuussa ei ole riittävästi jatkokoulutuspaikkoja nuori joutuu toimintakeskukseen aikuisten keskelle; etsittävä muita vaihtoehtoja peruskoulun päättäville selkeytetään lisäopetusvuoden käytäntöjä, Haetaan ELY-keskukselta rahoitusta hankkeeseen, jolla pyritään kehittämään nuorten, nivelvaiheessa olevien kehitysvammaisten koulutus- ja työllistämisvaihtoehtoja. Laturi-hanke Ota koppi koulutuspäivät HOJKS-palaverit kaksi kertaa vuodessa Palsuja paljon harvemmin. Tukihenkilöt oman tilan ja itsenäistymisen vuoksi; oppilaitosyhteistyö Selkeytetään ja tiivistetään yhteistyötä koulutoimen ja vammaispalvelun kesken; kartoitetaan kokonaiskustannukset erityisopetuksen, iltapäivähoidon ja ns, kymppiluokan osalta. kartoitus aloitetaan tammikuussa Vammaispalvelun tuki koululle: henkilökohtainen apu / tukihenkilötoiminta / yhteistyö HOJKS /palsut 6

27 Valtioneuvoston edellyttämät toimenpiteet Toimenpidealue: Laitosasumisen lakkauttaminen Tavoitteena on, että laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, ettei pakkosiirtoja tehdä huomioiden ihmisten ikä ja elämäntilanne. Toimenpiteet Joensuu Kontiolahti (Kehas-ohjelmasta) Uudistuvassa lainsäädännössä on lähtökohtana, että asuminen järjestetään muualla kuin laitoksissa (25). Asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienryhmissä.(28) Asuminen perustuu huoneenvuokralakiin (8). Jokaiselle vakituisessa laitosasumisessa asuvalle henkilölle tehdään oma palvelusuunnitelma / muuttovalmennus yhteistyössä Honkalammen henkilöstön kanssa. Nykytilanne ja kehittämisehdotukset/-kohteet Vuoden 2013 alussa Honkalammella asuu vakituisesti 37 asiakasta (35 Joensuulaista, 2 Kontiolahtelaista) Asiakkaiden poismuuttaminen laitoksesta tapahtuu suunnitellusti sitä mukaa, kun korvaavia asumispalveluita on saatu rakennettua lähialueille. Alustavana suunnitelmana on, että Vuoden 2013 aikana 12 asiakasta pääsee muuttamaan avohuollon palveluihin Honkalammelta. (-12) muuttovalmennus toteutetaan yhteistyössä Honkalammen henkilöstön kanssa Vuonna asiakasta pääsee muuttamaan avohuollon palveluihin(-3) 2015, uusi lasten ja nuorten yksikkö tulee vastaamaan lasten tilapäisten hoitojaksojen sekä vakituisen asumisen tarpeisiin (-3 asiakaspaikkaa) Vammaisten asumispalvelujen suunnitelma on tehty Suunnitelmassa kuvataan asumispalveluiden keskeisimmät painopisteet. Alustava suunnitelma: 2013 valmistuu Kiulutien asumisyksikkö. (ei korvaa laitosasumista) 2013 Joensuuhun valmistuu 2 yksityistä palvelukotia kehitysvammaisille henkilöille (yhteensä 30 asiakaspaikkaa) näihin palveluihin siirtyy 12 asiakasta laitosasumisesta Honkalammelta Honkalammelle valmistuvaan uuteen avohuollon yksikköön muuttaa 3 5 asiakasta laitosasumisesta (-3/ -5 asiakaspaikkaa) 2013 valmistuu Hyrsyläntien peruskorjaus, 5-8 asiakasta 7

LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020

LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 1 5.6.2013 LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI 2013-2020 Sosiaali- ja terveysministeriöön 29.9.2010 lähetetyn suunnitelman tarkennus Nykytilanne

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kohti yhdenvertaista kuntalaisuutta - Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon tilanne

Kohti yhdenvertaista kuntalaisuutta - Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon tilanne Kohti yhdenvertaista kuntalaisuutta - Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon tilanne Matkalla naapuruuteen -seminaari Yksi naapureista -hanke Helsinki 26.11.2013 Jaana Huhta Vammaispalvelujen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KVANK LASTEN JA NUORTEN JAOS ESITYSLISTA 16.5.2013. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta

KVANK LASTEN JA NUORTEN JAOS ESITYSLISTA 16.5.2013. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta KVANK ESITYSLISTA 16.5.2013 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta LASTEN JA NUORTEN JAOS Aika 16.5.2013 klo 12.30 15.00 Paikka Kehitysvammaliitto, Helsinki Läsnä Alinen, Terhi Heinonen Hanna Hintsala,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT 5.6.2013 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT JOHDANTO Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi.

Lisätiedot

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN KARTOITUS ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KY:N ALUEELLA v. 2014 Ulla Yli-Hynnilä Ulla Yli-Hynnilä RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki Keski-Suomen erityispiirteet Kuntarakenne: 23 kuntaa, paljon pieniä kuntia, puolet

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

OMA KOTI,YKSILÖLLINEN TUKI

OMA KOTI,YKSILÖLLINEN TUKI OMA KOTI,YKSILÖLLINEN TUKI Pohjois-Karjalan vammaisten asumisen suunnitelma 2012-2017 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 13.-15.5. ja 21.5.2013. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 13.-15.5. ja 21.5.2013. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 13.-15.5. ja 21.5.2013 SOSIAALIPALVELUT Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Antinkartanon kuntoutuskeskus Jouni Helen Asumispalvelut Tuula Saarinen Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Maahanmuuttajataustaisten nuorten verkostot Käytäntötutkimuksessa kartotetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asiakkaiden

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Kartoitus vammaisten palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Pohjois-Suomessa. - Kuntakyselyn alustavia tuloksia vammaisten palvelujen toimivuudesta Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-lla Jari Lindh VASKI

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Kyselyn tarkoitus Kerätä tietoa maakuntien tämänhetkisestä tilanteesta, tulevaisuuden asumisen tarpeista ja suunnitelmista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 KOKOUSAIKA 13.08.2012 klo 17.00-18.05 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto KÄSITELLYT ASIAT PYKÄLÄ SIVU 15 LAUSUNTOPYYNTÖ ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2014-2016

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2014-2016 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2014-2016 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve n. 200 uutta tehostetun

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä Vammaispalvelulain palveluasuminen ravintomenoista. Asumisvalmennus, VpL Vuokra ja käyttökustannukset Asuntoon liittyvät keskitetyt hankinnat ja yhteiskäyttö a) Ateriamaksu kun tarjotaan keskitetyt ateriapalvelut

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot