Tuomo Kokkonen PalKO -tutkimushanke Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Alueelliset etsivän nuorisotyön päivät

Transkriptio

1 Tuomo Kokkonen PalKO -tutkimushanke Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Alueelliset etsivän nuorisotyön päivät

2 PalKO palvelut ja kansalaisosallistuminen 7/2011 6/2014 Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Suomen Akatemia) Kohderyhmänä palveluita käyttävät alle 30- vuotiaat miehet Mikä rooli hyvinvointipalveluilla on kansalaisen täysivaltaisen osallisuuden rakentumisessa? Palvelujärjestelmän kehittäminen osallisuuden näkökulmasta

3 Tutkimuksen vaiheet Politiikkataso: Hallitusohjelmat (3) ja TEM:n ja STM:n strategiapapereita: miten osallisuus/osallistuminen määritellään? Asiantuntija/kokemustaso: Nuorten aikuisten ja työntekijöiden ryhmähaastattelut: mitkä tekijät estävät ja edistävät osallisuutta hyvinvointipalveluissa? Toimintataso: Osallistuvassa toimintatutkimuksessa nuorten aikuisten ja työntekijöiden kesken yhteistyö osallisuutta tukevien palvelujen kehittämiseksi

4 Käytännön toimintaa PalKO:ssa Nuorten aikuisten ryhmätoimintaa Jyväskylässä ja Kokkolassa Keskustelufoorumit/paneelit työntekijöiden, johdon ja poliitikkojen kanssa, eduskuntavierailu 6/2014 Haastattelut mediassa (radio, TV, sanomalehdet) Videoprojekti, esite-työryhmä Asiakasraati Kokemusasiantuntijoina toimiminen erilaisissa tapahtumissa Osallistuminen sosiaalityön koulutukseen Jatkuu

5

6

7

8 Kysymyksiä osallisuudesta Osallisuudella ajatellaan tuotettavan demokratiaa, avoimuutta, hyvinvointia ja tasa-arvoa, mutta Osallisuuspolitiikka on paljolti taloudelle alisteista (Suomi työsuuntautuneena kilpailukyky-yhteiskuntana) Palveluita kehitetään enemmän aktivoinnin ja tuotannon tehokkuuden kuin osallisuuden näkökulmasta Harjoitettu osallisuuspolitiikka ei edistä tasa-arvoa ja pyri oikeuksien ja velvollisuuksien yhtäläiseen jakoon Osallisuuspolitiikan suurimpiä hyötyjiä ovat muutenkin hyväosaiset ja aktiiviset kansalaiset

9 Kenen yhteiskuntaa rakennamme osallisuuspolitiikalla? Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten näkökulmasta osallisuus näyttäytyy usein velvollisuutena osallistua aktivointitoimenpiteisiin sekä koulutukseen. Jos työ määrittää osallisuuden yhteiskunnassa, onko huonoosaisella kansalaisella oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja? Mikäli työttömyydestä tehdään laiton olotila, onko täysivaltaisen kansalaisuuden toteutuminen mahdollista vain jos on riippumaton palvelujärjestelmästä? Voidaanko työelämää kehittää suuntaan joka ottaa vastaan muitakin kuin superammattilaisia?

10 Video: Tää ei vaan toimi! Jyväskyläläisten nuorten valmistama kevättalvella 2014

11 Osallisuuden esteet kootusti Palvelujärjestelmän organisaatiokeskeisyys ja joustamattomuus Palvelujärjestelmän kommunikaation ongelmat Ammatillisen vuorovaikutuksen kohtaamattomuus Riippuvuus järjestelmästä Aktivointipolitiikan tuottamat hankalat tilanteet Palvelujärjestelmä rajaa aktiivisen kansalaisuuden pikemminkin yksilöllisen vastuun vaateeseen kuin osallistumiseksi ja osallisuudeksi yhteiskunnan päätöksentekoon ja toimintaan

12 Järjestelmäkeskeisyys osallisuuden esteenä Perustuu artikkeliin Närhi, Kokkonen & Matthies (2014) Asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden harkintavalta palvelujärjestelmässä. Janus 22 (3)

13 Aineisto ja menetelmä 20 katutason työntekijän haastattelut Kokkolassa ja Jyväskylässä Työntekijöiden tausta aikuissosiaalityössä, TEkeskuksissa, etsivässä nuorisotyössä, kolmannella sektorilla Fokusryhmähaastattelut Laadullinen sisällönanalyysi

14 Työntekijän harkintavalta katutason byrokratioissa Professionaalisen toiminnan yksi ydin on työntekijän harkintavalta Byrokraattinen työrooli ja professionaalinen harkintavalta näyttivät usein olevan ristiriidassa Harkintavalta saa byrokraattisen ja portinvartijuutta korostavan luonteen Taustalla on usein julkisen sektorin johtamisen nykyisin saama luonne NPM (new public management) Ammatillisuuden ja johtamisen välillä vallitsee jännite

15 Sosiaalityö on viranomaistyötä Työntt 1: Niin että loppupeleissä me kuitenkin ollaan viranomaisia ja sanotaan viimeinen sana joihinkin asioihin, et tavallaan meidän työssä on se ristiriita, että on organisaation ohjeet ja jos ne on ristiriidassa asiakkaan ajattelun kanssa, niin tietää ennakkoon, mikä siinä on lopputulos. Työntt 5: Ja sit siinä on aina osittain laki joka ohjaa. Työntt 1: Eihän laki ohjaa kun meidän kunnan ohjeet on lainvastaisia. Et ne ohjaa joskus.

16 Järjestelmässä on paradokseja ja epätarkoituksenmukaisuutta Työntt 1: Kyllä se välillä tuntuu itsestä ihan typerältä kun jonkun asiakkaan tilanne on tietynlainen ja sitten hei nyt on yhteishakuaika, et muistapas hakee, vaikka suunnitelma olisiollut joku muu Työntt 3: Toimeentulotuessakin on kummallisia linjauksia, kummallisia juttuja niin kun esimerkiks opiskelussa. Ihmisiä ei niin kun hirveesti kannusteta opiskelemaan

17 Työntekijät tiedostavat mitä osallisuus edellyttää palveluilta Työntt 5: Joo, asiakas on mukana kehittämässä sitä palvelua ja se on jotenkin kiinnostunut siitä palvelusta. Se kiinnostus on siinä aika lähtökohtanen juttu, että eihän sitä voi olla mukana osallisena jostain mikä ei yhtään kiinnosta. Se on jotenkin sille henkilölle merkityksellinen se palvelu.

18 Työntekijöiden ja asiakkaiden suhteet katutason byrokratioissa Työntekijät työskentelevät ammatillisten tavoitteiden sekä johtamisen ja taloudellisen tehokkuuden ristipaineissa Resurssipula ja asiakkaiden paljous määrittävät työtä Työntekijät ovat kriittisiä, jopa itsekriittisiä, asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden toteutumiseen palveluissa (työssä jaksaminen?) Samalla työntekijöiden puheessa näkyy kuitenkin vahva pyrkimys asettua asiakkaiden puolelle, missä se on mahdollista

19 Nuorten miesten käsityksiä työhön osallistumisen ehdoista Perustuu artikkeliin Kokkonen, Närhi & Matthies (tulossa) Miksi lahjani ei kelpaa? Näkökulmia työelämän ulkopuolella olevien nuorten miesten käsityksiin työelämään osallistumisesta

20 Aineisto ja metelmä Artikkelimme perustana on vuosien aikana kerätty alle 30 -vuotiaiden miesten haastatteluaineisto Viisi Jyväskylässä ja Kokkolassa toteutettua ryhmähaastattelua Kutakin ryhmää haastateltiin kaksi kertaa noin kahden tunnin mittaisissa temaattisissa keskusteluissa Haastateltavana 19 miestä ja yksi nainen. Haastateltavien keski-ikä oli 23,5 v ja ikäjakauma vuotta

21 Yksilön ja yhteiskunnan suhde Marcel Maussin käsittein ilmaistuna työ on yksilön lahja yhteiskunnalle Työn tekeminen tuottaa tekijälleen elannon ja sitoo hänet yhteiskunnan jäsenyyteen tavalla, jonka ansiosta hän voi vanhuudessaan tai sairastuessaan turvautua yhteiskunnan hänelle vastalahjaksi tarjoamaan sosiaaliturvaan Laajemmin tarkasteltuna työ on modernin yhteiskunnan integraation perusta Vrt. huoli syrjäytymisestä (ollaanko oikeasti enemmän huolissaan yhteiskunnasta kuin huono-osasista ihmisistä?) Millaiseksi nuorten suhde työhön muuntuu kun työttömyyden pitkittyessä?

22 Työelämään osallistumisen esteiden kohtalonomaisuus F: eihän se oo Suomen ongelma pelkästään että se, että miten nuoret töihin pääsee mitä pääsee työelämään mukaan se on ihan joka paikassa niin kun länsimaissa ainakin, että joka paikkaan vaaditaan työkokemus. N: sitte kun jotain työpaikkaa on menny hakemaan, niin onko sulla aikaisempaa työkokemusta, ei, no et sä sitten saa tätä paikkaa, että miten saat kokemusta jos et saa sitä työpaikkaakaan.

23 Huono-osaisuuden kohtalonomaisuus pessimismiä vai realismia? N: joo. mutta sitten taas toisaalta kun mietittin että tosta yhdestäkin firmasta josta oli aikasemmin puhetta niin sieltäkin potkitaan nyt 200 ulos että onko niitä työpaikkoja sittenkään niin paljon, ja nythän nostettiin tai nostetaan tota eläkeikään korkeemmalle taas että, halutaan pitää ne vanhat työmiehet töissä kun niillä on sitä työkokemusta ja ne osaa hommansa eikä oteta näitä uusia nuoria töihin joilla ei oo kokemusta.

24 Järjestelmäkään ei juuri kannusta K: Raha. Mua motivoi se raha että se palkka mitä saa siitä työstä vastais oikeesti sitä työntekoa. Eikä muutama hassu satanen hirveestä määrästä hikeä. En mä sitä, että mä työtä pelkäisin mutta kun eihän se kauheesti motivoi tehdä puoli-ilmatteeks hommia, sit työharjottelijan homma on erikseen, mutta jos on ihan oikeessa palkkatyössä niin kyllä palkan pitäis vastata sitä työtä, joka ei Suomessa kyllä minun mielestä toteudu, ainakaan näillä koulutuksilla mikä mulla on, tietysti riippuu alasta. Ei ainakaan niillä aloilla missä mä oon ollu hommissa.

25 Pirstaloituva velvollisuudentunto Ymmärretään, että töitä pitäisi tehdä, mutta työtäon vaikea saada köyhyyteenkin on osittain totuttu A: Kyllä mä ainakin oon semmosen kuvan saanu päättäjistä että töihin pitäis mennä, että olis niinkun hyvä että jokainen ihminen tekee töitä, muuten on ulkopuolinen tästä yhteiskunnasta. Mutta itelle se ei oo niin tärkeetä, mä teen töitä sillon kun mä tarviin johonkin rahaa, että muuten mä voin olla tekemättä. T: Samat sanat. M: Joo.

26 Aktivointi on yhteiskunnan lahja voidaanko odottaa vastalahjaa? Teorian kannalta yksilöllistyneessä ja eriarvoisessa yhteiskunnassa, ja niukkuudessa, yksilön suhde lahjaan ei toteudu Maussin hahmottelemassa muodossaan, vaan se muuttunut strategiseksi Lahjasuhde ei velvoita kuten ajatellaan Tee-se-itse yhteiskunnassa (Bauman) itse kunkin on rakennettava elämäänsä ja identiteettiään niistä aineksista joita hän on käsiinsä saanut Nuorten näkökulmasta keskeisiä identiteetin reunaehtoja kollektiiviset seikat (työtä ei saa, työelämän vaatimukset ovat korkeat) yksilöllisetkin seikat (kokemus oman tilanteen toivottomuudesta, ammattitaidon puutteet ja mahdolliset terveydelliset rajoitteet kuten mielenterveysongelmat)

27 Aktivointipolitiikan kritiikkiä Haastattelemiemme nuorten miesten kannalta on ilmeisen epärealistista ajatella, että heitä voitaisiin yksinkertaisin toimenpitein sitouttaa työelämään Työn saamisen yhteiskunnallisten reunaehtojen ja omien resurssien ristiriita on todellinen ja kohtuuttomaksi koettu Aktivointipolitiikan onnistuminen edellyttäisi sitä, että myös vaikeimmin aktivoitavilla on realistiset mahdollisuudet saada (edes jonkinlaista) työtä Voidaanko aktivointipolitiikalla muuttaa aktivoitavien lisäksi myös työelämää?

28 Loppupohdintoja

29 Nuoriin kohdistuvan aktivointi- ja sosiaalipolitiikan realiteetteja Järjestelmän näkökulma ja palveluiden käyttäjien välimatka on suuri Palveluiden käyttäjien näkökulma tunnetaan huonosti yhteiskunnassa Työntekijöiden tehtävä on välittää tätä etäisyyttä On hyväksyttävä että nuoret palveluiden käyttäjät etsimät omia ratkaisujaan elämän ja identiteetin perustaksi Osallisuuden näkökulman tulisi puitteistaa järjestelmän taloudesta kumpuavaa kehittämistä On hyväksyttävä, että osallisuuspolitiikka muuttaa myös järjestelmää!

30 Osallisuuden kulmakiviä palveluissa Palvelun käyttäjän kohtaaminen ja kuunteleminen Palveluiden joustavuus ja mahdollisuus palveluiden räätälöintiin Palvelujärjestelmän ja etuuksien selkeys Riittävät työntekijäresurssit ja työntekijöiden ammatillisuuteen luottaminen Palvelujärjestelmän demokraattinen kontrolli (nimenomaan palveluiden käyttäjien taholta) Palvelunkäyttäjien ottaminen mukaan palveluiden tuottamiseen

31 Kiitos mielenkiinnosta!