aikuissosiaalityössä Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Transkriptio

1 Yhteisölliset menetelmät aikuissosiaalityössä Aila Leena Matthies Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 Esityksen runko Ristiriitoja i ii aikuissosiaalityössä i i Ristiriidat mahdollisuuksiksi Tarpeita ja vastauksia aikuissosiaalityössä Arvopohja ja eettiset periaatteet Kokemuksia yhteisöllisistä menetelmistä keskusteluna: kohtaamispaikat, toimeentulo toisin Mitä muuta kuin työttömien ruokalaa? Lopuksi

3 Sosiaalityön menetelmät ja aikuissosiaalityö Keskusteluaiheita: it Ristiriita 1. Sosiaalityön laaja menetelmävalikoima vs. nykyisen yy aikuissosiaalityön yksilötyökeskeisyys y yy Ristiriita 2. Aikuissosiaalityön asiakkaiden tarpeet esim. toimeentulo, sosiaalinen kanssakäyminen, mielekäs osallisuus, elämäntarkoitus tarkoitus, identiteetti vs. aikuissosiaalityön käytettävissä olevat työvälineet Ristiriita 3. Asiakkaiden omat yhteisölliset verkostot ja osallistumiskanavat vs. viranomaistoiminnan ja hankkeiden kapea käsitys niistä Ristiriita 4. Aikuissosiaalityön asiakkaiden yhteiskunnallinen asema marginaalissa vs. marginalisoiva ja kohteistava hallinnan malli

4 Ristiriidat mahdollisuuksina Menetelmät: Miten kaikkisosiaalityönnykyiset i ki t menetelmät tl luovasti käyttöön ja tarvittaessa uusien kehittäminen? Tarpeet: Vastaaminen asiakkaiden tarpeisiin konkreettisilla yhteisillä toimilla, joita asiakkaat luovat ensisijaisesti itse ammattilaisten tuella? Näkökulma: vakaa pyrkimys asiakkaiden elämismaailman näkökulman, verkostojen ja merkittävien asioiden tunnistamiseen Asema: Täysivaltaisen kansalaisuuden identiteetin tukeminen: aikuiselta aikuiselle, asiantuntijalta oman elämänsä asiantuntijallejapäinvastoin Tässä esityksessä esimerkkinä: Yhteisölliset kohtaamispaikat ja yhteiskunnalliset yritykset

5 Tarpeita ja vastauksia aikuissosiaalityössä Yksinäisyyteen omaehtoisia kohtaamispaikkoja jaryhmiä Köyhyyteen uusia toimeentulon mahdollisuuksia esim. osuuskunnilla Osattomuuteen vastuuta yhteisöllisistä toimista ja omien kykyjen käyttöä Alistumisesta jaalistamisesta täysivaltaiseksi Alistumisesta jaalistamisesta täysivaltaiseksi neuvottelukumppaniksi

6 Periaatteita Työntekijän oma arvopohja? Jokaisen ihmisen arvokkuus ja ainutlaatuisuus, halu subjektivoitumiseen? Eettisenä velvoitteena usko ihmiseen ja myös sosiaalityöhön itseensä Jos emme osallista, me manipuloimme (Arnstein) Aikuissosiaalityön vaativuuden näkeminen, jos muutosta halutaan: älä sano, että asiakason haluton tai passiivinen, sano, ettet ole vielä löytänyt tietä hänen luokseen Irtautuminen järjestelmälähtöisyydestä: Sit down, listen and learn Sosiaalityön oma täysivaltaistuminen professiona: ulos kapeasta viranomaistoimenpiteiden pakkopaidasta uudenlaisiin paikallisiin kumppaanuuksiin; viranomaisaseman hyödyntäminen huon o osaisten kansalaisten tukemisessa

7 Kokemuksia yhteisöllisistä menetelmistä? Kohtaamispaikat: ik t vaihtoehtoisen i sosiaalityön tutkimuksessa 1980 luvulla: Pitkäkatu Jyväskylässä, Sirkkulanpuisto Kuopiossa, ensimmäiset päiväkeskukset, Lebensmitte Magdeburgissa g luvulla, Klubitalo Lappeenrannassa, lähiökahvilat jne. Sosiaalinen klassinen hyvä käytäntö jo 1800 luvun yhdyskuntatyössä, sovelletaan globaalisti yhä uudestaan siellä, missä halutaan tukea osattomien omia liikkeeitä ja toimintaa Keskustelua näistä mihin vastaa?

8 Kokemuksia yhteisöllisistä menetelmistä? Toimeentulon kh kohentamisen ki keinoja: yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat, palvelut, mikrolainat, i naisten it pankit Sosiaalityön globaali haaste ihmisoikeusprofessiona: jos köyhyyttä halutaan oikeasti poistaa ja tasata tuloeroja, on luotava toisenlaisia i i talouden malleja. Mö Myös Suomessa Sosiaalityön asiantuntemus näissä mukana, mutta ei riitä yksin Keskustelua

9 Mitä muuta kuin työttömien ruokalaa? KAMPA hankkeen esimerkeistä: i Monipalvelukeskustyyppisten yhteisöllisten tilojen vakiinnuttaminen hyödyntämällä y olemassa olevia vajaakäytössä olevia tiloja, kuten entisiä kunnantaloja, kylätaloja tai kyläkouluja. Palvelutoiminta voi pitää sisällään mm. vanhusten koti ja tukipalveluiden sekä asiointiavun koordinointia, vanhusten päiväkeskustoimintaa, ateriapalvelua, lasten ryhmäperhepäivähoitoa, neuvolan ja terveydenhoitajan vastaanoton, iltapäiväkerho ja leikkipuistotoimintaa sekä terveyden edistämiseen ja ylläpitoon liittyvää liikunta ja kulttuuritoimintaa.

10 Lopuksi Aikuiset i eivät iättarvitse välttämättä ättä hoivapalveluja, ei aktivointia eikä päiväkoteja ja kaikkein vähiten hallinnan kohteena olemista He tarvitsevat mahdollisuuden tehdä itse, olla mielekkäästi mukana yhteiskunnassa omalla, itse valitulla tavalla Sosiaalityön oma tehtävä on avata siihen kanavia, olla aikuisten asiakkaiden jämäkkä puolestapuhuja järjestelmään päin, nöyrä kanssaoppija asiakkaisiin päin

11 Lähteitä Roivainen i & al: Yhteisöt ja sosiaalityö Elsen: Soziale Arbeit und Ökonomie Staub Bernasconi: Haastattelu: Social Work as Human Right professionhttp:// ege/interviewstaubzavirsek.pdf Bland, Jonathan: Yhteiskunnallinen yritys ratkaisu 2000 luvun haasteisiin Ison Britannianmallijasenkokemukset sen kokemukset. TEM 1/2010