Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys. Pauliina Uusi-Penttilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys. Pauliina Uusi-Penttilä"

Transkriptio

1 Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys Pauliina Uusi-Penttilä Jyväskylä

2

3 Esipuhe Tämä esiselvitys on kaksiosainen raportti biokaasun liikennekäytön mahdollisuuksista Jyväskylän seudulla. Selvitys on tehty Jyväskylän Teknologiakeskuksen, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Rahoittajana on Jyväskylän kaupungin kestävän liikenteen mallikunta hanke. Lisäksi esiselvityksessä on ollut aktiivisesti mukana Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. Esiselvityksen tarkoituksena on ollut tehdä alustava kartoitus biokaasun liikennekäytön mahdollisuuksista Jyväskylän seudulla ja luoda pohja laajemmalle demonstraatiohankkeelle alueella. Esiselvityksen A osassa käsitellään aihetta paneutuen biokaasun liikennekäytön taustoihin. Liikennekäytön hyödyntämisen perusteita löytyy mm. ympäristötekijöistä ja erilaisista tavoiteohjelmista. Biokaasun liikennekäyttö ei varsinaisesti ole uutta tekniikkaa ja esiselvitykseen on kerätty runsaasti esimerkkejä liikennekäytöstä maailmalla. Myös liikennekäytön tekniikkaa on esitelty puhdistus-, siirto- ja varastointitekniikoiden sekä tankkauspisteiden ja biokaasuautojen osalta. Jyväskylän osalta tarkastelu keskittyy pääasiassa Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n tuottamaan biokaasuun, mutta esiselvityksessä on myös laskettu biokaasun teoreettisia kokonaispotentiaaleja sekä helposti hyödynnettäviä biokaasupotentiaaleja. Käyttäjäkartoituksessa on arvioitu biokaasun potentiaalisia käyttäjiä sekä biokaasun riittävyyttä halukkaille. Biokaasun tuotannon ja jakelun osalta on tarkasteltu eri vaihtoehtojen kustannuksia ja vaihtoehtoja. Esiselvityksessä on myös arvioitu biokaasun liikennekäytön taloudellisuutta puhdistamolle ja käyttäjälle. Esiselvityksen B osassa on hahmoteltu mahdollisen jatkohankkeen muotoa, yhteistyökumppaneita ja rahoitusvaihtoehtoja. Esiselvitystyöryhmässä ovat olleet mukana seuraavat henkilöt: Timo Vuoriainen Jukka Rintala Ari Lampinen Ismo Nuuja Marika Ryyppö Pauliina Uusi-Penttilä Jyväskylän Kaupunki, Tekninen palvelukeskus Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Jyväskylässä

4 4

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Miksi biokaasua tulisi hyödyntää? Ympäristönäkökohdat Jyväskylän tieliikenteen päästöt Ilmastonmuutos Muut ilmansaasteiden vaikutukset Kestävä kehitys Biokaasun elinkaari Tavoiteohjelmat ja verotus Jyväskylän ilmastostrategia ja kestävän liikenteen mallikunta Biokaasun liikennekäytön taustaa Liikennekäytön nykytilanne Liikennekäyttö Suomessa Liikennekäyttö muualla Biokaasun liikennekäytön tekniikat Puhdistustekniikat Siirto- ja varastointitekniikat Tankkauspaikat Biokaasuautot Esimerkkejä biokaasun liikennekäytöstä Kalmarin tila Ruotsi Ranska, Sveitsi ja Italia Biokaasun määrä Jyväskylässä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Puhdistamon kaasutilanne Määrä ja laatu Käyttö nyt Tulevaisuuden näkymiä kaasun tuotannon suhteen Alueella oleva muu biokaasun tuotantopotentiaali Kaatopaikkakaasu Biojäte Eläinten lanta Biokaasuntuotanto peltokasveista Alueella oleva kokonaistuotantopotentiaali Teoreettinen maksimimäärä Helposti saavutettava maksimimäärä Biokaasu liikenteen biopolttoainedirektiivin täyttäjänä Käyttäjä kartoitus Käyttäjäryhmät Potentiaali eli biokaasun riittävyys Jakeluinfra Puhdistus Puhdistuslaitteistojen sijoittaminen Kustannukset Varastointi ja siirto, kustannukset Tankkauspaikat, kustannukset Esimerkkejä laitosten investointi-, käyttö- ja tuotantokustannuksista

6 6.5 Jakeluvaihtoehdot Minimivaihtoehto Suurtuotanto Useita tuottajia Teknistaloudellinen kartoitus Puhdistamo Sähkön- ja lämmöntuotanto Biokaasun myynti liikennekäyttöön Tulevaisuuden näkymiä Käyttäjät Biokaasuautojen saatavuus Käyttökustannukset Huolto, katsastus Yhteenveto Lähdeluettelo

7 1 Johdanto Euroopan Unionin toukokuussa 2003 hyväksymä liikenteen biopolttoainedirektiivi (2003/30/EY) edellyttää jäsenmaita nostamaan liikenteen biopolttoaineiden osuuden 2 %:iin vuonna 2005 ja 5,75 %:iin vuonna Biopolttoaineiden tuominen liikenteeseen vähentää oleellisesti liikenteen haitallisimpia päästöjä, joita ovat hiukkaset, typenoksidit, orgaaniset kaasut ja otsoni. Liikenteen päästöt voimistavat ilmastonmuutosta ja aiheuttavat mm. happamia sateita ja ravinnekuormia. Paikallisia ongelmia ovat erilaiset terveyshaitat, materiaalivauriot ja melun aiheuttamat haitat. Erityisen selvästi paikalliset ongelmat näkyvät kaupunkiympäristössä. Jatkuvasti kasvaviin liikennemääriin varautuminen hyvissä ajoin on tärkeää, jotta kaupunki-ilman laatu saadaan pysymään hyvänä. Puhtaalla ilmalla on suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Biokaasuvarat ovat merkittävät, koska kaasua voidaan tuottaa biologisesti yhdyskuntajätteistä, teollisuuden biojätteistä, maatalousjätteistä ja energiakasveista. Biokaasu on uusiutuva luonnonvara ja siten ilmaston kannalta neutraali polttoaine. Biokaasuautojen päästöt ovat myös pienhiukkasten, rikkidioksidin ja typenoksidien osalta murto-osa vastaavien diesel- ja bensiiniautojen päästöistä. Biokaasu on varteenotettava tapa korvata fossiilisia polttoaineita liikenteessä. Biokaasulle soveltuvia metaaniajoneuvoja on ympäri maailmaa käytössä yli 3,3 miljoonaa. Autoja löytyy kaikissa ajoneuvotyypeissä henkilöautoista raskaisiin ajoneuvoihin. Biokaasun liikennekäytössä kaasun puhdistuksella on suuri merkitys ja markkinoilla on useita erilaisia käytännössä testattuja puhdistustekniikoita. Teknisesti biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on siten mahdollista. Euroopassa on useita kaupunkeja, joissa biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena jo vuosia. Suomessa biopolttoaineiden käyttö liikenteessä on vielä käytännössä olematonta. Suomen ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan käyttävän auton omistaa Erkki Kalmari, joka tuottaa biokaasun autolleen omalla maatilallaan Laukaassa. Helsingissä on käytössä 77 maakaasumetaania käyttävää linja-autoa. Maakaasua käyttävät bussit soveltuvat myös biokaasumetaanille. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan biokaasun mahdollisuuksia liikennepolttoaineena Jyväskylän seudulla. Esiselvityksen tavoitteena on luoda kattava käsitys biokaasun mahdollisuuksista alueella mm. tekniikan, biokaasun tuotantopotentiaalin, mahdollisten käyttäjien sekä taloudellisten näkökantojen osalta. 2 Miksi biokaasua tulisi hyödyntää? 2.1 Ympäristönäkökohdat Jyväskylän tieliikenteen päästöt Jyväskylän väkiluku kasvoi vuonna 2003 Tilastokeskuksen arvion mukaan 1,8 % eli asukkaalla. Väestönkasvu oli asukaslukuun suhteutettuna korkein maamme kymmenen suurimman kaupungin joukossa. (Korhonen, 2004) Kasvava väkiluku tuo mukanaan myös kasvavan liikennemäärän ja kasvavat liikenteen päästöt. Jyväskylän liikenteen päästöistä suurin osa kohdistuu kaupunkialueelle. Pääkatujen osuus kaikista liikenteenpäästöistä on noin 50 %. 7

8 Taulukkoon 1 on kerätty tieliikenteen päästöt tietyypeittäin ja taulukkoon 2 autotyypeittäin. Autotyypeistä selvästi suurimmat päästöt aiheutuvat henkilöautoliikenteestä. Diesel pakettiautot ja kuorma-autot ovat henkilöautojen lisäksi merkittäviä typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin päästäjiä. Taulukko 1 Jyväskylän tieliikenteen päästöt tietyypeittäin (t/a) (Mäkelä, 2003) CO HC NO x Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Pääkadut , Kokoojakadut , Tonttikadut , Taajaman päätiet , Taajaman muut tiet ,5 0,3 0,2 0, Maaseudun päätiet , Maaseudun muut tiet , Yhteensä ,5 21,3 15,2 2, Taulukko 2 Jyväskylän tieliikenteen päästöt autotyypeittäin (t/a) (Mäkelä, 2003) CO HC NO x Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Henkilöautot, ei kat ,74 15,1 0,8 0, Henkilöautot, kat ,27 3,3 11,9 1, Henkilöautot, diesel ,13 0,3 0,8 0, Pakettiautot, ei kat ,03 0,5 0,03 0, Pakettiautot, kat 2 0,1 0,2 0,001 0,03 0,004 0, Pakettiautot, diesel ,79 0,2 0,8 0, Linja-autot ,84 0,5 0,2 0, Kuormaautot, ip ,39 0,6 0,3 0, Kuormaautot, peräv ,30 0,6 0,3 0, Yhteensä ,1 558,2 35,231 21,03 15,134 2, Kasvaviin liikennemääriin varautuminen hyvissä ajoin on tärkeää, jotta kaupunki-ilman laatu saadaan pysymään hyvänä. Puhtaalla ilmalla on suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. 8

9 2.1.2 Ilmastonmuutos Ilmaston lämpeneminen on yksi vakavimmista maapalloa uhkaavista ympäristöongelmista. Ilmastonmuutoksen aiheuttajista ja mahdollisuuksista sen ehkäisemiseksi on paljon tietoa, mutta tiedon siirtäminen käytäntöön on alkuvaiheessa. Taulukossa 3 on vasemmalla puolella esitetty pahimmat kasvihuonekaasut (ilmastonlämpenemistä aiheuttavat kaasut) sekä niiden osuus lämmitysvaikutuksesta. Taulukosta nähdään, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasuista merkittävin. Taulukon oikealla puolella on eri päästölähteistä tulevien kasvihuonekaasujen osuus kokonaispäästöistä Suomessa. Energiantuotanto ja liikenne ovat ylivoimaisesti merkittävimmät kasvihuonekaasujen päästölähteet. Taulukko 3 Kasvihuonekaasut ja niiden osuus lämmitysvaikutuksesta sekä Suomen kasvihuonekaasut päästölähteittäin (Ilmasto.org, 2004) Kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta Hiilidioksidi (CO 2 ) Metaani (CH 4 ) Klooratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t) Dityppioksidi Muut (fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6), bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br) ja muut haihtuvat hiilivedyt (VOC) ) 64% 19% 10% 6% 1% Energiantuotanto ja liikenne Liuottimet, kylmäaineet ja vaahtomuovit Kemiallinen lannoitus Jätteet Lähde Karjatalous Typpihapon valmistus Sementin valmistus Kaasut CO 2, CH 4, muut hiilivedyt, N 2 O, NO x, CO halogenoidut hiilivedyt N 2 O 3% CH 4 CH 4 N 2 O CO 2 Osuus 86% Jotta ilmastonmuutos voitaisiin hidastaa tasolle, joka minimoi vahingon ihmisille ja ekosysteemeille, tulisi hiilidioksidin päästöjä vähentää % lähes välittömästi ja myöhemmin lisää. Liikenne on toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Suomessa. Kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä kotimaan liikenne tuottaa noin viidenneksen ja dityppioksidipäästöistä noin 10 %. Epäsuorissa kaasuissa liikenteen osuus on suurempi. Kotimaan liikenne tuottaa haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) noin 45 %, typen oksideista yli puolet ja hiilimonoksidista peräti 70 %. Liikenteen päästöjen jakautuminen eri liikennemuotojen kesken on esitetty taulukossa 4. (Ilmasto.org, 2004) 4% 3% 2% 1% 1% 9

10 Taulukko 4 Suomen liikenteen päästöt vuonna 2002 (t/a) (Mäkelä et al, 2003) CO HC NO x Hiukkaset SO 2 CO 2 Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Yhteensä Tieliikenteen osuus % 91,7 80,3 85,1 85,9 12,9 92,3 Liikenteen päästöjen vähentämistapoja ovat: kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen lisääminen raideliikenteen lisääminen matkustuksessa ja kuljetuksissa lentoliikenteen vähentäminen liikennetarpeen vähentäminen vähäpäästöisten kulkuvälineiden kehittäminen ja tukeminen Kaikkea liikennettä ei pystytä hoitamaan päästöjen kannalta edullisimpien kevyenliikenteen, joukkoliikenteen ja raideliikenteen avulla. Liikenteen määrä on myös jatkuvassa kasvussa. Liikenneministeriö ennustaa kasvun jatkuvan vuoteen 2010 asti vähintään kaksi prosenttia vuodessa. Näin ollen vähäpäästöisten kulkuvälineiden kehittäminen ja tukeminen nousevat tärkeään asemaan liikenteen päästöjen hallinnassa. Tekniset keinot vähäpäästöisille kulkuneuvoille on jo olemassa. Bensiinin sijasta voidaan suosia vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten maa- ja biokaasua, alkoholeja tai kasviöljyä. Esimerkiksi puusta tehty metanoli tuottaa henkilöautokäytössä vain viidenneksen tavallisen bensiinin kasvihuonevaikutuksesta. Linja-autoissa rypsiöljyn käyttö vähentäisi kasvihuonevaikutusta noin kahdella kolmanneksella citydieseliin verrattuna. (Ilmasto.org, 2004) Biokaasu on eräs varteenotettava autojen polttoaine. Biokaasun käyttö ei vaadi suuria muutoksia nykyisiin polttomoottoritekniikoihin. Biokaasuvarat ovat merkittävät, koska kaasua voidaan tuottaa biologisesti yhdyskuntajätteistä, teollisuuden jätteistä, maatalousjätteistä ja energiakasveista. Biokaasu on uusiutuva luonnonvara ja siten ilmaston kannalta neutraali polttoaine. Biokaasu ei lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. (Ilmasto.org, 2004) Muut ilmansaasteiden vaikutukset Liikenteen aiheuttamat paikalliset vaikutukset ovat lähinnä terveysvaikutuksia. Haitallisimpia liikenteen tuottamia päästöjä ovat hiukkaset, typenoksidit, orgaaniset kaasut ja otsoni. Hiukkasista pienet hiukkaset ovat vaarallisimmat, koska ne voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin. Altistuminen pienhiukkasille voi aiheuttaa sydän- ja keuhkosairauksia. Myös typenoksidit voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja keuhkosairauksia. Pakokaasuissa esiintyvien hiukkasten lisäksi autoliikenne nostattaa ilmaan myös katupölyä. Liikenteen aiheuttamat epäpuhtaudet ovat erityisen haitallisia siksi, että ne syntyvät ihmisen hengitysilman korkeudella. Herkillä henkilöillä, kuten astmaatikoilla, jo hyvinkin pienet pitoisuudet lisäävät hengitystieoireita. 10

11 Terveysvaikutuksille erityisen alttiita ovat myös lapset, vanhukset sekä keuhko- ja sydänsairaat. Materiaalivaurioina ilmansaasteet aiheuttavat mm. korroosiota ja likaantumista. Myös liikenteen melua voidaan pitää saastevaikutuksena. Liikennemelu mm. heikentää viihtyisyyttä, häiritsee lepoa, vaikeuttaa keskittymistä ja häiritsee puheviestintää. Pakokaasupäästöjen alueelliset vaikutukset esiintyvät laajalla alueella, kaukokulkeutumisena jopa satojen kilometrien päässä päästölähteestä. Näitä vaikutuksia ovat mm. rikkidioksidin ja typenoksidien aiheuttamat happamat sateet, typenoksidien aiheuttama ravinnekuorma sekä orgaanisten kaasujen ja typenoksidien reaktiotuotteena syntyvä alailmakehän otsoni. Alueellisten vaikutusten osalta typenoksidi on ehdottomasti liikenteen suurin ongelma. (Motiva Oy, 2004) Taulukkoon 5 on kerätty biokaasua käyttävien bussien ja henkilöautojen päästövähenemät ajoneuvokilometriä kohti verrattuna diesel-busseihin (EURO4) sekä diesel- ja bensiiniautoihin kaupunkiliikenteessä. Taulukko osoittaa, että korvattaessa liikenteen fossiilisia polttoaineita biokaasulla saadaan aikaan merkittäviä vähennyksiä pakokaasupäästöihin. (Lampinen, 2003a) Biokaasukäyttöiset autot ovat tyypillisesti myös hiljaisempia kuin fossiilisia polttoaineita käyttävät autot. Metaanibussien melutasoissa on todettu ulkopuolella melun olevan 2 db ja sisäpuolella 4 5 db alhaisempi kuin vastaavilla dieselbusseilla. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa % alhaisempaa melutasoa. (IvecoSpA, 1999) Taulukko 5 Biokaasumetaania käyttävien bussien ja henkilöautojen päästövähenemät verrattuna diesel-busseihin (EURO4) sekä diesel- ja bensiiniautoihin kaupunkiliikenteessä (Lampinen, 2003a) Päästölaji Kasvihuonekaasut (CO 2, CH 4 ja N 2 O) Pienhiukkaset PM 2,5 SO 2 > - 98 % > - 99 % > - 98 % NO x - 39 % -88 % - 57 % NMVOC CO Bussi: dieselistä biokaasuun > - 96 % - 94 % - 70 % 0 Auto: dieselistä biokaasuun > - 95 % -99,9 % - 33 % + 65 % Auto: bensiinistä biokaasuun > - 96 % - 66 % - 79 % - 90 % Kestävä kehitys Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli 1995 kestävän kehityksen maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi jatkuvaksi ja ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Toimikunnan tulkinnan mukaan kestävä kehitys sisältää kolme ulottuvuutta: ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurillisen ulottuvuuden. Ekologisen kestävyyden perusajatuksena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon sietokykyyn ja maapallon luonnonvaroihin. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka perustuu varantojen kestävään käyttöön ja jossa tavarat ja palvelut tuotetaan nykyistä pienemmällä ympäristörasituksella ja vähemmillä luonnonvaroilla 11

12 Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitteena on turvata ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen ja taata hyvän elämän edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Liikenteen osalta kestävän kehityksen tavoitteet ovat (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2003): Kehitetään liikennejärjestelmiä kokonaisuutena siten, että edistetään ympäristön kannalta edullisten liikennemuotojen käyttöä Luodaan toimivia matka- ja kuljetusketjuja, jotta liikenteen haitalliset päästöt ja liikenteen energiakäyttö vähenisivät Pyritään suunnittelemaan maankäyttöä, toimintojen sijoittumista ja liikkumista siten, että luodaan edellytykset hyvälle ja terveyttä ylläpitävälle ympäristölle Kehitetään ympäristövaikutusten arviointia ja vuorovaikutusta niin, että yhä useampi voisi ottaa osaa suunnitteluun Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen tieliikenteessä biokaasulla tukee selvästi kestävän kehityksen kaikkia osa-alueita Biokaasun elinkaari Biokaasu pärjää elinkaari vertailuissa hyvin paitsi fossiilisille polttoaineille myös muille biopohjaisille liikennepolttoaineille. Liikenteen biopolttoainevaihtoehdoista biokaasumetaani tarjoaa korkeimman konversiohyötysuhteen eli tuotettaessa esim. bioetanolia tai biodieseliä viljelypinta-alaa tarvitaan 2-4 kertaa biokaasua enemmän. Jopa 90 % mädätettävän biomassan energiasisällöstä on muunnettavissa metaanin energiasisällöksi. Biokaasumetaanin tuotanto on fossiilipolttoaineiden tuotantoa energiatehokkaampaa. Taulukossa 6 on esitetty biokaasun ja fossiilisten liikennepolttoaineiden energiatehokkuusvertailu. (Lampinen, 2003a) Taulukko 6 Liikennepolttoaineiden tuotannon energiatehokkuus vertailu (Lampinen, 2003a) Polttoaine Bensiini, lyijytön 95 Diesel Mk1 Maakaasu Biokaasu Lisäenergia, joka vaaditaan hyödynnettävän energiayksikön valmistamiseen 21 % 14 % 9 % 6 12 % Fossiilinen energia, joka tarvitaan hyödynnettävän energiayksikön valmistamiseen. 21 % 14 % 9 % 0 5 % Kuvassa 1 on kuvattu erilaisten polttoaineiden elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Kuvassa on mukana tavallisia bensiini- ja dieselmoottoreita sekä kahdenlaisia vetypolttokennoja. Toisessa vetypolttokennossa on mukana vedyn erotin, joka irrottaa polttokennon käyttämän vedyn autoon tankatusta polttoaineesta. Tavallisessa vetypolttokennossa vedyn erottelu käytettävästä polttoaineesta tapahtuu ennen tankkausta. Kuvaan on asetettu rajaviiva kohtaan 166 g/km, tämä kuvaa kasvihuonekaasupäästöjä tavallisella dieselmoottorilla käytettäessä fossiilista dieselpolttoainetta. Kuvasta nähdään, että alhaisimmat elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt saadaan biomassapohjaisilla polttoaineilla sekä tuulivoimalla vedestä erotetulla vedyllä. Palkki 12 kuvaa orgaanisesta jätteestä mädättämällä valmistettua biokaasua tavallisessa otto-moottorissa, kuten Volvo V70 bi-fuel autossa. Biokaasun päästöt ovat 4 % dieselin ja 6 % parhaan maakaasupohjaisen polttokennosysteemin päästöistä. (L-B-Systemtechnik, 2003) 12

13 Kuva 1 Polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (L-B-Systemtechnik, 2003) 2.2 Tavoiteohjelmat ja verotus Liikenteen biopolttoaineita koskevat EU direktiivit ja biopolttoaineiden käyttöönotto liikennepolttoaineena ovat osa EU:n liikenne-, energia- ja ympäristöstrategioita. EU:n liikennestrategian KOM(2001)370 seurauksena komissio julkaisi vuonna 2001 vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden edistämisohjelman KOM(2001)547, joka sisälsi kaksi direktiiviehdotusta. Toinen niistä, liikenteen biopolttoainedirektiivi (2003/30/EY), hyväksyttiin toukokuussa Se edellyttää biopolttoaineiden osuuden noston 2 %:iin v ja 5,75 %:iin vuonna 2010 liikenteen energiankulutuksesta kaikissa jäsenmaissa. Vaikka tavoitteet eivät jäsenmaille ole sitovia, ovat ne kaikkien jäsenmaiden hyväksymiä ja komission direktiivissä antama mandaatti edellyttää voimakkaampia toimenpiteitä niiltä mailta, jotka ovat selvästi jäämässä tavoitteista. Direktiivi koskee esimerkiksi bioalkoholeja, bioeettereitä, biodieseliä, raakaa kasviöljyä, biokaasua, puukaasua, biovetyä sekä kaasutuksen ja pyrolyysin avulla valmistettavissa olevia synteettisiä biopolttoaineita. (Euroopan yhteisöt, 2003a; Lampinen, 2003b) EU:n Vihreässä kirjassa Energiahuoltostrategia Euroopalle on asetettu biopolttoaineille 20 % tavoiteosuus liikennepolttonesteistä vuoteen 2020 mennessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvan energian edistämisohjelmassa esitetään liikenteen biopolttonesteille 2 % tavoite vuoteen 2010 mennessä. Tämä tavoite jää selvästi biopolttoainedirektiivin tavoitteen alapuolelle. Edistämisohjelmaa laadittaessa biopolttonesteiden käyttöä ja verotusta koskevien direktiivien käsittely oli edelleen kesken ja tavoite oli tarkoitettu vain alustavaksi. (KTM, 2003) Maa- ja metsätalousministeriön vetämässä työryhmässä pohditaan nyt sekä tavoitteeseen että mahdollisiin edistämistoimiin liittyviä asioita. Työ on vielä kesken, mutta 13

14 näyttäisi siltä, ettei alustavaa tavoitetta tulla vuoden 2010 osalta nostamaan. (Broadstreet, 2004) Suomen liikenteen biopolttoaine pohdinta pyörii pitkälti biodieselin ja bioetanolin ympärillä. Suurimpana argumenttina biopolttoainedirektiivin tavoitteesta poikkeamiseen näyttäisi olevan näiden polttoaineiden kotimainen valmistuspotentiaali, joka ei riitä korvaamaan 5,75 % liikenteen polttonesteistä vuonna Biokaasun mukaanotto biodieselin ja bioetanolin rinnalle korvaamaan fossiilisia polttoaineita parantaisi tilannetta huomattavasti. Vaikka liikenteen biopolttoaineille asetetut tavoitteet ovat varsin väljiä, on selvää, että tulevaisuus tuo tullessaan biopolttoaineet myös liikennesektorille. Ne kaupungit ja alueet, joissa biopolttoaineet tulevat ensin markkinoille ovat avainasemassa, kun muualla pyritään saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Biokaasu näyttäisi olevan biopolttoaineista tällä hetkellä Suomessa potentiaalisin liikennepolttoaine, pääasiassa vuoden 2004 alusta muuttuneen biokaasuautojen verotuksen sekä suuren tuotantopotentiaalin vuoksi. Neuvoston direktiivi 2003/96/EY energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta hyväksyttiin lokakuussa Direktiivi (ns. polttoaineverodirektiivi) antaa minimitason, jolla liikennepolttoaineita tulee verottaa. Taulukkoon 7 on kirjattu direktiivin mukaiset minimi verotasot. Taulukko 7 Polttoaineverodirektiivin antamat moottoripolttoaineisiin sovellettavat verotuksen vähimmäistasot (Euroopan Yhteisöt, 2003b) Lyijypitoinen bensiini (euroa/1000 litraa) Lyijytön bensiini (euroa/1000 litraa) Kaasuöljy (euroa/1000 litraa) Lentopetroli (euroa/1000 litraa) Nestekaasu (euroa/1000 kiloa) Maakaasu (euroa/ gigajoule, bruttolämpöarvo) Biopolttoaineet , ,6 0 Vähimmäisverotasot on annettu vain fossiilisille polttoaineille, mukaan lukien nestekaasu ja maakaasu. Biopolttoaineille ei ole määrätty vähimmäisverotasoa, joten niitä ei tarvitse verottaa. 2.3 Jyväskylän ilmastostrategia ja kestävän liikenteen mallikunta Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian loppuraportti määrittelee ilmastostrategian Jyväskylän kaupungille sekä strategian tavoitteisiin sitoutuville muille toimijoille kaupungissa. Strategian antama tavoite liikenteelle on: 14

15 Jyväskylässä liikutaan tulevaisuudessa nykyistä turvallisemmin, ympäristöystävällisemmin, taloudellisemmin ja sujuvammin etenkin kevyttä liikennettä edistämällä ja suosimalla. Nykyisten toimenpiteiden lisäksi strategiassa määritellään lisätoimenpiteitä eri liikenteen osaalueille. Näistä biokaasun käyttöä suoraan tukevat seuraavat toimenpiteet: Biokaasun käyttökokeilun selvittäminen keskustan joukko- ja jakeluliikenteessä Bussi- sekä taksikaistojen lisääminen ja käyttöoikeuden antaminen niillä myös biopolttoaineita käyttäville ajoneuvoille, autopooleille sekä hybridi- ja sähköautoille Pysäköintimaksu poistetaan biopolttoaineita käyttäviltä ajoneuvoilta Kaupungin kuljetuksissa, työkoneissa ja autokannassa siirrytään mahdollisuuksien mukaan biopolttoaineisiin ja kaluston kilpailutuksessa otetaan huomioon kaluston päästöt ja energiatehokkuus Jätteistä tuotetaan biokaasupohjaista liikennepolttoainetta. Tuotantokohteita voivat olla kaatopaikkakaasu, jätteiden ja jätevesien käsittely, teollisuuden ja maatilojen biokaasureaktorit. Kuluttajia voivat olla paikallisbussit, kaupungin oma autokanta, jätteidenkuljetus, taksit, posti, poliisi, kuriiri- ja huoltoyhtiöt sekä muu liike-elämä ja yksityisautot. Jakelu voidaan toteuttaa huoltoasemaketjujen ja/tai tuotantopaikkojen erillisasemien avulla Selvitetään pidemmällä tähtäimellä myös muiden kuin nopeasti hajoavien biojätteiden eli lähinnä puuperäisten jätteiden liikennepolttoainetuotantoa. Jyväskylän yliopisto selvittää biopolttoaineiden käytön mahdollisuutta yliopiston autokannassa Jyväskylän Liikenne Oy selvittää biokaasun käyttökokeilua Taulukossa 8 on esitetty liikennesuoritteen kehittyminen ja päästöt Jyväskylässä. Lisätoimenpideskenaariossa on liikenteen osalta oletettu liikennesuoritteessa saavutettavan 8 % alentuma vuoteen 2010 mennessä ja 10 % alentuma vuoteen 2020 mennessä nykykehitysskenaarioon verrattuna. Lisäksi kaupungin bussiliikenteestä oletetaan 30 % muunnettavan biokaasukäyttöiseksi vuoteen 2010 mennessä. (Jyväskylän kaupunki, 2004a) Taulukko 8 Liikennesuoritteen kehittyminen ja päästöt Jyväskylässä (Jyväskylän kaupunki, 2004a) 2000 Nykykehitys Lisätoimenpiteet Jyväskylä, väestö Jyväskylä, suorite (Mkm/a) CO 2 ekv. päästöt (t/a) Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on ollut käynnistämässä kestävän liikenteen mallikuntakokeilua. Kolme kuntaa (Lempäälä, Kerava ja Jyväskylä) ovat sitoutuneet kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen edistämiseen tai toteuttamaan erilaisia ympäristöystävällistä liikennettä edistäviä toimenpiteitä kukin tahollaan. 15

16 Jyväskylän kestävän liikenteen mallikunta toiminnan tavoitteena on edistää liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisia joukko- ja kevyen liikenteen hankkeita sekä edistää kävelyä ja pyöräilyä itsenäisinä liikkumismuotoina. Lisäksi halutaan painottaa liikennepolitiikassa kevyen liikenteen asemaa, vaikuttaa liikkumista koskeviin mielikuviin ja herättää keskustelua sekä kehittää hyviä toimintatapoja ja malleja eri toimialojen ja toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Käytettävät toimintamuodot ovat suunnittelu ja rakentaminen, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, markkinointi ja tiedottaminen, kampanjointi sekä tutkimus ja kehitys. (Jyväskylän kaupunki, 2004b) 3 Biokaasun liikennekäytön taustaa 3.1 Liikennekäytön nykytilanne Metaaniajoneuvoja on eri puolilla maailmaa käytössä yli 3,3 miljoonaa. Suurin osa näistä käyttää maakaasumetaania, mutta sama tekniikka soveltuu myös biokaasusta valmistetulle metaanille. (IANGV, 2003) Biokaasun liikennekäytön perustutkimusta ja kehitystyötä on tehty jo ja 1990-luvuilla muutamien aktiivisten maiden toimesta. Biokaasun käyttöönotossa pääpaino onkin nykyään pääasiassa markkinoinnissa ja teollistamisessa sekä entistä paremman puhdistusteknologian kehittämisessä Liikennekäyttö Suomessa Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä on Suomessa vielä käytännössä olematonta. Suuri syy biokaasun vähäiseen liikennekäytäntöön on ollut autojen verokohtelu, tiedon puute ja muissa Euroopan maissa tyypillisten kannustimien puuttuminen. Biokaasuautojen verotus muuttui alkaen ja biokaasuautojen määrä tuleekin todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan. Verotuksen korjaus tekee biokaasuautoista kilpailukykyisempiä kuin aikaisemmin ja kiinnostus biokaasuautoja kohtaan on selvästi kasvamassa. Suomen ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan käyttävän auton omistaa Erkki Kalmari. Kalmari tuottaa biokaasua autolleen maatilallaan Laukaassa. Kalmarin biokaasuntuotannosta ja liikennekäytöstä on kerrottu enemmän kohdassa Suomessa on tällä hetkellä 77 kaasukäyttöistä linja-autoa, jotka kaikki toimivat Helsingissä tai Helsingin seudulla. Ensimmäiset kaksi maakaasukäyttöistä bussia tulivat Suomeen vuonna 1996, samalla valmistui ensimmäinen tankkausasema Pirkkolaan. Vuonna 1998 HKL Bussiliikenne hankki 11 auton sarjan Volvo-maakaasubusseja. Maakaasubussien määrä on tämän jälkeen kasvanut jatkuvasti. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä vaikka maakaasubussien onkin todettu vaativan enemmän huoltotoimia sytytys- ja kaasunsäätölaitteisiinsa kuin dieselbussit diesellaitteisiinsa. Mahdollisuus erittäin alhaisiin päästöihin ja kaasumoottorille tyypillinen hiljainen käyntiääni ovat etuja, joita ei voi ohittaa.(mäkelä, 2002) Maakaasua käyttävät bussit soveltuvat myös biokaasulle, molemmissa polttoaineena on metaani. Kuvassa 2 on HKL Bussiliikenteen maakaasubussi tankkaamassa vuonna 1998 valmistuneella Ruskeasuon tankkausasemalla. 16

17 Kuva 2 HKL-bussiliikenteen bussi tankkaamassa maakaasumetaania Ruskeasuon tankkausasemalla (Mäkelä, 2002) Liikennekäyttö muualla Euroopan Unionin sekä useiden maiden lainsäädäntö ja säädökset olivat pitkään epäsuotuisat biokaasun käyttöönotolle. Tästä huolimatta muutamat Euroopan maat ja kaupungit käynnistivät biokaasun liikennekäyttöä edistäviä projekteja. Biokaasun liikennekäytön edelläkävijämaita Euroopassa ovat olleet Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Islanti ja Italia. Maat ottivat biokaasulla toimivat autokannat (busseja, kuorma-autoja ja henkilöautoja) käyttöön 1990-luvulla. Taulukkoon 9 on kerätty biokaasun liikennekäyttötietoja Euroopan kaupungeista. Huomion arvoista taulukossa on mm. teollisuuden ja eläinten lannan suuri biokaasupotentiaali. (Trendsetter, 2003) Tarkempia esimerkkejä liikennekäytöstä löytyy kappaleesta

18 Taulukko 9 Biokaasu liikennekäytössä Euroopan kaupungeissa (Trendsetter, 2003) Kaupunki Asukasluku Biokaasun lähde Aloitusvuosi Vuosituotanto MNm 3 Autokanta Kristianstad puhdistamoliete ; lanta ,5 22 bussia; 2 kuorma-autoa 50 henkilöautoa Linköping teollisuus, orgaaninen jäte 1991/ bussia 200 henkilöautoa Göteborg Maakaasu + biokaasu 1490 ajoneuvoa Lille 1,2 milj. puhdistamoliete bussia Zurich 1,2 milj maakaasu + biokaasu 9 kuorma-autoa 600 kevyt ajoneuvoa Rooma 2,8 milj. puhdistamoliete ,5 12 kuorma-autoa Jönköping puhdistamoliete 1995? 1,5 95 henkilöautoa Trollhättan puhdistamoliete ; teollisuus ,6 100 henkilöautoa; 10 bussia 5 kuorma-autoa Helsingborg kaatopaikka ajoneuvoa Uppsala teollisuus; lanta bussia Tukholma puhdistamoliete , henkilöautoa 3 kuorma-autoa Kalmar puhdistamoliete ; lanta ,5 35 henkilöautoa 5 kuorma-autoa Eslöv puhdistamoliete ,2 50 henkilöautoa; 2 bussia 2 kuorma-autoa Reykjavik kaatopaikka julkista ja yksityistä autoa 3.2 Biokaasun liikennekäytön tekniikat Vaikka biokaasun liikennekäyttö on Suomessa tuore asia, ei tekniikka globaalisti ajateltuna ole uutta. Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli biokaasun hyödyntämiselle on olemassa ja käytännössä testattu. Kehitystyö jatkuu lähinnä laitteiden taloudellisen kilpailukyvyn parantamisen parissa Puhdistustekniikat Orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa saatava biokaasu sisältää % metaania (CH 4 ), % hiilidioksidia (CO 2 ), alle 1 2 % rikkivetyä (H 2 S) ja pieniä määriä muita epäpuhtauksia. Biokaasun seassa on usein myös huomattava määrä vesihöyryä. Biokaasusta käytetään hyödyksi pääasiassa metaani ja käyttökohteesta riippuen täytyy muut yhdisteet poistaa kaasun joukosta. Liikennepolttoaineena käytettävästä biokaasusta puhdistetaan rikkivedyt, vesihöyry ja hiilidioksidi. Kaatopaikkakaasusta täytyy lisäksi poistaa mm. halogeeniyhdisteitä. Kuvassa 3 on esitetty kaasun puhdistusketju. Joissain tapauksissa kaasusta erotetaan vettä sekä ennen CO 2 -erotusta ja puhdistusta että niiden jälkeen. (IEA Bioenergy, 2000) 18

19 kuivaus vedenerotus CO2 erotus, puhdistus jälkimmäinen vedenerotus paineistus kaasuajoneuvot kaasun varastointi < 10 ppm 95 % CH bar korroosion esto korroosion esto energiatiheyden nosto kaasun varastointitilan pienentäminen tankkausasema Kuva 3 Biokaasun puhdistusketju ajoneuvopolttoaineeksi (IEA Bioenergy, 2000) Veden erotus Biokaasu on vesihöyryllä kyllästettyä ja kaasun jäähtyessä osa vesihöyrystä kondensoituu. Kondensoitunut vesi on hapanta ja sisältää orgaanisia yhdisteitä. Kaasun vesipitoisuutta täytyy yleensä alentaa ja kondensoitunut vesi poistaa putkistosta tukosten sekä korroosion välttämiseksi. Kokoojaputkistoon kertyvä vesi voidaan poistaa rakentamalla putkeen sifoni ja imeytyskaivo tai yksinkertaisesti tekemällä putkeen mutka, johon on liitetty kondensioveden poistoputki. Tarkempi vedenerotus voidaan toteuttaa esimerkiksi kaasun jäähdytyslaitteistolla, kompressorilla tai suola-absorptiolla. Yleisin erotustapa on jäähdyttää kaasu 5 10 o C:n lämpötilaan ruostumattomassa säiliössä. Jäähdytykseen voidaan käyttää myös glykolijäähdytystä. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Hiilidioksidin erotus Hiilidioksidin erotuksella biokaasulle saadaan korkeampi energiasisältö sekä tasaisempi laatu. Hiilidioksidia voidaan poistaa kaasusta absorboimalla se nesteisiin. Absorptioprosessissa voidaan käyttää nesteinä esimerkiksi trietyyliamiinia, trietyleeniglykolia tai dietyleeniglykolia. Myös vettä voidaan käyttää hiilidioksidin poistamiseen. Painevesiabsorptiossa biokaasusta voidaan poistaa hiilidioksidin lisäksi myös rikkivety. Molemmat aineet liukenevat veteen metaania herkemmin. Prosessi on yksinkertainen ja soveltuu erityisen hyvin jätevedenpuhdistamoille, joissa vettä on runsaasti käytettävissä eikä veden kierrätys ole siten tarpeellista. Painevesiabsorptio on käytössä muun muassa Lillen kaupungissa Ranskassa, jossa menetelmällä on päästy aina 96 %:n metaanipitoisuuteen. Puhdistuslaitoksessa raakakaasun virtausnopeus on noin 100 Nm 3 /h. Kyseisen painevesiabsorptiojärjestelmän investointikustannukset olivat noin ja käyttökustannukset ovat noin vuodessa. PSA-puhdistustekniikkaa käytettäessä kaasun puhdistuminen tapahtuu adsorptiomateriaalilla täytetyissä sylintereissä. Yleisimmin käytetty adsorptiomateriaali on aktiivihiili. Menetelmä perustuu hiilidioksidin ja epäpuhtauksien fysikaaliseen adsorptioon kaasusta stationäärisen materiaalin pinnalle. Erottumiseen vaikuttaa fysikaalisten voimien lisäksi molekyylikoko. Sylintereissä paine nousee ja laskee, jolloin nousun aikana hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet adsorboituvat aktiivihiileen ja paineen laskiessa adsorptiomateriaali puhdistuu niistä. Puhdistus voidaan toteuttaa esimerkiksi kahdella rinnakkain liitetyllä sylinterillä, joissa vuorotellen on käynnissä paineen nousu- ja laskuvaiheet. PSA on painevesiabsorption jälkeen toiseksi yleisin hiilidioksidin poistamiseen käytetty menetelmä. Ruotsin Linköpingissä käytössä olevalla PSA-laitteistolla päästään 97 %:n metaanipitoisuuteen. Linköpingin puhdistuslaitoksessa 19

20 raakakaasun virtausnopeus on noin 170 Nm 3 /h. Menetelmän investointikustannukset olivat noin ja käyttökustannukset ovat noin vuodessa. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Hiilidioksidia voidaan poistaa myös suodattamalla kaasua yleensä polymeerimateriaalia olevan membraanin lävitse ns. membraanitekniikalla. Paksu polymeerimembraani, jota ympäröi huokoinen kantajamateriaali, voi erotella kaasumolekyylejä niiden erilaisten läpäisykykyjen perusteella. Biokaasu johdetaan membraanille korkeassa paineessa, jolloin tietyt molekyylit adsorboituvat membraanin korkean paineen puolelle. Myöhemmin nämä molekyylit desorboituvat ja diffundoituvat membraanin matalan paineen puolelle. Puhdistuminen perustuu siihen, että hiilidioksidi ja vesihöyry tunkeutuvat membraanin lävitse mutta metaani ei. Metaani voidaan ottaa talteen membraanierottimen toisesta päästä ja epäpuhtauskomponentit johtaa ulos toisesta päästä. Vassen kaupungissa Hollannissa saadaan membraanitekniikkaa hyödyntämällä biokaasun metaanipitoisuus nousemaan 86 prosenttiin. Vassen puhdistuslaitoksessa raakakaasun virtausnopeus on noin 200 Nm 3 /h. Ennen hiilidioksidin poistoa kaasu puhdistetaan rikkivedystä rautaoksidin avulla. Hollantilaisen puhdistuslaitoksen investointikustannukset olivat noin ja sen käyttökustannukset ovat noin vuodessa. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Rikkivedyn erotus Rikkivetyä on biokaasussa aina jonkin verran. Määrä riippuu mädätetyn materiaalin laadusta. Rikkivety poistetaan biokaasusta kompressorien, varastointitankkien ja moottorien korroosion estämiseksi. Rikkivedyn ja muiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia biokaasussa voidaan pienentää adsorptiokatalyyttisesti aktiivihiilellä, johon on lisätty jodia. Menetelmä perustuu rikkivedyn hapettamiseen rikiksi ja vedeksi aktiivihiilen avulla. Reaktiotuotteena muodostuva rikki adsorboituu aktiivihiileen kun taas vesi desorboituu sen pinnalta. Tällä puhdistusmenetelmällä rikkivetypitoisuudet saadaan vähenemään alle 1 mg H 2 S/m 3. Rikkivetyä voidaan poistaa myös rautahiukkasten avulla, lämmittämällä ja kuplittamalla sekä hapettamalla ja pesemällä. Painevesiabsorptiolla sekä PSA-tekniikalla saadaan puhdistettua kaasu rikkivedystä hiilidioksidin poiston yhteydessä. Kokemus on osoittanut, että kaksi yleisimmin käytettyä menetelmää ovat mädätysreaktorin sisäisiä: ilma/happi lisäys reaktorin kaasuun ja rautakloridin lisäys reaktorin lietteeseen. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Taulukossa 10 on yhteenveto puhdistustekniikoista sekä niillä puhdistettavista yhdisteistä ja kustannuksista. Taulukko 10 Puhdistustekniikoiden soveltuvuus eri epäpuhtausaineille investointi ja käyttökustannuksineen (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Menetelmä Erotettavat yhdisteet Virtausnopeus Nm 3 /h Kustannukset Investointi/käyttö /a Painevesiabsorptio CO 2 ; H 2 S / PSA-tekniikka CO 2 ; H 2 S / Membraanitekniikka CO / Aktiivihiili CO 2 ; H 2 S Raudan lisäys H 2 S Lämmitys H 2 S Jäähdytys H 2 O; (CO 2 ) 20

21 Taulukossa 11 on esimerkkejä jätevesilietettä mädättävistä laitoksista, joissa tuotettua biokaasua puhdistetaan liikennepolttoaineeksi. Taulukosta näkyvät myös vaadittu metaanipitoisuus, laitosten käyttämät puhdistusmenetelmät sekä laitoksen perustamisvuosi. Taulukon kohteissa vesipesuri on selvästi yleisin puhdistustekniikka jätevesilietteen biokaasulle. Taulukko 11 Jätevesilietteestä biokaasua liikennekäyttöön tuottavia laitoksia ja niiden puhdistustekniikoita (IEA Bioenergy, 2000) Tsekki Bystrany/Teplice Liberec Bystica Chanov/Most Zlin/Tecovice Ranska Ruotsi Laitos Chambéry Lille Linköping 1 Göteborg Trollhättan Tukholma Linköping 2 Uppsala Eslöv Kalmar CH 4 vaatimus % , CO 2 -puhdistus Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri PSA PSA Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri H 2 S puhdistus Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Biosuod./vesipesuri Vesipesuri PSA Aktiivihiili Vesipesuri Vesipesuri Rautakloridilisäys+ vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Kaasuvirtaus Nm 3 /h Perustettu Siirto- ja varastointitekniikat Puhdistettua biokaasua voidaan siirtää ja varastoida samalla tekniikalla kuin maakaasua. Myös siirtoon ja varastointiin liittyvät vaatimukset tekniikan ja turvallisuuden osalta ovat samat. Biokaasua voidaan siirtää siirtoputkistoja pitkin tai säiliöautoilla. Biokaasun siirtoon soveltuvat samanlaisia siirtoputket kuin maakaasun siirtoon. Siirtoon käytetään matalaa, korkeintaan 4 baarin painetta. Siirtoputken rakennuskustannukset riippuvat muun muassa maastosta, johon se rakennetaan. Ennen siirtoa kaasu on kuivattava hyvin, jottei kaasun sisältämä kosteus pääse tiivistymään putken seinämiin ja jäätymään talvella. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on rakennuttanut vuonna 2001 Koukkujärven kaatopaikalta biokaasun siirtoputken Nokialle. Siirtoputkea jouduttiin rakentamaan noin 3,8 kilometriä ja sen investointikustannukset olivat yli Siirtoputki rakennettiin hankalaan maastoon, ja putken reitillä oli mm. 4 tienalitusta. (Peltoniemi, 2001) Jyväskylän Energia on hyödyntänyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua joulusta 2003 alkaen. Paineistettu kaasu johdetaan Mustankorkealta putkea pitkin Keltinmäen lämpökeskukseen poltettavaksi ja hyödynnettäväksi kaukolämpönä. Jyväskylän Energia rakensi 1908 m muovisen siirtoputken Mustankorkealta Keltinmäkeen. Kaasunpaine putkessa on minimissään 500 mbar. Kustannuksia putkesta tuli noin (Jyväskylän Energia, 2004a) 21

22 Kaasun vaatima tilavuus riippuu lämpötilasta ja paineesta siten, että tilavuutta voidaan pienentää painetta nostamalla tai lämpötilaa laskemalla. Tilavuuden pienentäminen vaatii energiaa ja näin ollen kaasun varastointi vaatii osan biokaasun sisältämästä energiasta. Kaasuvarastona voi toimia kaasukello, PVC-säkki, muovikalvo tai paineistettu metallisäiliö. (Peltoniemi, 2001) Tankkauspaikat Kaasuajoneuvon tankkaus tapahtuu paineistetun liitännän avulla. Tankkaukseen on olemassa kaksi erilaista menetelmää. Yksinkertaisempi ja hitaampi tapa perustuu kompressorijärjestelyyn, joka siirtää kaasua matalapaineisesta kaasuverkosta suoraan auton säiliöön. Tällä menetelmällä tankkaus kestää vähintään kuusi tuntia. Nopeammalla, paine-eroon perustuvalla tankkaustavalla, ajoneuvon tankkaus kestää 3-6 minuuttia. Paine-ero kaasuvaraston ja tankin välille saadaan muodostettua joko kompressorilla tai suurehkolla kaasuvarastolla, jonka paine on suurempi kuin ajoneuvosäiliöiden täyttöpaine. (Peltoniemi, 2001) Ruotsissa julkisia tankkausasemia operoivat bensiiniasemaketjut (Shell, Statoil, OK Q8 ja Norsk Hydro), muut energiayhtiöt (Sydkraft, FordonsGas, Lund Energi, Öresundskraft), jäteyhtiöt (NSR, Linköping biogas, Kalmar Vatten & Renhållning, Stockholm Vatten) ja kunnat (Jönköping, Lilla Edet, Trollhättan). Useimmat tankkausasemat ovat erillisiä, vain biokaasulle tarkoitettuja automaattiasemia. Kuvassa 4 on Suomen ensimmäinen biokaasuauto, Erkki Kalmarin omistama Volvo V70 Bi-fuel, tankkaamassa Tukholmalaisella tankkausasemalla. (Lampinen, 2003c) Kuva 4 Erkki Kalmari tankkaamassa biokaasua Volvo V70 bi-fuel autoonsa Tukholman keskustan Shellillä. Taustalla näkyy myös Tukholman vesi- ja viemärilaitoksen Volkswagen Transporter tankkaamassa biokaasua. 22

23 3.2.4 Biokaasuautot Kaasuautoja on käytössä runsaasti eri puolilla maailmaa ja useimmilla autonvalmistajilla on mallistossaan kaasua polttoaineena käyttäviä ajoneuvoja. Bensiiniauto on mahdollista muuttaa kaasuautoksi suhteellisen pienin kustannuksin, mutta Suomessa tämä toimenpide ei aikaisemmin ole ollut kannattavaa autojen korkean verotuksen takia. Ruotsissa on käytössä kaksipolttoainejärjestelmällä toimivia henkilöautoja, joissa voidaan käyttää polttoaineena vaihtoehtoisesti lyijytöntä bensiiniä tai metaania. Kuljettaja voi valita kulloinkin käytettävän polttoaineen ohjauspaneelissa olevasta katkaisijasta. Suomen toistaiseksi ainoa biokaasuauto on tällainen ns. bi-fuel auto. (Peltoniemi, 2001) Nykyään kaupallisessa käytössä on neljä erityyppistä metaanimoottoria. Niistä yleisin on pelkästään metaanille tarkoitettu otto-moottori eli bensiinimoottori, jonka puristussuhdetta on nostettu noin 15:een eli 50 % bensiiniajoneuvoja korkeammalle. Se on mahdollista, koska metaanin oktaaniluku on 120 eli se on bensiiniä selvästi laadukkaampaa otto-moottorien polttoainetta. Helsingissä on käytössä 77 tällaisella moottorilla varustettua maakaasubussia. Bussimalleja löytyy EU:n markkinoilta yli 50 kahdeksalta valmistajalta ja rekkamalleja lähes 30 kuudelta valmistajalta. Henkilöautokäyttöä varten sarjavalmistetaan nykyään lähes pelkästään kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja bi-fuel autoja. Niissä on tavanomaisen puristussuhteen otto-bensiinimoottori, jota voidaan käyttää myös metaanilla. BMW toi ne ensimmäisenä sarjavalmistukseen vuonna 1995 (mallit 316g ja 518g) ja Volvo aloitti seuraavana vuonna. Nykyään Saksan ja Ruotsin markkinoilta löytyy 20 sarjavalmisteista bi-fuel henkilöautoa. Näissä autoissa on 2 erillistä polttoainetankkia ja 2 erillistä polttoaineensyöttöä. Metaani varastoidaan 200 ilmakehän paineessa. Polttoaineen vaihto tapahtuu nappia painamalla kesken ajonkin sekunnin murto-osassa, sillä sytytyksen säätö sekä venttiilien sulkemiset ja avaamiset ovat ainoat tarvittavat toimenpiteet. Ajettavuudeltaan polttoaineet eivät eroa, mutta päästöissä on dramaattiset erot. Sarjavalmisteisten lisäksi EU:n markkinoilta löytyy yli 300 jälkiasennetulla metaanikäytöllä varustettua vuoden 2003 henkilöautomallia. Kaksi muuta moottorityyppiä puuttuu toistaiseksi EU:sta, mutta ne löytyvät USA:n raskaiden ajoneuvojen markkinoilta. Dual-fuel dieselissä käytetään diesel-moottoria, jossa kuitenkin ilman sijaan puristetaan metaania ja sytytys tehdään nestemäisellä polttoaineella. Verrattuna tavalliseen dieseliin nestepolttoaineen tarve vähenee 90 % ja pääosa energiasta saadaan kaasusta. Etuna otto-moottoreihin on korkeampi hyötysuhde, mutta haittapuolena on se, että metaania ei voida käyttää ainoana polttoaineena. Neljäs käytössä oleva moottorityyppi on metaanille optimoitu mikroturbiini eli pieni kaasuturbiini. Polttokennot ja wankel ovat moottorityyppejä, jotka myöskin sopivat metaanille ja niitä voidaan odottaa tulevaisuudessa käytettävän. Osa polttokennotyypeistä voi hyödyntää metaania suoraan ja muut voivat hyödyntää reformerin avulla metaanista erotettavaa vetyä. Reformointi voidaan tehdä ajoneuvossa, jolloin metaani siis toimisi vedyn varastona. Suomeen hankittavat biokaasuajoneuvot tulevat todennäköisesti ensisijaisesti Saksan ja Ruotsin markkinoilta. Sarjavalmisteisten metaaniajoneuvojen lisäksi niiltä markkinoilta löytyy paljon suurempi joukko ajoneuvotyyppejä, jotka on jälkikäteen muutettu metaanikäyttöisiksi. Myös muista EU-maista löytyy sarjavalmisteisia metaaniajoneuvoja, joita ei ole Saksan ja Ruotsin markkinoilla. Liitteeseen 1 on kerätty sarjavalmisteisia metaaniautoja. Ajoneuvot on lajiteltu henkilö- ja monitoimiajoneuvoihin, pakettiautoihin sekä raskaisiin ajoneuvoihin. Lis- 23

24 ta osoittaa, että kaikkiin ajoneuvotyyppeihin löytyy biokaasulla toimivia autoja. (Lampinen, 2004) Biokaasuautojen turvallisuus Biokaasuautoille tehdyt törmäystestit osoittavat, että biokaasuautot ovat vähintään yhtä turvallisia kuin vastaavat bensiini tai dieselkäyttöiset ajoneuvot. Saksassa tehdyissä törmäystesteissä eri polttoaineita sisältäviä tankkeja on testattu sinkoamalla niitä seiniin. Tavanomaiset bensa- ja diesel-tankit syttyvät herkimmin, metaani seuraavaksi ja vety kaikkein epätodennäköisimmin. (Lampinen, 2004) Volvolla kaasulaitteet suunnitellaan ja testataan jokaiselle mallille. Parhaan laadun ja turvallisuuden saamiseksi laitteistot käyvät läpi tarkat toimivuustestit. Testeissä kaasu tankkeja on altistettu mm. korkealle paineelle, äärimmäisille lämpötiloille, luodin osumille, törmäyksille sekä tulelle. Testien perusteella tankit on saatu erittäin turvallisiksi. Tankkien sijainti on suunniteltu siten, että sen turvallisuus on vähintään yhtä hyvä kuin bensiini- tai dieselajoneuvoissa. Tankit ovat rakenteeltaan huomattavasti perinteisiä tankkeja vahvempia ja tankeissa on turva venttiili, joka automaattisesti sulkee kaasun syötön vuototilanteessa. Metaanikaasu on ilmaa kevyempää ja vapautuessaan tankista se kohoaa välittömästi ylöspäin. Tämän johdosta kaasuvuodosta aiheutuva tulipaloriski on erittäin pieni. Perinteisen bensiinin raskaat höyryt hajaantuvat hitaasti ja siten kipinöillä on huomattavasti enemmän aikaa ja suurempi todennäköisyys sytyttää bensiinihöyry. (Volvo, 2004; Lampinen, 2004) 3.3 Esimerkkejä biokaasun liikennekäytöstä Kalmarin tila Laukaalaisen Erkki Kalmarin tilalla on toiminut biokaasureaktori vuodesta 1998 lähtien. Reaktorissa mädätetään tilalla syntyvää karjanlantaa sekä Pandan makeistehtaalta tulevaa sivutuotetta. Biokaasu on lämmittänyt maatilan, tuottanut päiväsähköä sekä kuivattanut viljaa. Vuoden 2002 marraskuusta lähtien biokaasua on myös käytetty liikennepolttoaineena. Biokaasu puhdistetaan liikennepolttoainekäyttöön Kalmarin kehittämällä puhdistuslaitteella. Puhdistuslaite on ensimmäinen tilakohtaisessa kokoluokassa ja se mahdollisti Suomen ensimmäisen biokaasuauton käyttöönoton. Kalmari hankki auton Volvon maahantuojan avustuksella Ruotsista. Autossa (Volvo V70 bi-fuel) on kaksi tankkia ja korkit vierekkäin. Biokaasutankkina on 80-litrainen painesäiliö ja autossa on varatankkina 30 litran bensatankki. Auto kulkee yhdellä biokaasu-tankkauksella noin 300 kilometriä. Päällisin puolin biokaasuauto on tavallisen näköinen Volvo. Konepellin alta vain ammattilainen löytää yksityiskohdat, jotka paljastavat auton käyttävän biokaasua polttoaineena. Biokaasu on puhdas polttoaine, joten pakokaasu on hajutonta ja puhtaampaa kuin bensiinikäyttöisessä autossa. 2,4-litraisen auton ajo-ominaisuudet ovat Kalmarin mukaan täsmälleen samat kuin bensiini-käyttöisellä autolla. Kalmarin tila ja siellä oleva tankkauslaite kykenisi tuottamaan ajokaasun 13 biokaasuautoon. Biokaasun puhdistuslaitetta ajetaan tällä hetkellä kuitenkin vain parikertaa viikossa. Tällä määrällä saadaan tuotettua puhdistettua kaasua Kalmarin omaan autoon. 24

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot Pauliina Uusi-Penttilä, projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Biokaasu liikennepolttoaineena Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

JÄTTEIDEN LIIKENNEKÄYTTÖPOTENTIAALI SUOMESSA

JÄTTEIDEN LIIKENNEKÄYTTÖPOTENTIAALI SUOMESSA JÄTTEIDEN LIIKENNEKÄYTTÖPOTENTIAALI SUOMESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos EU:n ja nykyään myös Suomen jätepolitiikan mukaan materiaalikäyttö on jätteiden

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Liikennebiokaasun käyttöönotosta itsenäisen kunnallisen infrastruktuurin avulla tuli kesäkuussa

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

siis ligniinirikas puu soveltuu nykytekniikalla huonosti biokaasuprosessin ligniiniköyhät peltokasvit soveltuvat

siis ligniinirikas puu soveltuu nykytekniikalla huonosti biokaasuprosessin ligniiniköyhät peltokasvit soveltuvat Biokaasun tuotannon ja hyödyntämisen perusteet ARI LAMPINEN, Ympäristöfysiikan yliassistentti, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, ala@jyu.fi Hiilihydraatit Proteiinit Muut typpiyhdisteet

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN Biopolttoainejalosteet (3 op) LUVA, Saarijärvi, sl 2005 Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Jyväskylän yliopisto JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN A. SYITÄ BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN B. EU:n VASTAUKSIA

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ 1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Mikko Aalto, Oamk Kuva: Lea Ruotsalainen, Ammattiopisto Lappia BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä TransEco-päättöseminaari HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot