Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys. Pauliina Uusi-Penttilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys. Pauliina Uusi-Penttilä"

Transkriptio

1 Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys Pauliina Uusi-Penttilä Jyväskylä

2

3 Esipuhe Tämä esiselvitys on kaksiosainen raportti biokaasun liikennekäytön mahdollisuuksista Jyväskylän seudulla. Selvitys on tehty Jyväskylän Teknologiakeskuksen, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Rahoittajana on Jyväskylän kaupungin kestävän liikenteen mallikunta hanke. Lisäksi esiselvityksessä on ollut aktiivisesti mukana Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. Esiselvityksen tarkoituksena on ollut tehdä alustava kartoitus biokaasun liikennekäytön mahdollisuuksista Jyväskylän seudulla ja luoda pohja laajemmalle demonstraatiohankkeelle alueella. Esiselvityksen A osassa käsitellään aihetta paneutuen biokaasun liikennekäytön taustoihin. Liikennekäytön hyödyntämisen perusteita löytyy mm. ympäristötekijöistä ja erilaisista tavoiteohjelmista. Biokaasun liikennekäyttö ei varsinaisesti ole uutta tekniikkaa ja esiselvitykseen on kerätty runsaasti esimerkkejä liikennekäytöstä maailmalla. Myös liikennekäytön tekniikkaa on esitelty puhdistus-, siirto- ja varastointitekniikoiden sekä tankkauspisteiden ja biokaasuautojen osalta. Jyväskylän osalta tarkastelu keskittyy pääasiassa Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n tuottamaan biokaasuun, mutta esiselvityksessä on myös laskettu biokaasun teoreettisia kokonaispotentiaaleja sekä helposti hyödynnettäviä biokaasupotentiaaleja. Käyttäjäkartoituksessa on arvioitu biokaasun potentiaalisia käyttäjiä sekä biokaasun riittävyyttä halukkaille. Biokaasun tuotannon ja jakelun osalta on tarkasteltu eri vaihtoehtojen kustannuksia ja vaihtoehtoja. Esiselvityksessä on myös arvioitu biokaasun liikennekäytön taloudellisuutta puhdistamolle ja käyttäjälle. Esiselvityksen B osassa on hahmoteltu mahdollisen jatkohankkeen muotoa, yhteistyökumppaneita ja rahoitusvaihtoehtoja. Esiselvitystyöryhmässä ovat olleet mukana seuraavat henkilöt: Timo Vuoriainen Jukka Rintala Ari Lampinen Ismo Nuuja Marika Ryyppö Pauliina Uusi-Penttilä Jyväskylän Kaupunki, Tekninen palvelukeskus Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Jyväskylässä

4 4

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Miksi biokaasua tulisi hyödyntää? Ympäristönäkökohdat Jyväskylän tieliikenteen päästöt Ilmastonmuutos Muut ilmansaasteiden vaikutukset Kestävä kehitys Biokaasun elinkaari Tavoiteohjelmat ja verotus Jyväskylän ilmastostrategia ja kestävän liikenteen mallikunta Biokaasun liikennekäytön taustaa Liikennekäytön nykytilanne Liikennekäyttö Suomessa Liikennekäyttö muualla Biokaasun liikennekäytön tekniikat Puhdistustekniikat Siirto- ja varastointitekniikat Tankkauspaikat Biokaasuautot Esimerkkejä biokaasun liikennekäytöstä Kalmarin tila Ruotsi Ranska, Sveitsi ja Italia Biokaasun määrä Jyväskylässä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Puhdistamon kaasutilanne Määrä ja laatu Käyttö nyt Tulevaisuuden näkymiä kaasun tuotannon suhteen Alueella oleva muu biokaasun tuotantopotentiaali Kaatopaikkakaasu Biojäte Eläinten lanta Biokaasuntuotanto peltokasveista Alueella oleva kokonaistuotantopotentiaali Teoreettinen maksimimäärä Helposti saavutettava maksimimäärä Biokaasu liikenteen biopolttoainedirektiivin täyttäjänä Käyttäjä kartoitus Käyttäjäryhmät Potentiaali eli biokaasun riittävyys Jakeluinfra Puhdistus Puhdistuslaitteistojen sijoittaminen Kustannukset Varastointi ja siirto, kustannukset Tankkauspaikat, kustannukset Esimerkkejä laitosten investointi-, käyttö- ja tuotantokustannuksista

6 6.5 Jakeluvaihtoehdot Minimivaihtoehto Suurtuotanto Useita tuottajia Teknistaloudellinen kartoitus Puhdistamo Sähkön- ja lämmöntuotanto Biokaasun myynti liikennekäyttöön Tulevaisuuden näkymiä Käyttäjät Biokaasuautojen saatavuus Käyttökustannukset Huolto, katsastus Yhteenveto Lähdeluettelo

7 1 Johdanto Euroopan Unionin toukokuussa 2003 hyväksymä liikenteen biopolttoainedirektiivi (2003/30/EY) edellyttää jäsenmaita nostamaan liikenteen biopolttoaineiden osuuden 2 %:iin vuonna 2005 ja 5,75 %:iin vuonna Biopolttoaineiden tuominen liikenteeseen vähentää oleellisesti liikenteen haitallisimpia päästöjä, joita ovat hiukkaset, typenoksidit, orgaaniset kaasut ja otsoni. Liikenteen päästöt voimistavat ilmastonmuutosta ja aiheuttavat mm. happamia sateita ja ravinnekuormia. Paikallisia ongelmia ovat erilaiset terveyshaitat, materiaalivauriot ja melun aiheuttamat haitat. Erityisen selvästi paikalliset ongelmat näkyvät kaupunkiympäristössä. Jatkuvasti kasvaviin liikennemääriin varautuminen hyvissä ajoin on tärkeää, jotta kaupunki-ilman laatu saadaan pysymään hyvänä. Puhtaalla ilmalla on suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Biokaasuvarat ovat merkittävät, koska kaasua voidaan tuottaa biologisesti yhdyskuntajätteistä, teollisuuden biojätteistä, maatalousjätteistä ja energiakasveista. Biokaasu on uusiutuva luonnonvara ja siten ilmaston kannalta neutraali polttoaine. Biokaasuautojen päästöt ovat myös pienhiukkasten, rikkidioksidin ja typenoksidien osalta murto-osa vastaavien diesel- ja bensiiniautojen päästöistä. Biokaasu on varteenotettava tapa korvata fossiilisia polttoaineita liikenteessä. Biokaasulle soveltuvia metaaniajoneuvoja on ympäri maailmaa käytössä yli 3,3 miljoonaa. Autoja löytyy kaikissa ajoneuvotyypeissä henkilöautoista raskaisiin ajoneuvoihin. Biokaasun liikennekäytössä kaasun puhdistuksella on suuri merkitys ja markkinoilla on useita erilaisia käytännössä testattuja puhdistustekniikoita. Teknisesti biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on siten mahdollista. Euroopassa on useita kaupunkeja, joissa biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena jo vuosia. Suomessa biopolttoaineiden käyttö liikenteessä on vielä käytännössä olematonta. Suomen ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan käyttävän auton omistaa Erkki Kalmari, joka tuottaa biokaasun autolleen omalla maatilallaan Laukaassa. Helsingissä on käytössä 77 maakaasumetaania käyttävää linja-autoa. Maakaasua käyttävät bussit soveltuvat myös biokaasumetaanille. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan biokaasun mahdollisuuksia liikennepolttoaineena Jyväskylän seudulla. Esiselvityksen tavoitteena on luoda kattava käsitys biokaasun mahdollisuuksista alueella mm. tekniikan, biokaasun tuotantopotentiaalin, mahdollisten käyttäjien sekä taloudellisten näkökantojen osalta. 2 Miksi biokaasua tulisi hyödyntää? 2.1 Ympäristönäkökohdat Jyväskylän tieliikenteen päästöt Jyväskylän väkiluku kasvoi vuonna 2003 Tilastokeskuksen arvion mukaan 1,8 % eli asukkaalla. Väestönkasvu oli asukaslukuun suhteutettuna korkein maamme kymmenen suurimman kaupungin joukossa. (Korhonen, 2004) Kasvava väkiluku tuo mukanaan myös kasvavan liikennemäärän ja kasvavat liikenteen päästöt. Jyväskylän liikenteen päästöistä suurin osa kohdistuu kaupunkialueelle. Pääkatujen osuus kaikista liikenteenpäästöistä on noin 50 %. 7

8 Taulukkoon 1 on kerätty tieliikenteen päästöt tietyypeittäin ja taulukkoon 2 autotyypeittäin. Autotyypeistä selvästi suurimmat päästöt aiheutuvat henkilöautoliikenteestä. Diesel pakettiautot ja kuorma-autot ovat henkilöautojen lisäksi merkittäviä typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin päästäjiä. Taulukko 1 Jyväskylän tieliikenteen päästöt tietyypeittäin (t/a) (Mäkelä, 2003) CO HC NO x Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Pääkadut , Kokoojakadut , Tonttikadut , Taajaman päätiet , Taajaman muut tiet ,5 0,3 0,2 0, Maaseudun päätiet , Maaseudun muut tiet , Yhteensä ,5 21,3 15,2 2, Taulukko 2 Jyväskylän tieliikenteen päästöt autotyypeittäin (t/a) (Mäkelä, 2003) CO HC NO x Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Henkilöautot, ei kat ,74 15,1 0,8 0, Henkilöautot, kat ,27 3,3 11,9 1, Henkilöautot, diesel ,13 0,3 0,8 0, Pakettiautot, ei kat ,03 0,5 0,03 0, Pakettiautot, kat 2 0,1 0,2 0,001 0,03 0,004 0, Pakettiautot, diesel ,79 0,2 0,8 0, Linja-autot ,84 0,5 0,2 0, Kuormaautot, ip ,39 0,6 0,3 0, Kuormaautot, peräv ,30 0,6 0,3 0, Yhteensä ,1 558,2 35,231 21,03 15,134 2, Kasvaviin liikennemääriin varautuminen hyvissä ajoin on tärkeää, jotta kaupunki-ilman laatu saadaan pysymään hyvänä. Puhtaalla ilmalla on suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. 8

9 2.1.2 Ilmastonmuutos Ilmaston lämpeneminen on yksi vakavimmista maapalloa uhkaavista ympäristöongelmista. Ilmastonmuutoksen aiheuttajista ja mahdollisuuksista sen ehkäisemiseksi on paljon tietoa, mutta tiedon siirtäminen käytäntöön on alkuvaiheessa. Taulukossa 3 on vasemmalla puolella esitetty pahimmat kasvihuonekaasut (ilmastonlämpenemistä aiheuttavat kaasut) sekä niiden osuus lämmitysvaikutuksesta. Taulukosta nähdään, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasuista merkittävin. Taulukon oikealla puolella on eri päästölähteistä tulevien kasvihuonekaasujen osuus kokonaispäästöistä Suomessa. Energiantuotanto ja liikenne ovat ylivoimaisesti merkittävimmät kasvihuonekaasujen päästölähteet. Taulukko 3 Kasvihuonekaasut ja niiden osuus lämmitysvaikutuksesta sekä Suomen kasvihuonekaasut päästölähteittäin (Ilmasto.org, 2004) Kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta Hiilidioksidi (CO 2 ) Metaani (CH 4 ) Klooratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t) Dityppioksidi Muut (fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6), bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br) ja muut haihtuvat hiilivedyt (VOC) ) 64% 19% 10% 6% 1% Energiantuotanto ja liikenne Liuottimet, kylmäaineet ja vaahtomuovit Kemiallinen lannoitus Jätteet Lähde Karjatalous Typpihapon valmistus Sementin valmistus Kaasut CO 2, CH 4, muut hiilivedyt, N 2 O, NO x, CO halogenoidut hiilivedyt N 2 O 3% CH 4 CH 4 N 2 O CO 2 Osuus 86% Jotta ilmastonmuutos voitaisiin hidastaa tasolle, joka minimoi vahingon ihmisille ja ekosysteemeille, tulisi hiilidioksidin päästöjä vähentää % lähes välittömästi ja myöhemmin lisää. Liikenne on toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Suomessa. Kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä kotimaan liikenne tuottaa noin viidenneksen ja dityppioksidipäästöistä noin 10 %. Epäsuorissa kaasuissa liikenteen osuus on suurempi. Kotimaan liikenne tuottaa haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) noin 45 %, typen oksideista yli puolet ja hiilimonoksidista peräti 70 %. Liikenteen päästöjen jakautuminen eri liikennemuotojen kesken on esitetty taulukossa 4. (Ilmasto.org, 2004) 4% 3% 2% 1% 1% 9

10 Taulukko 4 Suomen liikenteen päästöt vuonna 2002 (t/a) (Mäkelä et al, 2003) CO HC NO x Hiukkaset SO 2 CO 2 Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Yhteensä Tieliikenteen osuus % 91,7 80,3 85,1 85,9 12,9 92,3 Liikenteen päästöjen vähentämistapoja ovat: kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen lisääminen raideliikenteen lisääminen matkustuksessa ja kuljetuksissa lentoliikenteen vähentäminen liikennetarpeen vähentäminen vähäpäästöisten kulkuvälineiden kehittäminen ja tukeminen Kaikkea liikennettä ei pystytä hoitamaan päästöjen kannalta edullisimpien kevyenliikenteen, joukkoliikenteen ja raideliikenteen avulla. Liikenteen määrä on myös jatkuvassa kasvussa. Liikenneministeriö ennustaa kasvun jatkuvan vuoteen 2010 asti vähintään kaksi prosenttia vuodessa. Näin ollen vähäpäästöisten kulkuvälineiden kehittäminen ja tukeminen nousevat tärkeään asemaan liikenteen päästöjen hallinnassa. Tekniset keinot vähäpäästöisille kulkuneuvoille on jo olemassa. Bensiinin sijasta voidaan suosia vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten maa- ja biokaasua, alkoholeja tai kasviöljyä. Esimerkiksi puusta tehty metanoli tuottaa henkilöautokäytössä vain viidenneksen tavallisen bensiinin kasvihuonevaikutuksesta. Linja-autoissa rypsiöljyn käyttö vähentäisi kasvihuonevaikutusta noin kahdella kolmanneksella citydieseliin verrattuna. (Ilmasto.org, 2004) Biokaasu on eräs varteenotettava autojen polttoaine. Biokaasun käyttö ei vaadi suuria muutoksia nykyisiin polttomoottoritekniikoihin. Biokaasuvarat ovat merkittävät, koska kaasua voidaan tuottaa biologisesti yhdyskuntajätteistä, teollisuuden jätteistä, maatalousjätteistä ja energiakasveista. Biokaasu on uusiutuva luonnonvara ja siten ilmaston kannalta neutraali polttoaine. Biokaasu ei lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. (Ilmasto.org, 2004) Muut ilmansaasteiden vaikutukset Liikenteen aiheuttamat paikalliset vaikutukset ovat lähinnä terveysvaikutuksia. Haitallisimpia liikenteen tuottamia päästöjä ovat hiukkaset, typenoksidit, orgaaniset kaasut ja otsoni. Hiukkasista pienet hiukkaset ovat vaarallisimmat, koska ne voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin. Altistuminen pienhiukkasille voi aiheuttaa sydän- ja keuhkosairauksia. Myös typenoksidit voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja keuhkosairauksia. Pakokaasuissa esiintyvien hiukkasten lisäksi autoliikenne nostattaa ilmaan myös katupölyä. Liikenteen aiheuttamat epäpuhtaudet ovat erityisen haitallisia siksi, että ne syntyvät ihmisen hengitysilman korkeudella. Herkillä henkilöillä, kuten astmaatikoilla, jo hyvinkin pienet pitoisuudet lisäävät hengitystieoireita. 10

11 Terveysvaikutuksille erityisen alttiita ovat myös lapset, vanhukset sekä keuhko- ja sydänsairaat. Materiaalivaurioina ilmansaasteet aiheuttavat mm. korroosiota ja likaantumista. Myös liikenteen melua voidaan pitää saastevaikutuksena. Liikennemelu mm. heikentää viihtyisyyttä, häiritsee lepoa, vaikeuttaa keskittymistä ja häiritsee puheviestintää. Pakokaasupäästöjen alueelliset vaikutukset esiintyvät laajalla alueella, kaukokulkeutumisena jopa satojen kilometrien päässä päästölähteestä. Näitä vaikutuksia ovat mm. rikkidioksidin ja typenoksidien aiheuttamat happamat sateet, typenoksidien aiheuttama ravinnekuorma sekä orgaanisten kaasujen ja typenoksidien reaktiotuotteena syntyvä alailmakehän otsoni. Alueellisten vaikutusten osalta typenoksidi on ehdottomasti liikenteen suurin ongelma. (Motiva Oy, 2004) Taulukkoon 5 on kerätty biokaasua käyttävien bussien ja henkilöautojen päästövähenemät ajoneuvokilometriä kohti verrattuna diesel-busseihin (EURO4) sekä diesel- ja bensiiniautoihin kaupunkiliikenteessä. Taulukko osoittaa, että korvattaessa liikenteen fossiilisia polttoaineita biokaasulla saadaan aikaan merkittäviä vähennyksiä pakokaasupäästöihin. (Lampinen, 2003a) Biokaasukäyttöiset autot ovat tyypillisesti myös hiljaisempia kuin fossiilisia polttoaineita käyttävät autot. Metaanibussien melutasoissa on todettu ulkopuolella melun olevan 2 db ja sisäpuolella 4 5 db alhaisempi kuin vastaavilla dieselbusseilla. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa % alhaisempaa melutasoa. (IvecoSpA, 1999) Taulukko 5 Biokaasumetaania käyttävien bussien ja henkilöautojen päästövähenemät verrattuna diesel-busseihin (EURO4) sekä diesel- ja bensiiniautoihin kaupunkiliikenteessä (Lampinen, 2003a) Päästölaji Kasvihuonekaasut (CO 2, CH 4 ja N 2 O) Pienhiukkaset PM 2,5 SO 2 > - 98 % > - 99 % > - 98 % NO x - 39 % -88 % - 57 % NMVOC CO Bussi: dieselistä biokaasuun > - 96 % - 94 % - 70 % 0 Auto: dieselistä biokaasuun > - 95 % -99,9 % - 33 % + 65 % Auto: bensiinistä biokaasuun > - 96 % - 66 % - 79 % - 90 % Kestävä kehitys Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli 1995 kestävän kehityksen maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi jatkuvaksi ja ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Toimikunnan tulkinnan mukaan kestävä kehitys sisältää kolme ulottuvuutta: ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurillisen ulottuvuuden. Ekologisen kestävyyden perusajatuksena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon sietokykyyn ja maapallon luonnonvaroihin. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka perustuu varantojen kestävään käyttöön ja jossa tavarat ja palvelut tuotetaan nykyistä pienemmällä ympäristörasituksella ja vähemmillä luonnonvaroilla 11

12 Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitteena on turvata ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen ja taata hyvän elämän edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Liikenteen osalta kestävän kehityksen tavoitteet ovat (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2003): Kehitetään liikennejärjestelmiä kokonaisuutena siten, että edistetään ympäristön kannalta edullisten liikennemuotojen käyttöä Luodaan toimivia matka- ja kuljetusketjuja, jotta liikenteen haitalliset päästöt ja liikenteen energiakäyttö vähenisivät Pyritään suunnittelemaan maankäyttöä, toimintojen sijoittumista ja liikkumista siten, että luodaan edellytykset hyvälle ja terveyttä ylläpitävälle ympäristölle Kehitetään ympäristövaikutusten arviointia ja vuorovaikutusta niin, että yhä useampi voisi ottaa osaa suunnitteluun Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen tieliikenteessä biokaasulla tukee selvästi kestävän kehityksen kaikkia osa-alueita Biokaasun elinkaari Biokaasu pärjää elinkaari vertailuissa hyvin paitsi fossiilisille polttoaineille myös muille biopohjaisille liikennepolttoaineille. Liikenteen biopolttoainevaihtoehdoista biokaasumetaani tarjoaa korkeimman konversiohyötysuhteen eli tuotettaessa esim. bioetanolia tai biodieseliä viljelypinta-alaa tarvitaan 2-4 kertaa biokaasua enemmän. Jopa 90 % mädätettävän biomassan energiasisällöstä on muunnettavissa metaanin energiasisällöksi. Biokaasumetaanin tuotanto on fossiilipolttoaineiden tuotantoa energiatehokkaampaa. Taulukossa 6 on esitetty biokaasun ja fossiilisten liikennepolttoaineiden energiatehokkuusvertailu. (Lampinen, 2003a) Taulukko 6 Liikennepolttoaineiden tuotannon energiatehokkuus vertailu (Lampinen, 2003a) Polttoaine Bensiini, lyijytön 95 Diesel Mk1 Maakaasu Biokaasu Lisäenergia, joka vaaditaan hyödynnettävän energiayksikön valmistamiseen 21 % 14 % 9 % 6 12 % Fossiilinen energia, joka tarvitaan hyödynnettävän energiayksikön valmistamiseen. 21 % 14 % 9 % 0 5 % Kuvassa 1 on kuvattu erilaisten polttoaineiden elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Kuvassa on mukana tavallisia bensiini- ja dieselmoottoreita sekä kahdenlaisia vetypolttokennoja. Toisessa vetypolttokennossa on mukana vedyn erotin, joka irrottaa polttokennon käyttämän vedyn autoon tankatusta polttoaineesta. Tavallisessa vetypolttokennossa vedyn erottelu käytettävästä polttoaineesta tapahtuu ennen tankkausta. Kuvaan on asetettu rajaviiva kohtaan 166 g/km, tämä kuvaa kasvihuonekaasupäästöjä tavallisella dieselmoottorilla käytettäessä fossiilista dieselpolttoainetta. Kuvasta nähdään, että alhaisimmat elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt saadaan biomassapohjaisilla polttoaineilla sekä tuulivoimalla vedestä erotetulla vedyllä. Palkki 12 kuvaa orgaanisesta jätteestä mädättämällä valmistettua biokaasua tavallisessa otto-moottorissa, kuten Volvo V70 bi-fuel autossa. Biokaasun päästöt ovat 4 % dieselin ja 6 % parhaan maakaasupohjaisen polttokennosysteemin päästöistä. (L-B-Systemtechnik, 2003) 12

13 Kuva 1 Polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (L-B-Systemtechnik, 2003) 2.2 Tavoiteohjelmat ja verotus Liikenteen biopolttoaineita koskevat EU direktiivit ja biopolttoaineiden käyttöönotto liikennepolttoaineena ovat osa EU:n liikenne-, energia- ja ympäristöstrategioita. EU:n liikennestrategian KOM(2001)370 seurauksena komissio julkaisi vuonna 2001 vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden edistämisohjelman KOM(2001)547, joka sisälsi kaksi direktiiviehdotusta. Toinen niistä, liikenteen biopolttoainedirektiivi (2003/30/EY), hyväksyttiin toukokuussa Se edellyttää biopolttoaineiden osuuden noston 2 %:iin v ja 5,75 %:iin vuonna 2010 liikenteen energiankulutuksesta kaikissa jäsenmaissa. Vaikka tavoitteet eivät jäsenmaille ole sitovia, ovat ne kaikkien jäsenmaiden hyväksymiä ja komission direktiivissä antama mandaatti edellyttää voimakkaampia toimenpiteitä niiltä mailta, jotka ovat selvästi jäämässä tavoitteista. Direktiivi koskee esimerkiksi bioalkoholeja, bioeettereitä, biodieseliä, raakaa kasviöljyä, biokaasua, puukaasua, biovetyä sekä kaasutuksen ja pyrolyysin avulla valmistettavissa olevia synteettisiä biopolttoaineita. (Euroopan yhteisöt, 2003a; Lampinen, 2003b) EU:n Vihreässä kirjassa Energiahuoltostrategia Euroopalle on asetettu biopolttoaineille 20 % tavoiteosuus liikennepolttonesteistä vuoteen 2020 mennessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvan energian edistämisohjelmassa esitetään liikenteen biopolttonesteille 2 % tavoite vuoteen 2010 mennessä. Tämä tavoite jää selvästi biopolttoainedirektiivin tavoitteen alapuolelle. Edistämisohjelmaa laadittaessa biopolttonesteiden käyttöä ja verotusta koskevien direktiivien käsittely oli edelleen kesken ja tavoite oli tarkoitettu vain alustavaksi. (KTM, 2003) Maa- ja metsätalousministeriön vetämässä työryhmässä pohditaan nyt sekä tavoitteeseen että mahdollisiin edistämistoimiin liittyviä asioita. Työ on vielä kesken, mutta 13

14 näyttäisi siltä, ettei alustavaa tavoitetta tulla vuoden 2010 osalta nostamaan. (Broadstreet, 2004) Suomen liikenteen biopolttoaine pohdinta pyörii pitkälti biodieselin ja bioetanolin ympärillä. Suurimpana argumenttina biopolttoainedirektiivin tavoitteesta poikkeamiseen näyttäisi olevan näiden polttoaineiden kotimainen valmistuspotentiaali, joka ei riitä korvaamaan 5,75 % liikenteen polttonesteistä vuonna Biokaasun mukaanotto biodieselin ja bioetanolin rinnalle korvaamaan fossiilisia polttoaineita parantaisi tilannetta huomattavasti. Vaikka liikenteen biopolttoaineille asetetut tavoitteet ovat varsin väljiä, on selvää, että tulevaisuus tuo tullessaan biopolttoaineet myös liikennesektorille. Ne kaupungit ja alueet, joissa biopolttoaineet tulevat ensin markkinoille ovat avainasemassa, kun muualla pyritään saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Biokaasu näyttäisi olevan biopolttoaineista tällä hetkellä Suomessa potentiaalisin liikennepolttoaine, pääasiassa vuoden 2004 alusta muuttuneen biokaasuautojen verotuksen sekä suuren tuotantopotentiaalin vuoksi. Neuvoston direktiivi 2003/96/EY energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta hyväksyttiin lokakuussa Direktiivi (ns. polttoaineverodirektiivi) antaa minimitason, jolla liikennepolttoaineita tulee verottaa. Taulukkoon 7 on kirjattu direktiivin mukaiset minimi verotasot. Taulukko 7 Polttoaineverodirektiivin antamat moottoripolttoaineisiin sovellettavat verotuksen vähimmäistasot (Euroopan Yhteisöt, 2003b) Lyijypitoinen bensiini (euroa/1000 litraa) Lyijytön bensiini (euroa/1000 litraa) Kaasuöljy (euroa/1000 litraa) Lentopetroli (euroa/1000 litraa) Nestekaasu (euroa/1000 kiloa) Maakaasu (euroa/ gigajoule, bruttolämpöarvo) Biopolttoaineet , ,6 0 Vähimmäisverotasot on annettu vain fossiilisille polttoaineille, mukaan lukien nestekaasu ja maakaasu. Biopolttoaineille ei ole määrätty vähimmäisverotasoa, joten niitä ei tarvitse verottaa. 2.3 Jyväskylän ilmastostrategia ja kestävän liikenteen mallikunta Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian loppuraportti määrittelee ilmastostrategian Jyväskylän kaupungille sekä strategian tavoitteisiin sitoutuville muille toimijoille kaupungissa. Strategian antama tavoite liikenteelle on: 14

15 Jyväskylässä liikutaan tulevaisuudessa nykyistä turvallisemmin, ympäristöystävällisemmin, taloudellisemmin ja sujuvammin etenkin kevyttä liikennettä edistämällä ja suosimalla. Nykyisten toimenpiteiden lisäksi strategiassa määritellään lisätoimenpiteitä eri liikenteen osaalueille. Näistä biokaasun käyttöä suoraan tukevat seuraavat toimenpiteet: Biokaasun käyttökokeilun selvittäminen keskustan joukko- ja jakeluliikenteessä Bussi- sekä taksikaistojen lisääminen ja käyttöoikeuden antaminen niillä myös biopolttoaineita käyttäville ajoneuvoille, autopooleille sekä hybridi- ja sähköautoille Pysäköintimaksu poistetaan biopolttoaineita käyttäviltä ajoneuvoilta Kaupungin kuljetuksissa, työkoneissa ja autokannassa siirrytään mahdollisuuksien mukaan biopolttoaineisiin ja kaluston kilpailutuksessa otetaan huomioon kaluston päästöt ja energiatehokkuus Jätteistä tuotetaan biokaasupohjaista liikennepolttoainetta. Tuotantokohteita voivat olla kaatopaikkakaasu, jätteiden ja jätevesien käsittely, teollisuuden ja maatilojen biokaasureaktorit. Kuluttajia voivat olla paikallisbussit, kaupungin oma autokanta, jätteidenkuljetus, taksit, posti, poliisi, kuriiri- ja huoltoyhtiöt sekä muu liike-elämä ja yksityisautot. Jakelu voidaan toteuttaa huoltoasemaketjujen ja/tai tuotantopaikkojen erillisasemien avulla Selvitetään pidemmällä tähtäimellä myös muiden kuin nopeasti hajoavien biojätteiden eli lähinnä puuperäisten jätteiden liikennepolttoainetuotantoa. Jyväskylän yliopisto selvittää biopolttoaineiden käytön mahdollisuutta yliopiston autokannassa Jyväskylän Liikenne Oy selvittää biokaasun käyttökokeilua Taulukossa 8 on esitetty liikennesuoritteen kehittyminen ja päästöt Jyväskylässä. Lisätoimenpideskenaariossa on liikenteen osalta oletettu liikennesuoritteessa saavutettavan 8 % alentuma vuoteen 2010 mennessä ja 10 % alentuma vuoteen 2020 mennessä nykykehitysskenaarioon verrattuna. Lisäksi kaupungin bussiliikenteestä oletetaan 30 % muunnettavan biokaasukäyttöiseksi vuoteen 2010 mennessä. (Jyväskylän kaupunki, 2004a) Taulukko 8 Liikennesuoritteen kehittyminen ja päästöt Jyväskylässä (Jyväskylän kaupunki, 2004a) 2000 Nykykehitys Lisätoimenpiteet Jyväskylä, väestö Jyväskylä, suorite (Mkm/a) CO 2 ekv. päästöt (t/a) Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on ollut käynnistämässä kestävän liikenteen mallikuntakokeilua. Kolme kuntaa (Lempäälä, Kerava ja Jyväskylä) ovat sitoutuneet kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen edistämiseen tai toteuttamaan erilaisia ympäristöystävällistä liikennettä edistäviä toimenpiteitä kukin tahollaan. 15

16 Jyväskylän kestävän liikenteen mallikunta toiminnan tavoitteena on edistää liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisia joukko- ja kevyen liikenteen hankkeita sekä edistää kävelyä ja pyöräilyä itsenäisinä liikkumismuotoina. Lisäksi halutaan painottaa liikennepolitiikassa kevyen liikenteen asemaa, vaikuttaa liikkumista koskeviin mielikuviin ja herättää keskustelua sekä kehittää hyviä toimintatapoja ja malleja eri toimialojen ja toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Käytettävät toimintamuodot ovat suunnittelu ja rakentaminen, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, markkinointi ja tiedottaminen, kampanjointi sekä tutkimus ja kehitys. (Jyväskylän kaupunki, 2004b) 3 Biokaasun liikennekäytön taustaa 3.1 Liikennekäytön nykytilanne Metaaniajoneuvoja on eri puolilla maailmaa käytössä yli 3,3 miljoonaa. Suurin osa näistä käyttää maakaasumetaania, mutta sama tekniikka soveltuu myös biokaasusta valmistetulle metaanille. (IANGV, 2003) Biokaasun liikennekäytön perustutkimusta ja kehitystyötä on tehty jo ja 1990-luvuilla muutamien aktiivisten maiden toimesta. Biokaasun käyttöönotossa pääpaino onkin nykyään pääasiassa markkinoinnissa ja teollistamisessa sekä entistä paremman puhdistusteknologian kehittämisessä Liikennekäyttö Suomessa Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä on Suomessa vielä käytännössä olematonta. Suuri syy biokaasun vähäiseen liikennekäytäntöön on ollut autojen verokohtelu, tiedon puute ja muissa Euroopan maissa tyypillisten kannustimien puuttuminen. Biokaasuautojen verotus muuttui alkaen ja biokaasuautojen määrä tuleekin todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan. Verotuksen korjaus tekee biokaasuautoista kilpailukykyisempiä kuin aikaisemmin ja kiinnostus biokaasuautoja kohtaan on selvästi kasvamassa. Suomen ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan käyttävän auton omistaa Erkki Kalmari. Kalmari tuottaa biokaasua autolleen maatilallaan Laukaassa. Kalmarin biokaasuntuotannosta ja liikennekäytöstä on kerrottu enemmän kohdassa Suomessa on tällä hetkellä 77 kaasukäyttöistä linja-autoa, jotka kaikki toimivat Helsingissä tai Helsingin seudulla. Ensimmäiset kaksi maakaasukäyttöistä bussia tulivat Suomeen vuonna 1996, samalla valmistui ensimmäinen tankkausasema Pirkkolaan. Vuonna 1998 HKL Bussiliikenne hankki 11 auton sarjan Volvo-maakaasubusseja. Maakaasubussien määrä on tämän jälkeen kasvanut jatkuvasti. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä vaikka maakaasubussien onkin todettu vaativan enemmän huoltotoimia sytytys- ja kaasunsäätölaitteisiinsa kuin dieselbussit diesellaitteisiinsa. Mahdollisuus erittäin alhaisiin päästöihin ja kaasumoottorille tyypillinen hiljainen käyntiääni ovat etuja, joita ei voi ohittaa.(mäkelä, 2002) Maakaasua käyttävät bussit soveltuvat myös biokaasulle, molemmissa polttoaineena on metaani. Kuvassa 2 on HKL Bussiliikenteen maakaasubussi tankkaamassa vuonna 1998 valmistuneella Ruskeasuon tankkausasemalla. 16

17 Kuva 2 HKL-bussiliikenteen bussi tankkaamassa maakaasumetaania Ruskeasuon tankkausasemalla (Mäkelä, 2002) Liikennekäyttö muualla Euroopan Unionin sekä useiden maiden lainsäädäntö ja säädökset olivat pitkään epäsuotuisat biokaasun käyttöönotolle. Tästä huolimatta muutamat Euroopan maat ja kaupungit käynnistivät biokaasun liikennekäyttöä edistäviä projekteja. Biokaasun liikennekäytön edelläkävijämaita Euroopassa ovat olleet Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Islanti ja Italia. Maat ottivat biokaasulla toimivat autokannat (busseja, kuorma-autoja ja henkilöautoja) käyttöön 1990-luvulla. Taulukkoon 9 on kerätty biokaasun liikennekäyttötietoja Euroopan kaupungeista. Huomion arvoista taulukossa on mm. teollisuuden ja eläinten lannan suuri biokaasupotentiaali. (Trendsetter, 2003) Tarkempia esimerkkejä liikennekäytöstä löytyy kappaleesta

18 Taulukko 9 Biokaasu liikennekäytössä Euroopan kaupungeissa (Trendsetter, 2003) Kaupunki Asukasluku Biokaasun lähde Aloitusvuosi Vuosituotanto MNm 3 Autokanta Kristianstad puhdistamoliete ; lanta ,5 22 bussia; 2 kuorma-autoa 50 henkilöautoa Linköping teollisuus, orgaaninen jäte 1991/ bussia 200 henkilöautoa Göteborg Maakaasu + biokaasu 1490 ajoneuvoa Lille 1,2 milj. puhdistamoliete bussia Zurich 1,2 milj maakaasu + biokaasu 9 kuorma-autoa 600 kevyt ajoneuvoa Rooma 2,8 milj. puhdistamoliete ,5 12 kuorma-autoa Jönköping puhdistamoliete 1995? 1,5 95 henkilöautoa Trollhättan puhdistamoliete ; teollisuus ,6 100 henkilöautoa; 10 bussia 5 kuorma-autoa Helsingborg kaatopaikka ajoneuvoa Uppsala teollisuus; lanta bussia Tukholma puhdistamoliete , henkilöautoa 3 kuorma-autoa Kalmar puhdistamoliete ; lanta ,5 35 henkilöautoa 5 kuorma-autoa Eslöv puhdistamoliete ,2 50 henkilöautoa; 2 bussia 2 kuorma-autoa Reykjavik kaatopaikka julkista ja yksityistä autoa 3.2 Biokaasun liikennekäytön tekniikat Vaikka biokaasun liikennekäyttö on Suomessa tuore asia, ei tekniikka globaalisti ajateltuna ole uutta. Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli biokaasun hyödyntämiselle on olemassa ja käytännössä testattu. Kehitystyö jatkuu lähinnä laitteiden taloudellisen kilpailukyvyn parantamisen parissa Puhdistustekniikat Orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa saatava biokaasu sisältää % metaania (CH 4 ), % hiilidioksidia (CO 2 ), alle 1 2 % rikkivetyä (H 2 S) ja pieniä määriä muita epäpuhtauksia. Biokaasun seassa on usein myös huomattava määrä vesihöyryä. Biokaasusta käytetään hyödyksi pääasiassa metaani ja käyttökohteesta riippuen täytyy muut yhdisteet poistaa kaasun joukosta. Liikennepolttoaineena käytettävästä biokaasusta puhdistetaan rikkivedyt, vesihöyry ja hiilidioksidi. Kaatopaikkakaasusta täytyy lisäksi poistaa mm. halogeeniyhdisteitä. Kuvassa 3 on esitetty kaasun puhdistusketju. Joissain tapauksissa kaasusta erotetaan vettä sekä ennen CO 2 -erotusta ja puhdistusta että niiden jälkeen. (IEA Bioenergy, 2000) 18

19 kuivaus vedenerotus CO2 erotus, puhdistus jälkimmäinen vedenerotus paineistus kaasuajoneuvot kaasun varastointi < 10 ppm 95 % CH bar korroosion esto korroosion esto energiatiheyden nosto kaasun varastointitilan pienentäminen tankkausasema Kuva 3 Biokaasun puhdistusketju ajoneuvopolttoaineeksi (IEA Bioenergy, 2000) Veden erotus Biokaasu on vesihöyryllä kyllästettyä ja kaasun jäähtyessä osa vesihöyrystä kondensoituu. Kondensoitunut vesi on hapanta ja sisältää orgaanisia yhdisteitä. Kaasun vesipitoisuutta täytyy yleensä alentaa ja kondensoitunut vesi poistaa putkistosta tukosten sekä korroosion välttämiseksi. Kokoojaputkistoon kertyvä vesi voidaan poistaa rakentamalla putkeen sifoni ja imeytyskaivo tai yksinkertaisesti tekemällä putkeen mutka, johon on liitetty kondensioveden poistoputki. Tarkempi vedenerotus voidaan toteuttaa esimerkiksi kaasun jäähdytyslaitteistolla, kompressorilla tai suola-absorptiolla. Yleisin erotustapa on jäähdyttää kaasu 5 10 o C:n lämpötilaan ruostumattomassa säiliössä. Jäähdytykseen voidaan käyttää myös glykolijäähdytystä. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Hiilidioksidin erotus Hiilidioksidin erotuksella biokaasulle saadaan korkeampi energiasisältö sekä tasaisempi laatu. Hiilidioksidia voidaan poistaa kaasusta absorboimalla se nesteisiin. Absorptioprosessissa voidaan käyttää nesteinä esimerkiksi trietyyliamiinia, trietyleeniglykolia tai dietyleeniglykolia. Myös vettä voidaan käyttää hiilidioksidin poistamiseen. Painevesiabsorptiossa biokaasusta voidaan poistaa hiilidioksidin lisäksi myös rikkivety. Molemmat aineet liukenevat veteen metaania herkemmin. Prosessi on yksinkertainen ja soveltuu erityisen hyvin jätevedenpuhdistamoille, joissa vettä on runsaasti käytettävissä eikä veden kierrätys ole siten tarpeellista. Painevesiabsorptio on käytössä muun muassa Lillen kaupungissa Ranskassa, jossa menetelmällä on päästy aina 96 %:n metaanipitoisuuteen. Puhdistuslaitoksessa raakakaasun virtausnopeus on noin 100 Nm 3 /h. Kyseisen painevesiabsorptiojärjestelmän investointikustannukset olivat noin ja käyttökustannukset ovat noin vuodessa. PSA-puhdistustekniikkaa käytettäessä kaasun puhdistuminen tapahtuu adsorptiomateriaalilla täytetyissä sylintereissä. Yleisimmin käytetty adsorptiomateriaali on aktiivihiili. Menetelmä perustuu hiilidioksidin ja epäpuhtauksien fysikaaliseen adsorptioon kaasusta stationäärisen materiaalin pinnalle. Erottumiseen vaikuttaa fysikaalisten voimien lisäksi molekyylikoko. Sylintereissä paine nousee ja laskee, jolloin nousun aikana hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet adsorboituvat aktiivihiileen ja paineen laskiessa adsorptiomateriaali puhdistuu niistä. Puhdistus voidaan toteuttaa esimerkiksi kahdella rinnakkain liitetyllä sylinterillä, joissa vuorotellen on käynnissä paineen nousu- ja laskuvaiheet. PSA on painevesiabsorption jälkeen toiseksi yleisin hiilidioksidin poistamiseen käytetty menetelmä. Ruotsin Linköpingissä käytössä olevalla PSA-laitteistolla päästään 97 %:n metaanipitoisuuteen. Linköpingin puhdistuslaitoksessa 19

20 raakakaasun virtausnopeus on noin 170 Nm 3 /h. Menetelmän investointikustannukset olivat noin ja käyttökustannukset ovat noin vuodessa. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Hiilidioksidia voidaan poistaa myös suodattamalla kaasua yleensä polymeerimateriaalia olevan membraanin lävitse ns. membraanitekniikalla. Paksu polymeerimembraani, jota ympäröi huokoinen kantajamateriaali, voi erotella kaasumolekyylejä niiden erilaisten läpäisykykyjen perusteella. Biokaasu johdetaan membraanille korkeassa paineessa, jolloin tietyt molekyylit adsorboituvat membraanin korkean paineen puolelle. Myöhemmin nämä molekyylit desorboituvat ja diffundoituvat membraanin matalan paineen puolelle. Puhdistuminen perustuu siihen, että hiilidioksidi ja vesihöyry tunkeutuvat membraanin lävitse mutta metaani ei. Metaani voidaan ottaa talteen membraanierottimen toisesta päästä ja epäpuhtauskomponentit johtaa ulos toisesta päästä. Vassen kaupungissa Hollannissa saadaan membraanitekniikkaa hyödyntämällä biokaasun metaanipitoisuus nousemaan 86 prosenttiin. Vassen puhdistuslaitoksessa raakakaasun virtausnopeus on noin 200 Nm 3 /h. Ennen hiilidioksidin poistoa kaasu puhdistetaan rikkivedystä rautaoksidin avulla. Hollantilaisen puhdistuslaitoksen investointikustannukset olivat noin ja sen käyttökustannukset ovat noin vuodessa. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Rikkivedyn erotus Rikkivetyä on biokaasussa aina jonkin verran. Määrä riippuu mädätetyn materiaalin laadusta. Rikkivety poistetaan biokaasusta kompressorien, varastointitankkien ja moottorien korroosion estämiseksi. Rikkivedyn ja muiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia biokaasussa voidaan pienentää adsorptiokatalyyttisesti aktiivihiilellä, johon on lisätty jodia. Menetelmä perustuu rikkivedyn hapettamiseen rikiksi ja vedeksi aktiivihiilen avulla. Reaktiotuotteena muodostuva rikki adsorboituu aktiivihiileen kun taas vesi desorboituu sen pinnalta. Tällä puhdistusmenetelmällä rikkivetypitoisuudet saadaan vähenemään alle 1 mg H 2 S/m 3. Rikkivetyä voidaan poistaa myös rautahiukkasten avulla, lämmittämällä ja kuplittamalla sekä hapettamalla ja pesemällä. Painevesiabsorptiolla sekä PSA-tekniikalla saadaan puhdistettua kaasu rikkivedystä hiilidioksidin poiston yhteydessä. Kokemus on osoittanut, että kaksi yleisimmin käytettyä menetelmää ovat mädätysreaktorin sisäisiä: ilma/happi lisäys reaktorin kaasuun ja rautakloridin lisäys reaktorin lietteeseen. (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Taulukossa 10 on yhteenveto puhdistustekniikoista sekä niillä puhdistettavista yhdisteistä ja kustannuksista. Taulukko 10 Puhdistustekniikoiden soveltuvuus eri epäpuhtausaineille investointi ja käyttökustannuksineen (IEA Bioenergy, 2000; Peltoniemi, 2001) Menetelmä Erotettavat yhdisteet Virtausnopeus Nm 3 /h Kustannukset Investointi/käyttö /a Painevesiabsorptio CO 2 ; H 2 S / PSA-tekniikka CO 2 ; H 2 S / Membraanitekniikka CO / Aktiivihiili CO 2 ; H 2 S Raudan lisäys H 2 S Lämmitys H 2 S Jäähdytys H 2 O; (CO 2 ) 20

21 Taulukossa 11 on esimerkkejä jätevesilietettä mädättävistä laitoksista, joissa tuotettua biokaasua puhdistetaan liikennepolttoaineeksi. Taulukosta näkyvät myös vaadittu metaanipitoisuus, laitosten käyttämät puhdistusmenetelmät sekä laitoksen perustamisvuosi. Taulukon kohteissa vesipesuri on selvästi yleisin puhdistustekniikka jätevesilietteen biokaasulle. Taulukko 11 Jätevesilietteestä biokaasua liikennekäyttöön tuottavia laitoksia ja niiden puhdistustekniikoita (IEA Bioenergy, 2000) Tsekki Bystrany/Teplice Liberec Bystica Chanov/Most Zlin/Tecovice Ranska Ruotsi Laitos Chambéry Lille Linköping 1 Göteborg Trollhättan Tukholma Linköping 2 Uppsala Eslöv Kalmar CH 4 vaatimus % , CO 2 -puhdistus Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri PSA PSA Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri H 2 S puhdistus Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Biosuod./vesipesuri Vesipesuri PSA Aktiivihiili Vesipesuri Vesipesuri Rautakloridilisäys+ vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Vesipesuri Kaasuvirtaus Nm 3 /h Perustettu Siirto- ja varastointitekniikat Puhdistettua biokaasua voidaan siirtää ja varastoida samalla tekniikalla kuin maakaasua. Myös siirtoon ja varastointiin liittyvät vaatimukset tekniikan ja turvallisuuden osalta ovat samat. Biokaasua voidaan siirtää siirtoputkistoja pitkin tai säiliöautoilla. Biokaasun siirtoon soveltuvat samanlaisia siirtoputket kuin maakaasun siirtoon. Siirtoon käytetään matalaa, korkeintaan 4 baarin painetta. Siirtoputken rakennuskustannukset riippuvat muun muassa maastosta, johon se rakennetaan. Ennen siirtoa kaasu on kuivattava hyvin, jottei kaasun sisältämä kosteus pääse tiivistymään putken seinämiin ja jäätymään talvella. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on rakennuttanut vuonna 2001 Koukkujärven kaatopaikalta biokaasun siirtoputken Nokialle. Siirtoputkea jouduttiin rakentamaan noin 3,8 kilometriä ja sen investointikustannukset olivat yli Siirtoputki rakennettiin hankalaan maastoon, ja putken reitillä oli mm. 4 tienalitusta. (Peltoniemi, 2001) Jyväskylän Energia on hyödyntänyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua joulusta 2003 alkaen. Paineistettu kaasu johdetaan Mustankorkealta putkea pitkin Keltinmäen lämpökeskukseen poltettavaksi ja hyödynnettäväksi kaukolämpönä. Jyväskylän Energia rakensi 1908 m muovisen siirtoputken Mustankorkealta Keltinmäkeen. Kaasunpaine putkessa on minimissään 500 mbar. Kustannuksia putkesta tuli noin (Jyväskylän Energia, 2004a) 21

22 Kaasun vaatima tilavuus riippuu lämpötilasta ja paineesta siten, että tilavuutta voidaan pienentää painetta nostamalla tai lämpötilaa laskemalla. Tilavuuden pienentäminen vaatii energiaa ja näin ollen kaasun varastointi vaatii osan biokaasun sisältämästä energiasta. Kaasuvarastona voi toimia kaasukello, PVC-säkki, muovikalvo tai paineistettu metallisäiliö. (Peltoniemi, 2001) Tankkauspaikat Kaasuajoneuvon tankkaus tapahtuu paineistetun liitännän avulla. Tankkaukseen on olemassa kaksi erilaista menetelmää. Yksinkertaisempi ja hitaampi tapa perustuu kompressorijärjestelyyn, joka siirtää kaasua matalapaineisesta kaasuverkosta suoraan auton säiliöön. Tällä menetelmällä tankkaus kestää vähintään kuusi tuntia. Nopeammalla, paine-eroon perustuvalla tankkaustavalla, ajoneuvon tankkaus kestää 3-6 minuuttia. Paine-ero kaasuvaraston ja tankin välille saadaan muodostettua joko kompressorilla tai suurehkolla kaasuvarastolla, jonka paine on suurempi kuin ajoneuvosäiliöiden täyttöpaine. (Peltoniemi, 2001) Ruotsissa julkisia tankkausasemia operoivat bensiiniasemaketjut (Shell, Statoil, OK Q8 ja Norsk Hydro), muut energiayhtiöt (Sydkraft, FordonsGas, Lund Energi, Öresundskraft), jäteyhtiöt (NSR, Linköping biogas, Kalmar Vatten & Renhållning, Stockholm Vatten) ja kunnat (Jönköping, Lilla Edet, Trollhättan). Useimmat tankkausasemat ovat erillisiä, vain biokaasulle tarkoitettuja automaattiasemia. Kuvassa 4 on Suomen ensimmäinen biokaasuauto, Erkki Kalmarin omistama Volvo V70 Bi-fuel, tankkaamassa Tukholmalaisella tankkausasemalla. (Lampinen, 2003c) Kuva 4 Erkki Kalmari tankkaamassa biokaasua Volvo V70 bi-fuel autoonsa Tukholman keskustan Shellillä. Taustalla näkyy myös Tukholman vesi- ja viemärilaitoksen Volkswagen Transporter tankkaamassa biokaasua. 22

23 3.2.4 Biokaasuautot Kaasuautoja on käytössä runsaasti eri puolilla maailmaa ja useimmilla autonvalmistajilla on mallistossaan kaasua polttoaineena käyttäviä ajoneuvoja. Bensiiniauto on mahdollista muuttaa kaasuautoksi suhteellisen pienin kustannuksin, mutta Suomessa tämä toimenpide ei aikaisemmin ole ollut kannattavaa autojen korkean verotuksen takia. Ruotsissa on käytössä kaksipolttoainejärjestelmällä toimivia henkilöautoja, joissa voidaan käyttää polttoaineena vaihtoehtoisesti lyijytöntä bensiiniä tai metaania. Kuljettaja voi valita kulloinkin käytettävän polttoaineen ohjauspaneelissa olevasta katkaisijasta. Suomen toistaiseksi ainoa biokaasuauto on tällainen ns. bi-fuel auto. (Peltoniemi, 2001) Nykyään kaupallisessa käytössä on neljä erityyppistä metaanimoottoria. Niistä yleisin on pelkästään metaanille tarkoitettu otto-moottori eli bensiinimoottori, jonka puristussuhdetta on nostettu noin 15:een eli 50 % bensiiniajoneuvoja korkeammalle. Se on mahdollista, koska metaanin oktaaniluku on 120 eli se on bensiiniä selvästi laadukkaampaa otto-moottorien polttoainetta. Helsingissä on käytössä 77 tällaisella moottorilla varustettua maakaasubussia. Bussimalleja löytyy EU:n markkinoilta yli 50 kahdeksalta valmistajalta ja rekkamalleja lähes 30 kuudelta valmistajalta. Henkilöautokäyttöä varten sarjavalmistetaan nykyään lähes pelkästään kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja bi-fuel autoja. Niissä on tavanomaisen puristussuhteen otto-bensiinimoottori, jota voidaan käyttää myös metaanilla. BMW toi ne ensimmäisenä sarjavalmistukseen vuonna 1995 (mallit 316g ja 518g) ja Volvo aloitti seuraavana vuonna. Nykyään Saksan ja Ruotsin markkinoilta löytyy 20 sarjavalmisteista bi-fuel henkilöautoa. Näissä autoissa on 2 erillistä polttoainetankkia ja 2 erillistä polttoaineensyöttöä. Metaani varastoidaan 200 ilmakehän paineessa. Polttoaineen vaihto tapahtuu nappia painamalla kesken ajonkin sekunnin murto-osassa, sillä sytytyksen säätö sekä venttiilien sulkemiset ja avaamiset ovat ainoat tarvittavat toimenpiteet. Ajettavuudeltaan polttoaineet eivät eroa, mutta päästöissä on dramaattiset erot. Sarjavalmisteisten lisäksi EU:n markkinoilta löytyy yli 300 jälkiasennetulla metaanikäytöllä varustettua vuoden 2003 henkilöautomallia. Kaksi muuta moottorityyppiä puuttuu toistaiseksi EU:sta, mutta ne löytyvät USA:n raskaiden ajoneuvojen markkinoilta. Dual-fuel dieselissä käytetään diesel-moottoria, jossa kuitenkin ilman sijaan puristetaan metaania ja sytytys tehdään nestemäisellä polttoaineella. Verrattuna tavalliseen dieseliin nestepolttoaineen tarve vähenee 90 % ja pääosa energiasta saadaan kaasusta. Etuna otto-moottoreihin on korkeampi hyötysuhde, mutta haittapuolena on se, että metaania ei voida käyttää ainoana polttoaineena. Neljäs käytössä oleva moottorityyppi on metaanille optimoitu mikroturbiini eli pieni kaasuturbiini. Polttokennot ja wankel ovat moottorityyppejä, jotka myöskin sopivat metaanille ja niitä voidaan odottaa tulevaisuudessa käytettävän. Osa polttokennotyypeistä voi hyödyntää metaania suoraan ja muut voivat hyödyntää reformerin avulla metaanista erotettavaa vetyä. Reformointi voidaan tehdä ajoneuvossa, jolloin metaani siis toimisi vedyn varastona. Suomeen hankittavat biokaasuajoneuvot tulevat todennäköisesti ensisijaisesti Saksan ja Ruotsin markkinoilta. Sarjavalmisteisten metaaniajoneuvojen lisäksi niiltä markkinoilta löytyy paljon suurempi joukko ajoneuvotyyppejä, jotka on jälkikäteen muutettu metaanikäyttöisiksi. Myös muista EU-maista löytyy sarjavalmisteisia metaaniajoneuvoja, joita ei ole Saksan ja Ruotsin markkinoilla. Liitteeseen 1 on kerätty sarjavalmisteisia metaaniautoja. Ajoneuvot on lajiteltu henkilö- ja monitoimiajoneuvoihin, pakettiautoihin sekä raskaisiin ajoneuvoihin. Lis- 23

24 ta osoittaa, että kaikkiin ajoneuvotyyppeihin löytyy biokaasulla toimivia autoja. (Lampinen, 2004) Biokaasuautojen turvallisuus Biokaasuautoille tehdyt törmäystestit osoittavat, että biokaasuautot ovat vähintään yhtä turvallisia kuin vastaavat bensiini tai dieselkäyttöiset ajoneuvot. Saksassa tehdyissä törmäystesteissä eri polttoaineita sisältäviä tankkeja on testattu sinkoamalla niitä seiniin. Tavanomaiset bensa- ja diesel-tankit syttyvät herkimmin, metaani seuraavaksi ja vety kaikkein epätodennäköisimmin. (Lampinen, 2004) Volvolla kaasulaitteet suunnitellaan ja testataan jokaiselle mallille. Parhaan laadun ja turvallisuuden saamiseksi laitteistot käyvät läpi tarkat toimivuustestit. Testeissä kaasu tankkeja on altistettu mm. korkealle paineelle, äärimmäisille lämpötiloille, luodin osumille, törmäyksille sekä tulelle. Testien perusteella tankit on saatu erittäin turvallisiksi. Tankkien sijainti on suunniteltu siten, että sen turvallisuus on vähintään yhtä hyvä kuin bensiini- tai dieselajoneuvoissa. Tankit ovat rakenteeltaan huomattavasti perinteisiä tankkeja vahvempia ja tankeissa on turva venttiili, joka automaattisesti sulkee kaasun syötön vuototilanteessa. Metaanikaasu on ilmaa kevyempää ja vapautuessaan tankista se kohoaa välittömästi ylöspäin. Tämän johdosta kaasuvuodosta aiheutuva tulipaloriski on erittäin pieni. Perinteisen bensiinin raskaat höyryt hajaantuvat hitaasti ja siten kipinöillä on huomattavasti enemmän aikaa ja suurempi todennäköisyys sytyttää bensiinihöyry. (Volvo, 2004; Lampinen, 2004) 3.3 Esimerkkejä biokaasun liikennekäytöstä Kalmarin tila Laukaalaisen Erkki Kalmarin tilalla on toiminut biokaasureaktori vuodesta 1998 lähtien. Reaktorissa mädätetään tilalla syntyvää karjanlantaa sekä Pandan makeistehtaalta tulevaa sivutuotetta. Biokaasu on lämmittänyt maatilan, tuottanut päiväsähköä sekä kuivattanut viljaa. Vuoden 2002 marraskuusta lähtien biokaasua on myös käytetty liikennepolttoaineena. Biokaasu puhdistetaan liikennepolttoainekäyttöön Kalmarin kehittämällä puhdistuslaitteella. Puhdistuslaite on ensimmäinen tilakohtaisessa kokoluokassa ja se mahdollisti Suomen ensimmäisen biokaasuauton käyttöönoton. Kalmari hankki auton Volvon maahantuojan avustuksella Ruotsista. Autossa (Volvo V70 bi-fuel) on kaksi tankkia ja korkit vierekkäin. Biokaasutankkina on 80-litrainen painesäiliö ja autossa on varatankkina 30 litran bensatankki. Auto kulkee yhdellä biokaasu-tankkauksella noin 300 kilometriä. Päällisin puolin biokaasuauto on tavallisen näköinen Volvo. Konepellin alta vain ammattilainen löytää yksityiskohdat, jotka paljastavat auton käyttävän biokaasua polttoaineena. Biokaasu on puhdas polttoaine, joten pakokaasu on hajutonta ja puhtaampaa kuin bensiinikäyttöisessä autossa. 2,4-litraisen auton ajo-ominaisuudet ovat Kalmarin mukaan täsmälleen samat kuin bensiini-käyttöisellä autolla. Kalmarin tila ja siellä oleva tankkauslaite kykenisi tuottamaan ajokaasun 13 biokaasuautoon. Biokaasun puhdistuslaitetta ajetaan tällä hetkellä kuitenkin vain parikertaa viikossa. Tällä määrällä saadaan tuotettua puhdistettua kaasua Kalmarin omaan autoon. 24

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot

Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot Pauliina Uusi-Penttilä, projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Biokaasu liikennepolttoaineena Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari

Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari YTV ja pääkaupunkiseudun kuntien ympäristökeskukset Folkhälsanin Arena-Auditorio, Helsinki, 9.12.2004

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2,

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2, P5_TA(2003)0404 Energiatuotteiden ja sähkön verotus * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma luonnoksesta neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Tutustumismatka biokaasun liikennekäyttöön Ruotsissa Järjestelyt: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Pauliina Uusi-Penttilä ja Marika Ryyppö

Tutustumismatka biokaasun liikennekäyttöön Ruotsissa Järjestelyt: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Pauliina Uusi-Penttilä ja Marika Ryyppö TIIVISTELMÄ 1(5) Tutustumismatka biokaasun liikennekäyttöön Ruotsissa 12-14.1.2005 Järjestelyt: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Pauliina Uusi-Penttilä ja Marika Ryyppö Tukholma, Stockholm Vatten 12.1.2005

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot