INFRA-ALAN KOULUTUSMÄÄRÄT SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFRA-ALAN KOULUTUSMÄÄRÄT SUOMESSA"

Transkriptio

1 INFRA-ALAN KOULUTUSMÄÄRÄT SUOMESSA Paavo Kärki Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Infrarakentaminen KÄRKI, PAAVO Infra-alan koulutusmäärät Suomessa Opinnäytetyö 33 sivua, joista liitteitä 3 sivua Huhtikuu 2014 Tämä opinnäytetyö on tehty osana Teknologian tutkimuslaitos VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistä projektia nimeltä Infrarakentaminen muutoksessa. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille infra-alalle koulutettavan uuden työvoiman koulutuskapasiteetti ja eritellä alan tutkintoja. Työssä haluttiin selvittää ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten koulutusmäärät. Infra-ala kärsii Suomessa osaavan työnvoiman niukkuudesta, eikä tilanne ole menossa parempaan suuntaan, sillä alan työntekijöiden keski-ikä on korkea. Eläkkeelle jää tällä vuosikymmenellä noin 4000 infra-alan työntekijää. Erityisesti työmaamestareista, joita tarvittaisiin vuosittain 150 koko maassa, on pulaa infrasektorilla. Infra-alalle valmistuu vuosittain noin 10 työmaamestaria. Kehitys ei lupaa hyvää, jos tavoitteena on, että maastamme löytyy tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoisia infratuotannon vastuuhenkilöitä. Opinnäytetyöhön kerättiin kyselytutkimuksella kolmelta edelliseltä vuodelta infra-alan tutkintojen tutkintomäärät. Tutkinnoista kysyttiin paikkamäärät tutkintojen aloituspaikoista, tutkintojen aloittaneista ja tutkinnoista valmistuneista. Tutkimus kohdistui vuosille 2011, 2012 ja Alan tutkinnoista valmistuneita verrattiin rakennusalan valtakunnalisiin tutkintomääriin, ja työssä tarkasteltiin aloituspaikkojen täyttymistä. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella ammattioppilaitoksien perustutkinnoista valmistui noin 800 henkilöä infra-alalle. Ammattikorkeakouluista valmistui tutkittavalla aikavälillä noin 400 henkilöä infra-alalle. Tutkimuksen tulosten perusteella ammattikorkekoulutuksessa infrarakentamiseen suuntautuneista insinööriopiskelijoista ja rakennusmestariopiskeljoista joka kuudes valmistui infra-alalle vuosina 2011 ja Ammattioppilaitoksien rakennusalan perustutkinnosta opiskelijoita valmistui infra-alalle noin 7% vuosina 2011 ja Työ tehtiin talven 2014 aikana ja sen tulokset annettiin projektin johtoryhmälle tammikuun 2014 viimeisellä viikolla. Infrarakentaminen muutoksessa projekti tulee päätökseen keväällä Asiasanat: infra-ala, koulutusmäärä, koulutuskapasiteetti

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree programme in construction technics Option of civil engineering KÄRKI, PAAVO The Amount of Education in Civil Engineering in Finland Bachelor's thesis 33 pages, appendices 3 pages April 2014 This thesis was made for the Technical Research Centre of Finland and Tampere University of Applied Sciences as a part of their project infrastructure construction in change. Purpose of this work was to find out the capacity of new and trained labor s education and specify examinations of the branch. The research involves qualifications from universities of applied sciences and vocational schools. Civil engineering suffers a lack of trained labor in Finland. The situation is getting worse because the average age is high in the labor structure of civil engineering. There will be retired about 4000 employees in this decade. There are shortage of especially site foremans whom are needed in civil engineering annually 150 nationwide. The present amount is about ten new site foremans per year so the consequence of this development will not be durable for the civil engineering of Finland. The capacity of education for the thesis were gathered by questionnaire study. In the research were gathered nationwide the amouts of studying places, started students and graduated. The amount of qualifications were asked from the last three years. The amounts of graduated were compared to nationwide amount of building trade and observed the inflation of studying places. As the result of the questionnaire study, civil engineering had about 800 new graduated employees in last three years from vocational schools and 400 employees from universities of applied sciences. The findings indicate that every six graduated from the gualification of engineering is specialized in civil engineering in 2011 and About those who graduated from vocational schools to emplyees of building trade were about 7% specialized in civil engineering. The thesis was made during the winter of 2014 and the results were reported to the management group of the project in January. The infrastructure construction in change project will be finished in spring Key words: civil engineering, level of qualifications, capacity of education

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta ja tavoite Menetelmät Tutkimuksen rajaus INFRA-ALA Infrarakentamisen yhteiskunnallinen merkitys Infra-alan määrittely INFRA-ALAN TYÖVOIMAN KOULUTUS Rakennusalan koulutusjärjestelmä nykyään Ammatillinen koulutus Ammatilliset perustutkinnot Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammattikorkeakoulutus Infrainsinööri Rakennusmestari Pätevyydet ja henkilösertifikaatit TUTKIMUSKYSELY AMMATTIKORKEAKOULUIHIN JA AMMATTIOPISTOIHIN Kyselyntutkimuksen toteutus Ammattioppilaitosten tutkintomäärät Ammattikorkeakoulujen tutkintomäärät POHDINTA Tulosyhteenveto Tulosten luotettavuus Jatkotutkimusehdotus LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomake ammattioppilaitoksiin Liite 2. Kyselylomake ammattikorkeakouluihin Liite 3. Lista infrarakentamisen lopputuotteista... 33

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoite Tämä opinnäytetyötyö on tehty osana Tampereen ammattikorkeakoulun ja VTT:n projektia Infrarakentaminen muutoksessa. Projektissa kerätään tietoa infra-alan suhdannetilanteesta, rakennemuutoksesta sekä työvoiman kysynnästä ja osaamisesta. Tutkimusprojekti on laadittu alan yritysten ja organisaatioiden esittämien infra-alan yhteisten tietotarpeiden pohjalta. Tämä työ liittyy selvitykseen infra-alan työvoiman osaamisesta ja tarjonnasta. Infra-alan työvoimaa koulutetaan monissa oppilaitoksissa Suomessa. Tässä työssä käsitellään alan eri tutkintoja ja niiden tutkintomääriä valtakunnallisesti. Työn tavoitteena oli selvittää uutta työvoimaa infra-alalle kouluttavien tutkintojen tutkintomäärät ja sisältö. Tutkimustuloksia hyödynnetään Infrarakentaminen muutoksessa projektin osassa, jossa käsitellään alan työvoiman tulevaisuuden näkymiä ja osaamista. Tutkimuksen kohteena olivat koko Suomen ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut. Tutkintomääriä verrattiin valtakunnallisiin rakennusalan tutkintomääriin ja tarkasteltiin myös aloituspaikkojen täyttymistä oppilaitoksittain. Lisäksi työssä oli tarkoitus esitellä infra-alan tutkintojen sisältöä. Tutkinnoista esitetään keskeiset tiedot. 1.2 Menetelmät Tämän työn empiirisessä osuudessa on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä voidaan hankkia tiedot muiden keräämistä tilastoista tai tiedot kerätään itse. Ennen kuin tietoa lähdetään keräämään, pitää päättää mikä kohderyhmä ja tiedonkeruumenetelmä tutkimukseen soveltuu parhaiten. Vaihtoehtoina ovat www-kysely, postikysely, informoitu kysely ja puhelintai käyntihaastattelut. Tiedonkeruumenetelmän valintaan vaikuttaa tutkittavan asian luonne, tutkimuksen tavoite, aikataulu ja budjetti. Kyselylomakkeiden tekeminen wwwkyselynä on nykyään yleistä. Kyselyn vastaukset tallentuvat selaimelta reaaliajassa lomakkeen omaan tietokantaan, josta tuloksia voidaan helposti jatkokäsitellä tilastoohjelmilla. (Heikkilä 2008, 18.)

6 6 Kyselylomakkeen laatiminen edellyttää tutkimusongelman pohtimista, käsitteiden määrittelyä ja aineiston jatkokäsittelyn toteuttamisen suunnittelua. Olennaisia tietoja ovat myös, että mitä ohjelmaa kyselylomakkeen laatimiseen käytetään, mikä on lomakkeen asettelu ja millä tavalla tulokset raportoidaan. Verkkokyselyn toteuttamisessa on oleellista, että kyselylomake lähetetään oikealle kohderyhmälle. Ensiksi täytyy löytää edustavan kokoinen otos oikeasta kohderyhmästä. Kysymysten huolellinen suunnittelu vähentää huomattavasti kysymyksien virheellisiä tulkintoja, joten kysymysten tulee olla yksiselitteisiä ja tutkimuksen tavoitteeseen tähtääviä. (Heikkilä 2008, 47.) 1.3 Tutkimuksen rajaus Tiedonkeruu rajattiin ammattikorkeakouluihin ja ammattioppilaitoksiin. Yliopistokoulutus jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Infra-alan tutkinnoiksi luokiteltiin tutkinnot, joista kaikki valmistuneet tulevat työvoimaksi infra-alalle. Infra-alalle työskentelee paljon kuorma-autonkuljettajia, mutta heidän suorittamastaan kuljetusalan tutkinnosta valmistuu paljon kuljettajia muille toimialoille. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä yhteen infra-alan tutkintomääriä koko Suomen alueelta. Lisäksi kyselyn tuloksiin rajattiin ne tutkintomäärät, jotka tuottavat uusia työntekijöitä alalle. Toimialan koulutuksesta ammattikorkeakoulutasolla valittiin nuorten koulutus. Ammattioppilaitostasolla tutkinnot valittiin nuorten koulutuksen perustutkinnoista.

7 7 2 INFRA-ALA 2.1 Infrarakentamisen yhteiskunnallinen merkitys Infrarakentaminen on yhteiskunnan jokapäiväisen toimivuuden kannalta välttämättömien rakenteiden kunnossapitoa, rakentamista ja hoitoa. Infra-alan yritykset ja työntekjät varmistavat modernin yhteiskunnan toimivuuden ja maamme kilpailukyvyn globaalissa markkinataloudessa. Infrarakenteiden kunnossapito, hoito ja korjaaminen kasvattaa osuuttaan infra-alan kokonaisuudesta. (Jääskeläinen 2010, 4.) Suomessa noin työntekijää työskentelee suoraan infra-alalla ja työntekijän työt liittyvät väillisesti infra-alaan. Infra-alan työlajit ovat hyvin konevaltaisia, jonka seurauksena alan yritystoiminta on suuria pääomia vaativaa. Infra-alalle sijoitetusta pääomasta vain 11% menee ulkoimaille eli toiminnan kotimaisuusaste on korkea. Tämä osuus johtuu suurilta osin polttoainekustannuksista ja kaluston hankinnoista. Erityisesti lähivuosina julkisen hallinnon panostukset infrarakenteisiin on alimitoitettua. Tästä seurauksena on, että alan yrityksien tulee saada enemmän aikaan vähemmillä resursseilla. Tämän lisäksi alan haasteena ovat jatkuvasti tiukkenevat ympäristövaatimukset. Suomen infra-alan tulevaisuus nojaa henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen, sekä uuden teknologian käytön lisääntymistä ja tuotantoprosessien kehittämistä. (Jääskeläinen 2010, 4.) Infrarakentamisen arvo oli 7,8 miljardia euroa vuonna Isoin työlaji kustannusten perusteella oli kunnossapito osuudella 28%. Suurten infrarakennuskohteiden osuus vaihteli 7-10 prosentin välillä vuosina (Nippala & Vainio 2013, 12.) 2.2 Infra-alan määrittely Infrarakentaminen on kaiken rakennetun ympäristön tuottamista ja ylläpitämistä, pois lukien talojen rakenteet. Infra-ala on laaja toimiala, johon kuuluu infran rakentaminen, infran kunnossapito ja -korjaus. Infrarakentamisen osa-alueet luokitellaan yhdyskuntien välisiin yhteyksiin, yhdyskuntiin ja tontteihin. Nämä osa-alueet poikkeavat toisistaan tilaajakannan, vaikutusalueen, ja loppukäytön osalta. Infra-alan tilaajat luokitellaan kolmeen luokkaan, jotka ovat kuntakonsernit, valtio ja yksityinen sektori. Kuntakonser-

8 8 nien tilaajaedustukseen kuuluu peruskuntien liikelaitokset, kunnallistekniikan vastuuyksiköt ja kunnan omistamat yritykset. Valtiota tilaajaosapuolena edustaa liikennevirasto ja ELY-keskukset. Yksityisellä sektorilla tilaajaosapuolia ovat rahoittajat eli yksityiset yritykset, asunto-osakeyhtiöt ja kotitaloudet. Yksityiselle tehtävän työn välittömänä työn tilaajana on palkattu projektiorganisaatio investointihankeelle, pääurakoitsija tai rakennuttaja. (Nippala & Vainio 2013, 5.) Toimialaan luetaan mukaan myös suunnittelu, rakennuttaminen ja kehitystoiminta. Infrarakentamista ei lueta viralliseksi toimialaksi, vaan virallinen toimiala on maa- ja vesirakentaminen, joka käsittää paljon suppeamman määrän lopputuotteita. Infra-ala toimialana voidaan määritellä luettelemalla sen tuottamat lopputuotteet. Kuviossa 1 on lueteltu toimialan lopputuotteet. (Nippala & Vainio 2010, 4.)

9 9 Alkutuotannon infrarakenteet - metsäautotiet - yksityistiet - salaojat, metsäojat Maantieverkosto - tiet, - sillat, - kevyen liikenteen väylät - alikulkukäytävät, maantietunne- Raideliikenneverkosto - radat, ratasillat - metro, - raitiotie - ratatunnelit Lentoliikenneverkosto - kiitoradat - rullaustiet - terminaalipihat Katuverkosto - kadut, katusillat, - kevyen liikenteen väylät - alikulkukäytävät Tietoliikenneverkosto - maa- ja ilmakaapelit - linkkimastot Vesihuoltoverkosto - vesijohdot, vedenottamot, puhdistamot - viemärit, jätevedenpuhdistamot it it Energiahuoltoverkosto - kaukolämpö - sähköverkosto - teollinen tuulivoima - maakaasuverkosto Vesiliikenneverkosto - merisatamat-, väylät - sisävesisatamat, sisävesiväylät - kanavat, padot Ympäristörakenteet - meluvallit, läjitys/ maisemointialueet - kaatopaikat Vapaa-ajan rakenteet - urheilukentät, puistot, leikkikentät - laskettelurinteet, tennis, golf, Kaivosrakenteet - tuotannon aloittamisen rakentamistoimet Talojen pohjarakenteet - paalutus - muut pohjanvahvistusrakenteet Talojen piharakenteet - pysäköinti, - viheralueet, - istutukset KUVIO 1. Infrarakentamisen lopputuotteet (Nippala 2013) Maanalaiset tilat - pysäköintiluolat, väestösuojat - uimahallit, jääkiekkokentät, urheiluhallit - vedenpuhdistamot, vesijohdot

10 10 3 INFRA-ALAN TYÖVOIMAN KOULUTUS Infra-alan järjestäytyneellä koulutuksella on suhteellisen lyhyt historia Suomessa. Infra-alalla työskentelevien keski-ikä on korkea, joten uusia työntekijöitä tarvitaan infraalalle runsaasti. Kuten kuviosta 2 voidaan nähdä, tällä vuosikymmenellä eläkkeelle siirtyy noin 4000 ammattityöntekijää. Alle 40-vuotiaiden osuus alalla on suhteellisen pientä. (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 31.) KUVIO 2. Infra-alan työllisten ikäjakauma. (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 31) 3.1 Rakennusalan koulutusjärjestelmä nykyään Rakennusalan tutkinnot koostuvat kolmesta koulutusryhmästä, joita ovat ylemmät korkekoulututkinnot, ammattikorkeakoulutus ja ammattikoulutus, joka sisältää toisen asteen koulutuksen ja näyttötutkinnot. Valtakunnallinen koulutuspolku esitetään kuviossa 3. Rakennusalalle työvoimaa kouluttaa neljä yliopistoa, 16 ammattikorkeakoulua ja noin 90 ammattioppilaitosta. Yliopistoissa valmistuu tekniikan kandidaatteja, arkkitehteja ja diplomi-insinöörejä. Ammattikorkeakoulut tarjoavat insinöörikoulutusta, rakennusmes-

11 tarikoulutusta, arkkitehtikoulutusta ja ylempää AMK-koulutusta. (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 11.) 11 Rakennusalle opiskeleva voi peruskoulun jälkeen valita lukion tai ammattioppilaitoskoulutuksen, jossa ensin suoritetaan alan perustutkinto. Ammatillisen perustutkinnon jälkeen opiskelija voi jatkaa opiskelua ammattioppilaitoksessa suorittamalla ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. Näiden näyttötutkintojen suorittaminen vaatii alakohtaista työkokemusta ja työtehtävissä harjaantumista. KUVIO 3. Koulutuspolku (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 12) Työllisten jakautuminen koulutusaloittain esitetään kuviossa 4. Ammattityötekijät, joita on noin työntekijää, edustavat suurinta joukkoa työvoimasta. Heillä on ammattioppilaitostason tai oppisopimuspohjainen koulutus. Vanhan rakennusmestarikoulutuksen saaneet rakennusmestarit ovat seuraavaksi suurin joukko. (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 13.)

12 12 KUVIO 4. Koulutusjakauma rakennusalalla vuonna 2007 (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 12) 3.2 Ammatillinen koulutus Ammattioppilaitokset tarjoavat peruskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta erilaisiin infra-alan työtehtäviin. Ammatillista koulutusta tarjoavat kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt. Koulutusta voi antaa myös valtio ja sen liikelaitokset. Ammatillisen koulutuksen selkärangan muodostavat monialaiset ja alueelliset ammattiopistot. Ne vastaavat ammatillisen peruskoulutuksen ja -lisäkoulutuksen järjestämisestä. Ammattiopistojen tehtävänä on myös pk-yrittäjien kouluttaminen. Koulutus ammattiopistoissa tapahtuu lähi-, etä-, monimuoto-opiskeluna, työssäoppimisena tai oppisopimuskoulutuksena. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) Infra-alan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä on Suomessa noin 20 eri koulutusorganisaatiota. Koulutusyksiköt ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti eri puolille Suomea. Kuviossa 5 esitetään ammattityöntekijöiden alueellinen jakauma. Kuvaajan mukaan lähes puolet infrarakentamisen ammattityöntekijöistä työskentelee Etelä- Suomen alueella.

13 13 KUVIO 5. Infra-alan ammattityöntekijöiden alueellinen jakauma vuonna (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 12) Ammatilliset perustutkinnot Ammatillinen peruskoulutus on koulutusta, josta valmistutaan ammatilliseen perustutkintoon. Se kouluttaa ammattiin valmistuvalle välttämättömiä perustaitoja ja tietoja sekä valmiuksia harjoittaa liiketoimintaa alan yrittäjänä. Tutkintojen perusteet vahvistaa opetushallitus. Tutkinnon suoritusaika on yleensä kolme vuotta ja laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuspohjaisella koulutuksella. Koulutus edellyttää työsuhdetta alan työpaikassa koko opiskeluajaksi. Perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opiskelua ammatillisessa lisäkoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) Ammatillinen perustutkinto sisältää 90 opintoviikkoa ammatillisia tutkinnon osia, 20 opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat vastaavat osittain lukion opintoja. Osa tutkintoon kuuluvasta käytännön ammattitaidosta opitaan työhar-

14 joittelussa, joka on 20 opintoviikkoa tutkinnon sisällöstä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) 14 Ammattioppilaitoksissa opiskelijoita koulutetaan ymmärtämään alan toimintaa ja työskentelemään maarakennustyömailla. Tutkintonimikkeitä rakennusalan perustutkinnon koulutusohjelmassa ovat maarakentaja, maarakennuskoneenkuljettaja, kaivosmies ja kivirakentaja. Ammattilaisia maarakennustyömaille kouluttaa muun muassa Oulun seudun ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Tampereen seudun ammattiopisto. Maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelma on yleisesti sisällytetty rakennusalan perustutkintoon. Opiskelijat hakevat suoraan yhteishaussa maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelmaan. Tutkinto antaa valmiudet työskennellä erilaisissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Henkilölle koulutetaan kaivinkoneen, pyöräkuormaajan, tiehöylän ja tienhoitoauton hallintaa ja työmenetelmiä. Maarakennuskoneenkuljettajille koulutetaan ainakin yhden maarakennuskoneen turvallinen ja määräyksien mukainen käyttö. Henkilö suorittaa opinnoissa C-luokan ajokortin ja kuorma-autoliikenteen ammattipätevyyskortin. Työkoneiden siirtokuljetus erikoiskuljetuksena ja väylien talvikunnossapito ovat merkittävä osa opintojen sisältöä. Maarakennuskoneenkuljettajalta vaaditaan rakentamiseen liittyvien piirustusten lukutaitoa, itsenäistä päätöksentekokykyä ja paikalleen mittaamistaitoa. (Oulun seudun ammattiopisto 2014.) Maarakennuksen suuntautumisvaihtoehto on usein yksi koulutusvaihtoehdoista rakennusalan perustutkinnossa. Tutkinnon aloittanut opiskelija päättää ensimmäisen lukuvuoden aikana maarakentajan opintoihin suuntautumisestaan. Tutkinnossa koulutetaan henkilö tekemään rakennusten perustusvaiheen töitä, tavanomaisen maarakennuskohteen töitä sekä kunnallisteknisten sade- ja jätevesiviemärijärjestelmien asennustöitä sekä vesijohtojen asennustöitä. Maarakentaja osaa toimia kaivutöissä koneiden kaivutöiden ohjaajana ja osaa käyttää työmaalla oikeita perustyökaluja, työtapoja sekä materiaaleja. Maarakentaja voi erikoistua tutkinnossaan vesirakentamiseen, maa- ja kiviainesten jalostamiseen, kalliorakentamiseen, pohjanvahvistustöihin, asfaltointiin, maaperätutkimuksiin, piharakentamiseen, kivirakentamiseen, mittaustöihin tai rakennusalan moniosaajaksi. (Tredu, Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, 2013)

15 15 Kivirakentajan koulutusohjelmassa koulutetaan kiventyöstön erikoisosaajia. Tutkinnossa opetetaan kiven työstömenetelmiä automatiikkaa, tietotekniikkaa ja kädentaitoja. Koulutusohjelman opiskelijoille koulutetaan myös taidot tehdä rakennusten perustusvaiheen töitä sekä kivien asennusta niin maarakennus- että talonrakennuskohteissakin. Opiskelija voi erikoistua opinnoissaan rakennuskivituotteiden valmistukseen, rakennuskiviasennukseen, ympäristökiviasennukseen, louhintaan tai rakennusalan moniosaajan tehtäviin. (Pohjois-Karjalan ammattiopisto 2014.) Kaivosalan perustutkinto on erillinen perustutkinto, jossa koulutetaan kaivosalan perustaitoja. Kaivosalan perustaitoihin kuuluu kaivossuunnitelmien lukeminen, rikastus, prosessiautomaatio, koneiden ja laitteiden käyttö, malmin tutkiminen sekä turvallisuus- ja ympäristötietous. Tutkinnossa suuntaudutaan joko louhintaan tai jalostusprosesseihin. Opiskelija voi halutessaan suorittaa molemmat vaihtoehdot. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä monissa erilaisissa kaivosalan työtehtävissä. Työt tehdään maanalaisissa kaivoksissa, maanpäällisillä avolouhoksilla tai rikastamoissa. (Lapin ammattiopisto 2014.) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaminen vaatii alakohtaisen ammattiosaamisen näytön suorittamisen. Näytössä mitataan, miten hyvin kokelas on saavuttanut tutkinnon edellyttämät ammattitaitovaatimukset käytännön työtehtävistä. Ammattitaidon osoittamismenetelmät sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit esitetään tutkintokohtaisissa perusteissa. Ammattiosaamisen näyttökokeet on suunniteltu yhteistyössä oppilaitosten sekä alan yritysten ja organisaatioiden kesken. Ammattitutkinnon suorittaneella seuraava askel on erikoisammattitutkinnon suorittaminen, jonka läpäissyt hallitsee alan haastavimmat työtehtävät tai työryhmän vetäjän tehtävät. Kuviosta 6 huomaamme, että infra-alan näyttötutkinnot alkoivat vuonna (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.)

16 16 KUVIO 6. Rakennusalan näyttötutkinnot vuosilta (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 20) 3.3 Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakoulut ovat alueellisia, monialaisia ja tutkinnoiltaan ammattipainoitteisia korkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa koulutusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Koulutuksen tulee vastata tutkimuksen-, työelämän- ja sen kehittämisen vaatimuksiin. Ammattikorkeakoulut muodostavat yliopistojen kanssa korkeakoulujärjestelmän, jota kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyiseksi opetusorganisaatioksi. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) Suomessa infrarakentamista kouluttaa kahdeksan eri ammattikorkeakoulua. Infrarakentaminen on yksi rakennustekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoista. Kuviosta 7, jossa esitetään rakennusinsinöörien tutkintomääriä, voidaan huomata insinöörikoulutuksen kapasiteetin lisäys vuonna Ammattikorkeakouluista valmistuu pääosin insinöörejä, mutta myös jonkin verran rakennusmestareita alan eri tehtäviin. Opetussuunnitelmat ovat kouluissa erilaisia, joten alakohtaisissa ammattiopinnoissa on vaihtelua kuten myös valinnaisten kurssien tarjonnassa. Insinöörejä valmistuu rakenustek-

17 niikan koulutusohjelmasta ja rakennusmestareita rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmasta. 17 KUVIO 7. Rakennusinsinöörien (AMK) tutkintomäärät vuosina (Kiinteistöja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 14) Infrainsinööri Infrarakentamisen suuntautumisvaihtoehto rakennustekniikan koulutusohjelmassa antaa valmiudet liikenneväylien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä maa- ja pohjarakentamiseen. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Opintoihin sisältyy myös oppilaitoskohtaisesti kalliorakennustekniikkaa, ympäristötekniikkaa, kaivostekniikkaa, vesihuollon rakentamista ja vesirakentamista. Myös rakenteiden huolto ja parannus sisältyy opetussuunnitelmaan. (Tampereen ammattikorkeakoulu 2014.) Opiskelijoilla ei ole suoraa mahdollisuutta valita suuntaustaan suunnittelusektorin tai työmaasektorin alaisiin opintoihin. Opiskelijan tulee itse valita alakohtaisista valinnaisista kursseista suunnittelutehtäviin liittyvät tai työmaiden toteuttamiseen liittyvät kurssit. Lähes puolet opistoinsinööri tai ammattikorkeakouluinsinöörikoulutuksen saaneista sijoittuu työelämässä suoraan suunnittelu- tai tuotantotehtäviin kuvion 8 mukaan. Kuvi-

18 18 on mukaan noin kolmasosa insinööreistä sijoittui hallintoon tai johtoon sekä erilaisiin konsultointitehtäviin. (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 36) KUVIO 8. Rakennusinsinöörikoulutuksen saaneiden sijoittuminen rakennusalalla vuonna (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 36) Rakennusmestari Rakennusmestarin koulutusohjelman suorittaneella on ammatilliset perusvalmiudet suoriutua käytännön työnjohtotehtävistä rakennustuotannossa. Lisäksi koulutusohjelmassa opetetaan hankkeiden kokonaistoteutusta sekä eri osapuolten yhteistoiminnan ohjausta. Tutkinto ja myöhemmin hankittu työkokemus yhdessä antavat kelpoisuuden toimia työmaiden vastaavana mestarina. Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Rakennusmestari voi sijoittua rakennusliikkessa kustannuslaskenta-, määrälaskenta-, tai työnsuunnittelutehtäviin. Työkokemuksen kartuttua rakennusmestari voi toimia rakennusliikkeen työ- tai projektipäällikkönä. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä sekä julkisella - että yksityisellä sektorilla tai yksityisenä yrittäjänä. (Turun ammattikorkeakoulu 2014.)

19 19 Kuvion 9 mukaan yli puolet työelämän rakennusmestareista sijoittui tuotanto- tai rakennuttajatehtäviin. Suunnitteluun, hallintoon ja johtotehtäviin sijoittui 23% rakennusmestareista. (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 36) KUVIO 9. Rakennusmestarikoulutuksen saaneiden sijoittuminen vuonna (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 37) 3.4 Pätevyydet ja henkilösertifikaatit Rakennusalan ammattilainen voi hankkia pätevyyksiä, joilla hän osoittaa tilaajalle, työnantajalle ja viranomaiselle luotettavan arvion osaamisestaan. Pätevyyksiä hakevan ammattilaisen tulee olla koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Henkilöpätevyystoiminta on vapaaehtoista ja sen hyväksyy puolueeton asiantuntijataho. Vuodesta 2002 asti rakennusalan työnjohdon ja suunnittelijoiden lainvoimaisia pätevyyksiä on myöntänyt FISE Oy. Yhtiö perustettiin tarpeeseen saada yhtenäinen pätevyyksien toteamisjärjestelmä alalle. FISE Oy:n osakkaina ovat alan asiantuntijajärjestöt. Eri pätevyysnimikkeitä on 91 ja niitä on myönnetty jo 5000 kappaletta. (Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 21.)

20 20 Henkilösertifikaatteja on myönnetty vuodesta 2002 lähtien VTT:n toimesta. Toiminnan tavoitteena on vakuuttaa, että henkilö osaa harjoittaa ilmoittamaansa toimintaa. Sertifikaatin saavan henkilön pitää osoittaa, että hänellä on riittävä kirjallinen ja käytännön tieto mukaanlukien tieto siitä, miten laatu todennetaan ja varmistetaan. Tämän lisäksi henkilön tulee ylläpitää osaamistaan alan töitä tekemällä ja kouluttautumalla. Henkilösertifikaatti on voimassa aluksi kaksi vuotta ja sen kuluttua se täytyy uusia. Sen jälkeen sertifikaatti tulee uusia viiden vuoden välein. Ylivoimaisesti suosituin sertifikaatti oli vuoteen 2008 mennessä märkätilojen vedeneristäjän henkilösertifikaatti. (Kiinteistöja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008, 21.)

21 21 4 TUTKIMUSKYSELY AMMATTIKORKEAKOULUIHIN JA AMMAT- TIOPISTOIHIN 4.1 Kyselyntutkimuksen toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada tiedot oppilaitosten aloituspaikoista, aloittaneista- ja valmistuneista opiskelijoista infra-alan osalta. Edellä mainitut tiedot kerättiin vuosilta 2011, 2012 ja Lomakkeessa kysyttiin myös, mistä tutkinnoista tutkintomäärät ovat. Kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa Kyselylomake (liite 1) lähetettiin saatteen kanssa ammattioppilaitoksille ja toinen lomake (liite 2) ammattikorkeakouluille. Sähköinen kyselylomake laadittiin Tampereen ammattikorkeakoulun Intranetin E- lomake-editorilla. Kyselylomakkeessa oli matriisi, jossa kysyttiin riveillä tutkintomääriä ja sarakkeille oltiin asetettu vuosiluku, jonka ajalta kysytty paikkamäärä haluttiin tietää. Lomakkeeseen tuli laittaa myös oppilaitoksen ja vastaajan nimet sekä tutkintojen nimet, mistä tutkinnoista vastaavat vastausmäärät ovat. Tulokset tulostettiin Exceliin ja kelpaamattomat vastaukset otettiin pois, mikäli ne eivät vastanneet kyselyssä tarkoitettuja koulutusmääriä. Kysely tehtiin kokonaistutkimuksena, koska haluttiin kerätä yhteen mahdollisimman tarkasti kaikki tutkintomäärät. Ensin piti saada tietää oppilaitosten yhteystiedot ja henkilöt, joilla olisi tietoja halutuista tutkinnoista. Kyselylomake lähetettiin nille ammattioppilaitoksille, joissa koulutetaan rakentamista ja arkkitehtuuria. Ammattioppilaitoksia oli listassa noin 90. Ammattikorkeakouluja on vähemmän, joten tiedettiin, missä paikoissa infrarakentamista koulutetaan. Saatteen liitteeksi laitettiin listaus lopputuotteista (liite 3), joita infrarakentaminen sisältää. Tämä tehtiin sen selkeyttämiseksi, että vastaaja ymmärtäisi niiden perusteella, mitkä tutkinnot kuuluvat infra-alaan. Kyselyn laatija halusi myös laittaa vastaajat miettimään mitkä tutkinnot liittyvät infra-alaan, koska on olemassa infra-alan tutkintoja, joita opetushallituksen tilastoista ei löydy. Kyselylomakkeet lähetettiin sähköpostilla ammattioppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluhin. Kaksi viikkoa tämän jälkeen lähetettiin muistutusviesti ja tammikuussa alettiin tehdä kyselyä puhelinsoitoilla kohteisiin, joista ei ollut vastauksia saatu. Kyselyn vastausprosentti oli 47%. Suuren osan ammattioppilaitosten vastauksista jouduin

22 22 jättämään tulosten ulkopuolelle, koska tutkintomääriin ei ollut syötetty infra-alan tutkintoja koskevia määriä. Suurin osa ammattioppilaitoksista, joissa ei kouluteta infra-alan tutkintoja jätti vastaamatta kyselylomakkeeseen. 4.2 Ammattioppilaitosten tutkintomäärät Infra-alan koulutusta ei ole aiemmin tilastoitu ammattioppilaitostasolla. Infrarakentamista koulutetaan yleisimmin rakennusalan perustutkinnon erikoistumisvalintana. Tämän takia tutkintomääriä ei saada suoraan opetushallituksen tilastoista. Kyselytutkimuksessa oltiin kiinnostuneita erityisesti perustutkintoasteen tutkintomääristä, sillä ne tuovat uusia työntekijöitä infra-alalle. Kyselylomakkeessa oli myös tila vastata ammattija erikoisammattitutkintojen tutkintomäärät vuosille Vastauksia tuli yhteensä 37 kpl. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella infrarakentamisen yleisimmät tutkintonimikkeet ammattioppilaitostasolla ovat maarakentaja maarakennuskoneenkuljettaja kivirakentaja kaivosmies Infra-alan perustutkintoihin oli aloituspaikkoja eniten ammattiopisto Tavastiassa. Kuviossa 10 on esitetty aloituspaikat oppilaitoksittain. Aloituspaikat olivat siellä maarakentajan ja kiinteistöhoitajan tutkintojen osalta. Tuloksien perusteella kokonaisuudessaan eniten aloituspaikkoja oli maarakennuskoneenkuljettajan tutkintoon. Tutkintoa koulutetaan ainakin kymmenessä eri oppilaitoksessa. Eniten maarakennuskoneenkuljettajia valmistuu Oulun seudun ammattiopistosta. Ammattiopisto Lappialla on pelkästään kaivosmiehille aloituspaikkoja, joita oli toiseksi eniten oppilaitoksien yhteenlasketuista aloituspaikkamääristä.

23 23 Aloituspaikat KUVIO 10. Infra-alan aloituspaikkamäärät perustutkinnoissa oppilaitoksittain. Kuviosta 11 huomataan, että aloituspaikkojen yhteismäärä on noussut noin sadalla paikalla vuodesta 2011 vuoteen Varsinkin maarakennuskoneenkuljettajia on alettu kouluttaa uusissa paikoissa. Aloituspaikat KUVIO 11. Infra-alan aloituspaikkamäärät yhteensä vuosittain aikaväliltä

24 24 Aloituspaikkojen täyttymisaste oli keskimäärin noin 90% vuosina Kuviossa 12 esitettynä infra-alan perustutkinnossa aloittaneiden opiskelijoiden määrä. Aloittaneiden määrä on kasvanut sadalla opiskelijalla vuodesta 2011 vuoteen 2013 verrattuna. 500 Perustutkinnon aloittaneet KUVIO 12. Perustutkinnon aloittaneet infra-alan opiskelijat Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että suurimmat määrät valmistuneita oli tuottanut Tredu, Jyväskylän ammattiopisto ja Oulun seudun ammattiopisto. Näissä oppilaitoksissa koulutettavat tutkinnot olivat maarakennuskoneenkuljettaja ja maarakentaja. Oulun seudun ammattioppilaitoksessa valmistui maarakentajan sijaan kaivosmiehiä. Myös Lapin ammattiopistoissa koulutetaan kaivosmiehiä ja Lapin ammattiopistossa lisäksi maarakennuskoneenkuljettajia. Keskimääräinen valmistusmisaste oli vuoden 2011 aloituspaikkoihin verrattuna 66%. Rakennusalan perustutkinnosta valmistui 3278 henkilöä vuonna 2012 (Opetushallitus). Infra-alan osuus rakentamisen perustutkinnon suorittaneista oli 6,3% vuonna 2011 ja 8,1% vuonna 2012.

25 Valmistuneet KUVIO 13. Perustutkinnosta infra-alalle valmistunut työvoima oppilaitoksittain vuosina Kyselytutkimuksen tulosten perusteella infra-alalle valmistui perustutkinnoista lähes sata henkilöä enemmän vuonna 2013 kuin vuonna Kuviossa 14 on esitetty valmistuneidet yhteenlasketut tutkintomäärät Perustutkinnosta valmistuneet yhteensä KUVIO 14. Infra-alan perustutkinnoista valmistuneiden tutkintomäärät.

26 Ammattikorkeakoulujen tutkintomäärät Kyselylomake lähetettiin kahdeksalle ammattikorkeakoululle, joissa tiedettiin infrarakentamista koulutettavan. Infrarakentajia kouluttaa ammattikorkeakouluissa rakennustekniikan koulutusohjelma ja rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Infra-alan tutkintomääriä ei ole tilastoitu opetushallituksen tilastoihin ammattikorkeakouluista. Tulosten perusteella valmistuneiden määrä aikavälillä oli suurin Tampereen ammattikorkekoulusta. Valmistuneita oli noin 100. Seuraavaksi eniten valmistuneita oli Oulun ammattikorkeakoulusta. Muissa ammattikorkekouluissa valmistujamäärät jäivät noin puoleen siitä mitä näistä kahdesta ensimmäisestä valmistui. Vuosittainen valmistujamäärä oli valtakunnallisesti noin 130 valmistunutta. Infrarakentamisen aloittaneita opiskelijoita oli yhteensä vuosittain noin 180 opiskelijaa. Kuviosta 15 voidaan havaita, että infrarakentamisen suuntautumisvaihtoehdon suosio on pienessä kasvussa, sillä aloittaneiden opiskelijoiden määrä on suurempi kuin valmistuneiden määrä. Ammattikorkeakouluista infrasektorille valmistuvat ovat lähes kaikki tutkintonimikkeeltään rakennusinsinöörejä. Tulosten perusteella noin 30% rakennustekniikan opiskelijoista valitsi suuntautumisekseen infrarakentamisen. Ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan ja rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmista valmistui vuonna henkilöä ja vuonna henkilöä (Opetushallitus). Infra-alan osuus vuoden 2011 valmistujamäärästä on 17,0% ja vuoden 2012 valmistujamäärästä 14,9%.

27 Valmistuneet ja aloittaneet Aloittaneet Valmistuneet 0 KUVIO 15. Infra-alan ammattikorkeakoulututkinnoista valmistuneiden ja opintonsa aloittaneiden määrät oppilaitoksittain vuosina

28 28 5 POHDINTA 5.1 Tulosyhteenveto Tutkimus oli hyödyllinen, koska sen avulla saatiin tietoja infra-alan koulutuksen valtakunnallisesta ja alueellisesta tilanteesta. Koulutuksen tilanne näyttää menevän parempaan suuntaan ammattityöntekijäpuolella aloituspaikkojen lisääntyessä ja opintojen aloittaneiden lisääntyessä. Tutkimuksen tulosten perusteella huomattiin, että Etelä- Suomen alueella, missä infra-alan ammattityöntekijöitä eniten työskentelee, valmistujamäärät olivat olemattomat. Oulun seudulla, Lapissa, Jyväskylässä, Tampereen seudulla ja Pohjois-Savossa infra-alan ammatillinen koulutus oli suurinta valmistujamääriltään. Tästä huomattiin, että Uudellamaalla, jossa työskentelee noin 40% koko Suomen infra-alan ammattityöntekijöistä, ei valmistu alalle työvoimaa. Tämän seurauksena voi ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa infrarakentamisessa. Suurin osa ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista oli maarakennuskoneenkuljettajia ja kaivosmiehiä. Ammattikorkeakouluissa valmistujamäärä kasvoi hieman, mutta koulutuksen kapasiteetti ei ole työelämän vaatimalla tasolla. Alalle tarvittaisiin erityisesti tuotantotehtäviin lisää työvoimaa. Uusia infrainsinöörejä tarvittaisiin vuosittain noin 250 ja rakennusmestareita infra-alalle 150 (Rakennuslehti nro.7). Uusia infrainsinöörejä kuitenkin valmistuu alalle noin 150 ja rakennusmestareita noin kymmenen vuosittain. 5.2 Tulosten luotettavuus Tutkintomäärät, jotka kelpuutettiin tutkimuksen lopputulokseen, ovat suurusluokaltaan riittävän luotettavia, sillä kyselyihin vastanneet vastasivat uskottavia paikkamääriä lomakkeisiin. Kyselyn vastaaja oli usein opintosihteeri tai koulutusohjelman johtaja. Ammattioppilaitoksista tutkimukseen vastasi riittävän moni, sillä infra-alalle perustutkintoa kouluttavista ammattiopistosta vain yksi jätti vastaamatta kyselyyn. Myös muista ammattioppilaitoksista tuli vastauksia, joiden tutkintomäärät sisälsivät jonkun muun kuin infra-alan tutkintomääriä. Ammattikorkeakouluilta saatiin riittävän tarkat vastaukset infra-alan tutkintomääristä. Ongelmana oli, että aloituspaikkoja ei voi suoraan lokeroida infrarakentamisen suuntau-

29 29 tumisvaihtoehdon alle. Joissain vastauksissa oli koko rakennustekniikan koulutusohjelman aloituspaikat ja tutkinnon aloittaneiden määrät. Näitä tuloksia ei voitu ottaa mukaan lopputuloksiin, mutta niistä saatiin tietoa infrarakentamisen suosiosta suuntautumisvaihtoehtona. 5.3 Jatkotutkimusehdotus Tutkimuksesta saatujen tutkintomäärien perusteella infrarakentamisen sektorin tulisi lisätä puoleensavetävyyttä työmarkkinoilla. Infrarakentamista tulisi mainostaa uraansa suunnitteleville nuorille huipputeknisenä, isojen ja tärkeiden asioiden alana. Oppilaitoksissa tulisi esitellä alaansa valitseville nuorille enemmän infra-alan monipuolisuutta ja hyviä työllistymismahdollisuuksia. Tämän lisäksi alan yritysten tulisi tarjota enemmän mielenkiintoisempia ja haastavampia tehtäviä ensimmäistä kertaa alalla työskentelevälle opiskelijalle. Näin saataisiin alalle enemmän motivoituneita ja luovia työntekijöitä turvaamaan eläkkeelle jäävien ikäluokkien jättämä tyhjiö. Jatkotutkimus voisi tutkia infraalan yritysten harjoittelupaikkojen puoleensavetävyyttä ja harjoittelijan tehtävien mielekkyyttä.

30 30 LÄHTEET Heikkilä, T Tilastollinen tutkimus. 7. uudistettu painos. Helsinki: Edita Prima Oy. Jääskeläinen, R Maarakennuksen ja louhinnan perusteet. 1. painos. Tampere: Amk-Kustannus Oy. Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri Suomen rakennusinsinöörien liitto. Lapin ammattiopisto Kaivosalan perustutkinto. Luettu Nippala, E. & Vainio, T Infrarakentamisen rakenne. VTT & TAMK. Nippala, E. & Vainio, T Esitutkimus. VTT & TAMK. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, rakennusalan perustutkinto Tampereen seudun ammattiopisto. Opetus- ja kultturiministeriö Ammatillinen koulutus ja sen kehittäminen. Luettu http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/?lang=fi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulutus ja sen kehittäminen. Luettu http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/?lang=fi Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opetus- ja kulttuuriministeriö. Oulun seudun ammattiopisto Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja. Luettu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Rakennusalan perustutkinto, kivirakentaja. Luettu Rakennuslehti nro.7 Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Luettu Turun ammattikorkeakoulu Rakennusmestari, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Luettu

31 31 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake ammattioppilaitoksiin.

32 Liite 2. Kyselylomake ammattikorkeakouluihin. 32

33 33 Liite 3. Lista infrarakentamisen lopputuotteista INFRARAKENTAMINEN Maantiet mukaan lukien maantiesillat Kadut mukaan lukien katusillat ja alikulkukäytävät Rautatiet mukaan lukien ratasillat Vesihuolto, vesijohdot ja viemärit Tietoliikenne, kaapelit ja mastot Puistot Liikuntapaikat (ulkoliikuntapaikat) Talonrakentamisen aluetyöt, esim. peruspaalutukset Kiinteistöjen pihat Kaivokset, kaivoksen avaaminen ja sulkeminen Energiahuolto (kaukolämpöjohdot, maakaasujohdot, ilma- ja maasähkökaapelit) Satamat, satama-altaat, varastoalueet ja laiturit Kanavat ja vesiväylät Lentoasemat, kiitotie ja rullaustiet Muut ympäristötyöt, meluvallit, maisemoinnit Tuulivoimalat Infra-alaan kuuluu myös kaikkien edellä mainittujen lopputuotteiden saneeraukset ja kunnossapito

Pidetään infra kunnossa

Pidetään infra kunnossa Pidetään infra kunnossa Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT Wanha Satama 4.3.2013 Toimiva infra pitää suomalaiset lämpimänä, liikkeellä, linkitettynä ja kasvu-uralla. Kylmässä ilmanalassa ja pitkien

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

NUORET RAKSALLE. Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012. Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012

NUORET RAKSALLE. Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012. Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012 NUORET RAKSALLE Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012 Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012 Rakentamista on kaikkialla Yksi ala Rakennusalan ammatit Kirvesmies Muurari Elementtiasentaja LVI-asentaja

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Vetovoimaa nuorille. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net

Vetovoimaa nuorille. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Vetovoimaa nuorille Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Tehtävä Edistää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa

Lisätiedot

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus 2015-2019 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Vuosi Rakennusinsinöörin perusosaaminen 84 op. Ammatillinen osaaminen 60

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

C. Selvitys opetuksesta vastaava johtajan/johtajien kelpoisuudesta ja työkokemuksesta toimipisteittäin (hakemuslomakkeen liite 2).

C. Selvitys opetuksesta vastaava johtajan/johtajien kelpoisuudesta ja työkokemuksesta toimipisteittäin (hakemuslomakkeen liite 2). LIITTEEN OHJE Koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa tämän kirjeen liitteen kohdissa A - F mainitut tiedot: hakemuslomake ja sen liitteinä kopiot mainituista asiakirjoista sekä pyydetyt selvitykset/suunnitelmat.

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo

Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015 Yli-insinööri Timo Repo Osaamisperusteisuuden vahvistaminen opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat ammatillisista opinnoista 90 ov, ammattitaitoa täydentävistä opinnoista 20 ov ja vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Kansainvälinen vaihto-opiskelumahdollisuus

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot