Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä"

Transkriptio

1 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010

2

3 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 11/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 11/2010 Tekijät Författare Authors Ramboll Management Consulting Julkaisuaika Publiceringstid Date Helmikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriön asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06 12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Yhteistä resurssikeskuksille on naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskukset ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne naisten on helppo tulla, vaikkei heillä ole selkeitä yritysideoita. Resurssikeskusten tärkein rooli on edistää naisyrittäjyyttä kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjota varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Yrittäjyyden edistäminen ei ole resurssikeskusten toiminnan lähtökohta: yrittäjyys nähdään osana naisten edellytysten tukemista yhteiskunnassa ja yrittäjyys on pikemminkin väline kuin päämäärä. Resurssikeskusten rooli vaihtelee paljon alueen toimijakentästä ja tarpeista riippuen. Resurssikeskusten on usein ollut vaikeaa löytää oma paikkansa muiden toimijoiden joukossa. Myös yrityspalvelut kokonaisuudessaan ovat hyvin alueellisia siinä mielessä, että eri toimijoilla on erilaisia rooleja ja yhteistyön muodot ja toimivuus vaihtelee suuresti. Sen sijaan, että NRK:t kehittävät laajasti omia yrittäjyyspalveluitaan tulisi niiden ohjata naisyrittäjiä heille parhaiten sopiviin palveluihin. NRK:n toiminnalla ei tulisi kuitenkaan luoda päällekkäisiä neuvontapalveluja naisille vaan prosessitukea ja täydentäviä palveluita. Resurssikeskusten toiminnan perustana on hankerahoitus. Vaikka hankerahoitus tuo resurssikeskusten toimintaan jämäkkyyttä projektien seuranta- ja raportointivaatimusten avulla, tekee se toiminnasta syklimäistä. Tästä johtuen resurssikeskusten toiminta ei ole pitkäjänteistä. Tässä selvityksessä suositellaan, että resurssikeskustyyppisen toiminnan tulisi sijoittua hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistamiseen. Sen sijaan, että luodaan naisille suunnattua kilpailevaa yrittäjyysneuvontaa jo yrittäjyyspäätöksen tehneille ja yrityssuunnitelmansa kirkastaneille naisille, tulisi resurssikeskusten keskittyä yrittäjyysneuvonnassa laajemmin kuten järjestämällä erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja eri aloilla toimiville naisille. Toiseksi suositellaan, että resurssikeskusten naisyrittäjyyspalvelut tulisi siirtää itsenäiseksi toiminnoksi osana Uusyrityskeskuksia. Tämä perustuu siihen, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnalle on tarvetta ja sitä tulisi kehittää edelleen. Samalla on kuitenkin todettu, etteivät resurssikeskukset ole nykymuodossaan elinkelpoisia, eikä rahoitusta ole saatavilla resurssikeskusten toiminnan syventämiseen ja laajentamiseen yrittäjyyden osalta. Suosituksemme on, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan toimivuutta Uusyrityskeskusten yhteydessä pilotoitaisiin viidellä eri paikkakunnalla kahden vuoden ajan. Pilotoinnille on tärkeää asettaa selkeät menestyskriteerit ja -mittarit. Kilpailutilanteen välttämiseksi on tärkeää, että kyseistä neuvontaa kehitetään yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa ja että naisten resurssikeskusten asiantuntemusta ja mikäli mahdollista, henkilöstöä, hyödynnetään. Kolmanneksi suosi-tellaan, että kullakin alueella yrityspalveluorganisaatioiden tulisi yhdessä määritellä roolinsa alueen yrityspalvelukentässä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työlllisyys- ja yrittäjyysosasto/marja Taskinen, puh Asiasanat Nyckelord Key words Naisten resurssikeskus, naisyrittäjyys, yrittäjyyden edistäminen ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 55 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

6

7 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on naisyrittäjien määrän lisääminen ja naisten työnantajayrittäjyyden tukeminen. Keinoja näiden tavoitteiden edistämiseksi on pohdittu mm. naisyrittäjyyden edistämistyöryhmässä, jonka loppuraportissa tarkastellaan laajasti naisyrittäjyyden tilaa Suomessa, naisyrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä ja kehittämistarpeita. Naisyrittäjyyden nykytilan selvittämisessä ja kehittämisehdotusten laatimisessa on oleellista tarkastella jo olemassa olevien tahojen tarjoamat palvelut naisyrittäjyyden edistämiseksi. Yksi näistä tahoista on naisten resurssikeskukset, joita toimii Suomessa tällä hetkellä kuusi. Naisten resurssikeskukset ovat toimineet 90-luvulta lähtien pääasiassa hankerahoituksen turvin matalan kynnyksen toimintapaikkoina, joista naiset ovat saaneet tukea voimaannuttamiseensa niin yrittäjyyden kuin myös aluekehityksen ja tasaarvon kehittämisen alalla. Resurssikeskusten toimintamallit ovat vaihdelleet osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja hankkeiden välillä ja niiden toiminta on usein keskittynyt muutaman aktiivisen toimijan varaan. Resurssikeskusten toiminnan vakiinnuttamista on esitetty mm. vuonna 2005 toteutetussa naisten voimavaraohjelmassa. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän yhtenä tavoitteena oli selvittää juuri naisten resurssikeskusten toiminnan tulokset nyt, neljä vuotta naisten voimavaraohjelman toteutuksen jälkeen, sekä saada tarkempi kuva resurssikeskusten tämän hetkisestä toiminnallisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta. Selvityksessä päädyttiin keskittymään, naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän mandaatin mukaisesti, juuri yrittäjyyden edistämisnäkökulmaan. Tämä näkökulma on kuitenkin vain yksi resurssikeskusten toiminnoista, eikä kata kaikkea resurssikeskusten toimintaa. Tämän selvityksen tuloksia tulisikin tarkastella juuri yrittäjyyden näkökulmasta muistaen, ettei selvityksessä oteta kantaa resurssikeskusten muihin toimintoihin, kuten tasa-arvon edistämiseen ja naisten aseman tukemiseen aluekehityksessä. Selvityksessä on otettu lähtökohdaksi tavoite naisyrittäjyyden edistämisestä ja selvityksen tulokset peilaavat näkökulmaa, jossa naisyrittäjyyden edistämiseksi tulisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Selvitys tukee osaltaan naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraporttia MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys. Haluamme kiittää selvityksen toteutukseen osallistuneita haastateltavia ja kyselyn vastaajia arvokkaista näkemyksistään. Ramboll Management Consulting Mikko Wennberg Hanna-Maija Saarinen

8

9 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Johdanto Selvityksen toteutustapa Resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden haastattelut Asiakaskysely Raporttien ja tilastojen analyysi Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi Loppuraportti Naisyrittäjyyden tila ja tavoitteet Yrittäjyys Suomessa Naisyrittäjyys Suomessa Naisyrittäjyyden edistäminen Naisten resurssikeskusten nykytilanne Naisten talo Woimala, Kajaani Iisalmen Naistentalo SINNI voimavarakeskus Oy, Oulu Osuuskunta Naisten Talo, Kokkola Vantaan Nicehearts ry:n Naisresurssikeskus Pihlaja Tampereen naisten resurssikeskus Kansainvälinen yhteistyö Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Naisten resurssikeskusten asemoituminen osaksi muita yrityspalveluita Resurssikeskustoiminnan rahoitusmallit Johtopäätökset Kehittämissuositukset Keskittyminen erittäin varhaisen vaiheen neuvontaan ja tukeen Resurssikeskusten yrittäjyysneuvonnan integroiminen osaksi Uusyrityskeskuksia Toimijoiden roolien selkeyttäminen eri alueilla Lähteet Liite 1 Sähköinen asiakaskysely Liite 2 Sähköisen kyselyn taustamuuttujat... 53

10

11 1 Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriön asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06-12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 29 kappaletta. Resurssikeskusten nykyisille, entisille ja potentiaalisille asiakkaille suunnattuun asiakaskyselyyn saatiin yhteensä 174 vastausta, joista yli 80 % tuli Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan alueelta. 39 % vastanneista tunsi naisten resurssikeskusten toimintaa. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Resurssikeskukset ovat myös profiloituneet eri tavoin, riippuen alueellisesta palvelutarjonnasta ja alueen ihmisten erityistarpeista. Yhteistä resurssikeskuksille näyttää kuitenkin olevan naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskukset ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne naisten on helppo tulla, vaikkei heillä ole selkeitä yritysideoita. Resurssikeskuksissa päästään käsiksi yritysintentioihin, jotka saattaisivat jäädä muiden väylien peittoon. Resurssikeskusten tärkein rooli on edistää naisyrittäjyyttä kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjota varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Yrittäjyyden edistäminen ei ole resurssikeskusten toiminnan lähtökohta: yrittäjyys nähdään osana naisten edellytysten tukemista yhteiskunnassa ja yrittäjyys on pikemminkin väline kuin päämäärä. Yrittäjyyden edistämisen lisäksi resurssikeskukset osallistuvat mm. työelämän kehittämiseen, sukupuolitietoiseen aluekehittämiseen ja monikulttuurisuuden tukemiseen. Kasvuyrittäjyysdiskurssi on vieras suurimmalle osalle resurssikeskuksia. Kasvua hakevat yritykset/yrittäjät löytävät palvelunsa muualta eikä resurssikeskuskonsepti matalan kynnyksen paikkana muutenkaan ole tarkoituksenmukainen kasvuyrittäjyyden edistämiseen. Kansainvälisten tähtien tuottamisen sijasta resurssikeskukset tukevat alueen kehittämistä kannustamalla naisia yrittäjyyteen. Resurssikeskusten rooli vaihtelee paljon alueen toimijakentästä ja tarpeista riippuen. Resurssikeskusten on usein ollut vaikeaa löytää oma paikkansa muiden toimijoiden joukossa. Myös yrityspalvelut kokonaisuudessaan ovat hyvin alueellisia siinä mielessä, että eri toimijoilla on erilaisia rooleja ja yhteistyön muodot ja toimivuus vaihtelee suuresti. Selvityksessä toteutettuun asiakaskyselyyn vastanneista 9

12 71 % oli kuitenkin sitä mieltä, että naisille erikseen suunnattu yrittäjyysneuvonta on tarpeellista muun, kaikille tarkoitetun yritysneuvonnan ohella. Julkisten yrityspalveluiden kenttä on monilla paikkakunnilla asiakkaiden näkökulmasta sekava: samoja palveluita tarjotaan usein lukuisten organisaatioiden toimesta. Sen sijaan, että NRK:t kehittävät laajasti omia yrittäjyyspalveluitaan tulisi niiden ohjata naisyrittäjiä heille parhaiten sopiviin palveluihin (esim. TE-toimistoihin, seudullisiin yrityspalveluihin) ja tarjota tukea naisyrittäjyyteen liittyvissä erityiskysymyksissä. NRK:n luontevin roolin onkin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistajana ja jalostajana. NRK:n toiminnalla ei tulisi kuitenkaan luoda päällekkäisiä neuvontapalveluja naisille vaan prosessitukea ja täydentäviä palveluita. Resurssikeskusten toiminnan perustana on hankerahoitus. Vaikka hankerahoitus tuo resurssikeskusten toimintaan jämäkkyyttä projektien seuranta- ja raportointivaatimusten avulla, tekee se toiminnasta syklimäistä. Tästä johtuen resurssikeskusten toiminta ei ole pitkäjänteistä. Tämä ongelma on tunnistettu myös Ruotsissa tehdyssä resurssikeskusten seurantatutkimuksessa. Hankerahoitus vaikeuttaa hankkeissa kerätyn osaamisen sitouttamista resurssikeskusorganisaatioon. Hankerahoituksen vaatimuksena on usein myös uusien ideoiden tai toimintamallien kehittäminen. Osa resurssikeskuksista kerää toiminnalleen rahoitusta myös myymällä palveluitaan. Tämä rahoitus ei kuitenkaan kata edes resurssikeskusten juoksevia kuluja. Resurssikeskukset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä etenkin hanketoiminnan kautta ja yhteistyöstä on saatu mm. ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan oman toiminnan peilaamisen ja hyvien toimintamallien ja käytäntöjen löytämisen. Tällä hetkellä resurssikeskusten kansainvälistä yhteistyötä voidaan kuitenkin kuvata satunnaiseksi, hankepohjaiseksi yhteistyöksi, joka aktivoituu kansainvälisten hankkeiden myötä, mutta johon ei perusrahoituksen puuttuessa tulisi jakaa voimavaroja. Tässä selvityksessä suositellaan, että resurssikeskustyyppisen toiminnan tulisi sijoittua hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistamiseen. Sen sijaan, että luodaan naisille suunnattua kilpailevaa yrittäjyysneuvontaa jo yrittäjyyspäätöksen tehneille ja yrityssuunnitelmansa kirkastaneille naisille, tulisi resurssikeskusten keskittyä yrittäjyysneuvonnassa laajemmin kuten järjestämällä erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja eri aloilla toimiville naisille. Haasteena on kuitenkin toimijoiden suuri määrä. Niillä alueilla, missä resurssikeskustoimintaa ei ole olemassa, voi tämäntyyppisen toimijan olla vaikea löytää paikkaansa muiden toimijoiden joukossa. Tästä syystä alueellinen verkostoituminen on erityisen tärkeää. Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tukemisessa tulisi säilyttää mahdollisimman matala kynnys, koska naisten hakeutumista palveluiden pariin tulisi kannustaa. Tästä johtuen varhaisen vaiheen palvelujen tulisi olla maksuttomia. Toiseksi suositellaan, että resurssikeskusten naisyrittäjyyspalvelut tulisi siirtää itsenäiseksi toiminnoksi osana Uusyrityskeskuksia. Tämä perustuu siihen, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnalle on tarvetta ja sitä tulisi kehittää edelleen. 10

13 Samalla on kuitenkin todettu, etteivät resurssikeskukset ole nykymuodossaan elinkelpoisia, eikä rahoitusta ole saatavilla resurssikeskusten toiminnan syventämiseen ja laajentamiseen yrittäjyyden osalta. Oikean toimintamallin löytämiseksi ja varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan vaikuttavuuden arvioimiseksi suosituksemme on, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan toimivuutta Uusyrityskeskusten yhteydessä pilotoitaisiin viidellä eri paikkakunnalla kahden vuoden ajan. Pilotoinnille on tärkeää asettaa selkeät menestyskriteerit ja mittarit, joiden toteutumista seurataan koko pilotoinnin ajan jatkuvan seurantatutkimuksen avulla. Kilpailutilanteen välttämiseksi on tärkeää, että kyseistä neuvontaa kehitetään yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa ja että naisten resurssikeskusten asiantuntemusta ja mikäli mahdollista, henkilöstöä, hyödynnetään. Kolmanneksi suositellaan, että kullakin alueella (esim. maakunnittain) yrityspalveluorganisaatioiden tulisi yhdessä määritellä roolinsa alueen yrityspalvelukentässä. Toimijoiden tulisi yhteistyössä kartoittaa kaikki alueella tarjotut palvelut, niiden mahdolliset päällekkäisyydet ja aukot, sekä sopia yhteistyössä työnjaosta ja, mikäli mahdollista, yhteisestä kanavasta, jonka avulla palveluista tiedotetaan asiakkaille. Tässä yhteydessä kehittämistyö on jo käynnissä seudullisten yrityspalveluiden kehittämishankkeessa ja Yritys-Suomi-internetsivuston uudistamishankkeessa

14 2 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06-12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän lähtökohtana ovat olleet pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ja hallituksen strategia-asiakirjassa linjatut naisyrittäjyyden edistämistavoitteet. Työryhmän asettamispäätöksen mukaan työryhmän tehtävänä on selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja laatia ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi. Osana tätä tehtävää työryhmän tavoitteena on selvittää mm. naisten resurssikeskuksien toiminnan tulokset ja niiden tämän hetkinen toiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne sekä tarvittavat toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi. Naisten resurssikeskuksilla tarkoitetaan paikallisella, alueellisella/seudullisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivaa osaamisverkostoa, joka koostuu alueen erilaisista ja keskeisistä naistoimijoista. Resurssikeskuksella on ainakin yksi fyysinen kohtauspaikka monimuotoista toimintaa varten sekä palkattu koordinaattori. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissa todetaan, että Naisten resurssikeskusten vakiintumista vaikeuttaa niiden lähes täydellinen riippuvuus hankerahoituksesta, joka aiheuttaa toimintaan katkonaisuutta. Resurssikeskusten toimintaedellytyksiä tulisi parantaa ja keskuksille tulisi taata mahdollisuus rahoitukseen, jolla voidaan turvata toiminnan perusta ja pitkäjänteisyys. Resurssikeskukset on myös asemoitava selkeästi palveluverkostoon. Keskusten toimintaa on syytä linjata yhdenmukaisemmaksi. Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä -selvityksen tavoitteena oli selvittää miten naisten resurssikeskusten (NRK) elinvoimaisuutta voitaisiin lisätä ja luoda nykyistä yhtenäisempi toimintamalli naisten resurssikeskustoiminnalle. Selvityksen keskeiset teema-alueet olivat tarjouspyynnön mukaisesti: Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Naisten resurssikeskukset osana yrityspalvelujen kokonaisuutta Rahoitusmallit naisten resurssikeskusten toiminnan vakiinnuttamiseksi Selvityksen toteuttajan painopisteenä on koko selvityksen ajan ollut naisten resurssikeskusten rooli naisyrittäjyyden edistämisessä ja vastaavasti potentiaalisen toimintamallin hahmottelu tulevaisuutta varten. Selvityksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa toimeksiannon aikana. Ohjausryhmään kuuluivat Teija Felt (TEM, puheenjohtaja), Kaarina Jokinen (Yrittäjänaisten Keskusliitto ry), Marja-Leena Haataja (Suomen Naisresurssikeskusten yhdistys ry), 12

15 Liisa Niilola (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus), Taru Päivike (Naisyrittäjyyskeskus) Timo Onnela (YritysHelsinki), Tuulikki Laine-Kangas (TEM), Anne Kuoppala (TEM), Marja Taskinen (TEM) ja Natalia Härkin (TEM)

16 3 Selvityksen toteutustapa Selvitys rakentui tarjouspyynnössä esitetyille ja toteuttajan tarkentamille teemaalueille siten, että kukin teema-alue jaettiin tutkimuskysymyksiin, joiden mukaan tiedonkeruu jäsenneltiin. Selvityksen teema-alueet ja tutkimuskysymykset olivat: 1. Tarpeiden tunnistaminen ja yritysideoiden jalostaminen Miten resurssikeskukset tunnistavat naisten erityistarpeet ja yritysintentiot? Miten resurssikeskukset toimivat alueellisina naisten innovaatioympäristöinä? Miten resurssikeskukset voivat edistää yritysideoiden jalostamista ja liiketoimintasuunnittelua? 2. Yrittäjyyden edistäminen Miten naisten resurssikeskukset voivat edistää naisyrittäjien määrää ja kasvuyrittäjyyttä? Miten resurssikeskukset voivat edistää yrittäjyyttä ei-perinteisillä aloilla ja miten ne voivat tukea erityisryhmien yrittäjyyttä? Miten resurssikeskusten toimintaa yrittäjyyden edistäjinä voitaisiin yhdenmukaistaa koko maassa (esimerkiksi laatukriteeristöllä)? 3. Asemoituminen osaksi muita yrityspalveluita Miten naisten resurssikeskukset toimivat osana seudullisia yrityspalveluita? Miten resurssikeskusten roolia ja tehtäväkenttää yritystoiminnan edistämisessä voitaisiin kehittää? Miten naisten resurssikeskusten naisyrittäjyysneuvontaa saadaan osaksi muiden toimijoiden palvelukonsepteja? 4. Rahoitusmallit ja -mahdollisuudet Mikä on resurssikeskusten rahoituksen nykytila, haasteet ja tulevaisuuden näkymät nykyisellä rahoitusmallilla? Mitkä ovat resurssikeskusten vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulevaisuudessa? Mitkä ovat toiminnan vakiinnuttamisen rahoitukselliset edellytykset? 5. Kansainvälinen yhteistyö Mitkä ovat suomalaisten resurssikeskusten yhteistyökäytännöt kansainvälisen resurssikeskusverkoston toimijoiden kanssa? Miten kansainvälistä yhteistyötä voitaisiin lisätä? Millä alueilla kansainvälistä yhteistyötä tulisi erityisesti kehittää? Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Kustakin menetelmästä kerrotaan tarkemmin alla. Vastaukset arviointikysymyksiin on koottu tämän raportin lukuihin

17 3.1 Resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden haastattelut Selvityksessä kerättiin resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien näkemyksiä naisten resurssikeskusten nykytilanteesta, rahoituksesta, roolista ja tehtäväkentästä tulevaisuudessa puolistrukturoitujen puhelinhaastattelujen avulla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 29 ja haastateltaviin kuului mm. resurssikeskustoimijoita, uusyrityskeskusten edustajia, maa- ja kotitalousnaisten edustajia, muita yrittäjyysneuvontaa tarjoavia tahoja, sekä työ- ja elinkeinohallinnon edustajia työ- ja elinkeinoministeriöstä, TE-keskuksista ja TE-toimistoista. Lista haastatelluista löytyy tämän raportin liitteestä. 3.2 Asiakaskysely Osana selvitystä toteutettiin sähköinen asiakaskysely resurssikeskusten nykyisille, entisille ja potentiaalisille asiakkaille Ohjausryhmässä sovitun mukaisesti selvityksen toteuttaja toimitti ohjausryhmän jäsenille ja resurssikeskusten edustajille linkin kyselyyn jaettavaksi Internet-sivustojen ja sähköisten postituslistojen kautta. Kyselyyn sulkeutumiseen mennessä vastauksia saatiin yhteensä 174 kpl, joka on hyvä vastauslukumäärä ottaen huomioon sen, ettei kyselylinkin levitystä voitu seurata toteutuksen aikana eikä kyselyn vastaanottajia ollut määritelty ennalta niin, että heihin voitaisiin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä kyselystä muistuttamiseksi. 94,8 % vastaajista oli naisia. Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisen tasainen lukuun ottamatta ikäluokkaa vuotiaat, jotka edustivat 32 % kaikista vastaajista. Vastaajien jakauma maakunnittain oli kyselyssä erittäin epätasainen, koska suurin osa vastaajista (yhteensä 82,2 %) tuli neljän maakunnan alueelta. Nämä maakunnat olivat Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Uusimaa ja tässä yhteydessä on merkittävää huomata, että kaikkien kyseisten maakuntien alueella toimii naisten resurssikeskus. Tämä viittaa siihen, että naisten resurssikeskukset toimivat aktiivisena kanavana sähköisen asiakaskyselyn jakamisessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että ainoastaan 67 vastaajaa (39 % kaikista vastaajista) myönsi tuntevansa naisten resurssikeskuksen toimintaa. Yllä mainittu vinouma on kuitenkin tärkeää muistaa asiakaskyselyn tuloksia analysoidessa. Asiakaskyselyn tuloksia esitellään tarkemmin muiden tulosten kanssa raportin luvuissa Raporttien ja tilastojen analyysi Selvitykseen kuului myös kiinteänä osana relevanttien raporttien ja tilastojen analyysi. Tässä yhteydessä oli kuitenkin huomattavaa se, miten vähäistä varsinainen raportointi ja tilastointi resurssikeskusten toimintaa koskien on ollut. Suurin 15 14

18 osa tähän selvitykseen analysoidusta tausta-aineistosta koostuukin aiemmista selvityksistä sekä yleisemmin naisyrittäjyyttä ja sen edistämistä käsittelevistä materiaaleista. 3.4 Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi Koska selvityksen vahvana lähtökohtana oli tulevaisuuden toimintamallien hahmottelu, sisällytettiin kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi osaksi selvitystä sen tarjoaman vertaisoppimismahdollisuuden johdosta. Osana kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysiä kartoitettiin resurssikeskuskäytäntöjä ja kokemuksia etenkin Ruotsin ja Iso-Britannian osalta. Osana vertaisoppimisosiota selvityksen toteuttajat osallistuivat kolmanteen Naisyrittäjyysfoorumiin, joka järjestettiin Helsingissä Sen lisäksi, että selvityksen toteuttajat esittelivät foorumissa selvityksen alustavat johtopäätökset ja järjestivät näiden tiimoilta työpajoja, esiteltiin foorumissa myös tarkemmin Ruotsin naisten resurssikeskuksia, niiden tavoitteita ja roolia aluepolitiikassa ja naisyrittäjyyden edistämisessä. Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysin raportointi on integroitu tämän raportin eri lukuihin niin, että kussakin luvussa verrataan Suomen käytäntöjä ja kokemuksia muiden maiden resurssikeskusten käytäntöihin ja kokemuksiin. 3.5 Loppuraportti Tämän selvityksen toteutustapaa kuvaavan luvun jälkeen esittelemme naisyrittäjyyden tämän hetkistä tilaa ja kehittämistavoitteita luvussa 4. Luvussa 5 esitellään naisten resurssikeskusten nykytilaa ja palveluita sekä kuvataan kansainvälistä yhteistyötä ja sen merkitystä resurssikeskustoiminnalle. Luvussa 6 keskitytään naisten resurssikeskusten rooliin yrittäjyyden edistäjinä huomioiden sekä se, kuinka resurssikeskukset tunnistavat naisten erityistarpeita ja yritysintentioita ja jalostavat yritysideoita, että se, kuinka resurssikeskukset voivat edistää naisyrittäjien määrää ja kasvuyrittäjyyttä. Luvussa 7 käsitellään naisten resurssikeskusten asemoitumista osaksi muita yrityspalveluita sekä resurssikeskusten että muiden yrityspalveluiden näkökulmasta. Luvussa 8 selvitetään resurssikeskusten rahoituksen nykytilaa, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä ja pohditaan tulevaisuuden vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Luvussa 9 esitellään selvityksen johtopäätökset; ja luvussa 10 esitellään selvityksen toteuttajan suositukset koskien naisten resurssikeskustoiminnan järjestämistä ja rahoitusta tulevaisuudessa. Selvityksemme sisältö perustuu yllä esiteltyihin tietolähteisiin ja menetelmiin niin, että eri menetelmin kerätyt tulokset esitellään integroidusti kaikissa tämän selvityksen luvuissa. 16

19 4 Naisyrittäjyyden tila ja tavoitteet 4.1 Yrittäjyys Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa toimi vuonna 2008 noin yritystä. Tämä tarkoittaa noin 3,6 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Yritysten määrä on lisääntynyt erityisesti palvelualoilla, missä yritysten määrä kasvoi vuosien 2001 ja 2007 välillä yli yrityksellä. Suurimmat työllistäjät vuonna 2008 olivat sosiaali- ja terveyspalvelut (14,6 % työvoimasta), kaupan ala (13,1 % työvoimasta) sekä kiinteistö ja liike-elämän palvelut (11,7 % työvoimasta). Valtaosa, yli 65 %, Suomalaisesta yrityskannasta on nk. mikroyrityksiä, jotka työllistävät yhdestä kahteen henkeä. Niiden työllistävä merkitys on kuitenkin varsin vähäinen ja yli 50 hengen yritykset työllistävätkin yli 55 % kaikesta yrityshenkilöstöstä. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa hallitus lupaa tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden kasvu ja kansainvälistyminen ovat hallituksen yrityspolitiikan keskeisiä teemoja. Hallituksen ohjelmassa esille nostetaan myös yrittäjyyskasvatuksen lisääminen, perheyritykset, luovien alojen yrittäjyys sekä naisyrittäjyys, jota tuetaan turvaamalla erityisrahoituksen riittävyys. Hallitusohjelman ohella hallituksen innovaatiostrategiassa yhdeksi merkittäväksi teemaksi nostetaan kasvuyrittäjyys, jonka työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee osaamisen hyödyntämiselle ja innovaatiotoiminnalle perustuvaksi, kansainvälisille markkinoille tähtääväksi kasvuhakuiseksi yritystoiminnaksi. Vaikka Suomessa onkin runsaasti kasvavia yrityksiä, on voimakkaasti ulkomaille suuntautuvia ja innovatiivisia yrityksiä vain vähän. Kasvuyrittäjyyden kannustimia pyritäänkin kehittämään esimerkiksi verotuksen keinoin sekä vahvistamalla kasvuyrityksiin panostavia räätälöityjä julkisen sektorin yritys-, yrityshautomo- ja kiihdyttämöpalveluita. Haasteena mainitaan myös koko yrityskenttää koskevan asenneilmapiirin muokkaaminen kasvuhakuisuutta kannustavammaksi sekä riskiä ja epäonnistumista paremmin sietäväksi. 4.2 Naisyrittäjyys Suomessa Naisyrittäjiä on Suomessa tällä hetkellä noin , joka vastaa noin 30 % kaikista yrittäjistä. Vuonna 2005 kauppa- ja teollisuusministeriö asetti tavoitteen 40 prosenttiin. Tavoitetta perusteltiin naisyrittäjyyden kansantaloudellisilla eduilla ja työllisyysasteen nostolla. Naisyrittäjien määrä onkin kääntynyt kasvuun viime vuosien aikana ja se on ollut hieman miesyrittäjien määrän kasvua ripeämpää. Erityisesti 16 17

20 majoitus- ja ravitsemusalalla, jossa yrittäjistä yli puolet on naisia, uusien yritysten muodostuminen on ollut vilkasta. Naisvaltaisia toimialoja ovat myös koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä useat virkistyspalvelut. Jako perinteisiin naisten ja miesten aloihin on kaventunut viime vuosina naisyrittäjien määrän kasvaessa esimerkiksi kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden sekä kuljetuksen aloilla. Kuva 1. Naisyrittäjien jakautuminen eri aloille Kulutustavarateollisuus; 5 % Kuljetus, tukkukauppa ja agentuuritoiminta; 6 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta; 6 % Kiinteistöpalvelut ja siivous; 4 % Henkilökohtaiset palvelut; 25 % Muut; 10 % Vähittäiskauppa; 12 % Sosiaali- ja terveyspalvelut; 17 % Liike-elämän palvelut; 15 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjyyskatsaus 2009, s. 106 Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2009 yrittäjyyskatsauksen mukaan naisyrittäjät ovat keskimäärin mieskollegoitaan nuorempia ja viidennes naisyrittäjistä onkin alle 35-vuotiaita. Vastaavasti yli 55-vuotiaissa yrittäjissä naisia on suhteellisesti vähemmän kuin miehiä. Naisyrittäjät ovat korkeasti koulutettuja, sekä eurooppalaisiin kanssasisariinsa, että suomalaisiin mieskollegoihinsa verrattuna. Yrittäjiksi suuntautuu erityisesti naisia, joilla on palvelualan koulutus. Myös yrityskoot eroavat vertailtaessa naisten ja miesten yrityksiä. Tämä korostuu tarkasteltaessa eroja yritysmuodoissa, sillä vuonna % naisten yrityksistä oli toiminimimuotoisia. Käytännössä tämä näkyy siten, että noin 70 prosenttia naisten yrityksistä työllistää ainoastaan yhden ihmisen vastaavan yksinyrittäjien osuuden jäädessä miesvetoisissa yrityksissä alle 60 prosenttiin. Naisten yritykset ovat myös keskimääräistä vähemmän kasvuorientoituneita - ainoastaan 0,8 % yrityksistä palkkasumman keskimääräinen kasvuvauhti ylitti 20 % välillä Erityisesti henkilökohtaisten palveluiden sektorilla, jossa naisten omistamia yrityksiä on runsaasti, kasvuyrittäjyys on harvinaista. Yhtenä tärkeimpänä syynä vähäiseen kasvuhakuisuuteen pidetään toimialaa - suuri osuus naisten 18

21 omistamista yrityksistä toimii kotimaan palvelumarkkinoilla ja niiden pääasialliset asiakkaat ovat yksityisiä kotitalouksia. 4.3 Naisyrittäjyyden edistäminen Vuonna 2004 kauppa- ja teollisuusministeriössä naisyrittäjyyden edistämiseen keskittynyt työryhmä kartoitti naisyrittäjyyden nykytilaa, sitä edistäviä toimenpiteitä, käytännön tarpeita sekä tilastointia. Raportissa ehdotettiin toimenpiteitä naisyrittäjyyden tukemiseksi mm. sosiaaliturvaan, yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, rahoitukseen ja neuvontapalveluihin liittyen. Tätä työtä jatkamaan vuonna 2008 asetettu samanniminen naisyrittäjyystyöryhmä toteaa vuonna 2008 julkaistussa väliraportissaan, että edellisen työryhmän toimenpiteet ovat edenneet suhteellisen hyvin. Helsingissä julkaistun loppuraportin ehdottamat toimenpide-esitykset voidaan tiivistää neljään päätavoitteeseen: Lisää naisia yrittäjiksi ja työnantajiksi Lisää innovaatioita, kasvua ja kansainvälisyyttä Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistäminen Tilastointi ja tutkimus Näihin tavoitteisiin pyritään pääsemään konkreettisten toimenpide-esitysten ja toimintaehdotusten avulla. Naisten määrän kasvua yrittäjien ja työnantajien keskuudessa tuetaan vahvistamalla naisten yrityksille kohdennettua neuvontaa sekä alueellisissa, verkossa toimivissa että kansallisissa yrityspalveluissa, joihin kuuluvat mm. Yritys-Suomi verkkoportaali ja ELYjen (ent. TE-keskus) naisyrittäjyysneuvonta. Lisäksi panostetaan yrittäjätietouden lisäämiseen ja kehitetään uusia mentoroinnin ja yrityskummitoiminnan menetelmiä. Lisäksi tavoitteena on valtakunnallistaa yksinyrittäjätuki, joka on avustus ensimmäisen työntekijän palkkamenojen kattamiseen. Innovaatio- ja kasvuintensiivisten naisjohtoisten yritysten määrää lisättäessä merkittävä toimenpide-esitys on ehdotus julkisen matkailualan pääomasijoitusrahaston toimialan laajentamisesta palvelusektorille ja luovaan yritystoimintaan. Lisäksi edistetään yleisellä tasolla yhteistyötä yritysten ja muiden innovaatiokentän toimijoiden, kuten yliopistojen ja Tekesin välillä. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistämistä pyritään helpottamaan tukemalla jo meneillään olevia sosiaali- ja terveysministeriön yrittäjyyden ja perhe-elämän kehittämishankkeita. Tilastointia ja tutkimusta kehitetään perustamalla naisyrittäjyyden tilastoinnista ja seurannasta vastaava työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu tilastoinnin ohella myös naisyrittäjyyden tutkimustarpeiden arviointi

22 5 Naisten resurssikeskusten nykytilanne Naisten resurssikeskusten nykytilannetta selvitettiin jo naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissa. Resurssikeskuksia on syntynyt Suomeen kahdessa eri aallossa: 90-luvun puolivälissä ensimmäisen EU-ohjelmakauden aikana resurssikeskuksia perustettiin useille paikkakunnille Suomessa. Monet näistä keskuksista lopettivat toimintansa ohjelmakauden päätyttyä luvun puolella alueellisten naisten resurssikeskusten kehittämisohjelma -selvityksen (NAVARA-selvitys) innoittamana Suomeen syntyi useita uusia resurssikeskuksia. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että kuten naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissakin mainitaan, useat resurssikeskukset ovat joko lopettaneet tai keskeyttäneet toimintansa viime vuosien aikana. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Resurssikeskukset ovat myös profiloituneet eri tavoin, riippuen alueellisesta palvelutarjonnasta ja alueen ihmisten erityistarpeista. Yhteistä resurssikeskuksille näyttää kuitenkin olevan naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskusten keskeisinä toimialueina ovat : Naisten yrittäjyyden ja työllistymisen tukeminen Työelämän kehittäminen ja työelämän sukupuoliperusteisen segregaation purkaminen Sukupuolitietoinen aluekehittäminen ja tasa-arvon valtavirtaistaminen Monikulttuurisuus (sis. Työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen) Kunkin resurssikeskuksen nykytilaa kuvataan tarkemmin alla luvuissa NAVARA-selvityksen suosituksia seuraten naisten resurssikeskukset perustivat Suomen naisresurssikeskukset ry:n (SNRK) marraskuussa Se toimii NRK:en kattojärjestönä tarkoituksenaan luoda ja parantaa naisten yrittäjyyden, työllisyyden, aluekehityksen ja tasa-arvon yleisiä edellytyksiä. NAVARA-selvityksen mukaisesti, SNRK seuraa ja tukee naisten resurssikeskusten kehittymistä, laatii resurssikeskuksille laatukriteeristön ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita. SNRK:n ajatuksena ei ole ollut toteuttaa ns. Ruotsin mallia, jossa resurssikeskuksia on myös hyvin pienillä paikkakunnilla, vaan tarkoituksena on ollut perustaa ja vakiinnuttaa alueellisia resurssikeskuksia maakunnittain. Resurssikeskukset voisivat organisoida omaa toimintaansa sekä omien että SNRK:n periaatteiden mukaisesti. Laatukriteeristöä ei ole kuitenkaan tämän selvityksen toteuttamiseen mennessä saatu laadittua, koska yhdistys on viimeisten vuosien aikana käyttänyt paljon voimavaroja resurssikeskusten ja oman rahoituksensa turvaamiseen. SNRK:lla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista ulkopuolista rahoitusta. Kuten yllä mainittiin, tämän selvityksen osana toteutettuun asiakaskyselyyn vastanneista ainoastaan 39 % tunsi naisten resurssikeskusten toimintaa. Ottaen 20

23 huomioon sen, että yli 82 % vastaajista tuli juuri niistä maakunnista, joissa resurssikeskukset toimivat tai ovat toimineet aktiivisesti, tämä huomio on merkittävä. Yleisimmin vastaajat tunsivat SINNI Voimavarakeskus Oy:n Oulusta (16 % kaikista vastaajista), Kainuun Naistentalo Woimalan Kajaanista (14 %), Iisalmen Naistentalon (10 %) ja Vantaan nicehearts ry:n (9 %). Resurssikeskusten palveluita oli käyttänyt 21 % kaikista vastaajista. Useimmin käytetyt palvelut olivat: Verkostoituminen (esim. tapaamiset muiden naisyrittäjien kanssa, maahanmuuttajanaisten yhteiset tapaamiset) Vastaajia (lkm) Vastaajia (%) Kurssit (esim. atk-kurssit, teknologiakurssit) Koulutuspalvelut (tasa-arvokoulutus, ajankohtaiset teemat, esim. naispoliitikkojen voimaannuttamiskoulutukset, messut) Hankeyhteistyö 13 7 Toimitila- ja kokoustilavuokraus 11 6 Yritysneuvonta (naisyrittäjyysneuvonta) 11 6 Niistä 37 vastaajasta, jotka olivat käyttäneet resurssikeskusten palveluita, 87 % oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä resurssikeskuksista saamiinsa palveluihin. Tyytyväisiä ollaan etenkin resurssikeskusten tarjoamiin verkostoitumismahdollisuuksiin, kannustukseen ja henkilökohtaiseen neuvontaan, matalan kynnyksen järjestelyihin ja siihen, että resurssikeskuksilla on kokonaisvaltainen lähestymistapa yritykseen ja henkilöön yrittäjänä. Haastateltujen mukaan resurssikeskusten löytämisessä auttaa usein se, että paikkakunnat ovat suhteellisen pieniä ja tekijät tunnetaan. Resurssikeskukset pyrkivät myös saamaan toimintaansa esille paikallisissa medioissa. Esimerkiksi Kajaanissa on kuitenkin todettu, että varsinaiset maksetut mainokset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Sen sijaan sanomalehtiartikkelit resurssikeskusten järjestämistä tapahtumista toimivat hyvin tiedonjakajana. Resurssikeskuksilla on myös omat internetsivut. 5.1 Naisten talo Woimala, Kajaani Naisten talo Woimala on toiminut Kajaanissa projektirahoituksella vuodesta Woimalan perustivat Kajaanin yliopistokeskus, ProAgria Kainuu/Kainuun maaja kotitalousnaisten piirikeskus ja MLL:n Kainuun piiri. Tällä hetkellä toiminnan takaa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoima hanke Tasa-arvo Kainuun hyvinvoinnin, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjän. Hankerahoitus on turvattu saakka. Toiminta kulkee hankkeen nimellä, mutta tapahtuu fyysisesti Naisten talo Woimalassa

24 Woimalan toimijoiden mukaan hankkeen punaisena lankana on tasa-arvon edistäminen ja osa hankkeen sisällöstä on johdettu siitä työstä, jota aiemmissa tasaarvon edistämishankkeissa on tehty. Sen lisäksi, että hankkeessa pyritään edistämään sukupuolitietoista aluekehittämistä ja valtavirtaistamaan tasa-arvo päätöksenteossa, toteutetaan hankkeen puitteissa koulutuksia tasa-arvosta, tasa-arvosuunnittelusta ja sukupuolivaikutusten arvioinnista, edistetään naisyrittäjyyttä koulutuksen, verkostojen ja vertaistoiminnan tuen kautta, lisätään naisten johtamistaitoja ja teknologiaosaamista sekä perehdytetään naisia paikallisvaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Woimalan aktiviteetteja on pitänyt muokata hankkeen sisällön ja rahoituksen mukaan niin, että esimerkiksi suunnitellut naisyrittäjyyden koulutuskokonaisuus, yritysintentioihin liittyvät mentorointiryhmät ja akateemisen yrittäjyyden illat eivät ole mukana Woimalan palvelukokonaisuudessa. Syynä tähän ovat olleet Woimalan edustajien mukaan rahoitukseen liittyvät rajoitukset kuten se, että koulutuksiin asetettiin rahoittajan toimesta Kainuun mittakaavassa haasteellinen osallistujatavoite. Woimalassa on tällä hetkellä yksi kokopäiväinen projektipäällikkö ja toinen projektipäällikkö, joka tekee 25 % työaikaa. Tarkoituksena on toimijoiden mukaan ollut tarjota palveluita myös ostopalveluna, koska pienestä toimijajoukosta ei löydy osaamista kaikille aloille. 5.2 Iisalmen Naistentalo Iisalmessa resurssikeskustoimintaa pyöritetään Iisalmen naistentalon puitteissa, joka on Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n omistama rakennus, jossa tarjotaan tiloja naisyrityksille ja naisten aseman edistämiseen liittyville organisaatioille. Naistentalon toiminta alkoi vuonna Naisten yrittäjyyttä tuetaan alueella hankkeiden puitteissa, joiden turvin pyöritetään naisten yrittäjyyttä edistävää resurssikeskusta. Iisalmen Naistentalossa toimii sekä naisyrittäjiä, että naisia tukevia toimintoja, kuten MLL:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteinen perhekahvila. Naisyrittäjien resurssikeskuksen rahoituspohjana on ESR-rahoitteinen FUTUURI Tulevaisuuden naisyrittäjä ja -johtaja -hanke. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Ylä- Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopion yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu. Hankkeen kohderyhminä ovat yrityksen kasvua, kehitystä ja/tai kansainvälistymistä tavoittelevat naisyrittäjät ja -johtajat sekä yrityspalveluorganisaatioiden yritysneuvojat ja oppilaitosten opettajat. Hankkeen toimipiste toimii samalla kuitenkin myös naisyrittäjien resurssikeskuksena, josta naisyrittäjät voivat saada tukea ja neuvontaa liikeyhteyksien solmimiseen, tietolähteiden käyttöön, tietotekniikan hyödyntämiseen ja markkinoinnin tehostamiseen. Resurssikeskus on mukana järjestämässä myös yrittäjien verkostoitumiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Haastateltavien mukaan Naistentalo on löytänyt paikkansa kokoontumispaikkana ja matalan kynnyksen paikkana. Tiloja on käytetty monipuolisesti ja naisyrittäjät 22

25 huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Varsinainen yritysneuvonta on asiakkaille maksutonta, mutta Futuuri-hankkeen toimintaan osallistuminen, ml. koulutukset, opintomatkat ja coaching ovat maksullisia. 5.3 SINNI voimavarakeskus Oy, Oulu Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu naishankkeita jo usean vuoden ajan, mutta ensimmäinen varsinaisesti SINNI:n nimellä toiminut hanke alkoi vuonna 2005 (SINNI Startti ) ja sen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa naisten resurssikeskuksen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaalle. Helmikuussa 2007 perustettiin SINNI voimavarakeskus Oy. SINNI:n palvelutarjonta on parhaimmillaan ollut erittäin laajaa ja siihen on kuulunut koulutus-, neuvonta-, arviointi- ja tutkimustoimintaa; kehittämis- ja hanketyötä; poikkisektoraalisen yhteistyön kehittämistä; verkostointia ja koordinointia; naisyrittäjien toiminnan tukemista; ja alueen naisjärjestöjen ja toimijoiden toiminnan tukemista. Tällä hetkellä SINNI tarjoaa asiakkailleen kuitenkin vain rajoitettua määrää maksullisia palveluita. EU:n uuden ohjelmakauden alkamisen jälkeen ja edellisten projektien päätyttyä SINNI:ssä on päätetty olla hakematta uutta rahoitusta ja sen sijaan odottaa päätöstä valtakunnallisesta rahoituksesta resurssikeskuksille. Kaikki toiminta on tällä hetkellä pienimuotoista. SINNI on Kajaanin Woimalan tapaan profiloitunut vahvasti tasa-arvon edistämisen alalla. Konsultointi- ja neuvontapalveluiden lisäksi SINNI:n vahvuutena on haastateltavien mukaan ollut fyysisen tilan tarjoaminen naisyrittäjille. SINNI:n toimitiloja on vuokrattu yrittäjille toimitiloiksi ja useiden naisyrittäjien kokoontuminen saman katon alle edistää verkostoitumista. 5.4 Osuuskunta Naisten Talo, Kokkola Osuuskunta Naisten Talo Kokkolassa on Suomen ensimmäinen naisten resurssikeskus, joka perustettiin vuonna Naisten Talon perustana oli alueen naisten toive vaikuttaa alueen ja sen naistoiminnan kehittämiseen sekä toimia osuuskuntana, jossa käsityöläiset voivat yhdessä markkinoida tuotteitaan ja luoda näin itselleen työtä. Naisten Talo on ollut aikoinaan myös aktiivisesti mukana perustamassa useita muita resurssikeskuksia ympäri Suomea, etenkin ensimmäisen EU-ohjelmakauden rahoittamien projektien avulla. Vuodesta 2001 lähtien Naisten Talossa ei ole enää ollut projektirahoitteista toimintaa vaan toimintaa on tehty lähinnä talkoovoimin. Nyt myös käsityöläisten myymälä on lopetettu ja Naisten Talossa on enää hoivapalveluita. Osuuskunnan jäsenet antavat vielä vapaaehtoispohjalta neuvontaa osuuskuntien perustamisesta ja osuuskuntiin liittymisestä. Naisten Talon toimijoiden mukaan heidän resurssikeskuksensa vahvuutena on ollut se että käsityöläisiä osataan tukea siltä pohjalta, että käsityöläisille käsityö on elämäntapa ja sitä kautta tulojen hankkiminen pelottaa

26 5.5 Vantaan Nicehearts ry:n Naisresurssikeskus Pihlaja Vantaan Nicehearts ry:n naisresurssikeskus on perustettu vuonna 2001 ja sen periaatteena on kannustaa naisia ja tyttöjä omaehtoiseen toimintaan ja omien kiinnostusten ja taitojen löytämiseen. Resurssikeskuksessa pyöritetään kahta hanketta, joiden kautta resurssikeskus työllistää kaksi täyspäiväistä toimijaa. Resurssikeskuksessa pyritään hankkeiden avulla mm. auttamaan pitkäaikaistyöttömiä naisia sijoittumaan vapaille työmarkkinoille ja kehittää kuntouttavaa työtoimintaa ja tuettua työllistymistä. Yhdistys on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta kolmen työntekijän palkka ja -toimintakuluihin vuosille Sosiaaliset tukitoimet naisten hyvinvoinnin edistäjänä-hankkeen puitteissa. Vantaan Niceheartsin yhtenä suurena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajanaiset (n. 70% asiakkaista on maahanmuuttajia) ja tämä kohderyhmä on keskiössä myös RAY:n rahoitushakemuksen hankkeessa, joka kohdistuu syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin tyttöihin, naisiin sekä heidän perheisiinsä. Resurssikeskuksella on toiveena myös aloittaa naisyrittäjyysneuvonnan antaminen. Vantaan Niceheartsin palvelut ovat maksuttomia ja he saavat tukea Vantaan kaupungilta, joka maksaa puolet yhdistyksen vuokrasta. 5.6 Tampereen naisten resurssikeskus Tampereen yrittäjänaiset tekivät vuonna 2006 Tampereen kaupungin tuella selvityksen siitä, tarvitaanko seudulle naisten resurssikeskus. Selvityksen mukaan tällainen tarve oli olemassa ja Pirkanmaan liitolta saadun kehittämisrahan avulla tehtiin selvitystyö siitä, minkälainen resurssikeskus tulisi olemaan. Huhtikuussa 2007 Tampereelle perustettiin resurssikeskus. Resurssikeskuksen toiminnot ovat periaatteessa valmiina ja käytettävissä, mutta pysyvän rahoituksen puuttuessa toiminnot ovat hallinnollisesti edelleen Tampereen yrittäjänaisten alaisia eikä konkreettista resurssikeskusta ole olemassa. Palvelut on jaettu kolmeen osaan: koulutusosio, jonka puitteissa on toteutettu Rohkeesti Ny! -koulutuksia yrittäjyydestä; tapahtumaosio, jossa toteutetaan Naisbusiness-foorumin Verkkosukka-risteilyjä; ja kansainvälisyysosio, joka verkottaa kansainvälistymisestä kiinnostuneita naisyrittäjiä. Rahoitus toiminnoille hankitaan tapahtumakohtaisesti mm. osallistumismaksujen kautta. Varsinainen työpanos Tampereen yrittäjänaisten puolelta tapahtuu pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin. Tampereen resurssikeskus painottuu selkeästi yrittäjyyteen ja naisyrittäjien tukemiseen ja toiminnan varsinainen aktivoiminen vaatisi rahoituksen yhden henkilön palkkaamiseen ja vuokrakuluihin. 24

27 5.7 Kansainvälinen yhteistyö Resurssikeskukset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä etenkin hanketoiminnan kautta. Mm. Iisalmi ja Kajaani ovat olleet mukana kansainvälisissä Equal-hankkeissa. Usein kansainvälinen yhteistyö perustuu resurssikeskustoimijoiden omiin kontakteihin, joita he ovat hankkeiden kautta keränneet. Kansainvälisestä yhteistyöstä on myös saatu vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen, ja Iisalmen resurssikeskuksen coaching-menetelmä perustuu tanskalaisten kumppanien esimerkkiin. Kansainvälistä yhteistyötä on aikoinaan myös kehitetty eurooppalaisten naisten resurssikeskusverkoston, WINNET Europen kautta. WINNET perustettiin hankepohjalta vuonna 2006 lähinnä ruotsalaiseen resurssikeskusmalliin pohjaten ja siihen kuului vuonna 2007 jäseniä 21 EU-maasta. Suomesta SNRK oli mukana toiminnan alkuvaiheissa, mutta yhdistyksellä ei ole ollut mahdollisuutta maksaa WINNE- Tin jäsenmaksua. WINNETin toiminta sai suomalaisilta resurssikeskustoimijoilta kritiikkiä mm. sen takia, että se painottuu liiallisesti yrittäjyyteen, eikä ota tarpeeksi huomioon mm. tasa-arvokysymyksiä. WINNETin toiminta vaikuttaa ainakin yhdistyksen kotisivujen perusteella hiljentyneen vuoden 2007 jälkeen. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan oman toiminnan peilaamisen ja hyvien toimintamallien ja käytäntöjen löytämisen. Tällä hetkellä resurssikeskusten kansainvälistä yhteistyötä voidaan kuitenkin kuvata satunnaiseksi, hankepohjaiseksi yhteistyöksi, joka aktivoituu kansainvälisten hankkeiden myötä, mutta johon ei perusrahoituksen puuttuessa tulisi jakaa voimavaroja

28 6 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Puhuttaessa naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä on lähtökohtaisesti otettava huomioon resurssikeskusten luonne ja tehtävänkuva. Vaikka tällä hetkellä toimivista resurssikeskuksista etenkin Iisalmen Naistentalo ja sen Futuuri-hanke ovat keskittyneet naisyrittäjyyden edistämiseen, on naisten resurssikeskusten toiminnan peruslähtökohtana ollut naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa yleisemmin. Osana tätä resurssikeskukset ovat toteuttaneet naisyrittäjyysneuvontaa ja tukeneet näin naisten aseman kehittymistä alueellisesti. Naisten yrittäjyys ja työllisyys kuuluu yhtenä kolmesta pilarista myös NAVARA-selvityksen esitykseen resurssikeskusten pääasiallisista toiminnoista, joihin lasketaan tämän lisäksi mukaan naiset aluekehityksessä ja tasa-arvon edistäminen. Onkin tarpeellista tarkastella, kuinka NRK:t tunnistavat naisten erityistarpeet ja yritysintentiot, ja kuinka ne edistävät yritysideoiden jalostamista ja liiketoimintasuunnittelua. Naisten resurssikeskukset tunnistetaan matalan kynnyksen paikoiksi, joihin naisten on helppo tulla peilaamaan ajatuksiaan mm. vertaisryhmissä jo ennen kuin selkeä yritysidea on syntynyt. Tällä tavoin resurssikeskukset edesauttavat pääsyä käsiksi niihin yritysintentioihin, jotka saattaisivat jäädä muiden neuvontaväylien peittoon. Esimerkiksi Kokkolan Naisten Talossa työstettiin naisten orastavia ideoita ns. unelmatyöskentelyn avulla. Ideoiden kypsyttyä asiakas ohjattiin uusyrityskeskuksen neuvojan luo. Tämä tapa edesauttoi myös sellaisten naisten yritysunelmien konkretisointia, jotka eivät välttämättä tunnistaneet itsessään yrittäjäpotentiaalia. 90-luvun Devote-projektissa Chydenius-instituutti toteutti toimintatutkimuksen resurssikeskuksista ja tämän tutkimuksen mukaan resurssikeskukset ovat tärkeitä siitä syystä, että ne luodaan naisten näkökulmasta. Naiset suunnittelevat resurssikeskuksensa itse ilmaisemiinsa tarpeisiin vastaaviksi sen sijaan, että NRK:t rakennettaisi oletettuihin ja normeihin perustuviin tarpeisiin vastaaviksi. Toimiessaan aktiivisesti, resurssikeskuksilla näyttää olevan potentiaalinen rooli alueellisina yritysintentioiden tunnistajina kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjoamalla hyvin varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Kuten naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän raportissakin todetaan, on julkisten yrityspalveluiden kenttä monin paikoin asiakkaan näkökulmasta sekava. Monilla paikkakunnilla eri organisaatiot tarjoavat hyvin samankaltaisia neuvontapalveluita ja asiakkaan on vaikea löytää juuri hänen tarpeisiinsa sopiva neuvontaorganisaatio. Vain harvat neuvontaorganisaatiot (mm. Naisyrittäjyyskeskus Helsingissä) ovat suunnanneet palveluitaan suoraan naisille. Useat haastatellut henkilöt ja naisyrittäjyysfoorumin työpajojen osallistujat myös kyseenalaistivat sen käsityksen, että naiset tarvitsevat erilaista yrittäjyysneuvontaa kuin miehet. 26

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi Työmarkkinaneuvos Teija Felt 11.6.2009 Foorumin ohjelma (1/2) 10.00 Foorumin avaus Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö 10.15 Minun tarinani

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

ASETTAMISPÄÄTÖS LIITE 1. 26.05.2008 TEM189:00/2008

ASETTAMISPÄÄTÖS LIITE 1. 26.05.2008 TEM189:00/2008 ASETTAMISPÄÄTÖS LIITE 1. 26.05.2008 NAISYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISTYÖRYHMÄ Työ- ja elinkeinoministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotukset naisyrittäjyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista Raportti Esitys 3.2.2010 25.5.2010 Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista INNOLINK RESEARCH OY Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Minna Vallo Meri Kokkola TEMPO ECONOMICS OY Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot Katariina Rantanen, yritysneuvoja YritysHelsinki Työ- ja elinkeinoministeriön naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä Maahanmuuttajayrittäjyys

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi.

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYS ESISELVITYS NAISTEN YRITTÄJYYDEN, TYÖLLISYYDEN, TASA-ARVON JA ALUEKEHITYKSEEN OSALLISTUMISEN

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot