Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä"

Transkriptio

1 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010

2

3 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 11/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 11/2010 Tekijät Författare Authors Ramboll Management Consulting Julkaisuaika Publiceringstid Date Helmikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriön asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06 12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Yhteistä resurssikeskuksille on naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskukset ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne naisten on helppo tulla, vaikkei heillä ole selkeitä yritysideoita. Resurssikeskusten tärkein rooli on edistää naisyrittäjyyttä kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjota varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Yrittäjyyden edistäminen ei ole resurssikeskusten toiminnan lähtökohta: yrittäjyys nähdään osana naisten edellytysten tukemista yhteiskunnassa ja yrittäjyys on pikemminkin väline kuin päämäärä. Resurssikeskusten rooli vaihtelee paljon alueen toimijakentästä ja tarpeista riippuen. Resurssikeskusten on usein ollut vaikeaa löytää oma paikkansa muiden toimijoiden joukossa. Myös yrityspalvelut kokonaisuudessaan ovat hyvin alueellisia siinä mielessä, että eri toimijoilla on erilaisia rooleja ja yhteistyön muodot ja toimivuus vaihtelee suuresti. Sen sijaan, että NRK:t kehittävät laajasti omia yrittäjyyspalveluitaan tulisi niiden ohjata naisyrittäjiä heille parhaiten sopiviin palveluihin. NRK:n toiminnalla ei tulisi kuitenkaan luoda päällekkäisiä neuvontapalveluja naisille vaan prosessitukea ja täydentäviä palveluita. Resurssikeskusten toiminnan perustana on hankerahoitus. Vaikka hankerahoitus tuo resurssikeskusten toimintaan jämäkkyyttä projektien seuranta- ja raportointivaatimusten avulla, tekee se toiminnasta syklimäistä. Tästä johtuen resurssikeskusten toiminta ei ole pitkäjänteistä. Tässä selvityksessä suositellaan, että resurssikeskustyyppisen toiminnan tulisi sijoittua hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistamiseen. Sen sijaan, että luodaan naisille suunnattua kilpailevaa yrittäjyysneuvontaa jo yrittäjyyspäätöksen tehneille ja yrityssuunnitelmansa kirkastaneille naisille, tulisi resurssikeskusten keskittyä yrittäjyysneuvonnassa laajemmin kuten järjestämällä erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja eri aloilla toimiville naisille. Toiseksi suositellaan, että resurssikeskusten naisyrittäjyyspalvelut tulisi siirtää itsenäiseksi toiminnoksi osana Uusyrityskeskuksia. Tämä perustuu siihen, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnalle on tarvetta ja sitä tulisi kehittää edelleen. Samalla on kuitenkin todettu, etteivät resurssikeskukset ole nykymuodossaan elinkelpoisia, eikä rahoitusta ole saatavilla resurssikeskusten toiminnan syventämiseen ja laajentamiseen yrittäjyyden osalta. Suosituksemme on, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan toimivuutta Uusyrityskeskusten yhteydessä pilotoitaisiin viidellä eri paikkakunnalla kahden vuoden ajan. Pilotoinnille on tärkeää asettaa selkeät menestyskriteerit ja -mittarit. Kilpailutilanteen välttämiseksi on tärkeää, että kyseistä neuvontaa kehitetään yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa ja että naisten resurssikeskusten asiantuntemusta ja mikäli mahdollista, henkilöstöä, hyödynnetään. Kolmanneksi suosi-tellaan, että kullakin alueella yrityspalveluorganisaatioiden tulisi yhdessä määritellä roolinsa alueen yrityspalvelukentässä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työlllisyys- ja yrittäjyysosasto/marja Taskinen, puh Asiasanat Nyckelord Key words Naisten resurssikeskus, naisyrittäjyys, yrittäjyyden edistäminen ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 55 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

6

7 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on naisyrittäjien määrän lisääminen ja naisten työnantajayrittäjyyden tukeminen. Keinoja näiden tavoitteiden edistämiseksi on pohdittu mm. naisyrittäjyyden edistämistyöryhmässä, jonka loppuraportissa tarkastellaan laajasti naisyrittäjyyden tilaa Suomessa, naisyrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä ja kehittämistarpeita. Naisyrittäjyyden nykytilan selvittämisessä ja kehittämisehdotusten laatimisessa on oleellista tarkastella jo olemassa olevien tahojen tarjoamat palvelut naisyrittäjyyden edistämiseksi. Yksi näistä tahoista on naisten resurssikeskukset, joita toimii Suomessa tällä hetkellä kuusi. Naisten resurssikeskukset ovat toimineet 90-luvulta lähtien pääasiassa hankerahoituksen turvin matalan kynnyksen toimintapaikkoina, joista naiset ovat saaneet tukea voimaannuttamiseensa niin yrittäjyyden kuin myös aluekehityksen ja tasaarvon kehittämisen alalla. Resurssikeskusten toimintamallit ovat vaihdelleet osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja hankkeiden välillä ja niiden toiminta on usein keskittynyt muutaman aktiivisen toimijan varaan. Resurssikeskusten toiminnan vakiinnuttamista on esitetty mm. vuonna 2005 toteutetussa naisten voimavaraohjelmassa. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän yhtenä tavoitteena oli selvittää juuri naisten resurssikeskusten toiminnan tulokset nyt, neljä vuotta naisten voimavaraohjelman toteutuksen jälkeen, sekä saada tarkempi kuva resurssikeskusten tämän hetkisestä toiminnallisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta. Selvityksessä päädyttiin keskittymään, naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän mandaatin mukaisesti, juuri yrittäjyyden edistämisnäkökulmaan. Tämä näkökulma on kuitenkin vain yksi resurssikeskusten toiminnoista, eikä kata kaikkea resurssikeskusten toimintaa. Tämän selvityksen tuloksia tulisikin tarkastella juuri yrittäjyyden näkökulmasta muistaen, ettei selvityksessä oteta kantaa resurssikeskusten muihin toimintoihin, kuten tasa-arvon edistämiseen ja naisten aseman tukemiseen aluekehityksessä. Selvityksessä on otettu lähtökohdaksi tavoite naisyrittäjyyden edistämisestä ja selvityksen tulokset peilaavat näkökulmaa, jossa naisyrittäjyyden edistämiseksi tulisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Selvitys tukee osaltaan naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraporttia MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys. Haluamme kiittää selvityksen toteutukseen osallistuneita haastateltavia ja kyselyn vastaajia arvokkaista näkemyksistään. Ramboll Management Consulting Mikko Wennberg Hanna-Maija Saarinen

8

9 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Johdanto Selvityksen toteutustapa Resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden haastattelut Asiakaskysely Raporttien ja tilastojen analyysi Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi Loppuraportti Naisyrittäjyyden tila ja tavoitteet Yrittäjyys Suomessa Naisyrittäjyys Suomessa Naisyrittäjyyden edistäminen Naisten resurssikeskusten nykytilanne Naisten talo Woimala, Kajaani Iisalmen Naistentalo SINNI voimavarakeskus Oy, Oulu Osuuskunta Naisten Talo, Kokkola Vantaan Nicehearts ry:n Naisresurssikeskus Pihlaja Tampereen naisten resurssikeskus Kansainvälinen yhteistyö Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Naisten resurssikeskusten asemoituminen osaksi muita yrityspalveluita Resurssikeskustoiminnan rahoitusmallit Johtopäätökset Kehittämissuositukset Keskittyminen erittäin varhaisen vaiheen neuvontaan ja tukeen Resurssikeskusten yrittäjyysneuvonnan integroiminen osaksi Uusyrityskeskuksia Toimijoiden roolien selkeyttäminen eri alueilla Lähteet Liite 1 Sähköinen asiakaskysely Liite 2 Sähköisen kyselyn taustamuuttujat... 53

10

11 1 Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriön asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06-12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 29 kappaletta. Resurssikeskusten nykyisille, entisille ja potentiaalisille asiakkaille suunnattuun asiakaskyselyyn saatiin yhteensä 174 vastausta, joista yli 80 % tuli Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan alueelta. 39 % vastanneista tunsi naisten resurssikeskusten toimintaa. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Resurssikeskukset ovat myös profiloituneet eri tavoin, riippuen alueellisesta palvelutarjonnasta ja alueen ihmisten erityistarpeista. Yhteistä resurssikeskuksille näyttää kuitenkin olevan naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskukset ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne naisten on helppo tulla, vaikkei heillä ole selkeitä yritysideoita. Resurssikeskuksissa päästään käsiksi yritysintentioihin, jotka saattaisivat jäädä muiden väylien peittoon. Resurssikeskusten tärkein rooli on edistää naisyrittäjyyttä kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjota varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Yrittäjyyden edistäminen ei ole resurssikeskusten toiminnan lähtökohta: yrittäjyys nähdään osana naisten edellytysten tukemista yhteiskunnassa ja yrittäjyys on pikemminkin väline kuin päämäärä. Yrittäjyyden edistämisen lisäksi resurssikeskukset osallistuvat mm. työelämän kehittämiseen, sukupuolitietoiseen aluekehittämiseen ja monikulttuurisuuden tukemiseen. Kasvuyrittäjyysdiskurssi on vieras suurimmalle osalle resurssikeskuksia. Kasvua hakevat yritykset/yrittäjät löytävät palvelunsa muualta eikä resurssikeskuskonsepti matalan kynnyksen paikkana muutenkaan ole tarkoituksenmukainen kasvuyrittäjyyden edistämiseen. Kansainvälisten tähtien tuottamisen sijasta resurssikeskukset tukevat alueen kehittämistä kannustamalla naisia yrittäjyyteen. Resurssikeskusten rooli vaihtelee paljon alueen toimijakentästä ja tarpeista riippuen. Resurssikeskusten on usein ollut vaikeaa löytää oma paikkansa muiden toimijoiden joukossa. Myös yrityspalvelut kokonaisuudessaan ovat hyvin alueellisia siinä mielessä, että eri toimijoilla on erilaisia rooleja ja yhteistyön muodot ja toimivuus vaihtelee suuresti. Selvityksessä toteutettuun asiakaskyselyyn vastanneista 9

12 71 % oli kuitenkin sitä mieltä, että naisille erikseen suunnattu yrittäjyysneuvonta on tarpeellista muun, kaikille tarkoitetun yritysneuvonnan ohella. Julkisten yrityspalveluiden kenttä on monilla paikkakunnilla asiakkaiden näkökulmasta sekava: samoja palveluita tarjotaan usein lukuisten organisaatioiden toimesta. Sen sijaan, että NRK:t kehittävät laajasti omia yrittäjyyspalveluitaan tulisi niiden ohjata naisyrittäjiä heille parhaiten sopiviin palveluihin (esim. TE-toimistoihin, seudullisiin yrityspalveluihin) ja tarjota tukea naisyrittäjyyteen liittyvissä erityiskysymyksissä. NRK:n luontevin roolin onkin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistajana ja jalostajana. NRK:n toiminnalla ei tulisi kuitenkaan luoda päällekkäisiä neuvontapalveluja naisille vaan prosessitukea ja täydentäviä palveluita. Resurssikeskusten toiminnan perustana on hankerahoitus. Vaikka hankerahoitus tuo resurssikeskusten toimintaan jämäkkyyttä projektien seuranta- ja raportointivaatimusten avulla, tekee se toiminnasta syklimäistä. Tästä johtuen resurssikeskusten toiminta ei ole pitkäjänteistä. Tämä ongelma on tunnistettu myös Ruotsissa tehdyssä resurssikeskusten seurantatutkimuksessa. Hankerahoitus vaikeuttaa hankkeissa kerätyn osaamisen sitouttamista resurssikeskusorganisaatioon. Hankerahoituksen vaatimuksena on usein myös uusien ideoiden tai toimintamallien kehittäminen. Osa resurssikeskuksista kerää toiminnalleen rahoitusta myös myymällä palveluitaan. Tämä rahoitus ei kuitenkaan kata edes resurssikeskusten juoksevia kuluja. Resurssikeskukset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä etenkin hanketoiminnan kautta ja yhteistyöstä on saatu mm. ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan oman toiminnan peilaamisen ja hyvien toimintamallien ja käytäntöjen löytämisen. Tällä hetkellä resurssikeskusten kansainvälistä yhteistyötä voidaan kuitenkin kuvata satunnaiseksi, hankepohjaiseksi yhteistyöksi, joka aktivoituu kansainvälisten hankkeiden myötä, mutta johon ei perusrahoituksen puuttuessa tulisi jakaa voimavaroja. Tässä selvityksessä suositellaan, että resurssikeskustyyppisen toiminnan tulisi sijoittua hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistamiseen. Sen sijaan, että luodaan naisille suunnattua kilpailevaa yrittäjyysneuvontaa jo yrittäjyyspäätöksen tehneille ja yrityssuunnitelmansa kirkastaneille naisille, tulisi resurssikeskusten keskittyä yrittäjyysneuvonnassa laajemmin kuten järjestämällä erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja eri aloilla toimiville naisille. Haasteena on kuitenkin toimijoiden suuri määrä. Niillä alueilla, missä resurssikeskustoimintaa ei ole olemassa, voi tämäntyyppisen toimijan olla vaikea löytää paikkaansa muiden toimijoiden joukossa. Tästä syystä alueellinen verkostoituminen on erityisen tärkeää. Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tukemisessa tulisi säilyttää mahdollisimman matala kynnys, koska naisten hakeutumista palveluiden pariin tulisi kannustaa. Tästä johtuen varhaisen vaiheen palvelujen tulisi olla maksuttomia. Toiseksi suositellaan, että resurssikeskusten naisyrittäjyyspalvelut tulisi siirtää itsenäiseksi toiminnoksi osana Uusyrityskeskuksia. Tämä perustuu siihen, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnalle on tarvetta ja sitä tulisi kehittää edelleen. 10

13 Samalla on kuitenkin todettu, etteivät resurssikeskukset ole nykymuodossaan elinkelpoisia, eikä rahoitusta ole saatavilla resurssikeskusten toiminnan syventämiseen ja laajentamiseen yrittäjyyden osalta. Oikean toimintamallin löytämiseksi ja varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan vaikuttavuuden arvioimiseksi suosituksemme on, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan toimivuutta Uusyrityskeskusten yhteydessä pilotoitaisiin viidellä eri paikkakunnalla kahden vuoden ajan. Pilotoinnille on tärkeää asettaa selkeät menestyskriteerit ja mittarit, joiden toteutumista seurataan koko pilotoinnin ajan jatkuvan seurantatutkimuksen avulla. Kilpailutilanteen välttämiseksi on tärkeää, että kyseistä neuvontaa kehitetään yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa ja että naisten resurssikeskusten asiantuntemusta ja mikäli mahdollista, henkilöstöä, hyödynnetään. Kolmanneksi suositellaan, että kullakin alueella (esim. maakunnittain) yrityspalveluorganisaatioiden tulisi yhdessä määritellä roolinsa alueen yrityspalvelukentässä. Toimijoiden tulisi yhteistyössä kartoittaa kaikki alueella tarjotut palvelut, niiden mahdolliset päällekkäisyydet ja aukot, sekä sopia yhteistyössä työnjaosta ja, mikäli mahdollista, yhteisestä kanavasta, jonka avulla palveluista tiedotetaan asiakkaille. Tässä yhteydessä kehittämistyö on jo käynnissä seudullisten yrityspalveluiden kehittämishankkeessa ja Yritys-Suomi-internetsivuston uudistamishankkeessa

14 2 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06-12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän lähtökohtana ovat olleet pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ja hallituksen strategia-asiakirjassa linjatut naisyrittäjyyden edistämistavoitteet. Työryhmän asettamispäätöksen mukaan työryhmän tehtävänä on selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja laatia ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi. Osana tätä tehtävää työryhmän tavoitteena on selvittää mm. naisten resurssikeskuksien toiminnan tulokset ja niiden tämän hetkinen toiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne sekä tarvittavat toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi. Naisten resurssikeskuksilla tarkoitetaan paikallisella, alueellisella/seudullisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivaa osaamisverkostoa, joka koostuu alueen erilaisista ja keskeisistä naistoimijoista. Resurssikeskuksella on ainakin yksi fyysinen kohtauspaikka monimuotoista toimintaa varten sekä palkattu koordinaattori. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissa todetaan, että Naisten resurssikeskusten vakiintumista vaikeuttaa niiden lähes täydellinen riippuvuus hankerahoituksesta, joka aiheuttaa toimintaan katkonaisuutta. Resurssikeskusten toimintaedellytyksiä tulisi parantaa ja keskuksille tulisi taata mahdollisuus rahoitukseen, jolla voidaan turvata toiminnan perusta ja pitkäjänteisyys. Resurssikeskukset on myös asemoitava selkeästi palveluverkostoon. Keskusten toimintaa on syytä linjata yhdenmukaisemmaksi. Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä -selvityksen tavoitteena oli selvittää miten naisten resurssikeskusten (NRK) elinvoimaisuutta voitaisiin lisätä ja luoda nykyistä yhtenäisempi toimintamalli naisten resurssikeskustoiminnalle. Selvityksen keskeiset teema-alueet olivat tarjouspyynnön mukaisesti: Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Naisten resurssikeskukset osana yrityspalvelujen kokonaisuutta Rahoitusmallit naisten resurssikeskusten toiminnan vakiinnuttamiseksi Selvityksen toteuttajan painopisteenä on koko selvityksen ajan ollut naisten resurssikeskusten rooli naisyrittäjyyden edistämisessä ja vastaavasti potentiaalisen toimintamallin hahmottelu tulevaisuutta varten. Selvityksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa toimeksiannon aikana. Ohjausryhmään kuuluivat Teija Felt (TEM, puheenjohtaja), Kaarina Jokinen (Yrittäjänaisten Keskusliitto ry), Marja-Leena Haataja (Suomen Naisresurssikeskusten yhdistys ry), 12

15 Liisa Niilola (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus), Taru Päivike (Naisyrittäjyyskeskus) Timo Onnela (YritysHelsinki), Tuulikki Laine-Kangas (TEM), Anne Kuoppala (TEM), Marja Taskinen (TEM) ja Natalia Härkin (TEM)

16 3 Selvityksen toteutustapa Selvitys rakentui tarjouspyynnössä esitetyille ja toteuttajan tarkentamille teemaalueille siten, että kukin teema-alue jaettiin tutkimuskysymyksiin, joiden mukaan tiedonkeruu jäsenneltiin. Selvityksen teema-alueet ja tutkimuskysymykset olivat: 1. Tarpeiden tunnistaminen ja yritysideoiden jalostaminen Miten resurssikeskukset tunnistavat naisten erityistarpeet ja yritysintentiot? Miten resurssikeskukset toimivat alueellisina naisten innovaatioympäristöinä? Miten resurssikeskukset voivat edistää yritysideoiden jalostamista ja liiketoimintasuunnittelua? 2. Yrittäjyyden edistäminen Miten naisten resurssikeskukset voivat edistää naisyrittäjien määrää ja kasvuyrittäjyyttä? Miten resurssikeskukset voivat edistää yrittäjyyttä ei-perinteisillä aloilla ja miten ne voivat tukea erityisryhmien yrittäjyyttä? Miten resurssikeskusten toimintaa yrittäjyyden edistäjinä voitaisiin yhdenmukaistaa koko maassa (esimerkiksi laatukriteeristöllä)? 3. Asemoituminen osaksi muita yrityspalveluita Miten naisten resurssikeskukset toimivat osana seudullisia yrityspalveluita? Miten resurssikeskusten roolia ja tehtäväkenttää yritystoiminnan edistämisessä voitaisiin kehittää? Miten naisten resurssikeskusten naisyrittäjyysneuvontaa saadaan osaksi muiden toimijoiden palvelukonsepteja? 4. Rahoitusmallit ja -mahdollisuudet Mikä on resurssikeskusten rahoituksen nykytila, haasteet ja tulevaisuuden näkymät nykyisellä rahoitusmallilla? Mitkä ovat resurssikeskusten vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulevaisuudessa? Mitkä ovat toiminnan vakiinnuttamisen rahoitukselliset edellytykset? 5. Kansainvälinen yhteistyö Mitkä ovat suomalaisten resurssikeskusten yhteistyökäytännöt kansainvälisen resurssikeskusverkoston toimijoiden kanssa? Miten kansainvälistä yhteistyötä voitaisiin lisätä? Millä alueilla kansainvälistä yhteistyötä tulisi erityisesti kehittää? Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Kustakin menetelmästä kerrotaan tarkemmin alla. Vastaukset arviointikysymyksiin on koottu tämän raportin lukuihin

17 3.1 Resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden haastattelut Selvityksessä kerättiin resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien näkemyksiä naisten resurssikeskusten nykytilanteesta, rahoituksesta, roolista ja tehtäväkentästä tulevaisuudessa puolistrukturoitujen puhelinhaastattelujen avulla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 29 ja haastateltaviin kuului mm. resurssikeskustoimijoita, uusyrityskeskusten edustajia, maa- ja kotitalousnaisten edustajia, muita yrittäjyysneuvontaa tarjoavia tahoja, sekä työ- ja elinkeinohallinnon edustajia työ- ja elinkeinoministeriöstä, TE-keskuksista ja TE-toimistoista. Lista haastatelluista löytyy tämän raportin liitteestä. 3.2 Asiakaskysely Osana selvitystä toteutettiin sähköinen asiakaskysely resurssikeskusten nykyisille, entisille ja potentiaalisille asiakkaille Ohjausryhmässä sovitun mukaisesti selvityksen toteuttaja toimitti ohjausryhmän jäsenille ja resurssikeskusten edustajille linkin kyselyyn jaettavaksi Internet-sivustojen ja sähköisten postituslistojen kautta. Kyselyyn sulkeutumiseen mennessä vastauksia saatiin yhteensä 174 kpl, joka on hyvä vastauslukumäärä ottaen huomioon sen, ettei kyselylinkin levitystä voitu seurata toteutuksen aikana eikä kyselyn vastaanottajia ollut määritelty ennalta niin, että heihin voitaisiin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä kyselystä muistuttamiseksi. 94,8 % vastaajista oli naisia. Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisen tasainen lukuun ottamatta ikäluokkaa vuotiaat, jotka edustivat 32 % kaikista vastaajista. Vastaajien jakauma maakunnittain oli kyselyssä erittäin epätasainen, koska suurin osa vastaajista (yhteensä 82,2 %) tuli neljän maakunnan alueelta. Nämä maakunnat olivat Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Uusimaa ja tässä yhteydessä on merkittävää huomata, että kaikkien kyseisten maakuntien alueella toimii naisten resurssikeskus. Tämä viittaa siihen, että naisten resurssikeskukset toimivat aktiivisena kanavana sähköisen asiakaskyselyn jakamisessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että ainoastaan 67 vastaajaa (39 % kaikista vastaajista) myönsi tuntevansa naisten resurssikeskuksen toimintaa. Yllä mainittu vinouma on kuitenkin tärkeää muistaa asiakaskyselyn tuloksia analysoidessa. Asiakaskyselyn tuloksia esitellään tarkemmin muiden tulosten kanssa raportin luvuissa Raporttien ja tilastojen analyysi Selvitykseen kuului myös kiinteänä osana relevanttien raporttien ja tilastojen analyysi. Tässä yhteydessä oli kuitenkin huomattavaa se, miten vähäistä varsinainen raportointi ja tilastointi resurssikeskusten toimintaa koskien on ollut. Suurin 15 14

18 osa tähän selvitykseen analysoidusta tausta-aineistosta koostuukin aiemmista selvityksistä sekä yleisemmin naisyrittäjyyttä ja sen edistämistä käsittelevistä materiaaleista. 3.4 Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi Koska selvityksen vahvana lähtökohtana oli tulevaisuuden toimintamallien hahmottelu, sisällytettiin kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi osaksi selvitystä sen tarjoaman vertaisoppimismahdollisuuden johdosta. Osana kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysiä kartoitettiin resurssikeskuskäytäntöjä ja kokemuksia etenkin Ruotsin ja Iso-Britannian osalta. Osana vertaisoppimisosiota selvityksen toteuttajat osallistuivat kolmanteen Naisyrittäjyysfoorumiin, joka järjestettiin Helsingissä Sen lisäksi, että selvityksen toteuttajat esittelivät foorumissa selvityksen alustavat johtopäätökset ja järjestivät näiden tiimoilta työpajoja, esiteltiin foorumissa myös tarkemmin Ruotsin naisten resurssikeskuksia, niiden tavoitteita ja roolia aluepolitiikassa ja naisyrittäjyyden edistämisessä. Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysin raportointi on integroitu tämän raportin eri lukuihin niin, että kussakin luvussa verrataan Suomen käytäntöjä ja kokemuksia muiden maiden resurssikeskusten käytäntöihin ja kokemuksiin. 3.5 Loppuraportti Tämän selvityksen toteutustapaa kuvaavan luvun jälkeen esittelemme naisyrittäjyyden tämän hetkistä tilaa ja kehittämistavoitteita luvussa 4. Luvussa 5 esitellään naisten resurssikeskusten nykytilaa ja palveluita sekä kuvataan kansainvälistä yhteistyötä ja sen merkitystä resurssikeskustoiminnalle. Luvussa 6 keskitytään naisten resurssikeskusten rooliin yrittäjyyden edistäjinä huomioiden sekä se, kuinka resurssikeskukset tunnistavat naisten erityistarpeita ja yritysintentioita ja jalostavat yritysideoita, että se, kuinka resurssikeskukset voivat edistää naisyrittäjien määrää ja kasvuyrittäjyyttä. Luvussa 7 käsitellään naisten resurssikeskusten asemoitumista osaksi muita yrityspalveluita sekä resurssikeskusten että muiden yrityspalveluiden näkökulmasta. Luvussa 8 selvitetään resurssikeskusten rahoituksen nykytilaa, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä ja pohditaan tulevaisuuden vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Luvussa 9 esitellään selvityksen johtopäätökset; ja luvussa 10 esitellään selvityksen toteuttajan suositukset koskien naisten resurssikeskustoiminnan järjestämistä ja rahoitusta tulevaisuudessa. Selvityksemme sisältö perustuu yllä esiteltyihin tietolähteisiin ja menetelmiin niin, että eri menetelmin kerätyt tulokset esitellään integroidusti kaikissa tämän selvityksen luvuissa. 16

19 4 Naisyrittäjyyden tila ja tavoitteet 4.1 Yrittäjyys Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa toimi vuonna 2008 noin yritystä. Tämä tarkoittaa noin 3,6 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Yritysten määrä on lisääntynyt erityisesti palvelualoilla, missä yritysten määrä kasvoi vuosien 2001 ja 2007 välillä yli yrityksellä. Suurimmat työllistäjät vuonna 2008 olivat sosiaali- ja terveyspalvelut (14,6 % työvoimasta), kaupan ala (13,1 % työvoimasta) sekä kiinteistö ja liike-elämän palvelut (11,7 % työvoimasta). Valtaosa, yli 65 %, Suomalaisesta yrityskannasta on nk. mikroyrityksiä, jotka työllistävät yhdestä kahteen henkeä. Niiden työllistävä merkitys on kuitenkin varsin vähäinen ja yli 50 hengen yritykset työllistävätkin yli 55 % kaikesta yrityshenkilöstöstä. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa hallitus lupaa tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden kasvu ja kansainvälistyminen ovat hallituksen yrityspolitiikan keskeisiä teemoja. Hallituksen ohjelmassa esille nostetaan myös yrittäjyyskasvatuksen lisääminen, perheyritykset, luovien alojen yrittäjyys sekä naisyrittäjyys, jota tuetaan turvaamalla erityisrahoituksen riittävyys. Hallitusohjelman ohella hallituksen innovaatiostrategiassa yhdeksi merkittäväksi teemaksi nostetaan kasvuyrittäjyys, jonka työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee osaamisen hyödyntämiselle ja innovaatiotoiminnalle perustuvaksi, kansainvälisille markkinoille tähtääväksi kasvuhakuiseksi yritystoiminnaksi. Vaikka Suomessa onkin runsaasti kasvavia yrityksiä, on voimakkaasti ulkomaille suuntautuvia ja innovatiivisia yrityksiä vain vähän. Kasvuyrittäjyyden kannustimia pyritäänkin kehittämään esimerkiksi verotuksen keinoin sekä vahvistamalla kasvuyrityksiin panostavia räätälöityjä julkisen sektorin yritys-, yrityshautomo- ja kiihdyttämöpalveluita. Haasteena mainitaan myös koko yrityskenttää koskevan asenneilmapiirin muokkaaminen kasvuhakuisuutta kannustavammaksi sekä riskiä ja epäonnistumista paremmin sietäväksi. 4.2 Naisyrittäjyys Suomessa Naisyrittäjiä on Suomessa tällä hetkellä noin , joka vastaa noin 30 % kaikista yrittäjistä. Vuonna 2005 kauppa- ja teollisuusministeriö asetti tavoitteen 40 prosenttiin. Tavoitetta perusteltiin naisyrittäjyyden kansantaloudellisilla eduilla ja työllisyysasteen nostolla. Naisyrittäjien määrä onkin kääntynyt kasvuun viime vuosien aikana ja se on ollut hieman miesyrittäjien määrän kasvua ripeämpää. Erityisesti 16 17

20 majoitus- ja ravitsemusalalla, jossa yrittäjistä yli puolet on naisia, uusien yritysten muodostuminen on ollut vilkasta. Naisvaltaisia toimialoja ovat myös koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä useat virkistyspalvelut. Jako perinteisiin naisten ja miesten aloihin on kaventunut viime vuosina naisyrittäjien määrän kasvaessa esimerkiksi kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden sekä kuljetuksen aloilla. Kuva 1. Naisyrittäjien jakautuminen eri aloille Kulutustavarateollisuus; 5 % Kuljetus, tukkukauppa ja agentuuritoiminta; 6 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta; 6 % Kiinteistöpalvelut ja siivous; 4 % Henkilökohtaiset palvelut; 25 % Muut; 10 % Vähittäiskauppa; 12 % Sosiaali- ja terveyspalvelut; 17 % Liike-elämän palvelut; 15 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjyyskatsaus 2009, s. 106 Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2009 yrittäjyyskatsauksen mukaan naisyrittäjät ovat keskimäärin mieskollegoitaan nuorempia ja viidennes naisyrittäjistä onkin alle 35-vuotiaita. Vastaavasti yli 55-vuotiaissa yrittäjissä naisia on suhteellisesti vähemmän kuin miehiä. Naisyrittäjät ovat korkeasti koulutettuja, sekä eurooppalaisiin kanssasisariinsa, että suomalaisiin mieskollegoihinsa verrattuna. Yrittäjiksi suuntautuu erityisesti naisia, joilla on palvelualan koulutus. Myös yrityskoot eroavat vertailtaessa naisten ja miesten yrityksiä. Tämä korostuu tarkasteltaessa eroja yritysmuodoissa, sillä vuonna % naisten yrityksistä oli toiminimimuotoisia. Käytännössä tämä näkyy siten, että noin 70 prosenttia naisten yrityksistä työllistää ainoastaan yhden ihmisen vastaavan yksinyrittäjien osuuden jäädessä miesvetoisissa yrityksissä alle 60 prosenttiin. Naisten yritykset ovat myös keskimääräistä vähemmän kasvuorientoituneita - ainoastaan 0,8 % yrityksistä palkkasumman keskimääräinen kasvuvauhti ylitti 20 % välillä Erityisesti henkilökohtaisten palveluiden sektorilla, jossa naisten omistamia yrityksiä on runsaasti, kasvuyrittäjyys on harvinaista. Yhtenä tärkeimpänä syynä vähäiseen kasvuhakuisuuteen pidetään toimialaa - suuri osuus naisten 18

21 omistamista yrityksistä toimii kotimaan palvelumarkkinoilla ja niiden pääasialliset asiakkaat ovat yksityisiä kotitalouksia. 4.3 Naisyrittäjyyden edistäminen Vuonna 2004 kauppa- ja teollisuusministeriössä naisyrittäjyyden edistämiseen keskittynyt työryhmä kartoitti naisyrittäjyyden nykytilaa, sitä edistäviä toimenpiteitä, käytännön tarpeita sekä tilastointia. Raportissa ehdotettiin toimenpiteitä naisyrittäjyyden tukemiseksi mm. sosiaaliturvaan, yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, rahoitukseen ja neuvontapalveluihin liittyen. Tätä työtä jatkamaan vuonna 2008 asetettu samanniminen naisyrittäjyystyöryhmä toteaa vuonna 2008 julkaistussa väliraportissaan, että edellisen työryhmän toimenpiteet ovat edenneet suhteellisen hyvin. Helsingissä julkaistun loppuraportin ehdottamat toimenpide-esitykset voidaan tiivistää neljään päätavoitteeseen: Lisää naisia yrittäjiksi ja työnantajiksi Lisää innovaatioita, kasvua ja kansainvälisyyttä Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistäminen Tilastointi ja tutkimus Näihin tavoitteisiin pyritään pääsemään konkreettisten toimenpide-esitysten ja toimintaehdotusten avulla. Naisten määrän kasvua yrittäjien ja työnantajien keskuudessa tuetaan vahvistamalla naisten yrityksille kohdennettua neuvontaa sekä alueellisissa, verkossa toimivissa että kansallisissa yrityspalveluissa, joihin kuuluvat mm. Yritys-Suomi verkkoportaali ja ELYjen (ent. TE-keskus) naisyrittäjyysneuvonta. Lisäksi panostetaan yrittäjätietouden lisäämiseen ja kehitetään uusia mentoroinnin ja yrityskummitoiminnan menetelmiä. Lisäksi tavoitteena on valtakunnallistaa yksinyrittäjätuki, joka on avustus ensimmäisen työntekijän palkkamenojen kattamiseen. Innovaatio- ja kasvuintensiivisten naisjohtoisten yritysten määrää lisättäessä merkittävä toimenpide-esitys on ehdotus julkisen matkailualan pääomasijoitusrahaston toimialan laajentamisesta palvelusektorille ja luovaan yritystoimintaan. Lisäksi edistetään yleisellä tasolla yhteistyötä yritysten ja muiden innovaatiokentän toimijoiden, kuten yliopistojen ja Tekesin välillä. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistämistä pyritään helpottamaan tukemalla jo meneillään olevia sosiaali- ja terveysministeriön yrittäjyyden ja perhe-elämän kehittämishankkeita. Tilastointia ja tutkimusta kehitetään perustamalla naisyrittäjyyden tilastoinnista ja seurannasta vastaava työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu tilastoinnin ohella myös naisyrittäjyyden tutkimustarpeiden arviointi

22 5 Naisten resurssikeskusten nykytilanne Naisten resurssikeskusten nykytilannetta selvitettiin jo naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissa. Resurssikeskuksia on syntynyt Suomeen kahdessa eri aallossa: 90-luvun puolivälissä ensimmäisen EU-ohjelmakauden aikana resurssikeskuksia perustettiin useille paikkakunnille Suomessa. Monet näistä keskuksista lopettivat toimintansa ohjelmakauden päätyttyä luvun puolella alueellisten naisten resurssikeskusten kehittämisohjelma -selvityksen (NAVARA-selvitys) innoittamana Suomeen syntyi useita uusia resurssikeskuksia. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että kuten naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissakin mainitaan, useat resurssikeskukset ovat joko lopettaneet tai keskeyttäneet toimintansa viime vuosien aikana. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Resurssikeskukset ovat myös profiloituneet eri tavoin, riippuen alueellisesta palvelutarjonnasta ja alueen ihmisten erityistarpeista. Yhteistä resurssikeskuksille näyttää kuitenkin olevan naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskusten keskeisinä toimialueina ovat : Naisten yrittäjyyden ja työllistymisen tukeminen Työelämän kehittäminen ja työelämän sukupuoliperusteisen segregaation purkaminen Sukupuolitietoinen aluekehittäminen ja tasa-arvon valtavirtaistaminen Monikulttuurisuus (sis. Työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen) Kunkin resurssikeskuksen nykytilaa kuvataan tarkemmin alla luvuissa NAVARA-selvityksen suosituksia seuraten naisten resurssikeskukset perustivat Suomen naisresurssikeskukset ry:n (SNRK) marraskuussa Se toimii NRK:en kattojärjestönä tarkoituksenaan luoda ja parantaa naisten yrittäjyyden, työllisyyden, aluekehityksen ja tasa-arvon yleisiä edellytyksiä. NAVARA-selvityksen mukaisesti, SNRK seuraa ja tukee naisten resurssikeskusten kehittymistä, laatii resurssikeskuksille laatukriteeristön ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita. SNRK:n ajatuksena ei ole ollut toteuttaa ns. Ruotsin mallia, jossa resurssikeskuksia on myös hyvin pienillä paikkakunnilla, vaan tarkoituksena on ollut perustaa ja vakiinnuttaa alueellisia resurssikeskuksia maakunnittain. Resurssikeskukset voisivat organisoida omaa toimintaansa sekä omien että SNRK:n periaatteiden mukaisesti. Laatukriteeristöä ei ole kuitenkaan tämän selvityksen toteuttamiseen mennessä saatu laadittua, koska yhdistys on viimeisten vuosien aikana käyttänyt paljon voimavaroja resurssikeskusten ja oman rahoituksensa turvaamiseen. SNRK:lla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista ulkopuolista rahoitusta. Kuten yllä mainittiin, tämän selvityksen osana toteutettuun asiakaskyselyyn vastanneista ainoastaan 39 % tunsi naisten resurssikeskusten toimintaa. Ottaen 20

23 huomioon sen, että yli 82 % vastaajista tuli juuri niistä maakunnista, joissa resurssikeskukset toimivat tai ovat toimineet aktiivisesti, tämä huomio on merkittävä. Yleisimmin vastaajat tunsivat SINNI Voimavarakeskus Oy:n Oulusta (16 % kaikista vastaajista), Kainuun Naistentalo Woimalan Kajaanista (14 %), Iisalmen Naistentalon (10 %) ja Vantaan nicehearts ry:n (9 %). Resurssikeskusten palveluita oli käyttänyt 21 % kaikista vastaajista. Useimmin käytetyt palvelut olivat: Verkostoituminen (esim. tapaamiset muiden naisyrittäjien kanssa, maahanmuuttajanaisten yhteiset tapaamiset) Vastaajia (lkm) Vastaajia (%) Kurssit (esim. atk-kurssit, teknologiakurssit) Koulutuspalvelut (tasa-arvokoulutus, ajankohtaiset teemat, esim. naispoliitikkojen voimaannuttamiskoulutukset, messut) Hankeyhteistyö 13 7 Toimitila- ja kokoustilavuokraus 11 6 Yritysneuvonta (naisyrittäjyysneuvonta) 11 6 Niistä 37 vastaajasta, jotka olivat käyttäneet resurssikeskusten palveluita, 87 % oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä resurssikeskuksista saamiinsa palveluihin. Tyytyväisiä ollaan etenkin resurssikeskusten tarjoamiin verkostoitumismahdollisuuksiin, kannustukseen ja henkilökohtaiseen neuvontaan, matalan kynnyksen järjestelyihin ja siihen, että resurssikeskuksilla on kokonaisvaltainen lähestymistapa yritykseen ja henkilöön yrittäjänä. Haastateltujen mukaan resurssikeskusten löytämisessä auttaa usein se, että paikkakunnat ovat suhteellisen pieniä ja tekijät tunnetaan. Resurssikeskukset pyrkivät myös saamaan toimintaansa esille paikallisissa medioissa. Esimerkiksi Kajaanissa on kuitenkin todettu, että varsinaiset maksetut mainokset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Sen sijaan sanomalehtiartikkelit resurssikeskusten järjestämistä tapahtumista toimivat hyvin tiedonjakajana. Resurssikeskuksilla on myös omat internetsivut. 5.1 Naisten talo Woimala, Kajaani Naisten talo Woimala on toiminut Kajaanissa projektirahoituksella vuodesta Woimalan perustivat Kajaanin yliopistokeskus, ProAgria Kainuu/Kainuun maaja kotitalousnaisten piirikeskus ja MLL:n Kainuun piiri. Tällä hetkellä toiminnan takaa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoima hanke Tasa-arvo Kainuun hyvinvoinnin, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjän. Hankerahoitus on turvattu saakka. Toiminta kulkee hankkeen nimellä, mutta tapahtuu fyysisesti Naisten talo Woimalassa

24 Woimalan toimijoiden mukaan hankkeen punaisena lankana on tasa-arvon edistäminen ja osa hankkeen sisällöstä on johdettu siitä työstä, jota aiemmissa tasaarvon edistämishankkeissa on tehty. Sen lisäksi, että hankkeessa pyritään edistämään sukupuolitietoista aluekehittämistä ja valtavirtaistamaan tasa-arvo päätöksenteossa, toteutetaan hankkeen puitteissa koulutuksia tasa-arvosta, tasa-arvosuunnittelusta ja sukupuolivaikutusten arvioinnista, edistetään naisyrittäjyyttä koulutuksen, verkostojen ja vertaistoiminnan tuen kautta, lisätään naisten johtamistaitoja ja teknologiaosaamista sekä perehdytetään naisia paikallisvaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Woimalan aktiviteetteja on pitänyt muokata hankkeen sisällön ja rahoituksen mukaan niin, että esimerkiksi suunnitellut naisyrittäjyyden koulutuskokonaisuus, yritysintentioihin liittyvät mentorointiryhmät ja akateemisen yrittäjyyden illat eivät ole mukana Woimalan palvelukokonaisuudessa. Syynä tähän ovat olleet Woimalan edustajien mukaan rahoitukseen liittyvät rajoitukset kuten se, että koulutuksiin asetettiin rahoittajan toimesta Kainuun mittakaavassa haasteellinen osallistujatavoite. Woimalassa on tällä hetkellä yksi kokopäiväinen projektipäällikkö ja toinen projektipäällikkö, joka tekee 25 % työaikaa. Tarkoituksena on toimijoiden mukaan ollut tarjota palveluita myös ostopalveluna, koska pienestä toimijajoukosta ei löydy osaamista kaikille aloille. 5.2 Iisalmen Naistentalo Iisalmessa resurssikeskustoimintaa pyöritetään Iisalmen naistentalon puitteissa, joka on Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n omistama rakennus, jossa tarjotaan tiloja naisyrityksille ja naisten aseman edistämiseen liittyville organisaatioille. Naistentalon toiminta alkoi vuonna Naisten yrittäjyyttä tuetaan alueella hankkeiden puitteissa, joiden turvin pyöritetään naisten yrittäjyyttä edistävää resurssikeskusta. Iisalmen Naistentalossa toimii sekä naisyrittäjiä, että naisia tukevia toimintoja, kuten MLL:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteinen perhekahvila. Naisyrittäjien resurssikeskuksen rahoituspohjana on ESR-rahoitteinen FUTUURI Tulevaisuuden naisyrittäjä ja -johtaja -hanke. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Ylä- Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopion yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu. Hankkeen kohderyhminä ovat yrityksen kasvua, kehitystä ja/tai kansainvälistymistä tavoittelevat naisyrittäjät ja -johtajat sekä yrityspalveluorganisaatioiden yritysneuvojat ja oppilaitosten opettajat. Hankkeen toimipiste toimii samalla kuitenkin myös naisyrittäjien resurssikeskuksena, josta naisyrittäjät voivat saada tukea ja neuvontaa liikeyhteyksien solmimiseen, tietolähteiden käyttöön, tietotekniikan hyödyntämiseen ja markkinoinnin tehostamiseen. Resurssikeskus on mukana järjestämässä myös yrittäjien verkostoitumiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Haastateltavien mukaan Naistentalo on löytänyt paikkansa kokoontumispaikkana ja matalan kynnyksen paikkana. Tiloja on käytetty monipuolisesti ja naisyrittäjät 22

25 huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Varsinainen yritysneuvonta on asiakkaille maksutonta, mutta Futuuri-hankkeen toimintaan osallistuminen, ml. koulutukset, opintomatkat ja coaching ovat maksullisia. 5.3 SINNI voimavarakeskus Oy, Oulu Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu naishankkeita jo usean vuoden ajan, mutta ensimmäinen varsinaisesti SINNI:n nimellä toiminut hanke alkoi vuonna 2005 (SINNI Startti ) ja sen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa naisten resurssikeskuksen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaalle. Helmikuussa 2007 perustettiin SINNI voimavarakeskus Oy. SINNI:n palvelutarjonta on parhaimmillaan ollut erittäin laajaa ja siihen on kuulunut koulutus-, neuvonta-, arviointi- ja tutkimustoimintaa; kehittämis- ja hanketyötä; poikkisektoraalisen yhteistyön kehittämistä; verkostointia ja koordinointia; naisyrittäjien toiminnan tukemista; ja alueen naisjärjestöjen ja toimijoiden toiminnan tukemista. Tällä hetkellä SINNI tarjoaa asiakkailleen kuitenkin vain rajoitettua määrää maksullisia palveluita. EU:n uuden ohjelmakauden alkamisen jälkeen ja edellisten projektien päätyttyä SINNI:ssä on päätetty olla hakematta uutta rahoitusta ja sen sijaan odottaa päätöstä valtakunnallisesta rahoituksesta resurssikeskuksille. Kaikki toiminta on tällä hetkellä pienimuotoista. SINNI on Kajaanin Woimalan tapaan profiloitunut vahvasti tasa-arvon edistämisen alalla. Konsultointi- ja neuvontapalveluiden lisäksi SINNI:n vahvuutena on haastateltavien mukaan ollut fyysisen tilan tarjoaminen naisyrittäjille. SINNI:n toimitiloja on vuokrattu yrittäjille toimitiloiksi ja useiden naisyrittäjien kokoontuminen saman katon alle edistää verkostoitumista. 5.4 Osuuskunta Naisten Talo, Kokkola Osuuskunta Naisten Talo Kokkolassa on Suomen ensimmäinen naisten resurssikeskus, joka perustettiin vuonna Naisten Talon perustana oli alueen naisten toive vaikuttaa alueen ja sen naistoiminnan kehittämiseen sekä toimia osuuskuntana, jossa käsityöläiset voivat yhdessä markkinoida tuotteitaan ja luoda näin itselleen työtä. Naisten Talo on ollut aikoinaan myös aktiivisesti mukana perustamassa useita muita resurssikeskuksia ympäri Suomea, etenkin ensimmäisen EU-ohjelmakauden rahoittamien projektien avulla. Vuodesta 2001 lähtien Naisten Talossa ei ole enää ollut projektirahoitteista toimintaa vaan toimintaa on tehty lähinnä talkoovoimin. Nyt myös käsityöläisten myymälä on lopetettu ja Naisten Talossa on enää hoivapalveluita. Osuuskunnan jäsenet antavat vielä vapaaehtoispohjalta neuvontaa osuuskuntien perustamisesta ja osuuskuntiin liittymisestä. Naisten Talon toimijoiden mukaan heidän resurssikeskuksensa vahvuutena on ollut se että käsityöläisiä osataan tukea siltä pohjalta, että käsityöläisille käsityö on elämäntapa ja sitä kautta tulojen hankkiminen pelottaa

26 5.5 Vantaan Nicehearts ry:n Naisresurssikeskus Pihlaja Vantaan Nicehearts ry:n naisresurssikeskus on perustettu vuonna 2001 ja sen periaatteena on kannustaa naisia ja tyttöjä omaehtoiseen toimintaan ja omien kiinnostusten ja taitojen löytämiseen. Resurssikeskuksessa pyöritetään kahta hanketta, joiden kautta resurssikeskus työllistää kaksi täyspäiväistä toimijaa. Resurssikeskuksessa pyritään hankkeiden avulla mm. auttamaan pitkäaikaistyöttömiä naisia sijoittumaan vapaille työmarkkinoille ja kehittää kuntouttavaa työtoimintaa ja tuettua työllistymistä. Yhdistys on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta kolmen työntekijän palkka ja -toimintakuluihin vuosille Sosiaaliset tukitoimet naisten hyvinvoinnin edistäjänä-hankkeen puitteissa. Vantaan Niceheartsin yhtenä suurena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajanaiset (n. 70% asiakkaista on maahanmuuttajia) ja tämä kohderyhmä on keskiössä myös RAY:n rahoitushakemuksen hankkeessa, joka kohdistuu syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin tyttöihin, naisiin sekä heidän perheisiinsä. Resurssikeskuksella on toiveena myös aloittaa naisyrittäjyysneuvonnan antaminen. Vantaan Niceheartsin palvelut ovat maksuttomia ja he saavat tukea Vantaan kaupungilta, joka maksaa puolet yhdistyksen vuokrasta. 5.6 Tampereen naisten resurssikeskus Tampereen yrittäjänaiset tekivät vuonna 2006 Tampereen kaupungin tuella selvityksen siitä, tarvitaanko seudulle naisten resurssikeskus. Selvityksen mukaan tällainen tarve oli olemassa ja Pirkanmaan liitolta saadun kehittämisrahan avulla tehtiin selvitystyö siitä, minkälainen resurssikeskus tulisi olemaan. Huhtikuussa 2007 Tampereelle perustettiin resurssikeskus. Resurssikeskuksen toiminnot ovat periaatteessa valmiina ja käytettävissä, mutta pysyvän rahoituksen puuttuessa toiminnot ovat hallinnollisesti edelleen Tampereen yrittäjänaisten alaisia eikä konkreettista resurssikeskusta ole olemassa. Palvelut on jaettu kolmeen osaan: koulutusosio, jonka puitteissa on toteutettu Rohkeesti Ny! -koulutuksia yrittäjyydestä; tapahtumaosio, jossa toteutetaan Naisbusiness-foorumin Verkkosukka-risteilyjä; ja kansainvälisyysosio, joka verkottaa kansainvälistymisestä kiinnostuneita naisyrittäjiä. Rahoitus toiminnoille hankitaan tapahtumakohtaisesti mm. osallistumismaksujen kautta. Varsinainen työpanos Tampereen yrittäjänaisten puolelta tapahtuu pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin. Tampereen resurssikeskus painottuu selkeästi yrittäjyyteen ja naisyrittäjien tukemiseen ja toiminnan varsinainen aktivoiminen vaatisi rahoituksen yhden henkilön palkkaamiseen ja vuokrakuluihin. 24

27 5.7 Kansainvälinen yhteistyö Resurssikeskukset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä etenkin hanketoiminnan kautta. Mm. Iisalmi ja Kajaani ovat olleet mukana kansainvälisissä Equal-hankkeissa. Usein kansainvälinen yhteistyö perustuu resurssikeskustoimijoiden omiin kontakteihin, joita he ovat hankkeiden kautta keränneet. Kansainvälisestä yhteistyöstä on myös saatu vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen, ja Iisalmen resurssikeskuksen coaching-menetelmä perustuu tanskalaisten kumppanien esimerkkiin. Kansainvälistä yhteistyötä on aikoinaan myös kehitetty eurooppalaisten naisten resurssikeskusverkoston, WINNET Europen kautta. WINNET perustettiin hankepohjalta vuonna 2006 lähinnä ruotsalaiseen resurssikeskusmalliin pohjaten ja siihen kuului vuonna 2007 jäseniä 21 EU-maasta. Suomesta SNRK oli mukana toiminnan alkuvaiheissa, mutta yhdistyksellä ei ole ollut mahdollisuutta maksaa WINNE- Tin jäsenmaksua. WINNETin toiminta sai suomalaisilta resurssikeskustoimijoilta kritiikkiä mm. sen takia, että se painottuu liiallisesti yrittäjyyteen, eikä ota tarpeeksi huomioon mm. tasa-arvokysymyksiä. WINNETin toiminta vaikuttaa ainakin yhdistyksen kotisivujen perusteella hiljentyneen vuoden 2007 jälkeen. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan oman toiminnan peilaamisen ja hyvien toimintamallien ja käytäntöjen löytämisen. Tällä hetkellä resurssikeskusten kansainvälistä yhteistyötä voidaan kuitenkin kuvata satunnaiseksi, hankepohjaiseksi yhteistyöksi, joka aktivoituu kansainvälisten hankkeiden myötä, mutta johon ei perusrahoituksen puuttuessa tulisi jakaa voimavaroja

28 6 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Puhuttaessa naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä on lähtökohtaisesti otettava huomioon resurssikeskusten luonne ja tehtävänkuva. Vaikka tällä hetkellä toimivista resurssikeskuksista etenkin Iisalmen Naistentalo ja sen Futuuri-hanke ovat keskittyneet naisyrittäjyyden edistämiseen, on naisten resurssikeskusten toiminnan peruslähtökohtana ollut naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa yleisemmin. Osana tätä resurssikeskukset ovat toteuttaneet naisyrittäjyysneuvontaa ja tukeneet näin naisten aseman kehittymistä alueellisesti. Naisten yrittäjyys ja työllisyys kuuluu yhtenä kolmesta pilarista myös NAVARA-selvityksen esitykseen resurssikeskusten pääasiallisista toiminnoista, joihin lasketaan tämän lisäksi mukaan naiset aluekehityksessä ja tasa-arvon edistäminen. Onkin tarpeellista tarkastella, kuinka NRK:t tunnistavat naisten erityistarpeet ja yritysintentiot, ja kuinka ne edistävät yritysideoiden jalostamista ja liiketoimintasuunnittelua. Naisten resurssikeskukset tunnistetaan matalan kynnyksen paikoiksi, joihin naisten on helppo tulla peilaamaan ajatuksiaan mm. vertaisryhmissä jo ennen kuin selkeä yritysidea on syntynyt. Tällä tavoin resurssikeskukset edesauttavat pääsyä käsiksi niihin yritysintentioihin, jotka saattaisivat jäädä muiden neuvontaväylien peittoon. Esimerkiksi Kokkolan Naisten Talossa työstettiin naisten orastavia ideoita ns. unelmatyöskentelyn avulla. Ideoiden kypsyttyä asiakas ohjattiin uusyrityskeskuksen neuvojan luo. Tämä tapa edesauttoi myös sellaisten naisten yritysunelmien konkretisointia, jotka eivät välttämättä tunnistaneet itsessään yrittäjäpotentiaalia. 90-luvun Devote-projektissa Chydenius-instituutti toteutti toimintatutkimuksen resurssikeskuksista ja tämän tutkimuksen mukaan resurssikeskukset ovat tärkeitä siitä syystä, että ne luodaan naisten näkökulmasta. Naiset suunnittelevat resurssikeskuksensa itse ilmaisemiinsa tarpeisiin vastaaviksi sen sijaan, että NRK:t rakennettaisi oletettuihin ja normeihin perustuviin tarpeisiin vastaaviksi. Toimiessaan aktiivisesti, resurssikeskuksilla näyttää olevan potentiaalinen rooli alueellisina yritysintentioiden tunnistajina kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjoamalla hyvin varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Kuten naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän raportissakin todetaan, on julkisten yrityspalveluiden kenttä monin paikoin asiakkaan näkökulmasta sekava. Monilla paikkakunnilla eri organisaatiot tarjoavat hyvin samankaltaisia neuvontapalveluita ja asiakkaan on vaikea löytää juuri hänen tarpeisiinsa sopiva neuvontaorganisaatio. Vain harvat neuvontaorganisaatiot (mm. Naisyrittäjyyskeskus Helsingissä) ovat suunnanneet palveluitaan suoraan naisille. Useat haastatellut henkilöt ja naisyrittäjyysfoorumin työpajojen osallistujat myös kyseenalaistivat sen käsityksen, että naiset tarvitsevat erilaista yrittäjyysneuvontaa kuin miehet. 26

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Satakunnan Yrittäjät ry Mitä saimme aikaan 2015

Satakunnan Yrittäjät ry Mitä saimme aikaan 2015 Satakunnan Yrittäjät ry Mitä saimme aikaan 2015 Mitä saimme aikaan 2015 Satakunnan Yrittäjien tehtävä on yhdessä paikallisyhdistysten kanssa tehdä maakunnasta yrittäjäaktiivinen maakunta ja siten vahvistaa

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot