Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne

Transkriptio

1 Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne Hämeen liiton julkaisu II: Henna Lindström 1

2 Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne Toimittanut: Henna Lindström Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Minna Seppänen Taitto: Mari Myllylä Julkaisu II:195 ISBN: ISSN: Hämeenlinna

3 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 Johdanto... 4 Kanta-Hämeen maakunta Väestö...6 Ikäjakauma... 6 Väkiluku vuonna Väkiluvun muutos vuosina Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Liikkuminen Autonomistus Työmatkat Asuntokuntien autonomistus vuonna Työmatkojen keskipituus vuonna Kantahämäläisten työntekijöiden työssäkäyntipaikat eteläisessä Suomessa vuonna Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Lahdessa ja Turussa työssäkäyvien osuus kunnittain vuonna Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöivät vuonna Uudellemaalle pendelöivät vuonna Pirkanmaalle pendelöivät vuonna Varsinais-Suomeen pendelöivät vuonna Päijät-Hämeeseen pendelöivät vuonna Kanta-Hämeessä työssäkäyvien asuinpaikat eteläisessä Suomessa vuonna Asuminen Asunnot ja loma-asunnot...23 Talotyypit...23 Asuntokunnat...23 Asuntojen määrä vuonna Asuntojen keskimääräinen huoneistoala vuonna Loma-asuntojen määrä vuonna Asuinrakennusten talotyyppijakauma vuonna Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna Rakennukset ja maankäyttö...29 Rakennukset...29 Maankäyttö ja maanpeite...29 Rakennusten määrä vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja)...30 Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) Rakennusten (ei loma-asuntojen) kerrosalan muutos vuosina ) Asuinrakennusten kerrosala vuonna Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala vuonna Liike- ja toimistorakennusten kerrosala vuonna Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala vuonna Hoitoalan rakennusten kerrosala vuonna Metsän osuus maan peitteisyydestä vuonna Maatalousmaan osuus maankäytöstä vuonna Rakennetun maan osuus maankäytöstä vuonna Lähteet:

4 Esipuhe Johdanto Hämeen yhdyskuntarakenne muuttuu kaiken aikaa. Muutokset ovat hitaita ja isossa mittakaavassa vaikeasti hahmotettavia. Valtakunnallinen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) tarjoaa tähän uuden, oivan työkalun. Hämeen liiton tuottama Ruudun takaa julkaisu kokoaa YKR:n tarjoamat Hämeen perustiedot havainnolliseksi, koko maakuntaa koskevaksi tietopaketiksi. Karttasarjat kuvaavat Hämeen yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja muutoksia 25 vuoden ajalta. Hyvä yhdyskuntarakenne on pohja menestyvälle maakunnalle. Yksittäisten ihmisten elämäntavat muuttuvat maakunnallisessa kokonaisuudessa suuren luokan ilmiöiksi. Osa yhdyskuntarakenteen ilmiöistä kytkeytyy maamme yleiseen kehitykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi väestön ikärakenteen vanheneminen ja asumisväljyyden kasvu. Osa ilmiöistä juontaa Hämeen omista oloista. Esimerkiksi läheiset suuret kaupungit houkuttelevat pitkiin työmatkoihin ja hämäläinen ympäristö loma- ja haja-asumiseen. Ruudun takaa -selvitys kertoo Hämeen yhdyskuntarakenteen faktat, mutta ei analysoi ilmiöiden syitä eikä tee johtopäätöksiä. Nämä jäävät tehtäväksi niissä hankkeissa, joissa selvitystä tullaan käyttämään lähtöaineistona. Hämeen liitossa tällaisia ovat lähivuosina ainakin kaupunkiseutujen kehityskuvat, liikennejärjestelmäsuunnitelma, Metropolialueen kestävä aluerakenne, asumisen kehittämishankkeet sekä tietenkin tulevat maakuntasuunnitelma, -ohjelma ja -kaava. Ruudun takaa selvityksen laati kevään 2007 aikana suunnittelumaantieteilijä, FM Henna Lindström. Työtä ohjasivat kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, maakunta-arkkitehti Minna Seppänen ja muut aluesuunnittelun asiantuntijat. Hämeen liitto tarjoaa tekemänsä YKR-selvityksen kuntiensa ja yhteistyökumppaneidensa käyttöön. Maankäyttöä ja muuta tulevaisuuteen tähtäävää strategista suunnittelua tekevien kannattaa pysähtyä hetkeksi näiden karttakuviksi muunnettujen tilastojen ääreen. Ruudun takaa näkee yllättäviä asioita. Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne selvityksessä esitellään teemakarttojen avulla kantahämäläistä väestöä, heidän liikkumistaan, asumistaan, maakunnan rakennuskantaa ja maankäyttöä tilastoruuduittain. Tarkoituksena on luoda koko maakunnan kattava yleiskatsaus Kanta-Hämeen yhdyskuntarakenteeseen. Kartat pohjautuvat ympäristöhallinnon laatimaan paikkatietopohjaiseen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR), jonka avulla voidaan tutkia ja tehdä analyysejä yhdyskuntarakenteesta ja sen muuttujista. Aineistosta saadaan tietoa muun muassa väestön ikärakenteesta, asuntokunnista, työmatkoista ja rakennusten käyttötarkoituksista. YKR-aineisto esitetään yhtenäiskoordinaatiston mukaisesti määritellyillä 250m * 250 m tilastoruuduilla, jolloin ruutuun on summattu yhden muuttujan ominaisuudet 6,25 hehtaarin alalta. Tämä takaa muun muassa vertailukelpoiset seurantatulokset ja tietosuojan. Ympäristöhallinnon kokoama tieto on pääosin peräisin Tilastokeskuksesta (TK), joka puolestaan on jalostanut ne Väestörekisterikeskuksen huoneisto-, rakennus- ja väestötiedoista sekä muista tilastoista. Tiedot eivät ole virallisia tilastoja, vaan ne on tarkoitettu seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineiksi. Tilastotieto on sijoitettu ruudun keskipisteeseen, jolloin esimerkiksi maakunnan rajalla oleva tieto voi pudota pois ruudun keskipisteen sijaitessa naapurimaakunnan puolella. Osasta väestötietoja puuttuu puolestaan sijaintitieto (esimerkiksi työpaikan tai asuinpaikan koordinaatit), jolloin luvut eivät täsmää koko maakunnan virallisiin väestö- tai työvoimatietoihin. Aineisto on pääosin vuoden 2005 viimeisen päivän tilanteita, työmatka- ja maanpeitteisyystietojen osalta muutaman vuoden vanhempia. Aineistoa on käsitelty ArcGIS 9 -ohjelmalla. Selvityksen alussa esitetään kartalla maakunnan kuntien, suurimpien taajamien sekä vesistöjen nimistöä. Muihin karttoihin nimistöä ei ole lisätty, jotta teemaluokat erottuvat selkeämmin. Kartat on jaettu teemoittain neljään aihealueeseen: väestö, liikkuminen, asuminen, rakennukset ja maankäyttö. Jokaisesta karttasarjasta on lyhyt luonnehdinta avainlukuineen ennen kartallisia esityksiä, karttaan viitataan sulkeissa kartan nimellä. Tekstissä kerrotaan lyhyesti myös kehityssuunnasta vertaamalla vuoden 2005 tilannetta vuoteen Syvällisempiä kartta-analyysejä tässä selvityksessä ei ole tehty, vaan lukija voi käyttää karttoja omien tutkimustensa tausta-aineistoksi. Hämeen liiton puolesta Minna Seppänen, maakunta-arkkitehti 4

5 Kanta-Hämeen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Iso-Roine Kuohijärvi Hauho Hauhonselkä Pyhäjärvi Iittala Vanajavesi Kt 57 Hattula Eteläinen Vt 12 Suolijärvi Tuulos Kt 53 Ormajärvi Lammi Kalvola Äimäjärvi Parola Lehijärvi Teuronjärvi Pääjärvi Hämeenlinna Kankaistenjärvi Vt 9 Kotkajärvi Takajärvi Alajärvi Katumajärvi Kesijärvi Isojärvi Humppila Renkajärvi Turenki Latovainio Saloistenjärvi Renko Haapajärvi Vt 3 Janakkala Kernaalanjärvi Leppäkoski Mommilanjärvi Ypäjä Loimijoki Jokioinen Forssa Kaukjärvi Pyhäjärvi Vt 10 Kuivajärvi Oksjärvi Valajärvi Tervakoski Ryttylä Hausjärvi Puujoki Oitti Kaartjärvi Kt 54 Launonen Hikiä Vt 2 Tammela Loppi Ojajärvi Riihimäki Liesjärvi Keritty Punelia Loppijärvi Hirvijärvi Monni Läyliäinen 5

6 1. Väestö Kanta-Hämeen maakunnan väkiluku oli vuoden 2005 viimeisenä päivänä asukasta ja vuoden 2007 alkupuolella asukkaan raja ylittyi. Kantahämäläinen asutus keskittyy selkeästi kolmen kaupungin, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan ympäristöön. Asutus seuraa päärataa nauhamaisena, mutta myös maaseutu on tasaisesti asuttu etenkin Kaakkois- ja Lounais-Hämeessä. Pieniä asumattomiakin kolkkia maakunnasta löytyy, muun muassa Lammin Evolta (Väkiluku -kartta). Väestön määrä on kasvanut reilulla :lla vertailuvuosien 1980 ja 2005 välisenä aikana (Väkiluvun muutos -kartta). Kolmesta kaupungista Hämeenlinnassa ja Riihimäellä väkiluku on jatkanut tasaista kasvuaan kun taas Forssassa väki on vähentynyt. Muita kasvukuntia 25 vuoden aikana ovat olleet Hattula, Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Renko ja Tammela. Vastaavasti väkimäärä on vähentynyt Forssan lisäksi Hauholla, Humppilassa, Kalvolassa, Lammilla, Tuuloksessa ja Ypäjällä. Tarkasteltaessa väkimäärän muutoksia vuosien välillä, silmiinpistävää on keskustojen väkimäärän väheneminen. Tämä selittynee asumisväljyyden kasvulla ja lapsiperheiden muutolla taajamien laitamille. Väkimäärän muutos onkin ollut positiivista juuri kaupunkien ja taajamien reunamilla uusien asuinalueiden rakennuttua muun muassa Hämeenlinnassa Hirsimäkeen, Luolajaan sekä Kukostensyrjään, Jankkalasta Kauriinmaalle, Riihimäellä Uhkolaan ja Forssassa Paavolaan. Kanta-Hämeen väkiluku seuduittain Väkiluku Vuosi Ikäjakauma Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Väkiluvun muutos kunnittain Tuulos Riihimäki Loppi Väestöstä yli 65-vuotiaita on noin 18 prosenttia, alle 18 -vuotiaiden osuuden ollessa noin 21 prosenttia. 25 vuodessa iäkkäämpien ihmisten määrä on kasvanut lähes henkilöllä, kun taas lasten ja nuorten määrä on vähentynyt reilulla tuhannella. Yli 65-vuotiaat asuttavat tasaisesti maaseudun haja-asutusaluetta. Ruudut, joissa yli 65 vuotiaiden osuus on suuri, ovat usein väestömäärältään pieniä ruutuja. Ruutuja, joissa yli 60 % on alle 18-vuotiaita, on vähän, sillä ruudussa asuu luonnollisesti myös lasten ja nuorten vanhemmat (Alle 18-vuotiaiden -kartta ja Yli 65-vuotiaiden -kartta). Kunta Kalvola Janakkala Ikäluokat vuonna 1980 Ikäluokat vuonna 2005 Humppila yli 65 v. 14 % alle 18 v. 24 % yli 65 v. 18 % alle 18 v. 21 % Hauho Kuva: Häme-markkinointi Forssa Väkiluku Kanta-Hämeen väkiluku vuonna 1980: Kanta-Hämeen väkiluku vuonna 2005: v. 17 % v. 26 % v. 19 % v. 22 % v. 26 % v. 13 % 6

7 Väkiluku vuonna 2006 Väkiluku vuonna henkilöä 6-20 henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä henkilöä 7

8 Väkiluvun muutos vuosina Väkiluvun muutos vuosina Väkiluku pienentynyt huomattavasti ( henkilöä) Väkiluku pienentynyt jonkin verran ( henkilöä) Ei suurta muutosta ( henkilöä) Väkiluku kasvanut jonkin verran ( henkilöä) Väkiluku kasvanut huomattavasti ( henkilöä) Yhteensä henkilöä 8

9 Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2005 Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna % - 20 % 21 % - 40 % 41 % - 60 % 61 % - 83 % Yhteensä 21 % henkilöä 9

10 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2005 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna % - 20 % 21 % - 40 % 41 % - 60 % 60 % % Yhteensä 17,9 % henkilöä 10

11 2. Liikkuminen YKR -aineisto tarjoaa tietoa asuntokuntien autonomistuksista (kuitenkaan erittelemättä autoja henkilö-, pakettiautoihin jne.) ja liikkumisen osalta työmatkaliikenteestä. Asiointi- tai vapaa-ajanmatkoihin aineiston avulla ei päästä käsiksi. Työmatkojen osalta on käytetty niitä tietoja, joissa henkilön koti- ja työssäkäyntikunta ovat tiedossa. Tiedot ovat vuoden 2003 lopun tilanteita, asuntokuntien autonomistustiedot ovat vuodelta Autonomistus Vuonna 2005, kuten myös 15 vuotta aikaisemmin, suurin osa kantahämäläisistä asuntokunnista omisti yhden auton. Autottomien määrä on vähentynyt ja useamman auton omistus on lisääntynyt vuodesta 1990 vuoteen 2005 mennessä. Vuodelta 1980 ei ole tilastoitu autonomistustietoja YKR -aineistoon. Ruudut, joissa valtaosana ovat autottomat asuntokunnat, sijoittuvat kaupunkien ydinkeskustoihin sekä yksittäisinä haja-asutusalueelle. Autollisista asuntokunnista kaupunkien ja taajamien keskustoissa asuvat yleensä yhden auton omistajat, kun taas useamman auton asuntokunnat sijoittuvat usein taajamien reunoille, pääteiden varsille ja haja-asutusalueelle (Asuntokuntien autonomistus -kartta). Asuntokunnat vuonna 1990 vuonna 2005 Autottomat 36 % 28 % 1 auto 43 % 46 % 2 tai useampi auto 21 % 26 % Pisimmillään kantahämäläinen, jonka koti- ja työssäkäyntikunta ovat tiedossa, on ilmoittanut työskentelevänsä Inarissa, Muoniossa tai Rovaniemellä. Käytännössä hän asuu työssäkäyntikunnassaan ainakin aika-ajoin, ja on kirjoilla Kanta-Hämeessä. Hän voi tehdä töitä esimerkiksi kausiluontoisesti matkailualalla. Kunnat, jossa Kanta-Hämeestä käydään eniten töissä, ovat luonnollisesti maakunnan omat kaupungit ja kunnat, mutta myös Helsinki, Hyvinkää, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Lahti (Työmatkojen keskipituus-, Kantahämäläisten työntekijöiden, Helsingissä, Vantaalla -kartat). Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöi vuonna kantahämäläistä, joista Helsinkiin henkilöä, Vantaalle henkilöä ja Espooseen 723 henkilöä. Esimerkiksi Helsinkiin pendelöivistä valtaosa (43 %) asuu Riihimäellä, vastaavasti Helsingissä työssäkäyvistä kantahämäläisistä 22 % asuu Hämeenlinnassa ja esimerkiksi Lopella 8 % (Helsinkiin, Espooseen -kartta). Vuonna 2003 koko Uudellemaalle pendelöi kantahämäläistä. Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi työskenneltiin paljon Hyvinkäällä (2 128 henkilöä). Hyvinkäällä työssäkäyvistä kantahämäläisistä suurin osa asuu Riihimäellä. Lisäksi pendelöitiin suhteellisen paljon Nurmijärvelle (281 henkilöä), Järvenpäähän (233 henkilöä), Tuusulaan (220 henkilöä), Karkkilaan (124 henkilöä) ja Keravalle (123 henkilöä) (Uudellemaalle pendelöivät kartta). Kanta-Hämeestä Pirkanmaalla kävi vuonna henkilöä töissä. Heistä valtaosa (627 henkilöä) pendelöi Tampereelle. Seuraavaksi eniten käytiin entisessä Toijalassa (83 henkilöä), Pälkäneellä (43 henkilöä), Kangasalla (42 henkilöä) ja Ylöjärvellä (41 henkilöä) (Pirkanmaalle pendelöivät kartta). Työmatkat Keskimääräinen kantahämäläinen työmatka oli vuonna 2003 pituudeltaan 21 kilometriä, kun se vuonna 1980 oli 12 kilometriä. Vuonna 2003 Kanta-Hämeestä tehtiin päivittäin työmatkoja , joista 82 % (58 614) suuntautui omaan maakuntaan ja 18 % (12 850) Kanta-Hämeen ulkopuolelle 13 vuotta aikaisemmin päivittäisestä työmatkasta 89 % (62 346) tehtiin kotimaakunnassa ja 11 % (7 650) pendelöi maakuntansa ulkopuolelle. Työmatkojen suuntautumiset vuonna 2003 Asuin- ja työpaikka Kanta-Hämeessä Asuinpaikka Kanta-Hämeessä, työpaikka maakunnan ulkopuolella Asuinpaikka maakunnan ulkopuolella, työpaikka Kanta-Hämeessä henkilöä henkilöä henkilöä Uudellemaalle pendelöivät vuonna 2003 (yht kantahämäläistä) 13 % 2 % 5 % 3 % 3 % 8 % 23 % 43 % Helsinkiin Hyvinkäälle Vantaalle Espooseen Nurmijärvelle Järvenpäähän Tuusulaan Muihin kuntiin Vuonna 2003 naapurimaakuntiin pendelöi: Kuva: Minna Seppänen Uudellemaalle Pirkanmaalle Varsinais-Suomeen Päijät-Hämeeseen 9300 henkilöä 958 henkilöä 894 henkilöä 614 henkilöä 11

12 Varsinais-Suomeen kantahämäläisiä pendelöi vuonna henkilöä. Heistä Loimaalle työmatkaansa taittoi 268 henkilöä ja Turkuun 239 henkilöä. Seuraavaksi eniten käytiin Somerolla (125 henkilöä) ja Salossa (66 henkilöä) (Varsinais- Suomeen pendelöivät kartta). Päijät-Hämeen maakunnan puolelle vuonna 2003 työmatkaansa teki 614 kantahämäläistä. Heistä suurin osa pendelöi Lahteen (312 henkilöä), toiseksi eniten Kärkölään (116 henkilöä) ja kolmanneksi eniten Hollolaan (83 henkilöä) (Päijät- Hämeeseen pendelöivät kartta). Kanta-Hämeeseen tullaan töihin paitsi omasta maakunnasta, paljon myös pääkaupunkiseudun, Tampereen, Lahden ja Turun suunnilta. Eniten Kanta-Hämeeseen pendelöidään Hyvinkäältä (1 082 henkilöä), toiseksi eniten Helsingistä (620 henkilöä), sitten Tampereelta (609 henkilöä). Myös Lahdesta (322 henkilöä), Vantaalta (261 henkilöä), Somerolta (259 henkilöä), Loimaalta (235 henkilöä), Espoosta (231 henkilöä), Turusta (220 henkilöä) ja Valkeakoskelta (209 henkilöä) pendelöi päivittäin yli 200 henkilöä Kanta-Hämeeseen (Kanta-Hämeessä työssäkäyvien.. kartta). 10 suurinta työssäkäyntikuntaa oman maakunnan ulkopuolella 2 % 22 % 2 % 2 % 2 % 2 % 5 % 6 % 9 % 17 % 31 % Helsinki Hyvinkää Vantaa Espoo Tampere Lahti Nurmijärvi Loimaa Turku Järvenpää Muut Kanta-Hämeeseen maakunnan ulkopuolelta tulevat työntekijät (yhteensä 7762 työntekijää) 48 % 14 % 8 % 8 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % Hyvinkäältä Helsingistä Tampereelta Lahdesta Vantaalta Somerolta Loimaalta Espoosta Turusta Valkeakoskelta Muista kunnista Kuva: Markku Wiik 12

13 Asuntokuntien autonomistus vuonna 2005 Täysin autottomat asuntokunnat Enemmistö autottomia asuntokuntia Yhtä paljon autollisia ja autottomia asuntokuntia Enemmistö autollisia asuntokuntia, joilla yksi auto Yhtä paljon yhden ja kahden tai useamman auton asuntokuntia Enemmistö autollisia asuntokuntia, joilla kaksi tai useampi auto Yhteensä: autottomia asuntokuntia autollisia , joista yhden auton asuntokuntia monen auton asuntokuntia Asuntokuntien autonomistus vuonna

14 Työmatkojen keskipituus vuonna 2003 Alle 5 km 5 km - 20 km 20 km - 50 km Yli 50 km Työmatkojen keskipituus 21 km Työmatkojen keskipituus vuonna

15 Kantahämäläisten työntekijöiden työssäkäyntipaikat eteläisessä Suomessa vuonna 2003 Jyväskylä 1-5 työntekijää työntekijää työntekijää Yhteensä työntekijää, joiden työpaikka on tiedossa (työntekijöiden kokonaismäärä ). Työmatkan pituuden keskiarvo 21 km. Pori Tampere Kantahämäläisten työntekijöiden työssäkäyntipaikat eteläisessä Suomessa Lahti Turku Vantaa Espoo Helsinki

16 Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Lahdessa ja Turussa työssäkäyvien osuus kunnittain vuonna 2003 Helsingissä työssäkäyvät (yht ) Vantaalla työssäkäyvät (yht ) Espoossa työssäkäyvät (yht. 723) Tampereella työssäkäyvät (yht. 627) Lahdessa työssäkäyvät (yht. 312) Turussa työssäkäyvät (yht. 239) Yhteensä työssäkävijää Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin Hauho yht. 89 Tuulos yht. 41 Lammi yht. 157 Kalvola yht. 103 Hattula Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, yht. 309Tampereella, Lahdessa ja Turussa työssäkäyvien osuus kunnittain vuonna 2003 Hämeenlinna Humppila yht. 57 yht Forssa yht. 325 Renko yht. 46 Janakkala Ypäjä Jokioinen yht. 105 yht. 507 yht. 53 Tammela yht. 126 Hausjärvi yht. 566 Loppi yht. 524 Riihimäki yht

17 Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöivät vuonna henkilöä 6-20 henkilöä henkilöä Yhteensä henkilöä Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöivät vuonna

18 Uudellemaalle pendelöivät vuonna henkilöä 6-20 henkilöä henkilöä Yhteensä henkilöä Uudellemaalle pendelöivät vuonna

19 Pirkanmaalle pendelöivät vuonna henkilöä 6-8 henkilöä Yhteensä 958 henkilöä Pirkanmaalle pendelöivät vuonna

20 Varsinais-Suomeen pendelöivät vuonna henkilöä Yhteensä 894 henkilöä Varsinais-Suomeen pendelöivät vuonna

21 Päijät-Hämeeseen pendelöivät vuonna henkilöä Yhteensä 614 henkilöä Päijät-Hämeeseen pendelöivät vuonna

22 Kanta-Hämeessä työssäkäyvien asuinpaikat eteläisessä Suomessa vuonna 2003 Jyväskylä 1-5 henkiöä 6-50 henkilöä henkilöä Yhteensä työntekijää, joiden asuin- ja työssäkäyntikunta ovat tiedossa (Kanta-Hämeessä työssäkäyvien kokonaismäärä ). Työmatkan pituuden keskiarvo 17 km. Pori Tampere Kanta-Hämeessä työssäkäyvien asuinpaikat eteläisessä Suomessa vuonna 2003 Lahti Turku Vantaa Espoo Helsinki

23 3. Asuminen Asunnot ja loma-asunnot Kanta-Hämeessä asuntojen lukumäärä vuonna 2005 oli , joista 90 prosenttia oli vakituisesti asuttuja. Asuntojen yhteenlaskettu huoneistoala koko maakunnassa oli 6,8 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja yhden asunnon huoneistoalan keskiarvo 100 htm 2. Asumisväljyys oli noin 41 htm 2 /henkilö (n. 50 kem 2 /hlö). Vastaavasti vuonna 1980 asuntoja maakunnassa oli , joista vakituisessa käytössä 94 prosenttia. Asuntojen yhteenlaskettu huoneistoala oli 4,3 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja yhden asunnon huoneistoalan keskiarvo 83 htm 2. Asumisväljyys oli noin 28 htm 2 /henkilö (n. 31 kem 2 /hlö). YKR:n tietojen mukaan asuntojen huoneistoala on siis kasvanut 25 vuodessa 2,5 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja asumisväljyys 13 htm 2 / 19 kem 2 (Asuntojen määrä- ja Asuntojen keskimääräinen huoneistoala kartat). Loma-asunnot levittäytyvät tasaisena mattona koko maakuntaan. Suurimmat loma-asuntovyöhykkeet sijoittuvat järvien rannoille, sekä nauhamaisina jokilaaksoihin. Varsinkin vanhempi loma-asutus, sisältäen muun muassa entisiä asuinrakennuksia, sijaitsee paljolti myös kuivalla maalla (Loma-asuntojen määrä kartta). Talotyypit Yli 90 % koko Kanta-Hämeen maakunnan asuinrakennuksista on erillisiä pientaloja. Rivi- ja ketjutalojen osuus on hieman kasvanut vuodesta 1980, mutta on edelleen vain 5 % asuinrakennuskannasta. Kerros- ja rivitalot keskittyvät luonnollisesti kaupunkien ja taajamien keskustoihin, pientalot puolestaan tasaisesti koko maakuntaan (Asuinrakennusten talotyyppijakauma kartta). Asuinrakennusten talotyypit Erilliset pientalot (93 %) Rivi- ja ketjutalot 604 (2 %) Asuinkerrostalot (5 %) Asuinrakennukset yhteensä Rakennusten määrä Rakennusten kerrosala (milj. kem 2 ) (100 %) (91 %) (5 %) (4 %) (100 %) 2,78 (59 %) 0,26 (6 %) 1,67 (35 %) 4,71 (100 %) 5,09 (61 %) 0,92 (11 %) 2,31 (28 %) 8,32 (100 %) Asuntokunnat Kanta-Hämeen asuntokunnista 72 prosenttia oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia vuonna Pienet asuntokunnat sijoittuvat huomattavalta osin kaupunkien keskustoihin, mutta myös maaseudulle, jossa asuntokuntia on ylipäätään vähemmän. Suuremmat perheet asuvat pääasiassa taajamien laidoilla pientaloalueilla (Asuntokunnat henkilöluvun mukaan kartta). Vertailuvuosien välillä yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuus on kasvanut huomattavasti henkilömäärältään suurempien asuntokuntien osuuden vuorostaan pienentyessä. Asuntokuntien koko Asuntokuntien määrä vuonna henkilö henkilöä henkilöä Yli 5 henkilöä Yhteensä Asuntokuntien määrä vuonna 2005 Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna 2005, yhteensä asuntokuntia kpl 6+ henkilöä 2 % 3-5 henkilöä 26 % 2 henkilöä 33 % 1 henkilö 39 % Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna 1980, yhteensä asuntokuntia kpl 6+ henkilöä 3 % 1 henkilö 27 % 3-5 henkilöä 43 % Kuva: Häme-markkinointi 2 henkilöä 27 % 23

24 Asuntojen määrä vuonna asunto 2-10 asuntoa asuntoa asuntoa Yhteensä asuntoa Asuntojen määrä vuonna

25 Asuntojen keskimääräinen huoneistoala vuonna 2005 Alle 50 htm2 50 htm2-100 htm2 100 htm2-200 htm2 Yli 200 htm2 Keskimääräinen huoneistoala noin 100 htm2 Keskimääräinen asumisväljyys noin 41 htm2/henkilö (noin 50 kem2/henkilö). Asuntojen keskimääräinen huoneistoala vuonna

26 Loma-asuntojen määrä vuonna loma-asunto 2-5 loma-asuntoa 6-48 loma-asuntoa Yhteensä loma-asuntoa Loma-asuntojen määrä vuonna

27 Asuinrakennusten talotyyppijakauma vuonna 2005 Kerrostalojen kerrosala suurin Rivi- ja ketjutalojen kerrosala suurin Erillisten pientalojen kerrosala suurin Yhteensä: asuinrakennusten kerrosala 8,3 milj. kem2, joista kerrostalot 2,3 milj. kem2, rivi- ja ketjutalot 0,9 milj. kem2, erilliset pientalot 5,1 milj. kem2. Asuinrakennusten talotyyppijakauma vuonna

28 Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna henkilön asuntokuntien luokka suurin 2 henkilön asuntokuntien luokka suurin 3-5 henkilön asuntokuntien luokka suurin Yli 5 henkilön asuntokuntien luokka suurin Yhteensä asuntokuntaa, joista henkilön, henkilön, henkilön, yli 5 henkilön asuntokuntia. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna

29 4. Rakennukset ja maankäyttö Rakennukset Rakennusten määrä koko maakunnassa oli vuoden 2005 lopussa hieman vajaat rakennusta (Rakennusten määrä kartta). 25 vuoden aikana uusia rakennuksia on rakennettu Kanta-Hämeeseen reilut , joista suurin osa asuinrakennuksia. Luvut eivät sisällä loma-asuntoja. Uusia asuinrakennuksia on rakennettu muun muassa Hämeenlinnan Hirsimäkeen, Luolajaan, Kukostensyrjään ja Käikälään, Riihimäen Uhkolaan, Forssan Paavolaan, Hattulan Parolaan, Janakkalan Kauriinmaalle, Lopen Launoseen ja kirkonkylälle, sekä muihin taajamiin ja hajaasutusalueelle. Rakennusten kerrosala oli vuonna ,1 miljoonaa kerrosneliömetriä, joista uutta, vuoden 1980 jälkeen rakennettua, 5,5 miljoonaa kem 2 (Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala- ja Rakennusten kerrosalan muutos kartat). Kaikkien rakennusten kerrosalasta yli 60 prosenttia on asuinrakennusten kerrosalaa. Toiseksi eniten on teollisuus- ja varastotilaa ja kolmantena tulevat liike- ja toimistorakennukset, joihin kuuluvat myymälät, majoitus- ja asuntolarakennukset, ravintolat, ruokalat ja toimistot. Neljänneksi eniten rakennusten kerrosalaa kuluu opetus- ja kokoontumisrakennuksiin ja viidentenä hoitoalan rakennuksiin. Luokka muut rakennukset sisältää muun muassa liikenteen rakennukset kuten rautatie- ja linja-autoasemat, pysäköintitalot, huoltoasemat ja autokorjaamot (Asuinrakennusten-, Teollisuus- ja varastorakennusten-, Liike- ja toimistorakennusten-, Opetus- ja kokoontumisrakennusten sekä Hoitoalan rakennusten kerrosala -kartat). Asuinrakennusten kerrosala Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala Liike- ja toimistorakennusten kerrosala Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala Hoitoalan rakennusten kerrosala Muiden rakennusten kerrosala Muutos 4,71 milj. kem 2 8,32 milj. kem 2 +3,61 milj. kem 2 1,5 milj. kem 2 2,18 milj. kem 2 +0,68 milj. kem 2 0,55 milj. kem 2 1,09 milj. kem 2 +0,54 milj. kem 2 0,52 milj. kem 2 0,84 milj. kem 2 +0,32 milj. kem 2 0,25 milj. kem 2 0,35 milj. kem 2 +0,10 milj. kem 2 0,17 milj. kem 2 0,35 milj. kem 2 +0,18 milj. kem 2 Kerrosala yhteensä 7,7 milj. kem 2 13,13 milj. kem 2 +5,43 milj. kem 2 Maankäyttö ja maanpeite Kanta-Hämeen maakunnan km 2 pinta-alasta noin 62 prosenttia on metsän, avoimien kankaiden ja kalliomaan peitossa. Viidennes on maatalousmaata ja rakennettuna on 7 prosenttia maakunnan pinta-alasta. Vesistöjä on 9 prosenttia ja kosteikot sekä suot peittävät maakunnan pinta-alasta noin 2 prosenttia (Metsän osuus-, Maatalousmaan osuus-, Rakennetun maan osuus maankäytöstä kartat). Rakennusten kerrosala vuonna 2005 Maakunnan maanpeite 17 % 8 % 2 % 3 % Asuinrakennukset 6 % 64 % Teollisuus- ja varastorakennukset Liike- ja toimistorakennukset Opetus- ja kokoontumisrakennukset Hoitoalan rakennukset 20 % 7 % 9 % 2 % 62 % Metsää Maatalousmaata Rakennettua Vesistöjä Soita Muut Kuva: Minna Seppänen 29

30 Rakennusten määrä vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) 1 rakennus 2-10 rakennusta rakennusta rakennusta Yhteensä rakennusta Rakennusten määrä vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) 30

31 Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 yli kem2 Yhteensä 13,1 milj. kem2 Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) 31

32 Rakennusten (ei loma-asuntojen) kerrosalan muutos vuosina Kerrosala vähentynyt kem kem2-999 kem kem2 Kerrosala kasvanut +1 kem kem kem kem2 Ei muutosta Yhteensä +5,5 milj. kem2 Rakennusten (ei loma-asuntojen) kerrosalan muutos vuosina ) 32

33 Asuinrakennusten kerrosala vuonna 2005 alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 yli kem2 Yhteensä 8,3 milj. kem2 Asuinrakennusten kerrosala vuonna

34 Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 2,2 milj. kem2 Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala vuonna

35 Liike- ja toimistorakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 1,1 milj. kem2 Liike- ja toimistorakennusten kerrosala vuonna

36 Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 0,8 milj. kem2 Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala vuonna

37 Hoitoalan rakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 0,3 milj. kem2 Hoitoalan rakennusten kerrosala vuonna

38 Metsän osuus maan peitteisyydestä vuonna % - 40 % 41 % - 60 % 61 % - 80 % 81 % % Maan peitteisyydestä noin 63 % on metsää. Metsän osuus maan peitteisyydestä vuonna

39 Maatalousmaan osuus maankäytöstä vuonna % - 40 % 41 % - 60 % 61 % - 80 % 81 % % Maakunnan maankäytöstä noin 20 % on maatalousmaata. Maatalousmaan osuus maankäytöstä vuonna

40 Rakennetun maan osuus maankäytöstä vuonna % - 30 % 31 % - 60 % 61 % - 80 % 81 % % Maakunnan maankäytöstä noin 7 % on rakennettua. Rakennetun maan osuus maankäytöstä vuonna

41 Lähteet: Oinonen, Kari (2007). YKR-Hertta Opas. Julkaisematon versio YKR-aineisto, Suomen ympäristökeskus, Tilastokeskus,

42 42

43 43

44 Niittykatu 5, FI Hämeenlinna tel (0) fax (0)