Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne"

Transkriptio

1 Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne Hämeen liiton julkaisu II: Henna Lindström 1

2 Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne Toimittanut: Henna Lindström Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Minna Seppänen Taitto: Mari Myllylä Julkaisu II:195 ISBN: ISSN: Hämeenlinna

3 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 Johdanto... 4 Kanta-Hämeen maakunta Väestö...6 Ikäjakauma... 6 Väkiluku vuonna Väkiluvun muutos vuosina Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Liikkuminen Autonomistus Työmatkat Asuntokuntien autonomistus vuonna Työmatkojen keskipituus vuonna Kantahämäläisten työntekijöiden työssäkäyntipaikat eteläisessä Suomessa vuonna Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Lahdessa ja Turussa työssäkäyvien osuus kunnittain vuonna Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöivät vuonna Uudellemaalle pendelöivät vuonna Pirkanmaalle pendelöivät vuonna Varsinais-Suomeen pendelöivät vuonna Päijät-Hämeeseen pendelöivät vuonna Kanta-Hämeessä työssäkäyvien asuinpaikat eteläisessä Suomessa vuonna Asuminen Asunnot ja loma-asunnot...23 Talotyypit...23 Asuntokunnat...23 Asuntojen määrä vuonna Asuntojen keskimääräinen huoneistoala vuonna Loma-asuntojen määrä vuonna Asuinrakennusten talotyyppijakauma vuonna Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna Rakennukset ja maankäyttö...29 Rakennukset...29 Maankäyttö ja maanpeite...29 Rakennusten määrä vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja)...30 Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) Rakennusten (ei loma-asuntojen) kerrosalan muutos vuosina ) Asuinrakennusten kerrosala vuonna Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala vuonna Liike- ja toimistorakennusten kerrosala vuonna Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala vuonna Hoitoalan rakennusten kerrosala vuonna Metsän osuus maan peitteisyydestä vuonna Maatalousmaan osuus maankäytöstä vuonna Rakennetun maan osuus maankäytöstä vuonna Lähteet:

4 Esipuhe Johdanto Hämeen yhdyskuntarakenne muuttuu kaiken aikaa. Muutokset ovat hitaita ja isossa mittakaavassa vaikeasti hahmotettavia. Valtakunnallinen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) tarjoaa tähän uuden, oivan työkalun. Hämeen liiton tuottama Ruudun takaa julkaisu kokoaa YKR:n tarjoamat Hämeen perustiedot havainnolliseksi, koko maakuntaa koskevaksi tietopaketiksi. Karttasarjat kuvaavat Hämeen yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja muutoksia 25 vuoden ajalta. Hyvä yhdyskuntarakenne on pohja menestyvälle maakunnalle. Yksittäisten ihmisten elämäntavat muuttuvat maakunnallisessa kokonaisuudessa suuren luokan ilmiöiksi. Osa yhdyskuntarakenteen ilmiöistä kytkeytyy maamme yleiseen kehitykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi väestön ikärakenteen vanheneminen ja asumisväljyyden kasvu. Osa ilmiöistä juontaa Hämeen omista oloista. Esimerkiksi läheiset suuret kaupungit houkuttelevat pitkiin työmatkoihin ja hämäläinen ympäristö loma- ja haja-asumiseen. Ruudun takaa -selvitys kertoo Hämeen yhdyskuntarakenteen faktat, mutta ei analysoi ilmiöiden syitä eikä tee johtopäätöksiä. Nämä jäävät tehtäväksi niissä hankkeissa, joissa selvitystä tullaan käyttämään lähtöaineistona. Hämeen liitossa tällaisia ovat lähivuosina ainakin kaupunkiseutujen kehityskuvat, liikennejärjestelmäsuunnitelma, Metropolialueen kestävä aluerakenne, asumisen kehittämishankkeet sekä tietenkin tulevat maakuntasuunnitelma, -ohjelma ja -kaava. Ruudun takaa selvityksen laati kevään 2007 aikana suunnittelumaantieteilijä, FM Henna Lindström. Työtä ohjasivat kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, maakunta-arkkitehti Minna Seppänen ja muut aluesuunnittelun asiantuntijat. Hämeen liitto tarjoaa tekemänsä YKR-selvityksen kuntiensa ja yhteistyökumppaneidensa käyttöön. Maankäyttöä ja muuta tulevaisuuteen tähtäävää strategista suunnittelua tekevien kannattaa pysähtyä hetkeksi näiden karttakuviksi muunnettujen tilastojen ääreen. Ruudun takaa näkee yllättäviä asioita. Ruudun takaa Hämeen yhdyskuntarakenne selvityksessä esitellään teemakarttojen avulla kantahämäläistä väestöä, heidän liikkumistaan, asumistaan, maakunnan rakennuskantaa ja maankäyttöä tilastoruuduittain. Tarkoituksena on luoda koko maakunnan kattava yleiskatsaus Kanta-Hämeen yhdyskuntarakenteeseen. Kartat pohjautuvat ympäristöhallinnon laatimaan paikkatietopohjaiseen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR), jonka avulla voidaan tutkia ja tehdä analyysejä yhdyskuntarakenteesta ja sen muuttujista. Aineistosta saadaan tietoa muun muassa väestön ikärakenteesta, asuntokunnista, työmatkoista ja rakennusten käyttötarkoituksista. YKR-aineisto esitetään yhtenäiskoordinaatiston mukaisesti määritellyillä 250m * 250 m tilastoruuduilla, jolloin ruutuun on summattu yhden muuttujan ominaisuudet 6,25 hehtaarin alalta. Tämä takaa muun muassa vertailukelpoiset seurantatulokset ja tietosuojan. Ympäristöhallinnon kokoama tieto on pääosin peräisin Tilastokeskuksesta (TK), joka puolestaan on jalostanut ne Väestörekisterikeskuksen huoneisto-, rakennus- ja väestötiedoista sekä muista tilastoista. Tiedot eivät ole virallisia tilastoja, vaan ne on tarkoitettu seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineiksi. Tilastotieto on sijoitettu ruudun keskipisteeseen, jolloin esimerkiksi maakunnan rajalla oleva tieto voi pudota pois ruudun keskipisteen sijaitessa naapurimaakunnan puolella. Osasta väestötietoja puuttuu puolestaan sijaintitieto (esimerkiksi työpaikan tai asuinpaikan koordinaatit), jolloin luvut eivät täsmää koko maakunnan virallisiin väestö- tai työvoimatietoihin. Aineisto on pääosin vuoden 2005 viimeisen päivän tilanteita, työmatka- ja maanpeitteisyystietojen osalta muutaman vuoden vanhempia. Aineistoa on käsitelty ArcGIS 9 -ohjelmalla. Selvityksen alussa esitetään kartalla maakunnan kuntien, suurimpien taajamien sekä vesistöjen nimistöä. Muihin karttoihin nimistöä ei ole lisätty, jotta teemaluokat erottuvat selkeämmin. Kartat on jaettu teemoittain neljään aihealueeseen: väestö, liikkuminen, asuminen, rakennukset ja maankäyttö. Jokaisesta karttasarjasta on lyhyt luonnehdinta avainlukuineen ennen kartallisia esityksiä, karttaan viitataan sulkeissa kartan nimellä. Tekstissä kerrotaan lyhyesti myös kehityssuunnasta vertaamalla vuoden 2005 tilannetta vuoteen Syvällisempiä kartta-analyysejä tässä selvityksessä ei ole tehty, vaan lukija voi käyttää karttoja omien tutkimustensa tausta-aineistoksi. Hämeen liiton puolesta Minna Seppänen, maakunta-arkkitehti 4

5 Kanta-Hämeen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Iso-Roine Kuohijärvi Hauho Hauhonselkä Pyhäjärvi Iittala Vanajavesi Kt 57 Hattula Eteläinen Vt 12 Suolijärvi Tuulos Kt 53 Ormajärvi Lammi Kalvola Äimäjärvi Parola Lehijärvi Teuronjärvi Pääjärvi Hämeenlinna Kankaistenjärvi Vt 9 Kotkajärvi Takajärvi Alajärvi Katumajärvi Kesijärvi Isojärvi Humppila Renkajärvi Turenki Latovainio Saloistenjärvi Renko Haapajärvi Vt 3 Janakkala Kernaalanjärvi Leppäkoski Mommilanjärvi Ypäjä Loimijoki Jokioinen Forssa Kaukjärvi Pyhäjärvi Vt 10 Kuivajärvi Oksjärvi Valajärvi Tervakoski Ryttylä Hausjärvi Puujoki Oitti Kaartjärvi Kt 54 Launonen Hikiä Vt 2 Tammela Loppi Ojajärvi Riihimäki Liesjärvi Keritty Punelia Loppijärvi Hirvijärvi Monni Läyliäinen 5

6 1. Väestö Kanta-Hämeen maakunnan väkiluku oli vuoden 2005 viimeisenä päivänä asukasta ja vuoden 2007 alkupuolella asukkaan raja ylittyi. Kantahämäläinen asutus keskittyy selkeästi kolmen kaupungin, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan ympäristöön. Asutus seuraa päärataa nauhamaisena, mutta myös maaseutu on tasaisesti asuttu etenkin Kaakkois- ja Lounais-Hämeessä. Pieniä asumattomiakin kolkkia maakunnasta löytyy, muun muassa Lammin Evolta (Väkiluku -kartta). Väestön määrä on kasvanut reilulla :lla vertailuvuosien 1980 ja 2005 välisenä aikana (Väkiluvun muutos -kartta). Kolmesta kaupungista Hämeenlinnassa ja Riihimäellä väkiluku on jatkanut tasaista kasvuaan kun taas Forssassa väki on vähentynyt. Muita kasvukuntia 25 vuoden aikana ovat olleet Hattula, Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Renko ja Tammela. Vastaavasti väkimäärä on vähentynyt Forssan lisäksi Hauholla, Humppilassa, Kalvolassa, Lammilla, Tuuloksessa ja Ypäjällä. Tarkasteltaessa väkimäärän muutoksia vuosien välillä, silmiinpistävää on keskustojen väkimäärän väheneminen. Tämä selittynee asumisväljyyden kasvulla ja lapsiperheiden muutolla taajamien laitamille. Väkimäärän muutos onkin ollut positiivista juuri kaupunkien ja taajamien reunamilla uusien asuinalueiden rakennuttua muun muassa Hämeenlinnassa Hirsimäkeen, Luolajaan sekä Kukostensyrjään, Jankkalasta Kauriinmaalle, Riihimäellä Uhkolaan ja Forssassa Paavolaan. Kanta-Hämeen väkiluku seuduittain Väkiluku Vuosi Ikäjakauma Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Väkiluvun muutos kunnittain Tuulos Riihimäki Loppi Väestöstä yli 65-vuotiaita on noin 18 prosenttia, alle 18 -vuotiaiden osuuden ollessa noin 21 prosenttia. 25 vuodessa iäkkäämpien ihmisten määrä on kasvanut lähes henkilöllä, kun taas lasten ja nuorten määrä on vähentynyt reilulla tuhannella. Yli 65-vuotiaat asuttavat tasaisesti maaseudun haja-asutusaluetta. Ruudut, joissa yli 65 vuotiaiden osuus on suuri, ovat usein väestömäärältään pieniä ruutuja. Ruutuja, joissa yli 60 % on alle 18-vuotiaita, on vähän, sillä ruudussa asuu luonnollisesti myös lasten ja nuorten vanhemmat (Alle 18-vuotiaiden -kartta ja Yli 65-vuotiaiden -kartta). Kunta Kalvola Janakkala Ikäluokat vuonna 1980 Ikäluokat vuonna 2005 Humppila yli 65 v. 14 % alle 18 v. 24 % yli 65 v. 18 % alle 18 v. 21 % Hauho Kuva: Häme-markkinointi Forssa Väkiluku Kanta-Hämeen väkiluku vuonna 1980: Kanta-Hämeen väkiluku vuonna 2005: v. 17 % v. 26 % v. 19 % v. 22 % v. 26 % v. 13 % 6

7 Väkiluku vuonna 2006 Väkiluku vuonna henkilöä 6-20 henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä henkilöä 7

8 Väkiluvun muutos vuosina Väkiluvun muutos vuosina Väkiluku pienentynyt huomattavasti ( henkilöä) Väkiluku pienentynyt jonkin verran ( henkilöä) Ei suurta muutosta ( henkilöä) Väkiluku kasvanut jonkin verran ( henkilöä) Väkiluku kasvanut huomattavasti ( henkilöä) Yhteensä henkilöä 8

9 Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2005 Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna % - 20 % 21 % - 40 % 41 % - 60 % 61 % - 83 % Yhteensä 21 % henkilöä 9

10 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2005 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna % - 20 % 21 % - 40 % 41 % - 60 % 60 % % Yhteensä 17,9 % henkilöä 10

11 2. Liikkuminen YKR -aineisto tarjoaa tietoa asuntokuntien autonomistuksista (kuitenkaan erittelemättä autoja henkilö-, pakettiautoihin jne.) ja liikkumisen osalta työmatkaliikenteestä. Asiointi- tai vapaa-ajanmatkoihin aineiston avulla ei päästä käsiksi. Työmatkojen osalta on käytetty niitä tietoja, joissa henkilön koti- ja työssäkäyntikunta ovat tiedossa. Tiedot ovat vuoden 2003 lopun tilanteita, asuntokuntien autonomistustiedot ovat vuodelta Autonomistus Vuonna 2005, kuten myös 15 vuotta aikaisemmin, suurin osa kantahämäläisistä asuntokunnista omisti yhden auton. Autottomien määrä on vähentynyt ja useamman auton omistus on lisääntynyt vuodesta 1990 vuoteen 2005 mennessä. Vuodelta 1980 ei ole tilastoitu autonomistustietoja YKR -aineistoon. Ruudut, joissa valtaosana ovat autottomat asuntokunnat, sijoittuvat kaupunkien ydinkeskustoihin sekä yksittäisinä haja-asutusalueelle. Autollisista asuntokunnista kaupunkien ja taajamien keskustoissa asuvat yleensä yhden auton omistajat, kun taas useamman auton asuntokunnat sijoittuvat usein taajamien reunoille, pääteiden varsille ja haja-asutusalueelle (Asuntokuntien autonomistus -kartta). Asuntokunnat vuonna 1990 vuonna 2005 Autottomat 36 % 28 % 1 auto 43 % 46 % 2 tai useampi auto 21 % 26 % Pisimmillään kantahämäläinen, jonka koti- ja työssäkäyntikunta ovat tiedossa, on ilmoittanut työskentelevänsä Inarissa, Muoniossa tai Rovaniemellä. Käytännössä hän asuu työssäkäyntikunnassaan ainakin aika-ajoin, ja on kirjoilla Kanta-Hämeessä. Hän voi tehdä töitä esimerkiksi kausiluontoisesti matkailualalla. Kunnat, jossa Kanta-Hämeestä käydään eniten töissä, ovat luonnollisesti maakunnan omat kaupungit ja kunnat, mutta myös Helsinki, Hyvinkää, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Lahti (Työmatkojen keskipituus-, Kantahämäläisten työntekijöiden, Helsingissä, Vantaalla -kartat). Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöi vuonna kantahämäläistä, joista Helsinkiin henkilöä, Vantaalle henkilöä ja Espooseen 723 henkilöä. Esimerkiksi Helsinkiin pendelöivistä valtaosa (43 %) asuu Riihimäellä, vastaavasti Helsingissä työssäkäyvistä kantahämäläisistä 22 % asuu Hämeenlinnassa ja esimerkiksi Lopella 8 % (Helsinkiin, Espooseen -kartta). Vuonna 2003 koko Uudellemaalle pendelöi kantahämäläistä. Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi työskenneltiin paljon Hyvinkäällä (2 128 henkilöä). Hyvinkäällä työssäkäyvistä kantahämäläisistä suurin osa asuu Riihimäellä. Lisäksi pendelöitiin suhteellisen paljon Nurmijärvelle (281 henkilöä), Järvenpäähän (233 henkilöä), Tuusulaan (220 henkilöä), Karkkilaan (124 henkilöä) ja Keravalle (123 henkilöä) (Uudellemaalle pendelöivät kartta). Kanta-Hämeestä Pirkanmaalla kävi vuonna henkilöä töissä. Heistä valtaosa (627 henkilöä) pendelöi Tampereelle. Seuraavaksi eniten käytiin entisessä Toijalassa (83 henkilöä), Pälkäneellä (43 henkilöä), Kangasalla (42 henkilöä) ja Ylöjärvellä (41 henkilöä) (Pirkanmaalle pendelöivät kartta). Työmatkat Keskimääräinen kantahämäläinen työmatka oli vuonna 2003 pituudeltaan 21 kilometriä, kun se vuonna 1980 oli 12 kilometriä. Vuonna 2003 Kanta-Hämeestä tehtiin päivittäin työmatkoja , joista 82 % (58 614) suuntautui omaan maakuntaan ja 18 % (12 850) Kanta-Hämeen ulkopuolelle 13 vuotta aikaisemmin päivittäisestä työmatkasta 89 % (62 346) tehtiin kotimaakunnassa ja 11 % (7 650) pendelöi maakuntansa ulkopuolelle. Työmatkojen suuntautumiset vuonna 2003 Asuin- ja työpaikka Kanta-Hämeessä Asuinpaikka Kanta-Hämeessä, työpaikka maakunnan ulkopuolella Asuinpaikka maakunnan ulkopuolella, työpaikka Kanta-Hämeessä henkilöä henkilöä henkilöä Uudellemaalle pendelöivät vuonna 2003 (yht kantahämäläistä) 13 % 2 % 5 % 3 % 3 % 8 % 23 % 43 % Helsinkiin Hyvinkäälle Vantaalle Espooseen Nurmijärvelle Järvenpäähän Tuusulaan Muihin kuntiin Vuonna 2003 naapurimaakuntiin pendelöi: Kuva: Minna Seppänen Uudellemaalle Pirkanmaalle Varsinais-Suomeen Päijät-Hämeeseen 9300 henkilöä 958 henkilöä 894 henkilöä 614 henkilöä 11

12 Varsinais-Suomeen kantahämäläisiä pendelöi vuonna henkilöä. Heistä Loimaalle työmatkaansa taittoi 268 henkilöä ja Turkuun 239 henkilöä. Seuraavaksi eniten käytiin Somerolla (125 henkilöä) ja Salossa (66 henkilöä) (Varsinais- Suomeen pendelöivät kartta). Päijät-Hämeen maakunnan puolelle vuonna 2003 työmatkaansa teki 614 kantahämäläistä. Heistä suurin osa pendelöi Lahteen (312 henkilöä), toiseksi eniten Kärkölään (116 henkilöä) ja kolmanneksi eniten Hollolaan (83 henkilöä) (Päijät- Hämeeseen pendelöivät kartta). Kanta-Hämeeseen tullaan töihin paitsi omasta maakunnasta, paljon myös pääkaupunkiseudun, Tampereen, Lahden ja Turun suunnilta. Eniten Kanta-Hämeeseen pendelöidään Hyvinkäältä (1 082 henkilöä), toiseksi eniten Helsingistä (620 henkilöä), sitten Tampereelta (609 henkilöä). Myös Lahdesta (322 henkilöä), Vantaalta (261 henkilöä), Somerolta (259 henkilöä), Loimaalta (235 henkilöä), Espoosta (231 henkilöä), Turusta (220 henkilöä) ja Valkeakoskelta (209 henkilöä) pendelöi päivittäin yli 200 henkilöä Kanta-Hämeeseen (Kanta-Hämeessä työssäkäyvien.. kartta). 10 suurinta työssäkäyntikuntaa oman maakunnan ulkopuolella 2 % 22 % 2 % 2 % 2 % 2 % 5 % 6 % 9 % 17 % 31 % Helsinki Hyvinkää Vantaa Espoo Tampere Lahti Nurmijärvi Loimaa Turku Järvenpää Muut Kanta-Hämeeseen maakunnan ulkopuolelta tulevat työntekijät (yhteensä 7762 työntekijää) 48 % 14 % 8 % 8 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % Hyvinkäältä Helsingistä Tampereelta Lahdesta Vantaalta Somerolta Loimaalta Espoosta Turusta Valkeakoskelta Muista kunnista Kuva: Markku Wiik 12

13 Asuntokuntien autonomistus vuonna 2005 Täysin autottomat asuntokunnat Enemmistö autottomia asuntokuntia Yhtä paljon autollisia ja autottomia asuntokuntia Enemmistö autollisia asuntokuntia, joilla yksi auto Yhtä paljon yhden ja kahden tai useamman auton asuntokuntia Enemmistö autollisia asuntokuntia, joilla kaksi tai useampi auto Yhteensä: autottomia asuntokuntia autollisia , joista yhden auton asuntokuntia monen auton asuntokuntia Asuntokuntien autonomistus vuonna

14 Työmatkojen keskipituus vuonna 2003 Alle 5 km 5 km - 20 km 20 km - 50 km Yli 50 km Työmatkojen keskipituus 21 km Työmatkojen keskipituus vuonna

15 Kantahämäläisten työntekijöiden työssäkäyntipaikat eteläisessä Suomessa vuonna 2003 Jyväskylä 1-5 työntekijää työntekijää työntekijää Yhteensä työntekijää, joiden työpaikka on tiedossa (työntekijöiden kokonaismäärä ). Työmatkan pituuden keskiarvo 21 km. Pori Tampere Kantahämäläisten työntekijöiden työssäkäyntipaikat eteläisessä Suomessa Lahti Turku Vantaa Espoo Helsinki

16 Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Lahdessa ja Turussa työssäkäyvien osuus kunnittain vuonna 2003 Helsingissä työssäkäyvät (yht ) Vantaalla työssäkäyvät (yht ) Espoossa työssäkäyvät (yht. 723) Tampereella työssäkäyvät (yht. 627) Lahdessa työssäkäyvät (yht. 312) Turussa työssäkäyvät (yht. 239) Yhteensä työssäkävijää Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin Hauho yht. 89 Tuulos yht. 41 Lammi yht. 157 Kalvola yht. 103 Hattula Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, yht. 309Tampereella, Lahdessa ja Turussa työssäkäyvien osuus kunnittain vuonna 2003 Hämeenlinna Humppila yht. 57 yht Forssa yht. 325 Renko yht. 46 Janakkala Ypäjä Jokioinen yht. 105 yht. 507 yht. 53 Tammela yht. 126 Hausjärvi yht. 566 Loppi yht. 524 Riihimäki yht

17 Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöivät vuonna henkilöä 6-20 henkilöä henkilöä Yhteensä henkilöä Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöivät vuonna

18 Uudellemaalle pendelöivät vuonna henkilöä 6-20 henkilöä henkilöä Yhteensä henkilöä Uudellemaalle pendelöivät vuonna

19 Pirkanmaalle pendelöivät vuonna henkilöä 6-8 henkilöä Yhteensä 958 henkilöä Pirkanmaalle pendelöivät vuonna

20 Varsinais-Suomeen pendelöivät vuonna henkilöä Yhteensä 894 henkilöä Varsinais-Suomeen pendelöivät vuonna

21 Päijät-Hämeeseen pendelöivät vuonna henkilöä Yhteensä 614 henkilöä Päijät-Hämeeseen pendelöivät vuonna

22 Kanta-Hämeessä työssäkäyvien asuinpaikat eteläisessä Suomessa vuonna 2003 Jyväskylä 1-5 henkiöä 6-50 henkilöä henkilöä Yhteensä työntekijää, joiden asuin- ja työssäkäyntikunta ovat tiedossa (Kanta-Hämeessä työssäkäyvien kokonaismäärä ). Työmatkan pituuden keskiarvo 17 km. Pori Tampere Kanta-Hämeessä työssäkäyvien asuinpaikat eteläisessä Suomessa vuonna 2003 Lahti Turku Vantaa Espoo Helsinki

23 3. Asuminen Asunnot ja loma-asunnot Kanta-Hämeessä asuntojen lukumäärä vuonna 2005 oli , joista 90 prosenttia oli vakituisesti asuttuja. Asuntojen yhteenlaskettu huoneistoala koko maakunnassa oli 6,8 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja yhden asunnon huoneistoalan keskiarvo 100 htm 2. Asumisväljyys oli noin 41 htm 2 /henkilö (n. 50 kem 2 /hlö). Vastaavasti vuonna 1980 asuntoja maakunnassa oli , joista vakituisessa käytössä 94 prosenttia. Asuntojen yhteenlaskettu huoneistoala oli 4,3 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja yhden asunnon huoneistoalan keskiarvo 83 htm 2. Asumisväljyys oli noin 28 htm 2 /henkilö (n. 31 kem 2 /hlö). YKR:n tietojen mukaan asuntojen huoneistoala on siis kasvanut 25 vuodessa 2,5 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja asumisväljyys 13 htm 2 / 19 kem 2 (Asuntojen määrä- ja Asuntojen keskimääräinen huoneistoala kartat). Loma-asunnot levittäytyvät tasaisena mattona koko maakuntaan. Suurimmat loma-asuntovyöhykkeet sijoittuvat järvien rannoille, sekä nauhamaisina jokilaaksoihin. Varsinkin vanhempi loma-asutus, sisältäen muun muassa entisiä asuinrakennuksia, sijaitsee paljolti myös kuivalla maalla (Loma-asuntojen määrä kartta). Talotyypit Yli 90 % koko Kanta-Hämeen maakunnan asuinrakennuksista on erillisiä pientaloja. Rivi- ja ketjutalojen osuus on hieman kasvanut vuodesta 1980, mutta on edelleen vain 5 % asuinrakennuskannasta. Kerros- ja rivitalot keskittyvät luonnollisesti kaupunkien ja taajamien keskustoihin, pientalot puolestaan tasaisesti koko maakuntaan (Asuinrakennusten talotyyppijakauma kartta). Asuinrakennusten talotyypit Erilliset pientalot (93 %) Rivi- ja ketjutalot 604 (2 %) Asuinkerrostalot (5 %) Asuinrakennukset yhteensä Rakennusten määrä Rakennusten kerrosala (milj. kem 2 ) (100 %) (91 %) (5 %) (4 %) (100 %) 2,78 (59 %) 0,26 (6 %) 1,67 (35 %) 4,71 (100 %) 5,09 (61 %) 0,92 (11 %) 2,31 (28 %) 8,32 (100 %) Asuntokunnat Kanta-Hämeen asuntokunnista 72 prosenttia oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia vuonna Pienet asuntokunnat sijoittuvat huomattavalta osin kaupunkien keskustoihin, mutta myös maaseudulle, jossa asuntokuntia on ylipäätään vähemmän. Suuremmat perheet asuvat pääasiassa taajamien laidoilla pientaloalueilla (Asuntokunnat henkilöluvun mukaan kartta). Vertailuvuosien välillä yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuus on kasvanut huomattavasti henkilömäärältään suurempien asuntokuntien osuuden vuorostaan pienentyessä. Asuntokuntien koko Asuntokuntien määrä vuonna henkilö henkilöä henkilöä Yli 5 henkilöä Yhteensä Asuntokuntien määrä vuonna 2005 Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna 2005, yhteensä asuntokuntia kpl 6+ henkilöä 2 % 3-5 henkilöä 26 % 2 henkilöä 33 % 1 henkilö 39 % Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna 1980, yhteensä asuntokuntia kpl 6+ henkilöä 3 % 1 henkilö 27 % 3-5 henkilöä 43 % Kuva: Häme-markkinointi 2 henkilöä 27 % 23

24 Asuntojen määrä vuonna asunto 2-10 asuntoa asuntoa asuntoa Yhteensä asuntoa Asuntojen määrä vuonna

25 Asuntojen keskimääräinen huoneistoala vuonna 2005 Alle 50 htm2 50 htm2-100 htm2 100 htm2-200 htm2 Yli 200 htm2 Keskimääräinen huoneistoala noin 100 htm2 Keskimääräinen asumisväljyys noin 41 htm2/henkilö (noin 50 kem2/henkilö). Asuntojen keskimääräinen huoneistoala vuonna

26 Loma-asuntojen määrä vuonna loma-asunto 2-5 loma-asuntoa 6-48 loma-asuntoa Yhteensä loma-asuntoa Loma-asuntojen määrä vuonna

27 Asuinrakennusten talotyyppijakauma vuonna 2005 Kerrostalojen kerrosala suurin Rivi- ja ketjutalojen kerrosala suurin Erillisten pientalojen kerrosala suurin Yhteensä: asuinrakennusten kerrosala 8,3 milj. kem2, joista kerrostalot 2,3 milj. kem2, rivi- ja ketjutalot 0,9 milj. kem2, erilliset pientalot 5,1 milj. kem2. Asuinrakennusten talotyyppijakauma vuonna

28 Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna henkilön asuntokuntien luokka suurin 2 henkilön asuntokuntien luokka suurin 3-5 henkilön asuntokuntien luokka suurin Yli 5 henkilön asuntokuntien luokka suurin Yhteensä asuntokuntaa, joista henkilön, henkilön, henkilön, yli 5 henkilön asuntokuntia. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuonna

29 4. Rakennukset ja maankäyttö Rakennukset Rakennusten määrä koko maakunnassa oli vuoden 2005 lopussa hieman vajaat rakennusta (Rakennusten määrä kartta). 25 vuoden aikana uusia rakennuksia on rakennettu Kanta-Hämeeseen reilut , joista suurin osa asuinrakennuksia. Luvut eivät sisällä loma-asuntoja. Uusia asuinrakennuksia on rakennettu muun muassa Hämeenlinnan Hirsimäkeen, Luolajaan, Kukostensyrjään ja Käikälään, Riihimäen Uhkolaan, Forssan Paavolaan, Hattulan Parolaan, Janakkalan Kauriinmaalle, Lopen Launoseen ja kirkonkylälle, sekä muihin taajamiin ja hajaasutusalueelle. Rakennusten kerrosala oli vuonna ,1 miljoonaa kerrosneliömetriä, joista uutta, vuoden 1980 jälkeen rakennettua, 5,5 miljoonaa kem 2 (Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala- ja Rakennusten kerrosalan muutos kartat). Kaikkien rakennusten kerrosalasta yli 60 prosenttia on asuinrakennusten kerrosalaa. Toiseksi eniten on teollisuus- ja varastotilaa ja kolmantena tulevat liike- ja toimistorakennukset, joihin kuuluvat myymälät, majoitus- ja asuntolarakennukset, ravintolat, ruokalat ja toimistot. Neljänneksi eniten rakennusten kerrosalaa kuluu opetus- ja kokoontumisrakennuksiin ja viidentenä hoitoalan rakennuksiin. Luokka muut rakennukset sisältää muun muassa liikenteen rakennukset kuten rautatie- ja linja-autoasemat, pysäköintitalot, huoltoasemat ja autokorjaamot (Asuinrakennusten-, Teollisuus- ja varastorakennusten-, Liike- ja toimistorakennusten-, Opetus- ja kokoontumisrakennusten sekä Hoitoalan rakennusten kerrosala -kartat). Asuinrakennusten kerrosala Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala Liike- ja toimistorakennusten kerrosala Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala Hoitoalan rakennusten kerrosala Muiden rakennusten kerrosala Muutos 4,71 milj. kem 2 8,32 milj. kem 2 +3,61 milj. kem 2 1,5 milj. kem 2 2,18 milj. kem 2 +0,68 milj. kem 2 0,55 milj. kem 2 1,09 milj. kem 2 +0,54 milj. kem 2 0,52 milj. kem 2 0,84 milj. kem 2 +0,32 milj. kem 2 0,25 milj. kem 2 0,35 milj. kem 2 +0,10 milj. kem 2 0,17 milj. kem 2 0,35 milj. kem 2 +0,18 milj. kem 2 Kerrosala yhteensä 7,7 milj. kem 2 13,13 milj. kem 2 +5,43 milj. kem 2 Maankäyttö ja maanpeite Kanta-Hämeen maakunnan km 2 pinta-alasta noin 62 prosenttia on metsän, avoimien kankaiden ja kalliomaan peitossa. Viidennes on maatalousmaata ja rakennettuna on 7 prosenttia maakunnan pinta-alasta. Vesistöjä on 9 prosenttia ja kosteikot sekä suot peittävät maakunnan pinta-alasta noin 2 prosenttia (Metsän osuus-, Maatalousmaan osuus-, Rakennetun maan osuus maankäytöstä kartat). Rakennusten kerrosala vuonna 2005 Maakunnan maanpeite 17 % 8 % 2 % 3 % Asuinrakennukset 6 % 64 % Teollisuus- ja varastorakennukset Liike- ja toimistorakennukset Opetus- ja kokoontumisrakennukset Hoitoalan rakennukset 20 % 7 % 9 % 2 % 62 % Metsää Maatalousmaata Rakennettua Vesistöjä Soita Muut Kuva: Minna Seppänen 29

30 Rakennusten määrä vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) 1 rakennus 2-10 rakennusta rakennusta rakennusta Yhteensä rakennusta Rakennusten määrä vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) 30

31 Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 yli kem2 Yhteensä 13,1 milj. kem2 Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vuonna 2005 (ei sisällä loma-asuntoja) 31

32 Rakennusten (ei loma-asuntojen) kerrosalan muutos vuosina Kerrosala vähentynyt kem kem2-999 kem kem2 Kerrosala kasvanut +1 kem kem kem kem2 Ei muutosta Yhteensä +5,5 milj. kem2 Rakennusten (ei loma-asuntojen) kerrosalan muutos vuosina ) 32

33 Asuinrakennusten kerrosala vuonna 2005 alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 yli kem2 Yhteensä 8,3 milj. kem2 Asuinrakennusten kerrosala vuonna

34 Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 2,2 milj. kem2 Teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala vuonna

35 Liike- ja toimistorakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 1,1 milj. kem2 Liike- ja toimistorakennusten kerrosala vuonna

36 Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 0,8 milj. kem2 Opetus- ja kokoontumisrakennusten kerrosala vuonna

37 Hoitoalan rakennusten kerrosala vuonna 2005 Alle 300 kem2 300 kem kem kem kem2 Yli kem2 Yhteensä 0,3 milj. kem2 Hoitoalan rakennusten kerrosala vuonna

38 Metsän osuus maan peitteisyydestä vuonna % - 40 % 41 % - 60 % 61 % - 80 % 81 % % Maan peitteisyydestä noin 63 % on metsää. Metsän osuus maan peitteisyydestä vuonna

39 Maatalousmaan osuus maankäytöstä vuonna % - 40 % 41 % - 60 % 61 % - 80 % 81 % % Maakunnan maankäytöstä noin 20 % on maatalousmaata. Maatalousmaan osuus maankäytöstä vuonna

40 Rakennetun maan osuus maankäytöstä vuonna % - 30 % 31 % - 60 % 61 % - 80 % 81 % % Maakunnan maankäytöstä noin 7 % on rakennettua. Rakennetun maan osuus maankäytöstä vuonna

41 Lähteet: Oinonen, Kari (2007). YKR-Hertta Opas. Julkaisematon versio YKR-aineisto, Suomen ympäristökeskus, Tilastokeskus,

42 42

43 43

44 Niittykatu 5, FI Hämeenlinna tel (0) fax (0)

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari 24.8.

Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari 24.8. Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari 24.8.2005 Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus Karttojen tekijänoikeus:

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Hämeen liitto palveluksessanne

Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 Julkaisuvapaa 22.9.2015 kello 9.00 Hämeessä elokuussa työttömänä työnhakijana yli 24 000 henkilöä Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen Dnro YHLA 36/2011 28.2.2011 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1.KOHDAN MUKAINEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 Yhdyskunta- ja

Lisätiedot

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan ja käräjäoikeuksiin 1900luvulla Arkistopiirin nykyisiin käräjäoikeuksiin kuuluvat kunnat ja muut kunnat, joiden arkistoa on HMA:ssa. Luettelossa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Asumisen ajankohtaiset ilmiöt

Asumisen ajankohtaiset ilmiöt Jäsenkuntiemme edunvalvojana Suunnittelemme tulevaisuutta Luomme mahdollisuuksia Ohjaamme kehitystä Tuemme kansainvälisyyttä Asumisen ajankohtaiset ilmiöt Asumisen HämePro 17.9.2009 Rakenne Talous Volyymit

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

IMMU eli Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään -hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen

IMMU eli Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään -hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen Jukka Hirvonen & Petteri Niemi Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus 2010 IMMU eli Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään -hankkeen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

Väestön kokonaismuutos 2005

Väestön kokonaismuutos 2005 Väestön kokonaismuutos 2005 Lähde: Tilastokeskus Copyright Lasse Ahtiainen VÄESTÖNMUUTOS SEUTUKUNNITTAIN 2000 2005 Lähde Tilastokeskus Copyright Lasse Ahtiainen Tekaistu esimerkki yksiköittäisestä tarkastelusta

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot