KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 22 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan unionin urheilualan vuosien työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan unionin urheilualan vuosien työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta A) JOHDANTO Euroopan unioni (EU) ja jäsenvaltiot ovat vahvistaneet yhteistyötään kehittääkseen edelleen urheilun eurooppalaista ulottuvuutta sen jälkeen, kun urheilu sisällytettiin Lissabonin sopimukseen, noudattaen SEUT-sopimuksen 165 artiklaa. Yhteistyö on keskittynyt niille aloille, joilla EU voi antaa lisäarvoa jäsenvaltioiden toteuttamalle toiminnalle ja tukea niiden toimia. Kuluneen vuosikymmenen aikana urheilusta on tullut politiikanala, joka vaikuttaa EU:n yleisiin tavoitteisiin talouskasvun, työllisyyden ja työpaikkojen parantamisen ja osallistavan yhteiskunnan osalta, ja se edistää Eurooppa strategiassa 1 ja työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelmassa 2 määritettyjen painopisteiden täytäntöönpanoa. Lisäksi komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa painottanut entistä enemmän urheilun hyvään hallintotapaan, rehellisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamista sekä urheiluun ja liikuntaan osallistumisen hyötyjen esiin tuomista. Jatkona Euroopan unionin ensimmäisen urheilualan työsuunnitelman ( ) 3 menestyksekkäälle täytäntöönpanolle neuvosto hyväksyi Euroopan unionin toisen urheilualan työsuunnitelman ( ) 4 edistääkseen ja kehittääkseen urheilupolitiikkaa unionin tasolla. Tässä yhteydessä komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltiot ovat yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tehneet tiivistä yhteistyötä keskittyen aiheisiin ˮurheilun rehellisyysˮ, ˮurheilun taloudellinen ulottuvuusˮ ja ˮurheilu ja yhteiskuntaˮ kunnioittaen täysimääräisesti kansallisia ja EU:n toimivaltuuksia. Urheilujärjestöt ja sidosryhmät on myös otettu suoraan mukaan tämän EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanoon. EU:n toisessa urheilualan työsuunnitelmassa määritellään painopisteet ja esitetään luettelo toivotuista tuloksista 5 sekä vastaavat työrakenteet, kuten asiantuntijaryhmät. Komission tehtäväksi annettiin antaa marraskuun 2016 loppuun mennessä työsuunnitelman viimeisessä vaiheessa kertomus EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kertomuksen pohjalta laaditaan vuoden 2017 alkupuoliskolla mahdollinen EU:n kolmas urheilualan työsuunnitelma KOM(2010) 2020, 3. maaliskuuta Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 15. heinäkuuta 2014 määrittämät poliittiset suuntaviivat. EUVL C 162, EUVL C 183, EU:n urheilualan työsuunnitelman liite I. 2

3 Tässä kertomuksessa esitetään komission näkemys täytäntöönpanosta ja arvioidaan työsuunnitelman laajempaa poliittista vaikutusta. Kertomuksessa otetaan myös huomioon jäsenvaltioiden sekä asiantuntijaryhmiin osallistuvien asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden toimittamat kirjalliset lausunnot. Lisäksi kertomus sisältää suosituksia mahdollista tulevaa EU:n urheilualan työsuunnitelmaa varten. B) ARVIOINTI Komissio laati arvionsa EU:n toisen urheilualan työsuunnitelman täytäntöönpanosta kyselylomakkeen 6, erilaisista sidosryhmien tapaamisista ja tapahtumista saadun palautteen ja oma-aloitteisten kommenttien pohjalta. Saatujen tietojen analyysi osoitti, että toinen työsuunnitelma on vastannut odotuksia. Joitakin parannuskohteita on kuitenkin myös tunnistettu. 1. Työmenetelmät ja -rakenteet EU:n toisen urheilualan työsuunnitelman hyväksymisen jälkeen komissio perusti viisi asiantuntijaryhmää 7, jotka koostuivat jäsenvaltioiden nimittämistä edustajista ja joiden oli tarkoitus tarkastella tiettyjä urheilupolitiikkaan liittyviä aiheita ja auttaa saavuttamaan toivotut tulokset. Asiasta kiinnostuneet sidosryhmät voivat pyynnöstä ja jäsenvaltioiden edustajien suostumuksella osallistua tarkkailijoina näiden ryhmien tapaamisiin (ks. liite 1). Komission tehtävänä on ollut tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja avustaa niitä työsuunnitelman täytäntöönpanossa. Asiantuntijaryhmät aloittivat työnsä vuoden 2014 loppupuoliskolla. Kukin niistä on noudattanut omaa työaikatauluaan tuottaakseen erityisiä tuloksia työsuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Toivotut tulokset hahmoteltiin tasoittamaan tietä mahdollisille tuleville EU:n tason toimille ja muokkaamaan kansallisia toimintalinjoja. Viiden asiantuntijaryhmän tekemän työn lisäksi EU:n työsuunnitelmassa todettiin, että muitakin rakenteita ja työmenetelmiä voitaisiin käyttää, muun muassa puheenjohtajavaltion järjestämiä konferensseja, urheilualan ministerien ja johtajien tapaamisia, komission tutkimuksia ja konferensseja sekä sitoumusluetteloja. Urheilualan johtajilla oli erityinen tehtävä parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa ja vertaisoppimisen takaamisessa urheilualalla. 6 Kyselylomake lähetettiin jäsenvaltioille ja jäsenvaltioiden asiantuntijoille sekä asiantuntijaryhmiin osallistuville tarkkailijoille. Se sisälsi kysymyksiä EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanosta, työjärjestelyistä, tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksista sekä ehdotuksia tulevaisuutta varten. Vastauksia saatiin 105. Niitä täydennettiin tapaamisten ja konferenssien (kuten Haagissa maaliskuuta 2016 järjestetyn EU:n urheilufoorumin) aikana kerätyillä tiedoilla. Lisäksi eri sidosryhmiltä saatiin oma-aloitteisia kirjallisia lausuntoja. 7 Sopupelejä käsittelevä asiantuntijaryhmä, hyvää hallintotapaa käsittelevä asiantuntijaryhmä, taloudellista ulottuvuutta käsittelevä asiantuntijaryhmä, terveyttä edistävän liikunnan asiantuntijaryhmä ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä urheilun alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä. 3

4 Jäsenneltyä vuoropuhelua urheilujärjestöjen kanssa käytiin erilaisten tapaamisten ja tapahtumien muodossa. Niitä olivat esimerkiksi EU:n urheilufoorumi ja jokaisen neuvoston kokouksen yhteydessä järjestetyt tapaamiset. Vuosina on järjestetty kaksi urheiluministerien epävirallista tapaamista, yhdeksän puheenjohtajavaltion järjestämää tapahtumaa ja konferenssia sekä viisi urheilualan johtajien tapaamista. Lisäksi on julkaistu kahdeksan komission tutkimusta työsuunnitelman täytäntöönpanon tukemiseksi ja edistämiseksi. Myös sitoumusluetteloa koskevaa valmistelutyötä on tehty. 2. Tulokset EU:n toisen urheilualan työsuunnitelman liitteessä I määritetään keskeisillä aloilla toivottavat 16 tulosta, jotka on tarkoitus tuottaa tiettyyn määräaikaan mennessä, ja mainitaan vastaavat työrakenteet. Tulokset kattavat urheilun kaikki ulottuvuudet (sosiaaliset, taloudelliset ja organisatoriset). Kaikki tulokset on jo tuotettu tai niitä ollaan tuottamassa vuoden 2016 loppuun mennessä tai vuoden 2017 alkupuolella. Tähän kertomukseen liitetyssä taulukossa esitetään lyhyesti kunkin tuloksen tilanne (ks. liite 2). On syytä korostaa joitakin alueita, joilla on edistytty erityisen hyvin: Sopupelien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi kyseinen asiantuntijaryhmä toi yhteen kaikki kiinnostuneet osapuolet, minkä ansiosta voitiin jakaa tietoja alan kehityksestä hyvissä ajoin suhteessa Macolinin yleissopimukseen 8, joka oli hyväksytty ennen työsuunnitelman käynnistämistä. Urheilualan hyvän hallintotavan osalta kyseinen asiantuntijaryhmä selvitti, missä määrin EU:n periaatteita oli pantu täytäntöön, ja määritti lisäksi tapoja, joilla mahdollisen sitoumusluettelon osalta voitaisiin edetä. Tässä yhteydessä komissio julkisti hiljattain hyvää hallintotapaa koskevan sitoumuksen. Terveyttä edistävän liikunnan alalla kyseinen asiantuntijaryhmä keräsi ja jakoi hyviä käytäntöjä liikunnan edistämiseksi jäsenvaltioissa sekä tiedotti toimien ja toimintasuunnitelmien määrittelemisestä ja täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot ilmoittivat terveyttä edistävää liikuntaa koskevan neuvoston suosituksen seurantakehyksen kautta 37 uuden toimen ja toimintasuunnitelman käyttöönotosta vuoden 2013 jälkeen kaikilla terveyttä edistävän liikunnan kannalta merkityksellisillä aloilla (yhteensä 152 toimesta ja toimintasuunnitelmasta) ja korostivat näiden hyvien käytäntöjen vaihtamisen hyödyllisyyttä ja ajankohtaisuutta. Urheilun taloudellista ulottuvuutta käsittelevä asiantuntijaryhmä keskittyi erityisesti urheilun taloudellisiin hyötyihin, suurten urheilutapahtumien perintöön ja urheilun kestävään rahoitukseen. Alan taloudellisen vaikutuksen mittaamiseksi ja havainnollistamiseksi edistyttiin edelleen urheilun satelliittitilinpidon (Sport Satellite 8 Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipulointia koskeva yleissopimus; 4

5 Accounts, SSA) alalla. Tähän mennessä kahdeksan jäsenvaltiota (Alankomaat, Itävalta, Kypros, Liettua, Portugali, Puola, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta) 9 ja Sveitsi ovat ottaneet käyttöön kansallisen urheilun satelliittitilinpidon, ja Luxemburg ja Romania ovat viimeistelemässä kansallista urheilun satelliittitilinpitoaan. Lisäksi muutama muu jäsenvaltio on alkanut pohtia asiaa ja neuvotella kansallisen tilastolaitoksensa kanssa. Inhimillisten voimavarojen kehittämistä urheilun alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä helpotti hyvien käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi se keskusteli urheilijoiden kaksoisuraa koskevista kansallisista strategioista ja osallistui alakohtaisten tutkintojen viitekehysten valmisteluun linkittäen ne kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin ja eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Lisäksi urheilu on saanut poliittisella tasolla tunnustusta yhtenä tapana lisätä nuorten työllistettävyyttä ja sosiaalista osallisuutta. 3. Arvio Jäsenvaltiot, komissio ja useimmat sidosryhmät olivat yleisesti katsoneet EU:n ensimmäisen urheilualan työsuunnitelman onnistuneeksi. Näin ollen EU:n toinen urheilualan työsuunnitelma oli suurelta osin jatkoa ensimmäiselle; painopisteitä vain mukautettiin ja asiantuntijaryhmien lukumäärää vähennettiin hieman (kuudesta viiteen). Tämän EU:n toisen urheilualan työsuunnitelman arviointi osoittaa, että jatkuvuuden takaaminen oli oikea lähestymistapa, vaikkakin tulevaisuudessa on harkittava uudelleensuuntautumista joissain asioissa. Vastauksena kyselylomakkeeseen saadut kirjalliset lausunnot osoittivat, että tämän työsuunnitelman nojalla toteutetut toimet johtivat yleisesti hyviin tuloksiin määritetyillä painopistealoilla. Selvä enemmistö oli samaa mieltä siitä, että työsuunnitelmassa keskityttiin oikeisiin painopisteisiin (91 prosenttia), että se paransi EU:n ja urheiluliikkeen välistä yhteistyötä (69 prosenttia) ja että se paransi urheilun poliittista koordinointia EU:n tasolla (69 prosenttia). Vastaajista 70 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että työsuunnitelmassa esitettiin asianmukaisia rakenteita ja työmenetelmiä, kun taas 26 prosenttia oli eri mieltä. Kysyttäessä, johtiko työsuunnitelma hedelmällisiin tuloksiin poliittisen prosessin osalta, 61 prosenttia oli samaa mieltä ja 29 prosenttia eri mieltä. Vastaajista 46 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että työsuunnitelma on parantanut jäsenvaltioiden ja urheiluliikkeen välistä yhteistyötä kansallisella tasolla, kun taas 38 prosenttia oli eri mieltä. Asiantuntijaryhmien työn osalta selvä enemmistö katsoi, että asiantuntijaryhmät olivat keskeisessä roolissa työsuunnitelman täytäntöönpanossa (85 prosenttia). Pitkälti samaa mieltä oltiin siitä, että komissio tarjosi olennaista asiantuntemusta näiden asiantuntijaryhmien työhön (84 prosenttia) ja avusti asianmukaisesti järjestelyissä ja tarjosi asianmukaisesti sihteeripalveluita niiden työhön (90 prosenttia). Asiantuntijaryhmien tulosten osalta 9 5

6 56 prosenttia oli sitä mieltä, että ne vaikuttivat urheilualaan, kun taas 32 prosenttia katsoi, etteivät tulokset vaikuttaneet. Suurimmassa osassa vastauksista oltiin sitä mieltä, että EU:n urheilualan työsuunnitelma vaikutti myönteisesti urheilualaan (80 prosenttia) ja että se oli tärkeä EU:n tason urheilupolitiikan kehittämisen kannalta (93 prosenttia). Vaikutuksesta urheilun kehittämiseen kansallisella tasolla 64 prosenttia katsoi, että työsuunnitelma oli merkityksellinen, kun taas 26 prosenttia oli eri mieltä. Kysyttäessä, oliko työsuunnitelmalla vaikutusta urheilupolitiikkaan EU:n ulkopuolella, mielipiteet jakautuivat (34 v. 33 prosenttia). Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden kirjalliset kommentit, tilanne näyttäisi olevan seuraavanlainen: EU:n urheilualan työsuunnitelman keston osalta useimmista vastauksista voidaan päätellä kolmen vuoden keston olevan asianmukainen. Useissa vastauksissa ehdotettiin kuitenkin myös, että pidempi kesto enintään neljä vuotta olisi myös sopiva, kun taas vain harvat katsoivat kolmen vuoden kauden olevan liian pitkä. Asiantuntijaryhmiin liittyvien järjestelyjen katsottiin toimivan hyvin. Useat vastaajat ehdottivat, että kohdennetumpi lähestymistapa ja harvemmat käsiteltävät aiheet, asiantuntijaryhmien pienempi määrä ja harvemmat tapaamiset olisivat parannus tulevaan urheilualan työsuunnitelmaan. Tarkkailijoiden osallistuminen asiantuntijaryhmien työhön oli monissa vastauksissa mainittu huolenaihe. Yleinen huomautus oli, että joillakin tarkkailijoilla oli taipumusta mainostaa organisaationsa kantoja neutraalin lähestymistavan noudattamisen sijaan. Asiantuntijaryhmiltä vaadittiin usein liian monia tuloksia, ja käsiteltävät aiheet olivat etenkin joillekin asiantuntijaryhmille liian laajoja. Useissa kommenteissa ehdotettiin, että asiantuntijaryhmien työ pitäisi kohdentaa selkeämmin ja niiltä pitäisi vaatia vähemmän tuloksia. EU:n jäsenneltyä vuoropuhelua urheilujärjestöjen kanssa voitaisiin parantaa nykyisestä muodostaan. Useimmat totesivat EU:n urheilufoorumin olevan tärkein ja arvokkain tapahtuma tässä yhteydessä. Joitakin epäilyjä ilmaistiin sen osalta, mitä todellista lisäarvoa tuo jäsenneltyyn vuoropuheluun keskittyvän tapaamisen järjestäminen neuvoston kokouksen yhteydessä tämänhetkisessä muodossaan. Komission arvio vahvistaa monessa suhteessa tärkeimmät huomautukset, jotka kuulemisprosessin aikana esitettiin. Ensinnäkin komissio katsoo, että tämä EU:n toinen urheilualan työsuunnitelma on onnistunut siinä mielessä, että kaikki toivotut tulokset on tuotettu hyvälaatuisina. Työmenetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja luoneet sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän pysyvän vuoropuhelun keskeisistä eurooppalaisista urheilukysymyksistä. Asiantuntijaryhmät ovat olleet loistava verkostoitumispaikka. Ne ovat mahdollistaneet yhteistyön lisäämisen jäsenvaltioiden ja urheilujärjestöjen välillä. Eri politiikanalat, kuten terveyttä edistävä liikunta tai hyvä hallintotapa, ovat hyötyneet suoraan asiantuntijaryhmien tasolla tehdystä työstä. 6

7 Komissio katsoo myös, että tulosten vaikutus ei aina ole ollut merkittävä. Jotkin tulokset, kuten suuria urheilutapahtumia ja koulujen liikunnanopetusta koskevat tulokset, ovat vaikuttaneet poliittiseen päätöksentekoprosessiin, erityisesti neuvoston päätelmiin 10. Joitakin on myös käytetty konferensseissa, seminaareissa tai tiedotustapahtumissa. Joitakin taas ei ole todella hyödynnetty sen jälkeen, kun ne toimitettiin neuvostolle. Lisäksi tähän mennessä on saatu vain vähän tietoa siitä, missä määrin tulokset ovat vaikuttaneet kansalliseen päätöksentekoon tai niitä on todella käytetty siinä. Lisäksi asiantuntijaryhmien monien tapaamisten järjestäminen on logistisesta näkökulmasta ollut vaativaa. Vastaavasti jäsenvaltioille ja komissiolle on ollut haastavaa taata näihin asiantuntijaryhmiin osallistuminen. Kaikki jäsenvaltiot eivät pystyneet lähettämään säännöllisesti edustajia tapaamisiin. Komissio katsoo, että joidenkin asiantuntijaryhmien kunnianhimoinen vastuualue ja tarve hyötyä tietyn alan erikoisasiantuntemuksesta aiheuttivat ristiriidan. Joillekin asiantuntijaryhmille (hyvä hallintotapa, inhimilliset voimavarat) annetun tehtävän laajuus on johtanut asiantuntemuksen kannalta epäyhtenäisiin ryhmiin. Tosiasia on, että asiantuntijaryhmien tehtävien laajuus sai aikaan sen, etteivät jäsenvaltiot aina voineet nimittää asianmukaisen asiantuntemuksen omaavia edustajia. Toisaalta komissio katsoo, että tarkkailijat ovat suurimman osan aikaa tuoneet ryhmiin lisäarvoa erikoisasiantuntemuksen osalta. Komissio katsoo myös, että työmenetelmien monipuolistaminen eli muidenkin menetelmien kuin asiantuntijaryhmien käyttö olisi parantanut EU:n urheilualan työsuunnitelman täytäntöönpanoa. C) SUOSITUKSET TULEVIA TOIMIA VARTEN Komissio katsoo, että tulevaan EU:n urheilualan työsuunnitelmaan voitaisiin harkita useita parannuksia, jotta siitä saataisiin merkityksellisempi ja vaikuttavampi. Komission suositukset koskevat yleisiä periaatteita, painopisteitä ja työmenetelmiä. 1) Yleiset periaatteet Ensinnäkin seuraavalle EU:n urheilualan työsuunnitelmalle on määritettävä selkeä kesto. Vaikka ensimmäisen ja toisen työsuunnitelman kestoa ei määritetty erikseen, niitä sovellettiin tosiasiassa kolmen vuoden ajan. Kun kuitenkin otetaan huomioon muutaman kuukauden valmisteluvaihe ja yli kuusi kuukautta kestävät arviointityö ja seuraavaa EU:n urheilualan työsuunnitelmaa koskeva neuvotteluvaihe, tosiasiallinen aktiivinen työvaihe on lyhyempi eli kahdesta kahteen ja puoleen vuoteen. 10 Neuvoston 31. toukokuuta 2016 hyväksymät päätelmät rehellisyyden, avoimuuden ja hyvän hallintotavan tehostamisesta suurissa urheilutapahtumissa. Neuvoston 24. marraskuuta 2015 hyväksymät päätelmät lasten motoristen taitojen sekä liikunta- ja urheilutoiminnan edistämisestä. 7

8 Vastaavasti toivottujen tulosten saavuttamiseen käytettävissä ollut aika oli lyhyempi. Tämä aiheutti jonkin verran aikapaineita joidenkin tulosten tuottamisessa, eikä uusiin olosuhteisiin ja esiin tulleisiin haasteisiin mukautuminen ollut mahdollista. Siksi voitaisiin pitää asianmukaisena pidentää EU:n mahdollisen tulevan työsuunnitelman kestoa hyötyjen maksimoimiseksi ja työn tulosten parantamiseksi edelleen. Keston pidentämisestä saataisiin hyötyä myös siksi, että tämän ansiosta työsuunnitelmaan voitaisiin mukauttaa EU:n tasolla määritettyihin painopistealoihin sekä EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen. Koska vuosi 2020 on monessa mielessä virstanpylväs, komissio suosittelee samalla EU:n mahdollisen kolmannen urheilualan työsuunnitelman ulottamista vuoden 2020 loppuun saakka, jolloin päättyy myös muun muassa nykyinen rahoituskehys. Mahdollisuutta pidentää kestoa vielä pidempään ei tulisi sulkea pois.. Toiseksi järjestelmästä olisi tehtävä joustavampi jotta EU:n urheilualan työsuunnitelmaa voitaisiin mukauttaa sen täytäntöönpanon aikana. Olisi tärkeää harkita mahdollisuuksia mukauttaa meneillään olevaa EU:n urheilualan työsuunnitelmaan liittyvää työtä muuttuviin olosuhteisiin, kuten ennen näkemättömään pakolaiskriisiin, josta Euroopan on parhaillaan selvittävä, tai väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyviin suuriin haasteisiin. Käsiteltäviin aiheisiin sovellettava vähemmän jäykkä lähestymistapa mahdollistaisi myös tarvittaessa todellisen reagoimisen urheilun alalla tapahtuvaan kehitykseen. Tällaisen lähestymistavan mukanaan tuoma jousto auttaisi takaamaan EU:n tasolla tehtävän työn lisäarvon urheilun alalla. Kolmanneksi tarve lisätä vuorovaikutusta muiden sellaisten politiikanalojen kanssa, jotka vaikuttavat voimakkaasti urheiluun (kuten kilpailu, liikkumisvapaus, työllisyys, tietosuoja, koulutus ja terveys) on otettava huomioon tulevassa EU:n urheilualan työsuunnitelmassa. Komissio ja jäsenvaltiot voisivat kehittää edelleen monialaista yhteistyötä ja varmistaa, että EU:n muut politiikanalat ovat tiiviimmin mukana urheiluun liittyvissä erityiskysymyksissä. Kokonaisvaltaisemman lähestymistavan takaaminen eurooppalaisen urheilupolitiikan alalla ja urheilun ottaminen huomioon muilla politiikanaloilla olisi hyödyllistä ja auttaisi varmistamaan lisäarvon tuottamisen urheilun alalla EU:n tasolla. Urheilupolitiikka ei voi toimia eristyksissä; yhteistyö ja täydentävyys muiden asiaan liittyvien politiikkojen kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä. Neljänneksi voitaisiin vahvistaa synergioita Erasmus+-urheiluohjelman kanssa muun muassa edistämällä urheiluun liittyvien painopisteiden määrittämistä Erasmus+-ohjelman vuotuisessa työohjelmassa ja takaamalla selkeämpi yhteys EU:n työsuunnitelman ja hankkeiden valinnan välillä. Toisaalta valittujen Erasmus+-hankkeiden tulokset voisivat vahvistaa urheilupolitiikan painopisteitä (ˮalhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapaˮ). Lisäksi kannattaisi harkita synergioita EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa. 2) Painopisteet Urheilun alalla toimivalta on jäsenvaltioilla. Näin ollen EU:n työsuunnitelmaan tulisi lisätä vain sellaisia aiheita, joille EU:n tasolla tehtävä yhteistyö tuo lisäarvoa Roolin, joka EU:lla 8

9 voi olla urheilun tämänhetkisiin haasteisiin vastaamisessa, on oltava keskeinen kysymys, kun päätetään aiheen ottamisesta mukaan tulevaan EU:n työsuunnitelmaan. Tämän pitäisi todennäköisesti johtaa painopisteiden lukumäärän vähentämiseen. EU:n työsuunnitelman poliittisen vaikutuksen lisäämiseksi komissio ehdottaa, että tulevaan EU:n työsuunnitelmaan sisällytettävät painopisteet yhdistetään entistä paremmin Euroopan unionin määrittämiin poliittisiin painopisteisiin, kuten kasvuun ja työpaikkoihin, nuorten työllistettävyys mukaan lukien, sosiaaliseen osallisuuteen ja pakolaisten kotouttamiseen, ilmastonmuutokseen ja osaamisohjelmaan. Myös koheesiopolitiikan välineillä voidaan tukea urheilualan hankkeita edistämällä yhteiskunnallista osallistumista ja vähentämällä köyhyyttä varsinkin syrjäytyneiden väestöryhmien keskuudessa. Tulevissa EU:n työsuunnitelmissa olisi pyrittävä varmistamaan aiemmin määriteltyjen painopisteiden jatkuvuus, joitta aiemmin tehtyä työtä voitaisiin hyödyntää. Lisäksi suositellaan painokkaasti selkeämpää keskittymistä EU:n kahden ensimmäisen työsuunnitelman yhteydessä saavutettujen käytännön tulosten ja olemassa olevien tuotosten (esimerkiksi EU:n suuntaviivojen, poliittisten suositusten ja sitoumusluettelojen) täytäntöönpanoon, tältä osin saavutetun edistyksen kevyt seuranta mukaan luettuna. Työsuunnitelmissa olisi myös puututtava nykyistä vahvemmin urheilumaailman ajankohtaisiin ongelmiin (kuten tietosuoja, ihmisoikeudet, suuret urheilutapahtumat, doping ja korruptio),joiden ratkominen voisi tapahtua esim. EU:n tason yhteistyöllä.. Joitakin mahdollisia painopisteitä, jotka voitaisiin sisällyttää tulevaan EU:n urheilualan työsuunnitelmaan, ovat muun muassa urheilun käyttäminen EU:n ulkosuhteissa, hyvä hallintotapa, ruohonjuuritason urheilun edistäminen ja liikunnan vahva yhteys terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Komissio suosittelee myös, että harkittaisiin tulevan EU:n urheilualan työsuunnitelman käyttämistä urheilun taloudellisen ulottuvuuden käsittelemiseen ja urheilun näyttöperustan parantamiseen 11. Tähän liittyisi muun muassa työ, joka edistäisi alan taloudellisen panoksen 12 ja sen myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten tunnustamista. Komissio katsoo, että tulevan EU:n urheilualan työsuunnitelman on oltava myös työkalu, jolla edistetään urheilun myönteisiä arvoja, muun maussa sen terveyttä edistäviä vaikutuksia, ja että siinä on vältettävä keskittymistä ainoastaan urheilutoiminnan kielteisiin näkökohtiin. Komissio ehdottaa myös EU:n tulevan työsuunnitelman käyttämistä siten, että se tukee jäsenvaltioiden toimia innovatiivisten vastausten löytämiseksi monimutkaisiin ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen, ulkopuolelle jättämiseen ja vähäiseen osallistumiseen Tämä täydentäisi edelleen Eurostatin työllisyyden, kansainvälisen kaupan ja osallisuuden alalla tekemää urheilutilastoja koskevaa työtä. Tästä aiheesta komissio on jo käynnistänyt COSME-ohjelmasta rahoitettavan tutkimuksen, joka tukee tällaista painopistettä. Tutkimuksen tarkoitus on parantaa urheiluun liittyvien toimialojen taloudellista ja poliittista tietämystä ja muotoilla suosituksia kilpailukyvyn vahvistamisesta ja asiaankuuluvan lainsäädännön mukauttamisesta. 9

10 Komissio katsoo, että tulevassa EU:n työsuunnitelmassa käsiteltävien painopisteiden määrittämisessä voitaisiin hyötyä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja urheilualan olennaisten sidosryhmien sekä olennaisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta. Euroopan parlamentin on oltava tiiviimmin mukana tulevan EU:n urheilualan työsuunnitelman täytäntöönpanossa, esimerkiksi säännöllisen raportoinnin, asianosaisten parlamentin rakenteiden kanssa toteutettavan tiedonjaon sekä valikoituihin tapaamisiin ja tapahtumiin osallistumisen kautta. Parempi koordinointi ja selkeämpi yhteys EU:n urheilualan työsuunnitelman yhteydessä tehdyn työn ja EU:n kiertävän puheenjohtajuuden välillä lisäisi työmme tulosten hyödyllisyyttä. On taattava vahvempi yhteys EU:n työsuunnitelman tulosten ja EU:n puheenjohtajana EU:n urheilualan työsuunnitelman täytäntöönpanoaikana toimivien jäsenvaltioiden painopisteiden välillä. 3) Työmenetelmät Komissio haluaa hyödyntää EU:n ensimmäisen ja toisen urheilualan työsuunnitelman myönteisiä kokemuksia ja samaan aikaan vastata tunnistettuihin haasteisiin. Tässä tarkoituksessa komissio katsoo, että työmenetelmiä kannattaa tarkistaa siten, että olennaiset toimijat voivat tehdä tehokkaasti yhteistyötä keskittyen uuden EU:n urheilualan työsuunnitelman painopisteisiin. Ensinnäkin EU:n työsuunnitelman on tarjottava mahdollisuus käyttää erilaisia työmenetelmiä perinteisten asiantuntijaryhmien lisäksi. Nämä ryhmät voidaan joissain tapauksissa edelleen katsoa asianmukaisimmiksi yhteistyön välineiksi. Mahdollisia muita harkinnan arvoisia työmenetelmiä voisivat olla konferenssit, foorumit, seminaarit, tutkimukset, komission asiantuntijaryhmät, vertaisoppiminen ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen. Toivottujen tulosten parempi selventäminen asiantuntijatasolla ja politiikan tasolla edistää asianmukaisimman työmenetelmän valintaa. Toiseksi kirjallisen asiakirjan laatimista ei välttämättä pidä katsoa ainoaksi arvokkaaksi tulokseksi. Joskus itse prosessi voidaan katsoa toivotuksi tulokseksi. Kirjallisen asiakirjan laatiminen saisi arvonsa koko urheiluyhteisön oletetusta tarpeesta ja käytöstä tai neuvoston selkeästi määrittelemästä tarpeesta. Toisin sanoen vaatimus mahdollisten kirjallisten asiakirjojen laatimisesta on ilmaistava selkeästi. Laadittavien kirjallisten asiakirjojen lukumäärän merkittävä vähentäminen kahteen ensimmäiseen EU:n työsuunnitelmaan verrattuna on yleisesti ottaen erittäin suositeltavaa. Kolmanneksi voidaan todeta, että vaikka asiantuntijaryhmien pyörittämisestä EU:n urheilualan työsuunnitelman yhteydessä oli merkittävää hyötyä, komissio katsoo, että EU:n tason yhteistyö hyötyisi työmenetelmien laajemman valikoiman käyttämisestä. Näin voitaisiin erityisesti helpottaa ja seurata urheilun ottamista huomioon merkityksellisillä EU:n politiikanaloilla ja EU:n rahoitusohjelmissa. 10

11 Neljänneksi voitaisiin harkita mekanismia, joka mahdollistaisi myös ajankohtaisten aiheiden käsittelyn jollain tavalla. Tällainen mekanismi voisi toimia vuotuisten sidosryhmätapaamisten, foorumien tai seminaarien muodossa, niihin voisivat osallistua jäsenvaltiot ja urheiluliike ja ne voisivat mitata saavutettua edistystä säännöllisesti. Viidenneksi on kehitettävä EU:n jäsenneltyä vuoropuhelua urheilujärjestöjen kanssa. EU:n urheilufoorumin keskeinen rooli on säilytettävä ja sitä on vahvistettava. Yleisesti ottaen urheilujärjestöjen asemaa ja roolia tulevassa EU:n urheilualan työsuunnitelmassa on vahvistettava. Jäsenneltyyn vuoropuheluun tarkoitetun tapaamisen järjestämistä neuvoston kokouksen yhteydessä on harkittava uudelleen, jotta jäsenvaltiot ja järjestöt voivat osallistua tapaamiseen laajemmin. Ruohonjuuritason urheilun edistämiseksi Euroopassa voitaisiin harkita erityisten klusteritapaamisten järjestämistä, joissa käsitellään eri politiikanaloja ja joihin osallistuu muun muassa valikoituja Erasmus+-hankkeita, asiantuntijoita ja muita urheilualan sidosryhmiä. Vaikka on selvää, että jotkin suunnitellut työmenetelmät mahdollistavat nimenomaan vain jäsenvaltioiden välisen näkemysten vaihdon, tarpeen mukaan on taattava myös urheiluliikkeen runsas ja johdonmukainen edustus EU:n urheilualan työsuunnitelman valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Vaikka komissio katsoo, että tarkkailijoiden on osoitettu tuovan lisäarvoa asiantuntijaryhmiin, on myös myönnettävä, että osallistuvien organisaatioiden lukumäärää on rajoitettava enemmän ja otettava mukaan vain ne, joilla on selkeä yhteys aiheeseen. On otettava käyttöön osallistuvien organisaatioiden valintaprosessi, joka perustuu toimintaan ja urheiluliikkeen edustukseen. Vastaavasti mahdollisten tulevien asiantuntijaryhmien kohdennetummat aiheet auttaisivat takaamaan asianmukaisen edustuksen sekä jäsenvaltioiden että tarkkailijoiden tasolla ja siten asianmukaisen tietämyksen käsiteltävänä olevasta aiheesta. 11