TAMPEREEN KAUPUNKI LAPINNIEMI JA PETSAMO. KOUKKUNIEMEN JA RAUHA- NIEMEN ALUEET. Asemakaava nro 8568

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI LAPINNIEMI JA PETSAMO. KOUKKUNIEMEN JA RAUHA- NIEMEN ALUEET. Asemakaava nro 8568 Diaarinumero: TRE: 5594/ /2014 PALAUTERAPORTTI Kaavahankkeen eri vaiheissa saapuneet lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineet niihin OAS oli nähtävillä Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä

2 2 OAS-VAIHEESSA TULLUT PALAUTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä A Lausunnot A.1 Tilakeskus Ei huomautettavaa A.2 Tampereen Infra, hulevedet Hulevesisuunnitelma on laadinnassa A.3 Turvallisuus ja kemikaalivirasto, Ei kommentoitavaa. Tukes pyytää, että siltä pyydetään lausunnot kaavaprosessin eri vaiheissa. A.4 Tampereen infra, viherpalvelut, Kommentteja OAS:ssa esitettyihin vaihtoehtoihin viher- ja virkistysalueen sekä viherverkon kannalta: VE A: Rantavyöhykkeelle hyvä saavutettavuus tonteilta. Piha-alueet yhtenäisiä ja riittävän kokoisia. Rakennusten massoittelu irrallinen maisemassa, siluetti järveltä päin säilyy ehjänä. VE B: Julkisen ja yksityisen tilan suhde jää rannassa epämääräiseksi. Rannan tornit peittävät näkymät ja dominoivat ikävällä tavalla rantaa. Matalien umpikortteleiden pihat jäävät pieniksi. VE C: Julkinen tila hahmottuu julkisena. Korttelipihat riittävän kokoiset, vaikka osa pihasta onkin kansipihaa. Sopivat hengeltään Koukkuniemen alueelle. Rannan pistetalojen sijoittelua voisi kehittää. Kaavoituksen vastine Viitesuunnitelman ja asemakaavan jatkotyössä huomioidaan OAS:ssa esitettyjä vaihtoehtoja koskevat näkemykset. A.5 Museovirasto, Vedenalaiset muinaisjäännökset ja kulttuuriperintökohteet ovat alueella mahdollisia. Alueella ei ole tehty arkeologista vedenalaisinventointia, joten kattavaa tietoa vedenalaisen kulttuuriperinnön tilan-

3 3 teesta ei ole käytettävissä. Jos asemakaava tulee sisältämään muuttuvaa ja kasvavaa vesialueiden käyttöä ja vesirakentamista, on syytä varautua vedenalaisen kulttuuriperinnön selvityksen teettämiseen muuttuvan käytön alueella. Museovirasto toivoo saavansa nähtäväkseen valmisteluaineistoa suunnittelun edetessä. Kaavoituksen vastine Asemakaavamuutos ei sisällä muuttuvaa tai kasvavaa vesialueiden käyttöä tai vesirakentamista. Rauhaniemen voimalasta lähtevän 110 kv:n kaapelin vaikutukset vedenalaisiin kulttuuriperintökohteisin selvitetään kyseisen rakennushankkeen yhteydessä, ja asiasta ollaan yhteydessä Museovirastoon. A.6 Pirkanmaan maakuntamuseo Rauhaniemen kansankylpylän inventointitiedot ovat hankkeen tavoitteet ja kohteen ominaispiirteet huomioiden riittävät. Koukkuniemen alueesta on tarpeen laatia asemakaavatasoinen selvitys, joka on tekeillä. Selvitys on syytä mainita osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaava-alueen itäosissa tulee tehdä arkeologinen inventointi. Kaavan tausta-aineistona on syytä huomioida myös Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat -selvitys. Kaavaselostuksessa osana kaava-alueen kuvausta tulee huomioida kaava-alueen itäosan venekerhojen ja aallonmurtajien muodostama ympäristö sekä perhetukikeskus. Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kaavoituksen vastine Rauhaniemen alueelta tehdään arkeologinen selvitys vuoden 2016 aikana. Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat -selvitys tuodaan esiin kaavaselostuksessa kaavan tausta-aineistona. Kaavaselostuksessa huomioidaan myös venekerhojen ja perhetukikeskuksen ympäristö. B Mielipiteet B.1 Mikko Aho, Kirjoittaja vastustaa korkeita rakennuksia Koukkuniemen alueelle. Uudet rakennukset saavat olla korkeintaan nykyisten rakennusten korkuisia. Nykyistä korkeammat rakennukset rikkovat historiallisen miljöön. Liikenne on jo nykyisin erittäin vilkasta. Jos rakennusoikeutta lisätään, kasvaa myös liikenne vaarallisen paljon. Koukkuniemen alueella ei saa lisätä rakennusoikeutta.

4 4 Kaavoituksen vastine Uusia rakennuksia suunniteltaessa lähtökohtana on se, että uudisrakennukset eivät nouse hallitsevaan asemaan aluetta Näsijärveltä katsottaessa. Rakennusten korkeus jää pienemmäksi kuin taustalla nouseva metsäselänne. Korkeat rakennusmassat jäävät järveltä katsoen taka-alalle, jolloin Koukkuniemen vanhainkodin rakennukset ovat hallitsevassa asemassa kaukonäkymässä. Rauhaniementien liikennemäärät nousevat suhteellisesti huomattavasti, mutta ne jäävät uudisrakennusten toteuduttuakin varsin maltillisiksi, eivätkä uhkaa liikenteen sujuvuutta kadulla. Rauhaniementien tuleva liikennemäärä on arvioitu olevan pohjoisosassa ajon/vrk ja eteläosassa ajon/vrk. B.2 Timo Viita-aho, Esitetyistä vaihtoehdoista ve C on paras lähtökohta jatkosuunnittelulle. Jatkosuunnittelussa on huomioitava näkymät järvelle paremmin. Suunnitellut rakennuskorkeudet 2-8 kerrosta ovat melko sopivat. Maanalaisen pysäköintilaitoksen kulkuun olisi syytä kiinnittää huomiota. Liittymän olisi oltava mahdollisimman turvallisessa paikassa. Rauhaniemen kylpylän pysäköinnille olisi varattava nykyistä paremmat ratkaisut. Pysäköintilaitos TOAS:n pysäköintipaikalla olisi hyvä ratkaisu, mutta löytyykö sille rahoittajaa? Kaavoituksen vastine Jatkosuunnittelua on tehty OAS-vaiheen vaihtoehtojen A ja C pohjalta. Kulku maanalaiseen pysäköintilaitokseen on ajateltu tapahtuvan uuden kadun kautta. Rauhaniemen kylpylän pysäköinnille on kaavaluonnoksessa varattu nykyistä suurempi tila. Lapintien TOAS asemakaavaluonnoksessa on mahdollistettu pysäköintilaitoksen rakentaminen TOAS:n pysäköintipaikalle. B.3 Lapin kaupunginosan omakotiyhdistys ry, Rauhaniemen kaavamuutoksen toimikunta, Alueen osalta olisi nähtävä alueen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Alueen vanhassa rakennuskannassa suurin kerrosluku on kuusi. Uudessa kaavassa tulisi pitäytyä vanhan kaavan kerrosluvussa. Rantaan sijoittuva korkea rakentaminen rikkoisi Rauhaniemen takana olevan metsäisen Kaupin harjun siluetin. Merkittävä rakennusoikeuden lisäys painottuen kovan rahan asuntoihin tuo alueelle merkittävästi lisää liikennettä, jota Rauhaniementie umpikujana voi kestää vain rajallisen määrän pysyäkseen sujuvana.

5 5 Kaupin puisto ja Rauhaniemen ranta sekä kansankylpylä ovat perinteikkäitä, kaupunkilaisille tärkeitä virkistyskohteita. Kaavoitettavan alueen toisella puolella sijaitsee arvokas ja suojeltu Koukkuniemen vanhainkotien rakennuskanta. Mikäli tähän väliin rakennettaisiin massiivinen ja korkea asuinkerrostaloalue, menettäisimme tärkeän osan tamperelaista kulttuurimiljöötä. Kaavoituksen vastine Koukkuniemen alueesta on valmistunut rakennetun ympäristön inventointi, jonka mukaan merkittävimmäksi nousee 1950-luvun rakennuksista muodostuva kokonaisuus. Uusia rakennuksia suunniteltaessa lähtökohtana on se, että uudisrakennukset eivät nouse hallitsevaan asemaan aluetta Näsijärveltä katsottaessa. Rakennusten korkeus jää pienemmäksi kuin taustalla nouseva metsäselänne. Korkeat rakennusmassat jäävät järveltä katsoen taka-alalle, jolloin Koukkuniemen vanhainkodin rakennukset ovat hallitsevassa asemassa kaukonäkymässä. Rauhaniementien liikennemäärät nousevat suhteellisesti huomattavasti, mutta ne jäävät uudisrakennusten toteuduttuakin varsin maltillisiksi, eivätkä uhkaa liikenteen sujuvuutta kadulla. Rauhaniementien tuleva liikennemäärä on arvioitu olevan pohjoisosassa ajon/vrk ja eteläosassa ajon/vrk.

6 6 Luonnosvaiheessa tullut palaute C Lausunnot C.1 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kaavamuutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Naistenlahden voimalaitoksen Seveso 111 -direktiivin (2012/18/EU) mukaisella konsultaatioalueella, lyhyimmillään alle 200 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Naistenlahden voimalaitos on Seveso 111 -direktiivin mukainen turvallisuusselvityslaitos kevyen polttoöljyn määrän takia. Öljy varastoidaan päiväsäiliötä lukuun ottamatta kallion sisällä, joten varastoinnin riskit ovat pienemmät kuin maanpäällisessä varastoinnissa ja mahdollisen onnettomuuden seuraukset rajoittuvat todennäköisesti suppeammalle alueelle. Turvallisuusselvityksen mukaan laitoksen riskit liittyvät terveysvaaraan, lämpösäteilyyn, paineaaltoihin ja heitteisiin. Kattilaräjähdysten painevaikutusalueen katsotaan yleensä ulottuvan noin 500 metrin etäisyydelle. Tässä tapauksessa vaikutusalueen on kuitenkin arvioitu olevan nyt kyseessä olevan kaava-alueen suuntaan noin 200 metriä. Esimerkiksi tietyissä tulipalotilanteissa herkimpien henkilöiden on arvioitu saavan oireita n. 500 m etäisyydellä laitoksesta. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostuksessa todetaan, että "pelastuslaitoksella käytössä olevan tiedon perusteella Naistenlahden voimalaitoksesta ei aiheudu alueelle sellaisia riskejä, että ne tulisi erityisesti huomioida". Kaava-aineistosta ei käy ilmi, että kaavamuutoksen valmistelussa olisi tarkasteltu voimalaitoksen aiheuttamaa suuronnettomuusvaaraa tai muita riskejä. Ennen kuin kaavoituksella mahdollistetaan muutokset voimalaitoksen läheisyyteen, tulee varmistaa, että riskeihin voidaan varautua onnettomuuksien vaikutusalueilla sekä olemassa olevan että uuden rakennuskannan osalta. Luonnosvaiheessa tehty arvio perustuu Naistenlahden voimalaitoksen toiminnasta vuonna 2015 tehtyyn riskienarviointiin. Selvityksessä todetaan, että voimalaitosalueen ulkopuolella vaaraa ihmisille ja ympäristölle voivat aiheuttaa: räjähdyksen painevaikutus lentävät kappaleet tulipalossa muodostuva noki ja savu. Yli 70 metriä kauempana ei räjähdyksen ylipaineella ole merkittäviä suoria vaikutuksia ihmiselle. Kun paineaalto törmää seinämään (kuten tässä tapauksessa todennäköisesti kallioon), se heijastuu takaisin. Noin 200 metrin etäisyydellä ylipaineen vaikutukset ovat pääosin

7 7 lieviä, arviolta noin puolet rakennusten ikkunoista voisi hajota. Epäsuorat vaikutukset ihmisille aiheutuvat todennäköisimmin ikkunoiden sirpaleista. Selvityksen mukaan kaavoituksessa tulee ottaa huomioon, että ko. alueella on savuvaara mahdollisesta voimalaitosalueella sattuvasta tulipalosta johtuen. Tulipalotilanteessa herkimpien henkilöiden on arvioitu saavan hengitystieoireita noin 500 m etäisyydellä laitoksesta. Tulipalon lämpösäteily ei ulotu asuinalueelle asti. Selvityksen suositukset huomioidaan kaavaehdotuksen laadinnassa. 500m etäisyydelle kattilasta ulottuvalla alueella kaavaan lisätään merkintä, että rakennusten suunnittelussa on esitettävä menettely rakennusten ilmanvaihdon sulkemiseksi. Selostusta on täydennetty tältä osin ja asia on huomioitu kaavakartassa yleismääräyksellä. C.2 Pirkanmaan maakuntamuseo Kaava-alueelta on laadittu asianmukaiset rakennetun ympäristön selvitykset ja alueen kulttuuriympäristön kokonaisvaltaista kuvausta on täydennetty hyvällä tavalla kaavaselostuksessa. Kaavaa laadittaessa alueen kulttuuriympäristön arvot on pyritty huomioimaan kiitettävästi, ja kaavaluonnoksessa ja rakennustapaohjeessa esitetty ratkaisu on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa kuitenkin vielä kehittämään Koukkuniemen uimakopeille esitettyä srmerkintää informatiivisemmaksi. Laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä uimakopeilla on todettu olevan arkkitehtonista ja sosiaalihistoriallista arvoa. Ne ovat osa Koukkuniemen alueen arvokasta kokonaisuutta, ja niiden arvot on todettu myös kaavaa varten laaditussa viheryleissuunnitelmassa. Kaavan suojelumerkinnässä tulisi todeta rakennusten arvot ja kieltää niiden purkaminen. Esimerkiksi kaavassa jo käytetty merkintä sr-8 sopisi käytettäväksi myös uimakoppien kohdalla. Kaava-alueelle on tehty arkeologinen selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2016), jota voidaan pitää riittävä. Alueella on ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös Lappi Rauhanniemi, joka on kalliohakkaus. Sen läheisyydestä inventoinnissa löytyi uusi kalliohakkaus, jonka alue liitettiin kyseiseen muinaisjäännökseen. Kaava-alueelta löytyi myös kolme muuta kohdetta, joiden laji on muu kulttuuriperintökohde, niiden inventointinumerot ja nimet ovat nro 4 Venevalkama, nro 5. Romsinlahti ja nro 6 Koukkuniemi. Koukkuniemen kohde jakaantuu kolmeen alakohteeseen. Romsinlahti on kivipenger, muut kohteet ovat kalliohakkauksia. Ne on merkitty asianmukaisesti kaavaluonnokseen. Merkinnän s-36 määräyksessä lukee kuitenkin arkeologinen muu kulttuuriympäristökohde, oikea termi on muu kulttuuriperintökohde.

8 8 Koukkuniemen ja Rauhanniemen viheryleissuunnitelmassa on syytä mainita, että alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös ja muita kulttuuriperintökohteita, jotka tulee ottaa huomioon viheralueiden rakentamisessa ja hoidossa. Nyt suunnitelmassa on ainoastaan maininta kulttuurihistoriallisesti arvokas muinaisjäännös, joka on harhaan johtava. Vihersuunnitelmaan tulisi lisätä myös kohteita koskeva määräysosa ja ne tulisi merkitä suunnitelman karttoihin. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Rakennussuojelumerkintää uimakoppien osalta on tarkistettu ehdotukseen (s-13) siten, että se paremmin kuvaa tavoiteltavaa suojelun tasoa ja niitä keinoja, joilla suojelu turvataan. Merkinnän s-36 kaavamääräystä on tarkennettu ehdotukseen. Kaavan oheisaineistona olevaa viheralueiden yleissuunnitelmaa tarkistetaan kulttuuriympäristön kohteiden esittämisen osalta. C.3 Kommentti Museovirasto Museovirasto sai mahdollisuuden lausua asemakaavan 8568: Lapinniemi ja Petsamo muutosluonnoksesta mennessä. Museovirastolla ei ole tarvetta enää antaa varsinaista lausuntoa hankkeesta. Kaavoitustyön alkuvaiheessa Museovirasto totesi alueella olevan vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitystarvetta, mikäli hanke tulee sisältämään muuttuvaa ja kasvavaa vesialueen käyttöä (Museoviraston lausunto , MV/437/ /2015). Katarina Surakan kanssa aiheesta käytiin sähköpostikeskustelua helmikuussa 2016 (ks. liite): koska kaava ei tule merkitsemään muuttuvaa ja kasvavaa vesialueen käyttöä, ei myöskään vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitykselle ole tarvetta. Kaavaselostukseen voisi laittaa tästä maininnan. Selostuksen alussa sivulla 2 todetaan, että Museovirasto sanoi vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteiden olevan mahdollisia alueella, ja sen jälkeen tätä asiaa ei enää mainita, mikä jättää tilanteen jotenkin avoimeksi. Selostukseen voisi myöhemmin (esim. kohtaan Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen) laittaa vaikkapa seuraavan kaltaisen lauseen: Koska asemakaava ei kuitenkaan tule merkitsemään vesialueen muuttuvaa ja kasvavaa käyttöä, todettiin yhdessä Museoviraston kanssa, että selvitystarvetta ei ole. Kaavaselostusta on täydennetty Museoviraston esittämällä tavalla.

9 9 D Mielipiteet D.1 Nimetön mielipide Miksi komeasta ja rauhallisesta alueesta pitää suunnitella tuollaiset täysin brutaalit ja karmeat rakennussuunnitelmat. Kaameita talomeriä vailla viihtyisää ympäristöä ja ahtaasti toteutettuja. Alueen nykyisen oloinen rauhallisuus nimenomaan olisi kaikkinainen Tampereen imagotekijä tuolla alueella kaupunkia. Koska alueen takana olevaan Kaupin luontoon on jo kuitenkin turisteilla pitempi matka, niin miksi pilata tuokin alue kaupungista asuintalomerillä. Eikö järki tosiaan kaupungin päättäjiä enää pakota, kun ihan näin fiksusti asian ilmaisen enkä sentään hauku. Tampereen kaupunki on ollut viime vuosina aktiivisesti pilaamassa kaikki kaupungin vetovoimaiset tekijät ympäristöstä. Pyynikkikin on sikäli mennyt, koska näkötornille on erittäin vilkas ajoneuvoliikenne. Läntiset Lielahden rannat ovat kaikki kohta myös vain talomerta, vailla luontoa järven rantamilla. Muutamat ansioituneet kaupungin asukkaat ovat kantaneet huolta tuhansien Tampereen asukkaiden puolesta kirjoittelemalla asioista sanomalehtien yleisön osastolla, mitä mieltä Tampereen asukkaat kaikesta kaameudesta ovat. Harmi vain, että vain pieni joukko enää viitsii ilmaista kaupungin asukkaiden yleisen mielipiteen ja kaupungin päättäjät pienenä joukkona toteuttavan omiaan ja maksattavat kaupunkilaisilla? Kaupungin strategiana on toisaalta etsiä täydennysrakentamisen kohteita nykyisen kaupunkirakenteen sisältä, toisaalta vahvistaa järvien rantoja kulkevia virkistysyhteyksiä ja parantaa laajojen ulkoilualueiden saavutettavuutta. Koukkuniemen asemakaavamuutoksella vastataan näihin kaikkiin tavoitteisiin. Kaavamuutoksella turvataan tärkeiden rannan virkistysyhteyksien säilyminen tulevaisuudessakin muuttamalla ne tontin osasta yleiseksi virkistysalueeksi. Koukkuniemen muutoksen taustalla on Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (ARA). Purettaviksi aiotut rakennukset eivät enää tulevaisuudessa täytä niitä vaatimuksia, jotka on asetettu hyvälle vanhustenhoidolle - sairaalarakennusten suuria saleja on mm. vaikea muuttaa erillisiksi asunnoiksi. Koukkuniemen jäljelle jäävätkin rakennukset tarvitsevat suuria korjaustoimia, lisäksi vanhainkodin alueelle tarvitaan uudisrakennuksia. Osa tarvittavasta rahoituksesta on haettu ARA:lta. ARA asetti ehdoksi rahoitukselleen sen, että Koukkuniemen alueen luonnetta on muutettava asujamistoltaan monipuolisemmaksi. Tämän takia käytöstä poistettavat Koivulan ja Lehtelän rakennukset korvataan tavallisilla asuintaloilla, jolloin alueen asukasrakenne saadaan muutettua monipuolisemmaksi. Nykyisen kaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta on toteutunut Koukkuniemen osalta noin 70% siinä vaiheessa, kun nyt rakenteilla oleva Toukolan uudisrakennus valmistuu. Nykyinen kaava

10 10 mahdollistaisi siis jopa puolet lisää rakentamista toteutuneeseen verrattuna Koukkuniemen tontilla. Perhetukikeskus Päiväperhon osalta nykyisen kaavan rakennusoikeudesta on toteutunut vain 15%, eli voimassa olevan kaavan mukaista rakentamista voisi olla jopa kuusinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Kaavaluonnoksessa on rakennusoikeutta itse asiassa vähennetty voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Kaavassa määritellään rakennusten koko, sijainti ja mm. pysäköintiratkaisu. Varsinainen rakennussuunnittelu tehdään kuitenkin vasta kaavavaiheen jälkeen, ja vasta silloin lopullisesti määräytyvät mm. julkisivuratkaisut, parvekkeiden avautuminen tai asuntojakautuma. D.2 Alpo Värri Rauhaniemen kansankylpylän alueella on nykyisellään liian vähän pysäköintipaikkoja. Samoista paikoista kilpailevat uimarantaa käyttävät perheet ja matonpesijät. Pysäköintiä voisi laajentaa Kylpylänkujasta idän suuntaan ja tekemällä Kylpylänkujasta riittävän leveä kadunvarsipysäköintiin. Paremmilla pysäköintimahdollisuuksilla mahdollistetaan rannan laajempi hyväksikäyttö. Koukkuniemen alueen käsittävän pysäköintisuunnitelman myötä Rauhaniemen kylpylän ja Kaupin ulkoilureittien käyttäjien pysäköintipaikat lisääntyvät. Nykyisellään paikkoja on 55 kpl pysäköintialueella ja 20 kpl kadun varrella, tulevaisuudessa 87 kpl pysäköintialueella. Kadunvarsipysäköintiä ei haluta Kylpylänkujan varrelle, koska se huonontaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Pysäköintialuetta ei voi laajentaa idän suuntaan, koska alueella on merkittäviä luontoarvoja. Rauhaniemen alue on hyvin saavutettavissa myös jalan, pyörällä tai julkisen liikenteen avulla. Tämän takia pysäköintipaikkojen alueella katsotaan riittävän, kun tehty suunnitelma toteutetaan. D.3 Lapin kaupunginosan omakotiyhdistys ry OAS-vaiheessa esitimme huolemme ympäröivää vanhaa rakennuskantaa korkeammasta rakentamisesta, kasvavista liikennemääristä Rauhaniementiellä johtuen alueen merkittävästä rakennusoikeuden lisäämisestä, sekä Koukkuniemen alueen kulttuurimiljöön rikkoutumisesta. Voimassa olevassa Koukkuniemen alueen kaavassa todetaan mm. "Suurin sallittu kerrosluku kaavassa on kuusi ja tontin tehokkuusluku on 0,8 mikä tarkoittaa m2. Alue on osoitettu rakennustaiteellisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi (sj-5). Alueen kaupunkikuvan kannalta merkittävää luonnetta ei saa muuttaa. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota

11 11 alueen rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämiseen." Tämä on mielestämme se henki, jota uudenkin kaavan tulisi toteuttaa. Koukkuniemen alueen uuden asemakaavan luonnoksessa korkeimmat uudisrakennukset ovat 8 kerroksisia, eli selvästi vanhaa rakennuskantaa korkeampia. Kaavoittaja toistuvasti vetoaa vastineissaan siihen, että uudet rakennusmassat jäävät kuitenkin "suurmaisemassa" alisteisiksi taustalla nousevalle Lapin kallioselänteelle, eli uudisrakennukset eivät nouse hallitsevaan asemaan järveltä katsottaessa. Tätä näkökulmaa on vaikea tavoittaa. Me, alueella asuvat ja siellä liikkuvat, emme näe silhuettia järveltä, näemme maiseman sen keskeltä. Edes hahmottaakseen kaavoittajan tarkoittaman "suurmaiseman" olisi veneiltävä kauas järvelle. On vaikea nähdä, kuinka vanhaa rakennuskantaa selvästi korkeammat tornitalot näyttäytyisivät vanhaan, suojeltuun rakennuskantaan nähden "alisteisilta". Korkea uudisrakentaminen Rauhaniemen rannassa muuttaisi suojellun alueen luonnetta pysyvästi. Mielipiteemme on, että uudet kerrostalot tulisi toteuttaa voimassa olevan kaavan mukaisina, korkeintaan 6 kerroksisina. Pelkästään Koukkuniemen uudelle kerrostaloalueelle on laskettu 700 asukkaan lisäystä. OAS-vaiheen vastineissa tästä on arvioitu aiheutuvan "suhteellisesti huomattavan lisäyksen" alueen liikenteeseen. Kuitenkin vastineessa yksipuolisesti vain todetaan liikenteen tästä kaikesta huolimatta pysyvän sujuvana. Huomioiden muut alueelle suunnitellut rakennushankkeet (kaava 8521; Rauhaniemen Rinne), venesatamien laajennuksen myötä lisääntyvä käyttö ja Kaupin alueen ulkoilijoiden liikennöinti alueella, kyseisen varsin pelkistetyn toteamuksen uskottavuus on koetuksella. Rauhaniementie on ja tulee aina olemaan umpikuja. Paikoitustarpeen lisääntymisen suhteen myöskään kaavoittajalla ei vaikuta olevan uskottavaa ratkaisua. Kannanottonamme Rauhaniemen ja Koukkuniemen alueen uuden kaavan luonnokseen, edelleen esitämme rakennuskorkeuden pienentämistä luonnosvaiheen suunnitelmista nykyisen kaavan määrittämään 6 kerrokseen. Kaavaluonnoksen mukainen tornitalojen rakentaminen Koukkuniemen alueelle rikkoisi arvokasta ja suojeltua kulttuurimiljöötä. Kaavoitettava alue on pieni ja umpikujan päässä, pelkästään jo liikenteen sekä paikoituksen järkevän järjestämisen vuoksi suunniteltu rakennusoikeuden lisäys näyttäytyy mielestämme liian suurena. Suunnitellussa mittakaavassa lisääntyvä liikenne voisi aiheuttaa jo kohtuutonta haittaa alueen asukkaille. Edellä mainituista syistä johtuen toivomme kaavoittajan edes kohtuullistavan kaavaluonnoksessa alueelle suunniteltua rakennusoikeuden lisäystä. Asemakaavaa on valmisteltu museon ohjauksessa. Vuonna 2015 valmistuneen Koukkuniemen rakennusinventoinnin (Pirkanmaan maakuntamuseo) mukaan alueen merkittävimmät rakennukset kuuluvat pihapiiriä rajaavaan kokonaisuuteen. Nämä rakennukset on suojeltu sr-8 ja sr-40 -merkinnöin. Lisäksi arvokkaaksi todettu piha-

12 12 alue on saanut oman suojelumerkintänsä (s-piha3) luvun uimakopit on suojeltu sr-13 -merkinnällä ja kaava-alueella olevat arkeologiset kohteet joko s-36 -merkinnällä tai sm-4 -merkinnällä. Maakuntamuseo on todennut, että kulttuuriympäristö on asemakaavassa huomioitu riittävästi. Nykyisen kaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta on toteutunut Koukkuniemen osalta noin 70% siinä vaiheessa, kun nyt rakenteilla oleva Toukolan uudisrakennus valmistuu. Nykyinen kaava mahdollistaisi siis jopa puolet lisää rakentamista toteutuneeseen verrattuna Koukkuniemen tontilla. Perhetukikeskus Päiväperhon osalta nykyisen kaavan rakennusoikeudesta on toteutunut vain 15%, eli voimassa olevan kaavan mukaista rakentamista voisi olla jopa kuusinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Kaavaluonnoksessa on rakennusoikeutta itse asiassa vähennetty voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Uudet, 8-kerroksiset asuintalot ovat Lapin asuinalueelta tarkasteluina jo sen verran etäällä katselupisteestä, etteivät ne sanottavammin sulje näköaloja Lapin asuinalueelta katsottuna. Uuden rakentamisen vaikutuksista näkymiin on tehty ehdotusvaiheessa uusia näkymätarkasteluja, joissa rakentamisen vaikutuksia tarkastellaan niin Lapin asuinalueelta kuin Rauhaniementieltäkin katsottuna. Näsijärvi on Tamperelaisten merkittävä ulkoilualue niin kesällä kuin talvellakin, lisäksi Koukkuniemi vaikuttaa näkymiin järvenselän yli laajalla alueella kantakaupungissa. Tämän takia on perusteltua pohtia kaavan vaikutuksia maisemakuvaan myös suurmaisemassa. Lapin asukkaat esittivät huolensa lisääntyvästä liikenteestä ja mm. Naistenlahden venesataman laajentamisesta aiheutuvasta vaikutuksesta Lapin läpiajoliikenteeseen. Rauhaniementien keskimääräinen liikennemäärä vuonna 2014 lasketun tiedon mukaan Lapinniemenrannan pohjoispuolella on noin n.3800 ajon/vrk, joka on melko maltillinen kokoojakadun liikennemäärä. Uuden rakentamisen myötä arvioidaan liikennemäärän kasvavan ajoneuvolla vuorokaudessa. Rauhaniemen alue on hyvin saavutettavissa myös jalan, pyörällä tai julkisen liikenteen avulla. D.4 TaTu Tampere ry, Asemakaava määräys sr-8: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennus on ollut kansankylpylä ja sellaisena se tulee varmastikin jatkossakin toimimaan. Se, että käyttötarkoitus on pysynyt ennallaan,

13 13 on vaatinut vuosikymmenten aikana tilojen ja toimintojen kehittämistä ja muokkaamista, sekä 1950 luvulla laajennusosan, eli ison saunan rakentamisen. Toivottavaa on, että Kansankylpylän osalla muistettaisiin ja sallittaisiin, sr-merkinnästä huolimatta, rakennuksen toiminnan ja kunnossapidon kannalta tarpeeksi joustava ja väljä suojeluntaso. Rakennusta ei saa purkaa kokonaan, mutta sen toimintojen muokkaaminen vastaamaan paremmin käyttäjien, käytön ja toimintojen tarpeita tulisi ottaa vahvasti huomioon: saunatoiminnot, lipunmyynti, kahvila-/ kioskitoiminta ympärivuotisena jne. Edellä mainitut toiminnot voivat vaatia esimerkiksi uuden oviaukon tai ikkuna-aukon tekemisen julkisivuun, jos se parantaa rakennuksen muuta käytettävyyttä ja toiminnallisuutta. (Konkreettinen, julkisivua vähän muuttava, tilanne rakennuksen osalta olisi esimerkiksi oman kulkuaukon tekeminen nykyiseen inva-wc tilaan.) Suojelumerkinnän tulisi myös sallia riittävässä laajuudessa rakennuksen rakenteiden tai tilojen korjaamisen osittain purkamalla vanhaa ja korvaamalla uudella. Ko. toimenpiteet olisi rakennuksen nykyinen kunto huomioiden järkevää sallia. Kaikki muutokset tulisi kuitenkin tehdä rakennuksen hengen mukaisesti rakennusvalvonnan hyväksymällä tavalla, sen historiallinen arvo muistaen. Rakennusoikeuden määrä korttelissa 1273: Talviuinnin ja sen myötä Rauhanniemen suosio on kasvanut vuosien aikana entisestään. Rauhanniemi on muuttunut myös eräänlaiseksi turistikohteeksi, nykyisistä käyttäjistä iso osa on ulkomaalaisia. Jotta kasvavaan suosioon pystyttäisiin vastaamaan arvokkaasti, olisi järkevää määrittää uudessa asemakaavassa rakennusoikeuden määrä rakennuksen nykyisen kokonaisalan mukaan, sekä sallia tulevalle korttelille esimerkiksi n.50kem2 lisärakennusoikeus. Lisärakennusoikeudella ja rakennusalueen laventamisella rakennuksen pohjoispuolella, sen länsipäässä poikittaisten rakennusosien päätyjen tasolle, mahdollistettaisiin toimintoja edelleen parantava ja monipuolistava, lisääntyvään kysyntään vastaava laajennusosa. Laajennusosa voisi olla nykyisten pitkään rakennusmassaan liittyvien poikittaisten rakennusosien kaltainen, rakennuksen arkkitehtuuria noudatteleva. Rauhanniemestä voitaisiin muodostaa myös loistava ympärivuotinen välietappi/ päätepiste ulkoilijoille Niihaman majan tapaan. Toimivuuden kannalta, edellä mainittu toiminta vaatisi rakennuksen muokkaamista I laajentamista kelvollisen kahvilan I suojaisan tilan toteuttamiseksi. Sr-8 -merkinnän kaavamääräys on kokonaisuudessaan seuraava: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kaavamääräys ei lähtökohtaisesti estä korjaus-

14 14 ja muutostöitä, mutta asettaa niiden laadulle kriteereitä. Kaavamääräyksen tulkinnan tekee rakennusvalvonta, joka määrittelee onko suunnitteilla oleva korjaus- tai muutostyö kaavan mukainen. Kaavaehdotuksessa on tarkennettu korttelin 1273 rakennusoikeutta sekä tarkennettu yleismääräyksellä rakennusoikeuden käyttämistä korttelissa. D.5 Pekka ja Heljä Warjus Yhdymme kaikilta osin Lapin kaupunginosan omakotiyhdistys ry:n kannanottoon. Lisäksi viittaamme kaavaluonnoksen lausumaan Kaavaratkaisu mahdollistaa uusien rakennusten rakentamisen Koukkuniemen vanhainkodin alueelle, kunhan ne sijoitetaan harkitusti ja toteutetaan siten, että uudisrakennukset ovat selkeästi alisteisia selvityksissä esiin nostetuille arvorakennuksille. Uusi asuinrakentaminen Koukkuniemen nykyisen tontin itäosaan luo alueelle uuden kerrostuman. Rakennukset jäävät suurmaisemassa alisteiseksi taustalla nousevalle Lapin kallioselänteelle. Epäselväksi jää mitä tarkoittaa Lapin kallioselänteellä (Kaupin parantolan metsääkö?) Ainakaan Lapin suunnasta katsoen rakennukset eivät ole millään tavoin alisteisia. Vaan varsinkin yhdessä ns. TOAS kaavan kanssa peittävät Näsijärven järvinäkymän ja horisontin koko Lapin RKY alueelta (Lapin pientaloalue on valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue. Jos verrataan tilannetta esim. Pispalan alueeseen, tällainen kaavoitus Näsijärven tai Pyhäjärven rantaan ei ymmärtääkseni tulisi kysymykseen. Uudet, 8-kerroksiset asuintalot ovat Lapin asuinalueelta tarkasteluina jo sen verran etäällä katselupisteestä, etteivät ne sanottavammin sulje näköaloja Lapin asuinalueelta katsottuna. Uuden rakentamisen vaikutuksista näkymiin on tehty ehdotusvaiheessa uusia näkymätarkasteluja, joissa rakentamisen vaikutuksia tarkastellaan niin Lapin asuinalueelta kuin Rauhaniementieltäkin katsottuna. D.6 Tampereen Vihuri ry Vajamme itäpuolella on alue S-28: Alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnonarvoja vaarantavia toimenpiteitä. Alueella sallitaan turvallisuuteen ja maaston kulutuskestävyyden parantamiseen liittyvät hoitotoimenpiteet sekä virkistyskäyttöön liittyvien vähäisten rakennelmien sijoittaminen polkujen yhteyteen. Hoitotoimenpiteet sekä rakenteet esitetään yksityiskohtaisemmin vihersuunnitelmassa. Kyseinen alue rajoittuu tällä hetkellä tonttimme kohtaan, johon olemme suunnitelleet laajennusta.

15 15 Kyseinen alue rajoittuu meidän tonttiin, jonne on tarkoitus tehdä laajennus. Vihurin toiminta on kasvanut ja tällä hetkellä meillä on tilapula. Aloitimme tänä vuonna erityismelonnan MS-tautia sairastaville henkilöille ja sitä varten vaadittava kalusto on tällä hetkellä pihalla olevassa kontissa. Tämä ei ole pitkäaikainen ratkaisu. Katarina Surakka on käynyt tarkastamassa aluetta ja hänelle toimitetaan vajan laajennustarpeisiin liittyvä asemapiirrosluonnos saadaan oikealle kohdalleen ja oikein mitoitettuna. Rauhaniemenreitti on merkitty asemakaavaluonnokseen pp/h eli huoltoajo sallittu. Kyseisellä alueella on "'50 pysäköintipaikkaa, joten tämä varmasti pitäisi olla "tontille ajo sallittu" tai jokin muu vastaava. Tämä taidettiin jo korjata kuulemistilaisuudessa samoin, kuin Vihurin pihaan tuleva tie Rauhaniemenreitiltä. Vihurin vajan ja Ratinaniemenraitin välinen alue on merkattu VL-7 alueeksi. Meillä on kyseinen alue varattu trialerin säilyttämistä varten. Pitäisikö tämä alue olla myös LV-1 aluetta? Kaavaehdotuksessa on tarkistettu LV-1 -alueen rajausta sekä sen sisällä olevan s-28 -alueen rajausta, sekä satama-alueen rakennusten rakennusaloja ja rakennusoikeuksia. Samoin kuntopolku/ajoväylän merkintää on tarkistettu kaavaehdotuksessa.

16 16 D.7 Pekka Korpela Kaavasuunnitelmasta: Olemme tyytyväisiä kaavaan melkein kokonaisuudessaan. Toteamme: Seuramajamme edustalle on merkitty merkittävä luonto-kasvikohde, olemme sitä kohtaa suojelleetkin ja se on hyvä. Rakennusalueen rajat tässä kohtaa voisi olla niin, että voisimme vanhaa rakennustamme laajentaa enintään 10 m itään ja 10 m länteen, sekä pohjoiseen noin 7m, sitä suojelualuetta kohti. Uuden sataman alueella voisi rakennuslaajennusvaraus olla 5m länteen, 10m itään ja 4m pohjoiseen. Parkkialueethan meillä hoituu alueemme sisällä, mutta ulkopuolisille voisi vanhan sataman eteläpuolen parkkipaikan kunnostaa ja merkitä parkkipaikaksi. Kulkutiet: Nykyinen kulkuväylä on tullut aikanaan suoraan lapinniementieltä, mutta kun Tampellan talot rakennettiin annettiin metsäalue talojen parkkipaikaksi ja eräänä perjantai -iltapäivänä kaivinkone kaivoi tien poikki. Lauantai aamuna tuli nosturi nostamaan veneitä (-73), jouduin hätäratkaisuna katsomaan reitin nosturille ja siitä muodostui nykyisen tien linjaus. Alueella ei ollut talvikunnossapitoa ja kun huomasin, että lenkkeilijöitä oli niin myöhään kun paksu lumi esti lenkkeilyn, emmekä päässeet veneille, anoin talvikunnossapidon -75. Samasta syystä anoin katuvalot -78. Suunnitelmissamme on myöhemmin pitää päivisin satamassamme jalankulku portteja auki, jolloin Rauha niemestä tulisi rantaa noudattaen kiva kävelyreitti. Tie Vihurille ja Vene-71 vaatisi pienen kunnostuksen. Pohja on kalliolla, eli se ei roudi, mutta kevättulvat aina rikkovat 4:stä kohtaa tietä: pienet rummut ja murskeella pinnan nosto notkoissa 30 cm. Kuntoilijat ja huoltoliikenne sopivat yllättävän hyvin tielle, mutta parannus olisi iso jos 4 lyhtypylvästä siirrettäisiin ja tietä levitettäisiin noin cm. Mielestämme uimalan parkkipaikan ja siinä olevan tien ojaan pitäisi hulevesiasiantuntijasta huolimatta rakentaa vedenpurkuun öljynerotuskaivo ja hiekanerotuskaivo, joka kerran vuodessa tyhjennetään (riittävä). Ranta on tämän yli 50 vuoden aikana siirtynyt melko lailla tässä kohtaan itään. Nyt se on kaunis lehtomainen luv. tässä pidettiin ainakin 2 kertaa "scramble" kilpailut, eli moto- Cross ja jäätie diabetekselle alkoi tästä. Säilyykö osoitteena Rauhaniementie, vai tuleeko tien nimeämisen mukana muutos? Meidän osaltammehan kunnallistekniikka ei aiheuta kustannuksia, koska porakaivo toimii ja umpisäiliön kustannukset viemärin osalta ovat siedettävät, vaikka toiminta lisääntyisikin. Kaavaehdotuksessa on tarkennettu satama-alueelle osoitettua rakennusoikeutta sekä rakennusalojen rajausta. Asemakaava mahdollistaa esitetyt ratkaisut myös pysäköinnin osalta. Aloite on lähetetty tiedoksi satamatoimelle.

17 17 Kaava mahdollistaa satamaan johtavan kulkuväylän parantamisen. Polku on kaupungin liikuntapalveluiden hoidossa, ja Vene -71 toive on välitetty heille. D.8 Vene -71 ry, Satamaan johtava huoltotie/kuntoiluväylä: Nykyisellään tie on varsin kapea ja huonokuntoinen koska sadevesi ja rinteestä valuva vesi jäävät tielle syöden sen kuoppaiseksi. Ehdotamme, että tietä levennetään 0,8 1,0 metriä, rakennetaan neljään kohtaan rinteen valumavesiä varten tierummut, joista kohdin tietä korotetaan cm, tiehen rakennetaan kaadot ja uimarannan parkkipaikan vesille rakennetaan hiekan- ja öljynerotuskaivo. Parkkipaikat LV-1 -alueella: Vanhan sataman aitauksen ulkopuolella oleva parkkipaikka kunnostetaan ja merkitään. Vene 71 r.y.n seuramajan kohdalla oleva parkkipaikka sijaitsee seuran alueella ja säilytetään sellaisenaan. Seuran muu pysäköinti tapahtuu satama-alueilla aitausten sisäpuolella. Seuramaja: Seuramajalla on porakaivo (120 m) ja jätesäiliö (7m3). Kaavaan tulisi merkitä seuramajan laajennustarve: länteen 10 m, itään 10 m ja Uusi satama: pohjoiseen kuusi metriä Satama on tarkoitus siistiä ja rakentaa valmiiksi kilpailu- ja veneilysatamaksi vierailu- ja kahvilapalveluineen. Kaavaluonnokseen piirretty laajennustarve on riittävä ko. toimintoja varten. Hulevedet: Kaupin vesitorni on säännöllisesti tyhjennetty maastoon, jolloin hulevedet ovat valuneet huolto- ja ulkoitien ylitse molempiin satamiin ja Näsijärveen asti. Useana talvena rinne ja satamat ovat olleen umpijäässä. Uuteen satamaan on asennettu sähkösaatolla varustettu valumaputki. Vesitornin tyhjentämisestä Helsingin Sanomat kirjoitti 7. maaliskuuta 2015 seuraavasti:

18 18 Tampereen Kaupissa pesu alkaa tornin tyhjentämisellä. Ensin sisemmän altaan vesi valutetaan tyhjennysviemärin kautta maastoon Näsijärven rannan kautta maastoon Näsijärven rannan läheisyyteen yön aikana. Kun valtava, halkaisijaltaan noin 50-metrisen altaan sisempi säiliö on aamulla tyhjä, sen seiniä ja muita rakenteita aletaan ruiskuttaa paloletkulla.. Kun sisempi allas on pesty, sitä aletaan täyttää samalla, kun ulkokehän allasta aletaan tyhjentää pesua varten. Hulevesien käsittely tulisi käsitellä kestävällä tavalla, ympäristö huomioon ottaen. Nyt Roine on laskenut Näsijärveen. Näiden hulevesien ympäristövaikutusten arvio puuttuu pohjapapereista. Kaava mahdollistaa satamaan johtavan kulkuväylän parantamisen. Polku on liikuntaviraston hoidossa, ja Vene -71 toive on välitetty heille. Asemakaava mahdollistaa esitetyt ratkaisut myös pysäköinnin osalta. Aloite on lähetetty tiedoksi satamatoimelle. Kaavaehdotuksessa on tarkennettu satama-alueelle osoitettua rakennusoikeutta sekä rakennusalojen rajausta. Kaupin vesitorni ei kuulu asemakaavan alueelle, eivätkä vesitornin tyhjentämisestä johtuvat tulvat siis ole tämän asemakaavan aiheuttamia vaikutuksia. Tämän takia näitä hulevesitulvia ei ole käsitelty kaavan vaikutusten arvioinnissa. Mielipide on tältä osin lähetetty tiedoksi Kaupin vesitornin toiminnasta vastaavalle Tampereen Vedelle.