KALLION ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 KALLION ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee tiloja Pellonpää (6:425), Saari (6:394) ja Salmela (6:289) sekä osittain kortteliin 41 liittyvää puistoaluetta ja Hyvänperäntien katualuetta Luonnos Nähtävillä Maanmittauslaitos

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. KUNTA: KYLÄ: KORTTELIT/TILAT: KAAVAN NIMI: KAAVAN TUNNUS: Kyyjärvi Kirkonkylä Kortteliin 41 liittyvä puistoalue, Hyvänperäntien katualue ja tilat Pellonpää, Saari sekä Salmela LAADITUTTAJA: Kyyjärven kunta Yhteyshenkilö: Rakennustarkastaja Erkki Sorsamäki p LAATIJA: Saarijärven kaupunki / Aluearkkitehtipalvelut Sivulantie 11, Saarijärvi Yhteyshenkilöt: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi p ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Kesämaa p essi.kesamaa@saarijarvi.fi VIREILLETULO KUULUTETTU: KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ:..201_ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ:..201_ 2(18)

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kyyjärven kirkonkylän tuntumassa Honkalehdontien ja Jyväskyläntien välisellä alueella. Asemakaavan laajennus koskee Kyyjärven kunnan vuonna 2012 ostamaa tilaa Pellonpää 6:425, joka on lohottu tilasta Kallio (6:242). Tilan Pellonpää keskellä sijaitsee yksityisen omistama tila Saari (6:394). Asemakaavan laajennuksen lisäksi tulee Ruuskan alueelle kirkonkylän asemakaavaan pieni muutos koskien kortteliin 41 liittyvää puistoaluetta. Myös Hyvänperäntien katualue laajenee, osittain tilan Salmela (6:289) puolelle. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Maanmittauslaitos 2013 Kuva 1. Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus punaisella ortoilmakuvassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kallion asemakaava ja asemakaavan muutos. Nimi perustuu tilan nimeen, josta kaavoitettava alue on lohottu. Suunnittelutyön tarkoituksena on uusien houkuttelevien rakennuspaikkojen kaavoittaminen Kyyjärven kirkonkylän tuntumaan. Kallion alue on luonteva laajenemissuunta kirkonkylän asemakaavalle, koska se sijoittuu jo kaavoitettujen Ruuskan ja Lintupuron asuinalueiden väliin. 3(18)

4 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Laaditut luonnosvaihtoehdot Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleiskaavallinen tarkastelu asemakaavoituksen tueksi ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 4(18)

5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Seurantalomake LIITE 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Suunnittelussa voidaan hyödyntää seuraavia Kyyjärven kirkonkylän yleiskaavatyötä varten laadittuja selvityksiä: - Kyyjärven maisema- ja kulttuurimaisemaselvitys, FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kirkonkylän ja sen ympäristöalueen yleiskaavan luontoselvitys, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, luonnos 2012 Muita Kyyjärven kirkonkylää koskevia selvityksiä: - Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Katja Viitaniemi Kyyjärven kunnan pohjavesien suojelusuunnitelma, Katja Viitaniemi Kyyjärven keskustaajaman täydennysinventointi , Keski-Suomen museo - Kyyjärven rakennusinventointi, Eija-Liisa Lahnala TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu Viispiikkinen lehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Asemakaavan sisältö Asemakaavalla muodostuu kolme uutta korttelia. Kaavaluonnoksessa Kallion alueelle on osoitettu kymmenen uutta erillispientalotonttia (AO) sekä kolme pientalotonttia (AP), joista yksi on jo rakennettu. Lisäksi kaavalla muodostuu lähivirkistysaluetta (VL), suojaviheraluetta (EV) sekä uutta katualuetta. Kaavamuutosalueen keskelle jäävän yksityisen maanomistajan toive lisämaan ostosta on otettu huomioon kaavassa. Lisäksi kaavamuutosta tarkastellaan liikennejärjestelyiden osalta ja kevyen liikenteen reitit suunnitellaan niin, että kulkureitit alueen sisällä ja lähialueiden välillä ovat mahdollisimman sujuvat. Kallion asemakaavalla muodostuu yhteensä 6621 k-m² rakennusoikeutta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman. Asemakaava-alueen kunnallistekniikan toteutuksesta vastaa Kyyjärven kunta. 5(18)

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jyväskyläntien (VT-13) ja Honkalehdontien välissä. Kaavoitettava alue on peltomaata ja kooltaan noin viisi hehtaaria. Kyyjärven kunta on ostanut peltoalueen tonttimaaksi vuonna Suunnittelualue rajautuu idässä Ruuskan ja länsipuolella Lintupuron jo rakentuneiden asemakaava-alueiden väliin. Kirkonkylän kaupalliset palvelut ovat alle kilometrin päässä Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kyyjärvi sijaitsee matalassa laaksossa, jota ympäröi mäkimaa ja jonka alavinta aluetta ovat järven ranta-alueet. Kylä sijaitsee kohdassa, jossa Kyyjärven murroslaakson eteläpuolitse kulkee luode-kaakko suunnassa matala harju. Maisemakuvaltaan kirkonkylän alue on tasaista lakeutta. Laaksossa mutkittelevat Kyyjärveen laskevat Hirvijoki, Nopolanjoki ja Lintupuro. Pellot sijaitsevat jokien varsilla ja Kyyjärven ranta-alueella. Myös osa suoalueista on raivattu pelloiksi. Asutus on vanhastaan sijoittunut matalille moreenimäille Kyyjärven läheisyyteen kulkureittien yhteyteen. Tiet ovat vanhastaan seuranneet harjua ja vesistöä. Suunnittelualue on varsin tasaista peltomaata ja sen korkeusasema on välillä m mpy. Kallioperä, maaperä ja luonnonolot Kallioperältään seutu kuuluu laajaan Keski-Suomen syväkivikompleksiin. Pääkivilaji on granodioriitti, joka vaihettuu paikoin tonaliitiksi. Kallioperän ikä on miljoonaa vuotta. Alueen maaperää luonnehtii luode-kaakkoissuuntaisen Sisä-Suomen reunamuodostuman pohjoispuolelle muodostunut pohjamoreenin alue sekä Kirkonkylän ja sitä ympäröivien viljelyalueiden siltistä ja savesta kostuvaa meri- ja järvikerrostuma. Alueen metsät ovat karuja ja kuivia mäntymetsiä. Kyyjärven alavat rannat ovat enimmäkseen lehtipuuvaltaisia ja matalan järven rantakasvillisuus on paikoin melko runsasta. Kaavoitettava alue on rakennettavuudeltaan hyvää ja viherrakentamisen kannalta erinomaista, koska se on vanhaa viljelysmaata. Puustoa on ainoastaan rakennetun tontin alueella sekä peltoalueen itäpuolella. Vesistöt ja vesitalous Harsunkankaan I-luokan pohjavesialue sijaitsee valtatie 13:n eteläpuolella, suunnittelualueesta lounaaseen. Kyyjärven rantaan on kaavoitettavalta alueelta noin 400 metrin matka. Maa- ja metsätalous Suunnittelualueella on harjoitettu maanviljelyä. Kaavoitettavan alueen pohjoispuolella sijaitseva Viertolan alue on voimassa olevassa asemakaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). 6(18)

7 Kuva 2. Suunnittelualueen tasaisen peltomaan keskellä on yksi rakennettu tontti Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueella on vain yksi rakennettu tontti. Asemakaavan toteutuessa alueelle tulee runsaasti uutta väestöä. Uudet suurehkot pientalotontit tulevat houkuttelemaan lapsiperheitä rakentamaan alueelle. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on lähes rakentamaton. Ainoastaan peltoalueen keskellä on vanha rakennuspaikka. Viereisille alueille on kaavoitettu pientalo- ja rivitalotontteja. Länsipuolella sijaitseva Lintupuron alue on täysin rakentunut ja rakenteeltaan melko tiivis. Idän puoleinen Ruuskan alue on vain osittain rakentunut, joten rakennuskanta sijaitsee hajanaisemmin. Palvelut Kaavoitettavalla alueella ei ole palveluja. Kaupalliset palvelut sijaitsevat alle kilometrin säteellä suunnittelualueesta. Liikenne Kallion alueelle kulku tulee tapahtumaan Hyvänperäntien kautta, jonka katualue pitenee voimassa olevan asemakaavan mukaisesta noin 60 m. Uutta tonttikatua (Kallionkuja) rakennetaan noin 240 m. Valtatie 13 sivuaa aluetta noin 60 metrin etäisyydellä etelän puolelta. Kaavassa osoitetaan uusi ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kallion ja Ruuskan alueen välille Kallionkujalta Purolantielle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole suojeltuja rakennuksia eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Kunnan kaukolämpöverkko ulottuu kaavoitettavalle alueelle. Vesi- ja viemärilinjat sijaitsevat lähellä, joten uudet rakennuspaikat voidaan liittää olemassa olevaan verkostoon. 7(18)

8 3.1.4 Maanomistus Tilan Pellonpää omistaa Kyyjärven kunta. Kunta on ostanut alueen yksityiseltä maanomistajalta vuonna Tilat Saari ja Salmela ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät mm. seuraavia kokonaisuuksia: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman Kaava laadittiin vuosina koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Asemakaavoitettava alue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Kuva 3. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. 8(18)

9 Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös ). Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Lainvoiman vaihekaava sai KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihekaavan Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kirkonkylän yleiskaava on valmisteluvaiheessa. Asemakaava Suunnittelualue rajautuu Kyyjärven kirkonseudun rakennuskaavaan, jonka viimeisin muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden kumottua kaavaa koskevan valituksen Voimassa olevassa asemakaavassa lähiympäristössä on pääasiassa erillispientalojen korttelialueita (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AR) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kuva 4. Ote Kyyjärven ajantasakaavasta. 9(18)

10 Pohjakartta Kyyjärven keskustaajaman alueelta on laadittu vuonna 1990 rasteripohjakartta mittakaavassa 1:2000, jota käytetään asemakaavoituksen pohjakarttana. Rakennusjärjestys Kyyjärven kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Muutosalue ei ole rakennuskiellossa eikä sille sijoitu suojelukohteita tai alueita. 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty Kyyjärven kunnan aloitteesta. Kunnassa on huomattu olevan kysyntää isommille pientalotonteille. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hankkeen käynnistämistä suunniteltiin alustavasti vuoden 2012 lopulla, kun kunta oli tehnyt samana vuonna kaupat kaavoitettavasta peltomaasta. Kyyjärven kunnanhallitus on hyväksynyt kaavahankkeen käynnistämisen kokouksessaan :ssä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen osallisia ovat suunnittelualueen sekä viereisten tonttien maanomistajat, vuokraoikeuden haltijat, suunnittelualueen ympäristössä asuvat kuntalaiset, kunnan hallintokunnat ja alueella toimivat yritykset sekä viranomaiset. Seuraavia viranomaisia kuullaan kaavatyön edetessä: - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos - Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen terveystarkastaja Muita yhteistyö- ja asiantuntijatahoja ovat mm: - Elenia Verkko Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä selostuksen lopussa (liite 2). 10(18)

11 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulo on kuulutettu Viispiikkinen lehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla. Samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja osallistuminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä _. Kaavaehdotus oli nähtävillä _. Kunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_ Viranomaisyhteistyö - Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski- Suomen pelastuslaitokselta sekä pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen terveystarkastajalta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. - Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Kunnan edustaja Kaavan laatija - Kaavan hyväksyy Kyyjärven kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY -keskukseen. - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on luoda asemakaavan avulla uusia houkuttelevia rakennuspaikkoja Kyyjärven kirkonkylän tuntumaan ja sen kautta saada myös uusia asukkaita kuntaan. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Kallion alueen suunnittelu on maakuntakaavan asettamien tavoitteiden mukaista. 11(18)

12 Maakuntakaavassa merkinnän A kuvauksessa sanotaan mm.: yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Asemakaavan laajentaminen Kallion alueelle on perusteltua ja uusi alue täydentää voimassa olevaa asemakaavaa sekä eheyttää yhdyskuntarakennetta Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet Tavoitteita täydennetään kaavaprosessin aikana, kun osallisia kuullaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Laaditut luonnosvaihtoehdot Alueelle laadittiin ensin muutamia alustavia luonnosvaihtoehtoja. Aluksi käsin hahmotelluista piirroksista tehtiin seuraavat vaihtoehdot. Vaihtoehto 1: Tässä hahmotelmassa alueelle on muodostettu 20 AO tonttia ja yksi AP tontti. Alueelle on kaksi tonttikatua, toinen Hyvänperäntieltä ja toinen Purolantieltä. Tämä vaihtoehto olisi aiheuttanut lisää liikennettä Purolantielle sekä vaatinut enemmän kunnallistekniikan ja uuden katualueen rakentamista. Lisäksi tontit olisivat olleet pienempiä kuin valitussa vaihtoehdossa. Vaihtoehto 2: Toisessa hahmotelmassa alueelle on muodostettu 18 AO tonttia ja kaksi AP tonttia. Kulkuyhteys alueelle on suunniteltu Hyvänperäntieltä. Tämä vaihtoehto olisi vaatinut pidemmän uuden katualueen rakentamista. Tontit ovat tässäkin pienempiä kuin valitussa vaihtoehdossa. Kuva 5. Vaihtoehto 1. Kuva 6. Vaihtoehto 2. 12(18)

13 Vaihtoehto 3: Tämän vaihtoehdon pohjalta alettiin piirtää kaavaluonnosta. Alustavaan luonnokseen tuli muutoksia; tontteja suurennettiin, suojaviheraluetta muotoiltiin, istutettavan puurivin merkintä poistettiin, kevyen liikenteen reitti merkittiin ohjeellisena, Kallionkujan kääntöpaikan muotoilua yksinkertaistettiin sekä kerroslukuja ja tehokkuuslukuja tarkasteltiin uudelleen. Kuva 7. Vaihtoehto Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut Hahmotelmia tehtiin aluksi useita ja osassa oli mukana myös yksityisten maanomistajien tiloja. Valittuun ratkaisuun päädyttiin kaavan laatijan ja laadituttajan välisten neuvottelujen jälkeen. Alustavaa luonnosta lähdettiin piirtämään kaavaluonnokseksi neuvotteluissa esiin tulleiden huomioiden ja toiveiden perusteella. Ratkaisun valinnassa on huomioitu taloudellisten syiden lisäksi alueen tulevien asukkaiden viihtyisyys. Valitulla ratkaisulla tontteja muodostuu vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Neuvotteluissa kuitenkin päätettiin suurempien tonttien laatimisesta, koska kunnassa on havaittu niille olevan kysyntää. Uutta katualuetta alueelle haluttiin mahdollisimman vähän. Kaavaluonnoksen mukainen uusi katu, Kallionkuja, on pituudeltaan n. 240 m ja sen kautta tapahtuu kulku 11 tontille. Valitussa ratkaisussa toimintojen sijoittelu toimi parhaiten. Esimerkiksi Ruuskan ja Kallion alueiden välille on merkitty helposti toteutettavissa oleva ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys. Myös ohjeelliselle leikkipaikalle sekä kaukolämpöputken aluevaraukselle jäi tilaa lähivirkistysalueen sisään. Alueen eteläosaan haluttiin merkitä suojaviheralue valtatien läheisyyden vuoksi. 13(18)

14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan laajennus mahdollistaa uuden asuinalueen rakentumisen Kallion alueelle tilalle Pellonpää (6:425). Kaikkiaan alueelle muodostuu kaavalla kymmenen uutta erillispientalotonttia (AO) ja kolme pientalotonttia (AP). Hyvänperäntieltä rakennetaan uutta tonttikatua 240 metriä Mitoitus Suunnittelualue on pinta-alaltaan 5,08 ha, josta 3,46 ha on asuinkorttelialueita, 1,24 ha muita alueita ja 0,38 ha katualuetta. Alueelle muodostuu yhteensä 6621 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta ja alueen kokonaistehokkuus e = 0,13. Asuinpientalojen korttelialue AP: - kolme tonttia - pinta-ala yhteensä m² - yhteenlaskettu rakennusoikeus 2615 k-m² - korttelitehokkuus ek = 0,21 - autopaikkoja vähintään 1,5 ap/asunto Erillispientalojen korttelialue AO: - tontteja 10 kpl - pinta-ala yhteensä m² - yhteenlaskettu rakennusoikeus 4006 k-m² - korttelitehokkuus ek = 0,18 - autopaikkoja 2 ap / tontti Tonttien koot: Korttelin 56 AP tontit: tontti 1: 3545 m² tontti 2: 4622 m² Korttelin 57 AO - tontit: tontti 1: 2349 m² tontti 2: 2012 m² tontti 3: 2438 m² tontti 4: 2230 m² Korttelin 58 AP tontti: tontti 4: 4142 m² Korttelin 58 AO - tontit: tontti 1: 1990 m² tontti 2: 1976 m² tontti 3: 2668 m² tontti 5: 2369 m² tontti 6: 2052 m² tontti 7: 2202 m² Lisäksi kaava-alueella on lähivirkistysaluetta (VL) 8496 m², suojaviheraluetta (EV) 3922 m² ja katualuetta yhteensä 3789 m². Asemakaavan seurantalomake on selostuksen lopussa (liite 1). 14(18)

15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen rakentamisen mahdollisimman korkea laatutaso ja ympäristöön soveltuvuus pyritään turvaamaan asemakaavaratkaisujen ja merkintöjen lisäksi kiinnittämällä huomiota alueelle tulevaan rakentamiseen ja sen toteutuksen suunnittelutasoon Yleiskaavallinen tarkastelu asemakaavoituksen tueksi Kaavoitettavalle alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaisesti: Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Arviointi on suoritettu käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen kaavan vaikutusalueella. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys: - Kaavamuutosalue sijoittuu kirkonkylän tuntumaan ja tiiviisti voimassa olevan asemakaavan yhteyteen, joten asemakaavamuutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta ja siten ratkaisu on myös kunnallisteknisesti taloudellinen. - Uusi asuinalue taajama-alueella on ekologisesti kestävä ratkaisu; asuinalue ei aiheuta uusia pitkiä katuverkkojen rakentamisia tai pitkiä ajomatkoja. Keskustan palvelut ovat saavutettavissa jalkaisin. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: - Alue on liitettävissä olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin. - Uusi tonttikatu saadaan rakennettua olemassa olevalta Hyvänperäntieltä. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: - Uudet asuinrakennuskorttelit sijoittuvat palvelujen läheisyyteen. Kaikki peruspalvelut on saavutettavissa jalkaisin. - Uudet pientalotontit monipuolistavat kunnan tonttitarjontaa. Alueella toteutuu hyvin asumisen korkea laatutaso, toimivuus, turvallisuus, viihtyisyys ja helppo saavutettavuus. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla: - Kaavoitettavaa aluetta palvelee jo rakennettu keskustan liikenneverkko ja nykyiset julkisen liikenteen palvelut. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: - Kallion asemakaava-alueella ei ole turvallisuutta tai terveellisyyttä vaarantavia erityiskohteita; alueen läpi ei kulje valtateitä, raideliikennettä, voimalinjoja tai muita vaarallisina koettuja kohteita. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole teollisuutta eikä pilaantuneita maaalueita tai muita terveellisyyttä vaarantavia erityiskohteita. - Valtatien 13 läheisyys aiheuttaa jonkin verran meluhaittaa. Se on hoidettavissa asuinrakennuksissa rakenteilla, mikä on myös kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä huomioitu. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset: - Uusi asuinalue kirkonkylällä lisää keskustan palvelujen käyttöä ja kasvattaa sekä tervehdyttää myymälä- ja liiketoiminnan kannattavuutta. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: - Kaavoitettavalla alueella ei ole suojeltavia rakennuksia tai luontokohteita. 15(18)

16 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: - Lähivirkistysalueen osuus kaava-alueen pinta-alasta on n. 16,7 %. - Lähivirkistysalue toimintoineen riittänee alueen asukkaiden käyttöön hyvin, eikä alueelle ole tarpeen osoittaa yleisiä virkistysalueita tai kohteita. Lähistölle sijoittuvat koulukeskuksen pelikentät ja laajempi Harsunkankaan virkistysalue valaistuine reitteineen. Johtopäätöksenä yleiskaavallisesta tarkastelusta voidaan todeta, että asemakaava täyttää pääosin yleiskaavan sisältövaatimukset eikä vaikeuta alueen ja sen ympäristön tulevaa kaavoitusta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavalla muodostuu kolme uutta korttelia, joihin on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP) ja erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kortteli 56 koostuu kahdesta AP tontista, joista toisella on oleva asuinrakennus. Rakennettu tontti on kooltaan 4622 m² ja sen sallittu kerrosluku on I u ⅔ ja tehokkuusluku e=0,15. Tontille on siis mahdollista rakentaa noin 693 kerrosneliömetriä. Korttelin 56 rakentamaton tontti on 3545 m²:n kokoinen. Sen sallittu kerrosluku on I u ½ ja tehokkuusluku e=0,25. Rakentamisoikeutta tontille tulee siten 886 k-m². Korttelissa 57 on neljä uutta AO tonttia, jotka ovat kooltaan m². Tonttien tehokkuusluku e=0,15, minkä perusteella rakennusoikeutta tonteille tulee k-m². Kerrosluku kaikissa AO tonteissa on I u ⅔. Korttelin 58 AP tontti on pinta-alaltaan 4142 m² ja tehokkuusluku e=0,25 sallii sille rakennusoikeutta noin 1035 k-m². Kerrosluvuksi on merkitty I u ½. Korttelissa on myös kuusi uutta AO tonttia, joiden koot vaihtelevat 1976 m²:n ja 2668 m²:n välillä. Kerrosluku tonteilla on I u ⅔ ja tehokkuusluku e=0,20. Rakennusoikeutta tonteille muodostuu noin k-m² Muut alueet Korttelien 57 ja 58 tonteille johtaa uusi katu, Kallionkuja, jonka pituus on noin 240 m ja jonka päähän on varattu tilaa halkaisijaltaan 20 metrin levyiselle kääntöpaikalle. Lisäksi kaavan laajennukseen sisältyy uutta katualuetta Hyvänperäntien osalta reilun 60 metrin pituudelta. Kaavassa on varattu Hyvänperäntien päähän tilaa kuorma-auton kääntämiseen Kallionkujan risteyksen alueella. Kaava-alueen eteläreuna on noin 60 metrin etäisyydellä Jyväskyläntiestä. Valtatien läheisyyden takia alueen eteläreunaan on merkitty 15 metrin levyinen suojaviheralue (EV), jolle on määrätty istutettavan puustoinen reunavyöhyke. Lisäksi eteläisimpien tonttien etelärajaan on laitettu desibelimerkintä, jonka määräys on seuraava: Merkintä osoittaa tontin sen sivun, jonka puoleisten asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Uutta lähivirkistysaluetta (VL) kaavaan on merkitty noin 0,85 hehtaaria korttelien välisille alueille pääosin kaava-alueen pohjoisosaan. Lähivirkistysalueen sisälle on osoitettu ohjeellinen leikki- ja oleskelualue sekä kaukolämpöputkea varten ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ruuskan alueelle voimassa olevaan kirkonkylän asemakaavaan tulee puistoalueen osalta pieni muutos. Kortteliin 41 liittyvän pienen puistoalueen (VP) merkintä muuttuu lähivirkistysalueeksi (VL) ja sen sisälle merkitään ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kallionkujalta Purolantielle. 16(18)

17 5.4 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavaluonnos täydentää hyvin olemassa olevaa asemakaavaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä taajamakuvaa. Kallion alue erottunee hieman ympäröivästä rakennuskannasta, koska AO -tonteille sallitaan kaavassa kerrosluvuksi I u ⅔ ja AP tonteille I u ½ tai I u ⅔. Ruuskan ja Lintupuron alueilla kerroslukuna on pääasiassa I. Lisäksi asemakaavan toteutuminen lisää liikennettä etenkin Hyvänperäntiellä. Asemakaavan laajentuminen edellyttää kunnallisteknisen verkon laajentamista ja uuden tonttikadun rakentamista alueelle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemallisesti alueen luonne muuttuu paljon, kun tasaiselle peltomaalle rakennetaan uusi asuinalue. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Rakentaminen vaikuttaa esimerkiksi hulevesiin, mikä tulee ottaa huomioon alueen rakentamisessa Muut vaikutukset Kaavamuutoksella on merkittävä vaikutus alueen väestörakenteeseen. Tavoitteena on, että uudet tontit houkuttelevat lapsiperheitä rakentamaan ja asumaan Kallion alueelle. Tavoitteen toteutuessa alueelle tulee paljon uusia, kaiken ikäisiä asukkaita. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kallion alueelle tulee jonkin verran liikenteen melua johtuen valtatien läheisyydestä. Tämä on huomioitu kaavassa niin, että alueen eteläreunan suojaviheralueelle on määrätty istutettavan puustoinen suojavyöhyke ja eteläisimpien tonttien etelärajaan on laitettu rakentamista ohjaava kaavamerkintä. Merkintä osoittaa tontin sen sivun, jonka puoleisten asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Muita merkittäviä häiriötekijöitä alueen ympäristössä ei ole. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan muutoksen kaavamääräykset ovat ympäristöministeriön asetuksen mukaisia. Kaavamerkinnät ja määräykset löytyvät kaavakartalta. 5.7 Nimistö Kaava-alueelle muodostuu yksi uusi katualue, jonka nimeksi ehdotetaan Kallionkujaa. 17(18)

18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. Kyyjärven kunta rakennuttaa ja valvoo alueen kunnallistekniikan toteuttamista. Tonttien rakentamista seurataan alueelle myönnettävien rakennuslupien kautta. Saarijärvellä 19. päivänä syyskuuta 2013 Ulla-Maija Humppi, aluearkkitehti Essi Kesämaa, kaavavalmistelija Saarijärven kaupunki / Aluearkkitehtipalvelut 18(18)

19 LIITE 1 SEURANTALOMAKE Pinta-ala Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Korttelitehokkuus ha % % k-m2 ek AO 2, , , AP 1,231 35, , A yhteensä 3, , , YHTEENSÄ 3, , VL 0, V yhteensä 0, , EV 0, E yhteensä 0, , Kadut 0, KADUT, TIET 0, , KAAVA-ALUE yht. 5, ,

20 KALLION ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty Nähtävillä Tilat, joita suunnitelma koskee: Pellonpää, Saari Salmela Maanmittauslaitos 2013

21 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut laaditut suunnitelmat ja selvitykset Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet Pohjakartta Rakennusjärjestys VAIKUTUSALUE LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ KAAVOITUKSEN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Kyyjärven kirkonkylän läheisyydessä Honkalehdontien ja Jyväskyläntien välisellä alueella. Suunnittelu koskee Kyyjärven kunnan vuonna 2012 ostamaa tilaa Pellonpää 6:425, joka on lohottu tilasta Kallio (6:242). Tilan Pellonpää keskelle jää yksityisen omistama tila Saari (6:394). Lisäksi suunnittelu ulottuu tilan Salmela (6:289) alueelle Hyvänperäntien katualueen laajentumisen myötä. Asemakaavan laajennuksen lisäksi tulee Ruuskan alueen asemakaavaan pieni muutos koskien kortteliin 41 liittyvää puistoaluetta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Maanmittauslaitos 2013 Kuva 1. Kaavoitettavan alueen yleispiirteinen sijainti kartalla. 2(9)

22 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Suunnittelutyön tarkoituksena on uusien rakennuspaikkojen kaavoittaminen Kyyjärven kirkonkylälle. Tavoitteena on muodostaa houkuttelevia pientalotontteja vakituiseen asumiseen. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 3.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman Kaava laadittiin vuosina koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Asemakaavoitettava alue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Lisäksi alueen läheisyyteen on merkitty kauppakeskus Paletti vähittäiskaupan suuryksikkönä (km). Kuva 2. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös ). 3(9)

23 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Lainvoiman vaihekaava sai KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kirkonkylän yleiskaava on valmisteluvaiheessa. 3.4 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue jää Ruuskan ja Lintupuron jo rakentuneiden asemakaava-alueiden väliin. Lähiympäristössä on pääasiassa erillispientalojen korttelialueita (AO) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AR). Kuva 3. Ote ajantasakaavasta, johon suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella. 4(9)

24 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.5 Muut laaditut suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelussa voidaan hyödyntää Kyyjärven kirkonkylän yleiskaavatyötä varten laadittavia selvityksiä. Suunnittelualuetta koskevia laadittuja perusselvityksiä ovat: - Kyyjärven maisema- ja kulttuurimaisemaselvitys, FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kirkonkylän ja sen ympäristöalueen yleiskaavan luontoselvitys, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, luonnos Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Katja Viitaniemi Kyyjärven kunnan pohjavesien suojelusuunnitelma, Katja Viitaniemi Kyyjärven keskustaajaman täydennysinventointi , Keski-Suomen museo - Kyyjärven rakennusinventointi, Eija-Liisa Lahnala Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet Alue ei ole rakennuskiellossa, eikä sille sijoitu suojelualueita tai kohteita. 3.7 Pohjakartta Kyyjärven keskustaajaman alueelta on laadittu vuonna 1990 pohjakartta mittakaavassa 1: Rakennusjärjestys Kyyjärven kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa VAIKUTUSALUE Kaavan vaikutusaluetta on Kyyjärven kirkonkylän alue. 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Ennen asemakaavoitusta tulee alueelle laatia perusselvityksiä tai olemassa olevien selvitysten täydennyksiä tarpeen mukaan. Kaava-alueelle laaditaan tai alueelta selvitetään mm: Kunnallisteknisten verkostojen tarkat sijainnit Meluselvitys tarvittaessa Liikennejärjestelyiden tarkastelu Taajamakuvallinen tarkastelu (vaihtoehtotarkastelu) Suunnittelualue on peltoa, minkä vuoksi erillistä luontoselvitystä ei ole tarpeen laatia vaan kaavatyössä huomioidaan kirkonkylän yleiskaavaa varten laadittu luontoselvitys. 5(9)

25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: 1. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva (taajamakuvallinen tarkastelu) 2. Ympäristölliset vaikutukset (melu, pintavedet, maaperä, luonto ja eläimistö) 3. Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset kustannukset, talonrakennuskustannukset, palvelujen järjestäminen, vaikutukset palvelualan kilpailuun ja asiakasvirtoihin) 4. Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, liittymät, pysäköinti) 5. Sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys) 6. Kulttuuri- ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, kulttuuripalvelujen tarjonta, liikuntaja vapaa-aikapalvelujen tarjonta) 6 OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: 1. Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset ja elinkeinonharjoittajat Kaava-alueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kunnan hallintokunnat Lupalautakunta 3. Viranomaiset Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen terveystarkastaja 4. Muut osalliset Elenia Verkko Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kuulutetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 14 päivän ajan Osalliset ja muut kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kunnanhallitukselle OAS:n nähtävilläoloajan kuluessa Kaavoittaja on osallisten ja kaavahankkeesta kiinnostuneiden tavattavissa sopimuksen mukaan 6(9)

26 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan valmisteluvaihe Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaavaluonnos on nähtävillä 30 päivän ajan Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kunnanhallitukselle kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan kuluessa Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavamuutosehdotuksen nähtävillä oloajan kuluessa Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan Muutosta hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen, jonka ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa Kaavan voimaantulo kuulutetaan Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kyyjärven kunnanvirastolla, osoitteessa: Honkalehdontie 8, Kyyjärvi sekä internetissä Kuulutukset julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnanvirastolla, Viispiikkinen - lehdessä sekä kunnan kotisivuilla 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta ja Keski-Suomen ELY keskukselta sekä paloja terveysviranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään Kyyjärven kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. 7(9)

27 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: - Keski-Suomen ELY -keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Kaavan laatija - Kunnan edustaja Kaavan hyväksyy Kyyjärven kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA Marraskuu elokuu 2013 Kunnanhallituksen päätös kaavan laatimisesta Pohjakartta-aineiston päivitys/tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Vireilletulokuulutus lehteen ja OAS nähtäville 14 päivän ajaksi kunnanvirastoon ja kunnan internet sivuille LUONNOSVAIHE Syyskuu marraskuu 2013 Laaditaan vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia Nähtäville asetettavan kaavaluonnoksen viimeistely ja selostusosan laatiminen Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Luonnosaineisto yleisesti nähtäville, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta KAAVAEHDOTUS Joulukuu helmikuu 2014 Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen kaavaehdotukseksi Tiedottaminen, kuulutukset kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn HYVÄKSYMISKÄSITTELY Maaliskuu 2014 Mahdollinen viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) Hallituskäsittely Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen 8(9)

28 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 YHTEYSTIEDOT Kyyjärven kunta: Rakennustarkastaja Erkki Sorsamäki p Saarijärven kaupungin aluearkkitehtipalvelut: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi p Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p Kaavavalmistelija Essi Kesämaa p Sähköpostit ovat muotoa: OAS päivitetty: , , , , (9)