POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ. Tasekirja

Transkriptio

1 POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ Tasekirja

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 1-13 Tilinpäätös 14 Konsernin tuloslaskelma 14 Konsernin tase Konsernin tuloslaskelman liitteet Konsernin taseen liitteet Konsernin tulosanalyysi ja tunnusluvut 22 Rahoituslaskelma 23 Emoyhtiön tuloslaskelma 24 Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelman liitteet Emoyhtiön taseen liitteet Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä 36 Omistukset muissa yrityksissä 37 Pysyvät vastaavat Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 39 Oman pääoman muutokset 40 Takuupääomaosuudet 41 Liitetiedot 42 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 42 Emoyhtiön tulosanalyysi ja tunnusluvut 43 Tunnusluvut, emoyhtiö Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Riskit ja riskienhallinta Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä 60 Kirjanpitokirjat ja tositelajit 61

3 POHJANTÄHTI Keskinäinen Vakuutusyhtiö TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Vahvistettu liitettäväksi tilinpäätökseen hallituksen kokouksessa

4 POHJANTÄHTI Keskinäinen Vakuutusyhtiö TOIMINTAKERTOMUS AJALTA Toiminta vuonna 2011 Hallinto Alkuvuoden 2011 aikana vakuutusliiketoimintaan vaikutti vuoden 2010 lopulla kaatuneen sulautumisesityksen myötä ilmennyt voimakas kilpailu asiakkaista ja kilpailutilanne johti totuttua pienempään uusmyynnin kasvuun. Koko vuoden vakuutusmaksutulon kasvuksi tuli 0,6 % (edellinen vuosi 5,0 %). Korvauskulujen kasvu oli 7,1 % (7,0 %). Loppuvuonna vahinkoja aiheuttaneiden myrskyvahinkojen korvauksiin alun perin varattu summa jouduttiin kaksinkertaistamaan. Korvauskulu koostui lukuisista pienehköistä vahingoista, merkittäviä yksittäisiä vahinkoja myrskyistä ei tullut korvattavaksi. Suurvahinkoja sattui vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän. Sijoitusriski pidettiin markkinatilanteesta johtuen edelleen pienenä, joten myös tuotto-odotukset jouduttiin asettamaan maltillisiksi. Kokonaistulos oli sijoitussalkun riskiin nähden kuitenkin kohtuullinen. Emoyhtiön tulos oli 6,1 M (6,5 M ) voitollinen. Konsernin tulos oli 6,1 M (7,2 M ) voitollinen. Yhtiön vakuutusmaksutuotot olivat 84,3 M (82,4 M ). (sis. luottotappiot ja vakuutusmaksuvastuun muutoksen) Vahinkosuhde jälleenvakuuttajien osuus huomioituna oli 75,6 % (71,5 %) ja liikekulusuhde 22,3 % (23,3 %). Yhdistetty kulusuhde oli 97,9 % (94,8 %). Sijoitustoiminnan nettotuotto oli 4,2 M (6,0 M ). Pohjantähti Keskinäisen Vakuutusyhtiön hallintotapa perustuu yhtiömuodon mukaisesti keskinäisyyteen. Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuuosuuksien omistajat. Toimintamme perustana on vakuutusalaa koskeva lainsäädäntö, Finanssivalvonnan määräykset sekä soveltuvin osin yhtiöömme määritellyt hyvää hallintotapaa koskevat corporate governance -suositukset. Niiden tarkoitus on lisätä omistajaohjauksen toimivuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. 2

5 Hallituksen valtuutus Maksutulo Myynti Yhtiössä pidettiin ylimääräinen yhtiökokous , jonka päätösten perusteella sekä hallituksen kokoonpano että toimitusjohtaja vaihtuivat seurauksena vuoden 2010 lopun sulautumishankkeen kariutumisesta. Toimikauden varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallituksen jäseninä toimivat pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Pentti Kotoaro, Seija Mahlamäki-Kultanen, Ilkka Saarinen, Vesa Tuominen ja Eero Ylä-Soininmäki. Hallituksen puheenjohtajana toimi Pentti Kotoaro. Vuoden alussa päätetyn kokouskalenterin mukaisesti hallituksen kokouksia pidettiin neljätoista. Toimitusjohtajana toimi alkaen Eero Ylä-Soininmäki. Hallitus valtuutettiin varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään enintään neljänkymmenenkahdeksan, yksittäiseltä hankintahinnaltaan euron määräisen oman takuuosuuden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta. Määrä on 50 % yhtiön kaikista takuuosuuksista. Kauppa toteutettiin hallituksen valtuutuksensa perustella tekemän päätöksen mukaisesti. Yhtiön hallussa on tällä hetkellä 48 kappaletta takuuosuuksia, yhteiseltä nimellisarvoltaan euroa. Valtuutus oli voimassa asti. Samassa yhtiökokouksessa hallitus valtuutettiin päättämään Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta yhtiölle hankittavien takuuosuuksien muuttamisesta A-sarjasta B-sarjan takuuosuuksiksi yhtiöjärjestysmuutoksen tultua voimaan. Muutos jäi tehtäväksi vuoden 2012 alussa. Ensivakuutuksen maksutulo ennen luottotappioiden vähentämistä oli 84,8 M (84,5 M ). Luottotappioita ei jouduttu kirjaamaan normaalia enempää. Niitä kirjattiin 0,6 M (0,7 M ). Kokonaismaksutulo luottotappioiden vähentämisen jälkeen tuleva jälleenvakuutus huomioiden oli 84,3 M (83,8 M ). Vakuutusmyyntimme voi sanoa käynnistyneen tammikuussa uudestaan loppuvuoden 2010 tapahtumien jälkeen. Pohjantähtiturvan vakuutuskanta kasvoi tilikaudella. Etenkin yksityisasiakassegmentissä oli havaittavissa koveneva hintakilpailu, joka syö alan kaikkien toimijoiden kannattavuutta. Pohjantähdessä olemme valinneet hintakilpailun sijaan toimintatavaksi hyvien asiakkaiden palkitsemisen. Huolellisen asiakkaan kotivakuutuksen bonusalennus voi olla enimmillään jopa 30 %. Vuonna 2010 käyttöönotetun, erittäin kattavan turvan antavan 3

6 Korvaukset ajoneuvotuotteen käyttöä laajennettiin vuoden 2011 aikana. Teemme myyntitilanteissa myös jatkuvaa riskinvalintaa omistaja-asiakkaidemme eduksi. Pohjantähden asiakkailleen maksamat korvaukset vuonna 2011 olivat 62,5 M (53,7 M ). Korvausten hoitokulut olivat 5,5 M (5,3 M ). Korvauskulut korvausvastuun muutos huomioiden olivat 65,1 M (58,3 M ), missä oli kasvua 12 % (+7 %). Toimintajakson aikana panostettiin edelleen korvauspalveluiden sujuvuuteen ottamalla käyttöön toimintatapoja, joilla vahingon käsittelyyn ottaminen nopeutuu. Korvauspalveluissa jatkettiin asiakaspalvelun laadun kehittämistä, johon liittyen eri toiminnoissa tullaan huomioimaan laajasti asiakasnäkökulma sekä mm. asiakasinformaation määrä ja laatu. Korvaustoiminnassa verkkokorvauspalvelun käyttöä laajennettiin ajoneuvovahinkoihin. Verkkokorvauspalvelun käyttö lisääntyi huomattavasti vuoden 2011 aikana. Vahinkokehityksessä tapahtui vuonna 2011 jonkin verran kasvua. Erityisesti ajoneuvovahinkojen lukumäärä kasvoi edelleen johtuen mm. alkuvuoden vaikeista keliolosuhteista. Luonnonilmiövahingot yllättivät vuoden viimeisinä päivinä ja Tapani- ja Hannu-myrskyjen aiheuttamien vahinkojen osalta onkin varauduttu merkittävään korvausmenoon. Suurten esine- ja vastuuvahinkojen määrä oli kuitenkin lähellä normaalia tasoa. Kaikkiaan yli 0,5 M :n vahinkoja oli kuusi, joista yksi oli henkilövahinko. Pohjantähden omalla vastuulla oleva ensivakuutuksen korvausvastuu oli 80,0 M (79,7 M ). Tulevan jälleenvakuutuksen korvausvastuu oli 0,2 M (0,2 M ). Vahinkosuhde Pohjantähden vahinkosuhde heikentyi hieman. Riskienhallinnallisia toimenpiteitä kohdistettiin tukemaan kannattavuuden kasvua. Vahinkosuhde jälleenvakuuttajien osuus huomioiden oli 75,6 % (71,5 %). Liikekulut Sijoitustoiminta Yhtiön kokonaisliikekulut (sis. poistot) tarkastelujaksolla olivat 23,7 M (24,2 M ) ennen menevästä jälleenvakuutuksesta saatuja palkkioita. Vähennystä oli -2 % (7,9 %). Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot olivat 0,8 M (0,9 M ). Liikekulusuhde oli 22,3 % (23,3 %) ja yhdistetty kulusuhde 97,9 % (94,8 %). Kokonaisliikekuluista suuren osan muodostivat henkilöstökulut, joiden osuus oli 68 % (72 %). Vuoden 2011 ensimmäinen puolisko oli epävarmuuden aikaa, jolloin sijoitusmarkkinoilla haettiin suuntaa. Kesällä Euroopan velkakriisin kärjistyminen ja USA:n velkakattoon liittyvät tapahtumat saivat sijoittajat vähentämään 4

7 riskejään, minkä seurauksena sijoitusmarkkinoilla koettiin voimakkaita arvojen laskuja. Epävarmuus tarttui myös euro-maiden valtionlainoihin, kun niiden asema turvasatamana asetettiin kyseenalaiseksi. Sijoitusten riskiä pienennettiin vaiheittain keväästä loppukesään, mikä osoittautui oikeaksi toimenpiteeksi. Tämän jälkeen riskitaso pidettiin vuoden loppuun erittäin maltillisena, mistä syystä vuoden lopun markkinatuottoihin ei päästy merkittävästi mukaan. Todennäköisiksi arvioituja sijoitustuottoja haettiin syksyllä pieniriskisistä korkotuotteista. Valtionlainojen voimakas alipainottaminen vaikutti alussa negatiivisesti ja myöhemmin positiivisesti sijoitussalkun tuottoon. Pohjantähden osakesidonnaiset sijoitukset olivat vuoden lopussa erittäin suuressa alipainossa. Suoraa pörssikauppaa ei käyty. Kiinteistöomaisuuden määrä on edelleen merkittävä, vaikka sen suhteellinen osuus laskikin. Toisaalta tarkastelujaksolla kiinteistöt antoivat vakaata tuottoa, kun vuokraamattoman tilan osuus oli pienehkö. Emoyhtiön tuloslaskelman mukainen sijoitustoiminnan nettotuotto oli 4,2 M (6,0 M ). Tilinpäätöksessä kirjattiin arvonpalautuksia 0,35 M (0,36 M ). Arvonalennuksia tehtiin 1,87 M (0,82 M ). Sitoutuneen pääoman tuottoa oli -2,3 % (+5,5 %). Henkilöstö ja organisaatio Pohjantähden henkilöstömäärä kasvoi vuonna Vuoden lopussa yhtiössä työskenteli 314 (302) henkilöä, joista määräaikaisia oli 15 (16). Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2011 oli 312 (314). Henkilöstöstä noin puolet työskentelee yhtiön pääkonttorilla Hämeenlinnassa ja loput palvelukonttoreillamme eri puolella Suomea. Henkilöstömäärän kehitys

8 Henkilöstön koulutus- ja ikäjakaumassa ei tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 2011 aikana. Yhtiössä on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteita tarkistetaan vuosittain. Vuodelta 2010 maksettiin huhtikuussa 2011 henkilöstöllemme tulospalkkioita yhteensä noin euroa. Loppuvuonna palkittiin koko henkilöstö syksyn tavoitteiden saavuttamisesta ylimääräisellä palkallisella vapaapäivällä Tilikaudella maksetut palkat ja palkkiot ovat kehittyneet seuraavasti: 2009: : : Erillisessä henkilöstöraportissa on kuvattu vuotta 2011 henkilöstön ja henkilöstötoimintojen näkökulmasta tarkemmin. Tuote- ja järjestelmäkehitys Vuoden 2011 aikana käynnistettiin uudelleen vuoden 2010 sulautumisprosessin yhteydessä jäädytettyjä kehityshankkeita. Yhtiön kehitysyksikkö liitettiin tietohallintoon ja yksikön nimi vaihtui Kehitys- ja ICT-yksiköksi. Yksikköön rekrytoitiin vuoden 2011 aikana neljä uutta ammattilaista poislähteneiden henkilöiden ja päättyneiden konsulttisopimusten tilalle. Ohjelmistokehityksessä painopiste oli vahvasti Pohjantähtiturva ajoneuvoille -tuotteen myymiseen ja vakuutusten hoitamiseen liittyvissä järjestelmissä. Myös muihin vakuutusjärjestelmiin toteutettiin toiminnan tehostamiseen liittyviä ominaisuuksia. Asiakaslaskutusjärjestelmän käyttöönottoa laajennettiin ja samalla toteutettiin järjestelmän tuotannon seurantaan ja raportointiin liittyviä ratkaisuja. Myynnin ja vakuutuskantojen kehityksen seurantaa ja ohjausta varten tuotettiin uusia raportointiratkaisuja palvelemaan keväällä 2011 toteutettua organisaatiouudistusta. Korvauskäsittelyyn liittyvissä järjestelmissä jatkettiin verkkopalvelujen kehittämistä sekä aloitettiin mittava lakisääteisten vakuutusten henkilövahinkojen käsittelyyn liittyvä järjestelmämuutos. Meneillään olevien hankkeiden ja päivittäisen tuotannon hoitamisen lisäksi yksikössä pyritään huolehtimaan myös puitteiden luomisesta tulevien vuosien kehitystyölle. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Pohjantähden riskienhallinnan lähtökohtana on hallituksen hyväksymä riskienhallintasuunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet ja valtuusrajat koskien 6

9 vakuutusliikkeen, annettavan jälleenvakuutuksen ja sijoitustoiminnan järjestämistä. Asianmukaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä lakien ja määräysten noudattamisesta vastaa kukin esimies omalla vastuualueellaan hallituksen vahvistaman ohjeistuksen ja määriteltyjen valtuuksiensa puitteissa. Jokainen osasto vastaa osaltaan siitä, että vahvistettuja suunnitelmia, sisäisiä sääntöjä ja hallintoelinten päätöksiä noudatetaan. Riskinoton rajat ja käytettävät mittarit määritellään erikseen jokaisessa toiminnossa. Lisäksi hallitus arvioi Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaisesti vuosittain, onko yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta asianmukaisesti järjestetty. Sisäinen tarkastus on eriytetty operatiivisesta vakuutus- ja sijoitustoiminnasta. Se tukee organisaatiota arvioimalla ja kehittämällä organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäisen tarkastuksen organisaatioasema, tehtäväalueet, vastuu ja toimivalta on määritelty hallituksen hyväksymässä toimintaohjeessa. Pohjantähden riskienhallinnasta ja merkittävimmistä riskeistä kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa: Riskienhallinta. Yhteiskuntavastuu Pohjantähti toteuttaa asiakaslähtöistä toimintatapaa sekä palvelu- että tuotekehityksessään. Keskinäisenä yhtiönä yhtiön tuloksellinen toiminta siirretään omistaja-asiakkaiden hyväksi palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen sekä vakuutustoiminnallisiin asiakasetuihin. Näitä etuja ovat esimerkiksi kilpailukykyiset vakuutusmaksut ja erilaiset turvan laajennukset, jotka lisätään asiakkaan vakuutusturvaan veloituksetta. Noudatamme toiminnassamme lakeja ja tekemiämme sitoumuksia sekä hyvää hallintotapaa. Yhtiömme on puoluepoliittisesti neutraali emmekä anna vaalitukea. Yhtiömme edustajia on alan järjestöissä vaikuttamassa useilla eri tasoilla. Yhtiö on osallistunut jo vuosien ajan Unicefin kansainvälisten kehitysohjelmien tukemiseen. Pohjantähti on säilyttänyt tärkeän voimavaransa eli henkilökuntamääränsä myös taantuman aikana. Henkilöstön valinnassa yhtiössä arvostetaan toisaalta pitkää työkokemusta ja toisaalta annetaan mahdollisuus myös nuorille alan kehittyjille. Pohjantähti tukee työn osaamisen kehittämistä sisäisen ja ulkoisen koulutuksen avulla. Yhtiö tarjoaa myös erilaisia mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja sitä kautta työvireyden säilyttämiseen. Pohjantähti pitää huolta henkilöstöstään ja varmistaa, että työntekijöillä on mahdollisuus päästä terveenä eläkkeelle. 7

10 Ympäristö- ja tuotevastuu Pohjantähti tarjoaa yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa ympäristövahinkovakuutuksia kattamaan hitaasti ilmeneviä vahinkoja. Yhtiön omassa palveluvalikoimassa ovat vapaaehtoiset vastuuvakuutukset, joista voidaan korvata äkillisiä ympäristövahinkoja. Vahingontorjuntatyöhön pyrimme lisäämään voimavaroja mahdollisuuksien mukaan. Myös aiheeseen liittyvä yhtiön henkilöstön erityisosaaminen on asiakkaidemme käytössä mm. neuvonta- ja riskienhallintapalveluina. Yhtiöstämme on lisäksi mahdollisuus saada luototusta esimerkiksi kiinteistön energiatehokkuutta tukeviin hankkeisiin. Omassa toiminnassaan yhtiö pyrkii toteuttamaan ympäristövastuutaan kiinteistöomistuksensa puitteissa tehokkuutena ja elinkaariajatteluna. Myös päivittäisessä toimistotyössä huomioidaan ympäristöajattelun periaatteet tähdäten mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi paperijätteen vähentämiseen. Yhtiön sisäinen viestintä tapahtuu intranetin kautta paperittomana. Tuotevastuuta yhtiö toteuttaa vastaamalla siitä, että asiakkaalle räätälöidään riittävä ja oikein mitoitettu vakuutusturva Pohjantähden tuotevalikoimasta. Vastuullisuus ohjaa sekä päivittäistä asiakastyötämme että tulevaisuutemme kehittämistä. Yhtiö kehittää jatkuvasti toimintatapojaan ja tuotteitaan, tarjotakseen asiakkailleen mahdollisuuden sähköiseen ja paperittomaan asiointiin. Konserni Pohjantähden konserniin kuuluu emoyhtiö Pohjantähti Keskinäisen Vakuutusyhtiön lisäksi pääasiassa kiinteistöyhtiöitä. Konserniin kuuluvat Kiinteistö Oy Jyväskylän Kalevankatu 6, Vanajan Liikehuoneistot Oy, Kiinteistö Oy Reskan Kulma, Vlacq Oy ja Viisari-Invest Oy. Jälkimmäinen omistaa kokonaan Vanain Kiinteistö Oy:n. Omistusosuus tamperelaisessa Kyttälänkontu Oy:ssä on noin 55 %. Asunto Oy Lempäälän Toimelanhovi-yhtiössä omistusosuus on noin 50 %. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa on käytetty hankintamenomenetelmää. Kiinteistöyhtiöiden rakennusten suunnitelman mukaiset poistot on kirjattu konsernitilinpäätöksessä. Omistusyhteysyritykset Asunto Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 12 -yhtiössä yhtiön omistus on noin 22 %. Asunto Oy Lempäälän Toimelanpuistossa omistusosuus oli tilinpäätöshetkellä 17 %, joten se ei enää kuulu omistusyhteyteen. Omistusyhteysyrityksiä ei ole yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Oma pääoma ja rahastot Takuupääoman määrä on euroa, mikä vastaa kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 96 kappaletta takuuosuuksia. Takuupääoman on merkinnyt 48 osuuden osalta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja toiset 48 osuutta ovat yhtiön omassa hallussa. 8

11 Tilinpäätöksen mukaiset rahastot ovat: SIDOTTU OMA PÄÄOMA Pohjarahasto ,78 Takuupääoma ,00 VAPAA OMA PÄÄOMA Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 0,00 Muut rahastot ,57 Ylijäämä , ,12 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä Tilikauden voitto verojen jälkeen oli ,24 ( ,20) euroa. Takuuosuuksien omistajalle, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle maksetaan voitonjakona takuupääoman korkoa ,00. ( ) euroa. Loput yhtiön voitosta jätetään ylijäämien tilille. Yhtiön hallussa oleville omille takuuosuuksille ei makseta korkoa. Pohjantähden hankkiessa yhtiölle Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta eurolla 48 takuuosuutta, maksettiin hankinnan yhteydessä niiden osalta Ilmariselle korkoa ,60 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,34 ( ,70) euroa. Konsernin voitonjakokelpoiset varat ovat ,64 ( ,12) euroa. 9

12 POHJANTÄHTI Keskinäinen Vakuutusyhtiö HALLINTO HALLITUS Pentti Kotoaro, senior advisor, Helsinki, (puheenjohtaja) Seija Mahlamäki-Kultanen, dosentti, Punkalaidun Ilkka Saarinen, tuoteryhmäpäällikkö, Janakkala Vesa Tuominen, toimitusjohtaja, Vantaa Eero Ylä-Soininmäki, toimitusjohtaja, Helsinki JOHTORYHMÄ Eero Ylä-Soininmäki, toimitusjohtaja Katja Kankaanpää, aluejohtaja, Etelä-Suomi Olli Leppänen, aluejohtaja, Pohjois-Suomi Petri Rajasalo, aluejohtaja, Länsi-Suomi Maarit Reunanen, tiedotus- ja henkilöstöjohtaja, markkinoinnin tuki Petri J. Roininen, johtaja, sijoitukset, perintä, yhtiön lakimies Jukka Ryynänen, aluejohtaja, Itä-Suomi Olli-Pekka Seppälä, talousjohtaja Sari Styrman, johtaja, vakuutus- ja korvauspalvelut Iiris Tuominen, hallituksen sihteeri, toimitusjohtajan assistentti Seppo Turunen, johtaja, kehitys- ja ict-palvelut Eero Viitanen, johtaja, avainasiakkaat, meklaripalvelut, ulkoiset jakelukanavat Arvo Juottonen, sisäinen tarkastaja (osallistumisoikeus jr.kokouksiin) TILINTARKASTAJAT VARSINAISET: Mikko Haavisto, KHT Hannu Paunikallio, KHT VARALLA: KPMG Oy Ab Timo Markkola, KHT 10

13 TARKASTELUKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiö ja hallinto Hallitus on vahvistanut yhtiölle PTS-suunnitelman ulottuvaksi vuoteen 2020 asti. Suunnitelman perusteella johdolle on yksilöity vastuualueittain tavoitteet, joiden toteutumisen edellytykset on linjattu toisiinsa sopiviksi. Esimiesten tehtävänä on jalkauttaa toimenpiteet koko organisaatioon joka tasolle. Tavoitteita tukemaan on luotu tulospalkkiojärjestelmä, jonka puitteet on hyväksytetty sekä hallituksessa että yhtiön yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnassa. Yhtiön johtoryhmän kokoonpano vastaa asiakaspalvelun ja myynnin sekä yhtiön muiden keskeisten vastuualueiden toimintojen nopean ja vastuullisen päätöksenteon tarpeita. Yhtiön johtoryhmä: Henkilö Eero Ylä-Soininmäki Katja Kankaanpää Olli Leppänen Petri Rajasalo Maarit Reunanen Petri Roininen Jukka Ryynänen Olli-Pekka Seppälä Sari Styrman Iiris Tuominen Seppo Turunen Eero Viitanen Arvo Juottonen Vastuu toimitusjohtaja aluejohtaja, Etelä-Suomi aluejohtaja, Pohjois-Suomi aluejohtaja, Länsi-Suomi henkilöstö, viestintä ja myynnin tuki sijoitus, perintä, lakiasiat aluejohtaja, Itä-Suomi talous vakuutus- ja korvauspalvelut hallituksen sihteeri, toimitusjohtajan assistentti kehitys- ja ict-palvelut avainasiakkaat, meklaripalvelut, ulkoiset jakelukanavat sisäinen tarkastus (osallistumisoikeus jr.kokouksiin) Hallitus 2012 Yhtiön hallituksen jäsenenä pitkään toiminut Ilkka Saarinen menehtyi helmikuussa lomamatkallaan Kanadassa. Hänen tilalleen ei nimetä uutta henkilöä loppukaudeksi, vaan hallituspaikka jätetään täytettäväksi varsinaisessa yhtiökokouksessa Hallituksella on nimitysvaliokunta, jonka tehtäviin kuuluu valmistella yhtiökokouksen käsittelyyn menevät hallinnon asiat, joihin kuuluvat mm. hallituksen palkkiot, jäsenmäärä ja esitykset jäseniksi. 11

14 Hallituksen toiminnasta Hallitus pitää tärkeänä turvata yhtiön vakavaraisuus kaikissa olosuhteissa. Se edellyttää ajan tasalla olevaa sisäistä valvontaa sekä kattavaa riskienhallintaa ja ajoissa puuttumista, mikäli uhkatekijöitä on näkyvissä. Hallituksen vastuulla olevia riskienhallintaa ja sisäisen valvonnan järjestämistä hallitus arvioi vuosittain. Hallitus on laatinut sijoitussuunnitelman vuodeksi Sijoitusriskien määrittelyn osalta hallitus jatkaa käytössä olevaa toimintatapaa, jonka mukaan sijoitustoiminnassa ei oteta yhtiön vakavaraisuutta vaarantavia riskejä ja tuottotavoitteet sopeutetaan kulloisenkin markkinatilanteen mukaan tähän lähtökohtaan perustuen. Hallitus toteutti varsinaisessa yhtiökokouksessa saamaansa valtuutusta ja päätti tammikuun 2012 kokouksessaan muuttaa yhtiön hallussa olevat 48 takuuosuutta A-sarjan takuuosuuksista B-sarjan takuuosuuksiksi yhtiöjärjestyksessä mainituin ominaisuuksin ja ehdoin. Muutoksen jälkeen yhtiöllä on 48 kappaletta A-sarjan takuuosuuksia, kukin kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan euroa, yhteensä euroa. Nämä ovat Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarisen hallussa. Lisäksi yhtiöllä on kappaletta B- sarjan takuuosuuksia, kukin kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan euroa, yhteensä euroa. Nämä ovat Pohjantähden omassa hallussa. Takuuosuudet muodostavat yhteensä euron suuruisen takuupääoman. Strategiset tavoitteet lähitulevaisuudessa: maksutulokehitys, liikekulut, tunnusluvut Hallitus on vahvistanut yhtiölle vuoteen 2020 ulottuvan tavoiteasetannan. Sen mukaan vuoden 2012 maksutulon vuotuisen kasvun tulee olla suhteellisesti alan kasvua suurempi. Liikekulusuhdetta alennetaan edelleen ja vahinkosuhde pyritään pitämään erilaisin toimenpitein maltillisena. Sijoitustoiminnalle pääpiirteittäinen tavoiteasetanta on määritelty seitsemän vuoden aikajänteellä, mutta hallitus vahvistaa vuosittain sijoitussuunnitelman ja riskinoton rajat huomioiden kulloisenkin markkinatilanteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty toimenpiteet, joilla parannetaan asiakkaittemme tyytyväisyyttä, lisätään oman työn tehokkuutta ja kehitetään työn iloa. Tuotekehitys, tietotekniikka, nettipalvelut Tuotekehityksessä pyritään vastaamaan asiakkaiden vakuutustarpeisiin. Päämääränä on pystyä tarjoamaan Pohjantähden tuotteilla ja palveluverkolla nykyisille ja tuleville asiakkaille heitä täydellisesti vakuutusasioissa palveleva konsepti. 12

15 Vuoden 2012 aikana jatketaan jakelukanaviin liittyviä myynnin muodostumiseen ja palkkioiden käsittelyyn liittyviä järjestelmäkehitystöitä. Tavoitteena on saada vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä pilottikäyttöön otettu asiakastietojärjestelmän uusi käyttöliittymäratkaisu kevään 2012 aikana lopulliseen tuotantokäyttöön uuden keskuslaitteiston käyttöönoton myötä. Yhtiössä on vastikään otettu käyttöön suojattujen sähköpostien käsittelyn mahdollistava ratkaisu, jonka käyttö liiketoiminnan prosesseissa alkaa vaiheittain vuoden 2012 aikana. Vuosi 2012 tulee jatkumaan mittavien hankkeiden parissa, joita toteutetaan yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa hyväksi havaittuna ohjausryhmätoimintana. Pitkän tähtäimen kehitystyötä varten on asiantuntijoista koottu arkkitehtuuritiimi, joka vastaa järjestelmäkehityksen hyvien käytäntöjen kehittämisestä ja käyttöönotosta. Henkilöstö, konttorit, palvelut Henkilöstömäärän oletamme pysyvän melko vakaana. Lisäresurssit pyrimme kohdentamaan myyntityöhön. Kotkaan on tarkoitus perustaa uusi, aluksi yhden henkilön toimipiste vuoden 2012 aikana. Muita suunnitelmia uusien toimipisteiden perustamiseksi ei ole tiedossa, ei myöskään nykyisten lopettamiseksi. Tulemme jatkossakin tarjoamaan henkilökohtaista, paikallista palvelua. Tämän rinnalla kehitämme verkkopalvelujamme. Lisäksi puhelinpalvelulla on edelleen merkittävä rooli asiakaspalvelussamme. ***************************************************************************************** 13

16 Laskennallinen vero , ,43 Tilikauden voitto (tappio) ennen vähemmistöosuutta , ,42 Vähemmistöosuudet , ,22 Konsernin voitto (tappio) tilikaudelta , ,20 14 Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI Vakuutustekninen laskelma: Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo , ,31 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,49 Vakuutusmaksuvastuun muutos , ,48 Jälleenvakuuttajien osuus , , , , , ,32 Muut vakuutustekniset tuotot 0, ,53 Korvauskulut Maksetut korvaukset , ,69 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,20 Korvausvastuun muutos , ,40 Jälleenvakuuttajien osuus , , , , , ,61 Yhteistakuuerän muutos 0,00 0,00 Liikekulut , ,44 Muut vakuutustekniset kulut 0, ,88 Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta , ,92 Tasoitusmäärän muutos , ,00 Vakuutustekninen kate , ,92 Muu kuin vakuutustekninen laskelma: Sijoitustoiminnan tuotot , ,48 Sijoitustoiminnan kulut , , , ,56 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot , ,40 Aikaisempien tilikausien verot , , , ,63 Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta , ,85 Satunnaiset tuotot ja kulut Voitto (tappio) satunnaisten erien jälkeen , ,85

17 Tase Tase POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI 15 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,58 Muut pitkävaikutteiset menot , ,11 Ennakkomaksut , , , ,08 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,14 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä 0, , , ,30 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,57 Rahoitusmarkkinavälineet , ,95 Kiinnelainasaamiset , ,16 Muut lainasaamiset , ,31 Talletukset , , , ,40 Jälleenvakuutustalletesaamiset 0, ,78 0, ,70 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,54 Jälleenvakuutustoiminnasta , ,90 Muut saamiset , ,69 Laskennalliset verosaamiset , , , ,58 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,72 Muut aineelliset hyödykkeet , ,75 Tavaravarastot , , , ,79 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,28 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,75 Muut siirtosaamiset , , , ,54 Vastaavaa yhteensä , ,18

18 Tase Tase 16 POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI VASTATTAVAA Oma pääoma Pohjarahasto , ,78 Takuupääoma , , , ,78 Muut rahastot , ,57 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,47 Tilikauden voitto (tappio) , , , , , ,02 Vähemmistöosuus , ,29 Konsernireservi 0,00 0,00 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu , ,69 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,95 Korvausvastuu , ,60 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,11 Tasoitusmäärä , , , ,13 Jälleenvakuutustalletevelat Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,68 Jälleenvakuutustoiminnasta , ,00 Eläkelainat , ,00 Muut velat , ,78 Laskennalliset verovelat , , , ,46 Siirtovelat , ,28 Vastattavaa yhtensä , ,18

19 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Konserni Vakuutusmaksutulo Vahinkovakuutus EUR EUR Ensivakuutus Kotimaasta , ,79 ETA valtioista Muista valtioista Yhteensä , ,79 Jälleenvakuutus , ,52 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta , ,31 Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista , ,68 Jakojärjestelmämaksut , ,91 Vakuutusmaksuvero , ,65 Palosuojelumaksu , ,05 Liikenneturvallisuusmaksu , ,91 Työturvallisuusmaksu , ,00 Muut julkiset maksut Yhteensä , ,20 17

20 Liikekulujen erittely Konserni EUR EUR Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot , ,68 Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet 6 129,89 366,52 Muut vakuutusten hankintamenot , ,06 Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos (+/ ) 0,00 0,00 Vakuutusten hoitokulut , ,34 Hallintokulut , ,84 Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet(-) , ,00 Yhteensä , ,44 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Vahinkovakuutus: Maksetut korvaukset , ,87 Liikekulut , ,44 Sijoitustoiminnan hoitokulut , ,08 Muut kulut 0,00 0,00 Yhteensä , ,38 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut: EUR EUR Palkat ja palkkiot , ,80 Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut , ,57 Yhteensä , ,46 Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana konttorihenkilöstö myyntihenkilöstö kiinteistöhenkilöstö 1 1 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot EUR EUR toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , ,14 hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,00 Yhteensä , ,14 Johdon palkat ja palkkiot sisältävät edellisen toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimuksen päättymiseen liittyvän korvauksen. Johdon eläkesitoumukset Toimitusjohtajan eläkeikä on 68 vuotta Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille - myönnettyjä rahalainoja ei ollut - koskevia vakuuksia tai vastuusitoumuksia ei ole Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastus , ,31 Tilintarkastus, mahd. fuusiosta johtunut välitilinpäätös ,34 Veroneuvonta, mahd. fuusiosta johtunut välitilinpäätös ,49 Muut palvelut 9 062,23 Yhteensä , ,37 18

21 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Konserni Sijoitustoiminnan tuotot: EUR EUR Tuotot kiinteistösijoituksista Osinkotuotot 0,00 0,00 Korkotuotot 19,25 215,21 Muut tuotot , ,99 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot , ,48 Korkotuotot , ,38 Muut tuotot , ,51 Yhteensä , ,57 Arvonalentumisten palautukset , ,72 Myyntivoitot , ,19 Yhteensä , ,48 Sijoitustoiminnan kulut: Kulut kiinteistösijoituksista , ,25 Kulut muista sijoituksista , ,92 Korkokulut ja muut vieraan pääoman muille kuin konserniyrityksille , ,39 Yhteensä , ,56 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset , ,74 Rakennusten suunnitelmapoistot , ,11 Myyntitappiot , ,73 Yhteensä , ,92 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua , ,56 Sijoitusten arvonkorotus 0,00 0,00 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu 0,00 0,00 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa , ,56 19

22 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNI Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet EUR EUR Jäljellä oleva hankintameno , ,95 Kirjanpitoarvo , ,95 Käypä arvo , ,98 Taseen erän Muut lainasaamiset erittely vakuuden mukaan : Muut lainasaamiset: EUR EUR Pankkitakaus , ,00 Vakuutuskirja 0,00 0,00 Muu vakuus (eriteltynä, jos määrä on olennainen) , ,31 Ei vakuudelliset jäljellä oleva hankintameno yhteensä , ,00 Yhteensä , ,31 20

23 Muut taseen erittelyt ja liitetiedot Konserni Oman pääoman muutokset Pohjarahasto , ,78 Siirto pohjarahastoon 0,00 0,00 Pohjarahasto , ,78 Takuupääoma , ,00 Takuupääoman takaisinmaksu 0,00 0,00 Takuupääoma , ,00 Muut rahastot , ,57 Edellisten tilikausien voittoon/tappioon 0,00 0,00 Hallituksen käyttövaroista maksetut erät 0, ,00 Muut rahastot , ,57 Voittovarat , ,27 Siirto pohjarahastoon 0,00 0,00 Takuupääoman korko , ,00 Takuupääoman takaisinosto+korko , ,20 Muihin rahastoihin 0,00 0,00 Tilikauden voitto/tappio , ,20 Voittovarat , ,67 Oma pääoma , ,02 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset jakautuvat , ,12 - edellisten tilikausien tulokseen 0,00 0,00 - tilikauden tulokseen , ,12 - verovelkoihin , ,00 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista: Tilikauden voitto ,51 +Muut rahastot ,57 +Edellisten tilikausien voitto/tappio ,07 -Jakokelvottomat erät ,51 Voitonjakokelpoiset varat yhteensä ,64 21

24 Tulosanalyysi KONSERNI euroa Vakuutusmaksutuotot Korvauskulut Liikekulut Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut 1) 0-31 Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut sekä arvonkorotukset niiden oikaisut ja arvon muutokset Liikevoitto tai -tappio Tasoitusmäärän muutos Voitto tai tappio ennen satunnaisia eriä Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Tuloverot ja muut välittömät verot Vähemmistöosuudet -1-2 Tilikauden voitto tai tappio Liikevoitto tai tappio Taseen ulkopuolisten arvostuserojen muutos Kokonaistulos ) Sisältää yhteistakuuerän muutoksen Tunnusluvut KONSERNI 1 Milj euroa Taloudellista kehitystä kuuvavat tunnusluvut Liikevoitto tai -tappio 5,7 11,0 9,6-3,1 4,4 6,1 Kokonaistulos -0,9 11,3 12,7-3,0 6,9 5,8 Kokonaispääoman tuotto prosentteina (käyvin arvoin) 0,7 8,7 10,7-0,9 7,4 6,9 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Vahinkovakuutuksen taloudellista kehitystä kuuvavat tunnusluvut Vakuutusmaksutulo 84,3 83,8 79,8 76,9 73,9 74,7 Vahinkosuhde 75,6 71,5 69,8 70,9 70,1 72,8 Vahinkosuhde (ilman perustekorkokulua) -prosentteina 73,6 69,5 68,0 69,0 68,3 71,1 Liikekulusuhde 22,1 23,1 21,8 22,7 24,9 24,4 Yhdistetty kulusuhde 97,7 94,5 91,6 93,7 95,0 97,3 Yhdistetty kulusuhde (ilman perustekorkokulua) prosentteina 95,7 92,6 89,8 91,7 93,2 95,5 Toimintapääoma tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa 33,4 37,4 29,2 20,0 25,3 24,1 VYL 11 luvun 7 :n toimintapääoman vähimmäismäärä 13,8 13,4 12,6 12,4 12,3 12,1 Tasoitusmäärä tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa 7,8 10,1 8,0 5,4 4 1 Vakavaraisuuspääoma tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa 41,2 47,5 37,2 25,4 29,0 25,1 Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta 39,6 45,9 37,7 26,8 33,9 31,8 Vastuunkantokyky prosentteina 53,7 62,6 51,5 36,6 42,6 37,2 22

25 EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ KONSERNI KONSERNI (I) Suora rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta EUR EUR EUR EUR Tuleva rahavirta + merkkinen Menevä rahavirta - merkkinen Saadut vakuutusmaksut jälleenvakuuttajille maksettu osuus Maksetut korvaukset jälleenvakuuttajilta saatu osuus Saadut korot Saadut osingot Saadut muut sijoitustulot ja tulot liiketoiminnan muista tuotoista Maksut henkilöstökuluista Muut maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Omien osakkeiden hankkiminen Omien osakkeiden myynti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

26 24 Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ Vakuutustekninen laskelma: Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo , ,31 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,49 Vakuutusmaksuvastuun muutos , ,48 Jälleenvakuuttajien osuus , , , , , ,32 Muut vakuutustekniset tuotot 0, ,53 Korvauskulut Maksetut korvaukset , ,69 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,20 Korvausvastuun muutos , ,40 Jälleenvakuuttajien osuus , , , , , ,61 Yhteistakuuerän muutos 0,00 0,00 Liikekulut , ,08 Muut vakuutustekniset kulut 0, ,88 Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta , ,28 Tasoitusmäärän muutos , ,00 Vakuutustekninen kate , ,28 Muu kuin vakuutustekninen laskelma: Sijoitustoiminnan tuotot , ,43 Sijoitustoiminnan kulut , , , ,67 Voitto (Tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,95 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,12 Vapaaehtoisten varausten muutos 0, ,39 0, ,12 Tuloverot Tilikauden verot , ,40 Aikaisempien tilikausien verot , , , ,63 Tilikauden voitto (tappio) , ,20

27 25 Tase POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,71 Muut pitkävaikutteiset menot , ,75 Ennakkomaksut , , , ,85 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,20 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , ,50 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä 0, , , ,86 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä , ,79 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,57 Rahoitusmarkkinavälineet , ,00 Kiinnelainasaamiset , ,16 Muut lainasaamiset , ,31 Talletukset , , , , , ,10 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,54 Jälleenvakuutustoiminnasta , ,90 Muut saamiset , , , ,13 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,72 Muut aineelliset hyödykkeet , ,75 Tavaravarastot , , , ,79 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,43 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,51 Muut siirtosaamiset , , , ,59 Vastaavaa yhteensä , ,10

28 Tase Tase POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ 26 VASTATTAVAA Oma pääoma Pohjarahasto , ,78 Takuupääoma , , , ,78 Muut rahastot , ,57 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,93 Tilikauden voitto (tappio) , , , , , ,48 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,12 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu , ,69 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,95 Korvausvastuu , ,60 Jälleenvakuuttajien osuus , , , ,11 Tasoitusmäärä , , , ,13 Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,68 Jälleenvakuutustoiminnasta , ,00 Eläkelainat , ,00 Muut velat , , , ,89 Siirtovelat , ,48 Vastattavaa yhteensä , ,10

29 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Emoyhtiö Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus EUR EUR Kotimaasta , ,79 ETA valtioista Muista valtioista Yhteensä , ,79 Jälleenvakuutus , ,52 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta , ,31 Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista , ,68 Jakojärjestelmämaksut , ,91 Vakuutusmaksuvero , ,65 Palosuojelumaksu , ,05 Liikenneturvallisuusmaksu , ,91 Työturvallisuusmaksu , ,00 Muut julkiset maksut Yhteensä , ,20 27

30 vuosi Vakuutusluokkaryhmä Vahinkovakuutuksen vakuutusluokkaryhmäkohtaiset tiedot EUR Vakuutusmaksut ulo ennen jälleenvakuuttajie n osuutta Vakuutusmaksutuotot ennen jälleenvakuuttajien osuutta Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikekulut ennen jälleenvakuuttajien palkkioita ja voitto-osuuksia Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutus-tekninen kate ennen yhteistakuuerän ja tasoitusmäärän muutosta Lakisääteinen , , , , , ,65 tapaturma , , , , , , , , , , , ,29 Urheilijoiden ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 tapaturma ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muu tapaturma , , , , , ,20 ja sairaus , , , , , , , , , , , ,75 Moottori , , , , , ,53 ajoneuvovastuu , , , , , , , , , , , ,76 Maa-ajoneuvot , , , , , , , , , , , , , , , , , ,18 Alukset, ilma-alukset, , , , , , ,26 raiteilla liikkuva kalusto , , , , , ,63 ja kuljetus , , , , , ,74 Palo- ja muu , , , , , ,82 omaisuusvahinko , , , , , , , , , , , ,85 Vastuu , , , , , , , , , , , , , , , , , ,76 Luotto ja takaus , ,17-734, ,62 0, , ,74-284,12-21, ,16 0, , , ,80-75, ,78 0, ,17 Oikeusturva , , , , , , , , , , , , , , , , , ,13 Matka-apu ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut , , , , , , , , , , , , , , , , , ,39 ENSIVAKUUTUS , , , , , ,27 YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , ,65 Jälleenvakuutus , , , ,70 0, , , , , ,02 0, , , , , ,29 0, ,49 YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , , , ,16 Yhteistakuuerän ,00 muutos , ,40 Tasoitusmäärän ,00 muutos , ,00 VAKUUTUS ,41 TEKNINEN KATE , ,76 28

31 Liikekulujen erittely Emoyhtiö Vakuutusten hankintamenot EUR EUR Ensivakuutuksen palkkiot , ,68 Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet 6 129,89 366,52 Muut vakuutusten hankintamenot , ,06 Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos (+/ ) 0,00 0,00 Vakuutusten hoitokulut , ,34 Hallintokulut , ,48 Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet(-) , ,00 Yhteensä , ,08 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset , ,87 Liikekulut , ,08 Sijoitustoiminnan hoitokulut , ,08 Muut kulut 0,00 0,00 Yhteensä , ,02 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut: Palkat ja palkkiot , ,80 Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut , ,57 Yhteensä , ,46 Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana konttorihenkilöstö myyntihenkilöstö kiinteistöhenkilöstö 1 1 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , ,14 hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,00 Yhteensä , ,14 Johdon palkat ja palkkiot sisältävät edellisen toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimuksen päättymiseen liittyvän korvauksen. Johdon eläkesitoumukset Toimitusjohtajan eläkeikä on 68 vuotta Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille - myönnettyjä rahalainoja ei ollut - koskevia vakuuksia tai vastuusitoumuksia ei ole Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastus , ,31 Tilintarkastus, mahd. fuusiosta johtunut välitilinpäätös ,34 Veroneuvonta, mahd. fuusiosta johtunut välitilinpäätös ,49 Muut palvelut 9 062,23 Yhteensä , ,37 29

32 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Emoyhtiö Sijoitustoiminnan tuotot: EUR EUR Tuotot kiinteistösijoituksista Osinkotuotot 0,00 0,00 Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,76 Muilta kuin konserniyrityksiltä 0,00 0,00 Muut tuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,04 Muilta kuin konserniyrityksiltä , ,51 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot , ,48 Korkotuotot , ,84 Muut tuotot , ,47 Yhteensä , ,10 Arvonalentumisten palautukset , ,57 Myyntivoitot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 Muilta kuin konserniyrityksiltä , ,76 Yhteensä , ,43 Sijoitustoiminnan kulut: Kulut kiinteistösijoituksista Saman konsernin yrityksiltä , ,04 Muilta kuin konserniyrityksiltä , ,01 Kulut muista sijoituksista , ,92 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut , ,39 Yhteensä , ,36 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset , ,55 Rakennusten suunnitelmapoistot 0,00 0,00 Myyntitappiot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 Muilta kuin konserniyrityksiltä , ,85 Yhteensä , ,76 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua , ,67 Sijoitusten arvonkorotus 0,00 0,00 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu 0,00 0,00 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa , ,67 30

33 Tasetta koskevat liitetiedot Emoyhtiö Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset EUR EUR Hankintameno , ,31 Edellisenä vuonna loppuun poistetut Lisäykset , ,83 Vähennykset , ,20 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 Hankintameno , ,94 Kertyneet poistot , ,94 Edellisenä vuonna loppuun poistetut Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,91 Tilikauden poistot , ,27 Kertyneet poistot , ,30 Arvonalentumiset ,00 0,00 Edellisenä vuonna loppuun poistetut 0,00 0,00 Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset 0,00 0,00 Tilikauden arvonalentumiset 0,00 0,00 Arvonalentumisten palautukset 0,00 0,00 Arvonalentumiset ,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,64 31

34 Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Sijoitukset Jäljellä oleva Kirjan- Käypä arvo hankintameno pitoarvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt , , ,48 Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä , , ,25 Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä , , ,00 Muut kiinteistöosakkeet , , ,60 Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , , ,06 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,00 0,00 0,00 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet , , ,79 Rahoitusmarkkinavälineet 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 0,00 Rahoitusmarkkinavälineet 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , , ,20 Rahoitusmarkkinavälineet , , ,30 Osuudet yhteissijoituksista 0,00 0,00 0,00 Kiinnelainasaamiset , , ,35 Muut lainasaamiset , , ,93 Talletukset , , ,04 Muut sijoitukset 0,00 0,00 0,00 Jälleenvakuutustalletesaamiset 0,00 0,00 0, , , ,00 Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoiksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta 0,00 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia ,57 Muita arvonkorotuksia 0, ,57 Arvostusero (käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus) ,94 32

35 Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Sijoitukset Jäljellä oleva Kirjan- Käypä arvo hankintameno pitoarvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt , , ,48 Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä , , ,95 Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä , , ,60 Muut kiinteistöosakkeet , , ,00 Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , , ,50 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä , , ,16 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet , , ,79 Rahoitusmarkkinavälineet 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 0,00 Rahoitusmarkkinavälineet 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , , ,85 Rahoitusmarkkinavälineet , , ,80 Osuudet yhteissijoituksista 0,00 0,00 0,00 Kiinnelainasaamiset , , ,16 Muut lainasaamiset , , ,31 Talletukset , , ,41 Muut sijoitukset 0,00 0,00 0,00 Jälleenvakuutustalletesaamiset 0,00 0,00 0, , , ,01 Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoiksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta 0,00 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia ,57 Muita arvonkorotuksia 0, ,57 Arvostusero (käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus) ,91 33

36 Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten muutokset Kiinteistöt ja Lainasaamiset Lainasaamiset kiinteistöosakkeet konserni- yrityksiltä omistusyhteysyrityksistä Hankintameno , , ,16 Lisäykset ,57 0,00 0,00 Vähennykset , , ,16 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , ,06 0,00 Kertyneet poistot ,23 0,00 0,00 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poistot ,28 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,51 0,00 0,00 Arvonalentumiset ,13 0,00 0,00 Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalentumiset ,72 0,00 0,00 Arvonalentumisten palautukset 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumiset ,85 0,00 0,00 Arvonkorotukset ,07 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Siirto osien välillä 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset ,07 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,06 0,00 Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Jäljellä oleva hankintameno ,67 Kirjanpitoarvo ,67 Käypä arvo ,98 Muut sijoitukset Taseen erän Muut lainasaamiset erittely vakuuden mukaan : Muut lainasaamiset: Pankkitakaus ,00 Takausvakuutus 0,00 Vakuutuskirja 0,00 Muu vakuus (eriteltynä, jos määrä on olennainen) ,50 Yhteensä ,50 Ei vakuudelliset jäljellä oleva hankintameno yhteensä ,43 34

37 Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten muutokset Kiinteistöt ja Lainasaamiset Lainasaamiset kiinteistöosakkeet konserni- yrityksiltä omistusyhteysyrityksistä Hankintameno , , ,23 Lisäykset ,51 0,00 0,00 Vähennykset , , ,07 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,16 Kertyneet poistot ,79 0,00 0,00 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poistot ,44 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,23 0,00 0,00 Arvonalentumiset ,13 0,00 0,00 Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumisten palautukset 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumiset ,13 0,00 0,00 Arvonkorotukset ,07 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Siirto osien välillä 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset ,07 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,16 Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Jäljellä oleva hankintameno ,95 Kirjanpitoarvo ,95 Käypä arvo ,98 Muut sijoitukset Taseen erän Muut lainasaamiset erittely vakuuden mukaan : Muut lainasaamiset: Pankkitakaus ,00 Takausvakuutus 0,00 Vakuutuskirja 0,00 Muu vakuus (eriteltynä, jos määrä on olennainen) ,31 Yhteensä ,31 Ei vakuudelliset jäljellä oleva hankintameno yhteensä 1 375,00 35

38 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno Hankintameno Kirjanpitoarvo Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä vakuuden mukaan Kiinteistökiinnitys Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä vakuuden mukaan Kiinteistökiinnitys Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Saamiset Muut saamiset Saman konsernin yrityksiltä Osuus Emoyhtiö osakkeista Kirjanpitoarvo Saman konsernin yritykset Kotipaikka % 2011 Kiinteistö Oy Reskan Kulma Hämeenlinna 91, Vanajan Liikehuoneistot Oy Hämeenlinna Vanain Kiinteistö Oy Hämeenlinna 100 Viisari Invest Oy Hämeenlinna Kiinteistö Oy Jyväskylän Kalevankatu 6 Hämeenlinna Vlacq Oy Hämeenlinna Kyttälänkontu Oy Tampere Asunto Oy Lempäälän Toimelanhovi Lempäälä 50, Omistusyhteysyritykset, ei yhdistelty Asunto Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 12 Hämeenlinna Viimeksi laaditun tilinpäätöksen voitto/tappio omapääoma Asunto Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 12 Hämeenlinna

39 Omistukset muissa yrityksissä Muut sijoitukset Kpl Kirjanpitoarvo Käypä arvo Osakkeet ja osuudet, kotimaiset Muut kuin pörssiyhtiöt Aina Group A Aina Group K Oy Ekokem Ab fyys.osake A ja B Muut yhtiöt Sijoitusrahasto-osuudet kotipaikka AKTIA Emerging Market Bond+ D Suomi Investec Emerging Local Currency Debt A Acc USD Iso-Britannia UBS Currency Diversifier Fund Luxemburg Apollo Euro Corporate Bond Itävalta Aviva Investors SICAV - Global High Yield Bond Fund I Luxemburg Danske Invest Reaalikorko Maailma Tanska FIM Likvidi Suomi Nordea Lyhyt Korko B Kasvu Suomi Säästöpankki Kassa B Suomi Seligson&CO Rahamarkkinarahasto AAA (A) Suomi Aktia Likvida+ D Suomi Danske Invest Euro Korko K Suomi Handelsbanken Funds Euro Liquidity A I (LU) Luxemburg Aktia Emerging Market Local Currency T-Bill+ D Suomi Fourton Stamina A Suomi SSgA Emerging Asia Alpha Ranska Aberdeen Emerging Markets Equity Fund Luxemburg Fondita Nordic Micro Cap B Suomi Ålandsbanken Finland Value B Suomi Artemis Fixed Income Plus Caymansaaret Danske Invest Kontra K Suomi Joukkovelkakirjalainat ja indeksiobligaatiot kotipaikka Ing Euro/Nikkei/Cece /2012 Hollanti ISIS 2012 Obligaatio Iso-Britannia Ing High Divident 16/02/2012 Hollanti Lammin Säästöpankin Debentuurilaina I/ Suomi Pääomarahastot Aberdeen Property Fund Finland I Ky Palvelurahasto I Ky Terveysrahasto Oy Virtaa Hämeeseen Oy Yhteensä

40 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Käyttöomaisuus ATK-ohjelmat Pt-turva Aslak Muut pitkä- Muut pitkä- Aineettomat oikeudet vaik.menot vaik.menot 1050 Keskeneräiset Yhteensä Hankintameno , , , , , ,34 Hankinnat , , ,23 0,00 0, ,03 Myynnit ja siirrot 0,00 Hankintameno , , , , , ,37 Kertyneet suunnitelmapoistot , , , ,63 0, ,49 Vähennysten ja siirtojen kert.poistot 0,00 Suunnitelmapoistot , , , ,65 0, ,88 Kertyneet suunnitelmapoistot , , , ,28 0, ,37 Hankintameno suunnitelmapoistojen jälkeen , , , , , ,00 Poistoero , , , ,43 0, ,29 Poistoero kausi 2 374, , ,77 0, ,83 Poistoero , , , ,42 0, ,12 Menojäännös kokonaispoistojen jälkeen , , , , , ,88 Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Muu kalusto Taide- Lunastettu Yhteensä Atk- laitteet, Autot Raatih.katu 19 teokset vah.omaisuus 1130 ja ja Hankintameno , , , , , ,64 Hankinnat ,78 0,00 0, , ,49 Myynnit ,23 0, , ,96 Hankintameno , , , , , ,17 Kertyneet suunnitelmapoistot , , ,47 0,00 0, ,37 Myytyjen poistot , ,89 Suunnitelmapoistot , , , ,87 Kertyneet suunnitelmapoistot , , ,61 0,00 0, ,35 Hankintameno suunnitelmapoistojen jälkeen , ,57 0, , , ,82 Poistoero , , , ,71 Siirrettyjen poistoero 0,00 Poistoero kausi , , , ,56 Poistoero , , , ,15 Menojäännös kokonaispoistojen 0,00 jälkeen , , , , , ,97 Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus ,97 korjaukset ,09 Ed.kausien positiiv.poistoero ,63 Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus ,51 Menojäännös kokonaispoistojen jälkeen ,85 Kirjanpitoarvo ,82 38

41 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Emoyhtiö Oma pääoma Oman pääoman jakautuminen ehdotetun voitonjaon jälkeen: Osakkeenomistajien/takuuosuuden omistajien osuus: Osakepääoma/takuupääoma ,00 Muu oma pääoma 0,00 Ehdotettu voitonjako osakkeenomistajille/ takuupääoman omistajille ,00 Vakuutuksenottajien osuus ,12 Yhteensä ,12 Arvonkorotusrahaston erittely Sijoitusomaisuuden arvonkorotukset 0,00 Käyttöomaisuuden arvonkorotukset 0,00 Yhteensä 0,00 39

42 Oman pääoman muutokset Emoyhtiö Pohjarahasto , ,78 Siirto pohjarahastoon 0,00 0,00 Pohjarahasto , ,78 Takuupääoma , ,00 Takuupääoman takaisinmaksu 0,00 0,00 Takuupääoma , ,00 Muut rahastot , ,57 Ed.tilikausien voittoon/tappioon 0,00 0,00 Takuupääomaosuuksien myynti/hankinta 0,00 0,00 Hallituksen käyttövaroista maksetut erät Lahjoitukset 0, ,00 Muut rahastot , ,57 Voittovarat 1.1. Edellisten tilik.voitto/tappio , ,73 Siirto pohjarahastoon 0,00 0,00 Takuupääoman korko , ,00 Takuupääoman takaisinosto + korko , ,20 Muihin rahastoihin 0,00 0,00 Tilikauden voitto/tappio , ,20 Voittovarat , ,13 Oma pääoma , ,48 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista: Tilikauden voitto ,24 + Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 0,00 + Muut rahastot ,57 + Edellisten tilikausien voitto ,53 Voitonjakokelpoiset varat yhteensä ,34 40

43 Takuupääomaosuudet Yhtiöjärjestyksen pääasialliset määräykset takuupääomasta: Takuuosuudet jakautuvat A-sarjaan ja B-sarjaan. A-sarjan takuuosuuksien lukumäärä on 0-96 kpl ja niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on euroa. B-sarjan takuuosuuksien lukumäärä on kpl ja niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on euroa A-sarjan takuuosuuksille maksetaan kirjanpidollisen vasta-arvon mukaan korko. B-sarjan takuuosuuksille maksetaan korkoa vain, jos yhtiön edellisen tilikauden tulos on ollut voitollinen. Takuupääoman omistaminen tuottaa osakkuuden yhtiössä lähtien. Takuuosuuden lunastushinta on siirtäjän ja siirronsaajan todistettavasti sopima hinta, kuitenkin enintään kirjanpidollinen vasta-arvo. Takuuosuuden luovuttamiseen liittyy lunastuslauseke. A-sarjan takuuosuuden omistajan takuuosuuksiin perustuva äänimäärä on ääntä kultakin takuuosuudelta. B-sarjan takuuosuuden omistajan äänimäärä on 200 ääntä kultakin takuuosuudelta A-sarja Osuus A-sarja Osuus kpl % kpl % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kiinnitykset ja vastuusitoumukset Omasta puolesta annetut vakuudet Konserni Emoyhtiö Vuokranmaksun vakuudet Vapaana olevat vakuudet Kiinteistökiinnitykset Sijoitussitoumukset Helmet SME Ventures Ky Helmet SME Ventures II Ky Terveysrahasto Oy Selected Private Equity Funds II Ky Palvelurahasto Vuokravastuut Konttorit Yhteisvastuu Pohjantähti konserniyhtiöineen muodostaa ALV-verovelvollisuusryhmän. Vuoden päättyessä ryhmän verosaaminen muodostui marras-ja joulukuulta tilitettävistä veroista. Pohjantähti on ilmoitusvelvollinen alkaen. 41

44 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot Emoyhtiö Toimintapääoma Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen ja keskushallinnon tili , ,48 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,12 Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero , ,91 Osittamaton lisävakuutusvastuu 0,00 0,00 Pääomalainat 0,00 0,00 Taksoitettavissa oleva lisämaksu , ,50 Osuus yhtiön/yhdistyksen/edustuston arvioidusta tulevasta ylijäämästä 0,00 0,00 Vakuutusten hankintamenot siltä osin kuin niitä ei ole vähennetty vakuutusmaksuvastuusta tai niitä ei ole aktivoitu taseen vastaaviin 0,00 0,00 Arvioidut vakuutusten hankintamenot ja aineettomat hyödykkeet (-) , ,85 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 0,00 0,00 Muut erät 0,00 0, , ,16 VYL 11 luvun 7 :n (vahinkovakuutus) ja 9 :n (henkivakuutus) (koskee myös edustustoja), VyhdL 10a luvun 2 :n toimintapääoman vähimmäismäärä ja TVYL 17 :n (työeläkevakuutusyhtiö) toimintapääoman vähimmäismäärä , ,00 Runsas vahinkoisten vuosien varalle vakuutekniseen vastuuvelkaan sisältyvä tasoitusmäärä , ,00 Tasoitusmäärä suhteessa täyteen määräänsä % 10,7 13,7 42

45 Tulosanalyysi EMOYHTIÖ euroa Vakuutusmaksutuotot Korvauskulut Liikekulut Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut 1) 0-31 Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut sekä arvonkorotukset ja niiden oikaisut Liikevoitto tai -tappio Tasoitusmäärän muutos Voitto tai tappio ennen satunnaisia eriä Voitto ja tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Tuloverot ja muut välittömät verot Tilikauden voitto tai tappio Liikevoitto tai tappio Arvostuserojen muutos Kokonaistulos )Sisältää yhteistakuuerän muutoksen Tunnusluvut EMOYHTIÖ Milj. euroa Taloudellista kehitystä kuuvavat tunnusluvut Liikevoitto tai -tappio 5,9 10,0 9,8-2,7 4,6 6,3 Kokonaistulos -0,7 11,1 12,9-3,0 6,9 5,7 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle (käyvin arvoin) prosentteina -1,7 5,5 6,2-6,9 3,5 4,5 Kokonaispääoman tuotto prosentteina (käyvin arvoin) 0,8 8,6 10,9-0,8 7,4 6,7 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Vahinkovakuutuksen taloudellista kehitystä kuuvavat tunnusluvut Vakuutusmaksutulo 84,3 83,8 79,8 76,9 73,9 74,7 Vahinkosuhde -prosentteina 75,6 71,5 69,8 70,9 70,1 72,8 Vahinkosuhde (ilman perustekorkokulua) -prosentteina 73,6 69,5 68,0 69,0 68,3 71,1 Liikekulusuhde prosentteina 22,3 23,3 22,0 22,9 25,2 24,6 Yhdistetty kulusuhde prosentteina 97,9 94,8 91,8 93,9 95,3 97,5 Yhdistetty kulusuhde (ilman perustekorkokulua) prosentteina 95,9 92,8 90,0 92,0 93,5 95,7 Toimintapääoma tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa 33,4 37,4 29,2 20,0 25,3 24,1 VYL 11 luvun 7 :n toimintapääoman vähimmäismäärä 13,8 13,4 12,6 12,4 12,3 12,1 Tasoitusmäärä tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa 7,8 10,1 8,0 5,4 4 1,1 Vakavaraisuuspääoma tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa 41,2 47,5 37,2 25,4 29,0 25,1 Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta 39,6 45,9 37,7 26,8 33,9 31,8 Vastuunkantokyky prosentteina 53,7 62,6 51,5 36,6 42,6 37,2 43

46 Tunnusluvut EMOYHTIÖ Sijoitusjakauma (käyvin arvoin) M % M % M % M % M % Lainasaamiset 1) 2,7 2,2 2,4 1,8 2,4 2,0 1,8 1,8 1,7 1,7 Joukkovelkakirjalainat 1), 2) 14,1 11,0 36,7 28,2 48,6 40,8 20,0 19,4 22,3 22,3 *sisältää korkorahastoja 10,4 8,1 32,9 25,3 40,9 34,4 13,4 13,1 70,0 69,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset1), 2), 3) 68,7 53,8 34,1 26,2 24,0 20,2 37,0 36,0 33,5 33,5 *sisältää korkorahastoja 39,8 31,1 21,4 16,4 17,4 14,6 25,8 25,1 24,3 24,2 Osakkeet ja osuudet 14,0 10,9 27,7 21,3 12,4 10,4 10,3 10,0 16,5 16,4 Kiinteistösijoitukset 4) 28,2 22,1 29,3 22,5 31,7 26,6 33,8 32,9 26,1 26,1 Sijoitukset yhteensä 127,7 100,0 130,2 100,0 119,0 100,0 102,9 100,0 100,2 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 2,0 4,1 3,8 3,1 4,3 1) Sisältää kertyneet korot 2) Korkorahastoista pitkän koron rahastot sisältyvät joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastot muihin rahoitusmarkkinavälineisiin 3) Sisältää taseen sijoituksiin kuuluvat talletukset 4) Sisältää niiden sijoitusrahastojen osuudet ja sijoitukset niihin rinnastettaviin yhteissijoitusyrityksiin, jotka sijoittavat kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin. Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely M M M M M Suorat nettotuotot 1,16 0,77 0,62 1,65 1,80 Lainasaamiset 0,03 0,02 0,03 0,07 0,03 Joukkovelkakirjalainat 0,05 0,08 0,00 0,17 0,21 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 0,01 0,01 0,00 0,01 0,44 Osakkeet ja osuudet 0,22 0,14 0,08 0,46 0,46 Kiinteistösijoitukset 0,49 0,50 0,44 0,61 0,67 Muut sijoitukset 0,36 0,02 0,00 0,00 0,00 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut 0,00 0,00 0,07 0,33-0,01 Arvonmuutokset kirjanpidossa 1) 3,06 5,23 3,29-8,62-0,36 Osakkeet ja osuudet 1,11 0,00-0,07-4,24-0,41 Joukkovelkakirjalainat 2,77 4,95 2,37-4,83-0,39 Kiinteistösijoitukset -0,98 0,01 0,16 0,40 0,41 Muut sijoitukset 0,16 0,27 0,83 0,05 0,03 Sijoitustoiminnan nettotuotot kirjanpidossa 4,22 6,00 3,91-6,97 1,45 Arvostuserojen muutos 2) -6,54 1,09 3,13-0,23 2,30 Osakkeet ja osuudet -3,9 3,52 0,42-0,69 0,26 Joukkovelkakirjalainat -2,6-1,65 4,28-1,08 0,45 Kiinteistösijoitukset -0,2-0,56-1,19 1,28 1,18 Muut sijoitukset 0,2-0,23-0,39 0,25 0,40 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin -2,32 7,09 7,04-7,19 3,74 Johdannaisten osuus sijoitustoiminnan nettotuotoista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1) Myyntivoitot ja tappiot sekä muut kirjanpidon arvonmuutokset 2) Taseen ulkopuoliset arvonmuutokset 44

47 Tunnusluvut EMOYHTIÖ Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoim. nettotuotot Sitoutunut käyvin arvoin 1) pääoma 2) Lainasaamiset 0,0 2,6 1,3 1,0 1,3 3,9 0,8 Joukkovelkakirjalainat 3) 0,2 25,4 0,7 7,9 19,4-27,1 1,3 *josta korkorahastoja 0,1 21,6 0,5 8,4 22,2-17,0 0,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 3) 0,3 51,4 0,6 0,2 1,4 0,9 2,6 *josta korkorahastoja 0,3 30,6 1,0 0,3 2,0 1,2 3,2 Osakkeet ja osuudet -2,5 20,9-12,2 18,3 3,8-33,4 2,2 Kiinteistösijoitukset 4) -0,7 28,7-2,3-0,2-1,8 7,7 9,2 *josta sijoitusrahastoja ja yhteisijoitusyrityksiä 0 0 Muut sijoitukset 0 0 Tuotto - % sitoutuneelle pääomalle Sijoitukset yhteensä -2,7 128,9-2,1 5,7 6,3-7,4 3,9 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut 0,4 4,6 8,3 0,5 2,4 14,9-19,5 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin -2,3 133,6-1,7 5,5 6,2-6,9 3,5 1) Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin = Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos - kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan ostojen / kulujen ja myyntien / tuottojen erotusta. 2) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin / kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. 3) Sisältää ko. sijoituksiin tilastoitavien korkorahastojen tuotot 4) Sisältää kiinteistösijoituksiin tilastoitavien sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten tuotot 45

48 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1. Laskentaperiaatteet ja ryhmittelyt Tilinpäätöksessä noudatetaan kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakia sekä sosiaalija terveysministeriön ja Finanssivalvonnan antamia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Tuloslaskelma jaetaan vakuutustekniseen ja muuhun laskelmaan. Luottotappiot vähennetään jo ennen maksutulon esittämistä. Tuloslaskelma tehdään toimintokohtaisesti. Liikekulut sekä kaluston ja pitkävaikutteisten menojen suunnitelman mukaiset poistot jaetaan toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Jako eriin tehdään käyttäen apuna työajan jakaumaa sekä kustannusten jakoa kustannuspaikoille. Korvaustoiminnan hoitamiseen liittyvä liikekuluosuus ja suunnitelmapoistot sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja vahinkojen selvittelykuluarvio korvausvastuun kautta korvausvastuun muutokseen. Sijoitustoiminnan hoitamiseen liittyvä liikekuluosuus lisätään sijoitustoiminnan kuluihin; kiinteistöjen hoidon osalta niiden kuluihin ja kaiken muun sijoittamisen osalta yhtenä eränä muihin sijoitustoimen kuluihin. Tuloslaskelman muihin kuluihin siirretään muusta toiminnasta aiheutuneet kulut. Liikekuluiksi tuloslaskelmaan jää vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Vakuutusalaan liittyvät palvelupalkkiot on kirjattu vastaavasti vähentämään liikekuluja. Rakennusten ja niiden ainesosien suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina. Suunnitelman mukaisten poistojen ja elinkeinoverotuksen maksimipoistojen välinen erotus kirjataan poistoeron muutoksena. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään lisäksi erittelyt ja yhteenvedot kuluista. Taseen ryhmittely on aineettomat hyödykkeet, sijoitukset, saamiset, muu omaisuus ja siirtosaamiset. Kiinteistösijoitukset, mukaan lukien kiinteistöyhtiömuotoiset konserniyhtiöt, erotetaan omaksi ryhmäksi. Osakkuusyrityksiin ja omistusyhteysyrityksiin tehdyt sijoitukset esitetään omina ryhminään muista sijoituksista erillään. Konserniyrityksinä käsitellään ne yhtiöt, joista tytäryhtiöiden kanssa omistetaan yli 50 prosenttia. Omistusyhteysyrityksiä ovat sellaiset yritykset, joista omistetaan prosenttia. Osakkuusyrityksiä näistä ovat liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Konserniyritykset yhdistetään hankintamenomenetelmällä ja osakkuusyritykset yhdistetään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä osakkuusyritysten viimeksi laadittujen tilinpäätösten pohjalta. Kiinteistöyhtiömuotoisia yrityksiä ei pidetä osakkuusyrityksinä ja niitä ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyritysten merkitys tulokseen ja taloudelliseen asemaan on vähäinen. 2. Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennuksista ja rakennelmista, niiden tuloutetuista arvonkorotuksista ja ainesosista tehdään suunnitelmapoistot. Koska kiinteistöyhtiöt eivät tee suunnitelmapoistoja rakennuksista, tehdään ne konsernituloslaskelmassa. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten arvoja on aiempina vuosina korotettu. Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet esitetään taseessa 46

49 Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Osakkeet katsotaan myydyksi siinä järjestyksessä kuin ne on hankittu. Rahoitusmarkkinavälineitä ovat joukkovelkakirjat ja muut rahamarkkinavälineet. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenoon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä eikä korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Vaihtovelkakirjan vaihdettavan instrumentin tai indeksiin sidotun lainan indeksin arvon lisäksi otetaan huomioon liikkeellelaskijan takaama arvo ja/tai vuosituotto diskontattuna tilinpäätöshetkelle. Käyttöomaisuudeksi verotuksessa luetut osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon määräisenä tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Saamisiksi luetut sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon, jos käypä arvo nousee. 3. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kiinteistösijoitusten käypä arvo määritetään kiinteistökohteittain käyttäen paikkakuntakohtaisia hintatietoja ja tuottoarvomenetelmää. Tällöin otetaan huomioon tilojen käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Merkittävimpien kiinteistöjen arvion suorittavat pääasiassa ulkopuoliset asiantuntijat sijoitussuunnitelmassa määritellyin määrävuosin. Myös yhtiön omat asiantuntijat osallistuvat arviointiin. Mikäli sijoitusomaisuuserän käypä arvo alittaa kirjanpitoarvon, tai omassa käytössä oleva erä merkittävästi ja pysyvästi, kirjataan arvonalennuksena, lisäpoistona tai arvonkorotuksen peruutuksena erotus. Sijoitusomaisuudeksi luettujen arvopapereiden käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeisintä pörssikurssia, kun arvopaperi on noteerattu. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona pidetään jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. 4. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta syntyneet muuttuvat menot. Vakuutusmaksusaamiset esitetään todennäköisessä arvossa, jolloin vakuutusmaksusaamisten nimellisestä arvosta vähennetään kokemusperäinen raukeaminen. Muut saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. 47

50 5. Sijoitusten arvonkorotukset Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi luetun omaisuuden arvonkorotukset kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuuden arvonkorotukset arvonkorotusrahastoon taseeseen. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus peruutetaan tuloslaskelmassa ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan taseen arvonkorotusrahastosta. 6. Suunnitelmapoistojen perusteet Poistojen määrittämiseen on tehty ennalta poistosuunnitelma. Rakennuksista poistot tehdään kohdekohtaisesti Asuin- ja toimistorakennukset Hotelli-, myymälä- ja teollisuusrakennukset Rakennusten ainesosat Tuloutetut arvonkorotukset Rahastoidut arvonkorotukset 50 vuotta 40 vuotta EVL kuten rakennus ei poistoa Aineettomien hyödykkeiden ja kaluston suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat: 7. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Aineettomat oikeudet (atk-ohjelmien käyttöoikeudet) 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Konttorikalusto ja - koneet 5 vuotta Atk-laitteet (pienkoneet) 4 vuotta Taulut - Autot 5 vuotta Muu kalusto 5 vuotta Rakennusten kalusto EVL Henkilökunnan ja hallituksen luottamustoimessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty TyEL -vakuutuksella, joka on kirjattu kuluksi. Yhtiön suljetun eläkesäännön mukainen lisäeläketurva on järjestetty sekä toimessa olevien henkilöiden että jo eläkkeellä olevien osalta vapaaehtoisella lisäeläkevakuutuksella, jonka eläkemenot on kirjattu kuluksi. Eläkevakuutusmaksut on kirjattu tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. 8. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muutetaan euroksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikaudella että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi, tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, jos kurssierot liittyvät talletuksiin tai rahoitustapahtumiin, tai niitä ei ole voitu kohdistaa. 9. Vakuutusten hankintamenot Hankintamenoja ei aktivoida. 48

51 10. Vertailutietojen oikaiseminen Ryhmittelyjen muuttuessa edellisen vuoden tilinpäätöstiedot oikaistaan vertailukelpoisiksi. Tuloslaskelman ja taseen ryhmittely muutetaan uusien tuloslaskelma- ja tasekaavojen mukaisiksi, samoin liitetiedot. Liikekulut ja suunnitelmapoistot jaetaan toiminnoille yhtenäisillä periaatteilla. Vertailuvuoden vastuuvelkamuutoksia ei voida muuttaa muuttuneiden säännösten mukaisiksi. 11. Vapaaehtoiset varaukset ja poistoero/tilinpäätössiirrot Kirjanpito- ja verolainsäädännön perusteella voi tilinpäätökseen kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja. Vuosittain tuloslaskelmaan kirjatut erät kerrytetään taseeseen omaksi eräkseen. 12. Varauksiin ja arvostuksiin liittyvä verovelka Liitetiedoissa esitettyihin arvostuseroihin sisältyvää mahdollista verovelkaa ei ole tilinpäätöksessä esitetty erikseen velkana, koska arvonkorotuksia ja arvostuseroja on tarkoitus tulouttaa vain kulukirjauksia vastaan. Sama koskee vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon sisältyvää verovelkaa. 13. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yritykset, joiden äänivallasta emoyhtiö tytäryhtiöineen omistaa yli puolet. Tytäryhtiöt ovat pääosin kiinteistöyhtiöitä. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Tällöin eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Vakuutusmaksuja ja korvauksia ei kuitenkaan eliminoida. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myytyjä yhtiöitä ei yhdistellä, elleivät ne ole kuuluneet konserniin pääosaa vuotta, tulosvaikutuksen osalta. Tilikauden tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva tai konserniosuus jaetaan tytäryhtiöiden siirtyville omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Tytäryhtiöiden taseissa osakkeiden hankinta-ajankohtana olleet arvonkorotukset kohdistetaan edelleen kyseisiin omaisuuseriin. Emoyhtiön tytäryhtiöosakkeisiin tekemät arvonkorotukset, arvonalennukset ja niiden muutokset peruutetaan konsernitilinpäätöksessä tai kohdistetaan tilalle tulevaan omaisuuteen, ellei tytäryhtiöissä ole tehty vastaavia kirjauksia. Tällä varmistetaan arvostuksen muuttumattomuus konsernitilinpäätöksen laatimisen vuoksi. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan lisätään konsernin osuus yhdisteltyjen osakkuusyritysten tuloksista. Taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin vapaaseen omaan pääomaan lisätään konsernin osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. Konserniyhtiöt eivät ole tehneet suunnitelmapoistoja. 49

52 14. Vakuutustekninen vastuuvelka Vastuuvelka lasketaan hallituksen vahvistamien laskentaperusteiden mukaisesti. Jälleenvakuuttajien osuus vastuuvelasta lasketaan jälleenvakuutussopimusten mukaisesti. Vakuutusmaksuvastuu sisältää tilinpäätöspäivän jälkeiseen aikaan kohdistuvan vakuutuskauden osuuden vakuutusmaksutulosta. Vakuutusmaksuvastuu on luonteeltaan siirtovelkaa (tuloennakkoa). Korvausvastuu sisältää sattuneista vakuutustapahtumista ja niiden selvittelystä vielä maksamatta olevat erät. Korvausvastuu on luonteeltaan siirtovelkaa (menojäämää). Pienet korvaukset ja yhtiölle vielä ilmoittamattomat olevat vahingot varataan tilastollisin menetelmin. Korvausvastuun määrä on eläkemuotoisten korvausten ja eräiden muiden pitkäaikaisten vastuiden osalta laskettu nykyarvomenetelmällä. Vahinkovakuutusyhtiöiden yleisesti käyttämää eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun kuolevuusmallia muutettiin vuonna Pohjantähti on laskenut korvausvastuunsa uuden kuolevuusmallin mukaisesti. Kaikissa eläkemuotoisissa korvauksissa laskuperustekorko oli 3,5 % vuonna Kollektiivivarausten laskuperusteita muutettiin vuonna 2011 lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Lisäksi luovuttiin erillisestä ammattitautien erillisjärjestelyn korvausvastuun laskuperusteista ja sisällytettiin osaksi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisiä laskuperusteita. Korvausvastuuseen kuuluu tasoitusmäärä, joka esitetään taseessa erikseen. Tasoitusmäärän tehtävänä on korvauskulujen vuosittaisen vaihtelun tasoittaminen ja vakuutusyhtiön vastuunkantokyvyn ylläpito. Tasoitusmäärä kasvaa, jos kuluvan vuoden vahinkosuhde alittaa aikaisempien vuosien keskiarvon, ja purkautuu, jos kuluvan vuoden vahinkosuhde ylittää em. keskiarvon. Tasoitusmäärälle hyvitettävä korko on vuodesta 2008 lähtien ollut 1,5 prosenttia. Vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nettoperiaatteella siten, että velan vähennyseränä esitetään jälleenvakuuttajien osuus. Velka ja siitä vähennetty saaminen eivät ole kuitattavissa keskenään, sillä velkoja ja velallinen eivät niissä ole samat. 15. Takuupääoman korko Takuupääoman korot jaetaan voitonjakokelpoisista varoista. Takuupääoman korko on viiden vuoden TyEL-viitekorko lisättynä 2 % marginaalilla. 16. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1) Yleiset talouden kehitystä kuuvavat tunnusluvut. Liikevaihto = + Vakuutusmaksutuotot ennen jälleenvakuuttajien osuutta + Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + Muut tuotot Liikevoitto- tai tappio = +/- Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja. Kokonaistulos = 50

53 Kokonaistulos = + Liikevoitto tai tappio +/- Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle otetaan huomioon kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely + Sijoitustoiminnan suorat nettotuotot kirjanpidossa + Arvonmuutokset kirjanpidossa + Arvostuserojen muutokset Sijoitusjakauma käyvin arvoin Korkorahastoista pitkän koron rahastot sisältyvät joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastot rahamarkkinasijoituksiin. Sijoitukset sijoitusrahastoihin ja niihin rinnastettaviin muihin yhteissijoitusyrityksiin, jotka sijoittavat kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin luetaan kiinteistösijoituksiin. Sijoituksiin ei oteta mukaan sijoituksiin liittyviä kappahintasaamisia ja velkoja. Sijoitusjakauma sisältää taseen sijoituksiin kuuluvat talletukset. Kokonaispääomantuotto prosentteina (käyvin arvoin) = +/- Liikevoitto tai -tappio + Korkokulut ja muut rahoituskulut + Perustekorkokulu +/- Arvonkorotusrahastoon/ käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/ peruutus +/- Sijoitusten arvostuserotusten muutos x Taseen loppusumma +/- Sijoitusten arvostuserot (tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten arvojen keskiarvo) Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Tunnusluku lasketaan keskiarvona kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumäärästä. Lukumäärässä otetaan huomioon palveluksessa olleiden henkilöiden mahdollinen osa-aikaisuus. 2) Vahinkovakuutuksen taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Vakuutusmaksutulo = Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vahinkosuhde -prosentteina = Korvauskulut x 100 Vakuutusmaksutuotot Vahinkosuhde (ilman perustekorkokulua) prosentteina = 51

54 Vahinkosuhde (ilman perustekorkokulua) prosentteina = Korvauskulut (ilman perustekorkokulua) x 100 Vakuutusmaksutuotot (ilman perustekorkokulua) Liikekulusuhde prosentteina = Liikekulut x 100 Vakuutusmaksutuotot Yhdistetty kulusuhde prosentteina = Vahinkosuhde + Liikekulusuhde Yhdistetty kulusuhde (ilman perustekorkokulua) prosentteina = vahinkosuhde (ilman perustekorkokulua)+ Liikekulusuhde Toimintapääoma tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa = + oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen + tilinpäätössiirtojen kertymä +/- sijoitusten arvostuserot +/- laskennalliset verovelat + pääomalaina (VVV:n luvalla) - aineettomat hyödykkeet - +/- muut laissa säädetyt erät Vakavaraisuuspääoma tilinpäätöksen mukaisessa valuutassa = + Toimintapääoma + Tasoitusmäärä + Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) = Vakavaraisuuspääoma x 100 Vakuutustekninen vastuuvelka tasoitusmäärä Vastuunkantokyky prosentteina = Vakavaraisuuspääoma x 100 Vakuutusmaksutuotot 12 kuukaudelta 52

55 Riskit ja riskienhallinta Riskienhallinnan yleiset periaatteet Pohjantähti Keskinäisen Vakuutusyhtiön riskienhallinnan lähtökohtana on hallituksen hyväksymä riskienhallintasuunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet ja valtuusrajat koskien vakuutusliikkeen, annettavan jälleenvakuutuksen ja sijoitustoiminnan järjestämistä. Sen mukaan riskienhallinta on liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien määrällisten ja laadullisten uhkien ja riskien tunnistamista, arviointia, rajoittamista ja valvontaa. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan järjestämisen periaatteet. Sisäinen valvonta on prosessi, jonka avulla pyritään varmistamaan mm. 1) asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen 2) voimavarojen taloudellinen ja tehokas käyttö 3) toimintaan liittyvien riskien riittävä hallinta 4) johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus 5) lakien ja määräysten noudattaminen sekä 6) hallintoelinten päätösten ja sisäisten sääntöjen noudattaminen. Riskienhallinnan organisointi Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman ja arvioi, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty yhtiössä. Asianmukaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä lakien ja määräysten noudattamisesta vastaa kukin esimies omalla vastuualueellaan. Jokainen osasto vastaa osaltaan siitä, että vahvistettuja strategioita, suunnitelmia, sisäisiä sääntöjä ja hallintoelinten päätöksiä noudatetaan. Riskienoton rajat ja käytettävät mittarit määritellään erikseen kussakin toiminnossa. Sisäinen tarkastus on riippumaton ja eriytetty operatiivisesta vakuutus- ja sijoitustoiminnasta. Sisäinen tarkastus on objektiivista arviointi-, varmistus-, ja konsultointitoimintaa, jolla tuotetaan lisäarvoa organisaatiolle ja parannetaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen organisaatioasema, tehtäväalueet, vastuu ja toimivalta on määritelty hallituksen hyväksymässä toimintaohjeessa. Tarkastuskohteet määritellään vuosittain laadittavassa tarkastussuunnitelmassa, joka hyväksytään hallituksessa. Sisäisen tarkastuksen pääpaino on riskienhallinnan arvioinnissa ja valvontajärjestelmien laadun tarkastamisessa. Se varmistaa sisäisten kontrollien olemassaolon ja toimivuuden sekä suosittaa raporteissaan parannuksia havaittuihin epäkohtiin. Sisäinen tarkastus on organisoitu hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuuteen. Sisäinen tarkastus toimii sisäisen tarkastuksen ammattistandardeissa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. 53

56 Riskienhallinnan vastuu ja valvonta Pohjantähden hallitus vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja valvoo riskienhallinnan tilaa. Yhtiön johto tekee kaksi kertaa vuodessa ajantasaisen riskianalyysin ja päivittää liiketoimintaalueittain riskikohteet. Kaikille toiminnoille ja niiden osa-alueille on olemassa ajan tasalla olevat, selkeät, kirjalliset toimintaperiaatteet ja valtuudet. Riskienhallinnan periaatteiden ja valtuuksien noudattamista valvotaan kullakin tasolla ja jokainen Pohjantähdessä työskentelevä henkilö vastaa riskienhallinnan toteutumisesta omassa työssään. Riskejä valvova toiminto seuraa mm. sijoitussalkun hajauttamista, markkinariskiä, luottoriskiä, likviditeettiriskiä ja varojen ja vastuiden yhteensovittamista. Riskienhallinnan prosessit ja riskit Riskienhallinnassa katetaan olennaiset alueet oikeassa suhteessa toimintojen sisältämiin riskeihin. Riskienhallinnalla varmistetaan etteivät sijoitus-, tieto-, keskeytys-, henkilö- tai muut riskit toteutuessaan aiheuta olennaisia taloudellisia tappioita, vaaranna toiminnan jatkuvuutta tai yhtiöön kohdistuvaa luottamusta. Yhtiössä sovelletaan tehokkaita ja toimintavarmoja toimintaprosesseja. Riskien hallitsemiseksi korostetaan päätösten huolellista valmistelua, riskien vakuuttamista, toimenkuvia ja hyväksymisrutiineja, toimintojen tehtävien hajauttamista, fyysisiä kontrolleja, tietoteknisiä suojauksia ja kontrolleja, henkilökunnan kouluttamista, tehokasta suunnitteluprosessia, erilaisten varajärjestelyjen olemassaoloa sekä luottamuksellisen tiedon rajoittamista vain sitä tarvitsevien käyttöön. Riskit kartoitetaan ja niiden toteutumisen todennäköisyys sekä riskin suuruus arvioidaan kaksi kertaa vuodessa johdon tekemässä riskianalyysissä. Yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yhtiön varojen ja hallinnoimien tietojen turvaamiseen liittyvien rutiinien laatimisesta, dokumentoinnista ja varasuunnitelmien mahdollisesta testaamisesta vastaa kukin osasto tarvittaessa yhteistyössä toisten osastojen kanssa. Yhtiö järjestää toimintaansa siten, ettei avainhenkilöiden työpanoksen menettäminen lamauta yrityksen toimintaa. Riskienhallinnan raportointi Hallitukselle raportoidaan kuukausittain mm. sijoitusriskeistä, päätöksentekovaltuuksien käytöstä ja vakavaraisuudesta. Riskikartoitus ja riskianalyysiin tilanne raportoidaan hallitukselle kerran vuodessa. Sisäisen tarkastajan tarkastushavainnot raportoidaan yhtiön johdolle ja hallitukselle. Vakuutusriskit Riskien määrittely ja riskienhallintastrategia Vakuutustoiminnan riskit liittyvät vahinkojen ennakoimattomuuteen ja korvauskustannusten määrittelemättömyyteen. Merkittävimmät riskit liittyvät riskin valintaan ja hinnoitteluun, jälleenvakuutussuojan hankkimiseen ja vastuuvelan riittävyyteen. Vahinkovakuutuksessa vastuuvelkariski liittyy erityisesti sellaisiin vakuutuslajeihin, joissa vahingot selviävät hitaasti. myyjillä on tehtäväkuvaus, jossa määritellään toimintavaltuudet ja vastuut. 54

57 myyjillä on tehtäväkuvaus, jossa määritellään toimintavaltuudet ja vastuut. Vakuutuskäsittelyn hoito- ja valvontavastuu on vakuutus- ja korvausosastolla, jonka henkilöstöllä on omat tehtävänkuvaukset. Toiminta perustuu vuosittaisiin tehtävään budjettiin ja toimintasuunnitelmiin. Suuret riskit on jälleenvakuutettu. Yhtiön hallitus päättää vuosittain siitä määrästä, jonka yhtiö voi pitää jälleenvakuuttamatta. Tasoitusmäärällä tasataan runsasvahinkoisten vuosien kustannusvaikutusta. Riskienhallintaprosessit Vakuutusliikkeen riskienhallinnassa käytetään erilaisia asiakas- ja vahinkolajikohtaisia riskianalyysejä. Korvausvastuun riittävyyttä seurataan riittävyyslaskelmilla. Jälleenvakuuttajilta pyritään perimään korvaukset mahdollisimman pian korvauksen kokonaismäärän selvittyä. Vastuuvelan katteeseen sisältyviin riskeihin eli pääasiassa sijoitusriskeihin varaudutaan toimintapääomalla, jonka määrää seurataan suhteessa vastuuvelkaan ja sijoitusjakauman perusteella laskettuihin rajoihin. Sijoitusriskin kehitystä seurataan kuukausittain. Toiminnassa huolehditaan varojen varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta. Vakuutusmatemaattiset oletukset Vastuuvelan laskennassa noudatetaan asetuksella säädettyjä periaatteita. Käytettävät laskuperusteet annetaan Finanssivalvojalle vuosittain tiedoksi ennen tilikauden päättymistä. Eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun laskennassa käytetään korkoutusta eli korvausvastuu lasketaan diskonttaamalla tulevien eläkkeiden kassavirta tarkasteluhetkellä voimassaolevalla laskuperustekorolla. Vuonna 2011 laskuperustekorko oli 3,5 %. Kuolevuusmallina eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun määrittämisessä sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja Liikennevakuutuskeskuksen kehittämää ja yhtiöille tiedoksi antamaa kohorttikuolevuusmallia. Mallia on päivitetty viimeksi vuonna Suurten vahinkojen tilinpäätöshetkellä maksamatta oleva osa varataan yksilöllisesti. Raja, jonka yli menevien vahinkojen maksamatta olevat korvaukset varataan yksilöllisesti vaihtelee vakuutuslajeittain. Tuntemattomien ja pienten tunnettujen vahinkojen korvausvastuu lasketaan kollektiivisesti. Kollektiivinen varaus määritellään vakuutusmatemaattisilla menetelmillä käyttäen apuna maksettujen korvausten run-off-kolmioita. Määrällisiä tietoja vakuutusriskeistä Yhteenveto maksutulosta, maksetuista korvauksista sekä vastuuvelasta on seuraava : 1000 EUR Brutto Jälleenvakuuttajan osuus Omalla vastuulla Maksutulo Maksetut korvaukset Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Vakuutustekninen vastuuvelka on 115,0 MEUR ja se jakaantuu vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen seuraavasti: 55

58 1000 EUR Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lakisääteinen tapaturma Eläkemuotoiset vahingot Muu tapaturma ja sairaus Eläkemuotoiset vahingot Moottoriajoneuvon vastuu Eläkemuotoiset vahingot Omaisuus *) Vastuu Eläkemuotoiset vahingot 593 Muu ensivakuutus Ensivakuutus yhteensä Saatu jälleenvakuutus Varsinainen vastuuvelka yhteensä Jälleenvakuuttajan osuus Yhteensä omalla vastuulla Tasoitusmäärä Yhteistakuuerät Vakuutustekninen vastuuvelka *) Omaisuus käsittää palon- ja luonnonvoimat, muu omaisuusvahingot, keskeytyksen ja oikeusturvan Sijoitusriskit Riskien määrittely ja riskienhallintastrategia Markkinariskillä tarkoitetaan sijoituskohteiden arvon heilahtelua. Markkinariskeistä suurin on osakkeiden markkinariski. Muita markkinariskejä ovat korkoriski, valuuttariski ja kiinteistöjen arvonmuutosriski. Korkoriski voi toteutua hintariskinä tai ennenaikainen pääoman takaisinmaksu uudelleensijoitusriskinä. Inflaatioriskillä tarkoitetaan omaisuuden reaaliarvon tai tuoton alenemista. Luottoriskillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu vastapuolen kyvyttömyydestä vastata sitoumuksestaan. Likviditeettiriskillä tarkoitetaan kassavirran toteutumista erisuuruisena kuin on odotettu. Riskin muodostavat myös sijoitukset, jotka eivät ole joko lainkaan tai vain huomattavalla tappiolla rahaksi muutettavissa. Hallituksen vahvistamassa sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, sijoitusten hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Hallitus arvioi vähintään kerran vuodessa yhtiön sijoituksiin sisältyvät riskit arvonmuutoksen, odotetun tuoton, turvaavuuden ja valuuttaliikkeen suhteen, sekä yhtiön riskinkantokyvyn lyhyellä ja pitkällä aikavälillä mukaan lukien vakavaraisuusaseman kehityksen. Sijoitusten riskienhallintaan kuuluu hyväksyttävän riskitason määrittely hallituksen vahvistamissa puitteissa sekä riskien jatkuva mittaaminen, hyväksyttävään tasoon vertailu ja raportointi. Riskienhallintaan kuuluu myös sijoitusportfolion jatkuva sopeuttaminen oikean riski- ja tuottosuhteen ylläpitämiseksi. 56

59 Riskienhallintaprosessit Sijoitusten, pääasiassa osakkeiden, markkinariski muodostaa suurimman tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuvan riskin. Sijoitusten kokonaisriski sovitetaan yhtiön riskinkantokykyyn siten, että yhtiön vakavaraisuusasema ei vaarannu. Sijoitusten erilaiset enimmäisrajat esitetään erillisinä riskirajoina sijoitussuunnitelmassa. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Sijoitusriskejä eliminoidaan mm. hajauttamalla sijoituksia omaisuusluokittain ja kohteittain, sijoituskantaa ja kohteita analysoimalla, riskikeskittymiä välttämällä, turvaavalla vakuuspolitiikalla, varovaisella arvostuskäytännöllä, varoja ja vastuita yhteen sovittamalla, riittävällä ja oikea-aikaisella valvonta- ja seurantajärjestelmällä sekä vastapuoliriskejä minimoimalla. Lisäksi seurataan mm. sijoitusten duraatiota, luokitusta ja likvidiyttä. Kiinteistöjen osalta kiinnitetään huomiota mm. teknisiin ja sijainnillisiin riskeihin. Sijoitusten tuotto-odotus pyritään maksimoimaan valitulla kokonaisriskitasolla, jolloin sijoitukset ovat mahdollisimman tuottavia siinä määrin kuin yhtiön riskinkantokyky sallii. Vastuuvelan luonne otetaan huomioon sijoitusten aikajänteen ja rahaksi muutettavuuden suunnittelussa. Lakisääteisessä tapaturmassa ja liikennevakuutuksessa varat rahastoituvat yhtiöön hyvin pitkäksi aikaa ja ne käytetään aikanaan eläkkeiden maksuun. Sijoitusten tavoiteallokaatio, allokaation vaihtelurajat ja tuotto-odotukset määritellään sijoitussuunnitelmassa, joka perustuu laatimishetken tietoihin. Markkinatilanteen muuttuessa tavoiteallokaatiota ja tuottoodotuksia muutetaan uuden tilanteen mukaisiksi. Määrällisiä tietoja sijoituskannan riskirakenteesta Sijoitusomaisuuden arvo käyvin arvoin oli seuraava: Käypä arvo 1000 EUR jakauma Lainasaamiset % Joukkovelkakirjalainat % Muut rahoitusmarkkinavälineet % Osakkeet ja osuudet % Kiinteistösijoitukset % Yhteensä % Oheinen taulukko kuvaa, miten tilinpäätöksen tuotto ja vakavaraisuusluvut muuttuisivat osakekurssien ja kiinteistöjen arvojen laskiessa ja korkotason sekä samalla laskuperustekoron noustessa, kukin erikseen muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina tilinpäätöshetkellä. Sijoitussalkun herkkyysanalyysi Osakekurssi Korkotaso/ perustekorko Kiinteistöjen arvo muutossuuruus - 20% + 1 %-yksikkö - 20 % Toimintapääoma M 33,4-2,8 + 0,6-5,6 Vähimmäismäärästä, muutos %-yks. 242 % - 20 % + 4,1 % - 41 % Vakavaraisuuspääoma, M 41,2-2,8 + 0,6-5,6 Vastuuvelasta, muutos %-yks 39,6% - 2,7 % + 0,5 % - 5,4 % Sijoitusten tuotto- %, muutos %-yks -1,7 % -2,1 % +0,4 % - 4,2 % 57

60 Operatiiviset riskit Riskien määrittely ja riskienhallintastrategia Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan yhtiön sisäisten prosessien aiheuttaman virheellisen toiminnan tuottamaa tappionvaaraa, toiminnan jatkuvuuden vaarantumista tai yhtiöön kohdistuvan luottamuksen vähenemistä. Yhtiössä toimitaan siten, että valvontajärjestelmissä ei ole puutteita, jotka tekisivät mahdolliseksi tahattomat tai tahalliset virheet tai väärinkäytökset liittyen mm. vakuutus- tai korvauskäsittelyyn, raportointiin, maksuihin, rekisteritietoihin, tietojenkäsittelyyn, työnjakoihin, yhteistyötahojen toimintaan tai dokumentaatioon. Riskienhallintaprosessit Operatiiviset riskit kartoitetaan osastokohtaisesti. Riskikartoituksista esille nousseet suurimmat riskit ja niiden kehitys ryhmitellään yhtiön strategian linjausten pohjalta. Näin pyritään hallitsemaan riski suurista suorista tai epäsuorista menetyksistä, jotka aiheutuisivat riittämättömistä tai heikoista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä ja järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Toimintaan liittyvät riskit on pyritty tiedostamaan ja niihin on varauduttu henkilöstön koulutuksella, osaamisen laajentamisella koko toimintakentälle ja tietojärjestelmien toimivuuden varmistamisella. Yhtiössä on julkaistu riskienhallintaan liittyvää sisäistä ohjeistusta, kuten mm. tietosuoja- ja tietoturvaohjeet, sisäpiiriohje, kriisivalmiusohjeet ja suojeluohjeet. Ajantasainen tieto on kaikkien käytettävissä ja se löytyy yhtiön sisäisestä tietojärjestelmästä. Sisäiset toimintaprosessit ovat esimiesten vastuulla. Toimintoja ohjaa lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja ohjeet sekä yhtiön sisäiset ohjeet. Kuvaus olennaisista operatiivisista riskeistä Yhtiön olennaiset operatiiviset riskit liittyvät pääasiallisesti: - toimintaympäristön nopeasta ja huomattavasta muuttumisesta johtuviin vaikutuksiin, - vakuutusten ja korvausten hoitamiseen ajallaan ja oikein, jolloin kyseessä on suurelta osin tietojenkäsittelyyn ja henkilöstöön liittyvä riski - asiakaskannan supistumiseen tai asiakaspalvelun laatuun - muihin seikkoihin, esim. tietohallintoon, henkilöihin, laitevarkauksiin ja luottamuksellisten tietojen säilyttämiseen, säännösten ja ohjeiden noudattamiseen, julkisuuskuvaan ja ulkopuolelta ostettuihin palveluihin. Muut riskit Riskien määrittely ja riskienhallintastrategia Muilla riskeillä tarkoitetaan yllättävien ulkoisten tapahtumien aiheuttaman virheellisen toiminnan tuottamaa tappionvaaraa, toiminnan jatkuvuuden vaarantumista tai yhtiöön kohdistuvan luottamuksen vähenemistä. 58

61 Riskienhallintaprosessit Muut riskit kartoitetaan vuosittain ja ne ovat mukana riskianalyysissä, jossa on arvioitu niiden todennäköisyys ja suuruus. Lisäksi merkittävät muut suuret riskit ovat mukana varautumissuunnitelmassa. Toiminnan jatkuvuus on pyritty varmistamaan suojaamalla järjestelmät mahdollisimman hyvin ulkopuolisilta uhkilta ja noudattamalla säännönmukaista tiedostojen varmistusaikataulua. Tietoturvaperiaatteet -dokumentaatiossa kuvataan yhtiön toimintaan vaikuttavat keskeisimmät riskit tietohallinnon näkökulmasta. Dokumentaatiossa määritellään toimintatapoja ja ohjeita sekä riskeihin varautumiseen että niiden eliminoimiseen. Yhtiöllä on velvollisuus varautua rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toimivuuden kannalta välttämättömimpien toimintojen ylläpitämiseen myös poikkeusoloissa. Kuvaus olennaisista muista riskeistä Merkittävin muu riski on pääkonttorin tuhoutuminen, jonka varalta on tehty suunnitelma, miten toiminta jatkuu pääkonttorin varapaikassa. Oleellisen riskin muodostaa myös muuttuvat ja lisääntyvät viranomaissäännökset. 59

62