6 marraskuu 2005 SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 marraskuu 2005 SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät"

Transkriptio

1 6 marraskuu 2005 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät 1 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

2 YLEISTÄ Teksti: Jani-Petri Laamanen Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto väheni hieman kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Liikevaihtoa painoi alas metsäteollisuuden työtaistelu, jonka vaikutusta muiden toimialojen kasvu ei täysin pystynyt kompensoimaan. Liikevaihto kasvoi nopeasti etenkin liike-elämän palveluissa ja rakentamisessa. Maakunnan palkkasumman kasvu hidastui alkuvuonna hieman, mutta työllisyyskehitys oli aiempaa selvästi positiivisempaa. Työmarkkinoilla lähikuukausien tilannetta leimaavat suurien irtisanomisten realisoituminen ja teollisuudessa koettu pula työvoimasta. Yrityksissä lähiajan näkymät ovat pääosin positiiviset, ja telakoiden hyvä työtilanne vaikuttaa myönteisesti koko maakunnan talouskehitykseen. Suhdannekuva muuttuneet positiivisemmiksi. Sen sijaan henkilöstömäärän Maailmantalous elää edelleen nopean kasvun vaihetta, vaikkakin kasvuvauhti on hieman hidastunut. Talousennusteiden mukaan tilanne pysyy samankaltaisena ensi vuonna, ja bruttokansantuotteen kasvuvauhti on neljän prosentin luokkaa. Kasvun painopiste pysyy edelleen Euroopan ulkopuolella, joskin EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden kasvu on ollut viime aikoina lupaavaa. Suomen talous on kasvanut ja kasvaa edelleen muuhun Eurooppaan nähden nopeasti. Kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan kuitenkin jäävän Suomessa 1,5 2 prosenttiin paperiteollisuuden alkukesän työtaistelun vuoksi. Ensi vuodelle ennustelaitokset lupailevat noin 3,5 %:n kasvua. Myös elinkeinoelämän keskusliiton (EK) marraskuun suhdannebarometrin tulokset antavat viitteitä kasvun jatkumisesta kuluvan vuoden lopulla ja ensi vuoden alulla. Tuotannon odotetaan kasvavan kasvua koskevat odotukset ovat sekä teollisuudessa että palveluissa hieman heikentyneet. Pk-yritysbarometrista ilmenee, että Satakunnan pienet ja keskisuuret yritykset keskittyvät nyt investointien ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan sijaan parantamaan taloudellista asemaansa: suuri osa yrityksistä uskoo kannattavuutensa ja vakavaraisuutensa paranevan. Lähikuukausien tuotanto- ja työllisyysnäkymiä parantaa myös Olkiluodon ydinvoimalarakentaminen, jonka vaikutukset ovat tosin tähän mennessä jääneet jonkin verran odotettua vähäisemmiksi. Satakuntalaisten kuluttajien suhdanneodotukset ovat perinteisesti olleet hieman koko maata heikommalla tasolla. Näin on myös nyt. Kuluttajien luottamus talouteen on ollut laskussa kuluvan vuoden toisesta neljänneksestä lähtien sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa tähän voivat olla syynä alkuvuoteen ajoittuneet irtisanomisuutiset ja se, että työl- ja henkilöstön määrän arvellaan lisyys alkoi kasvaa vasta vuoden toisella neljännek- Kemianteollisuudessa, rakentamisessa ja liike-elä- kehittyvän suotuisasti. Erityisen positiivista on se, että tilauskannat ovat nyt sellä. mää palvelevassa toiminnassa liikevaihdon kasvu normaalia korkeammalla tasolla ensimmäistä kertaa sitten vuoden vaimeaa joillakin aloilla nopeaa Alkuvuoden yleinen talouskehitys oli Satakunnassa koko kasvua maan keskiarvoa nopeampaa. Satakunnan talousnäkymät ovat suhdannetiedustelujen mukaan pääosin positiiviset. Kuluvan vuoden alkupuoliskoon verrattuna maakunnan yritysten Kuluvan vuoden talouskehitystä ovat leimanneet teollisuuden luottamuksen väliaikainen heikentyminen alkuvuodesta ja paperiteollisuuden työtaistelu toisella vuosineljänneksellä. Teollisuus kasvuodotukset kohdistuvat nyt enemmän tuotannon tasoon ja liikevaihtoon henkilöstömäärän sijaan. Suomen yrittäjien ja Finnveran tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat kohentuneet Satakunnassa ja liikevaihdon kasvuun uskotaan koko maan keskimääräistä enemmän. EK:n alueellinen suhdannebarometri antaa tilanteesta varsin samanlaisen kuvan: Lounais-Suomen alueen teollisuusyrityksissä tilauskannat ovat nyt selvästi aiempaa paremmalla tasolla ja tuotantoon kohdistuvat kasvuodotukset ovat aiempaan verrattuna voimakkaat. Myös palveluyrityksissä arviot myynnin kasvusta ovat piristyi nopeasti uudestaan, mutta paperialan kiistan vaikutukset näkyvät toisen neljänneksen kasvuluvuissa sekä Satakunnassa että koko Suomessa. Koko maassa metalliteollisuuden voimakas liikevaihdon kasvu kompensoi paperialan notkahduksen vaikutusta kasvulukuihin. Satakunnassa taas metallien jalostuksen heikko ensimmäinen neljännes salli paperialan painaa liikevaihdon muutoksen negatiiviseksi. Kaikkien yritysten tammi-kesäkuun yhteenlaskettu liikevaihto laski Satakunnassa 1,6 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa liikevaihto kasvoi samaan aikaan 5,1 %. Negatiivisesta SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu

3 6 marraskuu 2005 YLEISTÄ 2 JÄMI SATAKUNNAN MATKAILUN KÄRKIHANKKEITA 5 OSAAMINEN JA JOUSTAVA PALVELU TAKAAVAT MAAKUNNAN YRITYSTEN MENESTYMISEN 7 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). TEOLLISUUS 9 Teknologiateollisuus 9 Elintarviketeollisuus 12 Metsäteollisuus 12 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 13 Rakentaminen 13 PALVELUALAT 14 Tukku- ja vähittäiskauppa 14 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 14 Liike-elämän palvelut 15 Sosiaali- ja terveyspalvelut 15 Palkkasumman muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa. kokonaisliikevaihdon muutoksesta huolimatta kaikki Satakunnan toimialat puu- ja paperiteollisuutta, elintarviketeollisuutta ja majoitus- ja ravitsemistoimintaa lukuun ottamatta päätyivät selvästi plussalle. Kemianteollisuudessa, rakentamisessa ja liike-elämää palvelevassa toiminnassa liikevaihdon kasvu oli maan keskiarvoa nopeampaa. Osaamiskeskustoimialoilla kasvu nopeutui huomattavasti viimevuotiseen verrattuna ja telakoilla tilauskanta oli selvästi aiempaa vahvempi. Talouden palkkasumman kasvu hidastui kuluvan vuoden alkupuolella viime vuoden viimeisen neljänneksen nopeaan kasvuun verrattuna sekä Satakunnassa että koko maassa. Paperialan työkiista pudotti toisen neljänneksen palkkasumman kasvua, mutta tätä kompensoi rakentamisen, joidenkin palvelualojen ja kemianteollisuuden palkkasumman kasvun nopeutuminen. Satakunnassa palkkasummaansa tammi-kesäkuussa nopeasti kasvattivat elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus, rakentaminen ja liike-elämän palvelut. Näiden lisäksi elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla palkkasumman kasvu oli ripeämpää Satakunnassa kuin koko maassa. Viennin kasvu pysähtyi vuodenvaihteessa Viime vuosi oli viennin kasvun aikaa Satakunnan teollisuudessa. Kasvu pysähtyi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, kun metalliteollisuuden vienti hyytyi ensimmäisellä neljänneksellä ja paperialan vienti laski työtaistelun vuoksi. Viennin yhteenlaskettu arvo tammi-kesäkuussa Satakunnassa jäi 13,7 % alemmalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa vienti Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. TEKSTI: Jani-Petri Laamanen Saku Vähäsantanen Jessi Illman Heli Koski-Tuuri Kati Luhtanen Hanna Luoto Merja Mannelin Jenita Pernell Juha Tuominen JULKAISIJAT: TuKKK Porin Yksikkö Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan yrittäjät ry Satakunnan Kauppakamari Prizztech Oy Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy Oikaisu Lehden kesäkuun numerossa Modultek Oy:n toimitusjohtajan nimi oli väärin. Yrityksen toimitusjohtaja on Jukka Salovaara, ei siis Olli Malmivaara. 3 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

4 sen sijaan kasvoi samaan aikaan 5,4 % metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden vetämänä. Lähikuukausien näkymät Satakunnan viennin osalta ovat epäselvät. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan vientiä koskevat odotukset ovat Suomessa nyt hyvät ja Lounais-Suomen alueella vielä paremmat. Toisaalta Suomen yrittäjien ja Finnveran barometrin mukaan satakuntalaisyritysten vientinäkymät ovat hieman heikentyneet vuoden takaisesta. Työllisyys kasvussa työttömyys laskussa Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Yritysten suotuisat henkilöstömäärää koskevat odotukset ja telakoiden parantunut työtilanne ovat realisoituneet ennakoidusti Satakunnan työllisyyden kohenemisena. Työllisyys on kehittynyt myönteisesti kuluvana vuonna, vaikka alkuvuonna meriteollisuudessa oli vielä runsaasti lomautuksia. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut voimakkaasti vuoden aikana. Työttömien määrä on vähentynyt noin 9 % vuoden takaisesta, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Syynä on lähinnä lomautusten voimakas väheneminen. Työttömyys on alentunut kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähentyminen on ollut teollisuudessa ja palveluissa. Erityisesti miesten työllisyystilanne on parantunut. Satakunnassa oli kuluvan vuoden syyskuussa työttömiä työnhakijoita vajaa ja työttömyysaste 12,1 %. Lomautettuina oli 400 henkeä. Työttömien määrä on laskenut vuoden takaisesta lähes 1 400:lla. Lomautettuja on 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisten määrä päätyi tammi-kesäkuussa Satakunnassa keskimäärin 1,8 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa alemmalle tasolle, mutta toisella neljänneksellä työllisyys jo kasvoi vuoden takaiseen verrattuna 0,3 %. Koko maassa kasvua kertyi toisella neljänneksellä 1,7 %. Merkillepantavaa Satakunnan työllisyystilanteessa on, että vaikka työttömien määrä on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna n henkilöllä, työllisten määrä on samaan aikaan kasvanut vain n. 500 henkilöllä. Tämä selittyy eläköitymisestä ja negatiivisesta nettomuuttoliikkeestä johtuvalla työvoiman ja työikäisen väestön määrän vähenemisellä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vastaavanlainen kehitys on jatkunut kuluvan vuoden kolmannellakin neljänneksellä. Lähikuukausina on odotettavissa, että työttömien määrä edelleen vähenee ja työllisten määrä kasvaa jonkin verran. Työllisyyden lisäyksessä tärkeä rooli on telakoiden hyvällä tilauskannalla. Toisaalta satakuntalaisten yritysten suunnitelmat lisätä henkilöstöään ovat hieman heikentyneet viime vuodesta, ja kuluvana vuonna uutisoidut suuret irtisanomiset realisoituvat ensi vuoden al- Teollisuuden viennin muutos (%) Satakunnassa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. kupuolella. Kuluvan vuoden aikana käydyt yt-neuvottelut merkitsevät yli 400 työpaikan häviämistä maakunnasta. Uusi ilmiö Satakunnan työmarkkinoilla on yrityksissä koettu työvoimapula. EK:n suhdannebarometrin mukaan työvoimapula on Lounais- Suomen alueella pahempi yritysten kehittämisen este kuin muualla maassa: jopa 47 % alueen teollisuusyrityksistä mainitsee ammattityövoiman puutteen yrityksen kasvun esteenä. Suomen yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrissa Satakunta saa yrityksiltä selvästi muuta maata huonomman arvosanan yritykselle sopivan työvoiman tarjoajana. Työllisyys- ja talouskehityksen kannalta olisikin toivottavaa, että työntekijäpulasta kärsivät työnantajat löytäisivät lähikuukausien laajoissa irtisanomisissa työpaikkansa menettävät tekijät. Työllisten määrän vuosimuutos (%) Satakunnassa ja koko maassa. SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu

5 Jämi Satakunnan matkailun kärkihankkeita Teksti: Saku Vähäsantanen Matkailualan odotetaan kasvavan sekä globaalilla että paikallisella tasolla. Pohjois-Satakunnan seutukunnan kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista onkin valittu luonnonkaunis Jämin harjualue Jämijärven kunnassa. Jämi on myös koko maakunnan kärkihankkeita. Jämistä ollaan parhaillaan kehittämässä harrastekeskusta, Neljän Vuodenajan Elämysmaailmaa. Jämin sijainti on matkailun kannalta periaatteessa hyvä, koska Pori ja Tampere sijaitsevat lähellä, eikä pääkaupunkiseudultakaan etäisyys ole liian pitkä. Jämi tarjoaa lähes pohjoisen Suomen kaltaiset olosuhteet eteläisessä Suomessa. Reima Country toimii Jämin koko toiminta-alueen matkailu-, elämys- ja peruspalveluyritysten yhteisenä yhteismarkkinoinnin ja tuotteistamisen järjestäjänä. Verkostoon kuuluu lisäksi eri alojen toimijoita, jotka osaltaan pyrkivät kehittämään matkailua. Jämin vaikutusalueen (Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen) matkailuklusteriin kuuluu noin sata erilaista toimijaa. Myös mm. Satakunnan vetovoimahankkeen puitteissa Jämistä pyritään luomaan matkailualan osaamiskeskittymä, jolla Pohjois-Satakunnan kehitys aiotaan kääntää positiivisemmaksi. Porin kaupunkikin lähti mukaan Jämin kehityshankkeeseen, kun Satakunnan vetovoimaohjelmalle myönnettiin ESR-rahoitusta ajalle Vetovoimahankkeella pyritään kehittämään maakunnan osaamiskeskittymiä, joiden avulla maakunnan väestökehitys ja talous saadaan kasvuun. Jämin luonto ja harrastusmahdollisuudet monipuolisia Jämi on osa Hämeenkankaan harjualuetta. Se on muodostunut noin 9500 vuotta sitten jääkauden sulamisvaiheen aikana. Jämin harjut muodostuvat kolmesta harjusta: Soininharju, Niiniharju ja Koivistonharju. Ne muodostavat harjukokonaisuuden, jonka korkein kohta kohoaa 85 metriä Jämijärven pintaa ja 185 metriä Itämeren pintaa ylemmäs. Yhdessä Ikaalisten puolella olevan Vatulanharjun kanssa nämä kuuluvat maamme korkeimpien harjujen joukkoon. Ilmailutoiminta sai Jämillä alkunsa v. 1935, kun Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun sopivan purjelennon keskuspaikan löytämiseksi. Jämijärven Soininharju tuli valituksi ja samana vuonna perustettiin Jämin ilmailukoulu. Paikan valinnassa ratkaiseva tekijä oli 160 m merenpinnasta kohoava hiekkaharju, jota käytetään purjelennon alkeiskoulutuksessa hyväksi. Lentotoiminta kehittyi nopeasti. Nykyisin Jämillä harrastetaan purjekoneiden lisäksi mm. riippuliitoa, laskuvarjohyppäämistä, erilaisia lennokkeja, experimental-koneita ja taitolentoa. Jämi on myös luontomatkailukohde ja se kuuluukin Satakunta-Pirkanmaa-luontoreitistöön. Talvella valaistuja latuja löytyy 7 km ja muita kilpa- ja kuntolatuja 40 km. Jämillä sijaitsee myös hiihtotunneli ympärivuotista hiihtoharrastusta varten. Kesällä Jämin maastossa voi patikoida sekä marjastaa ja sienestää. Lisäksi esimerkiksi moottorikelkoille, mönkijöille, maastopyörille, hevosille ja koiravaljakoille on omat reittinsä. Jämillä on useita luonnontilaisia lähteitä sekä luontohavaintotorni. Jämin alueen harrastusmahdollisuudet on jaettu erilaisiin teemakokonaisuuksiin, maailmoihin. Lumimaailman hiihtotunneli, ladut ja laskettelurinteet tarjoavat talvisia liikuntamahdollisuuksia. Ilmailumaailmaan kuuluvat purjekoneet, taitolento yms. Reima Country tarjoaa elämyspalveluita yritys- ja ystäväporukoille. Tarjolla on erilaista toimintaa, kuten moottorikelkka- ja mönkijäsafareita, luontoretkiä ja vaelluksia, värikuula-ammuntaa yms. Luonto- ja liikuntamaailman luontopolut ja ladut pyrkivät tarjoamaan erityyppisille kuntoilijoille liikuntaelämyksiä Jämin ympäristössä. Ruoka- ja majoitusmaailmaan kuuluvat majoitus- ja ravitsemispalvelut tarjoavat hotellimajoitusta, majoja ja mökkejä erikokoisille ryhmille sekä eritasoisia ruokapalveluita. Hotelleissa, mökeissä ja majoissa on yhteensä noin 300 vuodepaikkaa. Kokousmaailma tarjoaa kokoustiloja ja oheispalveluita erikokoisille ryhmille. Syksyllä 2005 valmistuva Jämi-Areena luo puitteet myös suurten seminaarien ja messujen järjestämiselle. Jämin vetovoima kasvussa Ohjelma-, aktiviteetti- sekä majoituspalvelut ovat oleellinen osa Jämin matkailubisnestä. Nämä ovat viime vuosina kasvaneet ja kehittyneet hyvin sekä määrällisesti että laadullisesti. Esimerkiksi Jämijärven majoitus- ja ravitsemistoiminnan toi- 5 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

6 mialan liikevaihto oli vuonna ,055 miljoonaa euroa. Vuonna 1998 liikevaihto oli euroa ja vuonna euroa (lähde: Tilastokeskus 2005). Liikevaihto on siis kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lukuihin sisältyy kaikki Jämijärven kunnassa harjoitettava majoitus- ja ravitsemistoiminta. Jämille on luotu kaiken aikaa uusia tuotekokonaisuuksia lisäämään alueen vetovoimaa, kuten hiihtotunneli, liukkaan kelin rata ja autotestaus. Tulevaisuudessa Länsi-Suomen valmennus- ja terveysliikuntakeskus mahdollisesti aloittaa toimintansa, jolloin tarjonta monipuolistuisi entisestään. Myös uusien tuotekonseptien luomista tutkitaan. Jämin kehittäjien yhteistyön koordinoimiseksi on Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n toimesta laadittu liiketoimintasuunnitelma, jonka ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on yhtenäistää Jämin kehittämisen tavoitteet, jotta saadaan aikaan yhtenäinen tahtotila kehittämisen suuntaviivoista. Toisessa vaiheessa panostetaan markkinointiviestinnän materiaalien laadintaan. Kolmannessa vaiheessa keskitytään myynnin tehostamiseen. Seuraavana on otteita liiketoimintasuunnitelman sisällöstä. Matkailualan osaamiskeskittymän perusosat ovat Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n mukaan kunnossa etenkin niiden yrittäjien osalta, jotka jo toimivat Reima Countryn sateenvarjon alla. Seudullista klusteria dominoi Ikaalisten kylpylä, jolla on suuri merkitys yhteistyössä. Lähialueen toimijoista Kankaanpään kuntoutuskeskus ja Mertiörannan koulutus- ja kurssikeskus Jämijärvellä ovat myös merkittäviä yhteistyökumppaneita. Lisäksi matkailuklusterin uloimman kehän, vähittäiskaupan ja liikennöitsijöiden, kanssa pyritään luomaan yhteistyötä. Jämin matkailukeskuksen vision mukaan Jämi on vuonna 2015 eräs Suomen tunnetuimmista matkailukeskuksista, jonka käyttöaste on korkea ympäri vuoden. Palvelutarjontaa on kaikenikäisille koti- ja ulkomaanmatkailijoille. Jämi tarjoaa lisäksi monipuolista toimintaa ja toimii suurten tapahtumien pitopaikkana. Tämän toteutuminen edellyttää mm euron vuotuista markkinointipanosta. Lisäksi viestinnän tulee olla kunnossa ja toimijoiden koulutukseen ja yhteistyöhön sekä imagon pitkäaikaiseen rakentamiseen tulee panostaa. Jämin kehittämiseen, alueen yhteistoimintaan ja markkinointiin erikoistunut organisaatio tulisi myös luoda, jotta koko ajan laajeneva toiminta pysyisi hallinnassa. Alueen infrastruktuurikin kaipaa kohennusta, joten investoinnit ovat välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuitenkin viimeaikaiset uutiset (Kauppalehti ) ovat kertoneet, että hiihtotunnelibisnes ei ole Jämijärvellä lähtenyt käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kävijämäärätavoitteet ovat kyllä suurin piirtein täyttyneet, mutta pääsymaksutulot eivät vielä riitä kannattavaan liiketoimintaan. Lippu- ja mainostulot kattavat ainoastaan juoksevat menot. Myös itse tunnelin rakentaminen nieli varoja ennakoitua enemmän, mikä on pienentänyt mm. markkinointibudjettia. Tämä on hidastunut kävijämäärien kasvua. Toisaalta aikaa on varattu bisneksen saamiseen kannattavaksi, eikä toiminnasta tavoitella voittoja. Kilpailu on myös kiristymässä. Hiljattain avatut Paimion ja Uudenkaupungin putket saavat pian Lempäälään avattavasta hiihtotunnelista seuraa. SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu

7 Osaaminen ja joustava palvelu takaavat maakunnan yritysten menestymisen Teksti: Juha Tuominen (tietojenkäsittelypalvelut), Heli Koski-Tuuri (automaatioala), Jenita Pernell (mainospalvelut), Kati Luhtanen (meritekninen teollisuus), Hanna Luoto (vaate- ja kenkäkauppa) ja Jessi Illman (elämyspalvelut) Satakuntalaisissa yrityksissä nähdään henkilöstön osaaminen ja joustava, asiakkaan tarpeisiin nopeasti vastaava tarjonta tärkeinä menestymisen ehtoina. Myös verkostoituminen ja pitkät asiakassuhteet auttavat varmistamaan, että asiakkaan toiveet voidaan toteuttaa. Satakunnan etuina yritykset näkevät edullisen kustannustason, hyvän koulutustarjonnan ja maakunnan luonnon monipuolisuuden. Pulmia nähdään liikenneyhteyksissä ja kysynnän rajallisuudessa. Tiedot ilmenevät Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä opinnäytetöinä tehtävistä tutkimuksista, joissa tarkastellaan satakuntalaisten yritysten kriittisiä menestystekijöitä toimialoittain. Tietojenkäsittelypalveluissa tarvitaan liiketoimintaosaamista Osaaminen ja osaava henkilöstö on satakuntalaisten tietojenkäsittelypalvelualan yritysten tärkein menestystekijä. Osaamista on niin teknologinen osaaminen kuin liiketoimintaosaaminen. Yritykset näkevät Satakunnan hyvänä alueena henkilöstön kannalta. Henkilöstön vahvuutena nähtiin sitoutuneisuus. Kuitenkin motivoituneiden ja kokeneiden ohjelmisto-osaajien löytämistä pidettiin paikoitellen vaikeana. Yritykset näkivät suureksi ongelmaksi erityisesti markkinointi- ja myyntiosaajien sekä liiketoimintaosaamisen puutteen. Hyvä maine ja pitkät asiakassuhteet auttavat menestymään. Hyvän asiakaskunnan nähtiin tuovan turvaa tasoittamaan suhdanteita. Asiakastarpeisiin reagoiminen ja pitkäjänteinen laadukas työ johtaa toimialalla menestymiseen. Pienemmille yrityksille alihankintaprojekteissa menestyminen on tärkeää. Ongelmana pienelle yritykselle on kuitenkin projektien sitovuus. Maakunnan edullisemmat toimitila- ja henkilöstökustannukset vaikuttavat toimialan yrityksiin. Asiakkaat sijoittuivat kuitenkin eri puolille Suomea ja maailmaa, mutteivät näe toimittajan sijainnilla olevan merkitystä. Laatu ja lupaukset ratkaisevat. Satakuntalaisilla tietojenkäsittelypalveluyrityksillä on suunnitelmia kasvusta myös ulkomaille, mutta pienimmissä yrityksissä resurssien vähyys estää kasvua. Kasvun suurimpana esteenä nähtiin rajalliset markkinat sekä kasvun rahoitus. Automaatioalalla pärjätään profiloitumalla ja verkostoitumalla Automaatiotoimiala on tällä hetkellä melko vakiintuneessa tilassa Satakunnassa. Alalla ei ole odotettavissa suurta kasvua. Yksittäinen automaatiotoimialan yritys saattaa kasvaa lähinnä markkinaosuuttaan lisäämällä. Tärkeimpänä kriittisenä menestystekijänä yrityksissä pidetään henkilöstöä. Automaatioala ei ole tyypillisesti kovinkaan pääomavaltaista, vaan yrityksen voimavarat ovat työntekijöiden tietotaidoissa kiinni. Satakunnan seudulla ei katsota olevan pulaa koulutetusta henkilöstöstä, koska Porissa ja Raumalla on alaa vastaavaa koulutusta ja siksi ammattitaitoista työvoimaa on hyvin tarjolla. Henkilöstön lisäksi automaatioalan tärkeä kilpailukeino on profiloituminen. Alalla on jonkin verran päällekkäisyyttä ja onkin tärkeää löytää jokin oma erityisosaamisalue. Resurssien keskittämisen yhteen osa-alueeseen ja sitä kautta erikoisosaamisen lisäämisen katsotaan olevan kannattavaa. Automaatiotoimialan yritykset ovat jonkin verran verkostoituneet kilpailijoiden sekä alihankkijoiden kanssa, joskin yhteistyöhön asiakkaiden kanssa olisi enemmänkin halukkuutta. Verkostoitumisella pystyttäisiin varmistamaan tasainen tilauskanta sekä sellainen varmuus, johon yritykset pyrkivät. Mainospalveluyritysten palveltava joustavasti ja laadukkaasti Satakunnan alueen mainospalveluyritysten määrä on tasapainossa alueella sijaitsevaan asiakaskuntaan nähden. Uusia yrityksiä perustetaan lähinnä alan koulutuksen myötä, mutta kilpailijoiden tulo koetaan positiivisena, alaa vireyttävänä asiana. Alueellisena vahvuutena nähdään asiakaskunnan jakautuminen tasaisesti alan yrityksiin. Mainospalveluyritykset pystyvät ohjaamaan henkilöresurssinsa tuottavaan toimintaan, kun asiakkaat pitkälti itse ohjautuvat yritysten asiakkaiksi. Alan palvelupainotteisuuden vuoksi henkilökunnan osaaminen, sitoutuneisuus ja joustavuus nähdään toiminnan kivijalkana. Kriittisenä vaiheena ovat siten myös rekrytointiprosessit ja niissä 7 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

8 onnistuminen. Palvelun laadulla kilpaileminen on jatkuvuuden perusta, sillä toimialan piirit ovat pienet, ja yrityksen maine kulkeutuu nopeasti asiakkaiden tietoon. Palvelun laatuun panostetaankin henkilökohtaisuudella, joustavuudella ja nopeudella. Satakunnassa toimimisen vahvuustekijöitä ovat alhaiset toimitilakustannukset ja alan koulutusmahdollisuudet. Heikkoudeksi luokitellaan asiakasyritysten pienuus pääkonttoreiden sijaitessa muissa maakunnissa. Satakunnassa uskotaan kuitenkin olevan kasvupotentiaalia, joka tosin jätetään käyttämättä riskinottokyvyn puuttuessa. Toimialan yritykset eivät pääasiallisesti toimi tuottoon pyrkivinä yrityksinä, vaan yrittäjän ja henkilökunnan elättäjänä, jolloin kasvun tavoittelun motiivit pitkälti puuttuvat. Henkilöstö avainasemassa meriteknisessä teollisuudessa Satakuntalaisten meriteollisuusyritysten (telakkateollisuus, laivanrakennus ja suunnittelutyöt) kriittisiä menestystekijöitä selvitettäessä esiin nousi erityisesti ammattitaitoisen ja yritykseen sitoutuneen henkilöstön merkitys. Osaavan henkilöstön avulla on onnistuttu saavuttamaan arvostetun, luotettavan, joustavan ja toimitusvarman toimittajan maine asiakkaiden silmissä, mikä on ollut toimialalle tyypillisten pitkäkestoisten asiakassuhteiden perustana. Toisena merkittävänä menestystekijänä voidaan pitää toimivan, laadukkaan ja kustannustehokkaasti valmistetun sekä siten hinnaltaan kilpailukykyisen tuotteen tarjoaminen erittäin kilpailluilla markkinoilla. Tärkeänä osana tuotetta voidaan nähdä myös tarvittaessa huolto- ja after sale - toiminta. Satakuntaa toimintaympäristönä pidetään meriteollisuusyrityksissä pääasiassa positiivisena tekijänä. Maakunta nähdään Suomen teollisuuden painopistealueena nyt ja myös tulevaisuudessa, vaikkakaan sijainnilla ei ole yrityksille olennaista merkitystä toimittaessa maailmanlaajuisesti. Tällöin tosin heikoista liikenneyhteyksistä maitse ja ilmateitse on haittaa yrityksen asiakassuhteiden hoitamiselle, mutta kehittynyt informaatioteknologia helpottaa tilannetta. Tulevaisuuden näkymiä pidettiin lupaavina ja satakuntalaiset meriteollisuusyritykset suhtautuvat luottavaisina tulevaisuuteen, mutta nopeasti muuttuvassa maailmassa on kuitenkin pysyttävä valppaana koko ajan. Vaate- ja kenkäkaupassa on tarjottava hyvää palvelua hyvällä paikalla Vaate- ja kenkäkauppa on Satakunnassa perinteikäs toimiala, jonka tulevaisuudennäkymiä pidetään kohtalaisen hyvinä, koska työttömyyden laskiessa ostovoima maakunnassa lisääntyy jatkuvasti. Vaate- ja kenkäkaupan kilpailutilannetta pidetään Satakunnassa terveellä pohjalla olevana, koska kilpailu painottuu ainakin erikoisliikkeiden kohdalla hintakilpailun sijasta ammattitaitoiseen palveluun ja kattavaan tuotevalikoimaan. Ulkomaisten ketjujen tulon myötä lisääntynyttä kilpailua pidetään toisaalta hyvänä asiana, koska uusien liikkeiden myötä ostovoiman kohdistumisen maakunnan ulkopuolelle katsotaan vähentyneen. Vaate- ja kenkäkaupan erikoisliikkeissä tärkeimpinä menestystekijöinä pidetään hyvää liikepaikkaa, ammattitaitoista ja palvelualtista henkilöstöä sekä yrityksen tunnettuutta. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään lisäksi tarkoituksenmukainen tuotevalikoima, asiakkaiden tunteminen ja uskollisen asiakaskunnan saavuttaminen, johon nykyään pyritään yhä useammin erilaisten kanta-asiakasjärjestelmien avulla. Ulkomaisten ketjujen kasvava markkinaosuus on saanut erikoisliikkeet panostamaan entistä enemmän palvelun laatuun. Myös uusien palvelujen, kuten pukeutumisneuvonnan ja erilaisten asiakastilaisuuksien kehittäminen nähdään vaate- ja kenkäkaupan erikoisliikkeissä kilpailukeinona. Satakunnan luonto tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin elämyksiin Elämyspalvelujen kysyntä on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Ihmiset haluavat kokea uutta ja hakevat elämyksiä ja seikkailuja työn ja arjen vastapainoksi. Elämyspalveluyritysten tuotteiden kirjo on laaja ja asiakkaille tarjotaan niin yksittäisiä tuotteita kuin kokonaisia, tarkkaan räätälöityjä ohjelmapakettejakin. Palvelujen saatavuus on lähiaikoina parantunut erilaisten Internet-pohjaisten markkinointi-, varaus- ja myyntijärjestelmien kautta. Elämyspalveluissa tuotekehityksen perusta on useimmiten luonto. Satakunta alueena tarjoaa tähän hyvät puitteet. Alueelta löytyy monipuolista maastoa ja luontoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliselle elämyskokemukselle. Satakunnassa elämyspalveluyritykset ovat pääsääntöisesti suhteellisen nuoria, pieniä ja niillä on melko suppea tuotetarjonta, joten kehittämismahdollisuuksia on vielä monia. Varsinkin palvelutuotteiden monipuolistaminen ja yritysten verkostoituminen luo uusia mahdollisuuksia. Verkostoituminen onkin tärkeä menestystekijä yrityksille, jotta ohjelmatarjontaa asiakkaille saadaan laajennettua ja investointikulut pysyvät pieninä. Suurimman kilpailuedun saavat yritykset, jotka kuuluvat esimerkiksi jonkin matkailukeskuksen tai matkatoimiston verkostoon. Elämyspalveluiden muita kriittisiä menestystekijöitä ovat muun muassa luotettava, ammattitaitoinen ja täsmällinen palvelu, tuotteiden turvallisuus, ympärivuotisuus sekä monipuolinen tuotteisto. Toimialojen taloudellinen tilanne ja kriittiset menestystekijät Satakunnassa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kartoitetaan kuuden toimialan taloudellista tilannetta ja keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Tutkimus toteutetaan opinnäytetöinä ja kohteena ovat tietojenkäsittelypalvelut, elämyspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, vaate- ja kenkäkauppa, meritekninen teollisuus ja automaatio. Keväällä 2004 käynnistyneen tutkimuksen rahoittajana on Porin kauppiassäätiö ja tuloksia raportoidaan tutkimusprosessin edetessä myös Satakunnan Talous -lehden tulevissa numeroissa. Lisätietoja tutkimuksesta: Professori Heli Hookana, puh. (02) SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu

9 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen TEKNOLOGIATEOLLISUUS Maailmantalouden kasvun painopiste on ollut tänäkin vuonna Kaukoidässä ja muilla kehittyvillä alueilla. Etenkin Kiinan talouskasvu on ollut nopeaa ja sen asema kansainvälisessä kilpailussa on koko ajan vahvistunut ja läntisten teollisuusmaiden heikentynyt. Tämä heijastunee ajan myötä myös teknologiateollisuuteen. Teknologiateollisuuden vuonna Koko Suomessa elektroniikka- ja sähkötuotteidon kasvu tosin jatkui 2003 alkanut liikevaihden valmistus luo selvästi myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Liike- parhaiten liikevaihtoa ja työllistää niukasti eniten vaihtoa on kasvattanut teknologiateollisuuden alatoimialoista. Satakunnassa neiden korkea hintataso. etenkin metalliraaka-ai- toimiala jää kuitenkin suhteellisesti heikkoon ase- kuitenkin koko maata Satakunnassa kasvu oli maan sekä henkilökunnan selvästi vaisumpaa. Metallien jalostuksen suuri määrällä että liikevaihdolla mitattuna. osuus liikevaihdosta ja sen muita teknologiateollisuuden alatoimialoja heikompi kasvu pienensivät koko teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvua Satakunnassa. Palkkasumman kasvussa ero oli pienempi, mutta Satakunnan kehitys oli siinäkin koko maata heikompaa. Satakunnan teknologiateollisuus ei käytännössä kasvanut liikevaihdolla mitattuna ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toinen neljännes toi mukanaan selvän kasvun. Satakunnan teknologiateollisuuden liikevaihto (pl. telakat) kasvoi kokonaisuudessaan 3,9 % ja koko maan 13,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Palkkasumman vastaavat kasvuluvut olivat 2,9 % ja 5,7 %. Viennin arvo kuitenkin putosi Satakunnassa 9,0 %. Teknologiateollisuus ry:n mukaan koko maan viennin arvo kasvoi 18 % (tammi-heinäkuu) lähinnä Eurooppaan ja Lähi-itään suuntautuvan viennin kasvun ansiosta. Vienti Kaukoitään kuitenkin väheni hieman, mikä johtuu suomalaisten yritysten lisääntyneestä tuotannosta ko. maissa. Tuottajahinnoissa ei ole Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Teknologiateollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). juurikaan tapahtunut kasvua. Tilauskanta oli kesäkuun lopussa kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Maaliskuun 2005 loppuun verrattuna kasvua tuli kolme prosenttia. Henkilöstömäärä pysyi koko maan tasolla viime vuoden lukemissa. Satakunnan teknologiateollisuuden alatoimialoista liikevaihdoltaan ylivoimaisesti suurin on metallien jalostus, mutta henkilökuntaa työskentelee selvästi eniten koneiden ja laitteiden valmistuksen parissa. Koko Suomessa elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus luo selvästi parhaiten liikevaihtoa ja työllistää niukasti eniten teknologiateollisuuden alatoimialoista. Sata- 9 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

10 kunnassa toimiala jää kuitenkin suhteellisesti heikkoon asemaan sekä henkilökunnan että liikevaihdon määrillä mitattuna. METALLIEN JALOSTUS Satakunnan metallinjalostusteollisuuden liikevaihdon kasvu hiipui vuoden 2005 puolelle tultaessa, vaikka alkuvuoteen 2004 verrattuna kasvua tulikin vielä reilun prosentin verran. Ensimmäinen vuosineljännes oli Satakunnassa liikevaihdon osalta kuitenkin vajaat viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Toisen neljänneksen koko maan tasolle yltänyt kasvu kuitenkin tasapainotti kehitystä ja vuoden ensimmäinen puolisko jäi siis kokonaisuudessaan hieman plussalle vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna. Koko maan tasolla metallien jalostuksen liikevaihdon kasvu jatkui edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Syynä on lähinnä metallien korkea hinta. Värimetallien hintakehitys on ollut vaihtelevaa, mutta terästuotteiden hinnat ovat olleet laskussa. Alkuvuonna liikevaihdon kasvua tuli koko maassa yhteensä 12,3 %, mutta toinen neljännes oli selvästi ensimmäistä heikompi. Metallien jalostuksen liikkeenvaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Teknologiateollisuus ry:n mukaan värimetallien ja terästuotteiden tuotanto oli koko maassa määrältään 4 5 % vuotta aikaisempaa pienempi, mutta valujen tuotanto kasvoi 14 %. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen viennin arvo oli alkuvuonna (tammi-heinäkuu) noin 13 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Myös alan palkkasumma on jatkanut kasvuaan: Satakunnan ja koko maan palkkasummat kasvoivat vajaat seitsemän prosenttia, mutta toisen neljänneksen kasvu oli ensimmäistä heikompaa Satakunnassa. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto lähti viime vuonna hurjaan nousuun metalliraaka-aineiden korkean hinnan ja lisääntyneen palveluliiketoiminnan siivittäminä. Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi 9,0 % ja koko maassa 14,5 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Metallituotteiden valmistuksen (pl. koneet ja laitteet) liikevaihdon kasvuluvut olivat vastaavasti 5,5 % ja 17,4 %. Satakunnan kasvuluvut jäivät siis selvästi koko maata alemmaksi huolimatta mm. värimetallien voimakkaasta hintojen noususta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tilauskannan arvon kasvu koko maassa on vaihdellut alkuvuonna, mutta kesäkuun lopussa kanta oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin ja viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Myönteisesti kehittyneen tilauskannan uskotaan kasvattavan liikevaihtoa myös lähikuukausina. Koko maan koneiden, metallituotteiden ja kulkuneuvojen viennin arvo on kasvanut kuutisentoista prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta (tammi-heinäkuu). Satakunnan koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumma ei kasvanut alkuvuonna, kun taas koko maassa kasvua tuli viitisen prosenttia. Metallituotteiden valmistuksessa maksetut palkat kasvoivat Satakunnassa 3,1 % ja koko maassa 4,4 %. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Satakunnan ja koko maan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto on kasvanut selvästi edellisvuoden alkupuoleen verrattuna. Liikevaihdon kasvu oli sekä koko maassa että Satakunnassa samaa suuruusluokkaa, eli noin 12 %. Erityisesti vuoden ensimmäinen neljännes oli menestyksekäs. Tällöin liikevaihto kasvoi Satakunnassa yli 21 %. Toisen neljänneksen kasvu jäi kuitenkin kuuteen prosenttiin. Koko maan kasvun vaihtelu oli pienempää ensimmäisen ja toisen neljänneksen välillä. Liikevaihdon kasvu heijastui myös maksettuihin palkkoihin, jotka kasvoivat lähes saman verran. Satakunnassa kasvua oli selvästi koko maata enemmän (11,5 % vs. 5,9 %). Teknologiateollisuus ry:n tilauskannat vahvistuivat koko maan tasolla sel- SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu

11 västi erityisesti toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvua tuli 19 %, mutta tilauskannan arvo kuitenkin pieneni ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kesäkuun lopussa tilauskannan arvo oli 11 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta maaliskuun lopun tasolla. Tilauskannan kasvu enteilee liikevaihdon kasvua myös lähitulevaisuudessa. Koko maan viennin arvo kasvoi 22 % lähinnä tietoliikennelaitteiden viennin nopean kasvun ansiosta. Sähkökoneiden ja -laitteiden sekä instrumenttien vienti kasvoi vain muutaman prosentin edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta (tammi-heinäkuu). Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). AVAIMET KÄTEEN -PALVELULLA MENESTYKSEEN Pitkälle menevä räätälöinti, joustavuus ja kokonaistoimituksen vastuut ovat yrityksen elinehto, toteaa KMT Group Oy:n toimitusjohtaja Esa Pyöriä. KMT Group Oy on Kankaanpäässä toimiva sähkötekniikan ja mekaniikan valmistuspalveluita ja järjestelmätoimituksia tarjoava yritys. Asiakkaille tarjottavat alan palvelut kattavat suunnittelun, tuotekehityksen, valmistuksen, testauksen ja asennuksen. Yritys valmistaa sähkönjakelu- ja ohjausjärjestelmiä sekä koneita ja mekaanisia ohutlevyrakenteita raideliikennevälineisiin, tutkimuslaitteisiin, laivanrakennus- ja offshoresekä koneenrakennusteollisuuteen. Laivanrakennusasiakkaat ovat pääosin Suomessa, raideliikennepuolen taas Ruotsissa, Saksassa ja Espanjassa. KMT Group Oy on perustettu vuonna 1980 ja se työllistää kahdessa eri toimipisteessä yhteensä noin 140 henkilöä. Yrityksen toiminnan tukena on toimiva yhteistyö- ja alihankintaverkosto. Alihankkijoista merkittävä osa sijaitsee Pohjois-Satakunnassa. Yritys ei tarvittavien investointien suuruuden vuoksi ole suuntautunut massatuotantoon, vaan aktiivisen tuotekehityksen tukemana tuotteiden räätälöintiin. Etusijalla ovat asiakkaiden tarpeet. KMT on kasvattanut voimakkaasti vientiään viime vuosina. Myös liikevaihto ja toiminnan volyymi ovat olleet kasvussa, liikevaihdossa lisäystä on viime vuodesta yli 20 %. Yritys on avannut tehtaan Viroon. Tämä ei toimitusjohtaja Esa Pyöriän mukaan kuitenkaan vaikuta negatiivisesti vaan päinvastoin positiivisesti Kankaanpään tehtaiden tulevaisuuteen. Yrityksen työntekijät ovat pitkälti Kankaanpäästä ja lähiseudulta, joten osaaminen on siellä, eikä sitä ole kannattavaa lähteä siirtämään. Ongelmana on kuitenkin ollut osaavan uuden työvoiman rekrytointi. Yritys järjestää itse koulutusta potentiaalisille työntekijöille, koska julkisesti tarjottu koulutus ei aina riitä yrityksen tarpeisiin. Mikäli rekrytointi olisi helpompaa, olisi työvoimaa saatettu palkata enemmänkin. TELAKAT Telakoiden tilauskannan vahvistuminen on kääntänyt alan työllisyyden ja sitä kautta myös palkkasumman kasvuun. Tosin huippuvuoteen 2003 on vielä matkaa. Raumalla Aker Finnyardsin telakalla valmistettavan Tallinkin tilaaman uuden loistoristeilijän rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2005 ja täystyöllisyys saavutettiin elokuussa. Tilauksen arvo on 165 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus 1700 henkilötyövuotta. Tilaus tuo telakalle täystyöllisyyden, mutta telakalta kuitenkin vähennettiin 60 henkilöä vuoden 2004 marraskuussa alkaneiden yt-neuvottelujen seurauksena. Samalta telakalta valmistuu ensi vuonna merivoimille uusi ohjusvene ja kolme konttialusta B & N Nordsjöfraktille. Koko yhtiön tilauskantaan kuuluu myös muita aluksia. Aker Finnyards on myös solminut varsinaisia sopimuksia sekä aie- ja optiosopimuksia useista aluksista mm. Tallinkin kanssa. Norjalaisyhtiön mukaan Suomessa sijaitsevien Turun ja Rauman telakoiden käyttöaste on hyvä ja Helsingissäkin kohenemaan päin. Risteilyalusten markkinat ovat Aker Finnyardsin mukaan nopeasti toipumassa ja autolauttojen kysyntä jatkuu vilkkaana. Uudet tilaukset pitänevät Rauman telakan työllistettynä vuoteen 2007 saakka. Technip Offshore Finland Oy:n Porin Mäntyluodon telakan lomautukset peruuntuivat, kun uusi Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=100). tilaus vahvistui. Telakalla valmistetaan miljoonan euron arvoinen öljynporauslautan runko ja ankkuroimisjärjestelmä Meksikonlahdelle. Kolmesataa uutta työntekijää palkkaava telakka odottaa myös jatkossa uusia tilauksia. Kuluvana vuonna ja ensi vuoden alkupuoliskolla telakoiden työtilanteen odotetaan edelleen paranevan hyvän tilauskannan ansiosta. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla telakoiden palkkasumma kuitenkin putosi kuutisen prosenttia vuoden 2004 alkuvuoteen verrattuna. 11 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

12 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSTOIMIALAT Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan osaamiskeskustoimialojen liikevaihto kasvoi voimakkaasti alkuvuonna viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kasvu voimistui edelleen toisella vuosineljänneksellä ja oli tuolloin lähes 20 %. Koko alkuvuoden kasvuprosentiksi tuli 16,9. Palkkasummat eivät kasvaneet läheskään samaa tahtia, vaan kasvua tuli ainoastaan kolmisen prosenttia. Tämä viittaa tuottavuuden kasvuun ja myös mahdollisiin tuleviin rekrytointeihin. Osaamiskeskustoimialojen (automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=100). ELINTARVIKETEOLLISUUS Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihdon loiva kasvu on jatkunut jo useita vuosia. Sama trendi jatkui myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jolla kasvua tuli 0,3 % vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Ensimmäinen vuosineljännes oli kuitenkin lievästi negatiivinen myös Satakunnassa. Koko maassa vuonna 2004 alkanut liikevaihdon lasku jatkui voimakkaana myös vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä. Negatiivinen kehitys kuitenkin vaihtui toisella vuosineljänneksellä hienoiseen kasvuun. Siitä huolimatta liikevaihto kokonaisuudessaan laski koko maassa 3,0 % ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Elintarviketeollisuuden palkkasumma laski 0,5 % koko maassa. Satakunnassa kasvua oli kaiken kaikkiaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,1 %, vaikka ensimmäinen vuosineljännes oli negatiivinen. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden liikevaihdon ja palkkasumman kehitykseen vaikuttivat huomattavasti paperialan lakko ja sitä seurannut työsulku, jotka suoraan ja välillisesti vaikuttivat myös maakunnan ja koko maan talouskehitykseen. Metsäteollisuus on paitsi merkittävä työnantaja Satakunnassa, myös tärkeä viejä. Satakunnan viennin arvosta metsäteollisuus muodostaa noin kolmanneksen, kun taas koko maassa osuus on noin neljännes. Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat vielä hieman ensimmäisellä vuosineljänneksellä niin Satakunnassa kuin koko maassakin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Satakunnassa liikevaihdon kasvu oli koko maata vähän ripeämpää, mutta palkkasumman kasvussa ei eroja juurikaan ollut. Toisella neljänneksellä liikevaihto romahti Satakunnassa lähes 30 % ja koko maassa 25 %. Myös palkkasummat tippuivat noin 14 % Satakunnassa ja 12 % koko maassa. Kokonaisuudessaan liikevaihto laski Satakunnassa ensimmäisellä vuosipuoliskolla 15,7 % ja koko maassa 12,5 %. Palkkasummat tipahtivat vastaavasti 7,0 % ja 5,8 %. Luonnollisesti myös viennin arvo romahti (noin 16 % Satakunnassa). Työkiistalla oli monia kerrannaisvaikutuksia: esimerkiksi sahat joutuivat suuriin vaikeuksiin, koska sellutehtaat eivät voineet ottaa vastaan sivutuotteena syntyvää haketta tuotannon loputtua. Sahojen Metsäteollisuuden liikevaihdon muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa. toiminta uhkasikin pysähtyä. Myös mm. kunnallisen sektorin verotulot vähenivät. Esimerkiksi Rauman kaupunki hävisi yli miljoona euroa menetettyinä verotuloina työtaistelun aikana. Työkiistan seurausten ohella muita metsäteollisuuden ongelmia ovat olleet jo pitkään alhaisena pysytelleet hinnat ja vahva euro, joka kuitenkin viime aikoina on selvästi heikentynyt dollariin nähden. SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu

13 KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Euroopan hidas talouskasvu pitää myös kemianteollisuuden kasvun maltillisena. Kemianteollisuus ry:n mukaan Suomen kemianteollisuuden kysyntänäkymät ovat kuitenkin varovaisen positiiviset. Paperiteollisuuden työtaistelu pienensi peruskemikaalien tuotantoa, mutta tyhjentyneitä paperivarastoja täytetään loppuvuoden aikana. Tämän ansiosta peruskemikaalien kysyntä pysynee korkealla tasolla jatkossa. Peruskemikaalien tuotannossa paperitehtaiden seisaus näkyi koko maan tasolla 10 prosentin pudotuksena, mutta vuositasolla työkiistan vaikutus peruskemikaalien tuotantoon jäänee kuitenkin korkeintaan pariin prosenttiin. Muovituoteteollisuudessa näkymät ovat yhä vakaat. Vakaus perustuu asiakasalojen jatkuvaan kasvuun. Esimerkiksi muovisten talonrakennusmateriaalien kysyntä pysyy korkeana rakennusalan kasvun ansiosta. Myös päivittäistavarakaupan myynnin lisäys vaikuttaa positiivisesti pakkausten menekkiin. Toisaalta pakkausten raaka-aineesta yhä isompi osa tulee ulkomailta ja myös valmiiksi pakattujen kuluttajatuotteiden tuonti on yleistynyt. Kilpailu on erittäin kovaa, sillä pakkausalalla on Keski-Euroopassa ylikapasiteettia. Kemian ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Tilastokeskuksen tuoreimpien teollisuustilastojen mukaan kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on jatkunut myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut viime vuodesta. Toisella vuosineljänneksellä liikevaihdon kasvu pieneni merkittävästi sekä Satakunnassa että koko maassa johtuen pääosin paperiteollisuuden työkiistasta. Palkkasumman kasvu nopeutui kuitenkin toisella neljänneksellä. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kuutisen prosenttia Satakunnassa ja koko maassa. Palkkasumman kasvu oli kolmisen prosenttia Satakunnassa ja viitisen prosenttia koko maassa. RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakentamisen toimialan liikevaihto kasvoi Satakunnassa huomattavasti koko maata nopeammin vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla. Kasvuprosentti oli Satakunnassa 12,4, kun koko maan kasvu oli 6,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu oli tosin ensimmäisellä vuosineljänneksellä koko maata hieman hitaampaa, mutta toisella vuosineljänneksellä kasvuprosentti oli jo koko maata selvästi suurempi ja muutenkin huomattavan korkea 18,7. Palkkasumman kasvu oli kuitenkin liikevaihtoa hitaampaa. Palkkasumma kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla Satakunnassa hieman koko maata ripeämmin. Palkkasumma nousi Satakunnassa 8,6 % ja koko maassa 5,6 %. Palkkasumman kasvu nopeutui selvästi toisella vuosineljänneksellä Satakunnassa, kun taas koko maan kasvu oli tasaisempaa. Merkittävä tekijä rakennusalan hyvälle menestykselle Satakunnassa on luonnollisesti Olkiluodon ydinvoimalatyömaa. Asuntorakentaminen on myös ollut vilkasta ja teollisuuden tilojen saneeraukset ovat olleet kasvussa. Näkymät ovat Satakunnassa jatkossakin positiiviset, vaikka alalla on kausivaihtelua. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan rakennusteollisuuden suhdannekuva pysyy vakaana myös koko maan tasolla. Talonrakennustöiden kokonaisaloitukset kasvavat tänä vuonna viitisen prosenttia. Eniten kasvavat teollisuus- ja varastorakenta- Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). minen, liike- ja toimistorakentaminen ja asuntotuotanto muun talonrakentamisen pysyessä lähes ennallaan. Rakennustuoteteollisuuden tuotanto lisääntyi viime vuonna 5,6 prosenttia. Näkymät ovat RT:n mukaan myönteiset myös tänä vuonna, mutta kasvuvauhti hidastuu. Rakennustuotteiden vienti kasvoi tämän vuoden alkupuoliskolla vajaat kolme prosenttia. Myös työllisyys on kasvussa, mutta kausivaihtelua esiintyy edelleen. Ongelmia on myös työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa, sillä hyvästä työmarkkinatilanteesta huolimatta rakennusalan työntekijöitä on edelleen työttömänä, vaikka kysyntää olisi. 13 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

14 PALVELUALAT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikeelämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Teksti: Jani-Petri Laamanen Tukku- ja vähittäiskauppa Kaupan alan kasvu on ollut viime vuosina nopeaa sekä Satakunnassa että koko maassa. Liikevaihdon kasvuluvut ovat Satakunnassa jääneet vain hieman koko maan lukuja pienemmiksi, vaikka vähenevä väestömäärä ja työllisyyden hitaampi kasvu heikentävätkin alueen väestön yhteenlaskettua ostovoimaa. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa 4,2 % ja koko maassa 6,3 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alan palkka- Liike-elämän palvelut ovat olleet Satakunnassa summa kasvoi maakunnassa koko maata nopeammassa koko maata nopeammin kasvulukujen ollessa 6,1 % Satakun- kasvussa vuoden 2003 lopulta lähtien sekä liikevaihdolla että palkkasummalla nassa ja 5,7 % koko maassa. mitattuna. Alan työllisyyden lisäyksellä oli alku- ollut viime vuodet muutoksen Satakunnassa kaupan ala on vuonna merkittävä positiivinen vaikutus maakunnan uusia toimijoita ja markkina- kourissa, kun alalle on tullut yleiseen työllisyystilanteeseen. muuttanut alan voimasuhteita. osuuksista käytävä kilpailu on Kaupan palkkasumman ripeä kasvu maakunnassa on pitkälti seurausta syntyneistä uusista päivittäistavarakaupan toimipaikoista. Myös työllisyys on kaupan alalla ollut hyvällä tasolla Satakunnassa parin viime vuoden ajan. Liikevaihto kasvaa palkkasummaa hitaammin hintakilpailun hintoja alentavan vaikutuksen vuoksi. Lähiajan näkymät ovat alalla edelleen hyvät, koska kestokulutushyödykkeiden kauppa piristyy pitkään jatkuneen kotitalouksien positiivisen tulokehityksen seurauksena. Kovenevan kilpailutilanteen voidaan kuitenkin ennakoida pidemmällä aikavälillä heijastuvan joidenkin kaupan yksiköiden putoamisena pelistä. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Satakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi tammi-kesäkuussa ennallaan vuoden takaiseen verrattuna. Koko maassa liikevaihdon kasvu sen sijaan nopeutui 4,1 %:iin. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Maakunnan kehityksen syitä voidaan etsiä sekä majoitus- että ravitsemistoiminnasta. Majoitusalalla alkuvuotta leimasi hotelliyöpymisten määrän väheneminen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toisaalta on huomioitava, että vuoden 2004 alkupuolisko oli majoitusalalla melko hyvä. Ravitsemisalalla liikevaihdon laimea kehitys johtunee kilpailun kiristymisestä. Maakunnan anniskelumarkkinoille on rantautunut viime aikoina uusia toimijoita, joiden kilpailukeinona on ollut aggressiivinen hinnoittelu. Tämä on asettanut hinnanalennuspaineita koko anniskelukentässä. Liikevaihdon heikko kehitys heijastui alkuvuonna myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa maksettuun palkkasummaan. Palkkasumman kasvu lähes puolittui maakunnassa ollen tammi-kesäkuussa 2,2 %. Koko maassa palkkasumma kasvoi vastaavana aikana 3,4 %. Palkkasumman hitaasta kasvusta huolimatta majoitus- ja ravitsemisalan työllisyys on ollut hyvällä tasolla kuluvan vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa. SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu

15 Satakuntalaisen majoitus- ja ravitsemistoiminnan tulevaisuudennäkymät riippuvat maakunnan elinkeinoelämän yleisestä kehityksestä ja maakunnan yleisötapahtumien ja matkailukohteiden vetovoimaisuudesta. Mikäli työllisyys- ja tulokehitys on alueella hyvä, voidaan ravitsemistoiminnan kysynnän arvella kehittyvän suotuisasti. Paikallisen väestön ikääntyminen saattaa lisätä lähialuematkailua ja ravitsemispalvelujen käyttöä. Satakunnan kauppakamarin keväällä julkistamasta Satakunnan palveluvisio 2010:stä selviää, että todennäköisimmin majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä jonkin verran, mutta alan työllisyys saattaa jonkin verran alentua. Olkiluodon ydinvoimalaprojektin vuoksi alalle ennakoidaan kysyntäpiikkiä vuosina Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Liike-elämän palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Liike-elämän palvelut ovat olleet Satakunnassa koko maata nopeammassa kasvussa vuoden 2003 lopulta lähtien sekä liikevaihdolla että palkkasummalla mitattuna. Alan työllisyyskin on kohentunut viime vuoden loppupuoliskolta lähtien, ja alan työllisyyden lisäyksellä oli alkuvuonna merkittävä vaikutus maakunnan yleiseen työllisyystilanteeseen. Liike-elämän palvelujen tuottaminen työllistää tällä hetkellä Satakunnassa lähes henkilöä, mikä on lähes 9 % koko maakunnan työllisyydestä. Liikeelämää palvelevan toiminnan liikevaihto kasvoi Satakunnassa alkuvuonna 18,4 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun koko maassa alan kasvu jäi vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Alan palkkasumma kasvoi sekin Satakunnassa koko maata nopeammin. Palkkasumman kasvuluvut olivat Satakunnassa 8,8 % ja koko maassa 8,0 %. Liike-elämän palvelujen myönteisen kehityksen taustalla oli Satakunnassa voimakas kasvu kone- ja prosessisuunnittelussa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä ohjelmistoalalla. Myös henkilöstönvuokraustoiminta on vilkastunut maakunnassa, osin Olkiluodon ydinvoimalatyömaan tarpeiden myötä. Kone- ja prosessisuunnittelu ja teollisuutta palveleva tutkimus- ja kehittä- Palkkasumman vuosimuutos palvelujen alatoimialoilla I VI. mistoiminta ovat maakunnassa perinteisesti vahvoja aloja ja kasvaneet aiemminkin voimakkaasti. Osin kasvu näillä aloilla on seurausta teollisuudessa tehtävistä toimintojen ulkoistuksista. Ohjelmistosuunnittelu ja -tuotanto ja tietojenkäsittelypalvelut yleensäkin ovat Satakunnassa jääneet vähemmän kehittyneiksi aloiksi, joten kasvu näillä aloilla on tervetullutta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa eletään rakenteellisten muutosten aikaa, kun väestö ikääntyy ja yhä suurempi osa palveluista tuotetaan yksityisesti. Näiden muutosten vaikutukset eivät kuitenkaan näy kovinkaan voimakkaina sosiaali- ja terveysalalla maksetussa palkkasummassa. Palkkasumma on kasvanut jo vuosia Satakunnassa noin 5 6 % ja koko Suomessa noin 8 9 % vuotuista vauhtia. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla palkkasumma kasvoi Satakunnassa 5,4 % ja koko maassa 8,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alan työllisyys on pysynyt kohtuullisen hyvänä parin viime vuoden ajan. Satakunnassa kasvunvaraa olisi vielä ainakin yksityisten sosiaalipalvelujen tuotannossa, joka on jäänyt maakunnassa vielä suhteellisen vähäiseksi, joskin kuluvana vuonna alalle on perustettu useita uusia toimipaikkoja. 15 SATAKUNNAN TALOUS 6 marraskuu 2005

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tämä numero on talouskatsauksen kuudes numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myöntämän ESR-rahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista Satakuntaliitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Saku Vähäsantanen Jani-Petri Laamanen TuKKK, Porin yksikkö TuKKK, Porin yksikkö puh. (02) puh. (02) Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Liiketaloustieteellisen kehityskeskuksen ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy nyt myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2005

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 1 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2002 2009, kaikki toimialat (vuosimuutos, %) Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2 Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2014 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2010 2012 2011

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 LIIKEVAIHTO 2 LIIKEVAIHTO Satakunnan vuoden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdanteet toukokuussa 27 Suomen talouden suhdannekuva on jatkunut vahvana koko talven ajan Näkymät lähikuukausille edelleen varsin hyvät, korkeasuhdanteen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot