Valinnanvapaus terveydenhuollossa, miten tähän on tultu? Seminaari Turun yliopistollinen keskussairaala Yrjö Mattila, Kela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valinnanvapaus terveydenhuollossa, miten tähän on tultu? Seminaari 17.9.2015 Turun yliopistollinen keskussairaala Yrjö Mattila, Kela"

Transkriptio

1 Valinnanvapaus terveydenhuollossa, miten tähän on tultu? Seminaari Turun yliopistollinen keskussairaala Yrjö Mattila, Kela

2 Terveydenhuolto jakaantui jo 1800 luvulla joko NHS tai HI Terveydenhuolto on kaikissa länsimaissa ollut keskeinen kansalaisten palvelu jo 1800 luvulta lähtien. Tuolloin alkoivat terveyspalvelujen hallinnointi ja rahoitusmuodot hahmottua eri suuntiin. Keski-Euroopan maat, erityisesti Saksa ja Itävalta kehittivät sairauskulujen kustannusten korvaamisesta lähtevän sairausvakuutusjärjestelmän, joka koski alussa vain palkkatyöntekijöitä, mutta laajeni sitten asteittain koko kansaa koskevaksi. Järjestelmässä tarvittavat varat kerätään joko sairauskassan jäsenmaksuina tai muulla tavoin erillään varsinaisesta verotuksesta. Valtio maksoi niiden vakuutusmaksut, jotka eivät itse siihen pystyneet. Sairausvakuutus tukeutui pääasiassa ammatillisesti itsenäisten terveydenhuollon ammatinharjoittajien palveluksiin ja korvasi hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Palveluista perittyjen palkkioiden suuruus oli kuitenkin määritelty joko neuvotteluteitse tai muulla tavoin. Sairausvakuutuksen piirissä toimivat olevat ammatinharjoittajat voivat periä vain sovitun suuruisen palkkion, jotta vakuutetuille voidaan taata tietty korvaustaso

3 Polku I, NHS, Kansallinen terveysjärjestelmä/national Health System /Beveridge model Health care is provided and financed by the government through tax payments, "National health (NHS) system" Many, but not all, hospitals and clinics are owned by the government Most doctors are government employees, but there are also private doctors who may collect their fees or a part of their fees from the government Countries that have chosen Beveridge model: Great Britain, Scandinavian countries (mukaan lukien Suomi), New Zealand, Spain, Hong Kong, Cuba

4 Polku II Sairausvakuutus/Health Insurance HI Health care is organized by a compulsory insurance system covering all citizens Insurers ( sickness funds ) - are usually financed jointly by employers and employees through payroll deduction. Services are provided by private doctors/producers and nonprofit private hospitals Typically tight regulation by the government Countries that have chosen HI model: Germany, France, Belgium, the Netherlands, Japan, Switzerland, several Latin American countries (Suomi osittain)

5 Suomi: Verorahoitus ja kunnat järjestäjiksi Suomi on 1800 luvulta lähtien toteuttanut verorahoitteista, paikalliseen järjestämistapaan perustuvaa terveydenhuollon järjestelmää Palvelun järjestäjänä on pienin mahdollinen yksikkö, kunta. Suomen polun alku: Vuonna 1869 keisarillisessa julistuksessa määrättiin kunnat huolehtimaan asukkaidensa terveydenhuollosta. Kunnat olivat saaneet itsehallinnon vain muutama vuosi aiemmin ja uusi paikallinen itsehallinto sai heti alussa merkittävän ja vastuullisen tehtävän, Keisarillinen julistus aiheutti myös merkittävän muutoksen aiempaan terveydenhuollon polkuun Aiemmin päävastuu terveydenhuollon järjestämisestä oli ollut valtiolla.

6 Suomessa terveydenhuollon taso matala ennen II maailmansotaa Kuntien verotulot olivat vähäiset 1800 luvulla, Suomi maatalousyhteiskunta Kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän toteuttaminen Suomessa eteni hyvin hitaasti. Kunnallista demokratiaa ei 1800 luvulla tunnettu, kunnallinen äänioikeus oli vain maata omistavilla (manttaali). Äänioikeus laajeni kaikkia kuntalaisia koskevaksi Suomen itsenäistyttyä 1917, mutta terveydenhuoltoon muutoksella ei ollut suurta merkitystä.. Talonpoikaisessa Suomessa terveydenhuoltoon suhtauduttiin jopa epäluuloisesti Kunnanlääkärin virkoja ei perustettu kustannuksien pelossa. Sairaaloita oli vähän ja ne olivat heikkotasoisia Valtio seurasi passiivisena heikkoa, kansainvälisesti katsoen osin jopa alaarvoista kehitystä.

7 Sairausvakuutusesitys ei mennyt läpi luvulla Saksalaistyyppistä sairausvakuutusjärjestelmää yritettiin Suomeen 1920 luvulla Esitys hylättiin eduskunnassa. Maaseutua edustavat puolueet eivät voineet hyväksyä järjestelmää, joka olisi alkuvaiheessa koskenut vain palkkatyöntekijöitä (muilta sv maksu vaikea periä) Työantajapuolella pelättiin kustannuksia 1940 luvulla valtio alkoi rakentaa keskussairaaloita, koska kunnat eivät niitä voineet rakentaa. Sota osoitti, että Suomessa oli puute sairaaloista. Keskussairaalaverkon rakennustyö kesti kolmekymmentä vuotta luvun lopulla keskussairaalaverkosto valmis (viimeisenä Päijät-Hämeen keskussairaala 1978).

8 Pekka Kuusi muutti paradigman Kansainvälisissä tilastoissa Suomen terveydenhuollon tason jälkeenjääneisyys näkyi selvänä 1950 luvun lopulla. Suomalaisten terveyspalvelujen jälkeenjääneisyys eurooppalaisessa vertailussa alkoi herättää huomiota Suomalaiset Euroopan sairain kansa tilastojen mukaan.. Suhtautuminen terveydenhuollon kehittämiseen muuttui Pekka Kuusen kirjan "60 luvun sosiaalipolitiikka" myötä keskustelua. Kuusi: Harvalukuinen kunnanlääkärijärjestelmä ei ollut enää pitkään aikaan vastannut kansalaisten tarpeita, sairaaloita oli vähän ja hoidon laatu oli heikkoa. Oli välttämättä parannettava kansalaisten terveysturvaa. Paradigman muutos: Kustannusten minimointi ei ollut enää ainoa arvo Suomen terveydenhuollon toteutuksessa

9 Sairausvakuutusjärjestelmä hyväksyttiin, mutta vajaana Muuttuneen paradigman vuoksi sairausvakuutusjärjestelmää ei Suomessakaan enää vastustettu yhtä paljon kuin 1920 luvulla. Vuonna 1964 Suomeen saatiin sairausvakuutusjärjestelmä yhtenä viimeisimpänä maana maailmassa. Pitkä odotus oli kuitenkin vaatinut veronsa. Järjestelmää ei toteutettu yhtä puhdaspiirteisesti kuin Saksassa ja muissa sairausvakuutusmaissa, Suomessa sairausvakuutus korvasi vain osan peritystä lääkärin- ja tutkimuksen ja hoidon palkkiosta viranomaisten vahvistaman korvaustaksan mukaan. Palvelujen hinnoittelu säilyi vapaana toisin kuin muissa sairausvakuutusmaissa. Kustannusvastuuta vyörytettiin asiakkaalle. Sairaala- ja muu laitoshoito jäi kokonaan sairausvakuutuksen ulkopuolelle valtion ja kuntien verovaroilla ylläpidettäväksi Muista maista poiketen sairausvakuutus kattoi vain avohoitoa.

10 Kansanterveysjärjelmä jatkoi kunnallista järjestämisvastuuta Kansanterveysjärjestelmä 1970 luvulla jatkoi kunnallista terveydenhuollon toteutusta yleisin verovaroin Muutamaa vuotta aiemmin voimaan tullutta sairausvakuutusjärjestelmää ei otettu huomioon. Rahoituskanavat: yleiset verovarat <>sairausvakuutusmaksu Alussa vuorovaikutusta rahoitusjärjestelmien välillä, mutta 1980 luvun alussa rahoituksellinen yhteys katkesi Siitä lähtien kaksi terveyspalvelu- ja rahoitusjärjestelmää toimii rinnakkain ilman keskeistä koordinaatiota Monikanavarahoitus Vuonna 1989 erikoissairaanhoito alkoi eriytyä perushoidosta, kun Suomi jaettiin 20 sairaanhoitopiiriin, Sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä ylläpitäen keskussairaaloita ja muita alueen sairaaloita. Suurilla kunnilla myös omia sairaaloita. Erikoissairaanhoidon rahoitus kunnilta laskulla kunkin kunnan asukkaalle annetun hoidon mukaan.

11 Työterveyshuolto kolmanneksi poluksi 1970 luvun lopulla tuli kolmas palvelumuoto > työikäisille tarkoitettu työterveyshuolto, TT alkoi kehittyä "kolmanneksi poluksi 1970 luvun alussa: työmarkkinajärjestöjen ns. UKK sopimus pohjana. Tausta: TT:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset ja suositukset Rahoitus puoliksi sairausvakuutusrahasto ja työnantajat. Palvelut käyttäjille maksuttomia, palvelun tuottajat enimmäkseen yksityisiä Keskustelua työterveyshuollon suhteesta julkiseen kunnalliseen terveydenhuoltoon > Ohituskaista?

12 Kansanterveys maksulliseksi 1990 lamassa Kansanterveysjärjestelmä perustui ajatteluun: "Bisnekselle" ei sijaa Tavoitteeksi terveyspalvelujen maksuttomuus, kuten monissa Euroopan maissa Maksuttomuus toteutui 1980 luvulla, mutta siitä luovuttiin 1990 luvun laman yhteydessä, Terveyskeskusmaksut tulivat, sairaaloissa vuorokausimaksu (nykyisin 38,10/vrk, nousee v. 2016? Sairausvakuutusta ei otettu julkisten maksujen korvaajaksi

13 Kunnille täysi valta terveydenhuollossa 1993 Julkisessa terveydenhuollossa valtion ohjaus loppui kuntiin vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kunnille annettiin täydellinen vapaus paikallisen terveydenhuollon järjestämisestä 1970 ja 1980 luvulla valtio ohjasi kuntia valtakunnallisilla, sitovilla suunnitelmilla. Terveydenhuoltoon tarkoitetut valtionavut olivat sidottuja käyttötarkoitukseensa Valtionavut terveydenhuoltoon, niitä ei saanut käyttää kunnan muihin menoihin.

14 Terveydenhuollon instituutiot purettiin 1993 Lääkintöhallitus yli 150 vuotta toimineena keskusvirastona lakkautettiin Valtionosuuksien käyttötarkoitussidonnaisuudesta luovuttiin, kunnat saivat käyttää terveydenhuollon laskennallisia valtionosuuksia mihin tahansa menoihinsa. Laissa potilaan oikeudesta korostettiin, että kunnallisia terveyspalveluja annetaan voimavarojen puitteissa", Kunnat ratkaisivat voimavaroista itse. Määrärahat ratkaisivat terveyspalvelujen määrän ja laadun kussakin kunnassa, kunnan talousjohdon valta lisääntyi

15 Valtionosuusuudistuksen seurauksia Terveydenhuollon toteutus kirjavoitui ja hoitoon pääsyssä oli ongelmia. Vaikka vuoden 1993 potilaslaissa määrättiin potilaalla oikeudesta saada hyvää hoitoa, oli laki "soft law" tyyppinen Ei sanktiota kunnalle, vaikka potilas ei saanut lain mukaista hyvää hoito Hoitojonot pitenivät, kunnilla oikeus panna potilaat hoitojonoon epämääräiseksi ajaksi Terveydenhuolto tuli riippuvaiseksi siitä, miten potilaan kotikunta suhtautui terveydenhuollon toteuttamiseen. Säästöt näkyivät myös kv-tilastoissa: Suomen terveydenhuollon menot olivat 1990 luvulla pienemmät suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin muissa Pohjoismaissa

16 Seurauksia II Suomen terveydenhuollon järjestäminen korostetun hajaantunutta Kansalaiset joutuivat menemään jopa oikeuteen saadakseen julkisia terveyspalveluja Sairaanhoitopiirit elivät omaa elämäänsä ja laskuttivat kuntia erikoissairaanhoidon palveluista. Erikoissairaanhoidon kustannukset, joihin kunnat eivät voineet vaikuttaa, aiheuttivat tyytymättömyyttä kuntatasolla. Tyytymättömyys näkyi perusterveydenhuollossa: Lähetteen saaminen terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon tuli vaikeaksi Potilaita yritettiin hoitaa liian kauan perustasolla, monen kansalaisen erikoissairaanhoidon saaminen vaarantui Onko kunta liian pieni yksikkö terveydenhuollon järjestäjänä? Suomi erikoisuus kv -vertailussa

17 The responsibility of organizing health care

18 2000 luvulla suhtautuminen kunnan järjestämisvelvollisuuteen tiukkeni 2000 luvulla epäkohdat terveyspalveluissa kärjistyivät, valtion oli pakko aktivoitua, Vuonna 2000 hyväksytty perustuslaki vaikutti muutokseen, samoin vuonna 2002 ratifioitu Euroopan Neuvoston TSS - sopimus. Suomen kansalaiselle tuli perustuslakiin kirjattu oikeus saada hyvää ja riittävää terveydenhuoltoa ja myös sopimukset edellyttivät tätä Valtio vastaa perustuslain säännösten ja kansainvälisten sopimusten toteutumisesta Tuli välttämättömäksi täsmentää kuntien velvoitteita terveyspalvelujen järjestämisessä

19 Hoitotakuu kansalaisia auttamaan Sosiaali- ja terveysministeriö sai läpi ajatuksen hoitotakuuaikojen kirjaamisesta lainsäädäntöön. Kohtuuttoman pitkät hoitojonot oli pakko purkaa, oikeusasiamieheltä paljon moitteita kansalaisten kantelujen johdosta Vuonna 2005 tulivat voimaan hoitotakuuajat perustuen viranomaisvalvontaan ja potilaiden tekemiin kanteluihin Valvontaviranomaiset voivat asettaa uhkasakon kunnalle tai sairaanhoitopiirille, jos hoitotakuu ei toteudu, toistaiseksi uhka on riittänyt Ei kuitenkaan subjektiivista oikeutta terveyspalveluihin kansalaisille Ruotsissa hoidosta vastaava kunta maksaa potilaalle ylimääräiset kustannukset, jos hoitotakuuaika ylittyy

20 Suomen terveydenhuollon kehityspolut

21 Terveydenhuoltolaki Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki täsmensi hoitotakuuaikoja ja kuntien terveydenhuollon järjestämisvelvollisuutta Lain rikkomisesta ei kuitenkaan ole sanktioita, soft law. Tiedottaminen ja koulutus laista vähäistä Potilailla kantelumahdollisuus jos kunta ei anna terveydenhuoltolaissa säädettyjä palveluja. Laki antoi valvontaviranomaisille (Valvira ja aluehallintovirastot) lainsäädännöllisen pohjan siihen, mitä terveyspalveluja kunnan tulee järjestää Tavoitteena valinnanvapauden lisääntyminen sekä perustason ja erikoissairaanhoidon rajan madaltuminen Asiakaskeskeisyys keskeisenä perusteena lain säätämiselle

22 Valinnan vapauden lisääntyminen Aiemmin vain sairausvakuutus oli tarjonnut vaihtoehdon julkinen/yksityinen hoito Asiakkaan piti maksaa omavastuuosuus, osakorvausperiaate Säästöjen seurauksena vuonna 2016 sairausvakuutuskorvaukset pienenevät merkittävästi; korvaus tulee olemaan 10 % lääkärinpalkkion hinnasta Valinnanmahdollisuus yksityiselle päättyy pienituloisilta Terveydenhuoltolain valinnanvapaus hoitopaikasta julkisessa terveydenhuollossa muutti vuonna 1869 alkanutta polkua Valinnanvapaudesta huolimatta: Kunnan taloudellinen vastuu asukkaidensa terveydenhuollosta säilyi (laskutusmenettely)

23 Valinnanvapauden sisältö 47 Vuodet : Valinnanvapaus terveyskeskuksesta kunnan sisällä 48 Laajennettu kiireettömän hoidon valinta (vuodesta 2014) Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta... Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

24 Valinnanvapaus lääkäristä 49 : Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Vrt. aiempi erikoismaksuluokka, Toteutuuko uusi ammattihenkilön valintaoikeus käytännössä? Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista.

25 Valinnanvapaus täydellisenä voimaan v Valinnanvapauden peruste (HE 90/2010) : opiskelun tai tilapäisen oleskelun perusteella joudutaan usein olemaan toisella paikkakunnalla. Hoidon laatu valinnan perusteena melko vähän käsitelty näkökohta, vaikka mainintoja tiedon lisäämisestä terveydenhuollon yksikköjen toiminnasta (onko tieto lisääntynyt?) Yhtenäistä potilasrekisteriä sairaanhoitopiirin alueella korostettiin (onko toteutunut?) Erikoissairaanhoidossa korostettiin toisesta sairaanhoitopiiristä tulleen potilaan oikeutta saada tasapuolista kohtelua. samassa asemassa kuin oman sairaanhoitopiirin potilas Ovatko?

26 Eduskuntakäsittelyn kannanottoja Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Valintaoikeus koko maata koskevana lisää palvelujen saatavuuden joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä Edustajat: Valinnanvapautta kannatettiin, yhtenäinen potilasjärjestelmä ja suunnitelmat tärkeitä Vahvaa kritiikkiä siitä, että laki ei vei uudistuksia riittävästi eteenpäin, terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistusta kaivattiin Monikanavarahoituksesta ja sairausvakuutuksesta edustajilla mielipiteitä puolesta ja vastaan.

27 Ministeri Paula Risikko lähetekeskustelussa , (kommentoidessaan lopuksi edustajien käyttämiä puheenvuoroja) Terveydenhuoltolaki on sisältölaki Yksi askel kohti suurempaa reformia Tavoitteena asiakaskeskeisyys, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja saumattomat palveluketjut Asteittainen eteneminen valinnanvapaudessa perusteltua, kansainvälisesti tapana kerätä kokemuksia Valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa: Yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa, koska lääkärit tietävät missä saa parasta hoitoa, potilas ei voi sitä tietää eikä voi ryhtyä asiaa selvittämään (entä tiedotus potilaille hoitoyksiköiden laadusta?)

28 Valinnanvapaus ja tuleva SOTE Sipilän hallitus: SOTE- järjestämisratkaisu valmistellaan enintään 19 itsehallintoalueen pohjalta Sote uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa sekä vahvistaa peruspalveluja (Paraneeko yhdenvertaisuus, kun alueet itsenäisiä? Lisääntyykö valtion ohjaus?) Nykyinen valinnanvapaus jatkunee SOTE uudistuksen jälkeen, potilaat saanevat valita hoitopaikkansa toisesta SOTE alueesta koko maan tasolla Paraneeko tiedotus SOTE alueiden ylläpitämien hoitoyksiköiden hoidon laadusta? Vahvistuuko potilaiden itsenäinen valinnanvapaus tiedon lisääntyessä?

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014 www.stm.fi } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1 NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya

Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolain toimeenpanosta kysyttyä http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN. Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN. Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Käsitteet... 1 3 Kanta-palveluun liittyjät... 2 3.1 Potilastiedon arkistoon liittyjät... 2 3.2 Sähköiseen reseptiin liittyjät...

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

KanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0

KanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0 1 (20) KanTa Liittyjät -ohje v. 1.0 2 (20) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Liittymään velvoitetut terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit... 4 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 6 1. Kansanterveyslain

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Euran kunnan terveyskeskuksen menettely hammashoidon järjestämisessä

Euran kunnan terveyskeskuksen menettely hammashoidon järjestämisessä ANONYMISOITU PÄÄTÖS 31.10.2016 Dnro OKV/1467/1/2015 1/5 ASIA Euran kunnan terveyskeskuksen menettely hammashoidon järjestämisessä KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 17.10.2015 osoittamassaan kirjoituksessa

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Hallituksen esitys: Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Hallituksen esitys: Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa 1 Hallituksen esitys: Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Sote-uudistus ja valinnanvapaus Sote-uudistus ja valinnanvapaus Eetu Salunen Toimitusjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 23.5.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakas-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere 7.11.2013 Hanna Nyfors, STM

Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere 7.11.2013 Hanna Nyfors, STM Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere 7.11.2013 Hanna Nyfors, STM Hallitusohjelman tavoitteet 2011-2015 Terveydenhuoltolain toimenpanoa jatketaan varmistaen mm.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet.

Potilaan oikeudet. Potilaan oikeudet Valvira.fi @ValviraViestii Potilaan oikeudet POTILAALLA ON OIKEUS saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Terveyspalveluita

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Sote-uudistus ja valinnanvapaus Soteuudistus ja valinnanvapaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti, tilannekatsaus, Somaviestijät viestintäpäällikkö Eriikka Koistinen, STM 1 Tilanne 20.4. Hallituksen esitys sote ja maakuntauudistuksesta

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot