Valinnanvapaus terveydenhuollossa, miten tähän on tultu? Seminaari Turun yliopistollinen keskussairaala Yrjö Mattila, Kela
|
|
- Mika Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valinnanvapaus terveydenhuollossa, miten tähän on tultu? Seminaari Turun yliopistollinen keskussairaala Yrjö Mattila, Kela
2 Terveydenhuolto jakaantui jo 1800 luvulla joko NHS tai HI Terveydenhuolto on kaikissa länsimaissa ollut keskeinen kansalaisten palvelu jo 1800 luvulta lähtien. Tuolloin alkoivat terveyspalvelujen hallinnointi ja rahoitusmuodot hahmottua eri suuntiin. Keski-Euroopan maat, erityisesti Saksa ja Itävalta kehittivät sairauskulujen kustannusten korvaamisesta lähtevän sairausvakuutusjärjestelmän, joka koski alussa vain palkkatyöntekijöitä, mutta laajeni sitten asteittain koko kansaa koskevaksi. Järjestelmässä tarvittavat varat kerätään joko sairauskassan jäsenmaksuina tai muulla tavoin erillään varsinaisesta verotuksesta. Valtio maksoi niiden vakuutusmaksut, jotka eivät itse siihen pystyneet. Sairausvakuutus tukeutui pääasiassa ammatillisesti itsenäisten terveydenhuollon ammatinharjoittajien palveluksiin ja korvasi hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Palveluista perittyjen palkkioiden suuruus oli kuitenkin määritelty joko neuvotteluteitse tai muulla tavoin. Sairausvakuutuksen piirissä toimivat olevat ammatinharjoittajat voivat periä vain sovitun suuruisen palkkion, jotta vakuutetuille voidaan taata tietty korvaustaso
3 Polku I, NHS, Kansallinen terveysjärjestelmä/national Health System /Beveridge model Health care is provided and financed by the government through tax payments, "National health (NHS) system" Many, but not all, hospitals and clinics are owned by the government Most doctors are government employees, but there are also private doctors who may collect their fees or a part of their fees from the government Countries that have chosen Beveridge model: Great Britain, Scandinavian countries (mukaan lukien Suomi), New Zealand, Spain, Hong Kong, Cuba
4 Polku II Sairausvakuutus/Health Insurance HI Health care is organized by a compulsory insurance system covering all citizens Insurers ( sickness funds ) - are usually financed jointly by employers and employees through payroll deduction. Services are provided by private doctors/producers and nonprofit private hospitals Typically tight regulation by the government Countries that have chosen HI model: Germany, France, Belgium, the Netherlands, Japan, Switzerland, several Latin American countries (Suomi osittain)
5 Suomi: Verorahoitus ja kunnat järjestäjiksi Suomi on 1800 luvulta lähtien toteuttanut verorahoitteista, paikalliseen järjestämistapaan perustuvaa terveydenhuollon järjestelmää Palvelun järjestäjänä on pienin mahdollinen yksikkö, kunta. Suomen polun alku: Vuonna 1869 keisarillisessa julistuksessa määrättiin kunnat huolehtimaan asukkaidensa terveydenhuollosta. Kunnat olivat saaneet itsehallinnon vain muutama vuosi aiemmin ja uusi paikallinen itsehallinto sai heti alussa merkittävän ja vastuullisen tehtävän, Keisarillinen julistus aiheutti myös merkittävän muutoksen aiempaan terveydenhuollon polkuun Aiemmin päävastuu terveydenhuollon järjestämisestä oli ollut valtiolla.
6 Suomessa terveydenhuollon taso matala ennen II maailmansotaa Kuntien verotulot olivat vähäiset 1800 luvulla, Suomi maatalousyhteiskunta Kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän toteuttaminen Suomessa eteni hyvin hitaasti. Kunnallista demokratiaa ei 1800 luvulla tunnettu, kunnallinen äänioikeus oli vain maata omistavilla (manttaali). Äänioikeus laajeni kaikkia kuntalaisia koskevaksi Suomen itsenäistyttyä 1917, mutta terveydenhuoltoon muutoksella ei ollut suurta merkitystä.. Talonpoikaisessa Suomessa terveydenhuoltoon suhtauduttiin jopa epäluuloisesti Kunnanlääkärin virkoja ei perustettu kustannuksien pelossa. Sairaaloita oli vähän ja ne olivat heikkotasoisia Valtio seurasi passiivisena heikkoa, kansainvälisesti katsoen osin jopa alaarvoista kehitystä.
7 Sairausvakuutusesitys ei mennyt läpi luvulla Saksalaistyyppistä sairausvakuutusjärjestelmää yritettiin Suomeen 1920 luvulla Esitys hylättiin eduskunnassa. Maaseutua edustavat puolueet eivät voineet hyväksyä järjestelmää, joka olisi alkuvaiheessa koskenut vain palkkatyöntekijöitä (muilta sv maksu vaikea periä) Työantajapuolella pelättiin kustannuksia 1940 luvulla valtio alkoi rakentaa keskussairaaloita, koska kunnat eivät niitä voineet rakentaa. Sota osoitti, että Suomessa oli puute sairaaloista. Keskussairaalaverkon rakennustyö kesti kolmekymmentä vuotta luvun lopulla keskussairaalaverkosto valmis (viimeisenä Päijät-Hämeen keskussairaala 1978).
8 Pekka Kuusi muutti paradigman Kansainvälisissä tilastoissa Suomen terveydenhuollon tason jälkeenjääneisyys näkyi selvänä 1950 luvun lopulla. Suomalaisten terveyspalvelujen jälkeenjääneisyys eurooppalaisessa vertailussa alkoi herättää huomiota Suomalaiset Euroopan sairain kansa tilastojen mukaan.. Suhtautuminen terveydenhuollon kehittämiseen muuttui Pekka Kuusen kirjan "60 luvun sosiaalipolitiikka" myötä keskustelua. Kuusi: Harvalukuinen kunnanlääkärijärjestelmä ei ollut enää pitkään aikaan vastannut kansalaisten tarpeita, sairaaloita oli vähän ja hoidon laatu oli heikkoa. Oli välttämättä parannettava kansalaisten terveysturvaa. Paradigman muutos: Kustannusten minimointi ei ollut enää ainoa arvo Suomen terveydenhuollon toteutuksessa
9 Sairausvakuutusjärjestelmä hyväksyttiin, mutta vajaana Muuttuneen paradigman vuoksi sairausvakuutusjärjestelmää ei Suomessakaan enää vastustettu yhtä paljon kuin 1920 luvulla. Vuonna 1964 Suomeen saatiin sairausvakuutusjärjestelmä yhtenä viimeisimpänä maana maailmassa. Pitkä odotus oli kuitenkin vaatinut veronsa. Järjestelmää ei toteutettu yhtä puhdaspiirteisesti kuin Saksassa ja muissa sairausvakuutusmaissa, Suomessa sairausvakuutus korvasi vain osan peritystä lääkärin- ja tutkimuksen ja hoidon palkkiosta viranomaisten vahvistaman korvaustaksan mukaan. Palvelujen hinnoittelu säilyi vapaana toisin kuin muissa sairausvakuutusmaissa. Kustannusvastuuta vyörytettiin asiakkaalle. Sairaala- ja muu laitoshoito jäi kokonaan sairausvakuutuksen ulkopuolelle valtion ja kuntien verovaroilla ylläpidettäväksi Muista maista poiketen sairausvakuutus kattoi vain avohoitoa.
10 Kansanterveysjärjelmä jatkoi kunnallista järjestämisvastuuta Kansanterveysjärjestelmä 1970 luvulla jatkoi kunnallista terveydenhuollon toteutusta yleisin verovaroin Muutamaa vuotta aiemmin voimaan tullutta sairausvakuutusjärjestelmää ei otettu huomioon. Rahoituskanavat: yleiset verovarat <>sairausvakuutusmaksu Alussa vuorovaikutusta rahoitusjärjestelmien välillä, mutta 1980 luvun alussa rahoituksellinen yhteys katkesi Siitä lähtien kaksi terveyspalvelu- ja rahoitusjärjestelmää toimii rinnakkain ilman keskeistä koordinaatiota Monikanavarahoitus Vuonna 1989 erikoissairaanhoito alkoi eriytyä perushoidosta, kun Suomi jaettiin 20 sairaanhoitopiiriin, Sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä ylläpitäen keskussairaaloita ja muita alueen sairaaloita. Suurilla kunnilla myös omia sairaaloita. Erikoissairaanhoidon rahoitus kunnilta laskulla kunkin kunnan asukkaalle annetun hoidon mukaan.
11 Työterveyshuolto kolmanneksi poluksi 1970 luvun lopulla tuli kolmas palvelumuoto > työikäisille tarkoitettu työterveyshuolto, TT alkoi kehittyä "kolmanneksi poluksi 1970 luvun alussa: työmarkkinajärjestöjen ns. UKK sopimus pohjana. Tausta: TT:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset ja suositukset Rahoitus puoliksi sairausvakuutusrahasto ja työnantajat. Palvelut käyttäjille maksuttomia, palvelun tuottajat enimmäkseen yksityisiä Keskustelua työterveyshuollon suhteesta julkiseen kunnalliseen terveydenhuoltoon > Ohituskaista?
12 Kansanterveys maksulliseksi 1990 lamassa Kansanterveysjärjestelmä perustui ajatteluun: "Bisnekselle" ei sijaa Tavoitteeksi terveyspalvelujen maksuttomuus, kuten monissa Euroopan maissa Maksuttomuus toteutui 1980 luvulla, mutta siitä luovuttiin 1990 luvun laman yhteydessä, Terveyskeskusmaksut tulivat, sairaaloissa vuorokausimaksu (nykyisin 38,10/vrk, nousee v. 2016? Sairausvakuutusta ei otettu julkisten maksujen korvaajaksi
13 Kunnille täysi valta terveydenhuollossa 1993 Julkisessa terveydenhuollossa valtion ohjaus loppui kuntiin vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kunnille annettiin täydellinen vapaus paikallisen terveydenhuollon järjestämisestä 1970 ja 1980 luvulla valtio ohjasi kuntia valtakunnallisilla, sitovilla suunnitelmilla. Terveydenhuoltoon tarkoitetut valtionavut olivat sidottuja käyttötarkoitukseensa Valtionavut terveydenhuoltoon, niitä ei saanut käyttää kunnan muihin menoihin.
14 Terveydenhuollon instituutiot purettiin 1993 Lääkintöhallitus yli 150 vuotta toimineena keskusvirastona lakkautettiin Valtionosuuksien käyttötarkoitussidonnaisuudesta luovuttiin, kunnat saivat käyttää terveydenhuollon laskennallisia valtionosuuksia mihin tahansa menoihinsa. Laissa potilaan oikeudesta korostettiin, että kunnallisia terveyspalveluja annetaan voimavarojen puitteissa", Kunnat ratkaisivat voimavaroista itse. Määrärahat ratkaisivat terveyspalvelujen määrän ja laadun kussakin kunnassa, kunnan talousjohdon valta lisääntyi
15 Valtionosuusuudistuksen seurauksia Terveydenhuollon toteutus kirjavoitui ja hoitoon pääsyssä oli ongelmia. Vaikka vuoden 1993 potilaslaissa määrättiin potilaalla oikeudesta saada hyvää hoitoa, oli laki "soft law" tyyppinen Ei sanktiota kunnalle, vaikka potilas ei saanut lain mukaista hyvää hoito Hoitojonot pitenivät, kunnilla oikeus panna potilaat hoitojonoon epämääräiseksi ajaksi Terveydenhuolto tuli riippuvaiseksi siitä, miten potilaan kotikunta suhtautui terveydenhuollon toteuttamiseen. Säästöt näkyivät myös kv-tilastoissa: Suomen terveydenhuollon menot olivat 1990 luvulla pienemmät suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin muissa Pohjoismaissa
16 Seurauksia II Suomen terveydenhuollon järjestäminen korostetun hajaantunutta Kansalaiset joutuivat menemään jopa oikeuteen saadakseen julkisia terveyspalveluja Sairaanhoitopiirit elivät omaa elämäänsä ja laskuttivat kuntia erikoissairaanhoidon palveluista. Erikoissairaanhoidon kustannukset, joihin kunnat eivät voineet vaikuttaa, aiheuttivat tyytymättömyyttä kuntatasolla. Tyytymättömyys näkyi perusterveydenhuollossa: Lähetteen saaminen terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon tuli vaikeaksi Potilaita yritettiin hoitaa liian kauan perustasolla, monen kansalaisen erikoissairaanhoidon saaminen vaarantui Onko kunta liian pieni yksikkö terveydenhuollon järjestäjänä? Suomi erikoisuus kv -vertailussa
17 The responsibility of organizing health care
18 2000 luvulla suhtautuminen kunnan järjestämisvelvollisuuteen tiukkeni 2000 luvulla epäkohdat terveyspalveluissa kärjistyivät, valtion oli pakko aktivoitua, Vuonna 2000 hyväksytty perustuslaki vaikutti muutokseen, samoin vuonna 2002 ratifioitu Euroopan Neuvoston TSS - sopimus. Suomen kansalaiselle tuli perustuslakiin kirjattu oikeus saada hyvää ja riittävää terveydenhuoltoa ja myös sopimukset edellyttivät tätä Valtio vastaa perustuslain säännösten ja kansainvälisten sopimusten toteutumisesta Tuli välttämättömäksi täsmentää kuntien velvoitteita terveyspalvelujen järjestämisessä
19 Hoitotakuu kansalaisia auttamaan Sosiaali- ja terveysministeriö sai läpi ajatuksen hoitotakuuaikojen kirjaamisesta lainsäädäntöön. Kohtuuttoman pitkät hoitojonot oli pakko purkaa, oikeusasiamieheltä paljon moitteita kansalaisten kantelujen johdosta Vuonna 2005 tulivat voimaan hoitotakuuajat perustuen viranomaisvalvontaan ja potilaiden tekemiin kanteluihin Valvontaviranomaiset voivat asettaa uhkasakon kunnalle tai sairaanhoitopiirille, jos hoitotakuu ei toteudu, toistaiseksi uhka on riittänyt Ei kuitenkaan subjektiivista oikeutta terveyspalveluihin kansalaisille Ruotsissa hoidosta vastaava kunta maksaa potilaalle ylimääräiset kustannukset, jos hoitotakuuaika ylittyy
20 Suomen terveydenhuollon kehityspolut
21 Terveydenhuoltolaki Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki täsmensi hoitotakuuaikoja ja kuntien terveydenhuollon järjestämisvelvollisuutta Lain rikkomisesta ei kuitenkaan ole sanktioita, soft law. Tiedottaminen ja koulutus laista vähäistä Potilailla kantelumahdollisuus jos kunta ei anna terveydenhuoltolaissa säädettyjä palveluja. Laki antoi valvontaviranomaisille (Valvira ja aluehallintovirastot) lainsäädännöllisen pohjan siihen, mitä terveyspalveluja kunnan tulee järjestää Tavoitteena valinnanvapauden lisääntyminen sekä perustason ja erikoissairaanhoidon rajan madaltuminen Asiakaskeskeisyys keskeisenä perusteena lain säätämiselle
22 Valinnan vapauden lisääntyminen Aiemmin vain sairausvakuutus oli tarjonnut vaihtoehdon julkinen/yksityinen hoito Asiakkaan piti maksaa omavastuuosuus, osakorvausperiaate Säästöjen seurauksena vuonna 2016 sairausvakuutuskorvaukset pienenevät merkittävästi; korvaus tulee olemaan 10 % lääkärinpalkkion hinnasta Valinnanmahdollisuus yksityiselle päättyy pienituloisilta Terveydenhuoltolain valinnanvapaus hoitopaikasta julkisessa terveydenhuollossa muutti vuonna 1869 alkanutta polkua Valinnanvapaudesta huolimatta: Kunnan taloudellinen vastuu asukkaidensa terveydenhuollosta säilyi (laskutusmenettely)
23 Valinnanvapauden sisältö 47 Vuodet : Valinnanvapaus terveyskeskuksesta kunnan sisällä 48 Laajennettu kiireettömän hoidon valinta (vuodesta 2014) Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta... Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
24 Valinnanvapaus lääkäristä 49 : Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Vrt. aiempi erikoismaksuluokka, Toteutuuko uusi ammattihenkilön valintaoikeus käytännössä? Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista.
25 Valinnanvapaus täydellisenä voimaan v Valinnanvapauden peruste (HE 90/2010) : opiskelun tai tilapäisen oleskelun perusteella joudutaan usein olemaan toisella paikkakunnalla. Hoidon laatu valinnan perusteena melko vähän käsitelty näkökohta, vaikka mainintoja tiedon lisäämisestä terveydenhuollon yksikköjen toiminnasta (onko tieto lisääntynyt?) Yhtenäistä potilasrekisteriä sairaanhoitopiirin alueella korostettiin (onko toteutunut?) Erikoissairaanhoidossa korostettiin toisesta sairaanhoitopiiristä tulleen potilaan oikeutta saada tasapuolista kohtelua. samassa asemassa kuin oman sairaanhoitopiirin potilas Ovatko?
26 Eduskuntakäsittelyn kannanottoja Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Valintaoikeus koko maata koskevana lisää palvelujen saatavuuden joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä Edustajat: Valinnanvapautta kannatettiin, yhtenäinen potilasjärjestelmä ja suunnitelmat tärkeitä Vahvaa kritiikkiä siitä, että laki ei vei uudistuksia riittävästi eteenpäin, terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistusta kaivattiin Monikanavarahoituksesta ja sairausvakuutuksesta edustajilla mielipiteitä puolesta ja vastaan.
27 Ministeri Paula Risikko lähetekeskustelussa , (kommentoidessaan lopuksi edustajien käyttämiä puheenvuoroja) Terveydenhuoltolaki on sisältölaki Yksi askel kohti suurempaa reformia Tavoitteena asiakaskeskeisyys, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja saumattomat palveluketjut Asteittainen eteneminen valinnanvapaudessa perusteltua, kansainvälisesti tapana kerätä kokemuksia Valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa: Yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa, koska lääkärit tietävät missä saa parasta hoitoa, potilas ei voi sitä tietää eikä voi ryhtyä asiaa selvittämään (entä tiedotus potilaille hoitoyksiköiden laadusta?)
28 Valinnanvapaus ja tuleva SOTE Sipilän hallitus: SOTE- järjestämisratkaisu valmistellaan enintään 19 itsehallintoalueen pohjalta Sote uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa sekä vahvistaa peruspalveluja (Paraneeko yhdenvertaisuus, kun alueet itsenäisiä? Lisääntyykö valtion ohjaus?) Nykyinen valinnanvapaus jatkunee SOTE uudistuksen jälkeen, potilaat saanevat valita hoitopaikkansa toisesta SOTE alueesta koko maan tasolla Paraneeko tiedotus SOTE alueiden ylläpitämien hoitoyksiköiden hoidon laadusta? Vahvistuuko potilaiden itsenäinen valinnanvapaus tiedon lisääntyessä?
terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotAskeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta
Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi
Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN TAUSTA JA TAVOITTEET. Yrjö Mattila, SSOS seura HUS
TERVEYDENHUOLTOLAIN TAUSTA JA TAVOITTEET Yrjö Mattila, SSOS seura HUS 27.9.2012 Terveysturvan eri mallit Terveysturvan rahoitus ja palvelujen rakenne poikkeavat toisistaan eri maissa Päämallit: 1. Verorahoitteinen
LisätiedotTerveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP
Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014 www.stm.fi } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotMistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?
Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja
LisätiedotPÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA
30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU
LisätiedotLaadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotValinnanvapaus erikoissairaanhoidossa ja palvelujen sijoittuminen - Tampereen sydänsairaala esimerkkinä
MUISTIO 24.1.2018 Valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa ja palvelujen sijoittuminen - Tampereen sydänsairaala esimerkkinä Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuu ja sairaalat Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuusta
LisätiedotAVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa
AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto
LisätiedotKOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA
KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita
Lisätiedot1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:
Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi
LisätiedotSuunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos
Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos 31.1.2017 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa ja SVkorvattuna saaneet ikäryhmittäin vuonna
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotAsiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta
Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotKETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN. Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje
Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Käsitteet... 1 3 Kanta-palveluun liittyjät... 2 3.1 Potilastiedon arkistoon liittyjät... 2 3.2 Sähköiseen reseptiin liittyjät...
LisätiedotMIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?
MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1 NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta
LisätiedotValtuustoaloite: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon valinnanvapauden toteutuminen Kainuun SOTE:ssa
Yhtymävaltuusto 11 17.06.2015 Hallitus 142 19.08.2015 Yhtymävaltuusto 21 21.12.2015 Valtuustoaloite: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon valinnanvapauden toteutuminen Kainuun SOTE:ssa YV 11 Yhtymävaltuusto
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotMITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA Kysymykset Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sotessa Miten rahat pitäisi allokoida Miten käy kustannusten hallituksen ehdottamassa sote-mallissa
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya
Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolain toimeenpanosta kysyttyä http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya
LisätiedotKanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0
1 (20) KanTa Liittyjät -ohje v. 1.0 2 (20) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Liittymään velvoitetut terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit... 4 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 6 1. Kansanterveyslain
LisätiedotSoten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM
Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotEurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija
Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,
LisätiedotSAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA
22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA
LisätiedotAJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin
AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotHyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä
Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti
VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän
LisätiedotEuran kunnan terveyskeskuksen menettely hammashoidon järjestämisessä
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 31.10.2016 Dnro OKV/1467/1/2015 1/5 ASIA Euran kunnan terveyskeskuksen menettely hammashoidon järjestämisessä KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 17.10.2015 osoittamassaan kirjoituksessa
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)
Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Kunnanvaltuustojen seminaari Lahdessa 3.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali ja terveyspalveluiden haasteet 1. Kustannukset kasvaneet
LisätiedotSote-yhteistyö Varsinais-Suomessa
Sote-yhteistyö Varsinais-Suomessa Muutosjohtaja Antti Parpo/ Sote-uudistuksen pitkittyvä historia 2006-2011 2011-2013 2013 2014 2015-2019 2019- Aikataulu kireä. Riski toimeenpanon siirtymisestä yli hallituskauden
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Riitta-Maija Jouttimäki/STM 1 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2020-2022 alkaen sote -palvelujen tuottamisen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotKuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja
Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen
LisätiedotHoitotakuu lastenpsykiatriassa
Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotSOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen
SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut
LisätiedotTerveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri
Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus
Maakunta- ja sote-uudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja eduskuntakäsittelyssä tehtyjen muutosten mukaisesti 1 2 Maakunnat perustetaan voimaanpanolain voimaantullessa (viimeistään joulukuu 2018). Maakunnan
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1
Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPotilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus
Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
LisätiedotSOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;
SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason
LisätiedotJonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1
Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotValvonnasta muuttuvissa rakenteissa
Valvonnasta muuttuvissa rakenteissa Kuntajohdon, sosiaali- ja terveydenhuollon johdon, esimiesten ja luottamushenkilöiden hallintopäivä 6.2.2014 5.2.2014 1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta Julkisella
LisätiedotSUOMEN LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURA. Julkinen rahoitus, yksityinen tuotanto? Raha ja etiikka uudessa SOTE:ssa
SUOMEN LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURA Julkinen rahoitus, yksityinen tuotanto? Raha ja etiikka uudessa SOTE:ssa 11.11.2017 KTM Vesa Ekroos Vesa Ekroos 1 8.11.2014 seuran 20-vuotisjuhlaseminaarissa esitin
LisätiedotVIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA
VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotMinisteriön terveiset: Soteuudistuksen
Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotTyöterveyshuollon rooli ja tulevaisuus
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon
LisätiedotHYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?
HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?
LisätiedotVALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS
VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS
Lisätiedot