Potilashoidon vuosikertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilashoidon vuosikertomus 2013"

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2013

2

3 SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus sisältää tulokset hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Haluamme olla edelläkävijöitä avoimuudessa ja toiminnan kehittämisessä omien tulostemme seuraamisen avulla. Edellisvuoteen verrattuna potilashoidon vuosikertomuksen rakennetta ja sisältöä on muutettu palautteen perusteella. Myös Tyksissä toteutettu organisaatiomuutos on vaikuttanut kertomukseen. Tilinpäätöskertomuksen sitovien toiminnallisten tavoitteiden liitteessä potilashoidon vuosikertomukseen määriteltyjen sitovien tavoitteiden raportointi muodostaa nyt oman osuutensa (luku 2). Toiminnan tunnuslukujen, asiakastulosten sekä toiminnan tulosten ja laadun raportointia on laajennettu sairaanhoitopiirin tasolta (luvut 3 5) tulos-, toimi- ja palvelualuekohtaisiin tietoihin (luku 6), joskaan organisaatiomuutoksen vuoksi kehityssuuntien raportointi ei ole ollut mahdollista siinä määrin kuin olisimme halunneet. Uudistetun kertomuksen tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sitä monimuotoista ja monitahoista terveydenhuollon, diagnostiikan ja hoidon osaamista, jota sairaanhoitopiirimme tuottaa päivittäin, mutta myös niitä potilaiden hoitoa palvelevia tukitoimintoja, joiden avulla seuraamme ja mittaamme laatua ja tuloksia sekä kehitämme jatkuvasti palvelujamme asiakaslähtöisemmiksi, turvallisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Erityisen ylpeitä olemme potilasturvallisuustyöstä sairaalassamme. Viime vuosien aikana on kehitetty ja otettu käyttöön systemaattisesti potilasturvallisuuden työkaluja ja mittareita. Potilasturvallisuuden tukihenkilöverkosto kattaa koko organisaation ja potilasturvallisuuden tilaa seurataan säännöllisesti, mukaan lukien sairaalahygienian toteutuminen. Vastuu potilasturvallisuudesta on johdolla ja jokaisella työntekijällä. Poikkeamat havaitaan, ja niihin puuttumiseen on vahva tahto. Potilashoidon vuosikertomusta laadittaessa yhdeksi selkeäksi kehittämiskohteeksi on noussut toiminnan laatua kuvaavien tunnuslukujen tuotanto. Yrityksistä huolimatta emme saaneet luotettavaa tietoa esimerkiksi niiden potilaiden osuudesta, jotka ovat palanneet päivystyksenä sairaalaan hoitojakson jälkeen, tai kaikista hoitoon liittyvien haittatapahtumien tai uusintaleikkausten määristä. Myös potilasryhmäkohtaisia hoidon vaikuttavuutta kuvaavia mittareita on liian vähän. Vuoden 2013 saavutuksena on kuitenkin ollut tietoisuuden lisääntyminen laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen välttämättömyydestä sekä vertaiskehittämisen tarpeesta. Toivomme, että potilashoidon vuosikertomus vakuuttaa lukijansa siitä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä saamme potilaita hoitaessamme katsoa luottavaisina tulevaisuuteen. Turussa, Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä Samuli Saarni, Päivi Nygren, Timo Ali-Melkkilä, Matti Helkiö, Hanna Mäkäräinen, Ilkka Mononen, Tuija Lehti, Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen

4 Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja Sairaanhoitopiirin tehtävät Potilashoidon arvot ja tavoitteet Tyksin erityisvastuualue Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Väestö Hoidetut potilaat Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Palvelujen laatu Hoitotulosten vertailu Potilastyytyväisyys Hoito on turvallista Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Palveluvalikoiman kattavuus Vaikuttavuus Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli Hoito- ja kuntoutusketjut Hoitopalautteen saatavuus Potilashoidon tunnusluvut Potilaat Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Päivystyskäynnit Avohoitokäynnit Vuodeosastohoito Hoitoisuus Tehohoito ja tehostettu valvonta Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive Asiakastulokset Potilaspalaute Potilasasiamiestoiminta Yhteydenotot potilasasiamiehiin Muistutukset ja kantelut Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Laatuneuvoston toiminta Potilasturvallisuus Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro) Haittatapahtumien analyysi (GTT) Leikkaustiimin tarkistuslista Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) Potilasturvallisuuden verkkokoulutus Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot Sairaalahygienia Hoitoon liittyvät infektiot Hoidon laatupoikkeamat Potilasvahingot Paluu 30 vuorokauden sisällä hoitojakson jälkeen Sairaalakuolleisuus Hoidon haittavaikutukset Uusintaleikkaukset Potilaiden tutkimus ja hoito Ensihoito ja päivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Diagnostiset tutkimukset ja lääkehoito Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa) Diagnostiset palvelualueet Lääkehuolto Somaattinen erikoissairaanhoito, Tyks Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) Sydänkeskus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Neurotoimialue Medisiininen toimialue Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Naistenklinikka Lasten ja nuorten klinikka Asiantuntijapalvelut Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) Alueellinen erikoissairaanhoito Loimaan aluesairaala (LAS) Salon aluesairaala (SAS) Vakka-Suomen sairaala (VSS) Turunmaan sairaala (TMS) Psykiatrinen hoito Yhteenveto Toimitus: Tuija Ikonen, arviointiylilääkäri Mari Viljanen-Peuraniemi, potilasturvallisuuspäällikkö Sini Eloranta, suunnittelija Kuvat: Mikael Soininen (paitsi s. 22, 54, 58, 80, 84/alempi, VSSHP:n arkisto) Taitto: Letterhead Paino: Paino-Kaarina, 2014

5

6 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks), neljässä aluesairaalassa, joita ovat Loimaan aluesairaala (LAS), Salon aluesairaala (SAS), Vakka-Suomen sairaala (VSS) ja Turunmaan sairaala (TMS) sekä lisäksi kahdessa psykiatrisessa sairaalassa. Vuoden 2013 alussa oli virallisesti yhteensä 1082 somaattista ja 146 psykiatrista sairaansijaa. Kaikki sairaansijat eivät olleet käytössä Sairaanhoitopiirin tehtävät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus Potilashoidon arvot ja tavoitteet Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille vahvimpana arvona mainitaan potilaslähtöisyys. Potilaita on hoidettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta asuinpaikasta, varallisuudesta, sukupuolesta, iästä tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Tehokkuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden tavoittelemista käytettävissä olevin voimavaroin. Voimavarat on suunnattava siten, että eri vaihtoehdoista toteutetaan ne, joiden aikaansaama terveyshyöty on suurin. Resurssien käyttöä on jatkuvasti arvioitava ja pyrittävä yhä parempaan tehokkuuteen. Potilaslähtöiset palvelut on yksi sairaanhoitopiirin toiminnallinen tavoite. Varmistamalla palveluiden laatu, saatavuus ja kattavuus lisätään väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Kehittämisen oikean suunnan mahdollistaa toiminnan järjestelmällinen arviointi. Toiminnan tunnuslukujen lisäksi mitataan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia tuloksia Tyksin erityisvastuualue Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus. Vuoden 2013 alusta Vaasan sairaanhoitopiiri liitettiin Tyksin erityisvastuualueeseen. Väestöpohja vuoden lopulla oli yli asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu noin , Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella noin ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella noin asukasta. Erityisvastuualueen väkiluku on kasvanut hieman viime vuosina. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Vuoden 2013 aikana sairaanhoitopiirien valtuustot ovat hyväksyneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tyksiin keskitetyt palvelut Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativaa diagnostiikkaa sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin. 6

7 1.2. Väestö Muualle keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito, silmän alueen kasvainten hoito, eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot (esimerkiksi hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito, huuli suulakihalkioiden hoito) Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa Erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti sovitaan puolivuosittain käytävissä alueellisissa kuntaneuvotteluissa. Käytännön järjestelyistä huolehtii Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö. Palvelutuotantoa suunnitellaan työryhmissä ottaen huomioon sekä yliopistollisen keskussairaalan, alueellisen erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon rooli ja resursointi hoitoketjun eri vaiheissa. Sairaanhoitopiirien alueella toimii Varsinais-Suomessa 14, Satakunnassa 7 ja Vaasan alueella 6 terveyskeskusta. Useimmissa kunnissa on perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto integroitu yhteiseen organisaatioon kuntayhtyminä, isäntäkuntamallina tai omana toimintana, usein elämänkaarimallin mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin menee yli puolet kaikista kuntien kustannuksista. Järjestämissuunnitelman mukaisesti perustettu pysyvä asiantuntijatyöryhmä ennakoi tulevia palvelutarpeita, toiminnallisia muutoksia ja kehittää käytännön toimintatapoja sekä seuraa suunnitelman toteutumista. Perusterveydenhuollon yksikkö valmistelee kuntaneuvotteluista nousseita aloitteita asiantuntijatyöryhmää varten. VSSHP:n alueella oli asukasta vuoden 2013 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes ( henkilöä) asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2013 oli 9,1 %. Työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) osuus on ollut laskussa, 63,8 % vuonna Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2013 oli VSSHP:n väestön ikävakioitu sairastavuusindeksi (Kelan mukaan) oli 96,0 vuonna 2012, eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi. Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:ssä hoidettiin vuoden 2013 aikana noin henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat 55-vuotiaista 69-vuotiaisiin. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (55 %). Vuoteen 2012 verrattuna eniten muutosta oli lasten ikäryhmissä, joissa kaikissa potilaiden määrät pienenivät. Kaavio 1.1. VSSHP:ssä hoidettujen potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma vuonna yli Hoidetut potilaat Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin Kaaviossa 1.2 näkyy hoitojaksoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä. Järjestys on säilynyt samana vuosien aikana, mutta huomionarvoista on, että vuodeosastohoitojaksojen osalta kahden yleisimmän ryhmän, kasvainten ja verenkiertoelinten sairauksien määrät pienentyivät, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen määrät olivat hienoisessa kasvussa. 7

8 Kaavio 1.2. Kymmenen yleisintä vuodeosastolla tai päiväkirurgisesti VSSHP:ssä hoidettua diagnoosiryhmää vuosina Kasvaimet Verenkiertosairaudet Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Ruoansulatussairaudet Vammat ja myrkytykset Raskaus ja synnytys Hengityselinsairaudet Virtsaelinsairaudet Silmäsairaudet Muut oireet ja löydökset Kaavio 1.3. Kymmenen yleisintä avohoitokäynnin syytä VSSHP:ssä diagnoosiryhmittäin VUOSINA Mielenterveys Kasvaimet Yhteydenotto, muu tekijä Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Vammat ja myrkytykset Muut oireet ja löydökset Virtsaelinsairaudet Ruoansulatus Verenkiertoelimistö Silmäsairaudet Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito- ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannusten osalta verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat selkeästi eniten menoja, myös vammojen kustannukset olivat lukumääriin suhteutettuna korkeita. Lisäksi psykiatrian vuodeosastohoito aiheutti viidenneksi suurimmat kustannukset, vaikka lukumääräisesti hoidettavia potilaita oli vain yli Avohoitokäynneillä hoidettujen potilaiden lukumäärien kehittyminen vuosien aikana kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä on esitetty kaaviossa 1.3. Eniten avohoitokäyntejä oli mielenterveyden häiriöiden vuoksi, ja käyntien määrä myös lisääntyi aikaisemmista vuosista. Myös toiseksi yleisimmän ryhmän, kasvainten, hoidossa käyntien määrä oli kasvanut huomattavasti vuonna 2013, mikä selittää tämän ryhmän vuodeosastohoidon määrän laskua ja heijastaa Tyksin panostusta syövän avohoitoon. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien käynnit vähenivät, mutta vammojen vuoksi tehtyjen käyntien määrä taas kasvoi. Myös virtsa- ja sukupuolielinten sairauksien sekä silmäsairauksien vuoksi tehdyt avohoitokäynnit kasvoivat vuonna Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannuksiltaan kasvainten hoito oli suhteellisesti kalleinta. 8

9 2. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille on asetettu tavoitteet tärkeille toiminnan alueille. Keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan määriteltyjen mittareiden avulla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuosittain tavoitetason keskeisille tuloksille. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan valtuustolle tilinpäätöskertomuksen yhteydessä, ja tässä vuosikertomuksessa kuvataan palvelujen laatua, potilasturvallisuutta ja hoidon sisältöä ja tuloksia yksityiskohtaisemmin sekä sairaanhoitopiirin tasolla että tulos-, toimi- ja palvelualueittain Palvelujen laatu Hoitotulosten vertailu Sitova tavoite: Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa. Kehittämistehtävä: Vertaisverkostoja luodaan ja erikoisalakohtaisia hoidon tulosten arviointimittareita kehitetään tulosalueilla. Vuodelle 2013 asetettu kehittämistehtävä toteutui osittain. Yhteensä 24:llä potilaita hoitavalla erikoisalalla oli yhden tai useamman potilasryhmän hoitotulosten rekisterejä, vertailuverkostoja tai tutkimusyhteistyötä. Myös kansallisia rekisterejä oli kehitteillä. Yhdeksän erikoisalaa oli vielä suunnitteluvaiheessa tai vailla toiminnan vaikuttavuuden vertailua. VSSHP:n edustajia oli mukana Kuntaliiton työryhmässä, joka laati vuonna 2014 ilmestyvän Potilaan valinnanvapaus ja laatutieto -suosituksen keskeisistä indikaattoreista hoidon laadun seuraamiseksi ja vertailemiseksi. Näiden indikaattoreiden tuotantoa on käynnistetty. Hoitotulosten vertailu (benchmarking) jonkin toisen tai kaikkien yliopistosairaaloiden kesken tai muuhun vastaavaan tahoon on ollut pitkäkestoinen tavoite kaikille potilaita hoitaville erikoisaloille vähintään yhdessä keskeisessä potilasryhmässä. Liitetaulukossa 3 kuvataan tarkemmin erikoisalojen vertailuyhteistyötä. Yksityiskohtaisempia tuloksia hoitomenetelmien tai hoitojen tuloksista esitetään tulos- ja toimialueittain luvussa Potilastyytyväisyys Sitova tavoite: Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon Kehittämistehtävä: Toimintayksiköissä on potilasohjauksen toimintamalleihin sisällytetty tiedon saantia parantava hoitoselvitys potilaslain edellyttämällä tavalla. Mittari: Tavoitteena on että 90 % antaa arvosanan 4 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Kehityssuunta on kasvava. Toimenpiteet ja tavoitteet toteutuivat vuonna Moniammatillinen työryhmä on valmistellut ohjeen Potilaan tiedonsaannin varmistaminen VSSHP:ssä. Potilaan tiedonsaanti varmistetaan ennen hoitojaksoa, hoitojakson aikana ja hoitojakson päättyessä. Palautelomake uudistui Ajanjaksolla annettiin yhteensä 5157 kirjallista potilaspalautetta, joiden kokonaiskeskiarvo oli 4,6 (5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Tällä perusteella kehityssuunta oli myönteinen vuoden 2012 kokonaiskeskiarvon ollessa 4,2. Vastaajista enemmistö koki, että hoito tai palvelu sairaanhoitopiirissä oli hyvää (ka. 4,6) ja henkilökunta kohteli heitä hyvin (ka. 4,7). Sitovan tavoitteen tavoitetason (90 % antaa arvosanan 4 5) ylittymisen osalta tarkasteltiin jälkeen uudistettuun järjestelmään annettua palautetta. Vertailu vuosien 2012 ja 2013 välillä osoittaa, että vaikka keskiarvot paranivat, tyytyväisten osuus oli hieman heikentynyt. Vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 seuraavat kysymykset jäivät alle tavoitetason: läheisten/omaisten huomioiminen, tutkimuksen/hoidon sujuva eteneminen ja päätösten tekeminen yhdessä potilaiden kanssa. Taulukossa 2.1 on esitetty tarkemmat luvut. Yksityiskohtaisemmin potilastyytyväisyyttä kuvataan luvussa 4. Lisäksi tulokset on kuvattu toimi- ja tulosalueittain luvussa 6. 9

10 Taulukko 2.1. VSSHP:n potilaspalautteen TULOKSET vuosina 2012 ja Väittämät VSSHP 2012 (n=2848) VSSHP 2013 (n=3231) Lomakkeiden yhtenevät kysymykset 4 ja 5, % (n) 4 ja 5, % (n) 1. Hoitoon/tutkimukseen päästiin riittävän nopeasti 90 (1970) 86 (2658) 2. Etukäteisohjeita välitettiin riittävästi 88 (1864) 85 (2460) ennen hoitoa/tutkimusta 3. Hoito/tutkimus eteni sujuvasti 94 (1891) 89 (2674) 4. Olo koettiin turvalliseksi hoidon/tutkimuksen aikana 95 (1910) 90 (2630) 5. Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi 93 (3771) 84 (2121) 6. Hoitoa koskevat päätökset tehtiin 91 (1883) 88 (2518) yhdessä potilaan kanssa 7. Kivut ja oireet hoidettiin riittävästi 94 (1874) 90 (2526) 8. Henkilökunta kohteli potilaita hyvin 96 (2225) 92 (2699) 9. Hoidon/tutkimuksen aikana välitettiin riittävästi tietoa 93 (2134) 90 (2629) 10. Tieto hoidosta/tutkimuksesta oli ymmärrettävää 95 (1669) 92 (2644) 11. Hoito/tutkimus toteutui ammattitaitoisesti 97 (5226) 93 (2677) 12. Hoidosta/tutkimuksesta oli apua 94 (1548) 92 (2540) 13. Hoito/palvelu oli hyvää 96 (2159) 92 (2698) 14. Tilat olivat viihtyisät 89 (5424) 84 (2648) 15. Potilaille välitettiin hyvät kotihoito-ohjeet 94 (1873) 92 (2492) 16. Potilaat tietävät, miten hoito etenee jatkossa 94 (1783) 91 (2492) 17. Selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 96 (1939) 91 (2507) Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Lukumäärä (n) Hoito on turvallista Sitova tavoite: Hoito on turvallista Kehittämistehtävä: Potilasturvallisuusjärjestelmä integroidaan osaksi johtamista ja potilasprosesseja. Henkilöstö osallistuu potilasturvallisuuden verkkokoulutukseen vuosina Mittarit ja tavoitetasot: Haittatapahtumien perustaso on arvioitu tulosalueilla. Henkilöstöstä vähintään 50 % on suorittanut verkkokoulutuksen 2013 aikana. Tulos-, toimi- ja palvelualueilla raportoitiin säännöllisesti potilasturvallisuuden tilanteesta toimintayksiköissä ja johtoryhmissä. Potilasturvallisuuspäällikkö antoi tilanneraportin VSSHP:n johtoryhmälle kahdesti vuoden 2013 aikana. Marraskuussa tehdyn turvallisuuskulttuurikyselyn vastausten (n=1723) perusteella potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti (vrt ja 2011). Tulokset kuvataan tarkemmin luvussa 5.2. Haittatapahtumien perustason arviointia GTT (Global Trigger Tool) -menetelmällä ei ole toteutettu toiminnallisten muutosten takia vuoden 2013 aikana. Haittatapahtumien arviointi siirtyy toteutettavaksi vuodelle 2014 ja etenee sairaanhoitopiiritasolta myös tulos-, toimi- ja palvelualoille. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti 2005 henkilöä (30 %) sairaanhoitopiirin henkilöstöstä, joten sairaanhoitopiiritason tavoite ei toteutunut. Viidellä alueella/ yksikössä 22:sta koulutuksen suorittaneiden osuus oli yli 50 % näitä olivat sairaalahygieniayksikkö, Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala, Totek-palvelualue ja Tules-toimialue. Lisää tietoa potilasturvallisuuden tuloksista on luvussa 5.2 sekä tulos-, toimi- ja palvelualueitten kuvauksissa luvussa Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Sitovat tavoitteet: Hoidon tarpeen arviointi alkaa 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta (lasten ja nuorten psykiatriassa 6 viikossa). Hoitoon pääsy 6 kuukauden kuluessa (lasten- ja nuorten psykiatriassa 3 kk:n) hoidon tarpeen toteamisesta. Tavoitetaso: Hoitoon pääsyn toteutuminen tavoiteajassa kaikissa kolmessa vaiheissa 100 %. Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa 10

11 Lähetteiden käsittelyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. THL:lle toimitetuissa tiedoissa saapuneiden lähetteiden kokonaismäärä vuonna 2013 oli , joista alle 21 vrk:ssa käsiteltiin 99,1 %. Yli 21 vrk kesti 622 lähetteen käsittely. Prosenttiosuus vuonna 2012 oli 99,2 %. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. VSSHP:ssä raja ylittyi kliinisessä hammashoidossa (7,1 %), nuorisopsykiatriassa (7,4 %) ja työlääketieteessä (5,4 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa lähetteiden käsittely oli VSSHP:ssä keskimääräistä nopeampaa. Tavoite ei täysin toteutunut myöskään hoidon tarpeen arviointia odottavien osalta. Odottavien lukumäärä oli 2 799, joista yli 90 vrk odottaneita oli 210 (8 %). Alkuvuodesta yli 90 vrk odottaneiden lukumäärä oli 33 (1,8 %), eli odottajien määrä kasvoi vuoden aikana. Vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa, koska THL muutti tiedonkeruun ohjeistusta 2013 alkaen. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. VSSHP:ssä raja ylittyi kardiologian (32 %), ortopedian (18 %) ja verisuonikirurgian (20 %) erikoisaloilla. Psykiatriassa 6 viikon odotusaika ylittyi nuorisopsykiatriassa (37,5 %) ja lastenpsykiatriassa (60 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa pääsy hoidon tarpeen arviointiin VSSHP:ssä oli keskimääräistä huonompi. Hoitoon pääsyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. Hoitoa odottavien lukumäärä oli yhteensä (vuodeosastohoito, päiväkirurgia, avohoito), joista yli 6 kk odottaneita oli 137 (1,1 %). Vuotta aikaisemmin luku oli 11 (0,3 %). Vuoden lopulla yli 6 kk hoitoa odottaneita oli 2,4 potilasta/ asukasta ja vuonna 2012 vastaavasti 0,2/ asukasta. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos sairaanhoitopiirissä on enemmän kuin 4 potilasta/ asukasta jonottanut hoitoa yli 6 kk (yli 3 kk lasten ja nuorten psykiatriassa) tai erikoisalakohtaisesti yli 5 % ja vähintään 10 potilasta. VSSHP:ssä tämä raja ylittyi neurokirurgiassa (39 potilasta, 9,5 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa hoitoon pääsy VSSHP:ssä oli keskimääräistä tasoa, mutta verrattuna edelliseen vuoteen se oli vuonna 2013 selvästi huonontunut (taulukko 2.2). Taulukko 2.2. Hoitotakuun toteutumisen kehitys VSSHP:ssä. Hoitoon pääsyn määräajan ylittäneiden lukumäärät vuosina THL:lle kolmannesvuosittain toimitetuissa poikkileikkaustilastoissa. Yli 6 kuukautta odottaneet Erikoisala Sisätaudit Kirurgia josta plastiikkakirurgia Gastroenterologia 4 5 Ortopedia ja traumatologia josta käsikirurgia Neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastenkirurgia Silmätaudit Korva-, nenä ja kurkkutaudit Suu- ja leukasairaudet 23 2 Toimenpiteeseen odottavat yhteensä Muu somaattinen hoito Nuorisopsykiatria* 9 Lastenpsykiatria* 2 3 Yhteensä * yli 3 kk odottaneet Hoitotakuun toteutuminen heikkeni kauttaaltaan hieman edellisvuodesta. Tulosalueittaan kuvaillaan hoitoon pääsyä tarkemmin luvussa 6. Lisäksi THL:n internetsivuilta voi hakea hoitotakuun toteutumistietoja sairaanhoitopiireittäin aikasarjoina ja erikoisalajakaumina (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/tiedonkeruut/erikoissairaanhoidon_hoitoonpaasy/kayttoohjeet#1otsikko.) THL julkaisee myös kolmesti vuodessa erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn yhteenvetoraportin sivuillaan: Uutena hoitotakuun seurantana on vuonna 2013 kerätty tietoja odotusajoista tiettyihin leikkauksiin. Odottaminen näihin leikkauksiin ja toimenpiteisiin on kuvattu liitetaulukossa 4. Sallitun odotusajan (180 vrk) ylityksiä oli eniten nenän sivuonteloiden leikkauksiin (14 %) ja kaula- tai selkärangan luudutusleikkauksiin (13 %) sekä rinnan muovausleikkauksiin (10 %). Keskiverto-odotusajat (mediaanit) vaihtelivat toimenpiteittäin 14 ja 131 vrk:n välillä. Seurattavista 27 ryhmästä 19:ssä odotusajan mediaani oli alle kaksi kuukautta. 11

12 2.3. Palveluvalikoiman kattavuus Sitova tavoite: VSSHP:n sairaalat tuottavat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut lukuun ottamatta valtakunnallisesti muualle keskitettyä erityistason hoitoa. Toimenpiteet: Palveluvalikoima arvioidaan vuosittain tulosalueilla vastuuyksiköittäin ottaen huomioon terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Uusien menetelmien arviointimenettely otetaan käyttöön. Mittarin tavoitetaso: 90 %:ssa vastuuyksiköistä viimeisimmästä arvioinnista on kulunut enintään vuosi. Palveluvalikoiman puutteiden arviointia on vuosittain mitattu Webropol-kyselyllä aluesairaaloiden ja Tyksin ylilääkäreille sekä liikelaitosten ylilääkäreille. Sairaanhoitopiirissä on ohje vuodelta 2012 palveluvalikoiman systemaattiseksi arvioimiseksi. Palveluvalikoiman arviointia tiedusteltiin ylilääkäreiltä vuoden lopussa strukturoidulla kyselyllä, johon vastaus saatiin 31 toimintayksikköä 88:sta. Vastanneista 21 (68 %) ilmoitti tehneensä palveluvalikoiman arvioinnin vuoden aikana ja 7 (23 %) ei ollut arvioinut palveluvalikoimaa viime vuosina lainkaan. Vastanneista 55 % oli kehittänyt palveluvalikoiman sisältöä, hoitoprosessien sujuvuutta tai yhteistyötä muiden yksikköjen tai perusterveydenhuollon kanssa. Joka toinen yksikkö osti ulkopuolisia palveluja täydentääkseen palvelujaan. Vuoteen 2012 verrattuna vastauksia saatiin vähemmän. Vastanneet edustivat kuitenkin useimpia Tyksin toimialueita ja liikelaitoksia, aluesairaaloista saatiin yksi vastaus. Sitovan tavoitteen tavoitetaso jäi saavuttamatta, sillä vain 68 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoimansa puutteet vuoden aikana. Tulos oli kuitenkin parempi kuin vuonna 2012, jolloin 59 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoiman kahden vuoden sisällä. Korjaavat toimenpiteet kohdistuivat toiminnan organisointiin, henkilöstö- ja tilaresursseihin, työntekijöiden lisäkoulutukseen, alueellisen työnjaon kehittämiseen ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa, laitehankintoihin sekä uusien menetelmien tai toimintamallien käyttöönottoon. Korjaavista toimenpiteistä katsottiin olleen hyötyä: tarjonta vastasi paremmin kysyntää, hoitoon pääsy oli parantunut kiireellistä arviointia ja hoitoa vaativilla potilailla, leikkaustoiminta oli olennaisesti tehostunut, konsultaatiokäytännöt olivat tulleet sujuvammiksi, oikeat potilaat hoidettiin oikeissa pisteissä ja uusia tutkimuksia oli otettu käyttöön. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin turvauduttiin lähinnä vaativahoitoisten tai harvinaisten potilasryhmien diagnostiikassa ja hoidossa, mutta myös kompensoimaan tila- tai henkilöstöresurssien puutteita. Uusien menetelmien arviointimenettely on laadittu yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden kanssa ja kuvattu Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa, joka hyväksyttiin valtuustossa Vaikuttavuus Sitova tavoite: Toiminnan vaikuttavuus paranee. Toimenpiteet: Hoitokäytännöt päivitetään näyttöön perustuen tulosalueilla. Sairaanhoidon ja hoitotyön vaikuttavuutta kuvaavia elämänlaatu- ja toimintakykysekä omaseurantamittareita kehitetään ja integroidaan osaksi hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Mittari: Näyttöön perustuvan toiminnan osuus. Toimenpiteet toteutuivat osittain vuonna Hoitokäytäntöjen ja -menetelmien tuloksia ja vaikuttavuutta käsitteleviä tutkimuksia oli meneillään ja valmistui useilta erikoisaloilta. Esimerkkinä hoitokäytäntöihin vaikuttavista uusista tutkimustuloksista oli olkapään ja polven kroonisten sairaustilojen vuoksi tehtyjen leikkausten heikko vaikuttavuus. Hoidon vaikuttavuuden mittareiden kehittämistä tehtiin kansallisessa yhteistyössä ja toimialueita tukien mm. hoitotyön laaturyhmässä, joka valmisteli näyttöön perustuvan toiminnan implementointimallin. Prosessien ja hoidon vaikuttavuuden indikaattoreiden tilannetta ja tarpeita kartoitettiin lääkäreille kohdistetulla kyselyllä. Omaseuranta- ja elämänlaatumittareiden käyttöönotto ja integrointi tietojärjestelmiin on kesken. Käytössä oli mm. kipumittareita ja iäkkään potilaan vajaaravitsemusta arvioiva mittari. Sairaanhoitopiirissä on seurattu vuosittain lääkäreiden käsitystä näyttölääketieteen toteutumisesta. Verkkokysely tehtiin vuoden 2013 lopulla. Vastanneita oli kaikkiaan 180, joka on vähemmän kuin vuonna Tulokset olivat samankaltaiset vuoden 2012 tuloksiin verrattuna. Taulukossa 2.3 on kuvattu vastanneiden käsitys Käypä hoito -suositusten toteutumisesta ja taulukossa 2.4 on itsearviointi näyttöön perustuvan toiminnan osuudesta. Taulukko 2.3. Lääkäreiden arvio Käypä hoito -suositusten toteutumisesta potilaiden hoidossa vuonna Yhteensä Keskiarvo Vastaukset ,69 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin Kysymys: Miten Käypä Hoito -suositukset toteutuvat potilaiden hoidossa? 12

13 2.5. Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli Tavoite: Palveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus parantuu yksiköiden välisellä työnjaolla, avohoitoa lisäämällä, toimintoja harkitusti keskittämällä ja hajauttamalla. Mittaaminen: Ydintoimintojen jakaumassa päivystystoiminta vähenee, vuodeosastotoiminta vähenee, päiväkirurgian osuus lisääntyy ja sähköiset konsultaatiot lisääntyvät. Tavoite toteutui osittain vuonna Päivystystoiminta lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Vuodeosastotoiminta väheni koko sairaanhoitopiirissä hoitojaksoina 5 %. Hoitopäivien vähenemä oli somaattisessa hoidossa 7,1 % ja psykiatrisessa hoidossa 8,0 %. Päiväkirurgian leikkausten määrä hieman väheni (0,8 %) vuodesta 2012, mutta suhteellinen osuus elektiivisestä kirurgiasta kasvoi edellisvuosien tapaan 3 prosenttiyksikköä (54 prosentista 57 prosenttiin). Sähköisten konsultaatioiden mittaamista ei toteutettu kattavasti. Tarkemmin ydintoimintojen tunnuslukuja kuvataan luvuissa 3 ja Hoito- ja kuntoutusketjut Sitova tavoite: Hoitokokonaisuuksien yhtenäistäminen ja eri toimijoiden välisen työnjaon selkiyttäminen Mittaaminen: Hoitoreitit-sivuston käytön määrä Taulukko 2.4. Lääkäreiden arvio oman toiminnan perustumisesta menetelmien ja hoitojen osoitettuun näytön vahvuuteen vuonna < 20 % % % % > 80 % Vastanneita yhteensä Keskiarvo Vahva näyttö ,08 Melko vahva näyttö ,56 Vähäinen näyttö ,79 Epävarma näyttö, kliininen kokemus ,93 Ei osaa sanoa ,75 Kysymys: Kuinka suurelta osin oma toimintasi perustuu näyttöön? Arvioi näytön vahvuuden osuus toiminnasta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö rakentaa ja tukee verkostoyhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Valmiita hoito- ja kuntoutusketjuja on tuotettu VSSHP:ssä 44 ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä kaksi. Vuonna 2013 saattohoitoverkosto aloitti toimintansa. Kroonisen haavan hoitoketjuun liittyvän haavahoitajaverkoston koulutuksia oli säännöllisesti. emedic-hanke kroonisen diabeettisen jalkahaavauman hoitamiseksi eteni. Hoitoreitit-sivusto on ajantasainen e-työkalu, jossa on kuvattu paitsi hoitoja palveluprosesseja myös esim. organisaatioiden yhteystietoja, ohjeistuksia ja tietoa alueellisesta koulutuksesta. Sivustoilla oli yhteensä käyntiä vuonna 2013, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Hoitoreitit-sivustolle pääsee Varsinais-Suomen terveydenhuollon toimijoiden intranetien, Turun yliopiston kirjaston Nelli-portaalin sekä Terveysportti-portaalin kautta. Hoito- ja kuntoutusketjujen tavoitteena on hoidon ja palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, päällekkäisyyksien vähentäminen sekä resurssien oikea suuntaaminen hoidon tuotannossa. Hoitoreitit edistävät potilaan hoidon laatua ja turvallisuutta, parantavat yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa ja säästävät kustannuksia. 13

14 Hoitopalautteen saatavuus Sitova tavoite: Asiantuntemuksen ja tietojen vaihto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee. Tavoitetaso: Hoitopalautteen saatavuus 5 vrk:n kuluessa on 90 %. Sähköisesti lähetettyjen hoitopalautteiden määrä VSSHP:ssä on kasvanut vuosittain noin 20 %. Yhtä hoitotapahtumaa kohti voidaan toimittaa useita hoitopalautteita jatkohoitopaikkaan, lähettäneelle lääkärille tai omaan terveyskeskukseen. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltää hoitopalautteen lähettäminen. Osa hoitopalautteista toimitetaan paperisina, esimerkiksi potilaalle kotiin. Paperisten palautteiden määriä ei seurata. Hoitopalautteista viiden vuorokauden kuluessa oli toimitettu vaihteleva osuus eri sairaaloista ja toimintayksiköistä. Taulukossa 2.5 on esitetty sähköisten hoitopalautteiden määrät vuonna 2013 sairaaloittain ja osuudet 5 vrk sisällä lähetetyistä. Tarkemmin Tyksin toimintayksiköittäin tiedot on kuvattu kaaviossa 2.1. Taulukko 2.5. Sähköisten hoitopalautteiden kokonaismäärät ja viiden vuorokauden sisällä lähetettyjen osuudet vuonna Sähköinen hoitopalaute lähena lähetettyjen 0 5 vrk aika- Sähköisesti lähetettyjä tetty 0 5 vrk:n osuus (%) sähköisistä hoito- hoitopalautteita yhteensä aikana hoidon Sairaala tai tulosalue päättymisestä palautteista Loimaan aluesairaala ,1 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala ,0 Turunmaan sairaala ,9 TYKS ,9 Psykiatrian tulosalue ,9 EPLL ,6 VSSHP yhteensä ,6 Käynneissä kuntalaskutettavat käynnit, sarjahoitokäynneistä vain yksi käynti per hoitokokonaisuus. Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero Kaavio 2.1. Tyksistä lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus vastuualueittain vuonna MUKANA YLI 100 PALAUTETTA LÄHETÄNEET VAS- TUUALUEET % FYS GYN KIPU KEU GSYO PNATO NKIR OFT INF KOR LNKIR LHEM URO SYO SUU LSNEU IHO KKIR KGEN END PLY Yht*** MUN NEU REU PED LTEHO HEM RORT COR VERIS APUV KUNO ARTRO YSIS VAVH SELKA KV AKIR AVH ASIS TRAUMA GKIR PROTE OBST HTUKI 14

15 3. Potilashoidon tunnusluvut Vuoden 2013 alusta toteutunut Tyksin organisaatiouudistus toimi- ja palvelualueisiin muutti potilasryhmien sijoittumista eri tulosyksiköissä. Lisäksi potilashoidon toimintatilastojen seuranta- ja raportointijärjestelmä muuttui vuoden 2013 aikana. Tunnuslukujen trendien vertailtavuuden parantamiseksi tiedot on poimittu tähän lukuun pääosin vuosien tilinpäätöskertomuksista. Koska kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin, tässä esitetyt tunnusluvut saattavat olla hieman (yleensä 1 2 %) toteutuneita lukumääriä matalampia ja ne voivat poiketa muualla ilmoitetuista luvuista. Liitetaulukossa 5 on vertailuksi vuoden 2013 luvut VSSHP:n potilastietojärjestelmästä poimittuna Potilaat Yli potilasta sai hoitoa VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2013 aikana. Tämä oli noin enemmän kuin vuodelle 2012 kirjautunut määrä. Eniten muutosta oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen luvuissa. Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina Eniten hoidettujen potilaiden määrä kasvoi Salon aluesairaalassa ja väheni Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.1. Palveluja saaneet potilaat VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina Muutos % Sairaala tai tulosalue Tyks ,5 Loimaan aluesairaala ,5 Salon aluesairaala ,9 Vakka-Suomen sairaala ,3 Turunmaan sairaala ,2 Psykiatrian tulosalue ,4 EPLL ,2 Palveluja käyttäneet potilaat ,0 Yhteensä eri henkilöitä (henkilötunnisteita) ,6 Yhteissummasta on poistettu kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2013 aikana vastaanotettu lähetteitä yli kappaletta (taulukko 3.2). Suhteellisesti eniten lähetteiden määrä kasvoi Tyksissä ja Turunmaan sairaalassa. Lähetteistä noin puolet tuli terveyskeskuksista, vajaa neljäsosa yksityislääkäreiltä ja vajaa neljäsosa oman sairaalan muilta toimialueilta. Noin 7000 lähetettä tuli muilta tahoilta. Taulukko 3.2. Lähetteet VSSHP:n eri sairaaloihin, psykiatrian tulosalueelle ja EPLL:een vuosina Sairaala tai tulosalue Lähetteet yhteensä Muutos % Tyks ,8 Loimaan aluesairaala ,6 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala ,6 Turunmaan sairaala ,1 Psykiatrian tulosalue ,1 EPLL ,6 VSSHP yhteensä , Päivystyskäynnit Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2013 käyntejä 25 % enemmän kuin vuonna 2012 ( ja kappaletta). Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu luvussa

16 3.4. Avohoitokäynnit Kaikkiaan avohoitokäyntejä VSSHP:ssä kirjautui toteutuneeksi kappaletta vuonna 2013 (taulukko 3.3.). Sairaaloista suhteellisesti eniten käynnit lisääntyivät Salon aluesairaalassa, Tyksissä ja psykiatrian tulosalueella. Käyntien määrä laski yli 10 % Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.3. Avohoitokäynnit VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina AVOHOITOKÄYNNIT Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,6 Loimaan aluesairaala ,6 Salon aluesairaala ,1 Vakka-Suomen sairaala ,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,3 EPLL ,0 Yhteensä ,6 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,5 Yhteensä ,8 VSSHP yhteeensä , Vuodeosastohoito Vuonna 2013 vuodeosastohoitojaksoja oli Somaattisen hoidon päiviä kertyi , ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 päivää. Hoitojaksojen kaikki luvut olivat laskusuuntaisia. Taulukot kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueittain luvussa 6. Taulukko 3.4. Hoitojaksot VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Muutos % Hoitojaksot 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,0 Loimaan aluesairaala ,4 Salon aluesairaala ,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,1 Vakka-Suomen sairaala ,8 Yhteensä ,2 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,4 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,4 Yhteensä ,5 VSSHP yhteeensä ,0 Taulukko 3.5. Hoitopäivät VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Muutos % Hoitopäivät 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,6 Loimaan aluesairaala ,2 Salon aluesairaala ,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,4 Vakka-Suomen sairaala ,0 Yhteensä ,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,0 Yhteensä ,0 VSSHP yhteeensä ,3 16

17 Taulukko 3.6. Osastohoidon keskimääräinen kesto VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Keskimääräinen Hoitoaika (Vrk) Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 4,13 4,01 3,94-1,7 Loimaan aluesairaala 4,55 4,41 4,10-7,0 Salon aluesairaala 3,80 3,86 3,71-3,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos 4,60 4,19 4,04-3,6 Vakka-Suomen sairaala 4,07 3,96 4,21 6,3 Yhteensä 4,23 4,02 3,94-2,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 24,48 26,60 23,59-11,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos 14,60 16,10 18,74 16,4 Yhteensä 19,54 25,21 23,07-8, Hoitoisuus Hoitoisuutta arvioidaan 46:lla somaattisen hoidon vuodeosastolla ja neljällä poliklinikalla. Vuodeosastoilla hoitoisuusluokituksena käytetään OPCq mittaria ja poliklinikoilla POLIHOIq -mittaria. Hoitoisuus muodostuu potilaan hoitoisuusluokituksesta, joka kuvaa potilaan hoidon tarvetta asteikolla 1 5 sekä yksikön hoitotyön resurssista, jota mitataan hoitajatyötunteina per potilasmäärä. Tavoitteena on ottaa huomioon potilaan yksilölliset hoidon tarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista ja pyrkiä kohdentamaan henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja hoidon tarvetta. VSSHP:n organisaatiomuutoksen aiheuttaman yksiköiden toiminta- ja rakennemuutosten vuoksi vuoden 2013 hoitoisuusarvoja ei voida vertailla aiempien vuosien arvoihin Tehohoito ja tehostettu valvonta Teho-osastoilla tai tehostetun valvonnan osastoilla hoidettiin vuonna 2013 yhteensä yli 3000 potilasta. Yhteensä hoitopäivä kertyi noin Lukumäärä oli edellisvuotta hieman suurempi. Aikuisten teho-osastolla potilaiden hoitopäiviä kertyi 6281, vastasyntyneiden teho-osastolla 5720 ja lasten teho-osastolla 1587 hoitopäivää yhteensä yli 3000 hoitojakson aikana (taulukko 3.7). Kaikkien näiden osastojen hoitopäivät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 3.7. Tehohoito ja tehostettu valvonta Tyksissä, päättyneet hoitojaksot vuosina Aikuisten teho-osasto, Tyks Kirurgisen sairaalan valvonta ei tiedossa Lasten teho-osasto Vastasyntyneiden teho-osasto * tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai keskenään ei ole täysin luotettavaa. Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH, aivoverenkiertohäiriö) ja sydänvalvonnassa. Aluesairaaloiden valvontayksiköissä hoitoa annettiin lisäksi lähes 2000 hoitopäivää. Tarkemmin tehohoitoa kuvaillaan luvussa Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset VSSHP:ssä tehtiin vuonna 2013 yhteensä yli leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli Lukumäärät olivat edellisvuotta pienempiä (taulukko 3.8). Taulukko 3.8. Leikkaustoimenpiteet VSSHP:ssä vuosina Muutos % Oma toiminta Varsinaiset leikkaukset (A-Q,Y) ,5 % joista elektiiviset leikkaukset ,9 % joista päiväkirurgia ,8 % Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät ja lukumäärät 2013 verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen on esitetty taulukossa 3.9. Suuri lukumäärien muutos voi tarkoittaa joko uuden menetelmän ottamista käyttöön tai myös kirjaamiskäytäntöjen muuttumista. Lukumääräisesti suurimmat ryhmät olivat normaali synnytys ja silmään kohdistuvat toimenpiteet. 17

18 Taulukko 3.9. Yleisimmät toimenpideryhmät VSSHP:ssä vuonna 2013 verrattuna vuosien 2012 ja 2011 vastaaviin lukuihin. Yleisimmät toimenpideryhmät Koodi Toimenpide MAX Normaali synnytys CJE Kaihileikkaus CKW Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus EBA Hampaiden poistot QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet NFB Lonkan tekonivelleikkaus NGB Polven tekonivelleikkaus MCA Keisarileikkaus ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset JHB Peräpukamien toimenpiteet EMB Nielu- tai kitarisojen poisto JAB Nivustyrän leikkaus PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot QDB Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot JKA Sappirakon leikkaus GAA Rintaontelon tähystykset tai kanavointi JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) JEA Umpilisäkkeen poisto CKD Silmän sisäiset lasiais-/retinaleikkaukset QBE Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet FPE Pysyvä tahdistin ABC Selkäydin-/hermojuurivapautus HAB Rintarauhasen osittaiset poistot Yleisimmät sairaanhoitopiirissä tehdyt yksittäiset leikkaukset tai toimenpiteet on lueteltu liitetaulukossa 6. Lukumääräisesti yleisin toimenpide oli normaalin synnytyksen avustaminen ja neljänneksi yleisin keisarileikkaus. Muut yleisimmät leikkaustoimenpiteet kohdistuivat silmään tai tuki- ja liikuntaelimiin. Lisää leikkaustoiminnasta luvussa 6. Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto. Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty liitetaulukossa 7. Mukana on vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei kirjata potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä. Liitetaulukossa 8 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2013 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman vuoden lukumäärät. Kuvantamistutkimuksista etenkin pään ja kallon alueen tutkimukset ovat lisääntyneet, samoin kuin useimpien tuki- ja liikuntaelinryhmien kuvantavat tutkimukset. Osa diagnostisten tutkimusten määrän kasvusta selittyy EPLL:n toiminnalla, johon kuuluu aikaisempaa laajemmin myös perusterveydenhuollon päivystystutkimuksia Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive Siirtoviive aiheutuu, kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden 2013 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 8606 päivää, 1488 potilaan kohdalla. Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia yli 5,1 miljoonaa euroa. Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina on kuvattu kaaviossa 3.1. Vuonna 2013 siirtoviivepäivät olivat runsaammat kuin edellisvuonna, vaikka potilaiden määrä olikin pienempi (2391 vuonna 2012). Kaavio 3.1. Siirtoviivepäivien määrät tulosalueittain VSSHP:ssä vuosina Psykiatria Turunmaan sairaala Alueellinen erikoissairaanhoito Tyks Siirtoviivepäivistä suurin osa (7143) kertyi Tyksistä ja lukumäärä kasvoi noin päivää vuoteen 2012 verrattuna. Alueellisen erikoissairaanhoidon (Loimaan ja Salon aluesairaalat sekä Vakka-Suomen sairaala) siirtoviivepäivien määrä väheni. Psykiatrian tulosalueelle ei kirjattu yhtään siirtoviivepäivää vuonna

19 19

20 4. Asiakastulokset 20 Potilaiden ja muiden asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti. VSSHP:n strategian tavoitteena vuosille on potilaslähtöisten palvelujen laadun kehittäminen. Potilailta ja omaisilta saatu palaute auttaa parantamaan palveluiden laatua Potilaspalaute Potilastyytyväisyys on tärkeä osa palveluiden laatua. Potilaiden näkemykset ovat ratkaisevia kehitettäessä hoitoa ja palveluita heidän tarpeitaan vastaaviksi (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille ). VSSHP:ssä terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä hoidon ja palvelun potilaslähtöisyyden parantamisessa. Potilaspalautekäytäntö Potilas tai hänen läheisensä voivat täyttää potilaspalautelomakkeen, joita saa yksiköistä tai yleisistä tiloista, tai internet-sivustolta löytyvän sähköisen lomakkeen (osoite: Lomake sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilaspalautteen voi antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota palaute koskee. Käsiteltyihin palautteisiin merkitään tehdyt korjaavat toimenpiteet. Palaute tallennetaan QPro-palautejärjestelmään reaaliaikaista seurantaa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Vuonna 2013 koekäytössä oli yhdeksän HappyOrNot-palauteautomaattia: Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa, Vakka-Suomen sairaalassa, Tules-toimialueella ja Lasten ja nuorten klinikalla. Palaute annetaan automaatin hymiöpainikkeella. Automaatilla vastataan tiettyyn henkilöstön laatimaan kysymykseen, joka vaihtelee eri yksiköissä eri aikoina. Palautteet tulevat viikoittain yksiköiden esimiesten nähtäväksi. Tulokset Potilaspalautteita tallentui 3582 QPro-palautejärjestelmään välisenä aikana (palautelomake yhtenäistyi sairaanhoitopiirin alueella alkaen) ja palauteautomaatteihin annettiin palautetta (painallusta). Avoimissa palautteissa kiitoksia oli 1223, moitteita 516 ja parannusehdotuksia 217. Moitteiden osuus oli kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna, mutta edelleenkin palaute oli pääosin kiittävää (taulukko 4.1). Taulukko 4.1. VSSHP:n avoimet palautteet vuosina Kiitokset 2270 (69 %) 3442 (71 %) 3134 (68 %) 1223 (63 %) Ehdotukset 320 (10 %) 456 (9 %) 621 (13 %) 217 (11 %) Moitteet 697 (21 %) 957 (20 %) 866 (19 %) 516 (26 %) Yhteensä Kansallinen potilaspalauteverkosto VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan (Turku SoTe) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen potilaspalauteverkostoon. Tavoitteena on tuottaa vertailutietoa THL:n Palveluvaaka-portaaliin. Vuodelta 2013 tietoa tuottavat VSSHP ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) viidestä yhteisestä kysymyksestä: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. VSSHP:n ja HUS:n potilaspalautteen vertailu vuodelta 2013 on kuvattu kaaviossa 4.1. Vertailu osoitti, että potilastyytyväisyys oli hyvin samansuuntaista ja hyvällä tasolla. Kaavio 4.1. VSSHP:n ja HUS:n viiden yhteisen kysymyksen tulosten vertailu vuodelta VSHP HUS Potilaat kokivat olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa Potilaille välitetty tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää Henkilökunta kohteli potilaita hyvin Potilaiden hoito tai palvelu oli hyvää 4 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 5 Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä.

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Potilashoidon vuosikertomus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TAULUKKO 6.3.3.1. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA. Erikoisalan koodi ja nimi

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Potilashoidon vuosikertomus 2015 1 TERVEEMPÄNÄ KOTIIN LISÄÄMME VÄESTÖN TERVEYTTÄ, ELINVUOSIA JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA 2 Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja (s.5) 1.1.Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) TAULUKKO 6.3.10.2. TEHO-OSASTON TOIMINTALUVUT VUOSINA 2011 2013. Totek tuottaa Tyksin toimialueille leikkaussalipalvelut ja tehohoitopalvelun.

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Potilashoidon vuosi kertomus 2012

Potilashoidon vuosi kertomus 2012 Potilashoidon vuosi kertomus 212 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASHOIDON VUOSIKERTOMUS VUODELTA 212 Potilashoidon vuosikertomus antaa kokonaiskuvan sairaanhoitopiirin tarjoamasta hoidosta ja

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Neurotoimialue

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Neurotoimialue Potilashoidon vuosikertomus 2014 Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Neurotoimialueella yhdistyy aikuisten neurologisten potilaiden diagnostiikka, ja kuntoutus. Toiminta on

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue 1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP Jussi Mertsola Prof, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka, TYKS 7.10.2015 Harvinaiset sairaudet sairauaa on korkeintaan 1 / 2000 ihmistä kohden harvinaissairauksia

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon laadun johtaminen tiedolla

Erikoissairaanhoidon laadun johtaminen tiedolla Näkökulma: KUNTA / TOIMINTAYKSIKKÖ TIETOJÄRJESTELMÄT / PALVELUT Erikoissairaanhoidon laadun johtaminen tiedolla Tuija Ikonen Arviointiylilääkäri VSSHP Sidonnaisuudet Tutkinnot ja pätevyydet LT, kirurgian

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

6.3.5. Medisiininen toimialue

6.3.5. Medisiininen toimialue 6.3.5. Medisiininen toimialue Medisiinisen toimialueen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaiden asiantuntijoiden antamana. Samalla pyrimme turvaamaan

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus

Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus, professori n johtaja PHSOTEY Terveydenhuoltolain säädökset tutkimuksesta ja hoidosta Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TO6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialue kattaa korva-,

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA

ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA SAY Päiväkirurgisen anestesian jaos KEVÄTKOKOUS TURUSSA 26.-27.4.2012 ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA KRISTIINA MATTILA LT, VS.OYL HYKS JORVIN SAIRAALA PÄIVÄKIRURGIAN YKSIKKÖ PÄIVÄKIRURGIAN

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 30.3.2015

Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokouspäivämäärä 30.3.2015 PÖYTÄKIRJANOTE 50 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SELVITYS OSTOPALVELUISTA VUODELTA 2014 JA SAIRAANHOIDON OSTOPALVELUIDEN RAPORTTI 1-2KK / 2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista Kuntaneuvottelut syksy 2013 Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista hallintoylihoitaja Päivi Nygren / Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

14.11.2014. Potilas rahalla ohjaamassa miten saadaan hyötyjä terveydenhuoltojärjestelmälle? Juha Tuominen. Tavoitteet. Saatavuus Laatu Kustannukset

14.11.2014. Potilas rahalla ohjaamassa miten saadaan hyötyjä terveydenhuoltojärjestelmälle? Juha Tuominen. Tavoitteet. Saatavuus Laatu Kustannukset Potilas rahalla ohjaamassa miten saadaan hyötyjä terveydenhuoltojärjestelmälle? Juha Tuominen Tavoitteet Saatavuus Laatu Kustannukset 1 Palvelujen saatavuus ongelmallinen Esim. Ruotsissa: 93 % asiakkaista

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot