Potilashoidon vuosikertomus 2013

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2013

2

3 SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus sisältää tulokset hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Haluamme olla edelläkävijöitä avoimuudessa ja toiminnan kehittämisessä omien tulostemme seuraamisen avulla. Edellisvuoteen verrattuna potilashoidon vuosikertomuksen rakennetta ja sisältöä on muutettu palautteen perusteella. Myös Tyksissä toteutettu organisaatiomuutos on vaikuttanut kertomukseen. Tilinpäätöskertomuksen sitovien toiminnallisten tavoitteiden liitteessä potilashoidon vuosikertomukseen määriteltyjen sitovien tavoitteiden raportointi muodostaa nyt oman osuutensa (luku 2). Toiminnan tunnuslukujen, asiakastulosten sekä toiminnan tulosten ja laadun raportointia on laajennettu sairaanhoitopiirin tasolta (luvut 3 5) tulos-, toimi- ja palvelualuekohtaisiin tietoihin (luku 6), joskaan organisaatiomuutoksen vuoksi kehityssuuntien raportointi ei ole ollut mahdollista siinä määrin kuin olisimme halunneet. Uudistetun kertomuksen tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sitä monimuotoista ja monitahoista terveydenhuollon, diagnostiikan ja hoidon osaamista, jota sairaanhoitopiirimme tuottaa päivittäin, mutta myös niitä potilaiden hoitoa palvelevia tukitoimintoja, joiden avulla seuraamme ja mittaamme laatua ja tuloksia sekä kehitämme jatkuvasti palvelujamme asiakaslähtöisemmiksi, turvallisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Erityisen ylpeitä olemme potilasturvallisuustyöstä sairaalassamme. Viime vuosien aikana on kehitetty ja otettu käyttöön systemaattisesti potilasturvallisuuden työkaluja ja mittareita. Potilasturvallisuuden tukihenkilöverkosto kattaa koko organisaation ja potilasturvallisuuden tilaa seurataan säännöllisesti, mukaan lukien sairaalahygienian toteutuminen. Vastuu potilasturvallisuudesta on johdolla ja jokaisella työntekijällä. Poikkeamat havaitaan, ja niihin puuttumiseen on vahva tahto. Potilashoidon vuosikertomusta laadittaessa yhdeksi selkeäksi kehittämiskohteeksi on noussut toiminnan laatua kuvaavien tunnuslukujen tuotanto. Yrityksistä huolimatta emme saaneet luotettavaa tietoa esimerkiksi niiden potilaiden osuudesta, jotka ovat palanneet päivystyksenä sairaalaan hoitojakson jälkeen, tai kaikista hoitoon liittyvien haittatapahtumien tai uusintaleikkausten määristä. Myös potilasryhmäkohtaisia hoidon vaikuttavuutta kuvaavia mittareita on liian vähän. Vuoden 2013 saavutuksena on kuitenkin ollut tietoisuuden lisääntyminen laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen välttämättömyydestä sekä vertaiskehittämisen tarpeesta. Toivomme, että potilashoidon vuosikertomus vakuuttaa lukijansa siitä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä saamme potilaita hoitaessamme katsoa luottavaisina tulevaisuuteen. Turussa, Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä Samuli Saarni, Päivi Nygren, Timo Ali-Melkkilä, Matti Helkiö, Hanna Mäkäräinen, Ilkka Mononen, Tuija Lehti, Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen

4 Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja Sairaanhoitopiirin tehtävät Potilashoidon arvot ja tavoitteet Tyksin erityisvastuualue Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Väestö Hoidetut potilaat Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Palvelujen laatu Hoitotulosten vertailu Potilastyytyväisyys Hoito on turvallista Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Palveluvalikoiman kattavuus Vaikuttavuus Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli Hoito- ja kuntoutusketjut Hoitopalautteen saatavuus Potilashoidon tunnusluvut Potilaat Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Päivystyskäynnit Avohoitokäynnit Vuodeosastohoito Hoitoisuus Tehohoito ja tehostettu valvonta Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive Asiakastulokset Potilaspalaute Potilasasiamiestoiminta Yhteydenotot potilasasiamiehiin Muistutukset ja kantelut Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Laatuneuvoston toiminta Potilasturvallisuus Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro) Haittatapahtumien analyysi (GTT) Leikkaustiimin tarkistuslista Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) Potilasturvallisuuden verkkokoulutus Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot Sairaalahygienia Hoitoon liittyvät infektiot Hoidon laatupoikkeamat Potilasvahingot Paluu 30 vuorokauden sisällä hoitojakson jälkeen Sairaalakuolleisuus Hoidon haittavaikutukset Uusintaleikkaukset Potilaiden tutkimus ja hoito Ensihoito ja päivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Diagnostiset tutkimukset ja lääkehoito Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa) Diagnostiset palvelualueet Lääkehuolto Somaattinen erikoissairaanhoito, Tyks Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) Sydänkeskus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Neurotoimialue Medisiininen toimialue Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Naistenklinikka Lasten ja nuorten klinikka Asiantuntijapalvelut Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) Alueellinen erikoissairaanhoito Loimaan aluesairaala (LAS) Salon aluesairaala (SAS) Vakka-Suomen sairaala (VSS) Turunmaan sairaala (TMS) Psykiatrinen hoito Yhteenveto Toimitus: Tuija Ikonen, arviointiylilääkäri Mari Viljanen-Peuraniemi, potilasturvallisuuspäällikkö Sini Eloranta, suunnittelija Kuvat: Mikael Soininen (paitsi s. 22, 54, 58, 80, 84/alempi, VSSHP:n arkisto) Taitto: Letterhead Paino: Paino-Kaarina, 2014

5

6 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks), neljässä aluesairaalassa, joita ovat Loimaan aluesairaala (LAS), Salon aluesairaala (SAS), Vakka-Suomen sairaala (VSS) ja Turunmaan sairaala (TMS) sekä lisäksi kahdessa psykiatrisessa sairaalassa. Vuoden 2013 alussa oli virallisesti yhteensä 1082 somaattista ja 146 psykiatrista sairaansijaa. Kaikki sairaansijat eivät olleet käytössä Sairaanhoitopiirin tehtävät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus Potilashoidon arvot ja tavoitteet Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille vahvimpana arvona mainitaan potilaslähtöisyys. Potilaita on hoidettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta asuinpaikasta, varallisuudesta, sukupuolesta, iästä tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Tehokkuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden tavoittelemista käytettävissä olevin voimavaroin. Voimavarat on suunnattava siten, että eri vaihtoehdoista toteutetaan ne, joiden aikaansaama terveyshyöty on suurin. Resurssien käyttöä on jatkuvasti arvioitava ja pyrittävä yhä parempaan tehokkuuteen. Potilaslähtöiset palvelut on yksi sairaanhoitopiirin toiminnallinen tavoite. Varmistamalla palveluiden laatu, saatavuus ja kattavuus lisätään väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Kehittämisen oikean suunnan mahdollistaa toiminnan järjestelmällinen arviointi. Toiminnan tunnuslukujen lisäksi mitataan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia tuloksia Tyksin erityisvastuualue Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus. Vuoden 2013 alusta Vaasan sairaanhoitopiiri liitettiin Tyksin erityisvastuualueeseen. Väestöpohja vuoden lopulla oli yli asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu noin , Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella noin ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella noin asukasta. Erityisvastuualueen väkiluku on kasvanut hieman viime vuosina. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Vuoden 2013 aikana sairaanhoitopiirien valtuustot ovat hyväksyneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tyksiin keskitetyt palvelut Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativaa diagnostiikkaa sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin. 6

7 1.2. Väestö Muualle keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito, silmän alueen kasvainten hoito, eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot (esimerkiksi hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito, huuli suulakihalkioiden hoito) Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa Erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti sovitaan puolivuosittain käytävissä alueellisissa kuntaneuvotteluissa. Käytännön järjestelyistä huolehtii Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö. Palvelutuotantoa suunnitellaan työryhmissä ottaen huomioon sekä yliopistollisen keskussairaalan, alueellisen erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon rooli ja resursointi hoitoketjun eri vaiheissa. Sairaanhoitopiirien alueella toimii Varsinais-Suomessa 14, Satakunnassa 7 ja Vaasan alueella 6 terveyskeskusta. Useimmissa kunnissa on perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto integroitu yhteiseen organisaatioon kuntayhtyminä, isäntäkuntamallina tai omana toimintana, usein elämänkaarimallin mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin menee yli puolet kaikista kuntien kustannuksista. Järjestämissuunnitelman mukaisesti perustettu pysyvä asiantuntijatyöryhmä ennakoi tulevia palvelutarpeita, toiminnallisia muutoksia ja kehittää käytännön toimintatapoja sekä seuraa suunnitelman toteutumista. Perusterveydenhuollon yksikkö valmistelee kuntaneuvotteluista nousseita aloitteita asiantuntijatyöryhmää varten. VSSHP:n alueella oli asukasta vuoden 2013 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes ( henkilöä) asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2013 oli 9,1 %. Työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) osuus on ollut laskussa, 63,8 % vuonna Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2013 oli VSSHP:n väestön ikävakioitu sairastavuusindeksi (Kelan mukaan) oli 96,0 vuonna 2012, eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi. Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:ssä hoidettiin vuoden 2013 aikana noin henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat 55-vuotiaista 69-vuotiaisiin. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (55 %). Vuoteen 2012 verrattuna eniten muutosta oli lasten ikäryhmissä, joissa kaikissa potilaiden määrät pienenivät. Kaavio 1.1. VSSHP:ssä hoidettujen potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma vuonna yli Hoidetut potilaat Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin Kaaviossa 1.2 näkyy hoitojaksoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä. Järjestys on säilynyt samana vuosien aikana, mutta huomionarvoista on, että vuodeosastohoitojaksojen osalta kahden yleisimmän ryhmän, kasvainten ja verenkiertoelinten sairauksien määrät pienentyivät, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen määrät olivat hienoisessa kasvussa. 7

8 Kaavio 1.2. Kymmenen yleisintä vuodeosastolla tai päiväkirurgisesti VSSHP:ssä hoidettua diagnoosiryhmää vuosina Kasvaimet Verenkiertosairaudet Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Ruoansulatussairaudet Vammat ja myrkytykset Raskaus ja synnytys Hengityselinsairaudet Virtsaelinsairaudet Silmäsairaudet Muut oireet ja löydökset Kaavio 1.3. Kymmenen yleisintä avohoitokäynnin syytä VSSHP:ssä diagnoosiryhmittäin VUOSINA Mielenterveys Kasvaimet Yhteydenotto, muu tekijä Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Vammat ja myrkytykset Muut oireet ja löydökset Virtsaelinsairaudet Ruoansulatus Verenkiertoelimistö Silmäsairaudet Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito- ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannusten osalta verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat selkeästi eniten menoja, myös vammojen kustannukset olivat lukumääriin suhteutettuna korkeita. Lisäksi psykiatrian vuodeosastohoito aiheutti viidenneksi suurimmat kustannukset, vaikka lukumääräisesti hoidettavia potilaita oli vain yli Avohoitokäynneillä hoidettujen potilaiden lukumäärien kehittyminen vuosien aikana kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä on esitetty kaaviossa 1.3. Eniten avohoitokäyntejä oli mielenterveyden häiriöiden vuoksi, ja käyntien määrä myös lisääntyi aikaisemmista vuosista. Myös toiseksi yleisimmän ryhmän, kasvainten, hoidossa käyntien määrä oli kasvanut huomattavasti vuonna 2013, mikä selittää tämän ryhmän vuodeosastohoidon määrän laskua ja heijastaa Tyksin panostusta syövän avohoitoon. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien käynnit vähenivät, mutta vammojen vuoksi tehtyjen käyntien määrä taas kasvoi. Myös virtsa- ja sukupuolielinten sairauksien sekä silmäsairauksien vuoksi tehdyt avohoitokäynnit kasvoivat vuonna Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannuksiltaan kasvainten hoito oli suhteellisesti kalleinta. 8

9 2. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille on asetettu tavoitteet tärkeille toiminnan alueille. Keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan määriteltyjen mittareiden avulla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuosittain tavoitetason keskeisille tuloksille. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan valtuustolle tilinpäätöskertomuksen yhteydessä, ja tässä vuosikertomuksessa kuvataan palvelujen laatua, potilasturvallisuutta ja hoidon sisältöä ja tuloksia yksityiskohtaisemmin sekä sairaanhoitopiirin tasolla että tulos-, toimi- ja palvelualueittain Palvelujen laatu Hoitotulosten vertailu Sitova tavoite: Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa. Kehittämistehtävä: Vertaisverkostoja luodaan ja erikoisalakohtaisia hoidon tulosten arviointimittareita kehitetään tulosalueilla. Vuodelle 2013 asetettu kehittämistehtävä toteutui osittain. Yhteensä 24:llä potilaita hoitavalla erikoisalalla oli yhden tai useamman potilasryhmän hoitotulosten rekisterejä, vertailuverkostoja tai tutkimusyhteistyötä. Myös kansallisia rekisterejä oli kehitteillä. Yhdeksän erikoisalaa oli vielä suunnitteluvaiheessa tai vailla toiminnan vaikuttavuuden vertailua. VSSHP:n edustajia oli mukana Kuntaliiton työryhmässä, joka laati vuonna 2014 ilmestyvän Potilaan valinnanvapaus ja laatutieto -suosituksen keskeisistä indikaattoreista hoidon laadun seuraamiseksi ja vertailemiseksi. Näiden indikaattoreiden tuotantoa on käynnistetty. Hoitotulosten vertailu (benchmarking) jonkin toisen tai kaikkien yliopistosairaaloiden kesken tai muuhun vastaavaan tahoon on ollut pitkäkestoinen tavoite kaikille potilaita hoitaville erikoisaloille vähintään yhdessä keskeisessä potilasryhmässä. Liitetaulukossa 3 kuvataan tarkemmin erikoisalojen vertailuyhteistyötä. Yksityiskohtaisempia tuloksia hoitomenetelmien tai hoitojen tuloksista esitetään tulos- ja toimialueittain luvussa Potilastyytyväisyys Sitova tavoite: Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon Kehittämistehtävä: Toimintayksiköissä on potilasohjauksen toimintamalleihin sisällytetty tiedon saantia parantava hoitoselvitys potilaslain edellyttämällä tavalla. Mittari: Tavoitteena on että 90 % antaa arvosanan 4 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Kehityssuunta on kasvava. Toimenpiteet ja tavoitteet toteutuivat vuonna Moniammatillinen työryhmä on valmistellut ohjeen Potilaan tiedonsaannin varmistaminen VSSHP:ssä. Potilaan tiedonsaanti varmistetaan ennen hoitojaksoa, hoitojakson aikana ja hoitojakson päättyessä. Palautelomake uudistui Ajanjaksolla annettiin yhteensä 5157 kirjallista potilaspalautetta, joiden kokonaiskeskiarvo oli 4,6 (5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Tällä perusteella kehityssuunta oli myönteinen vuoden 2012 kokonaiskeskiarvon ollessa 4,2. Vastaajista enemmistö koki, että hoito tai palvelu sairaanhoitopiirissä oli hyvää (ka. 4,6) ja henkilökunta kohteli heitä hyvin (ka. 4,7). Sitovan tavoitteen tavoitetason (90 % antaa arvosanan 4 5) ylittymisen osalta tarkasteltiin jälkeen uudistettuun järjestelmään annettua palautetta. Vertailu vuosien 2012 ja 2013 välillä osoittaa, että vaikka keskiarvot paranivat, tyytyväisten osuus oli hieman heikentynyt. Vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 seuraavat kysymykset jäivät alle tavoitetason: läheisten/omaisten huomioiminen, tutkimuksen/hoidon sujuva eteneminen ja päätösten tekeminen yhdessä potilaiden kanssa. Taulukossa 2.1 on esitetty tarkemmat luvut. Yksityiskohtaisemmin potilastyytyväisyyttä kuvataan luvussa 4. Lisäksi tulokset on kuvattu toimi- ja tulosalueittain luvussa 6. 9

10 Taulukko 2.1. VSSHP:n potilaspalautteen TULOKSET vuosina 2012 ja Väittämät VSSHP 2012 (n=2848) VSSHP 2013 (n=3231) Lomakkeiden yhtenevät kysymykset 4 ja 5, % (n) 4 ja 5, % (n) 1. Hoitoon/tutkimukseen päästiin riittävän nopeasti 90 (1970) 86 (2658) 2. Etukäteisohjeita välitettiin riittävästi 88 (1864) 85 (2460) ennen hoitoa/tutkimusta 3. Hoito/tutkimus eteni sujuvasti 94 (1891) 89 (2674) 4. Olo koettiin turvalliseksi hoidon/tutkimuksen aikana 95 (1910) 90 (2630) 5. Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi 93 (3771) 84 (2121) 6. Hoitoa koskevat päätökset tehtiin 91 (1883) 88 (2518) yhdessä potilaan kanssa 7. Kivut ja oireet hoidettiin riittävästi 94 (1874) 90 (2526) 8. Henkilökunta kohteli potilaita hyvin 96 (2225) 92 (2699) 9. Hoidon/tutkimuksen aikana välitettiin riittävästi tietoa 93 (2134) 90 (2629) 10. Tieto hoidosta/tutkimuksesta oli ymmärrettävää 95 (1669) 92 (2644) 11. Hoito/tutkimus toteutui ammattitaitoisesti 97 (5226) 93 (2677) 12. Hoidosta/tutkimuksesta oli apua 94 (1548) 92 (2540) 13. Hoito/palvelu oli hyvää 96 (2159) 92 (2698) 14. Tilat olivat viihtyisät 89 (5424) 84 (2648) 15. Potilaille välitettiin hyvät kotihoito-ohjeet 94 (1873) 92 (2492) 16. Potilaat tietävät, miten hoito etenee jatkossa 94 (1783) 91 (2492) 17. Selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 96 (1939) 91 (2507) Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Lukumäärä (n) Hoito on turvallista Sitova tavoite: Hoito on turvallista Kehittämistehtävä: Potilasturvallisuusjärjestelmä integroidaan osaksi johtamista ja potilasprosesseja. Henkilöstö osallistuu potilasturvallisuuden verkkokoulutukseen vuosina Mittarit ja tavoitetasot: Haittatapahtumien perustaso on arvioitu tulosalueilla. Henkilöstöstä vähintään 50 % on suorittanut verkkokoulutuksen 2013 aikana. Tulos-, toimi- ja palvelualueilla raportoitiin säännöllisesti potilasturvallisuuden tilanteesta toimintayksiköissä ja johtoryhmissä. Potilasturvallisuuspäällikkö antoi tilanneraportin VSSHP:n johtoryhmälle kahdesti vuoden 2013 aikana. Marraskuussa tehdyn turvallisuuskulttuurikyselyn vastausten (n=1723) perusteella potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti (vrt ja 2011). Tulokset kuvataan tarkemmin luvussa 5.2. Haittatapahtumien perustason arviointia GTT (Global Trigger Tool) -menetelmällä ei ole toteutettu toiminnallisten muutosten takia vuoden 2013 aikana. Haittatapahtumien arviointi siirtyy toteutettavaksi vuodelle 2014 ja etenee sairaanhoitopiiritasolta myös tulos-, toimi- ja palvelualoille. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti 2005 henkilöä (30 %) sairaanhoitopiirin henkilöstöstä, joten sairaanhoitopiiritason tavoite ei toteutunut. Viidellä alueella/ yksikössä 22:sta koulutuksen suorittaneiden osuus oli yli 50 % näitä olivat sairaalahygieniayksikkö, Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala, Totek-palvelualue ja Tules-toimialue. Lisää tietoa potilasturvallisuuden tuloksista on luvussa 5.2 sekä tulos-, toimi- ja palvelualueitten kuvauksissa luvussa Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Sitovat tavoitteet: Hoidon tarpeen arviointi alkaa 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta (lasten ja nuorten psykiatriassa 6 viikossa). Hoitoon pääsy 6 kuukauden kuluessa (lasten- ja nuorten psykiatriassa 3 kk:n) hoidon tarpeen toteamisesta. Tavoitetaso: Hoitoon pääsyn toteutuminen tavoiteajassa kaikissa kolmessa vaiheissa 100 %. Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa 10

11 Lähetteiden käsittelyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. THL:lle toimitetuissa tiedoissa saapuneiden lähetteiden kokonaismäärä vuonna 2013 oli , joista alle 21 vrk:ssa käsiteltiin 99,1 %. Yli 21 vrk kesti 622 lähetteen käsittely. Prosenttiosuus vuonna 2012 oli 99,2 %. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. VSSHP:ssä raja ylittyi kliinisessä hammashoidossa (7,1 %), nuorisopsykiatriassa (7,4 %) ja työlääketieteessä (5,4 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa lähetteiden käsittely oli VSSHP:ssä keskimääräistä nopeampaa. Tavoite ei täysin toteutunut myöskään hoidon tarpeen arviointia odottavien osalta. Odottavien lukumäärä oli 2 799, joista yli 90 vrk odottaneita oli 210 (8 %). Alkuvuodesta yli 90 vrk odottaneiden lukumäärä oli 33 (1,8 %), eli odottajien määrä kasvoi vuoden aikana. Vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa, koska THL muutti tiedonkeruun ohjeistusta 2013 alkaen. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. VSSHP:ssä raja ylittyi kardiologian (32 %), ortopedian (18 %) ja verisuonikirurgian (20 %) erikoisaloilla. Psykiatriassa 6 viikon odotusaika ylittyi nuorisopsykiatriassa (37,5 %) ja lastenpsykiatriassa (60 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa pääsy hoidon tarpeen arviointiin VSSHP:ssä oli keskimääräistä huonompi. Hoitoon pääsyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. Hoitoa odottavien lukumäärä oli yhteensä (vuodeosastohoito, päiväkirurgia, avohoito), joista yli 6 kk odottaneita oli 137 (1,1 %). Vuotta aikaisemmin luku oli 11 (0,3 %). Vuoden lopulla yli 6 kk hoitoa odottaneita oli 2,4 potilasta/ asukasta ja vuonna 2012 vastaavasti 0,2/ asukasta. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos sairaanhoitopiirissä on enemmän kuin 4 potilasta/ asukasta jonottanut hoitoa yli 6 kk (yli 3 kk lasten ja nuorten psykiatriassa) tai erikoisalakohtaisesti yli 5 % ja vähintään 10 potilasta. VSSHP:ssä tämä raja ylittyi neurokirurgiassa (39 potilasta, 9,5 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa hoitoon pääsy VSSHP:ssä oli keskimääräistä tasoa, mutta verrattuna edelliseen vuoteen se oli vuonna 2013 selvästi huonontunut (taulukko 2.2). Taulukko 2.2. Hoitotakuun toteutumisen kehitys VSSHP:ssä. Hoitoon pääsyn määräajan ylittäneiden lukumäärät vuosina THL:lle kolmannesvuosittain toimitetuissa poikkileikkaustilastoissa. Yli 6 kuukautta odottaneet Erikoisala Sisätaudit Kirurgia josta plastiikkakirurgia Gastroenterologia 4 5 Ortopedia ja traumatologia josta käsikirurgia Neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastenkirurgia Silmätaudit Korva-, nenä ja kurkkutaudit Suu- ja leukasairaudet 23 2 Toimenpiteeseen odottavat yhteensä Muu somaattinen hoito Nuorisopsykiatria* 9 Lastenpsykiatria* 2 3 Yhteensä * yli 3 kk odottaneet Hoitotakuun toteutuminen heikkeni kauttaaltaan hieman edellisvuodesta. Tulosalueittaan kuvaillaan hoitoon pääsyä tarkemmin luvussa 6. Lisäksi THL:n internetsivuilta voi hakea hoitotakuun toteutumistietoja sairaanhoitopiireittäin aikasarjoina ja erikoisalajakaumina ( THL julkaisee myös kolmesti vuodessa erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn yhteenvetoraportin sivuillaan: Uutena hoitotakuun seurantana on vuonna 2013 kerätty tietoja odotusajoista tiettyihin leikkauksiin. Odottaminen näihin leikkauksiin ja toimenpiteisiin on kuvattu liitetaulukossa 4. Sallitun odotusajan (180 vrk) ylityksiä oli eniten nenän sivuonteloiden leikkauksiin (14 %) ja kaula- tai selkärangan luudutusleikkauksiin (13 %) sekä rinnan muovausleikkauksiin (10 %). Keskiverto-odotusajat (mediaanit) vaihtelivat toimenpiteittäin 14 ja 131 vrk:n välillä. Seurattavista 27 ryhmästä 19:ssä odotusajan mediaani oli alle kaksi kuukautta. 11

12 2.3. Palveluvalikoiman kattavuus Sitova tavoite: VSSHP:n sairaalat tuottavat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut lukuun ottamatta valtakunnallisesti muualle keskitettyä erityistason hoitoa. Toimenpiteet: Palveluvalikoima arvioidaan vuosittain tulosalueilla vastuuyksiköittäin ottaen huomioon terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Uusien menetelmien arviointimenettely otetaan käyttöön. Mittarin tavoitetaso: 90 %:ssa vastuuyksiköistä viimeisimmästä arvioinnista on kulunut enintään vuosi. Palveluvalikoiman puutteiden arviointia on vuosittain mitattu Webropol-kyselyllä aluesairaaloiden ja Tyksin ylilääkäreille sekä liikelaitosten ylilääkäreille. Sairaanhoitopiirissä on ohje vuodelta 2012 palveluvalikoiman systemaattiseksi arvioimiseksi. Palveluvalikoiman arviointia tiedusteltiin ylilääkäreiltä vuoden lopussa strukturoidulla kyselyllä, johon vastaus saatiin 31 toimintayksikköä 88:sta. Vastanneista 21 (68 %) ilmoitti tehneensä palveluvalikoiman arvioinnin vuoden aikana ja 7 (23 %) ei ollut arvioinut palveluvalikoimaa viime vuosina lainkaan. Vastanneista 55 % oli kehittänyt palveluvalikoiman sisältöä, hoitoprosessien sujuvuutta tai yhteistyötä muiden yksikköjen tai perusterveydenhuollon kanssa. Joka toinen yksikkö osti ulkopuolisia palveluja täydentääkseen palvelujaan. Vuoteen 2012 verrattuna vastauksia saatiin vähemmän. Vastanneet edustivat kuitenkin useimpia Tyksin toimialueita ja liikelaitoksia, aluesairaaloista saatiin yksi vastaus. Sitovan tavoitteen tavoitetaso jäi saavuttamatta, sillä vain 68 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoimansa puutteet vuoden aikana. Tulos oli kuitenkin parempi kuin vuonna 2012, jolloin 59 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoiman kahden vuoden sisällä. Korjaavat toimenpiteet kohdistuivat toiminnan organisointiin, henkilöstö- ja tilaresursseihin, työntekijöiden lisäkoulutukseen, alueellisen työnjaon kehittämiseen ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa, laitehankintoihin sekä uusien menetelmien tai toimintamallien käyttöönottoon. Korjaavista toimenpiteistä katsottiin olleen hyötyä: tarjonta vastasi paremmin kysyntää, hoitoon pääsy oli parantunut kiireellistä arviointia ja hoitoa vaativilla potilailla, leikkaustoiminta oli olennaisesti tehostunut, konsultaatiokäytännöt olivat tulleet sujuvammiksi, oikeat potilaat hoidettiin oikeissa pisteissä ja uusia tutkimuksia oli otettu käyttöön. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin turvauduttiin lähinnä vaativahoitoisten tai harvinaisten potilasryhmien diagnostiikassa ja hoidossa, mutta myös kompensoimaan tila- tai henkilöstöresurssien puutteita. Uusien menetelmien arviointimenettely on laadittu yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden kanssa ja kuvattu Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa, joka hyväksyttiin valtuustossa Vaikuttavuus Sitova tavoite: Toiminnan vaikuttavuus paranee. Toimenpiteet: Hoitokäytännöt päivitetään näyttöön perustuen tulosalueilla. Sairaanhoidon ja hoitotyön vaikuttavuutta kuvaavia elämänlaatu- ja toimintakykysekä omaseurantamittareita kehitetään ja integroidaan osaksi hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Mittari: Näyttöön perustuvan toiminnan osuus. Toimenpiteet toteutuivat osittain vuonna Hoitokäytäntöjen ja -menetelmien tuloksia ja vaikuttavuutta käsitteleviä tutkimuksia oli meneillään ja valmistui useilta erikoisaloilta. Esimerkkinä hoitokäytäntöihin vaikuttavista uusista tutkimustuloksista oli olkapään ja polven kroonisten sairaustilojen vuoksi tehtyjen leikkausten heikko vaikuttavuus. Hoidon vaikuttavuuden mittareiden kehittämistä tehtiin kansallisessa yhteistyössä ja toimialueita tukien mm. hoitotyön laaturyhmässä, joka valmisteli näyttöön perustuvan toiminnan implementointimallin. Prosessien ja hoidon vaikuttavuuden indikaattoreiden tilannetta ja tarpeita kartoitettiin lääkäreille kohdistetulla kyselyllä. Omaseuranta- ja elämänlaatumittareiden käyttöönotto ja integrointi tietojärjestelmiin on kesken. Käytössä oli mm. kipumittareita ja iäkkään potilaan vajaaravitsemusta arvioiva mittari. Sairaanhoitopiirissä on seurattu vuosittain lääkäreiden käsitystä näyttölääketieteen toteutumisesta. Verkkokysely tehtiin vuoden 2013 lopulla. Vastanneita oli kaikkiaan 180, joka on vähemmän kuin vuonna Tulokset olivat samankaltaiset vuoden 2012 tuloksiin verrattuna. Taulukossa 2.3 on kuvattu vastanneiden käsitys Käypä hoito -suositusten toteutumisesta ja taulukossa 2.4 on itsearviointi näyttöön perustuvan toiminnan osuudesta. Taulukko 2.3. Lääkäreiden arvio Käypä hoito -suositusten toteutumisesta potilaiden hoidossa vuonna Yhteensä Keskiarvo Vastaukset ,69 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin Kysymys: Miten Käypä Hoito -suositukset toteutuvat potilaiden hoidossa? 12

13 2.5. Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli Tavoite: Palveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus parantuu yksiköiden välisellä työnjaolla, avohoitoa lisäämällä, toimintoja harkitusti keskittämällä ja hajauttamalla. Mittaaminen: Ydintoimintojen jakaumassa päivystystoiminta vähenee, vuodeosastotoiminta vähenee, päiväkirurgian osuus lisääntyy ja sähköiset konsultaatiot lisääntyvät. Tavoite toteutui osittain vuonna Päivystystoiminta lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Vuodeosastotoiminta väheni koko sairaanhoitopiirissä hoitojaksoina 5 %. Hoitopäivien vähenemä oli somaattisessa hoidossa 7,1 % ja psykiatrisessa hoidossa 8,0 %. Päiväkirurgian leikkausten määrä hieman väheni (0,8 %) vuodesta 2012, mutta suhteellinen osuus elektiivisestä kirurgiasta kasvoi edellisvuosien tapaan 3 prosenttiyksikköä (54 prosentista 57 prosenttiin). Sähköisten konsultaatioiden mittaamista ei toteutettu kattavasti. Tarkemmin ydintoimintojen tunnuslukuja kuvataan luvuissa 3 ja Hoito- ja kuntoutusketjut Sitova tavoite: Hoitokokonaisuuksien yhtenäistäminen ja eri toimijoiden välisen työnjaon selkiyttäminen Mittaaminen: Hoitoreitit-sivuston käytön määrä Taulukko 2.4. Lääkäreiden arvio oman toiminnan perustumisesta menetelmien ja hoitojen osoitettuun näytön vahvuuteen vuonna < 20 % % % % > 80 % Vastanneita yhteensä Keskiarvo Vahva näyttö ,08 Melko vahva näyttö ,56 Vähäinen näyttö ,79 Epävarma näyttö, kliininen kokemus ,93 Ei osaa sanoa ,75 Kysymys: Kuinka suurelta osin oma toimintasi perustuu näyttöön? Arvioi näytön vahvuuden osuus toiminnasta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö rakentaa ja tukee verkostoyhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Valmiita hoito- ja kuntoutusketjuja on tuotettu VSSHP:ssä 44 ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä kaksi. Vuonna 2013 saattohoitoverkosto aloitti toimintansa. Kroonisen haavan hoitoketjuun liittyvän haavahoitajaverkoston koulutuksia oli säännöllisesti. emedic-hanke kroonisen diabeettisen jalkahaavauman hoitamiseksi eteni. Hoitoreitit-sivusto on ajantasainen e-työkalu, jossa on kuvattu paitsi hoitoja palveluprosesseja myös esim. organisaatioiden yhteystietoja, ohjeistuksia ja tietoa alueellisesta koulutuksesta. Sivustoilla oli yhteensä käyntiä vuonna 2013, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Hoitoreitit-sivustolle pääsee Varsinais-Suomen terveydenhuollon toimijoiden intranetien, Turun yliopiston kirjaston Nelli-portaalin sekä Terveysportti-portaalin kautta. Hoito- ja kuntoutusketjujen tavoitteena on hoidon ja palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, päällekkäisyyksien vähentäminen sekä resurssien oikea suuntaaminen hoidon tuotannossa. Hoitoreitit edistävät potilaan hoidon laatua ja turvallisuutta, parantavat yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa ja säästävät kustannuksia. 13

14 Hoitopalautteen saatavuus Sitova tavoite: Asiantuntemuksen ja tietojen vaihto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee. Tavoitetaso: Hoitopalautteen saatavuus 5 vrk:n kuluessa on 90 %. Sähköisesti lähetettyjen hoitopalautteiden määrä VSSHP:ssä on kasvanut vuosittain noin 20 %. Yhtä hoitotapahtumaa kohti voidaan toimittaa useita hoitopalautteita jatkohoitopaikkaan, lähettäneelle lääkärille tai omaan terveyskeskukseen. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltää hoitopalautteen lähettäminen. Osa hoitopalautteista toimitetaan paperisina, esimerkiksi potilaalle kotiin. Paperisten palautteiden määriä ei seurata. Hoitopalautteista viiden vuorokauden kuluessa oli toimitettu vaihteleva osuus eri sairaaloista ja toimintayksiköistä. Taulukossa 2.5 on esitetty sähköisten hoitopalautteiden määrät vuonna 2013 sairaaloittain ja osuudet 5 vrk sisällä lähetetyistä. Tarkemmin Tyksin toimintayksiköittäin tiedot on kuvattu kaaviossa 2.1. Taulukko 2.5. Sähköisten hoitopalautteiden kokonaismäärät ja viiden vuorokauden sisällä lähetettyjen osuudet vuonna Sähköinen hoitopalaute lähena lähetettyjen 0 5 vrk aika- Sähköisesti lähetettyjä tetty 0 5 vrk:n osuus (%) sähköisistä hoito- hoitopalautteita yhteensä aikana hoidon Sairaala tai tulosalue päättymisestä palautteista Loimaan aluesairaala ,1 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala ,0 Turunmaan sairaala ,9 TYKS ,9 Psykiatrian tulosalue ,9 EPLL ,6 VSSHP yhteensä ,6 Käynneissä kuntalaskutettavat käynnit, sarjahoitokäynneistä vain yksi käynti per hoitokokonaisuus. Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero Kaavio 2.1. Tyksistä lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus vastuualueittain vuonna MUKANA YLI 100 PALAUTETTA LÄHETÄNEET VAS- TUUALUEET % FYS GYN KIPU KEU GSYO PNATO NKIR OFT INF KOR LNKIR LHEM URO SYO SUU LSNEU IHO KKIR KGEN END PLY Yht*** MUN NEU REU PED LTEHO HEM RORT COR VERIS APUV KUNO ARTRO YSIS VAVH SELKA KV AKIR AVH ASIS TRAUMA GKIR PROTE OBST HTUKI 14

15 3. Potilashoidon tunnusluvut Vuoden 2013 alusta toteutunut Tyksin organisaatiouudistus toimi- ja palvelualueisiin muutti potilasryhmien sijoittumista eri tulosyksiköissä. Lisäksi potilashoidon toimintatilastojen seuranta- ja raportointijärjestelmä muuttui vuoden 2013 aikana. Tunnuslukujen trendien vertailtavuuden parantamiseksi tiedot on poimittu tähän lukuun pääosin vuosien tilinpäätöskertomuksista. Koska kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin, tässä esitetyt tunnusluvut saattavat olla hieman (yleensä 1 2 %) toteutuneita lukumääriä matalampia ja ne voivat poiketa muualla ilmoitetuista luvuista. Liitetaulukossa 5 on vertailuksi vuoden 2013 luvut VSSHP:n potilastietojärjestelmästä poimittuna Potilaat Yli potilasta sai hoitoa VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2013 aikana. Tämä oli noin enemmän kuin vuodelle 2012 kirjautunut määrä. Eniten muutosta oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen luvuissa. Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina Eniten hoidettujen potilaiden määrä kasvoi Salon aluesairaalassa ja väheni Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.1. Palveluja saaneet potilaat VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina Muutos % Sairaala tai tulosalue Tyks ,5 Loimaan aluesairaala ,5 Salon aluesairaala ,9 Vakka-Suomen sairaala ,3 Turunmaan sairaala ,2 Psykiatrian tulosalue ,4 EPLL ,2 Palveluja käyttäneet potilaat ,0 Yhteensä eri henkilöitä (henkilötunnisteita) ,6 Yhteissummasta on poistettu kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2013 aikana vastaanotettu lähetteitä yli kappaletta (taulukko 3.2). Suhteellisesti eniten lähetteiden määrä kasvoi Tyksissä ja Turunmaan sairaalassa. Lähetteistä noin puolet tuli terveyskeskuksista, vajaa neljäsosa yksityislääkäreiltä ja vajaa neljäsosa oman sairaalan muilta toimialueilta. Noin 7000 lähetettä tuli muilta tahoilta. Taulukko 3.2. Lähetteet VSSHP:n eri sairaaloihin, psykiatrian tulosalueelle ja EPLL:een vuosina Sairaala tai tulosalue Lähetteet yhteensä Muutos % Tyks ,8 Loimaan aluesairaala ,6 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala ,6 Turunmaan sairaala ,1 Psykiatrian tulosalue ,1 EPLL ,6 VSSHP yhteensä , Päivystyskäynnit Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2013 käyntejä 25 % enemmän kuin vuonna 2012 ( ja kappaletta). Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu luvussa

16 3.4. Avohoitokäynnit Kaikkiaan avohoitokäyntejä VSSHP:ssä kirjautui toteutuneeksi kappaletta vuonna 2013 (taulukko 3.3.). Sairaaloista suhteellisesti eniten käynnit lisääntyivät Salon aluesairaalassa, Tyksissä ja psykiatrian tulosalueella. Käyntien määrä laski yli 10 % Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.3. Avohoitokäynnit VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina AVOHOITOKÄYNNIT Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,6 Loimaan aluesairaala ,6 Salon aluesairaala ,1 Vakka-Suomen sairaala ,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,3 EPLL ,0 Yhteensä ,6 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,5 Yhteensä ,8 VSSHP yhteeensä , Vuodeosastohoito Vuonna 2013 vuodeosastohoitojaksoja oli Somaattisen hoidon päiviä kertyi , ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 päivää. Hoitojaksojen kaikki luvut olivat laskusuuntaisia. Taulukot kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueittain luvussa 6. Taulukko 3.4. Hoitojaksot VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Muutos % Hoitojaksot 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,0 Loimaan aluesairaala ,4 Salon aluesairaala ,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,1 Vakka-Suomen sairaala ,8 Yhteensä ,2 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,4 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,4 Yhteensä ,5 VSSHP yhteeensä ,0 Taulukko 3.5. Hoitopäivät VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Muutos % Hoitopäivät 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,6 Loimaan aluesairaala ,2 Salon aluesairaala ,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,4 Vakka-Suomen sairaala ,0 Yhteensä ,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,0 Yhteensä ,0 VSSHP yhteeensä ,3 16

17 Taulukko 3.6. Osastohoidon keskimääräinen kesto VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Keskimääräinen Hoitoaika (Vrk) Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 4,13 4,01 3,94-1,7 Loimaan aluesairaala 4,55 4,41 4,10-7,0 Salon aluesairaala 3,80 3,86 3,71-3,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos 4,60 4,19 4,04-3,6 Vakka-Suomen sairaala 4,07 3,96 4,21 6,3 Yhteensä 4,23 4,02 3,94-2,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 24,48 26,60 23,59-11,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos 14,60 16,10 18,74 16,4 Yhteensä 19,54 25,21 23,07-8, Hoitoisuus Hoitoisuutta arvioidaan 46:lla somaattisen hoidon vuodeosastolla ja neljällä poliklinikalla. Vuodeosastoilla hoitoisuusluokituksena käytetään OPCq mittaria ja poliklinikoilla POLIHOIq -mittaria. Hoitoisuus muodostuu potilaan hoitoisuusluokituksesta, joka kuvaa potilaan hoidon tarvetta asteikolla 1 5 sekä yksikön hoitotyön resurssista, jota mitataan hoitajatyötunteina per potilasmäärä. Tavoitteena on ottaa huomioon potilaan yksilölliset hoidon tarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista ja pyrkiä kohdentamaan henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja hoidon tarvetta. VSSHP:n organisaatiomuutoksen aiheuttaman yksiköiden toiminta- ja rakennemuutosten vuoksi vuoden 2013 hoitoisuusarvoja ei voida vertailla aiempien vuosien arvoihin Tehohoito ja tehostettu valvonta Teho-osastoilla tai tehostetun valvonnan osastoilla hoidettiin vuonna 2013 yhteensä yli 3000 potilasta. Yhteensä hoitopäivä kertyi noin Lukumäärä oli edellisvuotta hieman suurempi. Aikuisten teho-osastolla potilaiden hoitopäiviä kertyi 6281, vastasyntyneiden teho-osastolla 5720 ja lasten teho-osastolla 1587 hoitopäivää yhteensä yli 3000 hoitojakson aikana (taulukko 3.7). Kaikkien näiden osastojen hoitopäivät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 3.7. Tehohoito ja tehostettu valvonta Tyksissä, päättyneet hoitojaksot vuosina Aikuisten teho-osasto, Tyks Kirurgisen sairaalan valvonta ei tiedossa Lasten teho-osasto Vastasyntyneiden teho-osasto * tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai keskenään ei ole täysin luotettavaa. Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH, aivoverenkiertohäiriö) ja sydänvalvonnassa. Aluesairaaloiden valvontayksiköissä hoitoa annettiin lisäksi lähes 2000 hoitopäivää. Tarkemmin tehohoitoa kuvaillaan luvussa Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset VSSHP:ssä tehtiin vuonna 2013 yhteensä yli leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli Lukumäärät olivat edellisvuotta pienempiä (taulukko 3.8). Taulukko 3.8. Leikkaustoimenpiteet VSSHP:ssä vuosina Muutos % Oma toiminta Varsinaiset leikkaukset (A-Q,Y) ,5 % joista elektiiviset leikkaukset ,9 % joista päiväkirurgia ,8 % Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät ja lukumäärät 2013 verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen on esitetty taulukossa 3.9. Suuri lukumäärien muutos voi tarkoittaa joko uuden menetelmän ottamista käyttöön tai myös kirjaamiskäytäntöjen muuttumista. Lukumääräisesti suurimmat ryhmät olivat normaali synnytys ja silmään kohdistuvat toimenpiteet. 17

18 Taulukko 3.9. Yleisimmät toimenpideryhmät VSSHP:ssä vuonna 2013 verrattuna vuosien 2012 ja 2011 vastaaviin lukuihin. Yleisimmät toimenpideryhmät Koodi Toimenpide MAX Normaali synnytys CJE Kaihileikkaus CKW Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus EBA Hampaiden poistot QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet NFB Lonkan tekonivelleikkaus NGB Polven tekonivelleikkaus MCA Keisarileikkaus ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset JHB Peräpukamien toimenpiteet EMB Nielu- tai kitarisojen poisto JAB Nivustyrän leikkaus PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot QDB Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot JKA Sappirakon leikkaus GAA Rintaontelon tähystykset tai kanavointi JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) JEA Umpilisäkkeen poisto CKD Silmän sisäiset lasiais-/retinaleikkaukset QBE Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet FPE Pysyvä tahdistin ABC Selkäydin-/hermojuurivapautus HAB Rintarauhasen osittaiset poistot Yleisimmät sairaanhoitopiirissä tehdyt yksittäiset leikkaukset tai toimenpiteet on lueteltu liitetaulukossa 6. Lukumääräisesti yleisin toimenpide oli normaalin synnytyksen avustaminen ja neljänneksi yleisin keisarileikkaus. Muut yleisimmät leikkaustoimenpiteet kohdistuivat silmään tai tuki- ja liikuntaelimiin. Lisää leikkaustoiminnasta luvussa 6. Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto. Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty liitetaulukossa 7. Mukana on vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei kirjata potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä. Liitetaulukossa 8 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2013 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman vuoden lukumäärät. Kuvantamistutkimuksista etenkin pään ja kallon alueen tutkimukset ovat lisääntyneet, samoin kuin useimpien tuki- ja liikuntaelinryhmien kuvantavat tutkimukset. Osa diagnostisten tutkimusten määrän kasvusta selittyy EPLL:n toiminnalla, johon kuuluu aikaisempaa laajemmin myös perusterveydenhuollon päivystystutkimuksia Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive Siirtoviive aiheutuu, kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden 2013 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 8606 päivää, 1488 potilaan kohdalla. Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia yli 5,1 miljoonaa euroa. Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina on kuvattu kaaviossa 3.1. Vuonna 2013 siirtoviivepäivät olivat runsaammat kuin edellisvuonna, vaikka potilaiden määrä olikin pienempi (2391 vuonna 2012). Kaavio 3.1. Siirtoviivepäivien määrät tulosalueittain VSSHP:ssä vuosina Psykiatria Turunmaan sairaala Alueellinen erikoissairaanhoito Tyks Siirtoviivepäivistä suurin osa (7143) kertyi Tyksistä ja lukumäärä kasvoi noin päivää vuoteen 2012 verrattuna. Alueellisen erikoissairaanhoidon (Loimaan ja Salon aluesairaalat sekä Vakka-Suomen sairaala) siirtoviivepäivien määrä väheni. Psykiatrian tulosalueelle ei kirjattu yhtään siirtoviivepäivää vuonna

19 19

20 4. Asiakastulokset 20 Potilaiden ja muiden asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti. VSSHP:n strategian tavoitteena vuosille on potilaslähtöisten palvelujen laadun kehittäminen. Potilailta ja omaisilta saatu palaute auttaa parantamaan palveluiden laatua Potilaspalaute Potilastyytyväisyys on tärkeä osa palveluiden laatua. Potilaiden näkemykset ovat ratkaisevia kehitettäessä hoitoa ja palveluita heidän tarpeitaan vastaaviksi (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille ). VSSHP:ssä terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä hoidon ja palvelun potilaslähtöisyyden parantamisessa. Potilaspalautekäytäntö Potilas tai hänen läheisensä voivat täyttää potilaspalautelomakkeen, joita saa yksiköistä tai yleisistä tiloista, tai internet-sivustolta löytyvän sähköisen lomakkeen (osoite: Lomake sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilaspalautteen voi antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota palaute koskee. Käsiteltyihin palautteisiin merkitään tehdyt korjaavat toimenpiteet. Palaute tallennetaan QPro-palautejärjestelmään reaaliaikaista seurantaa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Vuonna 2013 koekäytössä oli yhdeksän HappyOrNot-palauteautomaattia: Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa, Vakka-Suomen sairaalassa, Tules-toimialueella ja Lasten ja nuorten klinikalla. Palaute annetaan automaatin hymiöpainikkeella. Automaatilla vastataan tiettyyn henkilöstön laatimaan kysymykseen, joka vaihtelee eri yksiköissä eri aikoina. Palautteet tulevat viikoittain yksiköiden esimiesten nähtäväksi. Tulokset Potilaspalautteita tallentui 3582 QPro-palautejärjestelmään välisenä aikana (palautelomake yhtenäistyi sairaanhoitopiirin alueella alkaen) ja palauteautomaatteihin annettiin palautetta (painallusta). Avoimissa palautteissa kiitoksia oli 1223, moitteita 516 ja parannusehdotuksia 217. Moitteiden osuus oli kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna, mutta edelleenkin palaute oli pääosin kiittävää (taulukko 4.1). Taulukko 4.1. VSSHP:n avoimet palautteet vuosina Kiitokset 2270 (69 %) 3442 (71 %) 3134 (68 %) 1223 (63 %) Ehdotukset 320 (10 %) 456 (9 %) 621 (13 %) 217 (11 %) Moitteet 697 (21 %) 957 (20 %) 866 (19 %) 516 (26 %) Yhteensä Kansallinen potilaspalauteverkosto VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan (Turku SoTe) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen potilaspalauteverkostoon. Tavoitteena on tuottaa vertailutietoa THL:n Palveluvaaka-portaaliin. Vuodelta 2013 tietoa tuottavat VSSHP ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) viidestä yhteisestä kysymyksestä: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. VSSHP:n ja HUS:n potilaspalautteen vertailu vuodelta 2013 on kuvattu kaaviossa 4.1. Vertailu osoitti, että potilastyytyväisyys oli hyvin samansuuntaista ja hyvällä tasolla. Kaavio 4.1. VSSHP:n ja HUS:n viiden yhteisen kysymyksen tulosten vertailu vuodelta VSHP HUS Potilaat kokivat olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa Potilaille välitetty tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää Henkilökunta kohteli potilaita hyvin Potilaiden hoito tai palvelu oli hyvää 4 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 5 Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä.