ItäMaito. Vaali vasikasta vahva lypsäjä 1/2011. Sopimuksilla säilörehua naapurista s. 14. Laadukas maito poiki kultamitalit s. 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaito. Vaali vasikasta vahva lypsäjä 1/2011. Sopimuksilla säilörehua naapurista s. 14. Laadukas maito poiki kultamitalit s. 20"

Transkriptio

1 ItäMaito 1/2011 Sopimuksilla säilörehua naapurista s. 14 Vaali vasikasta vahva lypsäjä Laadukas maito poiki kultamitalit s. 20 Jarmo Juutinen luottaa Valion uutuuksiin s. 24

2 1/2011 Kuva: Raila aaltonen Signaaleja maidontuotannon puolesta... 3 Kuinka herasta tuli salonkikelpoinen...4 Oman alan kuulumiset ajan tasalle...6 Valvontaeläinlääkäri lisää luottamusta tuotantoon...8 Vasikoiden kanssa tehdään navetan tärkein työ...10 Konehallista tilava ja raikas vasikkala Parhaat pellot rehua tuottamaan Säilörehulla enemmän maitolitroja ja valkuaiskiloja.. 16 Valmistele huolella vuoden tärkein rehusato Walter Ehrström -mitalit jaettiin Smolnassa Laatumaito syntyy normaalina arkityönä Ala-Pöyhölän perinteenä laadukas työ...23 Merkkituotteet ja vienti tuottajahinnan takeena Omasta kaupasta kaikki tarvikkeet...27 Uutispaloja Talouspäällikkö ei särkenyt lypsykonetta Henkilöstöpäivä nosti hymyn huulille Maitonaaman salatut pussitukset Kuva: Tapani Lepistö Valion teknologiajohtaja Matti Harju on tehnyt sinnikkäästi työtä heran puolesta. Rehuyhteistyö kasvitilan kanssa on hyvä ratkaisu laajentavalle maitotilalle. Kuva: Arja Rissanen Kansi Tämä vasikka sai uuden kodin vanhasta konehallista. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila kahvitteli Walter Ehrström -mitalien saajien kanssa Smolnassa huhtikuussa. Kuva: Kari Jalkanen Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Toimituskunta Päätoimittaja Ilpo Lukkarinen, toimituksen sihteeri Eevakaisa Parviainen, Jarno Kämäräinen, Riitta Pasanen, Kari Piironen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, Paino Suomen Painotuote Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45. ItäMaito 2 ItäMaito 1 / 2011

3 Pä ä k i r j o i t u s Signaaleja maidontuotannon puolesta Niin se vaan kääntyi pitkä talvi viimein kevääksi ja tätä luettaessa ollaan jo toukokuussa. Maamiehen mieli on kääntynyt jo kirkkaasti toukotöille ja tulevan kesän askareisiin. Toivotaan, että kesä 2011 on suotuisa rehun kasvulle ja karjan laidunnukselle. Vuosi 2010 jäi varmasti monelle mieleen poikkeuksellisista säistään: ennätyspitkät pakkasjaksot talvella ja toisaalta ennätyshelteet ja myrskyt kesällä. Maidontuottajien uskoa tulevaan koetteli maidon tuottajahinnan lasku ja samanaikaisesti kohonneet tuotantokustannukset. Onneksi loppusyksystä saimme tuottajahintaan korotusta ja myös jälkitili oli oikean suuntainen. Näitä signaaleja tarvitaan, että voimme tehdä pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä suunnitelmia maidontuotannon jatkamisen ja laajentamisen puolesta. Tämän ItäMaito -lehden teemoina ovat eläinten hyvinvointi ja säilörehuasiat. Molemmat ovat erittäin tärkeitä aiheita. Laadukas säilörehu on maitotilan ehdottomasti tärkein tuotantopanos ja sen laatuun ja määrään tuottaja pystyy vaikuttamaan eniten. Perinteisesti meillä Itä-Suomessa, juustomeijereiden ympärillä on osattu ja haluttu tehdä laadukasta säilörehua. Ja samaa kertovat maidon laatutilastot: ItäMaidon maidossa oli viime vuonna koko Valio-leirin alhaisimmat VHBI-pitoisuudet. Pidetään sama linja jatkossakin. Säilörehun tuotannolliseen laatuun panostamisessa olisi vielä enemmänkin tekemisen varaa. Lehdessä kerrotaan aiheesta tarkemmin, mutta yhden tekijän haluan nostaa esille. Tänäkin kesänä Osuuskunta ItäMaito maksaa analyysit tuottajiensa lähettämistä rehun raaka-ainenäytteistä. Tätä palvelua kannattaa käyttää hyväkseen, siitä saa tietoa sekä ruokinnan suunnitteluun että rehunteon ajoitukseen. Eläinten hyvinvointi on meille kaikille erittäin tärkeä asia, sillä vain hyvinvoiva vasikka kasvaa hyvin ja lehmä lypsää paljon laadukasta maitoa. Tärkeää on myös säilyttää kuluttajien suuntaan se hyvä imago, joka suomalaisella maidontuotannolla on. Entistä enemmän myös tuotannon tuki kohdistetaan eläinten hyvinvointia tukeviin tekijöihin. Analysoimatta tässä navettaolosuhteita tarkemmin haluan puuttua tärkeimpään eläinten hyvinvointiin vaikuttavaan tekijään, nimittäin eläinten hoitajan hyvinvointiin. Työssä jaksamisesta puhutaan nykyisin paljon muillakin aloilla, mutta erityisen tärkeää se on maitotiloilla, joilla ei voi noin vain heittäytyä vuorotteluvapaille. Yritetään muistaa ottaa aikaa myös niille omille harrastuksille ja parisuhteelle. Kesä on kaikilla kiireinen, mutta yhteinen aika puolison ja perheen kanssa ei mene hukkaan. Myös Osuuskunta ItäMaito haluaa omalta osaltaan olla tukemassa tuottajiensa jaksamista. Eri puolilla laajaa toimialuetta järjestetään kesällä ja syksyllä tansseja ja muita tilaisuuksia, joihin toivomme runsasta osallistumista, tervetuloa siis joukolla niihin! Toivotan lopuksi erittäin paljon onnea kaikille äideille, olette päivänne ansainneet! Yritetään me isännät olla edes puoli päivää mukana juhlimassa, vaikka kylvöt kuinka polttelisi. Oikein hyvää kesää kaikille! Pasi Pulkkinen Maitotilan isäntä Juvalta, edustajiston puheenjohtaja ItäMaito 1 /

4 Teksti Raila Aaltonen Kuva Tapani Lepistö Valion teknologiajohtaja Matti Harju on ehtinyt ottaa työvoiton monesta nihkeästä asenteesta. Hänen aikanaan hera on muuttunut lähes jätteenä pidetystä sivutuotteesta innostavaksi raaka-aineeksi, ja monta mullistavaa tuotetta on tullut markkinoille. Kuinka herasta tuli salonki- kelpoinen Vino hymy kareilee Matti Harjun suupielissä, kun hän muistelee oman uransa alkuaikoja maidontuottajien palveluksessa. Asenteet olivat alkuun todella kielteiset, meijereissä kukaan ei uskonut heran mahdollisuuksiin elintarvikkeena. Valiolle oli kuitenkin hankittu elektrodialyysilaite, jolla herasta saatiin poistettua suoloja. Laktoosia pilkkomalla herasta alettiin valmistaa makeata siirappia. 90-luvulla herastakin saatiin jo useita elintarvikekäyttöön sopivia tuotteita. Vähäsuolainen herajauhe on nykyään äidinmaidonkorvikkeen tärkein komponentti. Valio on maailman kolmanneksi suurin vähäsuolaisen herajauheen valmistaja ja kiinalaiset vauvat ovat suurin suomalaisen heran käyttäjäkunta, Matti Harju kertoo. Kärsimättömämpi mies ei olisi ehkä viihtynyt Valion tutkimus- ja kehitystoiminnassa näin montaa vuosikymmentä. Aika pitkälle alkuperäisestä urasuunnitelmastaan nuori kemian diplomi-insinööri joutuikin poikkeamaan: hän nimittäin mieli suuntautua ilmansuojeluun. Kun selvisi, että alalla on koko Suo- messa vain yksi virka, ja sekin jo täytetty, ymmärsin, että töitä ei olisi luvassa aivan pian. Olin opiskeluaikana mukana suunnittelemassa Lapinlahdelle ensimmäistä heran suolanpoistolaitetta, ja kun minulle tarjottiin Valiolta mahdollisuutta tehdä diplomityö, tulin tähän taloon ja jäin. Laktoosiintoleranssista ei oikein uskallettu puhua. Olo-jugurtti on Valion tuotekehityksen uusin markkinatulokas. Tässä tuoteryhmässä kuluttajat eivät hae halvinta vaihtoehtoa, tietää teknologiajohtaja Matti Harju. Laktoosivaivaisten kansa 70-luvun puolivälissä oli ilmestynyt suomalainen tutkimus, jonka mukaan maito aiheuttaa vatsavaivoja niille 17 prosentille suomalaisista, jotka aikuisikään tullessaan menettävät kykynsä pilkkoa maidon laktoosia. Syntyi ensimmäinen oivallus: heran laktoosin pilkkomiseen käytetyllä tekniikalla alettiin hajottaa myös maidon laktoosia, ja näin käsiteltyä maitojauhetta jaettiin koemielessä kiinnostuneille kuluttajille. Epävirallinen vaihe kesti useita vuosia. Laktoosi-intoleranssista ei oikein uskallettu puhua, kun pelättiin maidon imagon siitä vaarantuvan. Hyla -maitojauhe saatiin markkinoille vuonna 1980 ja sen suosio kasvoi nopeasti. Kun kuluttajat oli löydetty, tie oli auki muille Hyla -tuotteille. Heran jalostuksen parista löytyi pian toinenkin kiinnostava ja myöhemmin hyödylliseksi osoittautuva prosessi. Kromatografisen erotuksen avulla herasta saatiin enemmän laktoosia talteen kuin elektrodialyysilla. Joensuun Ympäristön Osuusmeijeriin sijoitettu laitteisto jäi kuitenkin vaille työtä, kun laktoosin valmistus päätettiin lopettaa. 4 ItäMaito 1 / 2011

5 Kokeiltiin, voidaanko sillä erottaa laktoosi myös maidosta, ja sekin onnistui, Harju muistelee. Siitä alkoi täysin laktoosittoman maidon kehittäminen. Meni kuitenkin 16 vuotta ennen kuin tuote lopulta vuonna 2001 tuli markkinoille. Sen jälkeen laktoosittoman tuoteperheen voittokulkua ei ole mikään voinut pysäyttää. Ennakkoluuloton Valio Matti Harju kuvaa Valion hallitsemaa suomalaisen maidon tuotekehityksen maailmaa kilpailijamaihin verrattuna omintakeiseksi. Maailmalla sekä meijeriteollisuus että kuluttajat ovat konservatiivisia, täällä Suomessa taas ihmiset ovat aina uskoneet ravitsemusasiantuntijoita ja olleet valmiita muuttamaan ruokavaliotaan suosituksen mukaan. Missään muualla kevyttuotteet eivät ole saaneet yhtä suurta suosiota kuin täällä. Nyt niiden kulta-aika alkaa olla ohi. Suomi on ollut paras markkina myös funktionaalisille elintarvikkeille. Ehkä me olemme teknologiafriikki kansa, jolla ei ole liikaa perinteiden painolastia. Harjun mukaan Valiolla ei yritetä olla kuluttajaa fiksumpia, vaan kehitetään tuotteita, joita ihmiset haluavat ostaa. Työssä on myös onnistuttu: suomalainen syö puoli litraa ja juo saman verran maitoa joka päivä. Jos kulutus olisi muuallakin yhtä iso, EU:ssa olisi maidosta pula, Harju havainnollistaa. Hyvää työtä on siis tehty, mutta miten se käytännössä tapahtuu, se tuotekehitys? Innovaatioihin ei ole oikotietä eivätkä ne Valiolaisen tuotekehityksen vuosikymmenet 1970-luvun iso juttu oli valmis äidinmaidonkorvike, Tutteli. Ainutlaatuinen tuote ja kaiken kaikkiaan uraauurtava juttu, Matti Harju kuvailee luku toi markkinoille Hyla-tuotteet, joista kasvoi yli 200 tuotteen sarja. Kaikki suurkeittiötuotteet alettiin valmistaa Hyla-maidosta. Hylan elinkaari on nyt laskusuunnassa, sen tilalle tulevat laktoosittomat tuotteet luvulla kehiteltiin uutta, suurta ideaa, Gefilus-tuotteita. Ne tulivat markkinoille vuosikymmenen puolivälissä ja kasvoivat isoksi tuotesarjaksi Suomessa. Sama probiootti tunnetaan lisenssimyynnin ansiosta nyt kaikissa maanosissa. Valion nimi näkyy pienellä kaikissa tuotepakkauksissa, joissa Gefilusta käytetään luku on laktoosittomien tuotteiden vuosikymmen. Kasvu on edelleen hurjaa, viime vuonna 15 prosenttia. Myynti lähestyy 17 prosentin osuutta kokonaismarkkinoista, kuten pitääkin, kun tiedetään että sama osuus väestöstä kärsii laktoosin imeytymishäiriöstä. ItäMaito 1 /

6 Joskus ideansa puolesta joutuu käyttämään viekkautta. Maidon laatutaso on yleisestikin osuuskunnassamme todella korkea, mistä tuottajat saivat kiitosta. Tänä vuonna suuri enemmistö laatupalkituista sai hopeisen merkin 20 vuoden laatutyöstä. Kokouksessa käytiin läpi ItäMaito-osuuskunnan ja Valion ajankohtaiset kuulumiset. Taloushallintoa esitelleen Maili Puustisen mukaan osuuskunta on selvinnyt fuusiosta hallitusti ja odotusten mukaisesti. Osuuskunta on vakavarainen ja tilityskyky kohtuullisen hyvä. Kilpailu Suomen maitomarkkinoista on säilynyt ennallaan: maahamme tulee edelleen 500 miljoonaa litraa maitoa rajojen ulkopuolelta, joten saman verran on vietävä ulos, selvitti hallituksen jäsen Jarmo Juutinen. Tuotantoneuvoja Tuomo Rytkönen muissynny sattumalta. Ne syntyvät, kun on tehty tarpeeksi paljon töitä. Kaikki uudet oivallukset eivät edes selviä perille, eli markkinoille asti. Sekin pitää vain kestää, että omasta mielestä maailman paras tuote ei päivänvaloa marketin hyllyssä näe. Joskus ideansa puolesta joutuu käyttämään viekkauttakin, Harju paljastaa. Yksi tapa on mainita kuulleensa, että joku on tuomassa tällaisen tuotteen markkinoille. Markkinajohtajalle olisi noloa, jos joku toinen ehtisi uudella tuotteella ensin. Keksittävää riittää yhä Uusimman tuotteensa, Olo-jugurtin, Valio toi markkinoille selvästi haastajan asemassa. Kilpailijan tarjoama vatsajugurtti oli kasvanut isoksi tuotteeksi, ja Valiossa päätettiin lähteä hakemaan omaa osuutta ruoansulatusjugurttien markkinoista. Ololle asetettiin kaksi tavoitetta: sen tuli olla maultaan ja rakenteeltaan kilpailijaa parempi, ja lunastaa lupauksensa ruoansulatuksen edistäjänä. Terveysväittämän takana Olo-jugurtissa on kuitu sekä neljä Valion hyvin tutkimaa ja tuntemaa probioottista bakteeria. Maun kanssa tehtiin tiukasti työtä ja lanseerausta jopa lykättiin, kunnes sokkotesteissä vähintään 60 prosenttia kuluttajista piti Oloa parempana kuin kilpailevaa tuotetta. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet erittäin hyviä. Myynti on ollut jopa kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Joskus on hyvä tulla markkinoille haastajana, Matti Harju hymyilee. A. I. Virtasen muotokuvan alla istuvalla miehellä on vielä muutama työntäyteinen ja innostava vuosi edessään Valion T&K:n palveluksessa. Vai onko maidosta kaikki jo keksitty? No ei! Nyt eletään teknologian kannalta tosi mielenkiintoista vaihetta, kun uutta kalvotekniikkaa ollaan ottamassa käyttöön. Aika mullistavia tuotteita voidaan pian tuoda markkinoille mutta niistä ei voi vielä puhua tarkemmin. Laadukkaasta maidosta valmistetut tuotteet virkistivät kokousväkeä Siilinjärvellä. Oman alan kuulumiset ajan tasalle Kevään Kuopion seudun aluekokous Siilinjärvellä veti paikalle yli kahdeksankymmentä maidontuottajaa. Erityisen runsaasti paikalle saapui maidon laatupalkinnon saajia. Sirpa Luttinen Maanviljelijä ItäMaidon edustajiston jäsen 6 ItäMaito 1 / 2011

7 Kuva:Tuomo Rytkönen Maitovaltuuskuntaa, Valion hallitusta ja tuotantoneuvontaa edustaneet puhujat takasivat kiinnostavan kattauksen ajankohtaisasioita Nilsiän Mantulla pidetyssä aluekokouksessa. tutti tuotannonalamme kulmakivistä, eläinten hyvinvoinnista ja rehujen laadusta. Niiden saavuttamisessa auttavat osuuskunnan tarjoamat tuottajapalvelut, joista myös kerrattiin tärkeimmät. Eniten yleisöä kiinnosti kiintiöjärjestelmän kehitys, josta kenelläkään ei ole vielä varmaa tietoa. Maitovaltuuskunnan jäsen Risto Sonninen selvitti tämän hetken kansallisia kaavailuja. Tuttujen tapaaminen tärkeää Kaksi robottitilan emäntää, Raija Rissanen Vehmersalmelta ja Mervi Kaipiainen Karttulasta, olivat tulleet kokoukseen tapaamaan muita tuottajia ja vaihtamaan kuulumisia. Kokousasiat olivat heille jo tuttuja meijerin tiedotteista ja lehdistä. Myös Merja Räsänen Kaavilta kertoi tulleensa huvin vuoksi, sillä välillä on hyvä lähteä navetasta pois. Vaikka asiat kokouksessa ovatkin tuttuja, pitää pysyä ajan tasalla. Sari ja Hannu Savolainen ovat käyneet joka kevät aluekokouksessa. Perinteeseen kuuluu tuttujen tapaamista ja hyvää ruokaa, samalla voi pyörähtää kauppakierroksen kaupungissa. Erkki Antikainen Riistavedeltä oli hieman haikeissa tunnelmissa. Aluekokous oli hänen viimeisensä, koska tila luopuu maidontuotannosta. Säännollisesti on käyty emännän kanssa tähän asti. Kokoukset ovat mukavia, kuulee asiantuntijoita ja näkee virkaveljiä. Aluekokoukset tavoittivat viideosan omistajista ItäMaito järjesti maalis huhtikuun aikana kaikkiaan 15 aluekokousta eri puolilla toiminta-aluetta. Tapahtumissa kerrotaan osuuskunnan omistajille osuuskunnan ja Valion tilasta, tulevaisuudesta ja maitoalan näkymistä. Kevään 2011 kokousten osanottajamäärä oli ilahduttavan suuri. Kokoukset tavoittivat noin viidenneksen tilojen emännistä ja isännistä. Käydyissä keskusteluissa saimme hyvää palautetta toimintamme kehittämiseen. Kokouksilla on tärkeä rooli ItäMaidon kokoisen osuuskunnan ja koko Valioryhmän jäsensuhteiden hoitamisessa. Aluekokouksilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, mutta kaikki esiin tulleet kommentit ja palautteet kirjattiin ylös ja ne saatetaan hallituksen sekä edustajiston tietoon jatkotoimenpiteitä varten. Kokouskäytäntöä jatketaan, ja tilaisuuksien määrää tarkastelemme tämänvuotisten kokemusten perusteella. On erittäin mukavaa saada kertoa kokouksissa omistajille toiminnastamme ja taustoista päätöksille, toimintatavoille ja taloudelliselle menestymisellemme vaikkapa maidon tuottajahinnassa. Johdolle on myös hyödyllistä olla altavastaajana kuulemassa palautetta ja rakentavaa kritiikkiäkin toiminnan kehittämiseksi. ItäMaito ja koko Valioryhmä ovat olemassa maidontuottajia varten. Omistajien ääni kanavoituu päätöksentekoon mm. aluekokousten kautta. Siksi toivomme jatkossakin runsasta osanottoa tilaisuuksiin. Ilpo Lukkarinen Toimitusjohtaja ItäMaito 1 /

8 Valvontaeläinlääkäri lisää luottamusta tuotantoon 8 ItäMaito 1 / 2011

9 Kuva: Tapani Ylisiurua E l ä i n t e n h y v i n vo i n t i Johanna Mattila uskoo maitotilojen hygieniatarkastusten sujuvan hyvässä yhteisymmärryksessä. Kolmen vuoden välein tehtävässä tarkastuksessa käydään läpi navetan ja lypsypaikan olosuhteet ja maidonkäsittely. Uusi valvontaeläinlääkärin virka on aiheuttanut maatiloilla hämmennystä, mutta kyse ei ole uusista tarkastuksista, vaan uudesta työnjaosta. Teksti Eeva-Kaisa Pulkka Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Mitään uusia tarkastuksia ei ole tullut, vaan tarkastukset on siirretty nyt yhden valvontaeläinlääkärin tehtäväksi, selventää Ylä-Savon Sotekuntayhtymän valvontaeläinlääkäri Johanna Mattila. Maitotiloihin Mattila ottaa yhteyttä joka kolmas vuosi tehtävän maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksen merkeissä. Aiemmin näitä tarkastuksia tekivät kunnaneläinlääkärit. Uudistus on Mattilan mielestä hyvä monestakin syystä. Valvontaeläinlääkärillä on paremmin aikaa keskittyä tarkastuksiin ja valvonta yhtenäistyy, kun tarkastaja on kaikilla sama, Mattila perustelee. Mahdolliset jääviysongelmat jäävät myös pois, kun hoitava ja tarkastava eläinlääkäri on eri ihminen. Tämä on Mattilan mielestä tärkeää myös muun yhteiskunnan suuntaan. Tarkastusten luotettavuus kuluttajien silmissä paranee, kun niitä tekemässä on ulkopuolinen riippumaton henkilö. Kuluttajien luottamus tuotantoon on tärkeää ja valvontajärjestelmän uskottavuus paranee, kun hoitavien ja tarkastavien eläinlääkärien tehtävät on eriytetty, Mattila uskoo. Tarkastuksessa ei pelättävää Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksen Mattila toivoo tuottajien ottavan molemminpuolisena tutustumis-, neuvontaja oppimistilanteena. Monilla tuottajilla on paljon kokemusta ja se antaa varmasti myös minulle, Mattila sanoo. Tarkastusta ei missään nimessä pidä pelätä, tarkoitus ei ole etsimällä etsiä puutteita suurennuslasilla. Tarkastusaika sovitaan yleensä etukäteen. Tarkastus sujuu jouhevammin, jos tila varaa valmiiksi omavalvontakuvauksen, eläinkortit, lääkekirjanpidon sekä todistuksen lypsykoneen testauksesta ja huollosta. Oman kaivon vettä käyttävillä tulisi olla tulokset vesitutkimuksesta. Tarkastuksessa käydään läpi maidontuotantorakennuksen olosuhteet, eläintilat, lypsypaikat, maidon jäähdytys ja -säilytystilat, maidonkäsittelylaitteet sekä lypsyn ja maidonkäsittelyn hygienia. Tarkemmat tiedot löytyvät Eviran nettisivuilta, Mattila vinkkaa. Suhtautuminen asiallista Maitotilojen tarkastukset eli kunnan korvaamat tehtävät ovat Mattilan työstä vain noin viidesosa, loput ovat valtion töitä. Näihin kuuluvat eläinsuojelutarkastukset, jotka ovat suurin työsarka sekä eläintautivalvonta ja sivutuotevalvonta. Maitotilojen tarkastukset Mattila aikoo aloittaa kevään kuluessa. Nyt alkuun on ollut paljon eläinsuojelutehtäviä. Ehkä ihmiset ovat ilmoittaneet herkemmin, kun erillinen valvontaeläinlääkäri on nyt olemassa, hän arvelee. Eläinlääkäri kiittelee ihmisten asiallista suhtautumista tarkastuksiin. Asioihin suhtaudutaan tiloilla ammattimaisesti, eikä ongelmia ole sen suhteen ollut, Mattila sanoo. Aiheettomia ilmoituksia hänelle ei ole juuri tullut, ihmiset ymmärtävät esimerkiksi lehmien talviulkoilun kuuluvan asiaan. Täällä maalaisjärki tuntuu olevan aika hyvä. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Johanna Mattila on valmistunut eläinlääkäriksi viime syksynä ja on ehtinyt kerätä työkokemusta ennen valvontaeläinlääkärin virkaa yliopistolla opettajana. Opiskelujen lomassa hän on tehnyt kesätöitä teurastamon tarkastuseläinlääkärinä. Maitotilat ovat Mattilalle tuttuja, sillä ennen eläinlääkäriopintoja hän toimi seminologina. ItäMaito 1 /

10 Kuva: Valio Oy Lehmän pitää saada nuolla vasikka kunnolla. Juota samalla ensimmäinen ternimaitoannos. Emälle annettava Helunan Herätys -energiajuoma virkistää ja antaa potkua pötsiin. Vasikoiden kanssa tehdään navetan tärkein työ Vasikan alkukasvatus ratkaisee pitkälti sen tuotoksen ja kannattavuuden lehmänä. Silti Suomessa on pohjoismaiden korkein vasikkakuolleisuus. Jotakin on tehtävä sekä tiloilla että neuvonnassa, jotta vasikkakuolleisuus saadaan laskemaan. Heikki Kemppi Valio Oy ETT:n Katse vasikkaan -kampanja pyrkii antamaan virikkeitä vasikoiden laadukkaampaan kasvatukseen. Erityisesti vasikoiden elinolosuhteissa ja ravitsemuksessa on syytä tehdä parannuksia. Vasikoiden kasvatusolosuhteiden merkitys eläimen hyvinvoinnille on huomattavasti suurempi kuin aikuisten lehmien olosuhteilla niiden tuotokseen. Siksi sekä suunniteltaessa uusia eläintiloja että tehtäessä laajennuksia tulee vasikoiden olosuhteisiin kiinnittää vähintään yhtä suuri huomio kuin lehmän parren tai lypsyaseman suunnitteluun. Hyvä, paha ryhmäkarsina Suomessa vasikat pidetään pääasiassa ryhmäkarsinoissa. Tämän kasvatustavan kohdalla myös parantamisen tarve on suurin. Hyvä karsina tarkoittaa esimerkiksi 3 7 vasikan ryhmäkarsinaa ja reilua kuivikekerrosta, vähintään 15 senttimetrin paksua patjaa. Paras kuivike on runsas ja hyvälaatuinen olki. Hyvin toteutetussa ryhmäkarsinassa vasikat eivät tunne vetoa, ne saavat riittävästi ravintoa ja tottuvat ihmisen aktiiviseen läsnäoloon. Juottotapa voi olla mikä tahansa. Älä siirrä vasikkaa ryhmäkarsinaan liian pienenä! Vähintään kahden viikon juotto yksilökarsinassa on suositeltavaa. Tosin vasikan kehittyminen ja yleiskunto ratkaisevat, milloin se voidaan siirtää toisten joukkoon niin, että vältytään taudeilta. Suurissa ryhmissä kertautuvat nopeasti imemisongelmat, hengitystietulehdukset ja ripulit. Lopputuloksena ovat heikot vasikat ja raskas työ sairaiden vasikoiden 10 ItäMaito 1 / 2011

11 Painatusaineisto Lähettäjä / From Päiväys / Date Printing material L.Hietikko / DESIGN Tuote / Product Painatusalan koko / Printing area Materiaali / Material Farmos etutarra tarra 175 x 230 mm valk, kiiltävä tarra Painovärit / Printing colours PMS PMS PMS PMS green c 360 musta CMYK Folio / Hot foil Painomenetelmä / Printing Method Muuta / Other uv-flekso Copyright LUMENE Group. Aineistoon ei saa tehdä muutoksia eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman omistajan lupaa. Copyright LUMENE Group. This material must not be revised or assigned to a third party without permission of the owner. F 70 VAHVASTI HAPAN KIERTOPESUNESTE Starkt surt rengöringsmedel för cirkulationstvätt Strongly acidic detergent for CIP Сильнокислое моющее средство для рециркуляционной мойки 1-3 % ph 1,5 TIIVISTE - KONCENTRAT - CONCENTRATE - FOOD HYGIENE - x x x x x x - x x Painatusaineisto Lähettäjä / From Päiväys / Date Printing material L.Hietikko / DESIGN Tuote / Product Painatusalan koko / Printing area Materiaali / Material Farmos etutarra tarra 175 x 230 mm valk, kiiltävä tarra Painovärit / Printing colours PMS PMS PMS PMS green c 360 musta CMYK Folio / Hot foil Painomenetelmä / Printing Method Muuta / Other uv-flekso Copyright LUMENE Group. Aineistoon ei saa tehdä muutoksia eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman omistajan lupaa. Copyright LUMENE Group. This material must not be revised or assigned to a third party without permission of the owner. F 11 DESINFIOIVA VAAHTOPESUAINE PINTOJEN PESUUN Desinficerande skumtvättmedel för ytor Disinfectant foam detergent for surfaces Дезинфицирующее пенное моющее средство Для очистки поверхностей TIIVISTE - KONCENTRAT - CONCENTRATE 2-4 % ph 10,5 ph 13 - FOOD HYGIENE - x x x x x x - x x E l ä i n t e n h y v i n vo i n t i kanssa. Ryhmäkarsinassa myös kontakti ihmiseen voi muodostua heikoksi. Paluu yksilökasvatukseen? Moni tila on palaamassa vasikoiden yksilölliseen kasvatukseen. Määräysten mukaan vasikan voi pitää yksilökarsinassa kahdeksan viikon ikään saakka. Uusina menetelminä ovat vasikkalat, joissa on muunneltavat kanadalaistyyppiset yksilökarsinat, tai iglukasvatus. Iglut ja yksilökarsinat ovat yleisin vasikoiden alkukasvatuspaikka muualla maailmassa, koska vanhan kokemuksen mukaan niissä vasikat kasvavat terveempinä. Iglukasvatuksessa onnistuminen kuitenkin edellyttää menetelmän ymmärtämistä ja valmiutta suureen työmäärään. Kylläinen vasikka ei huuda Älä pidä vasikkaa nälässä, vaan anna sille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä perintötekijöidensä mukaan. Hyvin kasvanut hieho saavuttaa riittävän painon ensimmäistä siemennystä varten parhaimmillaan jo 14 kuukauden iässä. Hyvänlaatuisesta ternimaidosta saadaan nopeasti alkutahdit vasikan hyvään kasvuun ja terveyteen. Ole nopea kätilö ja juota ternimaito heti poikimisen yhteydessä. Juota 1,5 2 litraa tai niin paljon kuin vasikka halukkaasti juo. Jatka ter- nimaitojuottoa ainakin neljä päivää, 3 4 kertaa päivässä. Jatka maitojuottoa ainakin kahden viikon ikään ja siirry sen jälkeen maitopohjaiseen juomarehuun (Startti Maito Instant tai Startti Auto). Nykyään vasikat ovat jo syntyessään kookkaita ja tarvitsevat runsaasti ravintoa. Varsinaisella juottojaksolla päivittäinen maitojuoman määrä voi olla 7 10 litraa. Tarjoa vasikalle jo toisesta elinviikosta alkaen maittavaa väkirehua tai Startti Vasikka Mysliä sekä korkealaatuista kuivaa heinää ja/tai esikuivattua säilörehua. Myös lehmien appeesta on saatu hyviä kokemuksia. Appeen käyttö edellyttää valkuaislisäystä esimerkiksi rypsirouheena. Uudet, muunneltavat yksilökarsinat mahdollistavat tilojen muuttamisen joustavasti ryhmäkarsinoiksi. Muunneltavia karsinoita valmistaa Suomessa Pellon Group Oy. Hyvin hoidettu vasikka on aikuisena tuottava pitoeläin, jonka kanssa ihmisen on hyvä toimia ja tehdä töitä. Vasikan kasvatukseen kannattaa panostaa ajatusta ja aikaa. Prosessi ei ole yksinkertainen, mutta se on helppo, jos ymmärretään vasikan tarpeet ja vaatimukset. Hyvä ravitsemus, oikeat olosuhteet, suhde ihmiseen, suhde lajitoveriin ja nopea puuttuminen sairauksiin ovat kasvatuksen tärkeät ja huomionarvoiset elementit. Kuva:Heikki Kemppi Farmoksen tuotekehitys on kehittänyt tuotteita alkutuotantoon jo lähes 60 vuotta. Suomessa, suomalaisiin oloihin tehdyt, testatut ja tutkitut tuotteet soveltuvat putkilypsykoneisiin, lypsyrobotteihin, putkistoihin ja tilasäiliöhin. EMÄSPESUAINEET F 47 Tarmo (20 l, 200 l ja 1000 l) ja klooripitoinen, desinfioiva F 205 Virkku+ (20 l, 60 l, 200 l ja 1000 l) - pesevät tehokkaasti lian, maitorasvan ja valkuaisen. HERO HAPANPESUAINEET Fosforihappopohjainen F 70 Hero (20 l, 200 l ja 1000 l) ja typpihappopohjainen F 206 Torkku (20 l, 60 l, 200 l ja 1000 l) ehkäisevät maitokiven, ruosteen ja kalkkisaostumien syntymisen pinnoille. SOFTES KOKONAISHYGIENIA Kokonaishygieniaa täydentää lypsyrobotin utareharjoja desinfioiva kloorivapaa F 268 Airol S (20 l, 200 l ja 1000 l). Pintapesuun sopivat F 10 Hype (20 l, 200 l ja 1000 l) ja F 11 Softes (20 l, 200 l ja 1000 l). Pesuaineen levitystä helpottaa ja nopeuttaa Variomatic-vaahdotin.

12 E l ä i n t e n h y v i n vo i n t i Konehallista tilava ja raikas vasikkala Sirkka ja Jarmo Juutisen vasikat totuttelevat maaliskuulla valmistuneisiin uusiin tiloihinsa. Entisen ahtauden tilalla on tilavat karsinat ja raikasta ilmaa. Entinen konehalli on täyttynyt kokonaan eläimistä. Teksti Eeva-Kaisa Pulkka Kuva Kari Jalkanen Uudet vasikkatilat olivat tarpeen, sillä viisitoista vuotta vanhat karsinat navetan puolella eivät täyttäneet nykyisiä mitoituksia ja vasikkatilat olivat muutenkin ahtaat. Tavoitteena oli yksinkertaisesti vasikoiden olojen parantaminen, Sirkka ja Jarmo Juutinen summaavat. Uusien vasikkatilojen myötä navettaan tosin saadaan ensi kesänä tehtyä kahdeksan partta lisää lypsäville, joiden määrä nousee viiteenkymmeneen. Vasikkatiloiksi remontoitiin alun perin konehallina toimineen rakennuksen toinen pääty, josta karsinatilaa on noin 60 neliötä ja 10 neliötä ruokintapöytää. Osa hallista on jo aiemmin muutettu talliksi. Vasikat tulevat olemaan lypsykarjanavetassa muutaman ensimmäisen vuorokauden. Navettaan jää vain yksi tai kaksi yksilökarsinaa. Vasikat ovat nykyisin hapanjuotolla ja sitä Juutiset aikovat jatkaa myös uudessa vasikkalassa. Noin kahdeksan kuukauden iässä pikkuhiehot siirtyvät kolme vuotta vanhaan, navetan entisen ladon paikalle tehtyyn makuuparsipihattoon. Kun poikiminen alkaa lähestyä, ne siirretään lehmäosastoon. Olki-turvepeti ja raikasta ilmaa Tila eristettiin, mutta sitä ei lämmitetä. Tavoitteena on lämpötilan pysyminen plussan puolella. Ilma vasikkalassa on raikas ja luonnonvaloa tulee ikkunoista. Vasikoiden alla on alkuperäinen lattia, Juutisten vasikat saavat varttua tilavissa karsinoissa. Kahdeksankuisina ne muuttavat makuuparsipihattoon. vain ruokintapöytä valettiin 30 senttimetriä korkeammalle. Ikkunoina tilassa on lintuverkolla varustetut kennolevyt, jotka voidaan sään lämmetessä laskea kokonaan alas. Lämpötila pysyy plussalla kovillakin pakkasilla, tuuli on itse asiassa pahempi jäähdyttäjä kuin pakkanen, Jarmo Juutinen on huomannut. Pakkasen varalta vasikoilla on lämmitetyt juomakupit. Tilaan on kaksi ikkunallista taiteovea, joiden kautta karsinat voidaan puhdistaa pienkuormaajalla. Karsina-aidat on suunniteltu siten, että tila voidaan jakaa useilla eri tavoilla ja tarvittaessa myös vasikan eristäminen toisista onnistuu. Kuivikkeena vasikoilla käytetään olkea ja turvetta. Tulevana kesänä rakennuksen päätyä jatketaan ruokintakatoksen verran, noin viisi metriä. Päätykarsinassa olevat vasikat syövät sitten siitä ja se myös helpottaa appeen jakamista sekä tilan puhdistamista, Juutiset suunnittelevat. Hintaa vasikkalalle tuli noin euroa. Ovet ovat hintavia, kaikki tarvikkeet ostettiin uutena ja työn teki kirvesmies, kun itsellä ei siihen ollut aikaa, Juutiset kertovat. 12 ItäMaito 1 / 2011

13 ItäMaito maidontuottajien moottoripyöräretki to-la Tänä vuonna retkemme suuntautuu Pohjanmaalle, jossa tutustumme mm. Finnlactoon Seinäjoella (www.finnlacto.fi). Finnlacto on ItäMaidolle merkittävä maatilatarvikkeiden myyjä ja pääsemme tutustumaan heidän toimintatapaansa ja tuotevalikoimaansa torstai-iltana. Finnlactolta siirrymme Seinäjoen tangokadulle, jossa pääsemme kuulemaan uusien kuninkaallisehdokkaiden laulantaa. Perjantaipäivänä ajelemme Isojoen Konehallille, Kauhajoelle, jossa meille esitellän IKH:n toimintaa (www.ikh.fi). Matkan aikana tutustumme myös useisiin meijerimyymälöihin, joita matkan varrella tulee vastaan. Matkustamme rauhallista matkavauhtia niin, että kaikki pysyvät mukavasti mukana. Taukoja pidämme tarvittaessa. Yövymme to-pe Hotelli Pitkä-Jussi, Kurikka ja pe-la Hotelli Lokkilinna, Kalajoki. Yhteiset lähtöpaikat ilmoitamme osallistujille lähempänä ajankohtaa, kun tiedämme osallistujien paikkakunnat ja määrät. Kuvat: Seppo Rönkkö. Valokuvat vuoden 2010 retkeltä. Ilmoittautumiset mennessä: Sähköpostitse: puhelimitse: Ilmoittautumalla henkilökohtaisesti lähimpään ItäMaito myymälään. Matkan hinta on 220 /hlö. Hintaan sisältyvät yöpymiset ja ruokailut matkan aikana. Matkan hinta veloitetaan maitotilistä. Varaa matkasi heti, sillä majoituskapasiteetin vuoksi mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. Myymälämme palvelevat sinua arkisin klo ItäMaito netissä: ja käy tutustumassa!

14 Perttu Pyykkönen toivoo, että maidontuottajat alkaisivat miettiä oman tilansa mahdollisuuksia rehuyhteistyöhön. Kannustavia esimerkkejä tarvitaan. Parhaat pellot rehua tuottamaan Tuotantoaan laajentavilla maitotiloilla tulee tavallisesti pula rehun tuotantoon ja lannanlevitykseen tarvittavasta pellosta. Ellei lähistöllä ole peltoa myytävänä tai vuokrattavana kohtuuhintaan, laajentajat ovat pattitilanteessa. Monien ratkaisu on pellon raivaus, vaikka uudismaa jääkin ilman peltotukia. Raivattavissa olevat maat ovat yleensä heikompia viljeltäviä kuin olemassa olevat lohkot, sillä parhaat maat on jo otettu pelloksi, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen. Jos lisämaan tarve saadaan ratkaistua, on seuraava Rubikin kuutio jo laajentajan käsissä: miten työpanoksen saa riittämään entistä huomattavasti isomman peltoalan viljelyyn? lehmän tiloilla tuottajapariskunnan oma työ saattaa vielä nipin napin riittää, jos sesonkiluontoista apua on saatavissa. Karjakoon kasvaessa tästäkin tiloille palkataan tavallisesti ulkopuolista työvoimaa. Tiettyjen toimintojen ulkoistaminen on ratkaissut monilla tiloilla aikapulan. Työn organisointi on mietittävä joka tapauksessa uudelleen. Yksikkökokoa ei pysty kasvattamaan moninkertaiseksi vain Rehuntuotannon organisoinnissa on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Perttu Pyykkönen PTT:stä kannustaa uudenlaiseen yhteistyöhön, jolla karjattomien tilojen parhaat peltolohkot saataisiin tuottamaan laadukasta rehua laajentaville maitotiloille. lisäämällä oman työn määrää kaikissa toiminnoissa, Pyykkönen toteaa. Karjattomat tilat peliin mukaan Maitotilalla tili tehdään navetassa, ja sen vuoksi oma työpanos tulee säästää ensisijaisesti karjanhoitoon. Ulkoistaminen alkaa monilla tiloilla lietteen levityksestä. Osa teettää myös muokkauksen, kylvön tai kasvinsuojelun urakoitsijalla. Rehun laatu on avaintekijä maidontuotannon tuloksessa ja sen ulkoistamista harkitaan tarkkaan. Urakoitsijaa osataan jo käyttää osassa rehunkorjuuta, sen sijaan maitotilojen ja karjattomien tilojen rehuntuotantoyhteistyö on harvinaisempaa. PTT tutki säilörehun tuotannon erilaisia sopimusmalleja Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelman pyynnöstä, ja julkaisi selvityksen tänä keväänä. Kainuussa on vireillä useita laajennushankkeita, joissa uutta peltoalaa suunnitellaan hankittavan valtavilla raivauksilla. Kuitenkin peltoa on olemassa, se on vain investoijien kannalta väärissä paikoissa tai käytössä. Maatalouspolitiikan kannalta pellonraivausta ei voi puolustaa, Pyykkönen sanoo. Tutkimuksen valossa näyttää järkevältä etsiä keinot, joilla nykyiset resurssit saadaan palvelemaan maidontuotannon rakennekehitystä. Nurmen viljely laajenta- 14 ItäMaito 1 / 2011

15 S ä i lö r e h u Teksti ja kuvat Raila Aaltonen van maitotilan tarpeeseen olisi kasvitilalle harkinnan arvoinen vaihtoehto rehuohran viljelyn tai kesannoinnin rinnalle. Näennäisviljelystä puhumattakaan, Pyykkönen lisää. Toisilla maitotiloilla on nurmea niin paljon, että siitä otetaan vain yksi säilörehusato kesässä. Jollekin toiselle juuri se kakkossato olisi riittävä lisä omaan rehuntuotantoon, mutta nämä kaksi tilaa eivät helposti kohtaa toisiaan. Karjasta luopuneelle tilalle nurmenviljely voi olla kannattava vaihtoehto rehuohran viljelylle. Maitotila huolehtii korjuun ajoittamisesta. Näin alkuun rehusopimuksessa l Paikallisten peltoresurssien käytön tehostaminen alkaa, kun esimerkiksi yhden robotin tila löytää yhteistyökumppanikseen karjasta luopuneen tilan sopivalla etäisyydellä. Sopimus tehdään osasta karjattoman tilan peltoja. Viljelijä sitoutuu viljelemään nurmea sovitulla alalla ja maitotila joko korjaa rehun itse tai teettää korjuun urakoitsijalla. Rehun määrä selvitetään kuormat punnitsemalla tai haarukkanäytteellä. l Eri asteisten yhteistyömallien toisessa päätepisteessä kasvinviljelytila sitoutuu pitkäaikaisella sopimuksella tuottamaan kaiken maitotilan tarvitseman rehun. Monet amerikkalaiset lypsykarjatilat toimivat tällä tavoin jo nykyään. Selkeillä sopimuksilla liikkeelle ProAgria on jo nimennyt työryhmän hahmottelemaan sopimusmalleja erilaisiin yhteistyötilanteisiin. Pyykkösen mielestä tärkeintä on, että rehusopimukset mahdollistavat pitkäjännitteisen suunnittelun. Sopiva ajanjakso olisi yksi viljelykierto, 5-6 vuotta. Sopimuksiin kannattaa kytkeä myös lannanlevitys, koska rehuntarpeen tavoin myös levitysalan tarve kertautuu yksikkökoon kasvaessa. Sopimuksen ei tarvitse olla monimutkainen. D-arvo on tärkeä rehun laadun mitta, mutta jos ostaja huolehtii rehun korjuun ajoituksesta, hinnoittelu voi perustua yksinkertaisesti kuiva-ainekiloihin. Ostajan hoitaessa myös rehunurmen lannoituksen sopimus voi olla hehtaariperusteinen, erittelee Pyykkönen. Mikä sitten jarruttaa rehuntuotantosopimusten yleistymistä? Pyykkösen mielestä tarvitaan asennemuutosta ja sen sisäistämistä, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Lisäksi tarvitaan joku, joka yhdistää rehualaa etsivät maitotilat ja rehunurmen viljelystä kiinnostuneet kasvinviljelytilat. Ryhmä, josta Perttu Pyykkönen on huolissaan, ovat ne tuotantoaan laajentaneet yrittäjät, jotka ovat lisäksi investoineet hyvään koneketjuun varmistaakseen oman rehunsa parhaan mahdollisen laadun. Jos kaikki koneet on itsellä, pääomia sitoutuu valtavasti ja vakuudetkin ovat tiukassa. Lainanlyhennykset saattavat vaatia urakoimaan koneilla toisillekin, vaikka omista töistä selviämisessä olisi haastetta kylliksi. Kun fyysinen kunto on hyvä, päivän pidentäminen onnistuu jonkin aikaa, mutta viiden-kuuden vuoden päästä edessä voi olla uupuminen. Lisätietoja: PTT:n selvityksen Rehun sopimustuotannon vaihtoehdot voi ladata netistä osoitteesta ->julkaisut -> PTT työpapereita 130. ItäMaito 1 /

16 Säilörehulla enemmän maitolitroja ja valkuaiskiloja Säilörehulla tehhään vuoden tili. Jos tekkee niin tekkee kunnolla!, oli vierailemani tilan vastaus siihen, miksi siellä halutaan panostaa säilörehun tuotantoon. Säilörehulla voidaan vaikuttaa huomattavasti lehmien tuotantoon ja tilan talouteen. Tiina Sirkjärvi Säilörehuasiantuntija, Valio Alkutuotanto Mitä enemmän lehmä syö, sen paremmin se lypsää. Rehun laatu on, yksinkertaistaen, sitä parempaa, mitä paremmin se maistuu. Väkirehun syöttö lisää ostorehukustannuksia ja vähentää karkearehun syöntiä, joten taloudellisesti edullinen ruokinta saadaan säilörehun syöntikykyyn panostamalla. Syöntimäärään vaikuttaa eniten sulavuus, eli D-arvo. Hyvin korkean D-arvon rehulla satotaso voi jäädä pieneksi ja ruokintasuunnittelua hankaloittaa rehun matala kuitupitoisuus. Siksi suositeltava D- arvo on g/kg ka, mikäli peltoala ei rajoita tuotantoa. Kahden niiton korjuussa on hyvä tiedostaa, että ensimmäisen sadon korkea D- arvo lisää ravitsemuksellisesti vaatimattomamman toisen sadon osuutta tilan kokonaissadosta. Mikäli sade osuu täydelliseen korjuuhetkeen, kannattaa ennemmin odottaa jonkin aikaa poutasäätä kuin rynnätä pellolle. Märkänä korjattu rehu on nimittäin alttiimpi säilönnällisen laadun riskeille. Maitotuotos vähenee jyrkemmin, kun rehun D-arvo laskee alle 660 g/kg ka. Siksi alle sen ei kannata tähdätä, ellei peltoa ole käytettävissä todella niukasti. Rehun syönti on korkeimmillaan ensimmäisellä sadolla ja kuiva-aineprosentin ollessa noin 40 sekä silloin, kun rehu sisältää puolet kokoviljasäilörehua tai palkokasveja. Syytä siihen, miksi kokoviljasäilörehun ja apilan lisääminen parantaa rehun maittavuutta, ei tarkalleen tiedetä. Lehmä on ylivoimaisesti paras säilörehun asiantuntija. Aina ei kuitenkaan ole helppo seurata, kuinka monta kuiva-ainekiloa lehmät ovat syöneet. Rehun vapaaehtoista syöntiä on arvioitu rehuanalyysistä löytyvässä syönti-indeksissä. Mitä korkeampi syönti-indeksi, sen parempi rehun syöntikyky ja tuotantovaikutus. Säilörehu on myös valkuaisrehu Säilörehu on myös valkuaisrehu, mutta vaikutusmekanismi on hieman monimutkaisempi kuin usein luullaan. On tärkeää tiedostaa, että lehmä ei hyödy liian korkeasta säilörehun raakavalkuaispitoisuudesta: 140 g/kg ka riittää. Typpilannoitus lisää satoa, mutta raakavalkuaispitoisuuden nostoon ei tarvitse keskittyä, mikäli g/kg ka saavutetaan helposti. Korkea raakavalkuaispitoisuus säilörehussa voi päinvastoin hankaloittaa rehun ph:n alenemista, mikä vaikuttaa haitallisesti säilönnälliseen laatuun. Miten säilörehu toimii valkuaisrehuna? Jopa 70 prosenttia lehmän käyttämästä valkuaisesta on pötsissä muodostuvaa mikrobivalkuaista. Vain kolmasosan valkuaisesta se saa suoraan rehusta pötsin ohittavana valkuaisena. Se, miten ruokinta vaikuttaa lehmän tärkeimmän valkuaisläh- Tiina Sirkjärvi ihailee erinomaisesti tiivistettyä siiloa, jossa rehu on kuin kiviseinä. Hapettomat, hygieeniset ja happamat olosuhteet edistävät rehun säilönnällistä laatua. teen eli mikrobien elinympäristöön, vaikuttaa siis huomattavasti maitovalkuaisen tuotantoon. Rehun valkuainen hajoaa pötsissä ensin ammoniakiksi, josta mikrobit rakentavat mikrobivalkuaista. Mikrobivalkuaista ei yksinkertaisesti ehdi muodostumaan kaikesta saatavilla olevasta ammoniakista, jos rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea. Tällöin ylimäärä ammoniakista jatkaa verenkiertoon, se muunnetaan maksassa ureaksi ja eritetään virtsan mukana ulos. Mikäli sade osuu täydelliseen korjuuhetkeen, kannattaa ennemmin odottaa poutasäätä kuin rynnätä pellolle. 16 ItäMaito 1 / 2011

17 S ä i lö r e h u Kuva: Timo Aalto Huhtanen ja Hristov (2009) tutkivat, kuinka rehusta saatavan OIV-valkuaisen lisääminen vaikutti lehmien valkuaistuotantoon. Suurin vaikuttava tekijä oli säilörehun sulavuus. Seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä olivat rehun säilönnällinen laatu sekä väkirehun määrä. Raakavalkuaispitoisuudella oli pienempi merkitys kuin rehun säilönnällisellä laadulla. Säilörehun hyvään sulavuuteen ja säilönnälliseen laatuun keskittymällä saat parhaan maito- ja valkuaistuotoksen. Hyvä säilönnällinen laatu lisää syöntiä, parantaa pötsimikrobien energiansaantia ja estää rehun valkuaisen hajoamista typpiyhdisteiksi. Ammoniakkityppi sekä liukoinen typpi rehuanalyysissa mittaavat valkuaisen hajoamista säilönnän aikana. Muista siis rehuanalyysia tarkastellessasi: mitä vähemmän säilörehu sisältää ammoniakkityp- peä, sitä paremman rehun valkuaiskoostumuksen olet saavuttanut erinomaisella säilönnällä! Hyvällä rehulla enemmän valkuaista Ruokinta vaikuttaa maidon valkuaispitoisuuteen. Yleisesti voidaan sanoa, että ruokinnat, jotka lisäävät maitotuotosta, vaikuttavat usein positiivisesti myös maidon valkuaispitoisuuteen. Viiden kilon maitotuotoksen nousu päivässä vastaa noin 0,05 prosenttiyksikön nousua valkuaispitoisuudessa. Jotta elämä ei olisi liian yksinkertaista, maidon rasvapitoisuus käyttäytyy täsmälleen päinvastaisella tavalla. Maitotuotoksen noustessa viisi kiloa rasvapitoisuus usein alenee noin 0,05 prosenttiyksiköllä. Rasvan kokonaistuotanto ei kuitenkaan vähene. Säilörehun laatuun panostamalla voidaan parantaa sekä maidontuotantoa että maidon valkuaispitoisuutta. Lehmä ei hyödy liian korkeasta säilörehun raakavalkuaispitoisuudesta g/kg ka riittää! ItäMaito 1 /

18 Valmistele huolella vuoden tärkein rehusato Kesäkuun puolivälistä lähtien maitotiloilla aletaan korjata vuoden tärkeintä satoa, ensimmäistä korjuukertaa säilörehua. Teethän ennakkovalmistelut ajoissa. Teksti ja kuvat Timo Mikkola Tuotantoneuvoja, ItäMaito Jotta rehunteko onnistuisi kaikin puolin hyvin, on sitä varten tehtävä tietyt esivalmistelut. Varautuminen seuraavan vuoden rehuntekoon alkaa jo edellisenä syksynä ja talvena. Silloin on hankittu kausi- ja määräalennuksia hyväksikäyttäen kesän säilöntäaineet ja muovit. Säilöntäaineet ostetaan arvioitujen rehumäärien ja kuiva-ainepitoisuuksienkin mukaan. Muoveja on tarjolla erilaisia eri säilöntämenetelmiin ja koneketjuihin. Tasosäilönnässä on huomioitava vakuumimuovien tarve. Säilöntämuoveista löydät uutta tietoa Säilöntäpaikalla ennakkovalmistelut aloitetaan puhdistamalla rehusäilöt vanhoista rehuntähteistä, käytetyistä muoveista ja laakasiilot rapautuneista betonivaluista vaikkapa painepesuria käyttäen. Vanhemmat laakasiilot saattavat tarvita myös muuta kunnostamista ja pinnoitusta. Puhdista erityisellä huolella puristenesteen valumareitit ja tarkista, että puristenestekaivot tai -säiliöt ovat riittävät ja toimivat. Tiet kuntoon, miehet valmiiksi Huolla rehuntekokoneet ja laitteet timmikuntoon hyvissä ajoin. Varmista, että käytössäsi olevat koneet ja laitteet soveltuvat käytettävään korjuumenetelmään. Mikäli olet ulkoistanut rehunteon, varaa ajoissa urakoitsija ja mahdollinen lisätyövoima, -koneet ja -laitteet. Ota korjuuaikapalvelunäyte tai seuraa D-arvoennusteita oikean korjuuajan selvittämiseksi. Raaka-ainenäytteen maksaa tänä vuonna ItäMaito. Tehokas rehuntekoketju vaatii myös hyvät tiet, rumpujenkin kohdalla riittävän leveät kulkuväylät ja väljyyttä säilöntäpaikalla. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tasosäilöissä rehua tallaavaan koneen tulisi olla raskaampi kuin aiemmin on ollut tiedossa, jotta rehumassa saataisiin mahdollisimman tiiviiksi ja hapettomaksi. Tasosäilöissä rehunteon ennakointiin kuuluu myös reunapainopussien hankinta ja täyttäminen. Niitä tarvitset muovin päälle siilon reunoille ja rehun pintaan. Peitto- ja painomateriaaliksi käyvät esimerkiksi sahanpuru ja siilopeitot. Puisia tai muovisia puristenestejohteita kannattaa varata siiloille valmiiksi. Säilöntäpaikkaan huomiota Rehun säilöntäpaikan tulisi mahdollisuuk- Tasosäilöissä rehua tallaavaan koneen tulisi olla raskaampi kuin aiemmin on ollut tiedossa. 18 ItäMaito 1 / 2011

19 S ä i lö r e h u sien mukaan olla varjoisa ja suojainen. Rehuauman paikaksi valitaan tiivispohjainen, viettävä ja sileä alue. Käytä aumassa ehjää pohjamuovia, jotta saat puristenesteen talteen johtimien avulla. Aumaan rakennettu pohjalaatta etulaattoineen varmistaa puhtaamman rehun ja mahdollisen puristenesteen paremman talteenoton. Pyöröpaalaus soveltuu parhaiten esikuivatulle, silputulle ja tiiviille rehulle, jossa on käytetty riittävästi muovia. Varastoi paalit varjoisalla, sileäpohjaisella alueella, jota on helppo valvoa. Paalit varastoidaan latallaan, päätyosa alustaa vasten. Kuivia paaleja voi pinota, mutta märemmät paalit varastoidaan yhteen kerrokseen. Hanki ajoissa myös suojaverkot estämään eläinten tekemiä vahinkoja. Siilojen puhdistaminen ja kunnostaminen on tärkeä toimenpide ennen uuden sadon varastointia. Näytteet jo raaka-aineesta Säilörehun oikean korjuuajan varmistat seuraamalla D-arvoennusteita tai ottamalla itse korjuuaikanäytteitä. Osuuskunta ItäMaidon kokonaan maksamalla säilörehun raaka-ainenäytteellä saat jo tekovaiheessa varsin hyvin selville korjattavan rehun ruokinnallisen arvon. Valmiista säilörehusta otetut näytteet täsmentävät arvoja ja selvittävät säilönnällisen onnistumisen. Estä työtapaturmat zvaraa rehun tekoon puhdasta vettä, suojakäsineitä, suojanaamari ja muuta turvavaatetusta. zjärjestä mahdollisimman hyvä tuuletus katetuissa varastoissa. zvaro mahdollisesti hapettomia paikkoja, kuten salvosiiloja. zpienet lapset rehuntekoliikenteessä ovat turvallisuusriski. ItäMaito 1 /

20 WE-mitalit jaettiin Smolnassa Kolmetoista ItäMaitolaista tilaa palkittiin 25 vuoden laatutytöstä huhtikuussa Helsingissä. Walter Ehrströmin säätiön myöntämiä kultaisia mitaleja luovutettiin huhtikuussa kolmelletoista Osuuskunta ItäMaidon tilalle. Juhlavassa tilaisuudessa Helsingissä Valtioneuvoston juhlahuoneistossa mitalien jakajana ja juhlapuheenpitäjänä oli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Kaikkiaan kultamitalisteja koko Suomessa oli yhteensä 43. Kultamitaliin vaaditaan, että tilan tuottama maito on ollut parhaassa laatuluokassa yhtämittaisesti 25 vuoden ajan. Kaksi palkittua tilaa, molemmat Parikkalasta, kävi pokkaamassa mitalia jo toistamiseen eli laatuvuosia oli kertynyt yhteensä 50. Walter Ehrströmin mitalit on muotoillut kuvanveistäjä Aarre Aaltonen. Mitalin etupuolella on Otto Walter Ehrströmin kuva ja vuosiluvut tarkoittavat vuosia, jolloin hän toimi Helsingin kaupungin eläinlääkärinä. Kääntöpuolella on kuvattu terveydenhoidon jumalatar Hygieia. Latinankielinen lause Lac salus populi tarkoittaa suomeksi Maito, kansanterveyden lähde. Nuo sanat kuvaavat osuvasti kotimaisen alkutuotannon tärkeyttä ja arvostusta. Lämpimät onnittelut palkituille! Teksti ja kuvat Arja Rissanen Tuotantoneuvoja, ItäMaito Mitalin saivat seuraavat Osuuskunta ItäMaidon maidontuottajat: Riitta ja Tapio Härkönen, Ilomantsi Hannu Iivanainen, Kuopio Reija ja Hannu Immonen, Juva Anna ja Pekka Koponen, Leppävirta Jari ja Jarkko Kopponen, Kuopio Timo Laukkanen, Kiuruvesi Veijo ja Tuula Martikainen, Polvijärvi Mika Piirainen, Nurmes Oili ja Pekka Pöyhönen, Juva Pentti ja Päivi Rantonen, Kiuruvesi Maija ja Pekka Räsänen, Kaavi Anna-Maria ja Hannu Simonen, Tohmajärvi Tuovi ja Keijo Tolonen, Tohmajärvi 20 ItäMaito 1 / 2011

21 Wa lt e r E h r s t r ö m - m i ta l i t Laatumaito syntyy normaalina arkityönä Kultaisen Walter Ehrström -mitalin pokanneille Keijo ja Tuovi Toloselle Tohmajärveltä lehmät ovat yksilöitä, eivät työkoneita. Nimi parhaiten tuottavien lehmien luettelossa ei ole niin tärkeä kuin aina paras mahdollinen maito, ja hyvinvoiva työkumppani. Teksti ja kuvat Vesa Martikainen lypsykertaa, ynnäilee Keijo Tolonen 25 vuoden urakkaa. Sukupolvenvaihdos Matinahon tilalla tehtiin Heti seuraavana vuonna elämän- ja yrityskumppaniksi tullut Tuovi Tolonen naurahtaa, että ai sinä olet laskenut ne, sillä päiviä ja vuosia ei ole suinkaan ynnäilty koko ajan. Laatumaidon tuottaminen on ollut itsestäänselvyys ja selkärangassa oleva asia. Vuodet ja laatumaitokilot ovat tulleet kuin huomaamatta. Siinä sivussa on myös siemenenä tilalle 15 vuotta sitten saapunut Kikka-lehmäkin saavuttanut 150-tonnarin rajapyykin. Matinahossa juhlittiinkin sekä laatumaitoa että iskelmätähden mukaan nimettyä vanhaa rouvaa. Lehmät pihatossa tyytyväisiä Tolosten 19 vuotta sitten valmistuneessa pihattonavetassa käyskentelee keskimäärin kolmisenkymmentä lypsävää. Lehmät ovat Tolosille työkumppaneita, eivät maksimaalisia maidontuottokoneita. Karjan keskituotos on hieman alle kiloa. Tyytyväinen ja terve lehmä myös tuottaa hyvää maitoa. Toloset ovat erittäin tyytyväisiä lypsyasemaan ja pihattoonsa, vaikka sitä kuulemma pidettiin aikoinaan pienelle karjalle sopimattomana. Lehmät saavat liikuntaa ihan huomaamatta, ja pääsevät putsailemaan itseään ja Kikka-lehmä on saavuttanut 150-tonnarin rajapyykin. toisiaankin kaveria jelpataan, isäntä kertoo. Emäntä jatkaa, että on kiva katsella, kun lehmät saavat liikkua ja makailla sekä syödä rauhassa. Ovat tyytyväisen oloisia. Maltillisesti väkirehua Esikuivattua säilörehua pidetään runsaasti tarjolla, onhan se naudan tärkein rehu. Ruokintakioskista lehmät saavat kotoista viljaa täydennettynä puolitiivisteellä. Jauhoannokset on pyritty pitämään maltillisina, että ei tulisi pötsiongelmia suurista tärkkelysannoksista, Keijo Tolonen kertoo. Tilalla on ollut väkirehukioski koko Kunniakirja ja mitali 25 vuoden yhtäjaksoisesta ykkösluokan maidosta pääsevät muiden huomionosoitusten seuraan. Juhla Helsingissä pani Keijo ja Tuovi Tolosen uskomaan, että omasta työstä kannattaa ja voi olla ylpeä. ItäMaito 1 /

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. 1 Paltamo 18.11.2010 Omistajastrategia Tehtävä: Valiolaisten maidontuottajien elinkeinon

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää

Lisätiedot