ItäMaito. Vaali vasikasta vahva lypsäjä 1/2011. Sopimuksilla säilörehua naapurista s. 14. Laadukas maito poiki kultamitalit s. 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaito. Vaali vasikasta vahva lypsäjä 1/2011. Sopimuksilla säilörehua naapurista s. 14. Laadukas maito poiki kultamitalit s. 20"

Transkriptio

1 ItäMaito 1/2011 Sopimuksilla säilörehua naapurista s. 14 Vaali vasikasta vahva lypsäjä Laadukas maito poiki kultamitalit s. 20 Jarmo Juutinen luottaa Valion uutuuksiin s. 24

2 1/2011 Kuva: Raila aaltonen Signaaleja maidontuotannon puolesta... 3 Kuinka herasta tuli salonkikelpoinen...4 Oman alan kuulumiset ajan tasalle...6 Valvontaeläinlääkäri lisää luottamusta tuotantoon...8 Vasikoiden kanssa tehdään navetan tärkein työ...10 Konehallista tilava ja raikas vasikkala Parhaat pellot rehua tuottamaan Säilörehulla enemmän maitolitroja ja valkuaiskiloja.. 16 Valmistele huolella vuoden tärkein rehusato Walter Ehrström -mitalit jaettiin Smolnassa Laatumaito syntyy normaalina arkityönä Ala-Pöyhölän perinteenä laadukas työ...23 Merkkituotteet ja vienti tuottajahinnan takeena Omasta kaupasta kaikki tarvikkeet...27 Uutispaloja Talouspäällikkö ei särkenyt lypsykonetta Henkilöstöpäivä nosti hymyn huulille Maitonaaman salatut pussitukset Kuva: Tapani Lepistö Valion teknologiajohtaja Matti Harju on tehnyt sinnikkäästi työtä heran puolesta. Rehuyhteistyö kasvitilan kanssa on hyvä ratkaisu laajentavalle maitotilalle. Kuva: Arja Rissanen Kansi Tämä vasikka sai uuden kodin vanhasta konehallista. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila kahvitteli Walter Ehrström -mitalien saajien kanssa Smolnassa huhtikuussa. Kuva: Kari Jalkanen Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Toimituskunta Päätoimittaja Ilpo Lukkarinen, toimituksen sihteeri Eevakaisa Parviainen, Jarno Kämäräinen, Riitta Pasanen, Kari Piironen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, Paino Suomen Painotuote Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45. ItäMaito 2 ItäMaito 1 / 2011

3 Pä ä k i r j o i t u s Signaaleja maidontuotannon puolesta Niin se vaan kääntyi pitkä talvi viimein kevääksi ja tätä luettaessa ollaan jo toukokuussa. Maamiehen mieli on kääntynyt jo kirkkaasti toukotöille ja tulevan kesän askareisiin. Toivotaan, että kesä 2011 on suotuisa rehun kasvulle ja karjan laidunnukselle. Vuosi 2010 jäi varmasti monelle mieleen poikkeuksellisista säistään: ennätyspitkät pakkasjaksot talvella ja toisaalta ennätyshelteet ja myrskyt kesällä. Maidontuottajien uskoa tulevaan koetteli maidon tuottajahinnan lasku ja samanaikaisesti kohonneet tuotantokustannukset. Onneksi loppusyksystä saimme tuottajahintaan korotusta ja myös jälkitili oli oikean suuntainen. Näitä signaaleja tarvitaan, että voimme tehdä pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä suunnitelmia maidontuotannon jatkamisen ja laajentamisen puolesta. Tämän ItäMaito -lehden teemoina ovat eläinten hyvinvointi ja säilörehuasiat. Molemmat ovat erittäin tärkeitä aiheita. Laadukas säilörehu on maitotilan ehdottomasti tärkein tuotantopanos ja sen laatuun ja määrään tuottaja pystyy vaikuttamaan eniten. Perinteisesti meillä Itä-Suomessa, juustomeijereiden ympärillä on osattu ja haluttu tehdä laadukasta säilörehua. Ja samaa kertovat maidon laatutilastot: ItäMaidon maidossa oli viime vuonna koko Valio-leirin alhaisimmat VHBI-pitoisuudet. Pidetään sama linja jatkossakin. Säilörehun tuotannolliseen laatuun panostamisessa olisi vielä enemmänkin tekemisen varaa. Lehdessä kerrotaan aiheesta tarkemmin, mutta yhden tekijän haluan nostaa esille. Tänäkin kesänä Osuuskunta ItäMaito maksaa analyysit tuottajiensa lähettämistä rehun raaka-ainenäytteistä. Tätä palvelua kannattaa käyttää hyväkseen, siitä saa tietoa sekä ruokinnan suunnitteluun että rehunteon ajoitukseen. Eläinten hyvinvointi on meille kaikille erittäin tärkeä asia, sillä vain hyvinvoiva vasikka kasvaa hyvin ja lehmä lypsää paljon laadukasta maitoa. Tärkeää on myös säilyttää kuluttajien suuntaan se hyvä imago, joka suomalaisella maidontuotannolla on. Entistä enemmän myös tuotannon tuki kohdistetaan eläinten hyvinvointia tukeviin tekijöihin. Analysoimatta tässä navettaolosuhteita tarkemmin haluan puuttua tärkeimpään eläinten hyvinvointiin vaikuttavaan tekijään, nimittäin eläinten hoitajan hyvinvointiin. Työssä jaksamisesta puhutaan nykyisin paljon muillakin aloilla, mutta erityisen tärkeää se on maitotiloilla, joilla ei voi noin vain heittäytyä vuorotteluvapaille. Yritetään muistaa ottaa aikaa myös niille omille harrastuksille ja parisuhteelle. Kesä on kaikilla kiireinen, mutta yhteinen aika puolison ja perheen kanssa ei mene hukkaan. Myös Osuuskunta ItäMaito haluaa omalta osaltaan olla tukemassa tuottajiensa jaksamista. Eri puolilla laajaa toimialuetta järjestetään kesällä ja syksyllä tansseja ja muita tilaisuuksia, joihin toivomme runsasta osallistumista, tervetuloa siis joukolla niihin! Toivotan lopuksi erittäin paljon onnea kaikille äideille, olette päivänne ansainneet! Yritetään me isännät olla edes puoli päivää mukana juhlimassa, vaikka kylvöt kuinka polttelisi. Oikein hyvää kesää kaikille! Pasi Pulkkinen Maitotilan isäntä Juvalta, edustajiston puheenjohtaja ItäMaito 1 /

4 Teksti Raila Aaltonen Kuva Tapani Lepistö Valion teknologiajohtaja Matti Harju on ehtinyt ottaa työvoiton monesta nihkeästä asenteesta. Hänen aikanaan hera on muuttunut lähes jätteenä pidetystä sivutuotteesta innostavaksi raaka-aineeksi, ja monta mullistavaa tuotetta on tullut markkinoille. Kuinka herasta tuli salonki- kelpoinen Vino hymy kareilee Matti Harjun suupielissä, kun hän muistelee oman uransa alkuaikoja maidontuottajien palveluksessa. Asenteet olivat alkuun todella kielteiset, meijereissä kukaan ei uskonut heran mahdollisuuksiin elintarvikkeena. Valiolle oli kuitenkin hankittu elektrodialyysilaite, jolla herasta saatiin poistettua suoloja. Laktoosia pilkkomalla herasta alettiin valmistaa makeata siirappia. 90-luvulla herastakin saatiin jo useita elintarvikekäyttöön sopivia tuotteita. Vähäsuolainen herajauhe on nykyään äidinmaidonkorvikkeen tärkein komponentti. Valio on maailman kolmanneksi suurin vähäsuolaisen herajauheen valmistaja ja kiinalaiset vauvat ovat suurin suomalaisen heran käyttäjäkunta, Matti Harju kertoo. Kärsimättömämpi mies ei olisi ehkä viihtynyt Valion tutkimus- ja kehitystoiminnassa näin montaa vuosikymmentä. Aika pitkälle alkuperäisestä urasuunnitelmastaan nuori kemian diplomi-insinööri joutuikin poikkeamaan: hän nimittäin mieli suuntautua ilmansuojeluun. Kun selvisi, että alalla on koko Suo- messa vain yksi virka, ja sekin jo täytetty, ymmärsin, että töitä ei olisi luvassa aivan pian. Olin opiskeluaikana mukana suunnittelemassa Lapinlahdelle ensimmäistä heran suolanpoistolaitetta, ja kun minulle tarjottiin Valiolta mahdollisuutta tehdä diplomityö, tulin tähän taloon ja jäin. Laktoosiintoleranssista ei oikein uskallettu puhua. Olo-jugurtti on Valion tuotekehityksen uusin markkinatulokas. Tässä tuoteryhmässä kuluttajat eivät hae halvinta vaihtoehtoa, tietää teknologiajohtaja Matti Harju. Laktoosivaivaisten kansa 70-luvun puolivälissä oli ilmestynyt suomalainen tutkimus, jonka mukaan maito aiheuttaa vatsavaivoja niille 17 prosentille suomalaisista, jotka aikuisikään tullessaan menettävät kykynsä pilkkoa maidon laktoosia. Syntyi ensimmäinen oivallus: heran laktoosin pilkkomiseen käytetyllä tekniikalla alettiin hajottaa myös maidon laktoosia, ja näin käsiteltyä maitojauhetta jaettiin koemielessä kiinnostuneille kuluttajille. Epävirallinen vaihe kesti useita vuosia. Laktoosi-intoleranssista ei oikein uskallettu puhua, kun pelättiin maidon imagon siitä vaarantuvan. Hyla -maitojauhe saatiin markkinoille vuonna 1980 ja sen suosio kasvoi nopeasti. Kun kuluttajat oli löydetty, tie oli auki muille Hyla -tuotteille. Heran jalostuksen parista löytyi pian toinenkin kiinnostava ja myöhemmin hyödylliseksi osoittautuva prosessi. Kromatografisen erotuksen avulla herasta saatiin enemmän laktoosia talteen kuin elektrodialyysilla. Joensuun Ympäristön Osuusmeijeriin sijoitettu laitteisto jäi kuitenkin vaille työtä, kun laktoosin valmistus päätettiin lopettaa. 4 ItäMaito 1 / 2011

5 Kokeiltiin, voidaanko sillä erottaa laktoosi myös maidosta, ja sekin onnistui, Harju muistelee. Siitä alkoi täysin laktoosittoman maidon kehittäminen. Meni kuitenkin 16 vuotta ennen kuin tuote lopulta vuonna 2001 tuli markkinoille. Sen jälkeen laktoosittoman tuoteperheen voittokulkua ei ole mikään voinut pysäyttää. Ennakkoluuloton Valio Matti Harju kuvaa Valion hallitsemaa suomalaisen maidon tuotekehityksen maailmaa kilpailijamaihin verrattuna omintakeiseksi. Maailmalla sekä meijeriteollisuus että kuluttajat ovat konservatiivisia, täällä Suomessa taas ihmiset ovat aina uskoneet ravitsemusasiantuntijoita ja olleet valmiita muuttamaan ruokavaliotaan suosituksen mukaan. Missään muualla kevyttuotteet eivät ole saaneet yhtä suurta suosiota kuin täällä. Nyt niiden kulta-aika alkaa olla ohi. Suomi on ollut paras markkina myös funktionaalisille elintarvikkeille. Ehkä me olemme teknologiafriikki kansa, jolla ei ole liikaa perinteiden painolastia. Harjun mukaan Valiolla ei yritetä olla kuluttajaa fiksumpia, vaan kehitetään tuotteita, joita ihmiset haluavat ostaa. Työssä on myös onnistuttu: suomalainen syö puoli litraa ja juo saman verran maitoa joka päivä. Jos kulutus olisi muuallakin yhtä iso, EU:ssa olisi maidosta pula, Harju havainnollistaa. Hyvää työtä on siis tehty, mutta miten se käytännössä tapahtuu, se tuotekehitys? Innovaatioihin ei ole oikotietä eivätkä ne Valiolaisen tuotekehityksen vuosikymmenet 1970-luvun iso juttu oli valmis äidinmaidonkorvike, Tutteli. Ainutlaatuinen tuote ja kaiken kaikkiaan uraauurtava juttu, Matti Harju kuvailee luku toi markkinoille Hyla-tuotteet, joista kasvoi yli 200 tuotteen sarja. Kaikki suurkeittiötuotteet alettiin valmistaa Hyla-maidosta. Hylan elinkaari on nyt laskusuunnassa, sen tilalle tulevat laktoosittomat tuotteet luvulla kehiteltiin uutta, suurta ideaa, Gefilus-tuotteita. Ne tulivat markkinoille vuosikymmenen puolivälissä ja kasvoivat isoksi tuotesarjaksi Suomessa. Sama probiootti tunnetaan lisenssimyynnin ansiosta nyt kaikissa maanosissa. Valion nimi näkyy pienellä kaikissa tuotepakkauksissa, joissa Gefilusta käytetään luku on laktoosittomien tuotteiden vuosikymmen. Kasvu on edelleen hurjaa, viime vuonna 15 prosenttia. Myynti lähestyy 17 prosentin osuutta kokonaismarkkinoista, kuten pitääkin, kun tiedetään että sama osuus väestöstä kärsii laktoosin imeytymishäiriöstä. ItäMaito 1 /

6 Joskus ideansa puolesta joutuu käyttämään viekkautta. Maidon laatutaso on yleisestikin osuuskunnassamme todella korkea, mistä tuottajat saivat kiitosta. Tänä vuonna suuri enemmistö laatupalkituista sai hopeisen merkin 20 vuoden laatutyöstä. Kokouksessa käytiin läpi ItäMaito-osuuskunnan ja Valion ajankohtaiset kuulumiset. Taloushallintoa esitelleen Maili Puustisen mukaan osuuskunta on selvinnyt fuusiosta hallitusti ja odotusten mukaisesti. Osuuskunta on vakavarainen ja tilityskyky kohtuullisen hyvä. Kilpailu Suomen maitomarkkinoista on säilynyt ennallaan: maahamme tulee edelleen 500 miljoonaa litraa maitoa rajojen ulkopuolelta, joten saman verran on vietävä ulos, selvitti hallituksen jäsen Jarmo Juutinen. Tuotantoneuvoja Tuomo Rytkönen muissynny sattumalta. Ne syntyvät, kun on tehty tarpeeksi paljon töitä. Kaikki uudet oivallukset eivät edes selviä perille, eli markkinoille asti. Sekin pitää vain kestää, että omasta mielestä maailman paras tuote ei päivänvaloa marketin hyllyssä näe. Joskus ideansa puolesta joutuu käyttämään viekkauttakin, Harju paljastaa. Yksi tapa on mainita kuulleensa, että joku on tuomassa tällaisen tuotteen markkinoille. Markkinajohtajalle olisi noloa, jos joku toinen ehtisi uudella tuotteella ensin. Keksittävää riittää yhä Uusimman tuotteensa, Olo-jugurtin, Valio toi markkinoille selvästi haastajan asemassa. Kilpailijan tarjoama vatsajugurtti oli kasvanut isoksi tuotteeksi, ja Valiossa päätettiin lähteä hakemaan omaa osuutta ruoansulatusjugurttien markkinoista. Ololle asetettiin kaksi tavoitetta: sen tuli olla maultaan ja rakenteeltaan kilpailijaa parempi, ja lunastaa lupauksensa ruoansulatuksen edistäjänä. Terveysväittämän takana Olo-jugurtissa on kuitu sekä neljä Valion hyvin tutkimaa ja tuntemaa probioottista bakteeria. Maun kanssa tehtiin tiukasti työtä ja lanseerausta jopa lykättiin, kunnes sokkotesteissä vähintään 60 prosenttia kuluttajista piti Oloa parempana kuin kilpailevaa tuotetta. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet erittäin hyviä. Myynti on ollut jopa kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Joskus on hyvä tulla markkinoille haastajana, Matti Harju hymyilee. A. I. Virtasen muotokuvan alla istuvalla miehellä on vielä muutama työntäyteinen ja innostava vuosi edessään Valion T&K:n palveluksessa. Vai onko maidosta kaikki jo keksitty? No ei! Nyt eletään teknologian kannalta tosi mielenkiintoista vaihetta, kun uutta kalvotekniikkaa ollaan ottamassa käyttöön. Aika mullistavia tuotteita voidaan pian tuoda markkinoille mutta niistä ei voi vielä puhua tarkemmin. Laadukkaasta maidosta valmistetut tuotteet virkistivät kokousväkeä Siilinjärvellä. Oman alan kuulumiset ajan tasalle Kevään Kuopion seudun aluekokous Siilinjärvellä veti paikalle yli kahdeksankymmentä maidontuottajaa. Erityisen runsaasti paikalle saapui maidon laatupalkinnon saajia. Sirpa Luttinen Maanviljelijä ItäMaidon edustajiston jäsen 6 ItäMaito 1 / 2011

7 Kuva:Tuomo Rytkönen Maitovaltuuskuntaa, Valion hallitusta ja tuotantoneuvontaa edustaneet puhujat takasivat kiinnostavan kattauksen ajankohtaisasioita Nilsiän Mantulla pidetyssä aluekokouksessa. tutti tuotannonalamme kulmakivistä, eläinten hyvinvoinnista ja rehujen laadusta. Niiden saavuttamisessa auttavat osuuskunnan tarjoamat tuottajapalvelut, joista myös kerrattiin tärkeimmät. Eniten yleisöä kiinnosti kiintiöjärjestelmän kehitys, josta kenelläkään ei ole vielä varmaa tietoa. Maitovaltuuskunnan jäsen Risto Sonninen selvitti tämän hetken kansallisia kaavailuja. Tuttujen tapaaminen tärkeää Kaksi robottitilan emäntää, Raija Rissanen Vehmersalmelta ja Mervi Kaipiainen Karttulasta, olivat tulleet kokoukseen tapaamaan muita tuottajia ja vaihtamaan kuulumisia. Kokousasiat olivat heille jo tuttuja meijerin tiedotteista ja lehdistä. Myös Merja Räsänen Kaavilta kertoi tulleensa huvin vuoksi, sillä välillä on hyvä lähteä navetasta pois. Vaikka asiat kokouksessa ovatkin tuttuja, pitää pysyä ajan tasalla. Sari ja Hannu Savolainen ovat käyneet joka kevät aluekokouksessa. Perinteeseen kuuluu tuttujen tapaamista ja hyvää ruokaa, samalla voi pyörähtää kauppakierroksen kaupungissa. Erkki Antikainen Riistavedeltä oli hieman haikeissa tunnelmissa. Aluekokous oli hänen viimeisensä, koska tila luopuu maidontuotannosta. Säännollisesti on käyty emännän kanssa tähän asti. Kokoukset ovat mukavia, kuulee asiantuntijoita ja näkee virkaveljiä. Aluekokoukset tavoittivat viideosan omistajista ItäMaito järjesti maalis huhtikuun aikana kaikkiaan 15 aluekokousta eri puolilla toiminta-aluetta. Tapahtumissa kerrotaan osuuskunnan omistajille osuuskunnan ja Valion tilasta, tulevaisuudesta ja maitoalan näkymistä. Kevään 2011 kokousten osanottajamäärä oli ilahduttavan suuri. Kokoukset tavoittivat noin viidenneksen tilojen emännistä ja isännistä. Käydyissä keskusteluissa saimme hyvää palautetta toimintamme kehittämiseen. Kokouksilla on tärkeä rooli ItäMaidon kokoisen osuuskunnan ja koko Valioryhmän jäsensuhteiden hoitamisessa. Aluekokouksilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, mutta kaikki esiin tulleet kommentit ja palautteet kirjattiin ylös ja ne saatetaan hallituksen sekä edustajiston tietoon jatkotoimenpiteitä varten. Kokouskäytäntöä jatketaan, ja tilaisuuksien määrää tarkastelemme tämänvuotisten kokemusten perusteella. On erittäin mukavaa saada kertoa kokouksissa omistajille toiminnastamme ja taustoista päätöksille, toimintatavoille ja taloudelliselle menestymisellemme vaikkapa maidon tuottajahinnassa. Johdolle on myös hyödyllistä olla altavastaajana kuulemassa palautetta ja rakentavaa kritiikkiäkin toiminnan kehittämiseksi. ItäMaito ja koko Valioryhmä ovat olemassa maidontuottajia varten. Omistajien ääni kanavoituu päätöksentekoon mm. aluekokousten kautta. Siksi toivomme jatkossakin runsasta osanottoa tilaisuuksiin. Ilpo Lukkarinen Toimitusjohtaja ItäMaito 1 /

8 Valvontaeläinlääkäri lisää luottamusta tuotantoon 8 ItäMaito 1 / 2011

9 Kuva: Tapani Ylisiurua E l ä i n t e n h y v i n vo i n t i Johanna Mattila uskoo maitotilojen hygieniatarkastusten sujuvan hyvässä yhteisymmärryksessä. Kolmen vuoden välein tehtävässä tarkastuksessa käydään läpi navetan ja lypsypaikan olosuhteet ja maidonkäsittely. Uusi valvontaeläinlääkärin virka on aiheuttanut maatiloilla hämmennystä, mutta kyse ei ole uusista tarkastuksista, vaan uudesta työnjaosta. Teksti Eeva-Kaisa Pulkka Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Mitään uusia tarkastuksia ei ole tullut, vaan tarkastukset on siirretty nyt yhden valvontaeläinlääkärin tehtäväksi, selventää Ylä-Savon Sotekuntayhtymän valvontaeläinlääkäri Johanna Mattila. Maitotiloihin Mattila ottaa yhteyttä joka kolmas vuosi tehtävän maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksen merkeissä. Aiemmin näitä tarkastuksia tekivät kunnaneläinlääkärit. Uudistus on Mattilan mielestä hyvä monestakin syystä. Valvontaeläinlääkärillä on paremmin aikaa keskittyä tarkastuksiin ja valvonta yhtenäistyy, kun tarkastaja on kaikilla sama, Mattila perustelee. Mahdolliset jääviysongelmat jäävät myös pois, kun hoitava ja tarkastava eläinlääkäri on eri ihminen. Tämä on Mattilan mielestä tärkeää myös muun yhteiskunnan suuntaan. Tarkastusten luotettavuus kuluttajien silmissä paranee, kun niitä tekemässä on ulkopuolinen riippumaton henkilö. Kuluttajien luottamus tuotantoon on tärkeää ja valvontajärjestelmän uskottavuus paranee, kun hoitavien ja tarkastavien eläinlääkärien tehtävät on eriytetty, Mattila uskoo. Tarkastuksessa ei pelättävää Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksen Mattila toivoo tuottajien ottavan molemminpuolisena tutustumis-, neuvontaja oppimistilanteena. Monilla tuottajilla on paljon kokemusta ja se antaa varmasti myös minulle, Mattila sanoo. Tarkastusta ei missään nimessä pidä pelätä, tarkoitus ei ole etsimällä etsiä puutteita suurennuslasilla. Tarkastusaika sovitaan yleensä etukäteen. Tarkastus sujuu jouhevammin, jos tila varaa valmiiksi omavalvontakuvauksen, eläinkortit, lääkekirjanpidon sekä todistuksen lypsykoneen testauksesta ja huollosta. Oman kaivon vettä käyttävillä tulisi olla tulokset vesitutkimuksesta. Tarkastuksessa käydään läpi maidontuotantorakennuksen olosuhteet, eläintilat, lypsypaikat, maidon jäähdytys ja -säilytystilat, maidonkäsittelylaitteet sekä lypsyn ja maidonkäsittelyn hygienia. Tarkemmat tiedot löytyvät Eviran nettisivuilta, Mattila vinkkaa. Suhtautuminen asiallista Maitotilojen tarkastukset eli kunnan korvaamat tehtävät ovat Mattilan työstä vain noin viidesosa, loput ovat valtion töitä. Näihin kuuluvat eläinsuojelutarkastukset, jotka ovat suurin työsarka sekä eläintautivalvonta ja sivutuotevalvonta. Maitotilojen tarkastukset Mattila aikoo aloittaa kevään kuluessa. Nyt alkuun on ollut paljon eläinsuojelutehtäviä. Ehkä ihmiset ovat ilmoittaneet herkemmin, kun erillinen valvontaeläinlääkäri on nyt olemassa, hän arvelee. Eläinlääkäri kiittelee ihmisten asiallista suhtautumista tarkastuksiin. Asioihin suhtaudutaan tiloilla ammattimaisesti, eikä ongelmia ole sen suhteen ollut, Mattila sanoo. Aiheettomia ilmoituksia hänelle ei ole juuri tullut, ihmiset ymmärtävät esimerkiksi lehmien talviulkoilun kuuluvan asiaan. Täällä maalaisjärki tuntuu olevan aika hyvä. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Johanna Mattila on valmistunut eläinlääkäriksi viime syksynä ja on ehtinyt kerätä työkokemusta ennen valvontaeläinlääkärin virkaa yliopistolla opettajana. Opiskelujen lomassa hän on tehnyt kesätöitä teurastamon tarkastuseläinlääkärinä. Maitotilat ovat Mattilalle tuttuja, sillä ennen eläinlääkäriopintoja hän toimi seminologina. ItäMaito 1 /

10 Kuva: Valio Oy Lehmän pitää saada nuolla vasikka kunnolla. Juota samalla ensimmäinen ternimaitoannos. Emälle annettava Helunan Herätys -energiajuoma virkistää ja antaa potkua pötsiin. Vasikoiden kanssa tehdään navetan tärkein työ Vasikan alkukasvatus ratkaisee pitkälti sen tuotoksen ja kannattavuuden lehmänä. Silti Suomessa on pohjoismaiden korkein vasikkakuolleisuus. Jotakin on tehtävä sekä tiloilla että neuvonnassa, jotta vasikkakuolleisuus saadaan laskemaan. Heikki Kemppi Valio Oy ETT:n Katse vasikkaan -kampanja pyrkii antamaan virikkeitä vasikoiden laadukkaampaan kasvatukseen. Erityisesti vasikoiden elinolosuhteissa ja ravitsemuksessa on syytä tehdä parannuksia. Vasikoiden kasvatusolosuhteiden merkitys eläimen hyvinvoinnille on huomattavasti suurempi kuin aikuisten lehmien olosuhteilla niiden tuotokseen. Siksi sekä suunniteltaessa uusia eläintiloja että tehtäessä laajennuksia tulee vasikoiden olosuhteisiin kiinnittää vähintään yhtä suuri huomio kuin lehmän parren tai lypsyaseman suunnitteluun. Hyvä, paha ryhmäkarsina Suomessa vasikat pidetään pääasiassa ryhmäkarsinoissa. Tämän kasvatustavan kohdalla myös parantamisen tarve on suurin. Hyvä karsina tarkoittaa esimerkiksi 3 7 vasikan ryhmäkarsinaa ja reilua kuivikekerrosta, vähintään 15 senttimetrin paksua patjaa. Paras kuivike on runsas ja hyvälaatuinen olki. Hyvin toteutetussa ryhmäkarsinassa vasikat eivät tunne vetoa, ne saavat riittävästi ravintoa ja tottuvat ihmisen aktiiviseen läsnäoloon. Juottotapa voi olla mikä tahansa. Älä siirrä vasikkaa ryhmäkarsinaan liian pienenä! Vähintään kahden viikon juotto yksilökarsinassa on suositeltavaa. Tosin vasikan kehittyminen ja yleiskunto ratkaisevat, milloin se voidaan siirtää toisten joukkoon niin, että vältytään taudeilta. Suurissa ryhmissä kertautuvat nopeasti imemisongelmat, hengitystietulehdukset ja ripulit. Lopputuloksena ovat heikot vasikat ja raskas työ sairaiden vasikoiden 10 ItäMaito 1 / 2011

11 Painatusaineisto Lähettäjä / From Päiväys / Date Printing material L.Hietikko / DESIGN Tuote / Product Painatusalan koko / Printing area Materiaali / Material Farmos etutarra tarra 175 x 230 mm valk, kiiltävä tarra Painovärit / Printing colours PMS PMS PMS PMS green c 360 musta CMYK Folio / Hot foil Painomenetelmä / Printing Method Muuta / Other uv-flekso Copyright LUMENE Group. Aineistoon ei saa tehdä muutoksia eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman omistajan lupaa. Copyright LUMENE Group. This material must not be revised or assigned to a third party without permission of the owner. F 70 VAHVASTI HAPAN KIERTOPESUNESTE Starkt surt rengöringsmedel för cirkulationstvätt Strongly acidic detergent for CIP Сильнокислое моющее средство для рециркуляционной мойки 1-3 % ph 1,5 TIIVISTE - KONCENTRAT - CONCENTRATE - FOOD HYGIENE - x x x x x x - x x Painatusaineisto Lähettäjä / From Päiväys / Date Printing material L.Hietikko / DESIGN Tuote / Product Painatusalan koko / Printing area Materiaali / Material Farmos etutarra tarra 175 x 230 mm valk, kiiltävä tarra Painovärit / Printing colours PMS PMS PMS PMS green c 360 musta CMYK Folio / Hot foil Painomenetelmä / Printing Method Muuta / Other uv-flekso Copyright LUMENE Group. Aineistoon ei saa tehdä muutoksia eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman omistajan lupaa. Copyright LUMENE Group. This material must not be revised or assigned to a third party without permission of the owner. F 11 DESINFIOIVA VAAHTOPESUAINE PINTOJEN PESUUN Desinficerande skumtvättmedel för ytor Disinfectant foam detergent for surfaces Дезинфицирующее пенное моющее средство Для очистки поверхностей TIIVISTE - KONCENTRAT - CONCENTRATE 2-4 % ph 10,5 ph 13 - FOOD HYGIENE - x x x x x x - x x E l ä i n t e n h y v i n vo i n t i kanssa. Ryhmäkarsinassa myös kontakti ihmiseen voi muodostua heikoksi. Paluu yksilökasvatukseen? Moni tila on palaamassa vasikoiden yksilölliseen kasvatukseen. Määräysten mukaan vasikan voi pitää yksilökarsinassa kahdeksan viikon ikään saakka. Uusina menetelminä ovat vasikkalat, joissa on muunneltavat kanadalaistyyppiset yksilökarsinat, tai iglukasvatus. Iglut ja yksilökarsinat ovat yleisin vasikoiden alkukasvatuspaikka muualla maailmassa, koska vanhan kokemuksen mukaan niissä vasikat kasvavat terveempinä. Iglukasvatuksessa onnistuminen kuitenkin edellyttää menetelmän ymmärtämistä ja valmiutta suureen työmäärään. Kylläinen vasikka ei huuda Älä pidä vasikkaa nälässä, vaan anna sille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä perintötekijöidensä mukaan. Hyvin kasvanut hieho saavuttaa riittävän painon ensimmäistä siemennystä varten parhaimmillaan jo 14 kuukauden iässä. Hyvänlaatuisesta ternimaidosta saadaan nopeasti alkutahdit vasikan hyvään kasvuun ja terveyteen. Ole nopea kätilö ja juota ternimaito heti poikimisen yhteydessä. Juota 1,5 2 litraa tai niin paljon kuin vasikka halukkaasti juo. Jatka ter- nimaitojuottoa ainakin neljä päivää, 3 4 kertaa päivässä. Jatka maitojuottoa ainakin kahden viikon ikään ja siirry sen jälkeen maitopohjaiseen juomarehuun (Startti Maito Instant tai Startti Auto). Nykyään vasikat ovat jo syntyessään kookkaita ja tarvitsevat runsaasti ravintoa. Varsinaisella juottojaksolla päivittäinen maitojuoman määrä voi olla 7 10 litraa. Tarjoa vasikalle jo toisesta elinviikosta alkaen maittavaa väkirehua tai Startti Vasikka Mysliä sekä korkealaatuista kuivaa heinää ja/tai esikuivattua säilörehua. Myös lehmien appeesta on saatu hyviä kokemuksia. Appeen käyttö edellyttää valkuaislisäystä esimerkiksi rypsirouheena. Uudet, muunneltavat yksilökarsinat mahdollistavat tilojen muuttamisen joustavasti ryhmäkarsinoiksi. Muunneltavia karsinoita valmistaa Suomessa Pellon Group Oy. Hyvin hoidettu vasikka on aikuisena tuottava pitoeläin, jonka kanssa ihmisen on hyvä toimia ja tehdä töitä. Vasikan kasvatukseen kannattaa panostaa ajatusta ja aikaa. Prosessi ei ole yksinkertainen, mutta se on helppo, jos ymmärretään vasikan tarpeet ja vaatimukset. Hyvä ravitsemus, oikeat olosuhteet, suhde ihmiseen, suhde lajitoveriin ja nopea puuttuminen sairauksiin ovat kasvatuksen tärkeät ja huomionarvoiset elementit. Kuva:Heikki Kemppi Farmoksen tuotekehitys on kehittänyt tuotteita alkutuotantoon jo lähes 60 vuotta. Suomessa, suomalaisiin oloihin tehdyt, testatut ja tutkitut tuotteet soveltuvat putkilypsykoneisiin, lypsyrobotteihin, putkistoihin ja tilasäiliöhin. EMÄSPESUAINEET F 47 Tarmo (20 l, 200 l ja 1000 l) ja klooripitoinen, desinfioiva F 205 Virkku+ (20 l, 60 l, 200 l ja 1000 l) - pesevät tehokkaasti lian, maitorasvan ja valkuaisen. HERO HAPANPESUAINEET Fosforihappopohjainen F 70 Hero (20 l, 200 l ja 1000 l) ja typpihappopohjainen F 206 Torkku (20 l, 60 l, 200 l ja 1000 l) ehkäisevät maitokiven, ruosteen ja kalkkisaostumien syntymisen pinnoille. SOFTES KOKONAISHYGIENIA Kokonaishygieniaa täydentää lypsyrobotin utareharjoja desinfioiva kloorivapaa F 268 Airol S (20 l, 200 l ja 1000 l). Pintapesuun sopivat F 10 Hype (20 l, 200 l ja 1000 l) ja F 11 Softes (20 l, 200 l ja 1000 l). Pesuaineen levitystä helpottaa ja nopeuttaa Variomatic-vaahdotin.

12 E l ä i n t e n h y v i n vo i n t i Konehallista tilava ja raikas vasikkala Sirkka ja Jarmo Juutisen vasikat totuttelevat maaliskuulla valmistuneisiin uusiin tiloihinsa. Entisen ahtauden tilalla on tilavat karsinat ja raikasta ilmaa. Entinen konehalli on täyttynyt kokonaan eläimistä. Teksti Eeva-Kaisa Pulkka Kuva Kari Jalkanen Uudet vasikkatilat olivat tarpeen, sillä viisitoista vuotta vanhat karsinat navetan puolella eivät täyttäneet nykyisiä mitoituksia ja vasikkatilat olivat muutenkin ahtaat. Tavoitteena oli yksinkertaisesti vasikoiden olojen parantaminen, Sirkka ja Jarmo Juutinen summaavat. Uusien vasikkatilojen myötä navettaan tosin saadaan ensi kesänä tehtyä kahdeksan partta lisää lypsäville, joiden määrä nousee viiteenkymmeneen. Vasikkatiloiksi remontoitiin alun perin konehallina toimineen rakennuksen toinen pääty, josta karsinatilaa on noin 60 neliötä ja 10 neliötä ruokintapöytää. Osa hallista on jo aiemmin muutettu talliksi. Vasikat tulevat olemaan lypsykarjanavetassa muutaman ensimmäisen vuorokauden. Navettaan jää vain yksi tai kaksi yksilökarsinaa. Vasikat ovat nykyisin hapanjuotolla ja sitä Juutiset aikovat jatkaa myös uudessa vasikkalassa. Noin kahdeksan kuukauden iässä pikkuhiehot siirtyvät kolme vuotta vanhaan, navetan entisen ladon paikalle tehtyyn makuuparsipihattoon. Kun poikiminen alkaa lähestyä, ne siirretään lehmäosastoon. Olki-turvepeti ja raikasta ilmaa Tila eristettiin, mutta sitä ei lämmitetä. Tavoitteena on lämpötilan pysyminen plussan puolella. Ilma vasikkalassa on raikas ja luonnonvaloa tulee ikkunoista. Vasikoiden alla on alkuperäinen lattia, Juutisten vasikat saavat varttua tilavissa karsinoissa. Kahdeksankuisina ne muuttavat makuuparsipihattoon. vain ruokintapöytä valettiin 30 senttimetriä korkeammalle. Ikkunoina tilassa on lintuverkolla varustetut kennolevyt, jotka voidaan sään lämmetessä laskea kokonaan alas. Lämpötila pysyy plussalla kovillakin pakkasilla, tuuli on itse asiassa pahempi jäähdyttäjä kuin pakkanen, Jarmo Juutinen on huomannut. Pakkasen varalta vasikoilla on lämmitetyt juomakupit. Tilaan on kaksi ikkunallista taiteovea, joiden kautta karsinat voidaan puhdistaa pienkuormaajalla. Karsina-aidat on suunniteltu siten, että tila voidaan jakaa useilla eri tavoilla ja tarvittaessa myös vasikan eristäminen toisista onnistuu. Kuivikkeena vasikoilla käytetään olkea ja turvetta. Tulevana kesänä rakennuksen päätyä jatketaan ruokintakatoksen verran, noin viisi metriä. Päätykarsinassa olevat vasikat syövät sitten siitä ja se myös helpottaa appeen jakamista sekä tilan puhdistamista, Juutiset suunnittelevat. Hintaa vasikkalalle tuli noin euroa. Ovet ovat hintavia, kaikki tarvikkeet ostettiin uutena ja työn teki kirvesmies, kun itsellä ei siihen ollut aikaa, Juutiset kertovat. 12 ItäMaito 1 / 2011

13 ItäMaito maidontuottajien moottoripyöräretki to-la Tänä vuonna retkemme suuntautuu Pohjanmaalle, jossa tutustumme mm. Finnlactoon Seinäjoella (www.finnlacto.fi). Finnlacto on ItäMaidolle merkittävä maatilatarvikkeiden myyjä ja pääsemme tutustumaan heidän toimintatapaansa ja tuotevalikoimaansa torstai-iltana. Finnlactolta siirrymme Seinäjoen tangokadulle, jossa pääsemme kuulemaan uusien kuninkaallisehdokkaiden laulantaa. Perjantaipäivänä ajelemme Isojoen Konehallille, Kauhajoelle, jossa meille esitellän IKH:n toimintaa (www.ikh.fi). Matkan aikana tutustumme myös useisiin meijerimyymälöihin, joita matkan varrella tulee vastaan. Matkustamme rauhallista matkavauhtia niin, että kaikki pysyvät mukavasti mukana. Taukoja pidämme tarvittaessa. Yövymme to-pe Hotelli Pitkä-Jussi, Kurikka ja pe-la Hotelli Lokkilinna, Kalajoki. Yhteiset lähtöpaikat ilmoitamme osallistujille lähempänä ajankohtaa, kun tiedämme osallistujien paikkakunnat ja määrät. Kuvat: Seppo Rönkkö. Valokuvat vuoden 2010 retkeltä. Ilmoittautumiset mennessä: Sähköpostitse: puhelimitse: Ilmoittautumalla henkilökohtaisesti lähimpään ItäMaito myymälään. Matkan hinta on 220 /hlö. Hintaan sisältyvät yöpymiset ja ruokailut matkan aikana. Matkan hinta veloitetaan maitotilistä. Varaa matkasi heti, sillä majoituskapasiteetin vuoksi mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. Myymälämme palvelevat sinua arkisin klo ItäMaito netissä: ja käy tutustumassa!

14 Perttu Pyykkönen toivoo, että maidontuottajat alkaisivat miettiä oman tilansa mahdollisuuksia rehuyhteistyöhön. Kannustavia esimerkkejä tarvitaan. Parhaat pellot rehua tuottamaan Tuotantoaan laajentavilla maitotiloilla tulee tavallisesti pula rehun tuotantoon ja lannanlevitykseen tarvittavasta pellosta. Ellei lähistöllä ole peltoa myytävänä tai vuokrattavana kohtuuhintaan, laajentajat ovat pattitilanteessa. Monien ratkaisu on pellon raivaus, vaikka uudismaa jääkin ilman peltotukia. Raivattavissa olevat maat ovat yleensä heikompia viljeltäviä kuin olemassa olevat lohkot, sillä parhaat maat on jo otettu pelloksi, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen. Jos lisämaan tarve saadaan ratkaistua, on seuraava Rubikin kuutio jo laajentajan käsissä: miten työpanoksen saa riittämään entistä huomattavasti isomman peltoalan viljelyyn? lehmän tiloilla tuottajapariskunnan oma työ saattaa vielä nipin napin riittää, jos sesonkiluontoista apua on saatavissa. Karjakoon kasvaessa tästäkin tiloille palkataan tavallisesti ulkopuolista työvoimaa. Tiettyjen toimintojen ulkoistaminen on ratkaissut monilla tiloilla aikapulan. Työn organisointi on mietittävä joka tapauksessa uudelleen. Yksikkökokoa ei pysty kasvattamaan moninkertaiseksi vain Rehuntuotannon organisoinnissa on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Perttu Pyykkönen PTT:stä kannustaa uudenlaiseen yhteistyöhön, jolla karjattomien tilojen parhaat peltolohkot saataisiin tuottamaan laadukasta rehua laajentaville maitotiloille. lisäämällä oman työn määrää kaikissa toiminnoissa, Pyykkönen toteaa. Karjattomat tilat peliin mukaan Maitotilalla tili tehdään navetassa, ja sen vuoksi oma työpanos tulee säästää ensisijaisesti karjanhoitoon. Ulkoistaminen alkaa monilla tiloilla lietteen levityksestä. Osa teettää myös muokkauksen, kylvön tai kasvinsuojelun urakoitsijalla. Rehun laatu on avaintekijä maidontuotannon tuloksessa ja sen ulkoistamista harkitaan tarkkaan. Urakoitsijaa osataan jo käyttää osassa rehunkorjuuta, sen sijaan maitotilojen ja karjattomien tilojen rehuntuotantoyhteistyö on harvinaisempaa. PTT tutki säilörehun tuotannon erilaisia sopimusmalleja Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelman pyynnöstä, ja julkaisi selvityksen tänä keväänä. Kainuussa on vireillä useita laajennushankkeita, joissa uutta peltoalaa suunnitellaan hankittavan valtavilla raivauksilla. Kuitenkin peltoa on olemassa, se on vain investoijien kannalta väärissä paikoissa tai käytössä. Maatalouspolitiikan kannalta pellonraivausta ei voi puolustaa, Pyykkönen sanoo. Tutkimuksen valossa näyttää järkevältä etsiä keinot, joilla nykyiset resurssit saadaan palvelemaan maidontuotannon rakennekehitystä. Nurmen viljely laajenta- 14 ItäMaito 1 / 2011

15 S ä i lö r e h u Teksti ja kuvat Raila Aaltonen van maitotilan tarpeeseen olisi kasvitilalle harkinnan arvoinen vaihtoehto rehuohran viljelyn tai kesannoinnin rinnalle. Näennäisviljelystä puhumattakaan, Pyykkönen lisää. Toisilla maitotiloilla on nurmea niin paljon, että siitä otetaan vain yksi säilörehusato kesässä. Jollekin toiselle juuri se kakkossato olisi riittävä lisä omaan rehuntuotantoon, mutta nämä kaksi tilaa eivät helposti kohtaa toisiaan. Karjasta luopuneelle tilalle nurmenviljely voi olla kannattava vaihtoehto rehuohran viljelylle. Maitotila huolehtii korjuun ajoittamisesta. Näin alkuun rehusopimuksessa l Paikallisten peltoresurssien käytön tehostaminen alkaa, kun esimerkiksi yhden robotin tila löytää yhteistyökumppanikseen karjasta luopuneen tilan sopivalla etäisyydellä. Sopimus tehdään osasta karjattoman tilan peltoja. Viljelijä sitoutuu viljelemään nurmea sovitulla alalla ja maitotila joko korjaa rehun itse tai teettää korjuun urakoitsijalla. Rehun määrä selvitetään kuormat punnitsemalla tai haarukkanäytteellä. l Eri asteisten yhteistyömallien toisessa päätepisteessä kasvinviljelytila sitoutuu pitkäaikaisella sopimuksella tuottamaan kaiken maitotilan tarvitseman rehun. Monet amerikkalaiset lypsykarjatilat toimivat tällä tavoin jo nykyään. Selkeillä sopimuksilla liikkeelle ProAgria on jo nimennyt työryhmän hahmottelemaan sopimusmalleja erilaisiin yhteistyötilanteisiin. Pyykkösen mielestä tärkeintä on, että rehusopimukset mahdollistavat pitkäjännitteisen suunnittelun. Sopiva ajanjakso olisi yksi viljelykierto, 5-6 vuotta. Sopimuksiin kannattaa kytkeä myös lannanlevitys, koska rehuntarpeen tavoin myös levitysalan tarve kertautuu yksikkökoon kasvaessa. Sopimuksen ei tarvitse olla monimutkainen. D-arvo on tärkeä rehun laadun mitta, mutta jos ostaja huolehtii rehun korjuun ajoituksesta, hinnoittelu voi perustua yksinkertaisesti kuiva-ainekiloihin. Ostajan hoitaessa myös rehunurmen lannoituksen sopimus voi olla hehtaariperusteinen, erittelee Pyykkönen. Mikä sitten jarruttaa rehuntuotantosopimusten yleistymistä? Pyykkösen mielestä tarvitaan asennemuutosta ja sen sisäistämistä, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Lisäksi tarvitaan joku, joka yhdistää rehualaa etsivät maitotilat ja rehunurmen viljelystä kiinnostuneet kasvinviljelytilat. Ryhmä, josta Perttu Pyykkönen on huolissaan, ovat ne tuotantoaan laajentaneet yrittäjät, jotka ovat lisäksi investoineet hyvään koneketjuun varmistaakseen oman rehunsa parhaan mahdollisen laadun. Jos kaikki koneet on itsellä, pääomia sitoutuu valtavasti ja vakuudetkin ovat tiukassa. Lainanlyhennykset saattavat vaatia urakoimaan koneilla toisillekin, vaikka omista töistä selviämisessä olisi haastetta kylliksi. Kun fyysinen kunto on hyvä, päivän pidentäminen onnistuu jonkin aikaa, mutta viiden-kuuden vuoden päästä edessä voi olla uupuminen. Lisätietoja: PTT:n selvityksen Rehun sopimustuotannon vaihtoehdot voi ladata netistä osoitteesta ->julkaisut -> PTT työpapereita 130. ItäMaito 1 /

16 Säilörehulla enemmän maitolitroja ja valkuaiskiloja Säilörehulla tehhään vuoden tili. Jos tekkee niin tekkee kunnolla!, oli vierailemani tilan vastaus siihen, miksi siellä halutaan panostaa säilörehun tuotantoon. Säilörehulla voidaan vaikuttaa huomattavasti lehmien tuotantoon ja tilan talouteen. Tiina Sirkjärvi Säilörehuasiantuntija, Valio Alkutuotanto Mitä enemmän lehmä syö, sen paremmin se lypsää. Rehun laatu on, yksinkertaistaen, sitä parempaa, mitä paremmin se maistuu. Väkirehun syöttö lisää ostorehukustannuksia ja vähentää karkearehun syöntiä, joten taloudellisesti edullinen ruokinta saadaan säilörehun syöntikykyyn panostamalla. Syöntimäärään vaikuttaa eniten sulavuus, eli D-arvo. Hyvin korkean D-arvon rehulla satotaso voi jäädä pieneksi ja ruokintasuunnittelua hankaloittaa rehun matala kuitupitoisuus. Siksi suositeltava D- arvo on g/kg ka, mikäli peltoala ei rajoita tuotantoa. Kahden niiton korjuussa on hyvä tiedostaa, että ensimmäisen sadon korkea D- arvo lisää ravitsemuksellisesti vaatimattomamman toisen sadon osuutta tilan kokonaissadosta. Mikäli sade osuu täydelliseen korjuuhetkeen, kannattaa ennemmin odottaa jonkin aikaa poutasäätä kuin rynnätä pellolle. Märkänä korjattu rehu on nimittäin alttiimpi säilönnällisen laadun riskeille. Maitotuotos vähenee jyrkemmin, kun rehun D-arvo laskee alle 660 g/kg ka. Siksi alle sen ei kannata tähdätä, ellei peltoa ole käytettävissä todella niukasti. Rehun syönti on korkeimmillaan ensimmäisellä sadolla ja kuiva-aineprosentin ollessa noin 40 sekä silloin, kun rehu sisältää puolet kokoviljasäilörehua tai palkokasveja. Syytä siihen, miksi kokoviljasäilörehun ja apilan lisääminen parantaa rehun maittavuutta, ei tarkalleen tiedetä. Lehmä on ylivoimaisesti paras säilörehun asiantuntija. Aina ei kuitenkaan ole helppo seurata, kuinka monta kuiva-ainekiloa lehmät ovat syöneet. Rehun vapaaehtoista syöntiä on arvioitu rehuanalyysistä löytyvässä syönti-indeksissä. Mitä korkeampi syönti-indeksi, sen parempi rehun syöntikyky ja tuotantovaikutus. Säilörehu on myös valkuaisrehu Säilörehu on myös valkuaisrehu, mutta vaikutusmekanismi on hieman monimutkaisempi kuin usein luullaan. On tärkeää tiedostaa, että lehmä ei hyödy liian korkeasta säilörehun raakavalkuaispitoisuudesta: 140 g/kg ka riittää. Typpilannoitus lisää satoa, mutta raakavalkuaispitoisuuden nostoon ei tarvitse keskittyä, mikäli g/kg ka saavutetaan helposti. Korkea raakavalkuaispitoisuus säilörehussa voi päinvastoin hankaloittaa rehun ph:n alenemista, mikä vaikuttaa haitallisesti säilönnälliseen laatuun. Miten säilörehu toimii valkuaisrehuna? Jopa 70 prosenttia lehmän käyttämästä valkuaisesta on pötsissä muodostuvaa mikrobivalkuaista. Vain kolmasosan valkuaisesta se saa suoraan rehusta pötsin ohittavana valkuaisena. Se, miten ruokinta vaikuttaa lehmän tärkeimmän valkuaisläh- Tiina Sirkjärvi ihailee erinomaisesti tiivistettyä siiloa, jossa rehu on kuin kiviseinä. Hapettomat, hygieeniset ja happamat olosuhteet edistävät rehun säilönnällistä laatua. teen eli mikrobien elinympäristöön, vaikuttaa siis huomattavasti maitovalkuaisen tuotantoon. Rehun valkuainen hajoaa pötsissä ensin ammoniakiksi, josta mikrobit rakentavat mikrobivalkuaista. Mikrobivalkuaista ei yksinkertaisesti ehdi muodostumaan kaikesta saatavilla olevasta ammoniakista, jos rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea. Tällöin ylimäärä ammoniakista jatkaa verenkiertoon, se muunnetaan maksassa ureaksi ja eritetään virtsan mukana ulos. Mikäli sade osuu täydelliseen korjuuhetkeen, kannattaa ennemmin odottaa poutasäätä kuin rynnätä pellolle. 16 ItäMaito 1 / 2011

17 S ä i lö r e h u Kuva: Timo Aalto Huhtanen ja Hristov (2009) tutkivat, kuinka rehusta saatavan OIV-valkuaisen lisääminen vaikutti lehmien valkuaistuotantoon. Suurin vaikuttava tekijä oli säilörehun sulavuus. Seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä olivat rehun säilönnällinen laatu sekä väkirehun määrä. Raakavalkuaispitoisuudella oli pienempi merkitys kuin rehun säilönnällisellä laadulla. Säilörehun hyvään sulavuuteen ja säilönnälliseen laatuun keskittymällä saat parhaan maito- ja valkuaistuotoksen. Hyvä säilönnällinen laatu lisää syöntiä, parantaa pötsimikrobien energiansaantia ja estää rehun valkuaisen hajoamista typpiyhdisteiksi. Ammoniakkityppi sekä liukoinen typpi rehuanalyysissa mittaavat valkuaisen hajoamista säilönnän aikana. Muista siis rehuanalyysia tarkastellessasi: mitä vähemmän säilörehu sisältää ammoniakkityp- peä, sitä paremman rehun valkuaiskoostumuksen olet saavuttanut erinomaisella säilönnällä! Hyvällä rehulla enemmän valkuaista Ruokinta vaikuttaa maidon valkuaispitoisuuteen. Yleisesti voidaan sanoa, että ruokinnat, jotka lisäävät maitotuotosta, vaikuttavat usein positiivisesti myös maidon valkuaispitoisuuteen. Viiden kilon maitotuotoksen nousu päivässä vastaa noin 0,05 prosenttiyksikön nousua valkuaispitoisuudessa. Jotta elämä ei olisi liian yksinkertaista, maidon rasvapitoisuus käyttäytyy täsmälleen päinvastaisella tavalla. Maitotuotoksen noustessa viisi kiloa rasvapitoisuus usein alenee noin 0,05 prosenttiyksiköllä. Rasvan kokonaistuotanto ei kuitenkaan vähene. Säilörehun laatuun panostamalla voidaan parantaa sekä maidontuotantoa että maidon valkuaispitoisuutta. Lehmä ei hyödy liian korkeasta säilörehun raakavalkuaispitoisuudesta g/kg ka riittää! ItäMaito 1 /

18 Valmistele huolella vuoden tärkein rehusato Kesäkuun puolivälistä lähtien maitotiloilla aletaan korjata vuoden tärkeintä satoa, ensimmäistä korjuukertaa säilörehua. Teethän ennakkovalmistelut ajoissa. Teksti ja kuvat Timo Mikkola Tuotantoneuvoja, ItäMaito Jotta rehunteko onnistuisi kaikin puolin hyvin, on sitä varten tehtävä tietyt esivalmistelut. Varautuminen seuraavan vuoden rehuntekoon alkaa jo edellisenä syksynä ja talvena. Silloin on hankittu kausi- ja määräalennuksia hyväksikäyttäen kesän säilöntäaineet ja muovit. Säilöntäaineet ostetaan arvioitujen rehumäärien ja kuiva-ainepitoisuuksienkin mukaan. Muoveja on tarjolla erilaisia eri säilöntämenetelmiin ja koneketjuihin. Tasosäilönnässä on huomioitava vakuumimuovien tarve. Säilöntämuoveista löydät uutta tietoa Säilöntäpaikalla ennakkovalmistelut aloitetaan puhdistamalla rehusäilöt vanhoista rehuntähteistä, käytetyistä muoveista ja laakasiilot rapautuneista betonivaluista vaikkapa painepesuria käyttäen. Vanhemmat laakasiilot saattavat tarvita myös muuta kunnostamista ja pinnoitusta. Puhdista erityisellä huolella puristenesteen valumareitit ja tarkista, että puristenestekaivot tai -säiliöt ovat riittävät ja toimivat. Tiet kuntoon, miehet valmiiksi Huolla rehuntekokoneet ja laitteet timmikuntoon hyvissä ajoin. Varmista, että käytössäsi olevat koneet ja laitteet soveltuvat käytettävään korjuumenetelmään. Mikäli olet ulkoistanut rehunteon, varaa ajoissa urakoitsija ja mahdollinen lisätyövoima, -koneet ja -laitteet. Ota korjuuaikapalvelunäyte tai seuraa D-arvoennusteita oikean korjuuajan selvittämiseksi. Raaka-ainenäytteen maksaa tänä vuonna ItäMaito. Tehokas rehuntekoketju vaatii myös hyvät tiet, rumpujenkin kohdalla riittävän leveät kulkuväylät ja väljyyttä säilöntäpaikalla. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tasosäilöissä rehua tallaavaan koneen tulisi olla raskaampi kuin aiemmin on ollut tiedossa, jotta rehumassa saataisiin mahdollisimman tiiviiksi ja hapettomaksi. Tasosäilöissä rehunteon ennakointiin kuuluu myös reunapainopussien hankinta ja täyttäminen. Niitä tarvitset muovin päälle siilon reunoille ja rehun pintaan. Peitto- ja painomateriaaliksi käyvät esimerkiksi sahanpuru ja siilopeitot. Puisia tai muovisia puristenestejohteita kannattaa varata siiloille valmiiksi. Säilöntäpaikkaan huomiota Rehun säilöntäpaikan tulisi mahdollisuuk- Tasosäilöissä rehua tallaavaan koneen tulisi olla raskaampi kuin aiemmin on ollut tiedossa. 18 ItäMaito 1 / 2011

19 S ä i lö r e h u sien mukaan olla varjoisa ja suojainen. Rehuauman paikaksi valitaan tiivispohjainen, viettävä ja sileä alue. Käytä aumassa ehjää pohjamuovia, jotta saat puristenesteen talteen johtimien avulla. Aumaan rakennettu pohjalaatta etulaattoineen varmistaa puhtaamman rehun ja mahdollisen puristenesteen paremman talteenoton. Pyöröpaalaus soveltuu parhaiten esikuivatulle, silputulle ja tiiviille rehulle, jossa on käytetty riittävästi muovia. Varastoi paalit varjoisalla, sileäpohjaisella alueella, jota on helppo valvoa. Paalit varastoidaan latallaan, päätyosa alustaa vasten. Kuivia paaleja voi pinota, mutta märemmät paalit varastoidaan yhteen kerrokseen. Hanki ajoissa myös suojaverkot estämään eläinten tekemiä vahinkoja. Siilojen puhdistaminen ja kunnostaminen on tärkeä toimenpide ennen uuden sadon varastointia. Näytteet jo raaka-aineesta Säilörehun oikean korjuuajan varmistat seuraamalla D-arvoennusteita tai ottamalla itse korjuuaikanäytteitä. Osuuskunta ItäMaidon kokonaan maksamalla säilörehun raaka-ainenäytteellä saat jo tekovaiheessa varsin hyvin selville korjattavan rehun ruokinnallisen arvon. Valmiista säilörehusta otetut näytteet täsmentävät arvoja ja selvittävät säilönnällisen onnistumisen. Estä työtapaturmat zvaraa rehun tekoon puhdasta vettä, suojakäsineitä, suojanaamari ja muuta turvavaatetusta. zjärjestä mahdollisimman hyvä tuuletus katetuissa varastoissa. zvaro mahdollisesti hapettomia paikkoja, kuten salvosiiloja. zpienet lapset rehuntekoliikenteessä ovat turvallisuusriski. ItäMaito 1 /

20 WE-mitalit jaettiin Smolnassa Kolmetoista ItäMaitolaista tilaa palkittiin 25 vuoden laatutytöstä huhtikuussa Helsingissä. Walter Ehrströmin säätiön myöntämiä kultaisia mitaleja luovutettiin huhtikuussa kolmelletoista Osuuskunta ItäMaidon tilalle. Juhlavassa tilaisuudessa Helsingissä Valtioneuvoston juhlahuoneistossa mitalien jakajana ja juhlapuheenpitäjänä oli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Kaikkiaan kultamitalisteja koko Suomessa oli yhteensä 43. Kultamitaliin vaaditaan, että tilan tuottama maito on ollut parhaassa laatuluokassa yhtämittaisesti 25 vuoden ajan. Kaksi palkittua tilaa, molemmat Parikkalasta, kävi pokkaamassa mitalia jo toistamiseen eli laatuvuosia oli kertynyt yhteensä 50. Walter Ehrströmin mitalit on muotoillut kuvanveistäjä Aarre Aaltonen. Mitalin etupuolella on Otto Walter Ehrströmin kuva ja vuosiluvut tarkoittavat vuosia, jolloin hän toimi Helsingin kaupungin eläinlääkärinä. Kääntöpuolella on kuvattu terveydenhoidon jumalatar Hygieia. Latinankielinen lause Lac salus populi tarkoittaa suomeksi Maito, kansanterveyden lähde. Nuo sanat kuvaavat osuvasti kotimaisen alkutuotannon tärkeyttä ja arvostusta. Lämpimät onnittelut palkituille! Teksti ja kuvat Arja Rissanen Tuotantoneuvoja, ItäMaito Mitalin saivat seuraavat Osuuskunta ItäMaidon maidontuottajat: Riitta ja Tapio Härkönen, Ilomantsi Hannu Iivanainen, Kuopio Reija ja Hannu Immonen, Juva Anna ja Pekka Koponen, Leppävirta Jari ja Jarkko Kopponen, Kuopio Timo Laukkanen, Kiuruvesi Veijo ja Tuula Martikainen, Polvijärvi Mika Piirainen, Nurmes Oili ja Pekka Pöyhönen, Juva Pentti ja Päivi Rantonen, Kiuruvesi Maija ja Pekka Räsänen, Kaavi Anna-Maria ja Hannu Simonen, Tohmajärvi Tuovi ja Keijo Tolonen, Tohmajärvi 20 ItäMaito 1 / 2011

21 Wa lt e r E h r s t r ö m - m i ta l i t Laatumaito syntyy normaalina arkityönä Kultaisen Walter Ehrström -mitalin pokanneille Keijo ja Tuovi Toloselle Tohmajärveltä lehmät ovat yksilöitä, eivät työkoneita. Nimi parhaiten tuottavien lehmien luettelossa ei ole niin tärkeä kuin aina paras mahdollinen maito, ja hyvinvoiva työkumppani. Teksti ja kuvat Vesa Martikainen lypsykertaa, ynnäilee Keijo Tolonen 25 vuoden urakkaa. Sukupolvenvaihdos Matinahon tilalla tehtiin Heti seuraavana vuonna elämän- ja yrityskumppaniksi tullut Tuovi Tolonen naurahtaa, että ai sinä olet laskenut ne, sillä päiviä ja vuosia ei ole suinkaan ynnäilty koko ajan. Laatumaidon tuottaminen on ollut itsestäänselvyys ja selkärangassa oleva asia. Vuodet ja laatumaitokilot ovat tulleet kuin huomaamatta. Siinä sivussa on myös siemenenä tilalle 15 vuotta sitten saapunut Kikka-lehmäkin saavuttanut 150-tonnarin rajapyykin. Matinahossa juhlittiinkin sekä laatumaitoa että iskelmätähden mukaan nimettyä vanhaa rouvaa. Lehmät pihatossa tyytyväisiä Tolosten 19 vuotta sitten valmistuneessa pihattonavetassa käyskentelee keskimäärin kolmisenkymmentä lypsävää. Lehmät ovat Tolosille työkumppaneita, eivät maksimaalisia maidontuottokoneita. Karjan keskituotos on hieman alle kiloa. Tyytyväinen ja terve lehmä myös tuottaa hyvää maitoa. Toloset ovat erittäin tyytyväisiä lypsyasemaan ja pihattoonsa, vaikka sitä kuulemma pidettiin aikoinaan pienelle karjalle sopimattomana. Lehmät saavat liikuntaa ihan huomaamatta, ja pääsevät putsailemaan itseään ja Kikka-lehmä on saavuttanut 150-tonnarin rajapyykin. toisiaankin kaveria jelpataan, isäntä kertoo. Emäntä jatkaa, että on kiva katsella, kun lehmät saavat liikkua ja makailla sekä syödä rauhassa. Ovat tyytyväisen oloisia. Maltillisesti väkirehua Esikuivattua säilörehua pidetään runsaasti tarjolla, onhan se naudan tärkein rehu. Ruokintakioskista lehmät saavat kotoista viljaa täydennettynä puolitiivisteellä. Jauhoannokset on pyritty pitämään maltillisina, että ei tulisi pötsiongelmia suurista tärkkelysannoksista, Keijo Tolonen kertoo. Tilalla on ollut väkirehukioski koko Kunniakirja ja mitali 25 vuoden yhtäjaksoisesta ykkösluokan maidosta pääsevät muiden huomionosoitusten seuraan. Juhla Helsingissä pani Keijo ja Tuovi Tolosen uskomaan, että omasta työstä kannattaa ja voi olla ylpeä. ItäMaito 1 /

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

TilaArtturi hanke

TilaArtturi hanke TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Lujatekoinen ja varmatoiminen Tehokkuutta ja helppoutta vasikanjuottoon hapanjuottovaunulla VAPAARUOKKIJA RehuPiika Laitteella voidaan tehdä jopa kolmen

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot