Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kokoustiedot Aika: klo Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki

2 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Sisällysluettelo Sivu 1 Kokouksen avaus 3 Liite 1, 1 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Liite 1, 2 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 4 Kuntapäivien valmistelutilanne 6 5 Suomen Kuntaliitto ja Ahvenanmaan kunnat 8 Liite 1, 5 6 Euroopan neuvoston Kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan valinta 9 7 Kuntatalouden sopeutusohjelma Liite 1, 7 8 Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat 21 9 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kokouksen päättäminen 23

3 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kokouksen avaus Liite 1, 1 Liiton puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Ehdotus: Päätös: Todetaan. Puheenjohtaja avasi hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuuden klo Todettiin, että tämän kokouksen sihteerinä toimii talous- ja hallintojohtaja Timo Leivo. Merkittiin, että informaatio-osassa olivat esillä seuraavat asiat: - Kuntauudistus, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen - Kuntatalouden sopeutusohjelma, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen - Ajankohtaiskatsaus ja hallituksen esityslista , toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

4 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liite 1, 2 Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetetty hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille seitsemän päivää ennen hallituksen kokousta Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Ehdotus: Todetaan, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan mukaisesti. Samalla todetaan, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös: Todettiin, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan (liite 1, 2 ) mukaisesti. Samalla todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen

5 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat hallituksen (kokouksen) puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Ehdotus: Päätös: Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Sari Rautio. Hyväksyttiin.

6 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kuntapäivien valmistelutilanne Kuntapäivät järjestetään Oulussa teemalla Osaava kunta Dynamiska kommuner Tapahtuma järjestetään kaupunginteatterissa. Puolueiden ryhmäkokouksia on lisäksi kaupunginkirjastossa ja Radisson Blu hotellissa. Kunnille lähetettiin kutsu kuntapäiville Käytännön järjestelyjä ja ilmoittautumista koskeva kirje lähetettiin Kuntapäivistä löytyy lisätietoa kuntapäivien verkkosivulta, osoitteessa: forbundskongressen. Jäsenkunnat (kunnanvaltuusto tai -hallitus) saavat valita liiton sääntöjen perusteella varsinaisia edustajia kunnan asukasluvan mukaan ja tarpeellisen määrän varaedustajia. Kunnan asukasluvulla tarkoitetaan väestötietojärjestelmän kunnallisvaaleja edeltävän vuodenvaiheen asukaslukua. Kuntapäivien osanottajaksi toivotaan lisäksi kuntien virkamiesjohtoa. Kuntapäiville ilmoittaudutaan netin kautta Verkkosivujen kautta voi myös varata majoituksen. Kunnat vastaavat osanottajiensa matka- ja majoituskuluista. Jäsenkunnille lähetetään viimeistään kuukautta ennen kuntapäiviä kokousasiakirja kokousedustajille edelleen jaettavaksi. Tasavallan presidentti on luvannut kirjallisen tervehdyksensä asiakirjaan. Liiton luottamuselinten paikkajaosta ja kuntapäivien viralliseen kokoukseen liittyvästä muusta valmistelusta on aloitettu neuvottelut puolueiden kunnallissihteereiden kanssa. Kuntapäivät aloitetaan Markku Nikulan vuonna 1993 liitolle säveltämällä fanfaarilla, jonka jälkeen valtuuston puheenjohtaja Pekka Nousiainen avaa kuntapäivät. Pääministeri Jyrki Katainen on vahvistanut tulonsa avajaisiin puheen pitäjäksi. Tervehdyksen tilaisuuteen tuovat Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie ja Ruotsin kunta- ja maakäräjäliiton puheenjohtaja Anders Knape. Avajaisissa lanseerataan liiton 20-vuotisjuhlavuoden historiikki multivideoesityksenä. Tilaisuudessa on myös kulttuuriohjelmaa. Kuntapäivien avajaisissa, virallisessa kokouksessa ja seminaarissa on simultaanitulkkaus suomesta ruotsiksi. Oulun kaupunki järjestää ensimmäisen kokouspäivän iltatilaisuuden, johon kutsutaan kaikki tilaisuuden osanottajat. Kuntapäivien yhteydessä on pienimuotoinen näyttely, jossa ovat mukana Kuntaliitto, konserniyhtiöt ja Oulun kaupunki. Kuntaliiton näyttely kunnat eilen, tänään, huomenna valottaa kunnallisen itsehallinnon historiaa 20-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Tarkoitus on, että juhlavuoden näyttely kiertää vuoden mittaan eri tapahtumissa.

7 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Toisen kokouspäivän aamupäivään on järjestetty rinnakkaisohjelmaa. Vaihtoehtoina ovat seminaari Unelma vahvasta kunnasta ja tutustumiskäynnit oululaisissa kohteissa. Tutustumiskohteita valmistellaan yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Kuntapäiville tuotetaan Osaava kunta tutkimus, joka jaetaan ns. kansanpainoksena (suomi, ruotsi) osanottajille sekä liiton strategiaa valottava Kuntapäivälehti. Kuntapäivien tähänastinen valmistelu on sujunut projektiaikataulun mukaisesti ja hyvässä yhteistyössä sekä Oulun kaupungin että Oulu Businessin kanssa. Huomionarvoista on kaupungin panos tilaisuuden kustannuksiin ja henkilöstöresurssien käyttöön valmistelussa ja tilaisuudessa. Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

8 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Suomen Kuntaliitto ja Ahvenanmaan kunnat Liite 1, 5 Ahvenanmaalla on oma kuntaliitto Ahvenanmaan kuntalain mukaan. Kaikki 16 Ahvenanmaan kuntaa kuuluvat myös Suomen Kuntaliittoon. Ahvenanmaan kuntien jäsenmaksu Suomen Kuntaliitossa on 75 prosenttia muiden kuntien jäsenmaksusta, mm. koska maakunnalla on oma lainsäädäntövalta. Ahvenanmaan kunnat eivät myöskään ole Kunnallisen työmarkkinalaitoksen jäseniä. Olennainen ero on myös se, että Ahvenanmaalla maakunta (valtio) vastaa sairaanhoidosta ja toisen asteen koulutuksesta. Työvaliokunta tutustui Ahvenanmaan itsehallintoon ja kuntiin Maarianhaminan kaupunki päätti erota Ahvenanmaan kuntaliitosta alkaen. Tämän seurauksena Ahvenanmaan kuntaliitto julkaisi marraskuussa 2011 selonteon liiton tulevaisuudesta. Selonteossa esitetään, että Ahvenanmaan kuntaliitto supistaa toimintaansa ja keskittyy edunvalvontaan ja kehittämiseen sekä kunta-alan sopimuksiin. Maarianhaminan kaupungin täytyy kuitenkin jatkossakin kuulua Ahvenanmaan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan, joka on osa Ahvenanmaan kuntaliittoa. Maarianhaminan eroaminen Ahvenanmaan kuntaliitosta tulee todennäköisesti lisäämään Suomen Kuntaliiton ruotsinkielisten palvelujen kysyntää. Suomen Kuntaliitossa tulisi tämän vuoksi selvittää, miten Ahvenanmaan kunnille tarjottavat palvelut voitaisiin tulevaisuudessa parhaiten järjestää. Kuntaliittoon nimetään eri yksiköiden asiantuntijoista tiimi, jonka tehtävänä on koordinoida Ahvenanmaan kunnille tarjottavia palveluja sekä lisätä Ahvenanmaan lainsäädännön tuntemusta Kuntaliitossa. Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

9 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Euroopan neuvoston Kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan valinta maaliskuusta 2013 lokakuuhun 2015 Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi Euroopan neuvoston yhteydessä on vuodesta 1957 toiminut, nykyisessä muodossaan vuodesta 1994 Euroopan kunta- ja aluehallintokongressi (Congress of Local and Regional Authorities of Europe). Kongressi työskentelee demokratian ja poliittisen tasapainon hyväksi vahvistamalla paikallis- ja alueviranomaisten osuutta Euroopan integraatiossa. Kongressi antaa säännöllisesti ja maakohtaisesti raportteja paikallis- ja aluedemokratian tilasta Euroopan neuvostoon kuuluvissa ja jäsenanomuksen jättäneissä valtioissa ja tarkkailee Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteiden noudattamista jäsenmaissa. Kongressin valtuuskunta aloitti työnsä syysistunnossa lokakuussa Valtuuskunta valittiin nelivuotiskaudeksi. Valtuuskunta tulee kuitenkin valita uudelleen, jotta kunnallisvaalien tulokset voidaan ottaa valtuuskunnan kokoonpanossa huomioon. Esitys tulisi tehdä viimeistään sellaisessa liiton hallituksen kokouksessa, jonka kautta ministeriö voi nimetä valtuuskunnan niin, että sen kelpoisuus ehditään saattaa Strasbourgiin käsiteltäväksi ennen maaliskuussa 2013 pidettävää täysistuntoa. Käytännössä valinta tulee siis tehdä Kuntaliiton hallituksessa Asia ei voi jäädä pöydälle. Edustajien yleiset valintakriteerit ja valintamenettely Suomen valtuuskunnan kokoonpanoa koskevan virallisen, nykyään valtiovarainministeriön ilmoituksen tulisi olla Strasbourgissa viimeistään helmikuussa, jotta kongressin hallitus ehtisi hyväksyä ehdotettujen edustajien kelpoisuuden kuukautta ennen täysistuntoa. Suomen aikataulu ei tähän yllä, joten esitämme, että täysistunnon aattona kokoontuva kongressin hallitus asian käsittelisi. Nytkin ajatellulla kaavalla jää Valtiovarainministeriölle varsin lyhyt aika nimetä valtuuskunta. Menettelytapasääntöjen mukaan, jotka valtio Strasbourgiin on ilmoittanut, ministeriö nimeää valtuuskunnan Suomen Kuntaliiton ehdotuksen pohjalta. Jäsenmaalla on Kongressissa sama määrä edustajia kuin parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Suomella on oikeus nimetä Kongressiin viisi varsinaista ja viisi varaedustajaa. Kongressin peruskirjan tulkinnan mukaan valtuuskuntaan voidaan valita myös vaaleilla valitulle elimelle välittömästi vastuussa oleva henkilö. Edellytyksenä on, että tämä on vaaleilla valitun elimen irtisanottavissa tai erotettavissa ja että mahdollisuudesta irtisanomiseen tai erottamiseen on säädetty laissa. Näin ollen esimerkiksi suomalainen kunnanjohtaja on vaalikelpoinen Kongressin jäseneksi. Sen sijaan apulaiskaupunginjohtaja tai apulaiskunnanjohtaja ei ole. Jäsenmaiden valtuuskuntien kokoonpanossa tulee huomioida edustajien tasapuolinen maantieteellinen jakauma, kunnallis- ja aluehallinnon edustajien tasapuolinen jakauma, eri poliittisten suuntausten

10 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ tasapuolinen jakauma sekä sukupuolten välinen tasapuolinen jakauma. Uudehko ehto on, että valiokunnan jäsenistä vähintään 30 % on oltava toista sukupuolta. Ellei tätä ehtoa täytetä, Euroopan neuvosto ei korvaa valtuuskunnan matkoja. Valtuuskunnan jäsenet eivät myöskään silloin voi äänestää Kongressissa. Uutena, nyt Suomeen kohdistettuna, vaatimuksena on syksyllä tullut esiin määräys kongressin säännöissä, jossa todetaan, että mikäli maassa on alue, jolla on lakia säätäviä oikeuksia, sille on annettava paikka kongressin aluekamarissa. Se koskisi Suomen osalta Ahvenanmaata. Sääntö on ollut voimassa vuodesta 2008, mutta nyt sen täytäntöönpanoon on vasta kiinnitetty huomiota. Liitto on linjannut, että mikäli vaatimukseen suostutaan, kyse voi enintään olla varajäsenestä, jolla on aluekamarissa varsinaisen jäsenen tavoin täydet äänioikeudet, vaikka varsinainen jäsen olisikin paikalla. Kamareiden istuntoihin voivat nimittäin osallistua myös varajäsenet. Liitto ja nykyinen valtuuskunta on katsonut, että tässä asiassa pitäisi noudattaa johdonmukaisuutta. Sama vaatimus tulisi voida kohdistaa Tanskaan Grönlannin osalta ja Moldovaan Transnistrian osalta. Kongressin Bureaussa onkin esitetty linja, että lokakuussa valitun uuden Bureaun tulisi pohtia, miten tarkasti vaatimuksen täytäntöönpanoa edellytetään. Kukin jäsenmaa päättää omien edustajiensa valinnasta. Euroopan neuvosto on pyytänyt jäsenmaiden hallituksia ilmoittamaan pääsihteerille kansallisen valintamenettelynsä. Ilmoitukseen kansallisen valtuuskunnan kokoonpanosta tulee sisältyä maininta kamarista, jonka työskentelyyn kukin varsinainen ja varajäsen osallistuvat. Ilmoituksessa kansallisen valtuuskunnan kokoonpanosta tulee todeta selvästi ne edustajat, joita ei ole vaaleilla valittu vaan jotka ovat sellaiselle elimelle välittömästi vastuussa olevia ja antaa valintaprosessissa yksilöity luettelo niistä viroista tai toimista, joihin kuuluu tällainen "välittömästi vastuussa oleminen". Samoin ilmoituksessa on kuvattava aluekamarin aluekamariin valittavien osalta millaista aluetta asianomainen edustaa, eli alueen toimivaltuudet ja tehtävät. Euroopan neuvoston jäsenmaissa on erityyppisiä alueita. Aluekamarin jäsenten tulee edustaa sellaista viranomaista keskushallinnon ja kunnallishallinnon väliltä, jolla on joko oma organisaatio tai säädetyt oikeudet keskushallinnon suhteen. Tällaisen viranomaisen tulee voida hoitaa omalla vastuullaan ja asukkaiden etujen mukaisesti merkittävää osaa julkisista asioista (sanamuoto vastaa Euroopan alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnoksen artiklaa 3.1). Luettelo näistä viranomaisista tulee esittää kansallisen valintamenettelyyn liittyen. Kongressin edustajat ja varaedustajat nimitetään jokaisen jäsenvaltion virallisesti neuvostoon ilmoittaman menettelyn mukaan. Menettelystä tulee ilmoittaa neuvoston pääsihteerille.

11 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Suomen edustuksen järjestäminen Jäsenvaltion tulee muun ohessa neuvotella maan kansallisten kuntaliittojen kanssa jäsenten valinnasta sekä kiinnittää huomio edustajien vaalikelpoisuuteen Kongressin kamareihin. Suomessa tässä suhteessa ei ole ongelmia. Kongressi on jakautunut valiokuntiin (Monitoring, Current Affairs ja Governance). Valtuuskunta päättää keskuudessaan miten edustajat valiokuntiin nimetään. Kuntaliitto on (aluksi edeltäjiensä kautta) edustanut kuntakenttää Kongressin tarkkailijana vuodesta 1957 ja vuodesta 1989 Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäseneksi Suomen virallisen valtuuskunnan kokoajana. Suomen valintamenettely on järjestetty siten, että ulkoasiainministeriö on ( ) myöntänyt Kuntaliitolle oikeuden tehdä ehdotus Suomen valtuuskunnan jäseniksi, jotka valtiovarainministeriö nimeää tehdyn ehdotuksen pohjalta. Ulkoasiainministeriö tiedottaa valinnat ja mahdolliset muutokset Euroopan neuvoston pääsihteerille. Kuntaliitto toimii myös Suomen valtuuskunnan sihteeristönä. Valtiovarainministeriö on Kuntaliiton aloitteesta toimittanut valintamenettelyä koskevan selvityksen Euroopan neuvostoon. Suomen valintamenettelyn mukaan varsinaisista edustajista kolme ja varaedustajista kaksi edustavat kuntakamaria ja varsinaisista edustajista kaksi ja varaedustajista kolme aluekamaria. Kunta- ja aluekamariin Suomesta valittavan edustajan ja varaedustajan tulee siis olla joko kunnanvaltuuston jäsen tai kunnanjohtaja. Sisäasiainministeriö on Suomen osalta aikanaan ilmoittanut Euroopan neuvostoon lisäksi, että aluekamariin nimettävän (myös varaedustajan) tulee olla maakuntaliiton valtuuston tai hallituksen jäsen. Kuntaliiton hallituksen helmikuun kokousta ajatellen ongelmaksi muodostuu, että maakuntien liittojen valtuustojen ja hallitusten valinta ei siinä vaiheessa suinkaan ole valmiina. Toivomuksena on, että esitettäessä ehdokkaita aluekamariin varmistettaisiin (sikäli kuin se on mahdollista), että ehdotettava henkilö aikanaan tulisi valituksi/ehdolle maakuntaliiton hallitukseen tai valtuustoon. Noudatetun, ja kongressin hyväksymän käytännön mukaisesti myös maakunnan liiton valtuuston varajäsen on katsottu vaalikelpoiseksi aluekamariin. Nykyvaltuuskunnassa esim. Ylipulli ja Lintonen. Uutena asiana on myös, että kongressin jäsen joutuu antamaan sitoumuksen noudattaa Euroopan neuvoston arvoja, lähinnä oikeusvaltioon (rule of law), ihmisoikeuksiin (human rights), ja perusoikeuksiin/vapauksiin (fundamental freedom).

12 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Nykyinen valtuuskunta Nykyisen valtuuskunnan jäsenet ovat antaneet seuraavanlaisen sitoumuksen: THE FINNISH DELEGATION IN THE CONGRESS OF LOCAL AND REGIONAL AUTHORITIES OF THE COUNCIL OF EUROPE Rules of Procedure of the Congress as approved by the Resolution 337 (2012); Rule 6.3 STATEMENT OF THE MEMBERS OF THE FINNISH DELEGATION The Aim of the Council of Europe is to achieve a greater unity between its members for the purpose of safeguarding and realizing the ideals and principles which are their common heritage and facilitating their economic and social progress. (Chapter I, Article1.a, Statute of the Council of Europe) Every member of the Council of Europe must accept the principles of the rule of law and of the enjoyment by all persons within its jurisdiction of human rights and fundamental freedoms, and collaborate sincerely and effectively in the realization of the aim of the Council as specified in Chapter I. (Article 3, Statute of the Council of Europe). I, the undersigned (nimi), hereby affirm and state that I will subscribe to these aims and basic principles of the Council of Europe. (paikka, ja päiväys). Istuntokaudet Kuntakamari Jäsen: Risto Rautava (Kok.) Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuoden 2012 loppuun Valtuuskunnan puheenjohtaja (valittiin valtuustoon vuoden 2012 vaaleissa) Arto Bryggare (SDP) Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen (ei ollut ehdolla valtuustoon 2012 vaaleissa) Irmeli Henttonen (Kesk.) lastenpsykiatrian ylilääkäri, Lappeenranta kaupunginvaltuutettu maakuntahallituksen jäsen (ei ollut ehdolla valtuustoon 2012 vaaleissa)

13 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Uuden valtuuskunnan valinta Varajäsen: Hannu Kemppainen (Kesk., nyttemmin sit.) terveyskeskuslääkäri, Kajaani kaupunginvaltuutettu (valittiin valtuustoon vuoden 2012 vaaleissa, mutta ei Keskustan listoilta) Susanna Ruponen (Vas.) Rauman kaupunginvaltuuston jäsen Rauman satamalautakunnan jäsen Rauman teknisen lautakunnan jäsen (valittiin valtuustoon vuoden 2012 vaaleissa) Aluekamari Jäsen: Helena Pihlajasaari (SDP) sairaanhoitaja, Laukaa Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja Laukaan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Valtuuskunnan varapuheenjohtaja (valittiin valtuustoon vuoden 2012 vaaleissa; valittiin jatkamaan kongressin hallituksessa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi lokakuussa 2012) Hanna Marva (Kok.) Rauman kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen (valittiin valtuustoon vuoden 2012 vaaleissa) Varajäsen: Ilkka Viljanen (Kok.) Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Päijät-Hämeen liiton maakuntavaltuuston jäsen (valittiin valtuustoon vuoden 2012 vaaleissa) Sari Ylipulli (Vihr.) FM, Rovaniemi Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Lapin maakuntavaltuuston varajäsen (ei ollut ehdolla valtuustoon 2012 vaaleissa) Minna Lintonen (SDP) Forssan kaupunginvaltuuston jäsen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hämeen liiton valtuuston varajäsen (ei ollut ehdolla valtuustoon 2012 vaaleissa) Euroopan neuvosto on toistaiseksi korvannut matkasääntönsä mukaisesti varsinaisten edustajien matkakustannukset. Käytännössä on toimittu niin, että matkat tehdään noudattaen virkaehtosopimuksen periaatteita ja liiton kustannuksella, ja neuvoston kullekin varsinaiselle edustajalle maksamat korvaukset kukin edustaja on siirtänyt liiton tilille. Neuvoston korvauskäytäntö ja virkaehtosopimuksen määräykset eivät ole yhteneviä. Liitto on maksanut varsinaistenkin edustajien matkakustannuksia ja ansionmenetyskorvaukset mm. Liitto on lisäksi

14 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ erikseen oikeuttanut varajäsenet osallistumaan kongressiin liiton kustannuksella. Vuodesta 2013 liitto ei enää tule korvaamaan varajäsenten matkakustannuksia, kuin siinä tapauksessa, että varajäsen tulee estyneen varsinaisen jäsenen tilalle. Ahvenanmaan edustus Tilanne Ahvenanmaan edustuksen osalta on auki. Kongressin Bureau ei ole täsmentänyt näkemystään. Säännöissä on siis määräys, että sellaisen maan, jossa on lakien säätämiseen oikeutettu alue, kuten Suomen osalta Ahvenanmaa, tulee antaa tällaiselle paikka aluekamarissa. Kongressin varajäsenellä on kamarissa täydet ääni- ja puheoikeudet varsinaisen jäsenen tapaan. Täysistunnossa vain, mikäli varsinainen jäsen on estynyt siihen osallistumaan. Liiton toimisto katsoo, että tässä vaiheessa, kun kysymys Ahvenanmaan osalta on auki, valtuuskunta tulisi nimetä tähän asti noudatetun käytännön mukaisesti. Mikäli valtiovarainministeriö, joka Suomen hallituksen puolesta nimityspäätöksen liiton esityksestä tekee, katsoo, että Ahvenanmaalle tulisi tässä vaiheessa myöntää paikka, sen tulisi olla korkeintaan varajäsenen paikka. Kunnallisvaalien tuloksen perusteella laaditun alustavan paikkajaon mukaan tämä paikka, olisipa se vara- tai varsinaisen jäsenen paikka, olisi Kokoomukselle kuuluva. Mikäli Ahvenanmaa saa paikan, varsinaisen tai varajäsenen paikan, liiton toimisto katsoo, että ministeriön tulisi pyytää sitä koskeva esitys suoraan Ahvenanmaan asianomaisilta viranomaisilta, ja niin, että tuossa esityksessä esitetään vaihtoehtoisesti sekä nais- tai miespuolista edustajaa, jotta koko valtuuskunnan osalta kongressin sääntöjen mukainen tasa-arvoon liittyvä vaatimus voidaan asianmukaisesti täyttää. Eronpyyntö Todettakoon vielä, että kongressiin lokakuussa nimettyjä valtuuskunnan jäseniä ei voi enempää liiton hallituksen, valtioneuvoston kuin kongressinkaan toimesta erottaa kongressin jäsenyydestä, mikäli heillä on edelleen olemassa kelpoisuus kongressin jäseneksi; lähinnä siis kunnanvaltuutetun asema. Tämän huomioon ottaen lokakuussa nimetyiltä valtuuskunnan jäseniltä ovat asianomaiset puolueet pyytäneet, ja tiettävästi saaneet, kirjalliset ilmoitukset, joiden mukaan jäsenet ovat luvanneet pyytää eroa valtuuskunnan jäsenyydestä, jotta maaliskuun täysistuntoon voidaan nimetä uusi valtuuskunta lokakuun kunnallisvaalien tuloksen pohjalta. Liitto on myös pyynnöstä ilmoittanut Strasbourgiin, keillä valtuuskunnan jäsenillä ei enää vuoden 2013 alusta ole kelpoisuutta kongressin jäseneksi (ei enää valtuuston jäsen). Tämän nimeämisesityksen ja ministeriön päätöksen myötä liiton toimisto tulee pyytämään niitä valtuuskunnan jäseniä, joita ei uuteen valtuuskuntaan esitetä nimettäväksi, jättämään Strasbourgiin pyyntönsä erota kongressin jäsenyydestä.

15 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Ehdotus: Hallitus päättää 1. esittää valtiovarainministeriölle nimettäväksi maaliskuusta 2013 lokakuuhun 2015 kestäväksi kaudeksi viisi edustajaa ja varaedustajaa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallinnon kongressiin seuraavasti: Kuntakamari Edustaja Varaedustaja Aluekamari Edustaja Varaedustaja esittää valtiovarainministeriölle, että tässä vaiheessa, kun kysymys Ahvenanmaan edustuksen osalta on auki, valtuuskunta tulisi nimetä tähän asti noudatetun käytännön mukaisesti. Mikäli ministeriö, joka Suomen hallituksen puolesta nimityspäätöksen liiton esityksestä tekee, katsoo, että Ahvenanmaalle tulisi tässä vaiheessa myöntää paikka, sen tulisi olla korkeintaan varajäsenen paikka, ja ministeriön tulisi pyytää sitä koskeva esitys suoraan Ahvenanmaan asianomaisilta viranomaisilta, ja niin, että tuossa esityksessä esitetään vaihtoehtoisesti joko nais- tai miespuolista edustajaa, jotta koko valtuuskunnan osalta kongressin sääntöjen mukainen tasa-arvoon liittyvä vaatimus voidaan asianmukaisesti täyttää, 3. periaatteesta, jonka mukaan nimettyjen edustajien ja varaedustajien virkamatkat kongressin istuntoon, sekä valiokuntien, komiteoiden ja työryhmien ym. kokouksiin saadaan tehdä ilman, että kustakin matkasta tehdään erillinen virkamatkapäätös, mutta kuitenkin siten, että kutakin matkaa koskevat tiedot saatetaan vuosittain hallituksen työvaliokunnan tietoon, 4. todeta, että nämä virkamatkat tehdään virkaehtosopimuksen mukaisesti liiton kustannuksella, jolloin matka- ja majoituskulut sekä päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset maksetaan kunnallisen yleisen virka-ehtosopimuksen ja liiton matkustamisesta ja ansiomenetyskorvauksista muutoin tekemien päätösten ja käytännön mukaisesti ja siten, että Euroopan neuvoston edustajalle maksamat matka- ja majoituskorvaukset tulee tämän toimesta maksaa liitolle, 5. todeta, että valtuuskunta päättää puheenjohtajansa ja valiokuntaedustajien valinnasta keskuudestaan, 6. todeta, että liitto järjestää valtuuskunnan sihteeripalvelut.

16 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Päätös: Hallitus päätti 1. esittää valtiovarainministeriölle nimettäväksi maaliskuusta 2013 lokakuuhun 2015 kestäväksi kaudeksi viisi edustajaa ja varaedustajaa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallinnon kongressiin seuraavasti: Kuntakamari Edustaja Risto Rautava (Kok.) kaupunginvaltuuston jäsen, Helsinki Liisa Ansala (Kesk.) KM, Rovaniemi kaupunginvaltuuston jäsen valtuuston 1. varapuheenjohtaja Juho Eerola (PerusS) kansanedustaja, Kotka kaupunginvaltuuston jäsen Varaedustaja Mika Hentunen (SDP) FM, KTM, ammattikorkeakoulun lehtori, Varkaus kaupunginvaltuuston jäsen Sari Janatuinen (Vas.) perhepäivähoitaja, Kempele kunnanvaltuuston jäsen Aluekamari Edustaja Hanna Marva (Kok.) kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Rauma Satakuntaliiton maakuntavaltuuston jäsen Helena Pihlajasaari (SDP) kunnallisneuvos, Laukaa kunnanvaltuuston jäsen Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja Varaedustaja Ilkka Viljanen (Kok.) kaupunginvaltuuston jäsen, Lahti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päijät-Hämeen liiton maakuntavaltuuston jäsen Risto Ervelä (Kesk.) toiminnanjohtaja, VTM, Sauvo kunnanvaltuuston jäsen esitetty Varsinais-Suomen liiton uuden maakuntavaltuuston jäseneksi

17 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Saara Ilvessalo (Vihr.) oikeusnotaari, Turku kaupunginvaltuuston jäsen esitetty Varsinais-Suomen liiton uuden maakuntavaltuuston jäseneksi 2. esittää valtiovarainministeriölle, että tässä vaiheessa, kun kysymys Ahvenanmaan edustuksen osalta on auki, valtuuskunta tulisi nimetä tähän asti noudatetun käytännön mukaisesti. Mikäli ministeriö, joka Suomen hallituksen puolesta nimityspäätöksen liiton esityksestä tekee, katsoo, että Ahvenanmaalle tulisi tässä vaiheessa myöntää paikka, sen tulisi olla korkeintaan varajäsenen paikka, ja ministeriön tulisi pyytää sitä koskeva esitys suoraan Ahvenanmaan asianomaisilta viranomaisilta, ja niin, että tuossa esityksessä esitetään vaihtoehtoisesti joko nais- tai miespuolista edustajaa, jotta koko valtuuskunnan osalta kongressin sääntöjen mukainen tasa-arvoon liittyvä vaatimus voidaan asianmukaisesti täyttää, 3. periaatteesta, jonka mukaan nimettyjen edustajien ja varaedustajien virkamatkat kongressin istuntoon, sekä valiokuntien, komiteoiden ja työryhmien ym. kokouksiin saadaan tehdä ilman, että kustakin matkasta tehdään erillinen virkamatkapäätös, mutta kuitenkin siten, että kutakin matkaa koskevat tiedot saatetaan vuosittain hallituksen työvaliokunnan tietoon, 4. todeta, että nämä virkamatkat tehdään virkaehtosopimuksen mukaisesti liiton kustannuksella, jolloin matka- ja majoituskulut sekä päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset maksetaan kunnallisen yleisen virka-ehtosopimuksen ja liiton matkustamisesta ja ansiomenetyskorvauksista muutoin tekemien päätösten ja käytännön mukaisesti ja siten, että Euroopan neuvoston edustajalle maksamat matka- ja majoituskorvaukset tulee tämän toimesta maksaa liitolle, 5. todeta, että valtuuskunta päättää puheenjohtajansa ja valiokuntaedustajien valinnasta keskuudestaan, 6. todeta, että liitto järjestää valtuuskunnan sihteeripalvelut.

18 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kuntatalouden sopeutusohjelma Liite 1, 7 Kuntatalouden tila ja muutostarpeet Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi maan hallitus joutuu tasapainottamaan julkista taloutta, jotta Suomen valtion ja siten myös kuntatoimijoiden luottoluokitus saadaan pidettyä parhaalla tasolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että valtion velkasuhde käännetään alenevalle uralle ja valtion talouden sekä koko julkisen talouden alijäämä pidetään alhaisena. Julkisen talouden sopeuttaminen ennakoitua hitaampaan talouskehitykseen edellyttää sopeutustoimenpiteitä myös kunnilta. Kuntaliiton kuntatalousyksikössä on uusimpien (tammikuu 2013) ennusteiden pohjalta tehty 3 vaihtoehtoista talouden kehitysarviota vuodesta 2014 vuoteen 2017 asti. Nämä ovat perusura, hidas kehitys ja ripeä kehitys. Kuntatalouden tasapainoa vuonna 2017 on arvioitu tavoitteellisesti seuraavasti: - vuosikatteen tulee riittää laskennallisiin poistoihin (suhdeluku noin 1) - lainanhoitokatteen on oltava riittävä (suhdelukuna vähintään 1.5)* Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta suhteessa kansantuotteeseen on pidetty likimain nykytasollaan kaikissa vaihtoehdoissa. Kaikkiin ennusteisiin liittyy tarkastelukaudella sopeutustarpeita. Arvioitu kuntatalouden sopeutustarve perusuran mukaisessa kehityksessä on vuositasolla noin 0,5 miljardia euroa. Vastaavat arviot heikossa kehityksessä on noin 0,8 miljardia euroa ja ripeässä kehityksessä noin 0,3 miljardia euroa vuodessa. Hitaan kasvun vaihtoehdossa on arvioitu valtionosuusleikkausten jatkuvan noin sadan miljoonan euron lisäleikkauksina vuosina Muissa vaihtoehdossa ei ole ennakoitu uusia valtionosuusleikkauksia jo leikkausten lisäksi. Myös veropohja on laskelmissa lähtökohtaisesti pidetty nykyperusteiden mukaisina. Kuntien sopeutustoimet tulevat ensi vuodesta eteenpäin kohdistumaan pääosin toimintamenojen kasvun hidastamiseen ennakoidusta sekä verojen korottamiseen. * lainanhoitokate =(vuosikate+korkomenot)/(korkomenot+lainanlyhennykset)

19 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Vaikean taloustilanteen lisäksi kunnilla on edessään muutoinkin hyvin suuret haasteet, joista merkittävimmät liittyvät väestön ikääntymiseen, työllisyyteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan. Kuntaliiton esitykset kuntatalouden sopeuttamiseksi Taloudellisen toiminnan nyt vaimentuessa kuntien merkittävää investointitoimintaa on kohtuullisessa määrin jatkettava. Kunnilla on runsaasti erityisesti peruskorjauskohteita, jotka työllistävät paikallisesti ja jotka voidaan käynnistää ripeästi. Tärkeätä on, että tässä tilanteessa valtio osallistuu erityisesti peruskorjaushankkeiden suhdanneluonteiseen rahoitukseen. Elvytys - Kuntien rakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin varataan valtion kevään 2013 lisätalousarviossa 200 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle. Valtion tuki on rakennusaikaista ja 20 % hyväksytyistä kustannuksista. Veropohjan laajentaminen - Kuntien ifrainvestointien sekä asuntotuotannon vauhdittamiseksi laaditaan pikaisesti valtion ja kuntien yhteinen toimenpidepaketti, jossa sovitaan vastuista, rahoituksesta ja velvoitteista. Koko kansantaloutta hyödyttävän elvytyksen lisäksi tärkeätä on, että odotettavissa olevat veronkorotuspaineet eivät koko voimallaan kohdistu kunnallisveroon. Kotimaisen kysynnän ja myös tulonjaon näkökulmasta tämä olisi kohtalokasta. Erityisen tärkeällä sijalla onkin kuntien veropohjan laajentaminen. Jäteveron tuotto tulee siirtää kunnille alkaen. Kiinteistöveroa on kehitettävä monipuolisesti. Kunnille tulee osoittaa osuus myös pääoma- ja liikenneperusteisista veroista sekä käynnistää selvitys liikenneperusteisten verojen kohdentumisesta ja kustannuksista. - jäteveron tuotto ohjataan kunnille alkaen - kiinteistöveron tietokannat, rekisterit ja arvostukset saatetaan ajan tasalle, korotetaan ylärajoja sekä laajennetaan veropohjaa kaivostoimintaan (vaihtoehtona kuntien osuus kaivosmaksusta) ja suojelualueisiin - osa pääomaverojen tuotosta ohjataan kunnille erikseen selvitettävällä tavalla - kuntien liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta käynnistetään selvitys - kuntaveroista tehtävät vähennykset kompensoidaan kunnille ensisijaisesti verojärjestelmän sisällä kuntakohtaisesti oikein kohdennettuina Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat olleet merkittävin valtiontalouden sopeuttamiskeino. Jotta lakisääteiset palvelut voidaan turvata kohtuullisella veroasteella jatkossakin kaikissa kunnissa, uusia valtionosuusleikkauksia ei enää tule tehdä.

20 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntien toiminta, valtio - kuntasuhde - valtionosuusjärjestelmä uudistetaan lisäämällä sen laskennallisuutta kannustaen kuntia näin entistä tehokkaampaan toimintaan tavoitteena järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa. - järjestelmän on oltava kuntaliitosneutraali - harkinnanvarainen osuus pidetään jatkossakin osana järjestelmää. Kuntien toiminnan kehittämisessä on jatkettava tuottavuuden kehittämistä ja palvelutuotannon tehostamista. Valtion ja kuntien vastuita ja työnjakoa on tarkasteltava uudelleen. Koska kansantalouden kasvun ennakoidaan olevan lähivuosina varsin vaatimatonta, myös kuntien on alennettava toimintamenojen kasvua ennakoidusta. Työvaltaisella kunta-alalla tämä merkitsee, että lähivuosina palkankorotusvaraa ei ole olemassa. Vastuullinen kunnallinen työmarkkina- ja työllisyyspolitiikka edellyttää nyt suurta pidättyvyyttä palkkakustannuksissa jotta kunnalliset työsuhteet voidaan varmistaa lähivuosina ja välttyä lomautuksilta ja irtisanomisilta. - Kunnat alentavat toimintamenojen kasvua ennakoidusta pidättäytymällä palkkakustannusten kasvattamisesta lähivuosina. - Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden parantamistoimenpiteitä sekä edesauttavat työurien pidentämistä. - Kunnat jatkavat aktiivisesti kuntalähtöisiä kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia toimia. - Selvitetään valtion ja kuntien vastuut sekä työnjako ottaen huomioon eri palvelukokonaisuuksien tuleva kehitys ja rahoitusvastuut sekä joustavoitetaan kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa tuottavuuden edellytysten parantamiseksi. - Kuntien tehtäviä ei lisätä eikä nykyisiä laajenneta. Tehtävät saatetaan vastaamaan kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Ehdotus: Päätös: Hallitus päättää hyväksyä kuntatalouden sopeutusohjelman linjaukset. Hallitus päätti hyväksyä kuntatalouden sopeutusohjelman linjaukset seuraavalla muutoksella: kohdasta veropohjan laajentaminen toinen ranskalainen viiva muutettiin: kiinteistöveron tietokannat, rekisterit ja arvostukset saatetaan ajan tasalle, korotetaan ylärajoja sekä laajennetaan veropohjaa kaivostoimintaan. Hallitus antoi liiton toimivalle johdolle ohjeita asian jatkovalmisteluun.

21 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat Kuntauudistus/KPML - Kuntaliiton alustava tilinpäätös 2012/KPML - Suomen Kuntaliiton vuosikertomus 2012/KPML - EU:n rakennerahastokausi /KPML Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012/KPML - Raportti Kuntaliiton toiminnan ja talouden 2012 valvontatarkastuksesta/kpml - Neuvottelukuntien toimintakertomukset vuodelta 2012/KPML - Kuntaliiton valtuuston kevätkokous /KPML Kuntaliiton valtuuston järjestäytymiskokous /KPML Hallituksen kokoonpano, kokouksen osanottajien ja päätösvaltaisuuden toteaminen/kpml - Hallituksen pöytäkirjan tarkastaminen ja pöytäkirjan tarkastajan valinta/kpml - Hallituksen sihteerin ja varasihteerin valinta/kpml - Hallituksen tehtävät ja työskentelytapa/kpml - Toimihenkilöiden läsnäolo-oikeus Kuntaliiton hallituksen kokouksessa/kpml - Kuntapäivien päätösten täytäntöönpano/kpml - Hallituksen työvaliokunnan asettaminen/kpml - Hallituksen kokoukset vuonna 2013/KPML Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi ja lisättiin, että 7.3. kokouksen informaatioosuuteen tulee kuntien perustehtävät ja esityslistalle valtionosuusuudistus.

22 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Torstai Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina Kuntatalossa Helsingissä. Klo Hallituksen kokouksen informaatio-osuus B Ryhmäkokoukset Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.3 Vihr. B 4.12 Vas. B 4.11 PerusS B 4.13 Ryhmien välinen neuvottelu B Hallituksen kokouksen päätösosuus B Lounas Ravintola Kuntakallio Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

23 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuuden klo

24 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Rakel Hiltunen Timo Leivo Käsitellyt asiat 1 10 Pöytäkirjan tarkastus Aika ja paikka Allekirjoitus Sari Rautio