Ylitornio. Tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 Ylitornio Tilinpäätös 2014

2 Sisällys 1 Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, käyttötalousosan toteutumisvertailu Keskusvaalilautakunta (100) Tarkastuslautakunta (150) Kunnanhallitus Maaseutupalvelut (250) Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Talousarvion rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernilaskelmat... 99

3 3.5. Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos Tilinpäätöksen liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatuotot ja kulut Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Pakolliset varaukset Olennaiset muihin toimintatuottoihin sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Omistukset muissa yhteisöissä Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman muutokset Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua Varaukset Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja muille omistusyhteisöille Muiden velkojen erittely Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut Takausvastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Luettelot ja selvitykset Allekirjoitukset ja merkinnät

4 1 1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä ja siinä annetaan tiedot kunnantoiminnan kehittymisestä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymientoiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ) Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kirjoitin vuoden 2013 kunnanjohtajan katsauksessa mm. seuraavaa: Vuosi 2013 oli monella tavalla mielenkiintoinen. Kuntakentällä oli ja on edelleen poikkeuksellisen paljon uudistushankkeita, jotka keskusteluttavat erityisesti kuntien johtajia, päättäjiä ja myös kuntien asukkaita. Keskustelussa olivat kuntarakenne-, sosiaali- ja terveystoimen uudistus, kuntien tehtävien vähentäminen sekä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Selvää on, että samat teemat ovat vahvasti esillä myös vuonna Teemat todellakin leimasivat vuoden 2014 toimintaa meillä ja muualla. Edellinen vuosi 2013 päättyi Ylitorniolla mukavissa tunnelmissa. Silloin kunta sai myönteisen päätöksen valtionavustuksen saamisesta Ainiovaaran koulukeskuksen peruskorjaamiseen. Koulukeskuksen peruskorjauksen vaativa suunnittelu eteni ripeästi ja rakennustyö käynnistyi syksyllä Myös vuosi 2014 päättyi meidän ylitorniolaisten kannalta mukavissa merkeissä. Meri-Lapin ja Ylitornion alueen kuntajakoselvitykselle lyötiin Ylitornion osalta piste. Kuntajakoselvittäjät päätyivät omassa esityksessään samaan johtopäätökseen ja esitykseen kuin Ylitornion kunnanvaltuusto. Ylitornio jatkaa itsenäisenä kuntana.

5 Toimintavuoden aikana valmisteltiin yhdessä yrittäjien kanssa itsenäinen Ylitornio hengessä elinkeinoohjelma. Valtuusto hyväksyi Ylitornion elinkeino-ohjelman keväällä. Elinkeinoasiat olivat muutenkin vahvasti työn alla päämääränä kotipesä entistäkin parempaan kuntoon. Haasteet elinkeinoelämässä ovat kovat. Kotikunnassamme on paljon positiivia asioita ja menestystekijöitä, joitten varaan voimme tulevaisuutta rakentaa. Yhteistyö yrittäjien kanssa toimii mielestäni hyvin. Valtuusto hyväksyi joulukuussa Ylitornion kuntastrategian Meän Väylän. Ylitornion kunnan arvot kiteytyvät sanoihin Yrittävä, Luotettava ja Innostava. Yhteisenä tavoitteenamme on, että nämä sanat saavat katetta ja eri tahot niin kunnan asukkaat kuin yhteistyökumppanimme kokevat, että sanat kuvaavat Ylitornion kunnan toimintaa. Silloin olemme onnistuneet meille annetussa tehtävässä. Tavoite on asetettu niin henkilöstölle kuin päättäjillekin. Vuoden 2014 talousarviota tehtäessä asetimme tavoitteeksi kunnan tulojen ja menojen tasapainon. Siltä osin tavoite toteutui hyvin. Tulos on reilut euroa plusmerkkinen. Tämä siitäkin huolimatta, että valtuusto myönsi toimintavuoden aikana merkittävästi lisää määrärahaa sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Ennakoitua parempi tulos perustui erityisesti verotulojen arvioitua parempaan toteutumiseen. Nähtävissä kuitenkin on, että johtuen esimerkiksi valtionosuusuudistuksesta ja valtion talouden kuntoon saattamisesta taloustilanne tulee tiukkenemaan. Valtionosuuksien kasvu on pysähtynyt ja siihen meidän on sopeuduttava. Kunnan taloustilanne on edelleen hyvä. Vuosi 2014 oli valtuustokauden toinen toimintavuosi. Kunnan päättävissä elimissä ja organisaatiossa on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta on aivan ensiarvoisen tärkeä asia, että kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyö toimii ja soudamme Meän Väylällä samaan suuntaan. Kiitän kunnan henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita Ylitornion kuntalaisten hyväksi tehdystä työstä. 2 Tapani Melaluoto, kunnanjohtaja

6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Ylitornion kunnan ylin päättävä toimielin on kunnanvaltuusto, jossa on yhteensä 27 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Reeta Laitinen (Kesk) ja varapuheenjohtajina ovat toimineet Rauha Turunen (Vas) ja Jouni Ollikkala (Kesk). Jäsenet Reeta Laitinen, puheenjohtaja Timo Kunnari Rauha Turunen, I-varapuheenjohtaja Kalevi Mäki Jouni Ollikkala, II-varapuheenjohtaja Arto Nalli Markku Antti Eugen Parviainen Pentti Hyrkäs Veikko Rautio Matti Häggman Lauri Sainmaa (ero ) Eero Jaako Raimo Keskitalo ( lukien) Tanja Joona Arto Salmi Markku Kangas Pekka Savolainen Teija Kannala Heli Syväjärvi Martti Koivuranta Jorma Uusimaa Tommi Knuuti Vuokko Vakkuri Erkki Kumpula Risto Vanhatalo Marketta Yrjänheikki Salme Ylävaara Kunnanvaltuusto kokoontui 5 kertaa ja teki päätöksen 57 asiasta Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Ylitornion kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuului vuoden 2014 aikana yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Jorma Uusimaa ja varapuheenjohtajana Vuokko Vakkuri. Kunnanhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet 2014: Jäsenet Jorma Uusimaa, Kesk, puheenjohtaja Vuokko Vakkuri, Vas, varapuheenjohtaja Markku Kangas, Kesk Marketta Yrjänheikki, Kesk Teija Kannala, Kesk Eugen Parviainen Lauri Sainmaa, PS ( saakka) Pekka Savolainen, PS ( lukien) Varajäsenet Risto Vanhatalo Rauha Turunen Arto Nalli Tanja Joona Heli Syväjärvi Tommi Knuuti Pekka Savolainen Raimo Keskitalo Kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja teki päätöksen 245 asiasta. Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja.

7 Lautakunnat ja muut yhteistyöelimet, joissa kunnan edustus Perusturvalautakunta Jäsenet Heli Syväjärvi, puheenjohtaja Markku Antti, varapuheenjohtaja Maija Körkkö Kati Välimaa Matti Häggman Varajäsenet Tuula Parikka Sari Koivuniemi Pekka Savolainen Risto Vanhatalo Perusturvalautakunta kokoontui 10 kertaa ja teki päätöksen 106 asiasta. Sivistyslautakunta Jäsenet Tanja Joona, puheenjohtaja Tommi Knuuti, varapuheenjohtaja Hanna-Riikka Heikka Kaarina Lohiniva Pentti Hyrkäs Varajäsenet Sulo Pajuniemi Jorma Törmänen Aija Koskinen Raimo Keskitalo Sivistyslautakunta kokoontui 8 kertaa ja teki päätöksen 85 asiasta. Tekninen lautakunta Jäsenet Kalevi Mäki, puheenjohtaja Martti Koivuranta, varapuheenjohtaja Rauha Turunen Tuija Kariniemi-Saukkoriipi Eveliina Vanhatalo Varajäsenet Arto Nalli Erkki Kumpula Eeva-Maija Väisänen Raimo Keskitalo Arto Salmi Tekninen lautakunta kokoontui 7 kertaa ja teki päätöksen 96 asiasta.

8 5 Tarkastuslautakunta Jäsenet Salme Ylävaara, puheenjohtaja Veikko Rautio, varapuheenjohtaja Juhani Keisu Varajäsenet Regina Savolainen saakka Heikki Eteläaho lukien Martta Leppänen Tarkastuslautakunta kokoontui 5 kertaa. Keskusvaalilautakunta Jäsenet Raimo Lohiniva, puheenjohtaja Tero Hyttinen, varapuheenjohtaja Anne Sainmaa Varajäsenet Anna-Maija Rissanen Rauno Kuitunen Rovaniemen ympäristölautakunta Risto Vanhatalo Kuntayhtymät ja niissä kunnan edustajat: Lapin liitto kuntayhtymä: Eugen Parviainen Jouni Ollikkala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Veikko Rautio Marketta Yrjänheikki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Koivuniemi Heli Syväjärvi Kemi-Tornionlaakson Koulutuskuntayhtymä Lappia: Tanja Joona Petri Miikki Tornionlaakson Neuvosto Marketta Yrjänheikki Vuokko Vakkuri

9 Kunnan organisaatiokaavio Ylitornion kunnassa on yhteensä 6 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Talousarvion toteutuminen on esitetty sitovuustasoittain tulosalueittain ja sieltä ilmenee toimielinten vastuuhenkilöt. Ylitornion kunnan luottamushenkilöorganisaatio ilmenee seuraavasta kaaviosta: Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvolliseen. Muistutuksen edellytyksenä on, että tilivelvollinen on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kunnanhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, kunnanjohtaja, toimielinten alaisten hallintokuntien ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tilivelvolliset toimielimet sekä tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat on esitetty käyttötalouden toteutumisvertailun yhteydessä Johtoryhmä Vuoden 2014 aikana on jatkettu entisellä neljällä toimielinmallilla: perusturva, sivistys, tekninen ja yleishallinto. Vuoden 2014 tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat: Perusturva Eeva Leukumaa, perusturvajohtaja

10 7 Sivistys Tekninen Yleishallinto Jarkko Niiranen, sivistystoimenjohtaja alkaen Anne Kaihua, vt sivistystoimenjohtaja ajalla Jarmo Jaako, kunnaninsinööri Marja-Leena Erkheikki, hallintojohtaja Henkilöstöorganisaatio

11 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuoden 2014 maailmantalous alkoi odottavassa ja myönteisissä tuulissa, ennusteet tukivat positiivista talouskehitystä niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Suomen talouden ennustettiin lähtevän myös lievään nousuun muun maailman vetämänä. Vuoden 2014 aikana maailman huomio kiinnittyi Krimille ja Ukrainaan, mistä alkoi talouspakotteiden kierre Venäjän, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Tämä vaikutti merkittävästi vuoden 2014 taloustilanteeseen niin meillä Suomessa kuin koko Euroopassa. Tämä johti myös öljyn hinnan laskuun. Öljyn hinnan laskun tuoma hyöty ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan taloutemme alamäkeä. Suomen bruttokansantuote laski jo kolmatta vuotta peräkkäin, joten maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden kokonaismäärä laski ja siten työn tekemisen tarve väheni. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Lähde: Tilastokeskus Taloudessamme vuonna 2014 väheni niin yksityinen kulutus ja investoinnit kuin vienti ja tuonti. Julkinen kulutus ja investoinnit sen sijaan kasvoivat. Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen ja on 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhde ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kolmen prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat jo kolmatta vuotta peräkkäin (-1,1%, julkisyhteisöpalveluilla oikaistuinakin -0,7%). Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 5,2 prosenttia samaan aikaan kun velkaantuminen kasvoi ja oli 122 prosenttia käytettävissä olevista nettotuloista, 3,5% prosenttiyksikön kasvu vuoden aikana.

12 Vuonna 2014 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa 8,4 prosenttia, edellisvuoden vastaava luku oli 7,7 prosenttia ja koko vuoden työttömyysaste oli 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Julkinen talous Valtionhallinnon alijäämä oli jo kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen eli 8 miljardia euroa (ed vuonna 7,4 mrd euroa). Alijäämän kasvuun vaikutti myös yhteisöverokannan alentaminen. Julkisyhteisöjen (valtion hallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot) bruttovelka kasvoi 121 mrd euroon, joka on 59,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, kasvua 3,5 prosenttiyksikköä ja jää vain niukasti alle EU:n kynnysarvon 60 prosenttia. Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 9 Lähde: Tilastokeskus Kuntatalous Suomessa Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet kuntien menoja. Kunnista 156 kuntaa (304 kunnasta) nosti kunnallisveroäyriä vuodelle 2014,kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3%, kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10%. Vuonna 2014 toteutettu kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Valtionosuuksiin tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Vuodelle 2015 leikkauksia kasvatetaan edelleen 276 miljoonalla eurolla. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista mm. henkilöstökuluja vähentämällä 400 miljoonaa euroa ja verotuloja kasvattamalla 390 miljoonaa euroa (veroäyrin korotukset). Toimintojen tehostaminen on myös osaltaan vaikuttanut menojen kasvuun. Väestön ikääntyminen (Euroopan nopein) ja kunnan kasvamat vastuut pitkäaikaistyöttömistä väistämättä tulevat kasvattamaan kuntien menoja. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa kun v 2013 vastaava luku oli 28 kuntaa. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa.

13 Kuntien velkaa vuonna 2014 kasvattivat investoinnit, joihin ei riittänyt kunnan keräämät tulot, vaan ne menivät kaikki käyttötalousmenoihin. Velan määrä kuntalaista kohti oli vuoden lopussa keskimäärin eur (ed vuonna eur), kun se Ylitornion kuntakonsernissa oli 1259 eur asukas, kunnan velka asukasta kohti oli 151 eur. Kuntien ja kuntayhtymien talouslukuja vuoden 2014 kuntaliiton ennakkotietojen pohjalta, Ylitornion luvut ovat todelliset. Ylitornion luvuissa on mukana vain kunta ei kuntakonserni. 10 Kuntatalous yhteensä Ylitornion kunta e 2015e e Toimintatulot, muutos % 2,7-1,6-8,5-2,4-2,6-1,0 Toimintamenot, muutos % 2,5 0,4 0,2 2,5 2,7-3,6 Toimintakate, muutos % 2,4 1,2 4 4,9 4,3-4,3 Verotulot, muutos % 6,8 2,5 2,1 2,9 3,7-7,4 Valtionosuudet, muutos % 2,6-1,3-1,2 0,4 1,2-2,8 Vuosikate, muutos % 50,3 1,9-29,6-32,1-26,4-32,5 Tulos,muutos % 222,2 322,7-30,9-0,6-64,2-82,6 Kunnallisvero%:n muutos 0,7 1,86 0,5 Palkkamenot, % ed v 1 1,2 1 3,6 0,1-1,9 Kuntatalouden velka mrd eur 15,6 16,6 18,1 muutos ed vuoteen % 12,7 6,4 9 Kuntatalouden kehitys Ylitorniolla tilinpäätösvuonna ja tulevaisuudessa Ylitornion kunnan talous on ollut vuodesta 2009 lähtien ylijäämäinen ja kertyneitä ylijäämiä taseessa on 6,3 miljoonaa euroa. Kunnan talous on pystytty pitämään tasapainossa, mikä on mahdollistanut keskimääräistä alhaisemman veroprosentin. Kunnan veroprosentti on 19,25%, Lapissa vain Inarissa on alhaisempi. Lapin keskimääräinen veroprosentti on 20,58 (koko maassa 19,74), myös Ranualla on sama kuin Ylitorniolla. Myös kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan. Vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,35, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,85. Vuonna 2014 talous kokonaisuudessaan toteutui hieman ennakoitua paremmin. Perusturvan ennakoitua suurempia menoja pystyttiin kattamaan suunniteltua paremmin toteutuneilla verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuonna 2015 on odotettavissa sekä verotulojen selvää laskua että valtionosuuksien supistuminen. Mikäli kuntatalous halutaan pitää tasapainossa, on menojen karsimista jatkettava ja toimintaa tehostettava.

14 11 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta * (lähde: Tilastokeskus) *Tilinpäätösarviot Ylitornion kunnan tulojen kehitys vuosittain TILIVUOSI Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Vuonna 2014 Lapin väestö väheni 750 hengellä (-0,4%), josta Ylitornion osuus oli 129 henkilöä, suhteellisesti ottaen Ylitornion väkiluku väheni eniten Lapin läänissä -2,9%. Vuoden lopussa Lapin liiton ennakkotiedon mukaan väkiluku oli 4353, Lapin luku oli Lapissa syntyi 1661 lasta ja kuoli 1914 henkilöä. Ylitornion vastaavat luvut olivat 20 ja 63 joten Ylitornion nettomuutto oli 86 henkilöä. Ylitornion kuten koko Lapin haasteet suurimpina ongelmina ovat väestön väheneminen ja ikääntyminen. Ylitornion väestömuutokset e Lähde: Tilastokeskus Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

15 Taulukossa on tilastokeskuksen virallinen ennuste, jossa ennustetta on vuosi 2014 muut vuodet ovat toteutuneen mukaan. Kaikissa laskelmissa on käytetty väestörekisterikeskuksen antamaa väestötietoa per ja se oli Vuonna 2014 työttömiä oli Ylitorniolla keskimäärin 294 henkilöä, jossa kasvua vuoteen 2013 oli 10,1%. Pitkäaikaistyöttömiä oli 86 henkilöä, kasvu edelliseen vuoteen oli 56,4%. Työttömyysaste oli keskimäärin 16,2%, joka oli hieman Lapin keskiarvoa (16,7%) alempi. Huolestuttavinta on pitkäaikaistyöttömien määrän voimakas kasvu, joka tuo kunnalle lisävelvoitteita määrän, mutta myös maksuperusteen muuttuessa vuodelle Vuoden 2014 työmarkkinatuen määrä oli eur (v eur). Vuodelle 2015 suunnitelluilla työllistämistoimilla pyritään saamaan muutoksia kunnan työllisyyteen. Kunta on myös panostanut voimakkaasti elinkeinojen ja matkailun kehittämiseen kunnassa.

16 13 Vuoden 2014 tulos jäi huomattavasti vuoden 2013 tuloksesta, mutta oli kuitenkin parempi kuin ennustettu. Toimintakate jäi reilun miljoonan edellisestä vuodesta, suurin tekijä oli toimintakulujen tuottoja suurempi kasvu Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloslaskelma ulkoinen Ylitornion kunta Ero % Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,3 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut ,9 VUOSIKATE ,3 Poistot ja arvonalennukset ,3 TILIKAUDEN TULOS ,2 Varausten ja rahastojen muutokset ,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2 Taseen loppusumma , , ,41

17 14 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 22,5 23,7 Verotulot /asukas 2 827, ,30 Vuosikate/Poistot % 129,7 188,9 Vuosikate /asukas 319,11 421,37 Asukasmäärä Vuoden 2014 aikana kunnan toimintoja kehitettiin mm seuraavin toimenpitein: - Kunnan strategia vahvistettiin vuoden 2015 talousarvion yhteydessä joulukuussa Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje päivitettiin, voimaan alkaen - Aavasaksan virkistysaluetta kehitettiin mm. uusimalla alueen valaisimet ja tekemällä uusi tie rinteeseen sekä parkkipaikka uusittiin (Aavasaksan Master Plan suunnitelma) - Ympäristöministeriö vahvisti uuden maakuntakaavan Länsi-Lapin alueelle Sähköinen hyvinvointikertomus on valmisteltu vuoden 2014 aikana, ja hyväksytään vuonna Kuntapalveluiden uudet toimintamallit ja palvelujärjestelmät Ylitorniolla-hankkeen panostuksella luotiin mm. kehityskeskustelumalli, työhyvinvointiin liittyen TYHY-suunnitelma ja henkilöstölehti sekä erilaisia esimiestyötä tukevia ohjeistuksia Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja mm BKT:n kasvu ennuste vaihtelee Suomen Pankin -0,1% ja Valtionvarainministeriön 1,0%:n kasvuennusteiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuloissakaan ei kasvua ole näkyvissä tälle vuodelle, eikä tuleville vuosille, koska palkkamalttia haetaan jopa 10 vuodelle. Kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen myötä. Kuntien tulorahoituksen ei ennusteta riittävän investointeihin, mikä puolestaan kasvattaa kuntien velkaantumista. Kunnallisveroon tulee jatkossakin kohdistumaan suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi ovat jääneet toteuttamatta tällä vaalikaudella, ja kuitenkin kunnat ovat ylittäneet niille asetetut yhden miljardin euron sopeuttamistavoitteet. Kuntien on kuitenkin edelleen tehostettava toimintaansa ja tehtävä myös rakenteellisia uudistuksia, jotta kuntatalouskin olisi kestävällä pohjalla tulevaisuudessa. Vuoden 2015 talousarvio on vielä tasapainossa, mutta ei kestä vuoden 2014 talousarvioylityksiä. Investoinnit tulevat kuluvalla kaudella merkittävästi vähentämään kunnan rahavaroja.

18 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrää on tarkasteltu vuosittain tilanteesta. Koko henkilöstön määrä oli 452, jossa 13 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Yleishallinto Elinkeinotoimi 2 2 Muut työllistäminen Maaseutulautakunta lomatoimi oppisopimus Perusturvalautakunta 0 terveystoimi sosiaalitomi oppisopimus Sivistyslautakunta oppisopimus Tekninen lautakunta oppisopimus Yhteensä Henkilöstörakenne Kokoaikaisuus/osa-aikaisuus Palvelussuhteen luonne M N YHT Muutos% ed vuodesta kokoaikainen määräaikainen virka tai toimi ,0 kokoaikainen oppisopimussuhteinen 1 1 0,0 kokoaikainen työllistämistuella työllistetty ,0 kokoaikainen vakinainen ,3 muu omasta pyynnöstä osa-aik vakinainen ,0 osa-aikaeläkeläinen vakinainen ,0 osa-aikainen virka tai toimi määräaikainen ,1 osa-aikainen virka tai toimi työllistämistuella työllistetty ,7 osa-aikainen virka tai toimi vakinainen ,3 osa-aikainen virka tai toimi oppisopimussuhteinen -100,0 osittainen hoitovapaa vakinainen 1 1 sivuvirka tai sivutoimi määräaikainen virka tai toistaiseksi ,0 Yhteensä ,8 23 % 77 %

19 16 Palvelussuhde M N Yht Osuus % Vakinaiset ,6 % Määräaikaiset ,1 % Työllistetyt ,1 % Oppisopimussuhteiset ,2 % yhteensä ,0 % Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 49,7 vuotta kun se edellisenä vuonna oli 49,8 vuotta. Vuoden aikana eläkkeelle jäi 13 henkilöä ja kunnan vakinaisesta henkilöstöstä irtisanoutui 6. Uusia vakinaisia kunnan palkkalistoille tuli 11 henkilöä ja vakinaistettiin 9 henkilöä. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,9 % ,8 % ,3 % ,4 % ,7 % Yhteensä ,0 % Keski-ikä 49,7 vuotta Henkilöstön poissaolot Sairauspoissaolojen kokonaismäärä henkilötyövuotta kohti nousi vuoden 2014 aikana rajusti, kun se vuonna 2013 oli 24,8 vuotta, niin vuonna 2014 se oli 26,9 vuotta, jossa nousua peräti 8,5 prosenttia. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 13,11 päivää työntekijää kohden. Vuoden 2014 aikana tapaturmia sattui huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna 54 kpl (v 2013 yht 31) eli kasvua 74% ja korvattavat päivät kasvoivat 424 päivällä, joten lähes koko sairauspoissaolojen kasvu selittyy tapaturmien lisääntymisellä.

20 17 Työyksikkö Muutos ed vuoteen Kunnanhallitus,yleishallinto, elinkeino- ja maaseututoimi Lomatoimi Muu työllistäminen Perusturva - terveystoimi sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Sairauspoissaolot yhteensä Henkilöstön määrä Keskim. sairauspoissaolopv/hlö 12,66 12,66 11,89 11,51 12,13 11,73 11,76 11,74 13, Työpäivät Sairauslomat joista työtapaturmat, työmatkatapaturmat Sairauspoissolot per henkilö (koko henkilökunta) 11,76 11,74 13,11 Sairauspoissolot henkilötyövuotta 24,5 24,8 26,9 Kuntoutus palkaton Keva/työkokeilu 41 Kuntoutus palkallinen Kela Määräaikainen kuntoutustukieläke Äitiys- ja vanhempainlomat Hoitovapaat Sairaan lapsen hoito Opintovapaalain mukainen opintovapaa

21 18 Henkilöstökulut Vuoden 2014 henkilöstökuluissa varsinaiset palkkamenot ovat pudonneet, mutta sivukulut ja eläkekulut nousseet. Henkilöstökulut Ero ed vuoteen % palkasta eur % Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,2 6,3 % 6,1 % Eläkekulut ,6 27,5 % 26,6 % Yhteensä ,1 33,9 % 32,7 % Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstöriskit Henkilöstön keski-iän ollessa lähellä 50 vuotta, on tulevien vuosien haasteita riittävästi. Pätevän henkilöstön saanti ja kuntasektorilla käynnissä olevat muutokset tuovat omat epävarmuustekijät tulevaisuuteen. Seuraavan 10 vuoden aikana eläkeikään tulee vakituisista palkansaajista 121 henkilöä. Heidän tietotaidon siirtäminen on varmistettava, jotta eläkkeelle siirtymisen yhteydessä ei menetä kunnan toiminnan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Vuoden 2013 aikana on aloitettu kaksi vuotta kestävä projekti, jossa tarkistetaan kunnan palvelurakenne ja siinä tapahtuvat muutokset lähitulevaisuudessa. Rahoitusriskit Rahoitusriskit koskevat mm. korkoriskejä, valuuttariskejä, likviditeettiriskejä sekä luottoriskejä. Ylitornion kunnan lainakanta on vähäinen. Kuntakonsernin sisällä on kuitenkin merkittäviä laina-eriä, joihin kunta on sitoutunut lainojen takausten muodossa. Kuntakonsernin koko lainakanta vuonna 2014 oli noin 5,5 milj. (2013 6,0 milj. ). Takauksia kunnalla oli myönnettynä vuoden 2014 lopussa 4,0 milj. (ed v 4,1 milj ), lisäksi yhteisvastuullisena Kuntien takauskeskukselle 20,4 milj (ed v 19,8 milj ). Kunnan takausvastuut per Ainiovaaran Kiinteistöt Oy ,30 Alkkulan Aluelämpö Oy ,22 Perämeren Jätehuolto Oy (lainatakaus) ,96 Perämeren Jätehuolto Oy (ympäristöluvan vakuus) ,97 Ylitornion vanhustenkotiyhdistys ry ,00 Kuntien takauskeskus ,27 Yhteensä ,72

22 19 Vahinkoriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vakuutukset kattavat kiinteän ja irtaimen Vahinkoriskien hallinnassa kunnalla on apuna vakuutusmeklari Vakuutusvälitys Arktia Oy. Vakuutusturva käydään läpi vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa. Ympäristötekijät Ylitornion kunnalla ei tällä hetkellä ole sellaisia avoimia ympäristökysymyksiä, joilla olisi olennaista vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti lähivuosina vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, ovat mm: Nuotiorannalla sijaitsevan meijerin rakennusten purkaminen entisestään tiukentuvien ympäristömääräysten mukaisesti. Arvio purkutöiden kustannuksista on 2-3 M. Meltosjärven jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen on ajankohtainen. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on 2013 uusittu, joten sen osalta ei ole neljään vuoteen epävarmuuksia Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuoden 2014 päivitettiin uudet ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto hyväksyi ohjeet kokouksessaan Voimassaolevan hallintosäännön uudistaminen aloitettiin vuoden 2014 aikana. Valtuuston käsittelyyn se viedään kesäkuussa Koko henkilökuntaa koskeva henkilöstöopas julkaistiin syksyllä Opaassa Valvonnassa on painotettu talouden seurantaa ja johtoryhmätyöskentelyä sekä tiedonkulun tärkeyttä riskien hallinnassa. Hallintokunnille on raportoitu kuukausittain talousarvion toteutuminen. Lisäksi on korostettu tulosalueiden omaa talouden seurantaa. Tulosalueen tilivelvollinen on vastuussa tehtäväalueestaan, seuraamaan ja valvomaan sitä, että jokainen työntekijä noudattaa lainsäädäntöä, valtuuston, kunnanhallituksen ja toimielinten päätöksiä ja annettuja ohjeita. Lisäksi toimielimet ovat toimintakertomuksen yhteydessä antaneet selonteot seuraavista kokonaisuuksista: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Esimiesten toimien arviointi ja johtaminen sekä henkilöstöpolitiikka Tavoitteiden toteutuminen sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Päättyneen vuoden aikana sisäistä tarkastusta on tehty johdon tarpeiden mukaan omana toimintana. Sisäisen tarkastuksen johtopäätökset eivät ole johtaneet erillisiin toimenpiteisiin

23 20 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tulosjako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle tulosalueelle ja -yksikölle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu johdon toimesta kuukausittain ja lisäksi laaditaan kattavammat osavuosiraportit kolme kertaa vuodessa. Raportit on saatettu myös kunnanhallitukselle, kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot. Lisäksi kunnanvaltuusto ( ) on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2014 osalta. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainriskien syntymistä. Lisäksi johtoryhmän säännöllisellä ja jatkuvalla raportoinnilla on pyritty varmistamaan sisäisen valvonnan prosessien toimivuus. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Kunnan tiedossa ei ole sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa. Sopimushallintaa kehitetään ottamalla se osaksi asianhallintaa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja hallintokunnan sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen.

24 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Muutos % Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,7 % Toimintakate ,3 % Verotulot ,7 % Valtionosuudet ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,5 % Muut rahoitustuotot ,1 % Korkokulut ,0 % Muut rahoituskulut ,1 % Vuosikate ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % Tilikauden tulos ,2 % Tilinpäätössiirrot ,6 % Tilikauden ylijäämä ,2 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 22,5 23,7-1,2 %-yks Vuosikate/Poistot, % ,4 % Vuosikate, euroa/asukas ,3 % Asukasmäärä ,7 % Verotulot, euroa/asukas ,6 % Valtionosuus, euroa/asukas ,0 % Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle kuuluvien tulojen riittävyyttä tilikaudella aiheutuneisiin menoihin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista.

25 22 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku kääntyi edellisenä vuonna laskuun ja on edelleenkin laskenut, suunta on ollut sekä tuotoissa että kuluissa tunnuslukua huonontava. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on yksi keskeisimmistä kuntatalouden tunnusluvuista. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan talous on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on käytetty yleisesti seuraavaa tunnuslukua: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kunnan tunnusluku (ylittää 100%) osoittaa, että kunnan tulorahoituksen on ollut riittävä ja jopa hyvä. Vuoden 2014 aikana tehdyt poistot ovat suunnitelman mukaiset. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuosikate on pienempi kuin poistot lähes puolessa kuntia (133/304 kuntaa) ja vuosikate negatiivinen 14 kunnassa. Vuosikate euroa/asukas Asukaskohtaisen vuosikatteen tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin samansuuruinen kuin keskimääräinen investointitaso asukasta kohden. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Vuonna 2014 investoinnit asukasta kohti olivat 512 euroa, joten investointimenot/asukas ylittyi 60%:lla.

26 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Muutos % Toiminnan rahavirta Vuosikate ,4 % Satunnaiset erät ,4 % Tulorahoituksen korjauserät ,0 % Investoinnin rahavirta Investointimenot ,6 % Rahoitusosuudet investointeihin ,4 % Käyttöomaisuuden myyntitulot ,7 % Toiminnan ja investoinnin rahavirta ,9 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainsaamisten lisäykset ,5 % Antolainasaamisten vähennykset ,7 % Lainakannan muuotkset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhtyaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset ,0 % Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

27 24 Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Tämä luku kertoo positiivisena kuinka paljon rahavirrasta jää antolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassatilanteen vahvistamiseen. Negatiivisena luku kertoo kuinka paljon menoja joudutaan kattamaan kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintameno saadaan kun investointimenoista vähennetään rahoitusosuudet. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv *Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee kuinka moneksi päiväksi kassavarat riittävät kassasta maksuihin. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksuihin lasketaan tilikauden tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta seuraavat erät: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Ylitornion vuoden vaihteen kassa riittäisi siten reiluksi neljäksi kuukaudeksi.

28 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Tietokoneohjelmistot Edell. tilik. Yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA Maa- ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Enn.maksut ja kesk.er.hank Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 3 7 Muut lainasaamiset Lahjoisturahastojen erityiskatt Muut saamiset Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERASPÄÄOMA Valtion toimeksiannot 4 8 Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatt Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Muut toimeksiantojen varat Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Vaihto-omaisuus Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Saadut ennakot Saamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Rahoitusomaisuusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 83,2 83,4 Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,6 13,1 Sijoitukset rahamarkkinainstr Kertynyt yli-/alijäämä, Joukkovelkakirjasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Muut arvopaperit Lainakanta ,

29 Lainakanta , /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä Taseen tunnuslukujen analysointi Omavaraisuusaste % = 100* (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alhaisempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Ylitornion omavaraisuusaste vuonna 2014 on 83,9 %. Suhteellinen valkaantuneisuus % = 100*(vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötaloustuloista tarvittaisiin koko vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lukua käytetään kuntien välisessä vertailussa. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot+ Ostovelat+ Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta vuoden vaihteessa tarkoittaa korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainamäärä asukasta kohden on sama kuin edellisenä vuonna.

30 Kokonaistulot ja menot Tulot % Menot % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,4 % Verotulot ,8 % Valtionosuudet ,6 % Korkotuotot 368 0,9 % Korkokulut 3 0,0 % Muut rahoitustuotot 116 0,3 % Muut rahoituskulut 8 0,0 % Satunaiset tuotot 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät 49 0,1 % Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vast.myyntivoitot Pysyvien vast. myyntitappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 272 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,7 % 5,3 % Pysyvien vastaavien myyntitulot 55 0,1 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 65 0,2 % Antolainasaamisten lisäykset 19 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 19 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % Lyhytaikaisten lainojenvähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset 100,0 100,0 % Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä % Kokonaistulojen ja -menojen laskelmaan yhdistetään kunnan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelma osoittaa, että toimintakulujen osuus kokonaismenoista oli 94,3 % (ed vuonna 95,4%) ja vastaavasti toimintatulojen osuus vain 21,5% (ed vuonna 22,6 %) kokonaistuloista.

31 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Ylitornion kunnan kuntakonsernin rakenne: Yhdistetty lkm Kiinteistö- ja asuntoyhtiö 1 Ainiovaaran Kiinteistöt Oy Kunnallista liiketoimintaa harjoittava yhtiö 1 Alkkulan Aluelämpö Oy Tytäryhtiöt yhteensä 2 Kuntayhtymät ja - osuudet 4 L apin Liitto Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Ei yhdistetty lkm Osakkuusyhteisöt 7 Yhteensä 6 7 Kuntakonserni muodostuu kirjanpitolain mukaisesta konsernista, joka muodostuu: emoyhteisöstä tytäryhteisöistä, joita ovat sellaiset osakeyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, yhdistyksen ja muut yhteisöt ja säätiöt, joissa kunnalla yksin tai yhdessä tytäryhteisönsä kanssa on määräämisvalta osakkuusyhteisöistä eli yhtiöistä, joissa kunnalla on prosentin omistusosuus ja enintään puolet osakkeiden ja osuuksien tuomasta äänimäärästä tai joissa kunnalla on rahoitusosuutensa kautta huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa kuntayhtymistä Kunnanvaltuusto on Ylitornio-konsernin toiminnan ylin ohjaaja, joka kuntalain 13 :n mukaan päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Ylitornion kunnan konserniohjaus perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään ohjeistukseen. Konserniohje on päivitetty ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Konserniohje on tullut voimaan vuoden 2012 alusta. Ylitornion kunnan kuntakonsernin rakenteessa ei ole toimintavuoden 2014 aikana tapahtunut olennaisia muutoksia.

32 29 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan konsernijaoston yleisohjeen mukaan konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimivallan ja -vastuunjako konsernivalvonnassa on kirjattu kunnanvaltuuston hyväksymään konserniohjeeseen. Tiedonkulku tytäryhteisöjen ja kunnan välillä on pääsääntöisesti toiminut tarkoituksenmukaisella tavalla, samoin ohjeiden antaminen yhteisöille. Konserninjohto, johon kuuluu kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, saavat säännöllisesti tietoa tytäryhtiöistä ja kummankin tytäryhtiön hallituksessa on ollut kunnanhallituksen jäseniä ja johtavia viranhaltijoita. Ainiovaaran Kiinteistöt Oy:n toimintakertomus (Jarmo Jaako): Yhtiössä ryhdyttiin käytännön toimiin talouden tervehdyttämiseksi. Kunnanhallitus perusti talouden tervehdyttämisen työryhmän, joka kokoontui useita kertoja vuoden aikana. Työryhmän työskentelyn seurauksena Käpylänpuisto I rivitalo ja Pekanpään rivitalo on tyhjennetty ja laitettu kylmilleen. Vuokratalo Pekanpäälle on haettu Arasta purkulupaa. Näillä toimilla on pyritty pienentämään kuluja ja sopeuttamaan asuntomäärää kysyntää vastaavaksi. Asuntojen määrää täytyy edelleenkin vähentää, mutta tavoitteena on saada kohteille ensin Arasta purkulupa, jonka jälkeen valtiokonttorista on mahdollista hakea purettaville kohteille purkuakordia ja purkuavustusta. Tämä työ on osoittautunut aikaa vieväksi ja tuloksia saadaan odottaa jopa useita vuosia. Kuitenkin purkuakordin merkitys on niin merkittävä eli jopa puolet jäljellä olevasta lainapääomasta on mahdollista saada anteeksi, niin tämä aikataulu on todettu hyväksyttäväksi. Alkkulan Aluelämpö Oy:n toimintakertomus (Jorma Pietiläinen): Vuonna 2014 yhtiön toiminnassa ei ole ollut poikkeuksellisia muutoksia. Liittyjiä ei tullut vuoden aikana. Isommassa turve kattilassa oli vuoto jonka vuoksi jouduttiin ottamaan ulkopuolinen tekijä (kattilan valmistaja). Tulevina vuosina ei ole suurempia muutoksia. Kuluttajia tulee ainoastaan olemassa olevien linjojen varrelta. Runkoverkosto on siinä laajuudessa kun on järkevää pitää. Yhtiöissä on harjoitettu konserniohjeen mukaista valvontaa ja riskienhallintaa.

33 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tlikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 40,08 42,83 Vuosikate/Poistot, % 130,6 146,1 Vuosikate /asukas 571,20 587,35 Asukasmäärä