Gustav Schulman. Hyvä koulutus lähtee koulutettavan arvostamisesta. Lähisuhdeväkivalta miehen kokemana. panostaisi psykoterapeuttisiin hoitomuotoihin

Transkriptio

1 Asiakaslehti 2010 Hyvä koulutus lähtee koulutettavan arvostamisesta Asiakaslähtöisten koulutusten johtoajatuksena on jakaa oikeaa tietoa ajankohtaisista aiheista Lähisuhdeväkivalta miehen kokemana Naiskumppanin tai vaimon väkivalta on miehelle kokemuksena ahdistava ja häpeällinen Gustav Schulman panostaisi psykoterapeuttisiin hoitomuotoihin

2 Sisältö Pääkirjoitus 4 Hyvä koulutus lähtee koulutettavan arvostamisesta 6 Haastattelussa psykiatrian erikoislääkäri Gustav Schulman 8 Seksuaalisuuden ja seksuaalisen kaltoinkohtelun ammatillinen kohtaaminen 9 Alkoholi on suurin syy työikäisten kuolemiin 10 Koulutuskalenteri 2010 Tienviittoja seksuaalielämän haasteisiin Omaa seksuaalisuuttaan voi hoitaa ja vaalia, jolloin se myös antaa enemmän. Jokaisella on mahdollisuus voida seksuaalisesti paremmin! Kirja auttaa pohtimaan omaa seksuaalisuutta ja sen toteutumista. Se rohkaisee panostamaan omaan seksuaaliseen hyvinvointiin. Ohjeiden avulla voi sekä yksin että kumppanin kanssa pohtia ja työstää seksuaalielämän haasteita, muutostarpeita ja toiveita. Kirja ohjaa seksuaalisuuden syvimmälle lähteelle: mielen ja läsnä olevan kokemisen tasolle. 12 Työnohjaus. Miksi sitä tarvitaan ja mitä hyötyä siitä on? 13 Vaikeat lapsiriidat tuomioistuimissa 14 Solveigin laulu tänään Maaret Kallio & Taru Jussila Syvyyttä seksiin Kohti elävämpää seksuaalisuutta Kirja ilmestyy maaliskuussa 2010 ja on ostettavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista ja Minervan verkkokaupasta 15 Luottamus pääomien pääoma 16 Lähisuhdeväkivalta miehen kokemana 18 Lapsen asema kriisissä - ajatuksia seminaarista web + print + design professionals Sivulla Koulutuskalenteri vuodelle Tutustu monipuoliseen luentotarjontaamme. Awen Oy Asiakaslehti Julkaisija Awen Oy PL 316, Vaasa info@awen.fi Päätoimittaja Anu Rajala anu.rajala@awen.fi Graafinen suunnittelu/taitto Anita Kataja Paino Fram, Vaasa Painosmäärä 3000 Jakelu/osoitetiedot Awen Oy:n asiakastiedot Ilmoitusmyynti info@awen.fi tai puhelimitse Kansien kuvat Jenni-Justiina Niemi Anita Kataja graafinen suunnittelija 2

3 Yksilö- ja ryhmätyönohjausta opetus-, järjestö- ja päihdetyön ammattiryhmille Työnohjaukseni on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä ja siinä käsitellään työhön, työyhteisöön ja työrooliin liittyviä kokemuksia ja tunnetiloja lähtökohtana ohjattavan tilanne ja tarpeet. Työnohjauksen avulla ohjattava pystyy tarkastelemaan ja arvioimaan itseään työntekijänä muutoksissa etsimään omaan työhön ja työyhteisöön liittyviä uusia näkökulmia, ratkaisuja ja toimintatapoja vahvistamaan ammatillista identiteettiä Opetus-, järjestö- ja päihdetyökokemuksen olen saanut ohjaavana kouluttajana aikuisoppilaitoksissa ja yhteiskunnallisten aineiden opettajana sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa, asiamiehenä työmarkkinajärjestöissä ja päihdeterapeuttina kuntoutuslaitoksessa. Nykyisin toimin päihdeterapeuttina, päihdetyön opettajana ja työelämän päihdekouluttajana. Työnohjaus sovitaan määräajaksi, tavallisesti 1-2 vuodeksi. Ohjauksesta tehdään sopimus, jossa sovitaan ohjattavan tavoitteet, aikataulu, ohjauspaikka, työtavat, arviointi ja hinta. Ohjauksen ohjaajana toimii emeritus professori Marita Paunonen- Ilmonen, Sued Management Oy. Reijo Lappeteläinen VTM, opettaja ja päihdeterapeutti Kasavuorentie 22 G 54, Kauniainen Turvallisuutta Rajoja Rakkautta Syliä Vapaat hoitopaikat osoitteessa Pääkirjoitus Jokaisen järjestämämme luennon takana on tarina, joka liittyy olennaisesti työhömme. Usko siihen, että olemme oikealla asialla, on säilynyt. Itse sosiaalialan kentällä työskennelleinä olemme omakohtaisesti nähneet miten nopeasti yhteiskuntamme on muuttunut ja kuinka paljon uutta tietoa tarvitaan yhä vain haastavampien elämäntilanteiden kohtaamisessa. Tämän päivän todellisuus on luonut omat vaatimuksensa työelämään. Työn päätavoitteena tulee olla perustehtävän laadunhallinta, henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Aina ei kuitenkaan ole näin. Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmissuhdetyötä tekevät ammattilaiset siirtyvät keskimääräistä useammin masennusperäiselle eläkkeelle. Työyhteisön hyvä ilmapiiri heijastuu suoraan työntekijöiden motivaatioon tehdä työtä. Henkilöstön hyvinvoinnin pohjana on luottamuksellinen ja toisten työtä kunnioittava työilmapiiri. Hyvään johtajuuteen kuuluu säännölliset kehityskeskustelut henkilöstön kanssa, yhteinen tavoite työlle, perustehtävien ja laadun selkeä määrittely sekä palautteen ja kiitoksen antaminen. Henkilöstönsä mielipidettä arvostava esimies tarttuu kehityskeskusteluissa esille nouseviin haasteisiin ja järjestää henkilöstölleen sen aihepiirin ympärille olevaa lisäkoulutusta sekä säännöllisen työnohjauksen. On tärkeää, että työohjaus mielletään osa-alueeksi, mikä kuuluu työhön ja on työstä suoriutumisen sekä henkilöstön jaksamisen kannalta välttämätön asia eikä irrallinen osa. Kritiikin antaminen velvoittaa tarttumaan toimenpiteisiin ja hakemaan muutosta tilanteeseen johon on tyytymätön. Konkreettinen esimerkki tästä muutoksen hakemisesta on yrityksemme Awen ja nyt kädessäsi oleva asiakaslehtemme. Lehtemme artikkeleiden tarkoituksena on tuoda esille ne henkilöt, jotka ovat yhteistyökumppaneitamme ja joiden asiantuntemusta myös sinulla on mahdollisuus tulla kuuntelemaan luentotilaisuuksiimme. Sosiaalialan ammattilaisina koimme, että meidän koulutustarpeitamme ei huomioitu. Koulutustarjonta oli kosketuspinnaltaan hyvin heikko siihen, mitä kentällä näimme ja koimme. Erityisen tärkeää meille nyt ja tulevaisuudessa on vuoropuhelu niiden henkilöiden kanssa, jotka osallistuvat luentotilaisuuksiimme. Pyrimme keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä. Asiakaspalautteen pohjalta kehitämme toimintaamme jatkuvasti. On tärkeää, että palautteen antajalla säilyy tunne, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi. Koulutustarjontamme suunnittelun lähtökohtana on se, että arjen muuttuvat haasteet velvoittavat meitä etsimään uusia työskentelytapoja silloin, kun entinen tieto tai toimintatavat eivät ole riittäviä tai toimivia. Haluamme tarjota mahdollisimman ajankohtaista tietoa kentän tarpeisiin, hyvää mieltä ja laadukasta asiakaspalvelua unohtamatta. Tiedämme onnistuneemme silloin, kun luentotilaisuuden palautteissa kerrotaan tilaisuuden ylittäneen odotukset. Toivomme, että löydät tästä lehdestä sinulle tärkeän luentokokonaisuuden, joka on aihepiiriltään juuri sellainen, mitä olet pitkään toivonut. Anu Rajala, päätoimittaja 3

4 Teksti Outi Rantala Kuvat Jenni-Justiina Niemi Awen Oy vastaa ihmissuhdetyötä tekevien koulutustarpeeseen. Tarmokkaiden vaasalaisnaisten yritys kouluttaa eri alojen ihmisiä eri puolilla Suomea jo kolmatta vuotta. Asiakaslähtöisten koulutusten johtoajatuksena on jakaa oikeaa tietoa ajankohtaisista aiheista. Awen Oy:n syntymästä tuli joulukuussa kaksi vuotta. Vuonna 2007 kaksi rohkeaa naista otti ensiaskeleensa yrittäjyyden polulla. Taina Riipisen ja Anu Rajalan omakohtaiset kokemukset koulutuksista ja toistuvat pettymykset koulutusten laatuun innostivat oman koulutuspalveluyrityksen perustamiseen. Nuorten netti- ja peliriippuvuudesta, narsismista sekä naisten väkivaltaisuudesta on liian vähän järjestetty koulutusta, josta olisi aidosti ihmissuhdetyötä tekeville hyötyä. - Kentällä parhaiten nähdään, mihin tietoa tarvitaan, Anu sanoo. Asiakkaat ihmissuhdetyöstä Awenin lähtökohtana oli paikata puutteita ja järjestää laadukasta koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville. Nopeasti koulutuspalvelut alkoivat kiinnostaa myös muita ihmissuhdetyötä tekeviä ammattiryhmiä, muun muassa opetushenkilöstöä ja seurakuntien työntekijöitä. Yhä enemmän on kysyntää suurten firmojen henkilöstöasioista vastaavien koulutuksille. Myös yritysjohdon koulutuksissa lähdetään siitä, että työntekijät saisivat työhönsä motivaatiota. Yrityksissä tiedetään, että työntekijöiden hyvinvoinnista saavutettava taloudellinen hyöty on merkittävä. Koulutusten kysyntä kasvaa jatkuvasti. Awenilla on kevään aikana keskimäärin kaksi koulutusta kuukaudessa eri puolilla Suomea. Taina kertoo, että koulutuksia järjestetään sekä isoilla että pienillä paikkakunnilla. Isojen kaupunkien edut on huomattu. - Aluksi ajattelimme, että ei Helsinkiin, mutta käytännössä on osoittautunut, että Helsinkiin saa osallistujia paremmin pohjoisestakin kuin esimerkiksi Ouluun. Moni asia on käytännön kautta hakenut uomansa eikä kaksikko pelkää muuttaa toimintatapaa, jos parempi löytyy. Suunnittelun naiset tekevät kuitenkin edelleen samoilla periaatteilla kuin yrityksen alkuvaiheissa. - Suunnitelmat pitää tehdä vuotta ennen, ja puoli vuotta ennen koulutusta kaiken on oltava selvää. Koulutuspäivänä ei enää tehdä muuta kuin kiitetään paikalle saapuneita, Taina kuvailee. Koulutussisällöt voidaan räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaisesti. Taina muistuttaa, että usein onkin hyvä toteuttaa koulutus työnohjauksessa esille tulleiden asioiden pohjalta. Awen tarjoaa myös työnohjausta, jota Taina opiskelee Tampereella työnohjauksen uranuurtajan, emerita professori Marita Paunonen-Ilmosen, koulutuksessa. Huomio yksityiskohtiin Taina Riipinen ja Anu Rajala kokivat, ettei koulutuksiin osallistujia ole arvostettu riittävästi sen paremmin aihevalinnoissa, luennoitsijoissa kuin käytännön järjestelyissäkään. Sen vuoksi arvostus on yksi Awenin toiminnan kulmakivistä. - Ajattelimme, että kun tehdään, niin jälki pitää olla hyvää. Täytyy järjestää sellaisia koulutuksia, joihin itse mielellään osallistuisi. Sitä paitsi, istummehan me itsekin koulutuksissa muiden mukana oppimassa asioita. Tilat ja tarjoilut ovat yhtä tärkeänä huomionkohteena kuin koulutussisällöt. - Eivät hyvätkään munkkikahvit jää mieleen, jos servetit puuttuvat, Taina havainnollistaa. 4

5 Anu Rajala (vas.) ja Taina Riipinen valitsevat luennoitsijat ja koulutusten aiheet tarkkaan. Vaikka tarjoilut ja muu oheistoiminta voi tuntua pieneltä asialta, niin Awenin lähtökohtana on ollut luoda toimiva kokonaispaketti. Tavoitteena on saada koulutukseen osallistuva ihminen tuntemaan itsensä arvostetuksi. Palautteet käsitellään huolellisesti ja koulutuksia kehitetään palautteen perusteella. - Eniten kiitosta on saatu siitä, että aiheet ovat kiinnostavia, Anu kertoo. Suoraa puhetta Että ihmiset paremmin erottaisivat jyvät akanoista, koulutusten on oltava havainnollisia ja ajankohtaisista asioista on puhuttava asioiden oikeilla nimillä. Ihmissuhdetyötä tekevien koulutuksissa langetaan helposti ympäripyöreään pyörittelyyn, josta ei ole opiksi eikä keskustelun virittäjäksi. Awen kiinnittää luennoitsijoiden valintaan erityistä huomiota, jotta viestit menisivät parhaalla mahdollisella tavalla perille. - Meillä on ollut se ihana puoli, että olemme saaneet hyviä luennoitsijoita, Taina iloitsee. Vaikka meriittilista olisi kuinka pitkä, se ei tee asiantuntijasta välttämättä parasta luennoitsijaa. Awenin yksi johtotähdistä on ollut alusta lähtien valita luennoitsijoiksi suorasanaisia ja rohkeita huippuasiantuntijoita. Täytyy järjestää sellaisia koulutuksia, joihin itse mielellään osallistuisi. - Yhteistyökumppanimme on alusta saakka ollut luennoitsija Gustav Schulman, joka on psykiatrian parhaita asiantuntijoita Suomessa. Taina luettelee myös muita huippuasiantuntijoita, joiden kanssa yhteistyö on lähtenyt liikkeelle nopeasti. Asiantuntijatkin ovat olleet hyvin kiinnostuneita lähtemään mukaan omalla ammattitaidollaan luomaan Suomeen laadukkaita koulutuksia. - Eva Gottberg ja Leo Nyqvist luennoivat ensi helmikuun Lapsi perheen kriisitilanteessa koulutuksessa Turussa. Vastaava, hieman laajempi, järjestettiin marraskuussa Helsingissä. Luennoitsijoiden valinnassa naiset käyttävät korviaan. He käyvät kuuntelemassa luennoitsijoita, jotta tietävät, mikä heidän yrityksensä koulutuksiin sopii. - Olemme halunneet luennoitsijoiksi selkeäsanaisia asiantuntijoita, joilla on hyvä kontakti kuulijoihin. Itsenäisyys luo vapauden valita luentoaiheemme mutta samalla kannamme myös vastuun kaikesta itse. Hinta-laatu-suhde pysyy kohdallaan, koska organisaatiomme on pieni. Työtä lastensuojelun eteen Tainalla ja Anulla on samantyylinen tausta. Molemmat ovat saaneet koulutuksen sosionomiksi (amk) ja molemmat ovat löytäneet elämäntehtävänsä lastensuojelusta. Lastensuojelun tila Suomessa ei näytä ammattilaisesta lohdulliselta. Suuria ongelmia aiheuttaa sukupolvien perintö kaltoinkohtelussa, työpaikoilla uupuminen ja erilaiset mielenterveyden häiriöt. Anu huomauttaa, että Suomessa mielenterveyssyistä on eläkkeellä lähes ihmistä. Erilaisten termien merkitys on selvennettävä, jotta ihmissuhdetyötä tekevät voivat vetää yhtä köyttä. - Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat sanahelinää, jos ei ole määritelty selkeästi, mitä ne käytännössä tarkoittavat, Taina sanoo. Ennaltaehkäisyä on se, että oikeanlaisen koulutuksen avulla ammattilaiset kykenevät tunnistamaan ongelmat jo aikaisessa vaiheessa ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. 5

6 Teksti Jorma Huovinen Kuvat Antti Luukkonen Työstä on tullut Gustulle myös kutsumus ja harrastus, joka on mukana lomillakin Jos psykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen lisensiaatti Gustav Schulman saisi päättää, hän panostaisi Suomen psykiatrisessa hoidossa huomattavasti nykyistä enemmän psykoterapeuttisiin hoitomuotoihin. Hänen mielestään jokaisessa hoitoyksikössä pitäisi olla edes yksi psykoterapeuttinen hoitotiimi, jokaisessa psykiatrisessa tiimissä yksi psykoterapeutti. Palkkavirkoja pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän. Nyt niitä ei ole Etelä- Suomessa lainkaan, pohjoisessa sentään muutama. Schulman panostaisi ennalta ehkäisyyn ja järjestäisi sen vuoksi Kelan vapaarahoituksen psykoterapiaan kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Ikävuoden täytyttyä voitaisiin periä pieni omavastuuosuus. Lääke voi pahentaakin Psykoterapeuttien kouluttajankin pätevyyden omaava Schulman pohtii Jokelan koulusurmia. Tapauksesta tehdyt raportit osoittavat, että masentuneelle surmatöiden tekijälle tarjottiin vain masennuslääkettä eikä pyynnöstä huolimatta psykoterapiaa. Ampuja kirjoitti blogissaan, että lääke teki hänet aggressiivisemmaksi ja vihaisemmaksi. En syyllistä hoitavaa lääkäriä, sillä hän toimi kuten psykiatriassa ja oppikirjoissa opetetaan. Lääke on ensimmäinen ja helpoin vaihtoehto oireiden lievittämiseen, mutta se ei poista turhautumisen ja masennuksen mahdollisia sosiaalisia syytekijöitä eikä anna ihmisille sosiaalisia valmiuksia, arvioi Schulman. Hän on erittäin huolissaan myös psykiatrian avohoidon resurssipulasta. Avohoitopalveluita piti lisätä, mutta se ei ole toteutunut. Lyhytnäköinen vippi ei nyt ole ratkaisu psykiatrisiin ongelmiin. On muistettava, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Lääketeollisuus tukee Mielenterveysongelmista ja Kuva; Anita Kataja masennuksesta johtuvat työkyvyttömyydet ovat Schulmanin mukaan kasvaneet hälyttävästi. Virallinen psykiatria on tehnyt konkurssin. Se ei toimi. Psyko-sosiaaliset hoitomuodot on jätetty vähemmälle opetuksessa. Schulman sanoo itse käyttävänsä lääkkeitä vain silloin kun on pakko. Lääketeollisuus tukee virallista psykiatriaa hyvin voimakkaasti. Lääkeyhtiöt muun muassa auttavat avokätisesti opiskelijoita, joten valtaosa julkaistavista artikkeleista liittyy lääkkeiden vaikutuksiin. Apua ongelmaäideille Jäävätkö varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ vain puheen tasolle? Panostusta lastensuojeluun olisi lisättävä. Ongelmaäitien tukemiseen olisi saatava voimavaroja. Huostaanotoilta saatettaisiin välttyä, jos apua ja tukea olisi tarjolla riittävän varhaisessa vaiheessa. Schulmanin mukaan Ruotsi ja Norja puuttuvat huomattavasti Suomea tiukemmin esimerkiksi koulukiusaamiseen. Narsismi lyö läpi usein Narsismi ja narsistinen persoonallisuushäiriö on päivän sana. Löytyykö tämä diagnoosi kaikilta rikollisilta? Ei sitä aivan kaikista tapauksista löydy, mutta voidaan sanoa, että 70 prosentissa rikollisista on havaittavissa narsistisia piirteitä. Ne ovat lyöneet rikostapauksissa jotenkin ylitse. Tilaisuus tekee ikään kuin varkaan. Narsistisen persoonallisuushäiriön piirteet tulevat Schulma- 6

7 nin mukaan näkyviksi yleensä ihmissuhteissa. Piirteet ovat niin merkittäviä, että ne haittaavat sosiaalista selviytymistä. Monessa tapauksessa narsismi voi olla onnettomien kasvuolosuhteiden tulosta ja siirtyä sukupolvesta toiseen. Koska narsistisilta vanhemmilta puuttuu myötäeläytymiskyky, lapsikaan ei sitä silloin voi heiltä omaksua. Hyvä perhe-elämä voi toisaalta kompensoida vaurioita. Innostui opiskelijana Mikä sai sinut vuosikymmeniä sitten innostumaan juuri psykiatriasta? Innostus alkoi jo lääketieteen opintojen aikana, kun kuuntelin luennoitsijoita ja esitelmöitsijöitä. Kuvaukset koskettivat minua. Tunnistin tärkeitä henkilöitä ympäristöstäni ja aloin ymmärtää asioita, jotka olivat askarruttaneet minua jo lapsesta lähtien. Schulmanin mukaan hän oppi tätä kautta ymmärtämään sekä itseään että muita. Hän innostui kokeilemaan ideoita ja riemastui huomattuaan, että ne toimivat. Oireet joko lievenivät tai poistuivat. Vuosien opiskelu 1970-luvulla Lontoossa oli Schulmanin mukaan käänteen tekevää hänen elämässään. Lontoo oli jo silloin alan mekka ja on edelleenkin hyvin keskeisessä asemassa. Lyhytnäköinen vippi ei nyt ole ratkaisu psykiatrisiin ongelmiin. On muistettava, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Olen etuoikeutettu Sinulla on kokemusta ja tiedät psykiatriasta. Tuoko tämä tieto tuskaa, kun seuraat esimerkiksi omien läheistesi elämää? Toisaalta se lisää, mutta toisaalta se tuo armeliaisuutta ja ymmärtämystä, jotka auttavat ihmissuhteissa. Silmä erottaa, mikä on mitenkin vakavaa. Olen etuoikeutettu, kun minulla on tällaista ymmärrystä. Saan ylipäätään hyvän kontaktin ihmisiin. Olet luennoinut usean vuoden ajan Awen-yhtiön järjestämissä tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Kuinka olet kokenut tämän Lapsi perheen kriisitilanteessa Turku Helsinki Hyvyys ja pahuus Helsinki Luento-ohjelmat s yhteistyön? Tämä on ollut hedelmällistä, helppoa ja hyvää. On hienoa, että Awen on halunnut järjestää näitä tilaisuuksia ja vastata tarpeeseen. Kohtaat työssäsi raskaita asioita. Kuinka pidät yllä omaa työkykyäsi ja huolehdit omasta jaksamisestasi? Perhe-elämän on oltava kunnossa. Siksi pidän pitkiä, jopa viiden viikon lomia, kaksi viikkoa joulun aikaan ja hiihtolomat päälle. Työstäni on tullut kutsumus ja harrastus. Siksipä valmistelen monta kertaa lomillanikin tulevia asioita. Schulman Gustav. Lääketieteen lisensiaatti, psykiatrian erikoislääkäri ja koulutusanalyytikko (IPA) Suomen Psykoanalyyttisessa yhdistyksessä. Hänellä on Suomen Lääkäriliiton psykoterapeutin ja psykoterapian kouluttajan erikoispätevyydet. Vuosien aikana hän hankki Lontoossa nelivuotisen psykoterapeuttikoulutuksen The Tavistock Clinic koulutuskeskuksessa ja psykoanalyytikkokoulutuksen (The British Psychoanalytical Society). Narsistisesti häiriintyneitä hän hoiti toimiessaan neljä vuotta The Portman Clinic -avohoitoyksikössä, missä hoidettiin psykodynaamisella psykoterapialla rikollisia ja luonnehäiriöisiä potilaita. Schulman on kirjoittanut artikkeleita ja pitänyt 30 vuoden aikana kymmenittäin esitelmiä narsismista, väkivallasta, traumaperäisten oireiden, luonnehäiriöisten ja psykoottisesti häiriintyneiden psykoterapeuttisesta hoitamisesta. Hän nojautuu vuorovaikutukselliseen kokemuksellista oppimista korostavaan psykoanalyyttiseen traditioon. Hän on kiinnostunut varhaisten vauva- ja lapsuusaikaisten traumojen vaikutuksesta persoonallisuudenkehitykseen ja oireenmuodostukseen. Hän toimii yksityispsykoanalyytikkona, psykoterapiakouluttajana ja koulutustyönohjaajana Espoossa. 7

8 Maaret Kallio erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaalisuus on erityisen intiimi ja herkkä ominaisuus ihmisessä. Se on olemassa ihmisessä syntymästä saakka seuraten aina viimeiseen hengenvetoon. Usein se sekoitetaan virheellisesti seksiin, vaikka seksi on vain yksi tapa ilmentää seksuaalisuuttaan. Vaikka seksuaalisuuden merkitys tai tarve seksuaaliseen toimintaan aaltoilevat läpi elämän, ei ominaisuus itsessään koskaan katoa. Parhaimmillaan seksuaalisuus on voimavara, josta voi ammentaa mielihyvän ja tyydytyksen kokemuksia. Kyky nauttia seksuaalisuudesta mahdollistuu silloin, kun elämän perusedellytykset ovat kunnossa ja kokemus omasta seksuaalisuudesta on myönteinen. Seksuaaliterveyden huomioiminen asiakastyössä on osa kokonaisvaltaista ihmisen kohtaamista. Sen kohtaaminen ammattilaisena asiakkaiden kanssa haastaa meidät ihmisyytemme ytimeen. Seksuaalisuuden kohtaaminen työssä koskettaa omaa yksityisintä aluetta erityisesti silloin, kun oman seksuaalisuuden kohtaaminen on jäänyt vähäiseksi tai puutteelliseksi. Harmillisen usein asiakkaan seksuaalisuus jää huomioimatta, sillä ammattilaisetkin jättävät tärkeän puheenaiheen nostamatta esille. Seksuaalisuuteen liittyviin teemoihin joutuu asiakastyössä ottamaan kantaa toisinaan haasteellisissakin tilanteissa. Asiakkaan seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen vaatii ensisijaisesti kykyä kohdata oma seksuaalisuus: Miten itse voin seksuaalisesti? Millaisia arvoja ja sääntöjä, tabuja ja myyttejä liitän seksuaalisuuteen? Millaiset eväät olen itse saanut seksuaalisuudesta puhumiseen ja seksuaalisuuden kohtaamiseen? Mitä tiedostetumpia omat seksuaalisuuteen liittyvät asenteet ja ennakkoluulot ovat, sitä vähemmän niistä koituu estettä tai haittaa seksuaalisuuden ammatilliselle kohtaamiselle työssä. Usein asiakas hyötyy suuresti jo mahdollisuudesta saada jakaa ja peilata työntekijän kanssa aiheeseen liittyviä ajatuksiaan, luulojaan ja tunteitaan. Seksuaalinen kaltoinkohtelu tarkoittaa toimintaa, joka loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta ja seksuaalioikeuksia. Seksuaalista kaltoinkohtelua voi olla esimerkiksi tekoon pakottaminen tai painostaminen tai lahjominen, loukkaavat puheet ja ehdotukset sekä kiristäminen ja johdattelu. Seksuaalista kaltoinkohtelua on myös katsomaan tai kuuntelemaan pakottaminen, yhdyntään pakottaminen, seksuaalisten kuvien levittäminen ja luvatta kuvaaminen. Seksuaalinen kaltoinkohtelu ei aina tapahdu kasvotusten, vaan se voi tapahtua myös puhelimen tai internetin välityksellä. Kaltoinkohtelun tekijä voi olla mies tai nainen, tyttö tai poika ja on tavallisimmin uhrille tuttu, läheinen tai jopa perheenjäsen. Tekijä voi olla aikuinen, mutta myös uhrin vertaisryhmään kuuluva. Usein seksuaalista kaltoinkohtelua pohjustaa luottamussuhteen rakentuminen, jonka avulla tekijä pyrkii alentamaan uhrin suojamuureja ja kehittämään uhrissa tuntemusta osasyyllisyydestä. Mitä pitempään väärinkäyttävä suhde on jatkunut, sitä vaikeampaa uhrin on siitä kertoa ulkopuolisille. Uhri kokee tavallisesti voimakkaita syyllisyyden ja häpeän tunteita, jotka ovat tehokkaita suunsulkijoita. Seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvä salaaminen pakottaa uhrin yksinäisyyteen vaikeiden kokemustensa kanssa. Seksuaalinen kaltoinkohtelu on kaikissa muodoissaan asia, johon on aina suhtauduttava vakavasti. Seksuaalinen kaltoinkohtelu on aiheena vastenmielinen ja vaikea, minkä vuoksi moni haluaa ohittaa sen vähättelemällä tai torjumalla. Seksuaalisesti kaltoinkohdellun asiakkaan kohtaaminen on suuri haaste myös ammattilaiselle. Jos asiakas luottaa työntekijälle näin vaikean kokemuksen elämästään, on asiaan suhtauduttava kunniatehtävänä. Myös työntekijä voi avata aihealueen keskusteluissa, jolloin kaltoinkohtelusta kertomisen korkea kynnys madaltuu asiakkaan näkökulmasta. Jo työntekijän tekemä kysymys seksuaalisuudesta ja seksuaalisesta kaltoinkohtelusta merkitsee asiakkaalle lupaa puhua näistäkin aiheista. Seksuaalinen kaltoinkohtelu on kaikissa muodoissaan asia, johon on aina suhtauduttava vakavasti. Kaltoinkohtelun tuottama hätä ja ahdistus kaipaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja vastaanotetuksi. Työntekijä tarjoaa uhrille paljon jo olemalla läsnä, uskomalla ja kestämällä. Vaikkei itse osaisikaan tilannetta ratkaista, voi toimia merkittävänä linkkinä avun piiriin pääsemiseksi. Jokaisella seksuaalisesti kaltoinkohdellulla on oikeus saada läheistensä, ammattilaisten ja yhteiskunnan apua vaikeista kokemuksista eheyty- 8

9 Asta Juntunen verkostotyöntekijä, Kalliolan Nurmijärven klinikka Alkoholi on suurin syy työikäisten kuolemiin myllyhoidosta apua alkoholiriippuvuuteen Kallio Maaret. Koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja ja sosionomi. Hän työskentelee Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalla, jossa työ on painottuu seksuaalisen väkivallan problematiikkaan. Kallio kohtaa työssään laajasti myös seksuaalisuuteen, seksuaalielämään ja parisuhteeseen liittyviä haasteita. Tämän lisäksi Kallio kouluttaa seksuaalisuuteen, seksuaalikehitykseen ja seksuaaliseen väkivaltaan liittyen säännöllisesti ja työnohjaa ammattilaisia erityisesti seksuaalikysymysten kohtaamisesta asiakastyössä. Kallio on Suomen Seksologisen Seuran hallituksen varapuheenjohtaja. äkseen. Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta on mahdollisuutta toipua vapautumalla traumaattisista kokemuksista ja niiden aiheuttamista oireista. Siinä missä tulee huolehtia uhrista ja hänen läheisistään, on myös työntekijällä velvollisuus huolehtia omasta jaksamisestaan kohdatessaan työssään vaikeita asioita. Työnohjauksellinen ja kollegiaalinen tuki ja riittävä lepo sekä vapaa-aika ovat merkityksellisiä suojia sijaistraumatisoitumiselta ja uupumiselta. NUORI - Seksuaalisen kaltoinkohtelun uhrina Tampere Helsinki Luento-ohjelmat s Alkoholiriippuvuus on hankala sairaus. Se kehittyy asteittain ja salakavalasti. Se vaikuttaa kielteisesti elämän kaikilla osa-alueilla tuhoten lopulta terveyden, ihmissuhteet ja työkyvyn. Tällä hetkellä alkoholi on suurin syy työikäisten suomalaisten naisten ja miesten kuolemiin. Kalliolan Nurmijärven klinikan myllyhoito vastaa vuosikymmenten kokemuksella työpaikkojen päihdeongelmiin. Alkon tutkija Toivo Pöysä toi Minnesota-mallin Suomeen 80-luvulla ja siitä lähtien on tehty yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa, kertoo klinikan johtaja Jyrki Lausvaara. Työpaikoilla on viime vuosina luotu päihdeohjelmia ja hoitoonohjausmalleja, jotka antavat mahdollisuuden työntekijöiden tukemiseen myös päihdeasioissa. Kun päihteidenkäyttö alkaa heikentää työkykyä, ohjataan työntekijä kuntoutukseen. Päihdekuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn ylläpito ja työhyvinvointi. Myllyhoitoon ohjautuu vuosittain satoja ihmisiä erilaisista työpaikoista ja -tehtävistä. Opettajat, autonkuljettajat, insinöörit, lääkärit, papit, sihteerit ja sähköasentajat kamppailevat yhteisen ongelman - alkoholismin kanssa. 28 vuorokautta kestävän hoitojakson aikana tarkastellaan riippuvuusilmiötä ja saadaan työkaluja raittiiseen elämään. Hoitomalli perustuu AA:n 12 askeleen ohjelmaan, joten jatkohoitopaikkoja - AA-ryhmiä - on joka puolella maailmaa. - Klinikan 3-5 vuorokauden arviointijaksolle voi tulla tutkailemaan omaa päihteidenkäyttöään ja mahdollista riippuvuuttaan, kertoo arvioinnin sairaanhoitaja Virpi Eerola. Jakson aikana moniammatillinen työryhmä tekee yhdessä potilaan kanssa tilannearvion mahdolli-sesta päihderiippuvuudesta ja työryhmä antaa tarvittaessa hoitosuosituksen. - Eerola muistuttaa, että myllyhoidossa huomioidaan myös läheiset, joille on kehitetty oma viiden vuorokauden mittainen kurssi. Läheiskurssilla saadaan tietoa ja ymmärrystä päihde- - Alkoholismi on vakava kansanterveydellinen ongelma. riippuvuudesta läheisen näkökulmasta ja ohjausta erilaisten tukitoimien piiriin. - Myllyhoitoa toteutetaan myös avohoitoklinikalla Helsingissä, jolloin kuntoutusjakson pituus on kuusi viikkoa, kertoo Lausvaara. Avomyllyn kokoontumiset toteutuvat iltaisin, joten silloin on mahdollista jatkaa normaalia elämää ja mm. käydä päivisin töissä. - Tässä hoitomallissa kaikki voittavat eli kyllä päihderiippuvuutta kannattaa hoitaa. 9

10 KOULUTUS kalenteri 2010 NUORI - Seksuaalisen kaltoinkohtelun uhrina Lapsi perheen kriisitilanteessa Työyhteisön pahoinvoinnista hyvinvointiin Väkivaltainen nainen Kouluttajat: Maaret Kallio, Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Väestöliiton NUSKA-kohtaamisprojektista. Maija Aunio, Vanhempi rikoskonstaapeli, Helsingin poliisi, väkivaltarikosyksikkö. Luento sisältää aiheet: - Seksuaalisen kaltoinkohtelun ammatillinen kohtaaminen. - Mitä seksuaalinen kaltoinkohtelu on, kuka joutuu uhriksi, kuinka paljon sitä esiintyy Suomessa? - Miten tekijä pääsee tavoitteeseensa ja miksi uhri on usein vaiti? - Miten työntekijän tulee toimia kohdatessaan työssään seksuaalista kaltoinkohtelua? - Nuoren seksuaalirikoksen uhrin kohtaaminen poliisin näkökulmasta. Kohderyhmä: Kaikki lasten- ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, terveydenhuollon henkilöstö erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevät, seksuaaliterapeutit, sosiaalitoimen ammattilaiset, lastensuojelun työntekijät, poliisi, koulujen oppilashuoltotyöryhmät, kasvatus- ja perheneuvolahenkilökunta, mielenterveystoimistot, järjestöt. TAMPERE Hotelli Victoria, Itsenäisyydenkatu 1. Hinta: 140 (Sis. Alv 22%) Hinta sisältää luentomateriaalin, aamiaisen ja päiväkahvin. Mikäli haluat nauttia hintaan kuuluvan hotelliaamiaisen, toivomme Sinun saapuvan ajoissa mennessä. HELSINKI VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C Hinta: Alv 22%. Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. 10 Kouluttajat: Gustav Schulman, LL, psykiatrian erikoislääkäri, koulutusanalyytikko psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyydet SLL. Eva Gottberg, oikeustieteiden tohtori, asiantuntijalakimies perhe- ja jäämistöoikeuden ma. professori. Leo Nyqvist, Valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityön määräaikainen professori Turun yliopisto. Luento sisältää aiheet: Eva Gottberg: - Lastensuojelun haasteet. Gustav Schulman: - Lapsuuden traumaattiset stressikokemukset; hylkäämiset, tunneyhteyden puutteet ja ylisukupolvisuus. Leo Nyqvist: - Kun perhe ei ota vastaan lastensuojelutoimenpiteitä. Kohderyhmä: Lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, sosiaalityöntekijät, terveydenhuolto henkilöstö, psykiatrisen hoitotyön henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät, juristit, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, maahanmuuttajatyötä tekevä henkilöstö, seurakuntien työntekijät, poliisit ja kriisityöntekijät. TURKU Finnkinon elokuvateatteri. Kauppiaskatu 11. Hinta: Alv 22 % Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. HELSINKI VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C Hinta: Alv 22 % Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. Kouluttaja: Risto Harisalo, Hallintotieteiden professori. Luento sisältää aiheet: - Kohti uutta johtamista ja organisaatiota. - Hyvän työilmapiirin edellytykset. - Uudenlainen johtaminen tuottaa tulosta. - Työ ei voi olla vain suorittamista. - Rakentava kritiikki. - Työyhteisöjen luottamuspula tukahduttaa työntekijät. - Epäluottamuksen kirous. - Miten epäluottamus näkyy ja koetaan työyhteisöissä. - Vallasta ja näkyvyydesta kamppaileminen. - Uusi työntekijä uhka vai voimavara. Kohderyhmä: Julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen esimiehille ja henkilöstöpäälliköille, erilaisten organisaatioiden henkilöstösihteereille sekä kaikille oman työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. HELSINKI VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C. Hinta: 135 +Alv 22% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. HELSINKI VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C Hinta: Alv 22% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. Luennot ja luento-ohjelmat netissä Kouluttajat: Jaana Haapasalo, Psykologi, oikeus -ja kriminaalipsykologian dosentti. Leo Nyqvist. Valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityön määräaikainen professori Turun yliopistossa. Luento sisältää aiheet: Jaana Haapasalo: - Väkivallan ylisukupolvinen kierre ja naisten väkivaltatekojen tausta. - Perheensisäiset henkirikokset. - Traumamalli väkivaltaisen käyttäytymisen selitysmallina. - Äidin omat traumaattiset kokemukset lapsena. Leo Nyqvist: Lähisuhdeväkivalta miehen kokemana. Kohderyhmä: Terveydenhuollon henkilöstö, erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevät, sosiaalitoimen ammattilaiset, lastensuojelun työntekijät, kasvatus- ja perheneuvola henkilökunta, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevät järjestöt, turvakotien henkilökunta, päivähoidon henkilöstö, vankeinhoitolaitosten henkilökunta ja krimaalihuoltoyhdistykset. HELSINKI VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C Hinta: 180 (Sis. Alv 22%) hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. Ilmoittautumiset koulutuksiin: osoitteessa tai Anu Rajala Tiedustelut: Taina Riipinen tai info@awen.fi

11 Hyvyys ja pahuus Elokuvaterapia Netti- ja peliriippuvuus perheessä Solveigin laulu tänään Kouluttajat: Hannu Lauerma, Lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti. Gustav Schulman, LL, psykiatrian erikoislääkäri, koulutusanalyytikko psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyydet SLL. Luento sisältää aiheet: Hannu Lauerma: Aggression psykobiologia - esiintyvyyden vaihtelut ja kohtaaminen. - Aggressio myyteissä, viihteessä ja arjessa. - Väkivaltaisen henkilön vaarallisuuden arviointi. Gustav Schulman: Mitä on hyvyys ja mihin se perustuu? Kohderyhmä: Terveydenhuollon henkilöstö, erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevät, sosiaalitoimen ammattilaiset, lastensuojelun työntekijät, kasvatus- ja perheneuvolahenkilökunta, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevät järjestöt, turvakotien henkilökunta,päivähoidon henkilöstö, vankeinhoitolaitosten henkilökunta ja krimaalihuoltoyhdistykset. HELSINKI VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C Hinta: Alv 22% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. Tervetuloa luennoillemme! Kouluttaja: Mikael Saarinen, (PsL, FT) on toiminut mm. rekrytointikonsulttina, tutkijana, kliinisenä psykologina ja henkilöstön kehittämiskonsulttina ennen yrittäjäksi ryhtymistään vuonna Hän on Kognitiivisanalyyttinen psykoterapeutti ja pitää yksityisvastaanottoa Helsingissä. Terapiatyössä hän on erikoistunut työstressin, uupumuksen ja kiusallisten tunteiden kanssa työskentelyyn lyhytterapeuttisin menetelmin. Luento sisältää aiheet: Leffaterapia oman itsetuntemuksen lisääjänä ja asiakastyön välineenä. - kuinka katsoa elokuvia terapeuttisesti. - Elokuva: Klaus Härö (2009) Postia pappi Jaakobille. - Auttamistyön riskit ja riemut elokuvan peilaamina. - Leffaterapian soveltaminen asiakastyössä. Kohderyhmä: Terveydenhuollon henkilöstö, erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevät, sosiaalitoimen ammattilaiset, lastensuojelun työntekijät, kasvatus- ja perheneuvolahenkilökunta, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, vankila- ja vankeinhuoltotyöntekijät, kliiniset teologit ja papit, erityisopettajat ja opettajat. HELSINKI VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C Hinta: Alv 22% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme nettisivuillamme sekä luennoille ilmoittautuneille henkilökohtaisesti. Peruutusehdot: Mikäli osallistuminen perutaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme 50% osallistumismaksusta. Perimme koko osallistumismaksun jos peruutus tapahtuu koulutuspäivänä tai ilmoittautunut ei saavu koulutukseen. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa. Kouluttaja: Tarja Salokoski. Psykologian tohtori. Luento sisältää aiheet: - Mitä netti- ja peliriippuvuudella tarkoitetaan. - internetin, nettipelien, rahapelien keskeisimmät ongelma-alueet. - Netti- ja peliriippuvuuden diagnostiikkaa. - Psykologiset taustaoletukset nettija peliriippuvuudelle. - Psykologiset taustaoletukset nettija peliriippuvuudelle. - Netti- ja peliriippuvuuden ennaltaehkäisy ja hoito. Kohderyhmä: Päiväkodin henkilöstö, opettajat, nuorisotyöntekijät, lasten- ja nuortenpsykiatrian henkilöstö, lääkärit, perheneuvolat, mielenterveystoimistot, A-klinikat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, Lasten- ja nuorten kanssa työskentelevät järjestöjen työntekijät ja poliisi. HELSINKI VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C Hinta: Alv 22% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. Kouluttaja: Taina Riipinen. Sosiaalikasvattaja ja sosionomi (Amk). Sosionomi opintojen opinnäytetyön aiheena vuonna 2007 oli Narsismi yhteiskunnallisena ongelmana. Hän on vuodesta 1992 työskennellyt lastensuojelussa kunnallisella sekä yksityisellä puolella sekä vuonna 1994 perustetun Vehmaskoti Oy:n hallituksen jäsen. Vuodesta 2003 hän on tehnyt työtä nuorten äitien tukemisprojektissa. Tällä hetkellä hän toimii Awen Oy:n koulutuspäällikkönä ja järjestää erilaisia koulutus -ja luentotilaisuuksia eri puolilla Suomea. Luento sisältää aiheet: - Mitä on kaltoinkohtelu? - Mikä on motiivi hankkia lapsi? - Kun lapsi on meriitti. - Äidin oman lapsuudenkodin kasvuympäristö. - Äitiyden tukemisen uudet haasteet. - Tilastollinen totuus, marginaaliryhmäkö? - Historian merkitys äitiydessä. - Korjaava kohtaaminen ja uudet toimintatavat. Kohderyhmä: Lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, sosiaalityöntekijät, terveydenhuolto henkilöstö, psykiatrisen hoitotyön henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät, juristit, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, maahanmuuttajatyötä tekevä henkilöstö, seurakuntien työntekijät, poliisit ja kriisityöntekijät. HELSINKI viikolla 45. Tarkempi päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin nettisivuilamme. VR Kokouskeskus. Rautatientori 1C Hinta: Alv 22% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin mennessä. 11

12 Työnohjausta on maassamme ollut jo useita vuosikymmeniä. Silti se on edelleen vielä monelle tuntematon menetelmä. Tästä eivät tee poikkeusta sen paremmin esimiehet ja johtajat eivätkä eri alojen työntekijätkään. Marita Paunonen-Ilmonen professori (emer.) Ph.D; RN; M. Ed; CSLE ET. psykoterapeutti Syy tähän työnohjauksen tuntemattomuuteen ja osaksi jopa vieroksuntaan saattaa löytyä siitä, että yleensä työyhteisöjen tukitoimet työntekijöilleen ovat melko niukkoja. Lisäksi monet vierastavat sanaparia työ ja ohjaus. Tuossa saattaa asiaa tuntemattomalle nousta mielikuva siitä, että en osaa työtäni, kun tarjotaan työnohjausta eli sekoitetaan työhön opettaminen, työhön ohjaaminen ja työnohjaus. Monesti kuuleekin sanottavan, osaan kyllä työni, enkä tarvitse siihen työnohjausta. Näin onkin paikallaan kertoa edellä mainitussa tilanteessa asianomaiselle, että juuri Sinulle työnohjausmenetelmä on sopiva, koska osaat työsi. Työnohjauksessahan tutkitaan omaa työtä ja omaa itseä työhön ja toimintaan. Tuota tutkimista ei pysty tekemään muu kuin sellainen henkilö, joka osaa työnsä. 12 Työnohjausta tarvitaan jokaisessa työssä, jossa halutaan kehittää toiminnan laatua ja työyhteisöä ja jossa organisaatio antaa työntekijöilleen ja johtajilleen mahdollisuuden kehittyä työssään työntekijänä. Tällä taataan tuloksellisuus ja tuottavuus, mitä sillä sitten milloinkin ja missäkin työssä tarkoitetaan. Eli siis taataan korkeatasoinen toiminnan laatu ja ihmisten ammatillinen kehittyminen. Edellä mainitsin, että työnohjaus soveltuu parhaiten henkilöille, jotka jo osaavat työnsä ja siis pystyvät tutkimaan työtään. Nuorille, juuri opiskelunsa päättäneille ja työuraansa luoville parhaina tukimenetelminä on hyvä tarjota osuutta esim. mentorointiohjelmissa, tai perehdyttämistä, työn opetusta sekä erilaista toimipaikkakoulutusta. Näiden jälkeen tulee työnohjauksen vuoro, kun työ jo osataan hyvin. Monet työt, kuten esim. runsaasti ihmissuhdekuormittavuutta sisältävät, joissa oman persoonallisuuden likoon pistäminen on raskasta, vaativat jo lakisääteisestikin säännöllistä työnohjausta. Otsikossa esitetään kysymys, miksi työnohjausta tarvitaan? Työnohjausta tarvitaan mm. siksi, että emme leipääntyisi työssämme, emme väsyisi, pysyisimme motivoituneina ja meillä olisi työn ilo. Lisäksi työnohjausta tarvitaan siksi, että ilman työnohjauksen tukea luovuutemme ja innovaatiokykymme jäävät hyödyntämättä. Viimemainituthan ovat juuri niitä taitoja ja kykyjä, jotka vievät meitä työntekijöinä eteenpäin ja samoin organisaatiota. Seuraava kysymys, mitä hyötyä työnohjauksesta on? Työnohjausta on tutkittu kansainvälisesti ja Suomessa jo melko laajalti ja lisää tutkimusta tarvitaan. Tutkimustulokset ovat yleistettäviä, koska tutkimusmenetelmät joita on käytetty, ovat monipuolisia ja isoillakin otoksilla työstetty. Menetelminä on käytetty laadullisia- ja määrällisiä menetelmiä sekä niiden yhdistelmiä. Työnohjaustutkimus ei ole muutaman case-tutkimuksen varassa. Tutkimuksia löytyy monilta tieteenaloilta, kuten psykologiatieteestä, sosiaalitieteistä, hoitotieteestä, lääketieteestä, kasvatustieteestä jne. Nämä kaikki tutkimustulokset kertovat pääsääntöisesti työnohjauksen vaikuttavuudesta kolmella sektorilla; 1. positiiviset vaikutukset työhön, 2. myönteiset vaikutukset työnsä tekijään ja 3. rikastuttavat vaikutukset työyhteisöön. Positiiviset vaikutukset työhön tarkoittavat työnohjauksen vaikutuksia työn laadun varmentamiseen hyvinä ja korkeatasoisina työsuorituksina. Näistä voidaan käyttää myös käsitteitä tehokkuuden ja tuottavuuden kasvu. Työnohjauksen myönteiset vaikutukset työntekijään, esimieheen tai johtajaan merkitsevät vahvistunutta ammattiidentiteettiä, kykyjen ja taitojen vahvistumista sekä luovuuden ja innovaatioiden esille tuloa. Selvästi on havaittavissa myös oman itsen tuntemisen parantuminen. Viimemainittuhan merkitsee sitä, että ei voi tuntea toisia ihmisiä ja heidän reaktioitaan, jos ei ensin tunne hyvin itseään. Myös oman itsen työkykyisyyden ylläpito paranee. Ymmärrys ja sallivuus lisääntyvät ja osataan pitää aikaisempaa paremmin omat rajat. Työyhteisössä työnohjauksen vaikutukset näkyvät parempina vuorovaikutussuhteina, toisten työn ymmärtämisenä ja parempana kokonaisuuksien hallintana. Työnohjaukseen kohdistetut taloudelliset resurssit eivät mene hukkaan. Tämä voidaan osoittaa edellä mainituilla tieteellisten tutkimusten tuloksilla. Työnohjaajia palkkaavilta edellytetään myös työnohjaajakoulutuksien tuntemusta, koska hyvin ja laadukkaasti koulutettu ja kokenut työnohjaaja on turvallinen valinta. Tällä hetkellä työnohjaajakoulutuksia on kahdenlaisia. On ns. pitkiä työnohjaajakoulutuksia, joissa pääasiallisesti opiskelevat sosiaali-, terveys- ja opetusalojen ammattiosaajat ja on johdon työnohjaaja ja coach-tutkinto, jossa opiskelevat pääsääntöisesti yritysalojen ammattilaiset. Johtajia ja esimiehiä ohjaavat tai coachaavat pätevöityneet ohjaajat/valmentavat johdon työnohjaajatutkinnon kautta. Heidän

13 Markku Salo asianajaja, varatuomari koulutuksensa keskeisin sisältö painottuu johtamiseen ja sen ohjaukseen. Näitä koulutuksia järjestävät Sued Management Oy, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Johtamistaidon Opisto. Lopuksi, kun organisaatiot ja yritykset panostavat johtajiensa ja esimiestensä sekä työntekijöittensä koulutukseen ja ohjaustoimintaan, kannattaa miettiä sitä, millä saadaan pysyviä tuloksia. Panostukset voivat joskus olla taloudellisesti merkittäviä, mutta tulokset laihoja. Pätevään työnohjaukseen kannattaa panostaa, sen todistavat tutkimuksetkin. Marita Paunonen-Ilmonen. professori (emer.) PhD;R.N;M. Ed;CSLE;ET. psykoterapeutti. Hänellä on työnohjauksesta yli kolmenkymmenen vuoden kokemus, tutkijana, oppikirjojen kirjoittajana ja työnohjausta käsittelevien tutkimusprojektien johtajana, alaa käsittelevien akateemisten opinnäytteiden ohjaajana, tarkastajana ja vastaväittäjänä koti- ja ulkomailla sekä käytännön työnohjaajana ja coachina. Hän on kehittänyt SUED- ja FABULA-mallin sekä narratiiviset kirjeet työnohjausistuntojen tehostamiseksi. Sued Managementin toimitusjohtajana Marita Paunonen-Ilmonen työskentelee jatkuvasti työnohjauksen kehittämiseksi ja hän on mm. luonut CER- TIFIED SUPERVISOR AND CACH OF LEADERS AND EXECUTIVES-tutkinnon. Asianajaja Maija Auvinen jakaa vuodelta 2006 olevassa väitöskirjassaan Huoltoriidat tuomioistuimissa kolmeen vaikeusasteeseen. Ensimmäisen ryhmän riidat ratkeavat yleensä sopuun joko sosiaalitoimen tai tuomioistuimen tarjoamin keinoin. Toinen ryhmä edellyttää asiantuntevaa ero- ja huoltoriitaosaamista. Kolmannessa ryhmässä tarvittaisiin moniammatillista ja pitkäaikaista työskentelyä, sosiaalisia ja terapeuttisia työmuotoja. Juuri kolmanteen ryhmään kuuluvat useimmat niistä riidoista, joissa jompikumpi osapuoli on persoonallisuushäiriöinen. Vaikeissa lapsiriidoissa lapsi ei todellisuudessa ole häiriöisen mielenkiinnon kohde, vaikka tämä näytteleekin rakastavaa ja lapselleen vain parasta haluavaa isää tai äitiä. Todellisuudessa lapsi on häiriöiselle vain väline entisen kumppanin kiusaamiseen. Persoonallisuushäiriöinen kuitenkin yleensä projisoi omat pahat ominaisuutensa ja tekonsa entiseen kumppaniinsa, ja uskoo vankasti omaan totuuteensa. Koska hän uskoo olevansa hyvä ja entinen kumppani paha, hän esiintyy hyvin uskottavasti. Tällä tavoin hän saa lapsiasioita käsittelevät tahot kuten sosiaaliviranomaiset, asianajajat ja tuomioistuinten tuomarit usein uskomaan, että asiat ovat, kuten häiriöinen ne kertoo. Tämä saattaa johtaa vääriin ja lapsen kannalta jopa tuhoisiin, koko elämän ajan vaikuttaviin haitallisiin ratkaisuihin. Vaikeissa lapsiriidoissa sosiaalitoimen olosuhdeselvitys on täysin riittämätön työkalu. Kyse on arpapelistä Pitäisi ehdottomasti turvautua vanhemmuuden arviointiin, joka yleensä tehdään lastenpsykiatrin, psykologin ja sosiaalityöntekijän muodostamassa työryhmässä. Vanhemmuuden arvioinnissa yleensä selviää, onko jommankumman vanhemmuudessa tai persoonallisuudessa puutteita, ja miten nämä seikat vaikuttavat vanhemman kykyyn huolehtia lapsestaan tai tavata tätä. Olisi tarpeen perustaa erillinen lapsiasioita käsittelevä tuomioistuin tai erillisiä osastoja yleisiin tuomioistuimiin. Vanhemmuuden arviointia ei mainita selvityskeinona lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa. Sen vuoksi monet tuomioistuimet kieltäytyvät sellaista hankkimasta vaikka mieltävätkin, että siitä olisi saatavissa hyödyllistä lisänäyttöä lapsen parhaaksi. En pysty ymmärtämään tilannetta; tuomioistuimet haluavat ikään kuin tietoisesti ratkaista lapsiriidan vajavaisella näytöllä, vaikka parempaan olisi edellytyksiä. Jotkut tuomioistuimet puolestaan hankkivat van- hemmuuden arvioinnin miltei aina, kun sitä pyydetään. Lakia pitäisi mielestäni ehdottomasti muuttaa niin, että aina, kun tuomioistuin katsoo lapsiriidan vaikeaksi, määrättäisiin hankittavaksi vanhemmuuden arviointi. Nykyään lapsiriidat ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa ja ratkaisut tekee oikeudellisen koulutuksen saanut tuomari. Kuten tunnettua, tuomarikunnalle ei juurikaan anneta sellaisia valmiuksia, joista olisi apua lapsiriitojen käsittelyssä. Jotkut ovat luonnostaan hyviä lapsituomareita ja jotkut huonoja riippuen siitä, kiinnostavatko lapsiriidat heitä ja millaisia heidän omat arvostuksena ovat. Tuomioistuinten yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi ja vastuutuomareiden nimeäminen myös lapsijuttuihin voi jonkin verran parantaa tilannetta, mutta olennaista parannusta se tuskin tuo tilanteeseen. Tilanne on epätyydyttävä. Olisi tarpeen perustaa erillinen lapsiasioita käsittelevä tuomioistuin tai erillisiä osastoja yleisiin tuomioistuimiin. Niiden kokoonpanossa voitaisiin noudattaa samantapaista roolitusta kuin vanhemmuuden arvioinnissa ehkä kuitenkin siten, että mukana olisi hyvä olla myös tuomari esimerkiksi ratkaisun kirjoittajana kaiken hankitun selvityksen pohjalta. 13

14 Ammattipiireissä puhutaan toistuvati varhaisesta puuttumisesta sekä ennaltaehkäisevästä työstä. Hyvin usein se jää kuitenkin tyhjäksi puheeksi sillä konkreettiset toimenpiteet ja työkalut puuttuvat niiltä ammattilaisilta, jotka tämän ilmiön kanssa ovat arjen kenttätyössä. Lassi Sinkkosen raju työläiskuvaus Solveigin Laulu esitettiin televisiosarjana 1970-luvulla. Vaikka aikakausi kuvaa työläiselämää vuosikymmenten takaa, on se edelleen aihepiiriltään hyvin ajankohtainen. Taina Riipinen sosiaalikasvattaja, sosionomi (Amk) Solveigin lapsuus on ruma ja kova. Hän joutuu toistuvasti äitinsä psyykkisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi. Äiti on kovasydäminen ja julma. Turvana on kielenkäytöltään karkea fammu ja viinaan retkahtava isä. Äitiyden tukemistyössä olen nähnyt sen, kuinka monet äidit jatkavat samaa käyttäymismallia minkä kohteeksi ovat itse omassa lapsuudessaan joutuneet. Erona aikaisempiin vuosikymmeniin on, että kaltoinkohtelun muodot ovat monipuolistuneet ja sitä esiintyy yhä enemmän myös niinsanotuissa paremmissa perheissä. Ammattipiireissä puhutaan toistuvati varhaisesta puuttumisesta sekä ennaltaehkäisevästä työstä. Hyvin usein se jää kuitenkin tyhjäksi puheeksi sillä konkreettiset toimenpiteet ja työkalut puuttuvat niiltä ammattilaisilta, jotka tämän ilmiön kanssa ovat arjen kenttätyössä. Toisaalta on myös niin, että ei ole mahdollista puuttua sellaiseen ilmiöön, jota ei edelleenkään pystytä tunnistamaan. Neuvolaan saattaa purjehtia hyvän ekonomisen tasapainon omaava äiti lapsensa kanssa, jolla on vaatteet ja varustus parasta ja kalleinta laatua, mutta tunneside ja vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä on ohut ja heikko. Konkreettinen esimerkki vuorovaikutuksen puutteesta saattaa ilmetä siten, että lapsen puheenkehitys on viivästynyt, koska äiti ei puhu omalle lapselleen, eikä lausu edes hänen nimeään ääneen. Erityisesti mieleeni on jäänyt kahden kuukauden ikäinen vauva, jonka vanhemmat olivat hyvin korkeasti koulutettuja, mutta arkirealismi puuttui kokonaan. Vauva ei ottanut minkäänlaista katsekontaktia vaan suorastaan käänsi katseensa pois. Tutkimusten jälkeen diagnoosi oli masennus. Äitiys selvitymiskeinona Vuosikymmeniä sitten aviottoman lapsen saaminen oli suuri häpeä ja sitä pyrittiin kaikin keinoin välttämään. Vahingon sattuessa solmittiin avioliitto, jos se vain suinkin oli mahdollista. Nykyään tilanne on lähes päinvastoin. Olen kohdannut hyvin nuoria tyttöjä, jotka ovat hankkineet lapsen tietoisesti vaikka ovat itse vielä lapsilisään oikeutettuja. Lapsi hankitaan, koska sen avulla on mahdollisuus päästä omasta lapsuudenkodista pois, saada toimeentulo, asunto sekä yhteiskunnallinen arvostus äitinä. Lapsen ollessa väline, jolla äiti tyydyttää omia itsekkäitä tarpeitaan, on uhka hyvälle ja tasapainoiselle kehitykselle. Nuorella äidillä tarkoitan tässä yhteydessä alle 18-vuotiaita nuoria naisia, joiden taustalta löytyy monta yhteistä tekijää. Monella heistä on ollut rikkinäinen ja väkivaltainen koti. Äiti on saattanut olla itse myös lastensuojelutoimenpiteiden kohteena. Lapsuudenkodissa on vallinnut ääripään tunneilmastot, autoritäärisen ja täysin välinpitämättömän tunneilmaston välillä. Hänellä on usein takanaan paljon epäonnistumisen kokemuksia ja huono itsetunto. Hänellä ei ole peruskoulun päästötodistusta ja häneltä puuttuu kokonaan unelmat ja haaveet paremmasta tulevaisuudesta. Nuori äiti on itse jäänyt tunne-elämän tarpeiltaan Kyltymätön rakkauden nälkä voi johtaa lopputulokseen, jossa ei aseteta kovin suuria vaatimuksia omalle kumppanille. täysin vajaaksi. Hän ei ole kokenut lapsena tarvittavaa ihailua, hyväksyntää ja rakkautta vaan on joutunut sietämään hyvin voimakkaita mielialojen vaihteluja ilman minkäänlaista johdonmukaista syy ja seuraus suhdetta. Rakkauden nälkä Kyltymätön rakkauden nälkä voi johtaa lopputulokseen, jossa ei aseteta kovin suuria vaatimuksia omalle kumppanille. Pääasia on, että kelpaa jollekin ja saa pienen hetken kipeästi tarvitsemaansa huomiota ja hyväksyntää. Usein käy kuitenkin niin, että rakkauden kohde on myös tunne-elämältään vajaaksi jäänyt. Luulen, että he itse tiedostavat asian jollakin tasolla, mutta heillä ei ole voimia ilmaista asiaa ja hakea siihen oikeanlaista apua. Hankitaan yhteisestä sopimuksesta tai äidin itsekkäällä päätöksellä (ehkäisyn laiminlyönti) lapsi, jonka 14

15 harteille asetetaan mahdottomat toiveet. Kuvitellaan, että lapsen avulla saadaan se rakkauden vaje täytettyä, jota ilman on itse jääty. Lapsi toimii tavallaan minuuden jatkeena. Kuitenkin vanhemmuudesta tulee näissä olosuhteissa puuttumaan empatia, johdonmukainen huolenpito ja rakkaus. Terveydenhuoltojärjestelmämme on pystynyt takaamaan ensiluokkaisen hyvän fyysisen terveyden, mutta psyykkinen huono-osaisuus tuntuu kasvavan. Tilastot kertovat kasvavista nuorten mielenterveysongelmista, erityisesti nuorten tyttöjen masennus on lisääntynyt. Epäterve kehityssuunta jatkuu sukupolvelta toiselle, jos lasten ja nuorten henkiseen pahoinvointiin tai kaltoinkohteluun perheessä ei ole tietoa ja taitoa puuttua. Riipinen Taina. Sosiaalikasvattaja ja sosionomi (Amk). Sosionomi opintojen opinnäytetyön aiheena vuonna 2007 oli Narsismi yhteiskunnallisena ongelmana. Hän on vuodesta 1992 työskennellyt lastensuojelussa kunnallisella sekä yksityisellä puolella sekä vuonna 1994 perustetun Vehmaskoti Oy:n hallituksen jäsen. Vuodesta 2003 hän on tehnyt työtä nuorten äitien tukemisprojektissa. Tällä hetkellä hän toimii Awen Oy:n koulutuspäällikkönä ja järjestää erilaisia koulutus -ja luentotilaisuuksia eri puolilla Suomea. Taina Riipinen antaa myös yksilö- ja ryhmätyönohjausta professori Marita Paunonen- Ilmosen ohjauksessa. Yhteystiedot: puh Risto Harisalo hallintotieteiden professori Luottamus on pääoma, joka mahdollistaa henkisen ja taloudellisen vaurauden. Luottamus tuo ihmiset yhteen ja kannustaa heitä ponnistelemaan yhdessä. Luottamus on liima, joka sitoo ihmiset toisiinsa ja tekee heistä yhteisön. Luottamuksen yhdistämä työyhteisö on henkisesti terve, innostava ja palkitseva. Vahvan luottamuksen yhteisössä asiat yksinkertaisesti vain tapahtuvat, koska luottamus vähentää vuorovaikutuskustannuksia. Luottamus tekee vuorovaikutuksesta avoimen, vilpittömän ja helposti lähestyttävän. Tällaisessa ilmapiirissä ihmiset tarttuvat nopeasti uusiin mahdollisuuksiin ja sopivat vaikeista asioista niin, että niistä ei jää kenellekään pahaa makua suuhun. Luottamus kannustaa ihmisiä jakamaan ideoitaan, oivalluksiaan ja kokemuksiaan. Luottamus tekee työyhteisöstä luovan ja innovatiivisen. Vasta innovatiivinen työyhteisö voi olla tuottava ja tehokas. Tuottavuus riippuu oivalluksista eikä suorituksista. Luottamuksen yhdistämät ihmiset muistavat, että velvollisuudet ovat tärkeämpiä kuin oikeudet. Jokaisessa työyhteisössä ihmisillä on kirjoittamattomia velvollisuuksia itseään, toisiaan, asiakkaitaan ja työnantajaansa kohtaan. Luottamus vahvistuu, kun ihmiset huolehtivat velvollisuuksistaan. Epäluottamuksen syyt ja seuraukset Monet tekijät aiheuttavat epäluottamusta työyhteisössä. Ihmiset syyllistyvät katteettomiin huhuihin, toistensa mustamaalaamiseen, pahantahtoiseen ma- PÄÄOMIEN PÄÄOMA nipulointiin, tiedon vääristelyyn ja haluun pelata ihmiset toisiaan vastaan. Erilaiset käsitykset asioiden syy- ja seuraussuhteista ja niiden merkityksestä ruokkivat epäluottamusta. Halu ajaa omia etujaan suoraviivaisesti seurauksista piittaamatta synnyttää epäluottamusta. Myös haluttomuus auttaa muita luo epäluottamusta työyhteisöön. Epäluottamus on kuin kengässä oleva pieni kivi, jota ei aluksi edes huomaa. Jos epäluottamuksen syihin ei puututa, se alkaa yleensä vahvistua. Kun epäluottamus on juurtunut ihmisten välisiin suhteisiin, sen poistaminen on hyvin vaikeaa. Taulukko kuvaa epäluottamuksen keskeisiä vaikutuksia työyhteisössä. Epäluottamuksen seuraukset 1. Ihmiset alkavat vältellä toisiaan eivätkä tunne oloaan kotoisaksi toistensa seurassa 2. Epäily alkaa lisääntyä: Asioita aletaan tarkistaa ja varmistaa, sitten ne vain hylätään 3. Usko omaan tekemiseen alkaa horjua 4. Usko muiden tekemiseen alkaa horjua 5. Ihmiset alkavat pitää toisiaan vastustajinaan ja sitten vihollisinaan 6. Välttely lisääntyy, yrittämisen ja työnteon henki hiipuu 7. Usko huomiseen rapistuu: Innovatiivisuus, tuottavuus ja taloudellisuus heikkenevät Harisalo Risto. Hallintotieteiden professori. Perehtynyt julkisten ja yksityisten organisaatioiden innovatiivisuuten ja innovatiivisen johtamisen saloihin. Hän tutkii vuorovaikutusta strategisena arvon tuottamisen tapana. Pyrkimyksenä ymmärtää julkisen vallan ja markkinoiden välistä problematiikkaa ja on siksi perehtynyt mm. klassiseen liberalismiin, jota hän pitää erinomaisena, mutta tuntemattomana teoriana. Jaettu johtaminen luottamuksen takeena Johtajilla on eräitä ainutlaatuisia tehtäviä luottamuksen juurruttamiseksi ja ylläpitämiseksi työyhteisössä. Heidän on tunnistettava ja aktivoitava ihmisissä piilevät voimavarat. Heidän on rohkaistava ihmisiä toimimaan yhdessä vähentämällä vuorovaikutuksen esteitä. Heidän on mallitettava uuden kokeilua ja virheiden rakentavaa käsittelyä. Heidän on saatava ihmiset vetämään syrjäytyvät joukkoonsa ja kannustamaan ja innostamaan toisiaan. Luottamus ei synny työyhteisöön pelkästään johtajien voimin ja toimin. Johtajien lisäksi jokaisen työyhteisön jäsenen on kannettava oma kortensa kekoon luottamuksen luomiseksi ja vahvistamiseksi. Mitä useampi ihminen toimii näin, sitä vahvempina ja kestävämpinä ihmiset pystyvät kohtaamaan ulkoisen maailman tuulet ja myrskyt. Työyhteisön pahoinvoinnista hyvinvointiin Helsinki Helsinki Luento-ohjelmat s

16 Leo Nyqvist valtiotieteiden tohtori, sosiaalityön professori Olemme viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana oppineet sen, ettei koti ole aina perheen turvasatama, vaan joskus myös moninaisen väkivallan näyttämö. Miehet hallitsevat kodin ulkopuolista väkivaltaa suvereenisti ja siksi on helppo ajatella, että niin on myös kodin seinien sisäpuolella. Tiedämme kuitenkin, että naiset voivat käyttää fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä mieskumppaniaan kohtaan että parisuhteessaan toisen naisen kanssa. Perheen sisäinen väkivalta on auttajankin vaikeaa tunnistaa ja kohdata. Pitkän kliinisen kokemuksen pohjalta psykologi Hannele Törrönen kirjoittaa Vaiettu naiseus projektia käsittelevässä kirjassa, että naisen väkivaltaa on vaikea ajatella, koska naisen vastuulla on paljon avuttomuutta hoivan, huolenpidon ja varhaiskasvatuksen muodossa. Ajatus siitä, että näistä tehtävistä vastaisi väkivaltainen nainen tuntuu sietämättömältä. Oman heikkouden ja haavoittuvuuden käsittely on miehille usein vaikeaa maskuliinisen itsekontrollin puristuksessa. Naiskumppanin väkivalta on miehelle kuitenkin kokemuksena ahdistava ja häpeällinen. Vuosina Helsingissä toiminut Miesten kriisikeskus projekti osoitti, että parisuhteeseen liittyvät ongelmat olivat selvästi yleisin miesten ilmoittama peruste hakea apua. Monesti näissä toimimattomissa parisuhteissa esiintyi väkivaltaa miehen, hänen kumppaninsa tai molempien toimesta. Tiedämme myös, että kaksi kolmesta pariterapia-asiakkaasta kertoo parisuhdeväkivallasta, jos sitä heiltä vain kysytään. Miehetkin avautuvat ja puhuvat tunteistaan riittävän turvallisessa ympäristössä. Miehen kokema fyysinen ja henkinen väkivalta Miesten kriisikeskusaineistossa ensisijaisesti väkivallan takia otti yhteyttä runsaat kaksisataa miestä, joista väkivallan tekijöitä oli reilu puolet ja vajaa viidennes väkivallan uhreja. Molemminpuolista väkivaltaa esiintyi runsaassa kymmenessä prosentissa väkivaltatapauksista. Väkivalta eri muodoissaan tuli esille huomattavasti useammassa tapauksessa kun kriisiavun syitä alettiin pohtia tarkemmin asiakkaiden kanssa. Kriisikeskukseen yhteyttä ottaneet miehet olivat kokeneet sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Toisin kuin usein ajatellaan, naiskumppaneiden väkivalta saattoi olla aloitteellista ja johti myös miehen saamiin vammoihin. Tavallisimmin naiset heittelivät esineillä, potkivat, repivät hiuksista, raapivat, purivat, läpsivät kämmenellä ja sylkivät päälle. Miehet vastaavat toisinaan naisen väkivaltaan, jolloin vaarana on väkivallan eskaloituminen, ja näissä tilanteissa naiselle käy monesti huonommin. Kulttuuriset käsitykset ja stereotypiat väkivallasta ovat niin miehisiä, että naisen tekemä parisuhdeväkivalta saatetaan torjua tai tulkita muuksi kuin väkivallaksi. Miehen väkivaltakokemus on pääsääntöisesti emotionaalinen, mikä tarkoittaa sitä, että kumppanin käyttäytyminen koetaan ahdistavana, häpeällisenä, syyllistävänä ja kohtuuttomana. Puolustautuminen voi tuntua mahdottomalta, sillä miehet saattavat kokea joutuvansa väärinymmärretyksi esimerkiksi viranomaisten taholta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa miehet eivät uskoneet auttajankaan ymmärtävän heidän tilannettaan. Monelle miehelle vastaaminen naisen väkivaltaan on ajatuksena mahdoton, vaikka he kokisivat tulleensa miten nöyryytetyiksi tahansa. Eskaloituvat tilanteet saavat tavallisesti alkunsa verbaalisesta riitelystä, joka voi jatkua naiskumppanin suhteellisen lievällä väkivallalla, johon mies vastaa joko kiinni pitämällä tai vastaväkivallalla. Osa miehistä kertoo tietoisesti välttävänsä provosoitumista, osa taas pelkää joskus menettävänsä malttinsa ja syyllistyvänsä itsekin väkivaltaan. Miesten kriisikeskusaineisto ja kotimainen internetkeskustelu osoittavat, että miehet ovat usein sensitiivisiä ja pohtivat syitä naiskumppaninsa käyttäytymiseen. Taustalta he löytävät vaikeita kasvuoloja ja kumppanin psyykkisiä ongelmia. Myös väkivaltaisten naisten auttamisohjelmassa tuli vahvasti esiin naisten traumaattinen ja väkivaltainen elämänhistoria monine auttamiskontakteineen ja väkivaltaisine suhteineen. Miesten kokema henkinen väkivalta kuvataan muun muassa jatkuvaksi arvosteluksi, mitätöinniksi, haukkumiseksi sekä listaksi loputtomia yksipuolisia vaatimuksia, joita mies ei osaa tai kykene täyttämään. Mikään ei riitä ja taas on tehty väärin 16

17 Leo Nyqvist. Valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityön määräaikainen professori Turun yliopistossa. Tutkimustoimintani käsittelee lasten ja nuorten ongelmia, parisuhdeväkivaltaa, nuorten väkivaltakäsityksiä, miesten kanssa tehtävää kriisi- ja väkivaltatyötä sekä interventioprojektien prosessinarviointia. Toimin vastuuopettajana valtakunnallisessa sosiaalityön erikoistumisohjelmassa sekä opettajana sosiaalityön maisterikoulutuksessa ja moniammatillisessa klinikkaopetuksessa. Perheväkivaltakysymyksissä olen kouluttanut eri ammattiryhmiä Suomessa sekä poliisipäällystöä, syyttäjiä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia Virossa. Toimin Turun hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenenä lastensuojeluasioissa. ovat tässä yhteydessä kuvaavia ilmaisuja. Miesten henkistä kuormaa lisää itsekontrollin kautta rakentuva pelko joutua naurunalaiseksi tai surkimukseksi muiden silmissä. Kriisikeskusasiakkaiden parissa oli tavallista, että miehet halusivat ulkopuolisen arviota omaan tilanteeseensa. Miesten tunnetilaa kuvasi epävarmuus yleisesti sekä epäusko omaan arviointikykyyn. Väkivaltaisen parisuhteen dynamiikkaan kuuluu miestenkin uhrikokemuksissa syyllisyydentunteet ja usko kumppanin muuttumiseen ja parisuhteen jatkumiseen väkivallattomana. Fyysisiin loukkauksiin liittyy yleensä naisen henkinen dominanssi, joita ajoittaiset väkivaltapurkaukset tehostavat. Henkisesti ahdistavasta kokemuksesta huolimatta miehet eivät näe eroamista ratkaisuna ongelmiin. Kulttuuriset käsitykset ja stereotypiat väkivallasta ovat niin miehisiä, että naisen tekemä parisuhdeväkivalta saatetaan torjua tai tulkita muuksi kuin väkivallaksi. Miehisen itsekontrollin ja itsearvostuksen nimissä miehet itsekin salaavat kokemuksensa, eivät hae apua eivätkä tee rikosilmoituksia. Kliinisen kokemuksen perusteella ei ole syytä yksinkertaistaa väkivallan kompleksisuutta sukupuolipolitiikan nimissä. Väkivallan uhrin oikeudet eivät myöskään ole sidoksissa sukupuoleen eikä sukupuolipolarisaation vahvistaminen edistä millään tavoin väkivallan vastaista työtä. Päinvastoin se vaikeuttaa sekä miesten että naisten asemaa parisuhdeväkivallan osapuolina ja avun tarvitsijoina. Lähteet: Juntunen, Reetta (2009) Kaulimen ja kaakatuksen välissä. Naisten parisuhdeväkivallan konstruointia internetin keskustelupalstalla. Pro gradu tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Källkvist, Evelina ja Lirakis, Alexandra (2009). Det som inte hörs, syns inte.... En studie om kvinnors våld mot män. C-uppsats. Lund: Lunds universitet Nyqvist, Leo (2006) Miesten kriisikeskuksen loppuarviointi. Teoksessa Sanasta miestä, kokemuksia miesten kriisityöstä. Helsinki: Ensija turvakotien liitto. Mustonen, Kirsi ja Palmu, Antti (2006) Väkivalta ja väkivaltatyö. Teoksessa Sanasta miestä, kokemuksia miesten kriisityöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. Väkivaltainen nainen Helsinki Lapsi perheen kriisitilanteessa Turku Helsinki Luento-ohjelmat s INNOVATIIVISUUTTA JOHTAMISEEN JA ORGANISAATIOON Innovatiivisuus on avain tuottavuuteen ja menestykseen Tervetuloa Professori Risto Harisalon innovaatioseminaariin Saksassa Oberammergaussa ti su Seminaarissa esitellään käytännönläheisesti innovatiivista johtamista ja organisaatioiden innovatiivista kehittämistä viimeisimmän tutkimustiedon perusteella. Ohjelma huipentuu joka 10. vuosi pidettävään Passionsspiel- näytelmään. Seminaari pidetään Hotelli Schillinghofissa perinteisessä baijerilaisessa Bad Kohlgrubin kaupungissa. Tarkempia tietoja innovaatioseminaarista saa ottamalla yhteyden Tea Hertteliin tai Vieraile myös sivuillamme TYÖNOHJAAJAKOULUTUS CERTIFIED PROFESSIONAL SUPERVISOR AND COACH (80 op.) Aloitus HELSINGISSÄ (32 lähiopetus pv.) JOHDON TYÖNOHJAAJAKOULUTUS CERTIFIED PROFESSIONAL SUPERVISOR AND COACH OF LEADERS AND EXECUTIVES (80 op.) Aloitus HELSINGISSÄ (26 lähiopetus pv.) TYÖNOHJAAJIEN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET: KRIISITYÖNOHJAAJAKOULUTUS (45 op.) (24 lähiopetus pv.) CERTIFIED MASTER CRISIS SUPERVISOR Aloitus HELSINGISSÄ JOHDON TYÖNOHJAAJA JA COACHKOULUTUS (45 op.) (18 lähiopetus pv.) CERTIFIED MASTER SUPERVISOR AND COACH OF LEADERS AND EXECUTIVES Aloitus HELSINGISSÄ Kaikki koulutukset ovat rekisteröity ja suojatut ja tuottavat CSLE -pätevyyden. Vastuukouluttajana: prof(emer.) MARITA PAUNONEN-ILMONEN Ph.D;RN;M.Ed; ET.psykoterapeutti Lisäinfo:

18 Seminaari Helsingissä Lapsi perheen kriisitilanteessa. Awenin koulutuksille ominaiseen tapaan aihetta lähestyttiin useista syventävistä näkökulmista. Kuvassa vasemmalta Eva Gottberg, Kari Kokko, Tiina Ranta, Leo Nyqvist ja Gustav Schulman vastaamassa yleisön kysymyksiin. Tässä tarvitaan perheen ja lähiyhteisöjen tarjoamaa kasvun tukea ja turvallisuutta; jopa hellyyttä, johonka oikeuden viime vuoden alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki eräässä pykälässään kaikille pienillekin kansalaisenaluilleen suorastaan lupaa! Elämä on ankara kestävyyslaji. Edes lapsuusajasta ei selviä kolhuitta, saati sitten parisuhteista, työelämästä, extreme-harrastuksista, sohvalöhöilyistä tai sen sellaisista miinakentistä Lapsuusvuosien uhmakaudet, frustraatiot ja kuhmut kuuluvat asiaan, Curling-vanhemmuus, jossa pienetkin vastukset ja nypyt pyritään harjaamaan lapsinuppusen edestä ja sivusta pahan välttämiseksi, on osoitettu olevan karhunpalveluksen ihmisen tulevalle kolhukestävyydelle. 18 ASEMA KRIISISSÄ Tämän ei luulisi olevan uutisen: Jokainen meistä on joskus ollut lapsi, aivan pikkuinenkin! Ja kuitenkin tämä itsestään selvän tuntuinen asiantila tuntuu usein unohtuneen. Syntymässämme meillä alkaa pitkä polveileva matka kohti hallittua aikuisuutta, kansalaisuutta. Riittävän hyvä aikuisen ihmisen elämä edellyttää riittävän suotuisaa kasvun aikaa. Teksti Harri Rajainmäki Kuva Antti Luukkonen Mitä ne paljon puhutut kriisit sitten ovat? Ensinnäkin; kehityskriisit ovat luonnollisia ihmisen kasvun sysäyksen ilmiöitä; niitä ei pidäkään yrittää välttää. Niissä on mahdollisuus johonkin uuteen ja hyvään. Toiseksi; traumaattiset kriisit tulevat pyytämättä ja yllättäen, niin kuin taannoin kohtalokkaat faksit Lapuan likalle, Anneli Jäätteenmäelle. Onnistuneesti läpikäydyt, voitoiksi nitistetyt traumaattiset kriisit voivat nekin johtaa johonkin uuteen ja hyvään. Useimmiten tähän pääsemiseksi kylläkin tunnutaan tarvittavan yhteisöjen ja ammattilaisten apua, sekä myös lähi-ihmisten tukea, välittämistä ja rakkautta. Ja tämä on tärkeää: jokainen lapsi, ihan kuka tahansa, voi joutua sellaisen kriisin silmään, josta hän ei omin voimin riittävän ehjänä selviä. Siis riippumatta - ajatuksia seminaarista perheen sosiaalisesta asemasta; riippumatta lapsen saamasta varhaisesta huolenpidosta ja hyvästä vuorovaikutuksesta; riippumatta hänen lahjakkuudestaan; riippumatta hänen kehittävistä leluistaan tai vanhemmille kelpaavista kavereistaan Menestyvä yritysjohtaja voi ajautua lapsilleen kotityranniksi, huolehtiva äiti saattaa vähin erin pudota addiktioittensa vangiksi. Perheenjäseniä voi kuolla liikenneonnettomuuksissa, koti voi palaa tai paljastua homepommiksi. Omaisuus ja asema voivat haihtua yhdessä pörssikaupassa. Vanhemmat voivat vajota sotaisaan erokriisiin. Näissä kaikissa tapauksissa kipeimmät iskut tuntuvat kasvavissa lapsissa. Ollaan kriisissä. Osataanko yhteisöissämme toimia kun lapset ja perheet ovat joutuneet avun tarpeeseen? Osataanko apu mitoittaa oikein? Onko se oikea-aikaista ja osataanko eri auttamistahojen yhteistyö? Ovatko lait ja säädökset kohdallaan? Onko viranomaistoiminta sellaista kuin ihminen tarvitsee? Tarjotaanko riittävät resurssit? Muiden muassa näihin kysymyksiin etsittiin valaistusta marraskuussa 2009 Helsingin Folkhälsanilla Awenin kaksipäiväisessä seminaarissa. Osallistujia oli liki 60 kaikkialta Suomesta. Kuuden asiantuntijaesitelmän lisäksi seminaarin päätteeksi käytiin vielä parituntinen paneelikeskustelu, jonka referaatti on toimitettu kaikille seminaarin osallistujille. Lastensuojelun haasteet Seminaari oli otsikoitu: Lapsi perheen kriisitilanteessa. Awenin koulutuksille ominaiseen tapaan aihetta lähestyttiin useista syventävistä näkökulmista. Aluksi oikeustieteen ma. professori Eva Gottberg Turun yliopistosta selvitti uuden lastensuojelulain tarjoamia mahdollisuuksia ja sudenkuoppia parempaan lastensuojelutyöhön yltämiseksi. Hän nosti esille lastensuojeluilmoituskysymyksen ja siihen liittyen ilmoituskynnyksen väärin ymmärtämisen mahdollisuuden. Huostaanottoasioissa hän nosti esille ongelmat työntekijöiden epävarmuuden oikeiden toimintamallien löytämisessä sekä myös työntekijöiden vaihtuvuudesta johtuvan pitkäjänteisyyden puutteen. Eva Gottberg lisäksi muistutti uuden lain painotuksista varhaiseen puuttumiseen sekä ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Perhekotivanhemman arkea Seminaarissa Kari Kokko, itsekin perhekotivanhempi ja Ammatillisen perhekotiliiton puheenjohtaja, esitelmöi aiheesta Perhekotivanhemman arkea. Kuten arvata saattaa, niin se arki on moninaista, elämän kaikista väreistä täyttyvää. Uusi laki tuo tässäkin monia täsmennyksiä. Myöhemmän paneelikeskustelun aikana nousi kysymys sijoittajakunnan ja sijoituspaikan vastuista. Laki selkeästi painottaa sijoituskunnan vastuuta yhteistyömuodoista sopimisessa. Kari Kokko nosti esille tarpeet vastuuntunnon kohottamisesta ja luotettavuudesta, luottamuk-

19 sesta; sekä että hyvä työn arki pohjautuu myös pitkäjänteiselle sosiaalityön jatkuvuudelle ja yhteistyölle. Kolmanneksi Kari Kokko painotti resurssien lisäämisen välttämättömyyttä. Verkostoista voimaa Tiina Ranta, Ammattikorkeakoulu Laurean lehtori, käsitteli alustuksessaan viranomaisyhteistyötä ja sen heikkouksia. Tiina Ranta lähestyi aihetta riskien arvioimisen kautta. Kaikella toiminnalla on seurauksensa sekä myös toimimatta jättämisellä. On tarpeen lisätä ymmärrystä, että riskejä tulee analysoida, sekä rakentaa organisaatioon työntekijöiden käyttöön riittävän tehokas riskienhallintajärjestelmä. Näin tulee paremmin arvioitavaksi esimerkiksi perheen sisäisen väkivallan uhat. Hyvä viranomaisyhteistyö edellyttää lisäksi että tässäkin suhteessa kieli olisi eri toimijoilla riittävän samankaltaista. Tiina Rannan mukaan pahoja puutteita edelleen on, osaksi jopa asenneongelmiin palautuvia. Mielenterveysongelmainen vanhempi perheessä Seminaarissa kuultiin myös omaisen puheenvuoro. 30-vuotias rohkea nainen antoi kuulijoille seikkaperäisen kuvauksen lapsen kokemuksesta perheestä, jota hallitsi toisen vanhemman vaikea mielenterveysongelma; miten lapsen mielessä risteili niin häpeän, vihan, surun kuin toivonkin tunteet. Hän kertoi matkan olleen pitkän ja kivikkoisen, ja kertoi myös syistä, miksi ulkopuoliseen apuun ei aina tullut turvauduttua. Hän kertoi myös siitä tilanteesta. jolloin asiat alkoivat hänen kohdallaan kulkea kohti valoa. Esiintymisellään hän palautti kaikille läsnäolijoille muistiin, että aina on mahdollista ottaa askelia korjaavaan suuntaan; mutta ihan yksinään ei kukaan suurista vaikeuksista kunnolla selviä. Varo narsistia! Markku Salo (Barrikadi-sarja) Asianajaja Markku Salo on työssään kohdannut satoja luonnehäiriöisiä piinaajia, jotka ovat vuosien ajan ajaneet lähimmäisiään romahduksen partaalle. Usein ulkopuolisille moitteetonta kulissia ylläpitävät ovat kotioloissa tunnekyvyttömiä kiusaajia, jotka kohtelevat kaltoin niin lapsiaan kuin puolisoitaan. Yli 300 oikeusjutun kokemuksella Salo opastaa tunnistamaan luonnevikaisuuden, kuvaa kiusanhenkien käyttämiä yleisimpiä keinoja, kehottaa hakemaan apua ajoissa oikeista paikoista sekä neuvoo, kuinka painajaisestaan voi vapautua. Salo patistaa viranomaisia ja tuomioistuimia suojelemaan häiriöisen sijasta uhreja, ennen kaikkea riitojen kohteeksi tahtomattaan joutuvia lapsia. Myllyhoidosta apua päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen Nurmijärven klinikka p. (09) Seminaarin asiantuntijoina esiintyivät myös psykiatri, koulutusanalyytikko Gustav Schulman sekä sosiaalityön ma. professori Leo Nyqvist. Heidän ajatuksiaan esitellään tarkemmin toisaalla tässä julkaisussa. 19

20 ammattilainen Awen Oy PL 316, Vaasa