Yhdistyksen nimi on Vakuutusväen Liitto VvL ry, ruotsiksi Försäkringsmannaförbundet FMF rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi.

Transkriptio

1 Vakuutusväen Liitto VvL ry Säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Vakuutusväen Liitto VvL ry, ruotsiksi Försäkringsmannaförbundet FMF rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi. Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi, liiton varsinaisia jäseniä jäsenyhdistyksiksi ja jäsenyhdistysten varsinaisia jäseniä henkilöjäseniksi. 2 Tarkoitus Liiton tarkoituksena on toimia vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalalla työskentelevien toimihenkilöiden palkkauksellisten, ammatillisten, sosiaalisten ja oikeudellisten etujen parantamiseksi sekä jäsenyhdistystensä yhdyssiteenä. Liiton tarkoituksena on myös 1. edistää edustamiensa jäsenryhmien ammatillista järjestäytymistä 2. edistää vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalalla työskentelevien toimihenkilöiden yhteenkuuluvuutta ja yhteistoimintaa 3. toimia vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalalla työskentelevien toimihenkilöiden ammattitaidon sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kehittämiseksi 4. toimia demokraattisten periaatteiden ja vapaan ammattijärjestötoiminnan edistämiseksi yhteistyössä muiden ammattijärjestöjen kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla 5. edustaa jäseniään ja toimia jäsenten puolesta heitä koskevissa kysymyksissä 6. edistää vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalalle töihin sijoittuvien opiskelijoiden järjestäytymistä liiton jäsenyhdistyksiin 3 Toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: 1. Tekee jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella liiton tarkoitusperiä edistävää tiedotus- ja koulutustyötä, valmistelee ja hoitaa edustamansa alan henkilöstön palkkaus- ym. neuvottelut, tekee jäsentensä puolesta valtakunnalliset työehto- ja palkkasopimukset sekä valvoo työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista. 2. Kantaa jäseniltään jäsenmaksuja. Liitto voi toimintansa tukemiseksi vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia. 3. Myöntää jäsenyhdistyksille ja näiden jäsenille työtaistelu-, oikeudenkäynti- ja opintoavustuksia sekä muita avustuksia liiton tarkoitusperien tukemiseksi.

2 4. Voi omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta, harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliiketoimintaa, järjestää arpajaisia, tehdä sitoumuksia, kantaa ja vastata oikeustoimissa sekä harjoittaa kustannustoimintaa. Edellä mainittua toimintaa varten liitto hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan. 5. Liitolla on jäsenistön työehto- ja palkkaetujen toteuttamista varten tukirahasto, jota kartutetaan jäsenyhdistysten jäseniltä perityillä jäsenmaksuilla. Liitolla voi olla muitakin rahastoja jäsenistön etujen toteuttamiseksi. 6. Liitto voi liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin tai elimiin, joiden jäsenyys edistää alan henkilöstön etujen valvomista. 4 Poliittinen sitoutuneisuus Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. 5 Liiton kieli Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on suomi. 6 Jäsenet Varsinaiset jäsenet Liiton varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt yhdistykset, jotka edustavat vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalalla työskenteleviä toimihenkilöitä. Yhdistyksillä on liiton hyväksymät säännöt. Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen on toimitettava kirjallinen anomus liiton hallitukselle. Anomukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt, jäsenluettelo sekä selvitys toimihenkilöistä osoitteineen. Hallitus antaa tiedon anomuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa siitä, kun asiasta on tehty päätös. Hylkäävän päätöksen johdosta yhdistys voi valittaa kirjallisesti edustajistolle kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa tiedon saatuaan. Kunniapuheenjohtaja ja -jäsenet Edustajisto voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi liiton toiminnassa erityisesti ansioituneen henkilön. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan. Edustajisto voi kutsua kunniajäseneksi liiton toiminnassa ansioituneen henkilön. Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät maksa jäsenmaksua. Jäsenmaksu Jokainen jäsenyhdistys maksaa jäsenmaksua sen määrän, jonka edustajiston syyskokous vuosittain vahvistaa. Edustajistolla on oikeus määrätä korko viivästyneelle jäsenmaksulle. Ylimääräinen jäsenmaksu

3 Hallitus voi pakottavissa tilanteissa esittää edustajistolle ylimääräisen jäsenmaksun kantamista. Sen suuruus jäsenyhdistyksien jäsentä kohden on enintään yksi neljäsosa (1/4) kalenterivuodeksi määrätyn jäsenmaksun suuruudesta. Hallitus voi esittää ylimääräistä jäsenmaksua vain kerran kalenterivuodessa. Ylimääräinen jäsenmaksu on maksettava edustajiston määräämänä aikana. 7 Jäsenvelvoitteet Jäsenyhdistys on velvoitettu näiden sääntöjen muista kohdista ilmenevien velvollisuuksien lisäksi seuraavaan: 1. antamaan viipymättä liitolle edunvalvontatyössä tarvittavat tiedot 2. toimittamaan liitolle yhtiökohtaiset työehto- ja palkkasopimukset kuukauden kuluessa sopimusten hyväksymisestä 3. toimittamaan liitolle toiminta- ja tilikertomuksensa edelliseltä toimintavuodelta kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä 4. ilmoittamaan liitolle varsinaisista ja ylimääräisistä kokouksistaan ja niissä käsiteltävistä asioista vähintään kahta viikkoa ennen kokousta sekä varaamaan liiton edustajille tilaisuuden osallistua kokouksiin sekä tilaisuuksiin, joilla on liiton kannalta yleistä merkitystä 5. huolehtimaan, että liitto saa viipymättä uusien jäsenten henkilötiedot ja yhdistyksestä eronneiden nimet sekä yhdistyksen hallinnossa sekä sen jäsenistössä tapahtuneet nimi-, osoite- ym. muutokset 6. ilmoittamaan viipymättä liiton elimissä toimivien jäsentensä jäsenkelpoisuuden lakkaamisesta, ilmoittamaan liitolle työtaisteluun valmistautumisesta ennen uhkavaatimuksen jättämistä ja varaamaan liiton edustajalle tilaisuuden osallistua työriidan ratkaisemista koskeviin neuvotteluihin 8 Erottaminen ja eroaminen Liiton hallituksella on oikeus erottaa jäsenyhdistys, jos se ei maksa jäsenmaksuaan, jos se on muutoin jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin se liittoon liittyessään on sitoutunut tai jos se on toiminut liittoa vahingoittavalla tavalla. Jäsenyhdistyksellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä edustajistolle jättämällä kirjallinen valitus hallitukselle kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa päätöksestä. Jos edustajisto kuultuaan hallitusta ja erotettua jäsenyhdistystä sekä hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset hyväksyy erottamispäätöksen vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä, päätös tulee voimaan heti. Jos jäsenyhdistys, kunniapuheenjohtaja tai kunniajäsen päättää erota liitosta, eroamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta edustajistolle sen pöytäkirjaan. Eroavan ja erotetun jäsenyhdistyksen on suoritettava kaikki taloudelliset velvoitteet, jotka kuuluvat yhdistykselle sinä kalenterivuonna, jona eroaminen tai erottaminen tapahtuu. Edustajistolla on oikeus määrätä korko viivästyneille maksuille.

4 9 Liiton johto Edustajisto ja hallitus muodostavat liiton johdon. Liiton ylin päätösvalta on edustajiston kokouksella. Toimeenpanovalta on hallituksella. 10 Edustajiston jäsenet Jäsenet Kullakin jäsenyhdistyksellä on oikeus saada edustajistoon yksi (1) varsinainen ja kaksi (2) varajäsentä henkilöjäsenmääränsä kutakin alkavaa 150-lukua kohti. Jokaisella edustajalla on yksi ääni. Jäsenyhdistykset asettavat edustajiston valintavuonna pidettävissä kevätkokouksissaan edustajiston jäsenehdokkaat ja valitsevat ehdokkaat jäsenäänestyksellä. Edustajiston jäsenet valitaan vaaleilla nelivuotiskaudeksi. Vaalissa käytetään suhteellista vaalitapaa yhdistyslain 29 3 momentin 2 kohdan mukaisesti ja noudatetaan edustajiston hyväksymää vaalijärjestystä. Yhdistyksen jäsenmääräksi katsotaan henkilöjäsenmäärä, joka on rekisteröity liiton henkilöjäsenrekisteriin mennessä edustajiston valintaa edeltävänä vuonna. Hallitus ilmoittaa jäsenyhdistyksille niiden edustajien lukumäärän viimeistään valintavuoden helmikuussa. Jos yhdistys liittyy jäseneksi edustajiston valintavuoden tai edustajiston valintojen välisenä aikana, jäsenmäärä määräytyy sen mukaan, paljonko yhdistyksellä oli jäseniä, kun se hyväksyttiin liiton jäseneksi. Edustajiston jäsenen on oltava jäsenyhdistyksen henkilöjäsen. Jos tämä jäsenyys lakkaa, myös edustajiston jäsenyys päättyy. Varsinaisen jäsenen tilalle tulee varajäsen. Jäsenyhdistyksellä on oikeus kokouksessaan valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen tai varajäsen sellaisen jäsenen tilalle, jonka jäsenyys edustajistossa on päättynyt tai kun varajäsen on siirtynyt edustajiston varsinaiseksi jäseneksi. Vaalissa noudatetaan edustajiston hyväksymää vaalijärjestystä. Edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi alkaa ensimmäisessä vaalituloksen vahvistamisen jälkeisessä kokouksessa. Toimikausi loppuu kun uusi vaaleilla valittu edustajisto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa. Edustajisto valitsee ensimmäisessä valintansa jälkeisessä kokouksessaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan edustajiston varsinaisista jäsenistä. Liiton hallituksen jäsenet, varajäsenet ja tilintarkastajat eivät voi olla äänivaltaisia edustajiston jäseniä. Jos edustajiston jäsen valitaan hallitukseen, hänen on erottava edustajistosta.

5 Läsnäolo- ja puheoikeus Liiton kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, hallituksen jäsenillä, varajäsenillä ja liiton toimiston henkilökunnalla on läsnäolo- ja puheoikeus edustajistossa. Edustajisto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille. 11 Edustajiston kokoontuminen Edustajiston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä. Varsinaiset edustajiston kokoukset Varsinaisia edustajiston kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous pidetään marras-joulukuussa. Liiton hallitus määrää kokouksen paikan ja tarkemman ajan. Ylimääräinen edustajiston kokous Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään, jos edustajisto tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Se pidetään myös jos vähintään yksi viidesosa (1/5) edustajiston jäsenistä tai yksi viidesosa (1/5) liiton varsinaisista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti hallitukselta nimetyn asian käsittelyä varten. Kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Kokouskutsu Hallituksen on lähetettävä kirjallinen kokouskutsu edustajiston jäsenille vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta. Jos kokous kutsutaan koolle käsittelemään vain työmarkkinakysymyksiä, kirjallinen kokouskutsu voidaan lähettää edustajiston jäsenille ja jäsenyhdistyksille vähintään neljä (4) vuorokautta ennen kokousta. 12 Äänivaltaisuus, päätöksenteko ja aloiteoikeus edustajiston kokouksissa Äänivaltaisuus Äänivaltaisuus edustajistossa on vain jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenyhdistysten edustajilla. Päätöksenteko Edustajisto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Äänestyspäätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jos näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa ja umpilippuäänestyksissä arpa. Äänestys on suoritettava umpilipuin, jos sitä koskevaa ehdotusta on kannatettu. Henkilövaaleissa on noudatettava edustajiston hyväksymää vaalijärjestystä. Hallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vaalissa käytetään

6 enemmistövaalitapaa ja vaaditaan ehdoton äänten enemmistö. Hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten vaalissa käytetään suhteellista vaalitapaa yhdistyslain 29 3 momentin 2 kohdan mukaisesti. Aloiteoikeus Aloiteoikeus edustajistossa on hallituksella, edustajiston jäsenillä ja jäsenyhdistyksillä. Aloitteet on jätettävä hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Kirjallinen kysely Jos edustajiston jäsen haluaa edustajiston varsinaisessa kokouksessa selvityksen liiton hallitukselta jostakin yksilöidystä asiasta, hänen on jätettävä lyhyt kirjallinen kysely hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kokousta. Hallitus voi vastata harkintansa mukaan kirjallisesti tai suullisesti. 13 Edustajiston kokoukset Kevätkokouksessa käsitellään: 1. hallituksen kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta edellisenä vuonna 2. tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta 3. ylijäämän käyttäminen tai mahdollisen tappion peittäminen 4. tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille 5. aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot 6. muut esityslistassa mainitut asiat Syyskokouksessa käsitellään: 1. selonteko työehto- ja palkkasopimuskehityksestä sekä määritellään liiton lähiajan työehto- ja palkkasopimustehtävät 2. toiminnan ja talouden suuntaviivat kaksivuotiskausittain. Niitä täsmennetään ja tarvittaessa uusitaan vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa 3. päätetään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkioista, edustajiston ja hallituksen jäsenten kokouspalkkioista ja matkakulukorvauksista sekä tilintarkastajien palkkioiden perusteista 4. vahvistetaan jäsenmaksu seuraavalle kalenterivuodelle 5. päätetään yhdistyksille suoritettava jäsenmaksupalautus 6. seuraavan kalenterivuoden talousarvio 7. aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot 8. muut esityslistassa mainitut asiat Edustajiston jäsenten valintaa seuraavassa ensimmäisessä kokouksessa valitaan: 1. edustajiston varsinaisista jäsenistä edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 2. hallituksen puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja, hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ensimmäistä varapuheenjohtajaa liiton I varapuheenjohtajaksi ja toista varapuheenjohtajaa liiton II varapuheenjohtajaksi

7 3. kaksi (2) tilintarkastajaa, joista vähintään yhden tulee olla KHT tai HTM-pätevyyden omaava sekä näille varamiehet. Tilintarkastajien toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää neljä (4) kalenterivuotta Kun hallituksen 14 :n mukainen toimikausi päättyy, edustajisto valitsee syyskokouksessaan hallituksen puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan, toisen varapuheenjohtajan, muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Edustajiston kokouksella on oikeus valita uusi liiton puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja, muu hallituksen jäsen, varajäsen, tilintarkastaja, tilintarkastajan varamies, edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja toimikauden loppuun, jos joku heistä eroaa tai estyy pysyvästi hoitamaan tehtäviään. Vaalista on mainittava kokouskutsussa. Edustajisto päättää myös seuraavista asioista: 1. liiton liittymisestä jäseneksi koti- ja ulkomaisiin keskus- ym. järjestöihin ja niistä eroamisesta 2. kiinteän omaisuuden hankkimisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä 3. valtakunnallisen työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta 4. palkka- ja työehtosopimuksen hyväksymisestä, ellei edustajisto ole jättänyt hyväksymisvaltaa hallitukselle Edustajisto voi päättää neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä jäsenyhdistysten jäsenten keskuudessa. Edustajisto päättää hallituksen esityksestä koko liittoa koskevan työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Muutoin on järjestettävä neuvoa-antava jäsenäänestys, jonka jälkeen edustajisto saa tehdä päätöksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Ylimääräinen edustajiston kokous Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne hallituksen esittämät kysymykset, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, jos asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa. 14 Hallitus Jäsenet Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja, kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä ja kolmesta (3) viiteen (5) varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa välittömästi valintakokouksen päätyttyä. Kausi kestää valintaa seuraavana toisena kalenterivuonna pidettävään edustajiston syyskokoukseen ja edustajiston valintavuonna edustajiston valintaa seuraavaan ensimmäiseen edustajiston kokoukseen. Koollekutsuminen

8 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tämän ollessa estyneenä ensimmäisen tai toisen varapuheenjohtajan kutsusta tai kun se itse niin päättää. Hallitus kokoontuu myös jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti, erikseen ilmoitettua asiaa varten. Päätösvaltaisuus Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kahdeksan (8) jäsentä on saapuvilla, puheenjohtaja tai ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa. Läsnäolo- ja puheoikeus Hallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston puheenjohtajalla ja hänen estyneenä ollessaan edustajiston varapuheenjohtajalla sekä liiton asiamieskuntaan kuuluvilla. Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille. Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muutoin edellyttävät: 1. Määritellä liiton puheenjohtajan, ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan välinen tehtävien jako sekä määritellä hallituksen eri jäsenten tehtävät ja vastuualueet. 2. Johtaa liiton toimintaa edustajiston päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita liiton toiminnan kehittämiseksi. 3. Johtaa liiton työehto- ja palkkasopimustoimintaa edustajiston hyväksymän ohjelman mukaisesti. 4. Ohjata jäsenyhdistysten toimintaa sekä valvoa sääntöjen ja edustajiston päätösten noudattamista. 5. Valmistella edustajiston käsiteltäviksi tulevat asiat, kutsua kokoukset koolle sekä toimeenpanna edustajiston päätökset. 6. Nimittää keskusvaalilautakunta, joka toimeenpanee edustajiston vaalit ja vahvistaa vaalin tuloksen. 7. Huolehtia varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta. 8. Vahvistaa jäsenyhdistysten säännöt ja sääntömuutokset sekä hyväksyä uudet jäsenet. 9. Vahvistaa liiton toimiston johto- ja taloussääntö. 10. Päättää liiton myöntämistä avustuksista. 11. Pitää luetteloa liiton jäsenistä ja jäsenyhdistyksien henkilöjäsenistä. 12. Hoitaa liiton juoksevat asiat. 13. Nimetä konttori- ja kenttämiesvaliokunnat valmistelemaan ja valvomaan työehto- ja palkkasopimustoimintaa. Hallitus voi asettaa määräajaksi tai erityistä tehtävää varten muitakin työryhmiä. 14. Edustaa liittoa. 15. Pitää yhteyttä jäseniin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. Nimenkirjoittajat Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja joku heistä yhdessä toiminnanjohtajan tai hallituksen määräämän muun toimihenkilön kanssa ja juoksevissa asioissa toiminnanjohtaja yksin. Tositetarkastajat

9 Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään kaksi tositetarkastajaa. Heidän tehtävänään on valvoa liiton varain- ja omaisuudenhoitoa. Toiminta- ja tilivuosi Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään kuutta (6) viikkoa ennen edustajiston kevätkokousta ja ne on palautettava hallitukselle neljää (4) viikkoa myöhemmin. 15 Luottamus- ja toimihenkilöt Luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton jäsenyhdistysten jäseniä. Toiminnanjohtajan valitsee edustajisto. Hän on liiton ensimmäinen toimihenkilö ja toimiston johtaja. Hänen tehtävänään on ohjata hallituksen vahvistaman ohjesäännön mukaisesti liiton toimintaa. Muut toimiston toimihenkilöt hoitavat tehtäviään hallituksen vahvistaman ohjesäännön ja toiminnanjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Hallitus valitsee ja erottaa kaikki toimihenkilöt lukuun ottamatta toiminnanjohtajaa. 16 Alueellinen yhteistoiminta Liiton jäsenyhdistyksien henkilöjäsenet voivat perustaa alueellisia yhteistyöelimiä vakuutusalalla työskentelevien yhteishengen vahvistamiseksi ja alueellisen tiedotus- ja koulutustyön hoitamiseksi. Näiden säännöt vahvistetaan liiton sääntöjen 6 :n toisen (2) kohdan mukaisesti. Liiton hallitus vahvistaa toiminta-alueen rajat ja toimintaohjeet. 17 Sääntöjen muuttaminen Näihin sääntöihin ja vaalijärjestykseen voidaan tehdä muutoksia edustajiston päätöksellä, jos esitys on saanut vähintään kolmen neljäsosan (3/4) kannatuksen annetuista äänistä. Sääntöjen ja vaalijärjestyksen muutoksesta on mainittava kokouskutsussa. 18 Liiton purkautuminen Liiton purkautuminen voidaan ottaa esille ainoastaan jos siitä on mainittu edustajiston kokouskutsussa. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Purkautumispäätös on hyväksytyksi tullakseen vahvistettava edustajiston toisessa, aikaisintaan kahden (2) kuukauden kuluttua pidettävässä kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä. Ainakin toisen purkautumisesta päättävän edustajiston kokouksen on oltava varsinainen edustajiston kokous.

10 Liiton purkautuessa jäljelle jääneet varat ja muu omaisuus on luovutettava vakuutusalalla työskentelevien toimihenkilöiden järjestötoimintaa edistäviin tarkoituksiin viimeisen edustajiston kokouksen määräämällä tavalla. 19 Saavutetut jäsenoikeudet Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia. 20 Siirtymäsäännös Näihin sääntöihin siirrytään, kun vuonna 2007 valitun edustajiston toimikausi päättyy vuonna Uutta vaalijärjestystä noudatetaan ensimmäisen kerran vuonna 2011 pidettävissä edustajiston jäsenten vaalissa. Hyväksytty edustajistossa